Tutkimustietoa

Naisten ja miesten välillä on kansainvälisesti eroja sairastavuuden syissä

THE LANCET PUBLIC HEALTH -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin sairastavuuden eroja naisten ja miesten välillä eri elämänvaiheissa ja eri maantieteellisillä alueilla. Analyysissä käsitellään 20 merkittävintä tautitaakan aiheuttajaa perustuen Global Burden of Disease Study 2021 -tutkimuksessa koottuihin kansainvälisiin tilastoihin vuosilta 1990–2021.

Tautitaakka kuvaa tautien aiheuttamaa kokonaishaittaa ja sen mittana käytetään haittapainotettua elinvuotta (disability-adjusted life year, DALY). Se saadaan laskemalla yhteen ennenaikaisen kuoleman takia menetetyt elinvuodet ja sairastavuus, eli sairauden takia vajaakuntoisena eletyt elinvuodet huomioiden sairauden aiheuttaman haitan vakavuus.

Tutkimuksessa selvisi, että naisilla oli miehiä suurempi tautitaakka sairauksissa, jotka aiheuttavat vajaakuntoisuutta, mutta eivät pääosin lisää kuolleisuutta. Tämä ero näkyi alaselkäkivussa ja muissa tuki- ja liikuntaelimistön oireissa, päänsäryssä, masennuksessa ja ahdistuksessa. Alaselkäkivun aiheuttama haitta oli naisilla miehiä suurempi kaikilla maailman alueilla ja ero voimistui vanhemmissa ikäryhmissä.

Miehillä puolestaan esiintyi naisia enemmän sairauksia, jotka lisäävät ennenaikaisen kuoleman riskiä. Näitä olivat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, keuhkosairaudet ja maksasairaudet. Miesten tautitaakka oli korkeampi myös koronavirusinfektion ja liikenneonnettomuuksien aiheuttamissa seurauksissa.

Naisten ja miesten väliset terveyserot alkoivat näkyä jo nuoruudessa ja useat niistä kasvoivat iän myötä. Tutkimus korostaa sukupuolten välisten terveyserojen merkitystä ja painottaa, että terveyspolitiikan ja tutkimuksen tulisi ottaa huomioon sukupuolen ja iän tuomat erot. Jatkossakin tarvitaan toimia, joilla vastataan miesten ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttaviin tekijöihin. Kirjoittajat tuovat esille, että naisilla yleisemmin esiintyvät tuki- ja liikuntaelimistön oireet ja mielenterveyden häiriöt tarvitsisivat lisää huomiointia. Perinteisesti niihin liittyvä tutkimus on saanut vähemmän rahoitusta, ja ne jäävät vähemmälle huomiolle terveydenhuoltojärjestelmiä suunniteltaessa, vaikka niillä on huomattava vaikutus terveyteen ja talouteen.

Patwardhan, Vedavati et al. Differences across the lifespan between females and males in the top 20 causes of disease burden globally: a systematic analysis of the Global Burden of Disease Study 2021. The Lancet Public Health, Volume 9, Issue 5, 282–294, May 2024. DOI: 10.1016/S2468-2667(24)00053-7

Koulutustaso, selkäkivut ja fyysinen työkuormitus keski-iässä vaikuttavat vanhuuden toimintakykyyn

SAILA KYRÖNLAHDEN väitöstutkimuksessa perehdytään vanhuuden toimintakykyyn vaikuttaviin tekijöihin ja niiden kehittymiseen keski-iästä eläkeikään. Elinkausiepidemiologian teorian mukaisesti työuran loppupuolisko nähdään herkäksi ajaksi, jolloin erilaisilla altistella ja olosuhteilla voi olla pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ikääntymiseen liittyvien biologisten muutosten vuoksi.

Tässä elämänvaiheessa koetut asiat voivat olla vanhuuden toimintakyvyn heikentymisen taustalla.

Väitöstutkimuksen aineistona oli kolme laajaa kohorttiaineistoa, joissa tutkittavia oli seurattu työiän puolesta välistä tai loppupuolelta vanhuuteen asti. Aineistojen pohjalta tarkasteltiin fyysisen työkuormituksen ja selkäkipujen kehittymistä pidemmällä ajanjaksolla. Lisäksi tutkimuksessa perehdyttiin koulutustason vaikutuksiin ja arvioitiin tekijöitä havaittujen erojen taustalla.

Ensimmäisen osatutkimuksen tulokset osoittivat, että alhaisempi koulutustaso liittyy nopeampaan objektiivisesti mitattuun liikkumiskyvyn heikkenemiseen. Tärkeimmät liikkumiskyvyn eroja selittävät tekijät olivat korkeampi painoindeksi ja suurempi elinaikainen altistuminen fyysisesti kuormittavalle työlle, jotka olivat yleisempiä vähemmän koulutetuilla. Toisen osatutkimuksen perusteella koettu fyysinen työkuormitus säilyi suurimmalla osalla samalla tasolla työuran loppupuolella. Jatkuvasti korkeaa fyysistä työkuormitusta raportoineet työntekijät raportoivat muita useammin liikkumiskyvyn rajoituksia vanhuudessa.

Kolmannen osatutkimuksen perusteella alaselkäkipujen osalta oli havaittavissa erillisiä kehityspolkua. Seurannan alussa useasti selkäkipuja kokeneet raportoivat hyvin todennäköisesti selkäkipuja myös seurannan edetessä, kun taas henkilöt, jotka olivat alussa kivuttomia, olivat todennäköisimmin kivuttomia myös myöhemmin seurannan aikana. Keski-iässä selkäkipuja usein tai ajoittain kokeneilla oli selvästi enemmän liikkumiskyvyn ongelmia vanhuudessa verrattuna harvoin selkäkipuja kokeneisiin. Fyysisesti kuormittavissa ammateissa työskentelevät kuuluivat todennäköisemmin ryhmään, jossa selkäkivut pysyivät korkealla tasolla, mikä viittaa siihen, että alaselkäkipu voi olla merkittävä tekijä fyysisen työkuormituksen ja vanhuuden toimintakyvyn heikkenemisen välillä.

Aiempi tutkimusnäyttö on osoittanut vapaa-ajan fyysisellä aktiivisuudella olevan useita positiivisia terveysvaikutuksia. Sen sijaan liiallisella työperäisellä fyysisellä aktiivisuudella on havaittu olevan mahdollisesti haitallisia vaikutuksia, kuten kohonnut verenpaine, matala-asteinen tulehdus ja riski tuki- ja liikuntaelimistön kipuihin. Tätä eroa on selitetty työhön liittyvällä liian pitkäaikaisella matalla kuormituksella, toistuvilla ja haastavilla työasennoilla, riittämättömällä palautumisajalla ja vähäisillä vaikutusmahdollisuuksilla työn muokkaamiseen.

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella työuran loppupuolisko voi olla tärkeä ajanjakso vanhuuden toimintakyvyn kannalta. Alaselkäkipujen hallintaan tulisi kiinnittää huomiota työikäisillä toimintakykyisen vanhuuden turvaamiseksi.

Kyrönlahti, Saila. Midlife Predictors of Old Age Functioning: Insights from Longitudinal Cohort Studies. University of Tampere (2024). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3594-6

Monipaikkaisella kivulla on yhteys iskiaskivun esiintyvyyteen

ISKIASOIREELLA tarkoitetaan alaselästä alaraajaan säteilevää kipua, joka johtuu iskiashermon ärsytyksestä. Iskiasoireet aiheuttavat tavanomaista selkäkipua useammin työkyvyttömyyttä ja kuormitusta terveydenhuollolle. Iskiaksen esiintyvyyden arvioissa on suurta vaihtelua (1,6–43 %). Suomalaisella työikäisellä väestöllä iskiaksen esiintyvyys on aiemman selvityksen mukaan 3,8 %. Tyypillisimmin oireen aiheuttaa välilevypullistuma tai -tyrä, joka painaa hermojuurta. Välilevytyrät ovat yleisimpiä 30–50-vuotiailla.

Aiempien tutkimusten perusteella ylipainolla ja tupakoinnilla vaikuttaa olevan yhteys iskiaksen ilmaantumiseen. Fyysiseen työkuormitukseen liittyvä painavien taakkojen nostaminen ja kantaminen on todettu lisäävän iskiasoireen kehittymisen riskiä, kuten myös miessukupuolen. Lisäksi pituudella ja psyykkisellä stressillä on havaittu yhteys oireeseen. Vapaa-ajan fyysisellä aktiivisuudella, kävelyllä ja pyöräilyllä näyttäisi sen sijaan olevan suojaava vaikutus.

Useat aiemmista iskiaksen riskitekijöihin liittyvistä tutkimuksista on tehty poikittaistutkimuksina yhtenä ajankohtana. Tässä tutkimuksessa käytettiin pitkittäisasetelmaa, jossa seurattiin 6 683 pohjoissuomalaista henkilöä 31-vuotiaasta 46-vuotiaaksi asti (PohjoisSuomen syntymäkohortti 1966 -aineisto). Analyysissä tutkittiin, kuinka sosioekonomiset tekijät (matalampi koulutus, työttömyys ja yksin asuminen), elämäntapatekijät (ylipaino, lihavuus, tupakointi ja vähäinen fyysinen aktiivisuus), psykologiset oireet (masennus, ahdistus), monisairastavuus sekä monipaikkainen kipu olivat yhteydessä iskiakseen.

Monipaikkainen kipu oli analyysin perusteella voimakkaimmin iskiasoireisiin liittyvä tekijä. Useisiin kehonosiin paikantuva kipu on aiemmin havaittu olevan yhteydessä alaselkäkipuun. Sen yhteys iskiaskipuun kaipaa vielä jatkotutkimuksia.

Iskiasoireiden esiintymiseen liittyivät vaikutuksen voimakkuuden mukaan laskevassa järjestyksessä myös ikääntyminen (varhaisaikuisuudesta keski-ikään), matala koulutustaso, psykologiset oireet, monisairastavuus, ylipaino, lihavuus, fyysisen aktiivisuuden vähäisyys ja tämänhetkinen tupakointi. Tutkimuksen tuloksilla voi olla merkitystä iskiaspotilaiden hoidon kohdentamisessa ja ennaltaehkäisyssä.

Anttila, Sanna (et. al). Associations of socioeconomic and lifestyle characteristics, psychological symptoms, multimorbidity, and multisite pain with sciatica – a 15-year longitudinal study. The Spine Journal, Volume 24, Issue 5, 842-850 (2024) https://doi.org/10.1016/j. spinee.2023.12.013

Kuvat: Freepik