Liikkumista mahdollisimman usein

Kolme kysymystä asiantuntijalle

SINIKKA KILPIKOSKI on pitkän linjan McKenzie-menetelmän konkari ja kouluttaja. Hän väitteli terveystieteiden tohtoriksi vuonna 2010 alaselkävaivoista ja MDT-menetelmästä (mekaaninen diagnostisointi ja terapia). Vuodesta 2015 hän on ollut Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsen.

Sinikka on aktiivinen myös paikallistason selkäyhdistystoiminnassa, johon hänet pyydettiin mukaan vuosia sitten. Aluksi hän toimi Keski-Suomen Selkäyhdistyksessä pilates- ja vesivoimisteluohjaajana sekä teki jäsenistölle selkätutkimuksia pientä korvausta vastaan. Edelleen hän on työelämässä ja tutkii ja hoitaa pääasiassa selkäpotilaita. Hänen perustamansa MDT-menetelmään erikoistunut hoitolaitos myöntää alennuksen hoidoista selkäyhdistyksen jäsenille.

Miksi kiinnostuit McKenzie- eli MDTmenetelmästä?

Olin käynyt monia fysioterapeuttisia kursseja ennen kuin uusiseelantilainen Robin McKenzie tuli Suomeen ja vuonna 1988 osallistuin hänen kurssilleen Helsingissä. Se tapa, miten hän tutki potilaansa ja neuvoi potilastaan ja perusteli itsehoito-ohjeet ja miten nopeasti potilaat saivat avun ”muutamalla” liikesarjalla tehtyään samansuuntaisia liikkeitä moneen kertaan päivässä, herätti minussa mielenkiinnon opiskella lisää kyseistä menetelmää. Peruskurssien jälkeen suoritin diplomitutkinnon vuonna 1993 ja olin ensimmäinen ”McKenzie-diplomaatti” Skandinaviassa. Sitten toimin apuopettajana Kanadassa ennen kuin aloin kollegani Tuija Siitosen kanssa kouluttaa fysioterapeutteja ja lääkäreitä MDTmenetelmään Suomessa vuonna 1995.

Mistä MDT-menetelmässä on kyse?

MDT-menetelmässä (Mechanical Diagnosis and Therapy) tehdään aina aluksi seikkaperäinen kysely ja niin kutsuttu ”mekaaninen analyysi”, jossa selvitetään mikä kuormitussuunta pahentaa oireita ja mikä helpottaa, onko se pystyasennossa vai makuulla, onko kipu jatkuvaa vai ajoittaista, joten selvitetään onko kyseessä tulehdusprosessi tai vakava tautitila, jolloin vaiva pitää rauhoittaa ja välttää tiettyjä kuormituksia, vai voidaanko joillakin tietyn suuntaisilla liikkeillä tai asennoilla helpottaa kipua tai oireita.

Miten varttuneemmalla iällä voi pitää selästään huolta?

Tärkeää on pyrkiä liikkumaan mahdollisimman usein. Aerobista harjoittelua eli reipasta kävelyä tai pyöräilyä tai reipasta vesivoimistelua tulisi tehdä vähintään kolme kertaa viikossa jopa päivittäin, ja vähintään kaksi kertaa viikossa olisi hyvä harjoittaa lihasten kestävyysvoimaa. Tutkimusten mukaan jopa yli 90-vuotiaiden lihasvoimat karttuvat kuntosaliharjoitteilla. Selkäyhdistykset eri puolilla maata järjestävät ohjattua ja turvallista liikuntaa.

SINIKKA KILPIKOSKI

• Terveystieteiden tohtori, fysioterapian opettaja, tutkija, Cert. & Dip. MDT, kansainvälisen ja Suomen McKenzie Instituutin kouluttaja.

• Selkäliiton asiantuntijaryhmän jäsen vuodesta 2015.

• Harrastukset: ohjattu kuntosaliharjoittelu, ”syvävesijuoksu” ja vesijumppa, jooga sekä selkäyhdistystoiminta.

• Vinkki selän itsehoitoon: Istu ryhdikkäästi, alaselän tueksi on hyvä laittaa tyyny. Tauota istumista tunnin välein, nouse ylös ja taivuta selkääsi myös taaksepäin. Kävele päivittäin, jos selkä sallii, se on selälle ja mielelle erinomainen aktiviteetti.

SELKÄLIITON ASIANTUNTIJARYHMÄ

Vuonna 2010 perustettuun asiantuntijaryhmään kuuluu kuusi asiantuntijajäsentä ja kolme Selkäliiton henkilökunnan edustajaa. Ryhmän tehtävänä tukea Selkäliiton hallitusta päätöksenteossa ja auttaa liittoa kehittämään toimintaansa.

Teksti: Pia Bilund