Tutkimustietoa

Potilasopas vähensi alaselkäkipupotilaiden tarpeetonta kuvantamista ja sairauspoissaoloja

ALASELKÄKIVUN HOITO ei läheskään aina perustu tutkimusnäyttöön ja esimerkiksi kuvantamistutkimuksia tehdään yhä liikaa. Tutkija Anna Sofia Simula arvioi Oulun yliopistossa tekemässään tutkimuksessa uuden potilasoppaan vaikuttavuutta alaselkäkipupotilaiden hoidossa.

Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 400 alaselkäkivusta kärsivää potilasta kahdeksassa terveydenhuollon yksikössä. Tutkimusta varten yksiköt satunnaistettiin joko tutkimus- tai vertailuryhmään.

Potilasoppaan käyttö vähensi huomattavasti sekä kuvantamistutkimuksia että sairauspoissaoloja. Vuoden seurantaaikana alaselän kuvantamistutkimuksia tehtiin tutkimusryhmässä 18 prosentille ja vertailuryhmässä 30 prosentille potilaista. Keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä oli tutkimusryhmässä noin viikko ja vertailuryhmässä peräti kolme viikkoa. Potilaiden fyysisessä toimintakyvyssä ei ollut merkittäviä eroja ryhmien välillä.

Uusi potilasopas on edullinen ja tehokas tapa vähentää tarpeetonta kuvantamista sekä selkäkivusta johtuvia sairauspoissaoloja. Tulokset olivat linjassa oppaan soveltuvuustutkimuksen kanssa, jossa todettiin sen helpottavan ammattilaisia näyttöön perustuvan hoidon toteuttamisessa. Myös potilaat kokivat oppaasta olevan apua selkävaivansa ymmärtämiseen, ja he rohkaistuivat liikkumaan. Tutkimuksen toteuttaminen normaalissa terveydenhuollon toimintaympäristössä helpottaa sen sovellettavuutta käytäntöön. Laajamittainen potilasoppaan käyttöönotto perusterveydenhuollossa saattaakin auttaa vähentämään alaselkäkipuun liittyviä kuvantamistutkimuksia ja sairauspoissaoloja laajasti Suomessa ja kansainvälisesti.

Alun perin australialaisten tutkijoiden Macquarien yliopistossa laatiman potilasoppaan tavoitteena on edistää näyttöön perustuvaa alaselkäkivun hoitoa. Opas sisältää oikeaa tietoa, muistuttaa ammattilaisia suositusten mukaisesta hoidosta, auttaa kliinisessä päätöksenteossa sekä tukee ammattilaisen ja potilaan välistä vuorovaikutusta. Opas on suomennettu, ja sen soveltuvuutta käytäntöön on selvitetty yhteistyössä ammattilaisten ja potilaiden kanssa Simulan aiemmassa tutkimuksessa.

Tutkijoiden tavoitteena on tuoda sähköinen versio potilasoppaasta kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten saataville jo tämän vuoden aikana.

Alkuperäisjulkaisu: Simula A.S, Jenkins H.J, Hancock M.J, Malmivaara M, Booth N, Karppinen J. Patient education booklet to support evidencebased low back pain care in primary care – a cluster randomized controlled trial. BMC Fam Pract 22, 178 (2021). https://doi.org/10.1186/ s12875-021-01529-2.

Lannerangan ahtaumataudin leikkaushoito helpottaa potilaan kokemia oireita kymmenen vuoden jälkeenkin

Kuva: Freepik

POTILAAT KOKEVAT lannerangan ahtaumataudin leikkaushoidon helpottavan oireita vielä kymmenen vuotta leikkauksen jälkeen, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Iina Tuomaisen väitöstutkimus. Lisäksi tutkimuksessa löydettiin tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa leikkaushoidon tulokseen tällä aikavälillä.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lannerangan ahtaumataudin (lumbar spinal stenosis, LSS) leikkaushoidon pitkäaikaistuloksia ja niihin vaikuttavia ennustetekijöitä. LSS-tauti on yleisin selkäleikkauksen syy yli 65-vuotiailla, mutta leikkaushoidon pitkäaikaistuloksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä on ennestään vain vähän tietoa.

Tutkimuksessa seurattiin potilaita, joiden lannerangan ahtaumatauti vaati leikkaushoitoa. Leikkaukset tehtiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001–2004. Leikkaustulosta ja siihen vaikuttavia tekijöitä arvioitiin potilaille tehdyillä kyselyillä ennen leikkausta sekä leikkauksen jälkeen kolmen ja kuuden kuukauden sekä yhden, kahden, viiden ja kymmenen vuoden kuluttua.

Tulosten mukaan leikkaushoito helpotti oireita valtaosalla potilaista vielä kymmenen vuotta leikkauksen jälkeen. Potilaista 68 prosenttia arvioi tuolloin tilanteensa olevan täysin parantunut tai huomattavasti parempi kuin ennen leikkausta. Seurannan aikana kuitenkin neljäsosa potilaista tarvitsi uusintaleikkauksen.

Parempaa toimintakykyä ja vähäisempää kipua kymmenen vuoden seurannassa ennustivat tupakoimattomuus, alle 12 kuukautta kestänyt särkylääkkeiden käyttö, parempi itsearvioitu terveydentila ennen leikkausta sekä se, että kyseessä oli potilaan ensimmäinen alaselkäleikka- us. Potilailla, jotka tupakoivat tai joilla oli aiempi alaselkäleikkaus, leikkaustulos oli heikompi kymmenen vuoden jälkeen, mutta heilläkin leikkaushoidon hyöty säilyi viisi vuotta leikkauksen jälkeen. Lisääntyneet masennusoireet tai tyytymättömyys elämään ennen leikkausta tai seurannan aikana olivat yhteydessä heikompaan leikkaustulokseen kymmenen vuoden seurannassa.

Potilaat, joiden lannerangan ahtaumatauti vaatii leikkaushoitoa, voivat tutkimuksen perusteella odottaa leikkaushyödyn jatkuvan jopa kymmenen vuotta leikkauksen jälkeen. Tulosten perusteella tupakoinnin lopettaminen ennen leikkausta olisi tärkeää, ja huomiota olisi hyvä kiinnittää myös leikkaushoitoa tarvitsevien potilaiden mielenterveyteen. Lisäksi näiden tulosten avulla voidaan tunnistaa paremmin ne potilaat, joilla voi olla riski huonompaan leikkaustulokseen kymmenen vuoden seurannassa.

Iina Tuomaisen kliinisen lääketieteen alan väitöskirja Preoperative predictors and surgical outcome in lumbar spinal stenosis– a prospective 10-year follow-up study tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa syyskuussa 2021. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4277-7.

Kuva: Shutterstock

Fyysinen aktiivisuus, lannerangan nikamakoko ja Modic-muutokset keski-iässä

NIKAMAMURTUMAT heikentävät merkittävästi ikääntyvän väestön liikuntakykyä ja elämänlaatua aiheuttaen myös suuria kustannuksia terveydenhuollolle. Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Oulun yliopistossa suoritettu lääkäri Modarress Julinin väitöstutkimus osoittaa, että vähintään kohtuukuormitteisella fyysisellä aktiivisuudella on positiivinen vaikutus selkärangan nikamien kokoon keski-iässä molemmilla sukupuolilla. Elämänikäistä fyysistä aktiivisuutta voidaan siten pitää yhtenä varteenotettavana nikamamurtumien ennaltaehkäisykeinona.

Yksilötasolla tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi motivoidessa ihmisiä aktiiviseen elämäntapaan ikään katsomatta. Laajemmassa mittakaavassa tuloksilla on kansanterveydellistä ja kansantaloudellista merkitystä siinä mielessä, että tuloksiin pohjautuen voidaan kehittää entistä täsmällisempiä hoitolinjauksia terveydenhuoltohenkilökunnan käyttöön.

Julinin väitöskirjan muissa osatutkimuksissa selvitettiin fyysisen aktiivisuuden yhteyttä lannerangan Modicmuutosten riskiin sekä lannerangan nikaman koon ja Modic-muutosten välistä yhteyttä. Modic-muutokset (alaryhmät 1, 2 ja 3) ovat magneettikuvauksessa nähtäviä selkänikamien luuydinmuutoksia, jotka ovat yksi pitkittyneeseen selkäkipuun yhdistetty löydös. Modicmuutoksiin ei ole täsmähoitoa, koska niiden perimmäinen syntytapa on edelleen selvittämättä.

Alaselkäkipu on yleisin työikäisten toimintakykyä heikentävä sairaus. Modic-muutoksiin vaikuttavien tekijöiden kartoittaminen on tärkeää, jotta voitaisiin kehittää tehokkaampia ennaltaehkäiseviä keinoja ihmisten työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tutkimustulosten perusteella vähintään kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus näyttäisi olevan yhteydessä lannerangan tyypin 2 Modic-muutoksien suurempaan todennäköisyyteen miehillä vahvistaen teoriaa mekaanisen ylikuormituksen ja tyypin 2 Modic-muutosten yhteydestä. Lisäksi lannerangan Modic-muutokset saattavat olla yhteydessä korkeampaan nikamaan.

Väitöstutkimus suoritettiin fysiatrian ja liikuntalääketieteen erikoisalojen alaisuudessa. Tutkimusaineistona oli väestöpohjainen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966, ja osatutkimuksesta riippuen tutkittavia oli 1202–1374. Tutkittavien ollessa 46-vuotiaita, he osallistuivat kiihtyvyysanturiin perustuvalla aktiivisuusmittarilla suoritettuihin fyysisen aktiivisuuden mittauksiin ja lannerangan magneettikuvaukseen.

Pohjois-Suomen syntymäkohortista suoritetut tutkimukset ovat osa suomalaista hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelmaa, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa väestön terveydestä. Tutkimuksissa saatujen tulosten perusteella pyritään kehittämään terveydenhuollon palveluja edistäen näin väestön hyvinvointia.

Modarress Julinin väitöskirja Physical activity, vertebral size and lumbar Modic changes in midlife tarkastettiin Oulun yliopistossa lokakuussa 2021. Alkuperäinen julkaisu: http://urn.fi/ urn:isbn:9789526230269.