Salonjokilaakso vko 7 16.2.2023

JUHLAVUODEN MOBIILIETU

Etu voimassa 1.-28.2.2023. -20% VUOKA, PANNU TAI KATTILA

lounaslista

me laitamme, nauti sinä. LOUNAS KelLO 15 asti.

TORSTAI

UUNIMAKKARAA L, G

BEARNAISE BROILERI L, G

PERJANTAI

LASAGNEA L

BBQ-BROILERIPATAA L, G

VIIKONLOPpu la–su

VAIHTUVA LOUNAS KEBAB G, L, M, VAIHTUVA KASVISRUOKA L, G, ISKENDER LEIPÄ-KUUTIOT L,

LOHKOPERUNAT L, G, M, RIISI L, G, M, LIHAPULLAT KERMAKASTIKKEESSA L, G,

LÄMPIMIÄ KASVIKSIA, HOT DOGEJA, BROILERIN SIIPIÄ

MAANANTAI

KINKKUKIUSAUSTA L, G

VÄLIMERENBROILERIA L, G tiistai

MAKKARAPIHVEJÄ L, G

TANDOORIKANA CURRY G, M

KESKIVIIKKO

TEXMEX HÄRKÄÄ G,M

Lounaaseen sisältyy: kotiruokalounas, pizzat, ruokajuomatsalaattipöytä,ja kahvi tai tee.

JOKA PÄIVÄ TARJOLLA MYÖS VAIHTUVA KASVISRUOKA!

Lounaan hinta ark. 12.70

Viikonloppu 14.50 pidätämme oikeuden muutoksiin.

LOHIMUREKEPIHVI JA TILLIKERMAVIILIKASTIKE L, G

Pekka Mäenpää

Kaivolan koulun alkuopetuksen kaksi luokkaa viettivät tiistaina ikimuistoisen päivän Helsingissä.

Pertteliläiset eka- ja tokaluokkalaiset olivat voittaneet Sanomapron kilpailun arvonnassa liput Ystävien aapisen ja lukukirjan lauluihin.

- Tunnelmallinen konsertti järjestetään Helsingin Musiikkitalolla ystävänpäivänä.

Käytämme koulussamme

Ystävien aapista lukemaan oppimiseen, kakkosluokan opettaja Mervi Rahko kertoi edeltävällä viikolla.

Kaivolassa musiikki ja kulttuuri ovat iso osa koulun arkea. Oma aapinen on tärkeä kirja, josta ekaluokkalaiset oppivat maanantaina Ö-kirjainta luokanopettaja Terhi Isomäen johdolla.

- Juuri nyt opimme vierasperäisiä kirjaimia, Isomäki kertoo.

Ystävien aapinen ja lukukirja -kokonaisuus sisältää kirjojen lisäksi muun muassa digimateriaalia ja lauluja. Luokassa vieraillut toimittaja sai kuulla oppilaiden laulamana viimeisimmän säkeis-

tön. Lisää tulee aina neljän kirjaimen jälkeen. Luokassa suurin osa viittaa kertoakseen osaavansa jo lukea – ainakin jonkin verran. Armas kertoo hänkin osaavansa jo, isoveli toki osaa vielä paremmin.

Kaivolan pienimmät oppilaat ovat jo retkeilleet lähimaastossa ja myös Salon jäähallissa. Bussimatka Helsinkiin on jännittävä kokemus. - Me saadaan pitää kännyköitä matkalla. Mutta ei konsertissa, lapset kertoivat. Ystävien aapinen ja lukukirja ovat kustantajan mukaan löytäneet paikan alkuopetuksen oppilaiden ja opettajien repuista. Suurta suosiota ovat saavuttaneet myös sarjan laulut, joita oppilaat kuuntelevat myös vapaalla Youtube-kanavalta.

Musiikkitalon konsertissa 10-henkinen orkesteri esitti Ystävien aapisen ja lukukirjan suosituimpia lauluja, joiden välissä Vuokko Hovatta kertoi Anneli Kannon kirjoittaman uuden tarinan Papun, Ullan ja Aamoksen ystävänpäivästä.

Kaivolan koulussa ystävänpäivää vietettiin jo maanan-

taina, oppilaiden mielestä ystävänpäivä on oikeastaan joka päivä. Kaverit ovat tärkeitä. Konserttia seurattiin Kaivolan koulussa myös ylemmillä luokilla suorana lähetyksenä livestreamin kautta.

Kaivolan koulu on pieni suuri koulu. Näin koulun

väki kuvaa itse itseään kotisivuillaan.

- Meillä on hyvä yhteishenki ja toimimme yhteistyössä yli luokkarajojen. Hyödynnämme luontoa ja lähiseutua monipuolisesti oppimisympäristönä. Suurella pihalla on lähes sadalla oppilaalla tilaa leikkiä

ja temmeltää. Kaivolan koulu panostaa kulttuuriin.

- Koulullamme on järjestetty useiden vuosien ajan kulttuuritapahtumia, joissa oppilaat pääsevät harjoittelemaan ja esittämään taitojaan näytellen, tanssien, laulaen,

soittaen ja vaikka lavasteita tehden.

Musiikkiteatteriproduktioiden lisäksi perinteisiin kuuluu Talent-kisojen pitäminen sekä Kultakurkku-laulukilpailut, joita on pidetty jo usean vuosikymmenen ajan.

- Kuvataide on myös vah-

Laita sähköpostiosoitteesi meille osoitteeseen tilaus@salonjokilaakso.net tai täytä lomake osoitteesta www.salonjokilaakso.net

Musiikkitalossa Helsingissä

vasti mukana koulun arjessa. Panostamme koulussa suomalaisen kulttuuriperinteen vaalimiseen.

Koulun toimintaa ohjaa vahvasti yhdessä tekeminen. Koulun oppilaskunta toteut-

taa vuosittain yhteisiä toimintapäiviä tai liikuntatapahtumia. Yhteistyötä tehdään paikallisten järjestöjen ja yhteistyötahojen kanssa. - Kerhotoiminta tavoittaa vuosittain suuren osan oppilaista. Kerhoissa soitetaan ja

lauletaan, piirretään ja askarrellaan sekä liikutaan.

Koulun toimintakulttuuria kehitetään jatkuvasti tavoitteena lasten ja työyhteisön hyvinvointi.

Kespan Viikon Lounaslista

M, G Lindströminpihvit L, G Kapris-kermaviilikastike L, G

Sweetchilibroiler M, G Pannukakku L, hillo sekä

kermavaahto L, G

Päivän leike:

Metsästäjänleike

Maanantai: 20.02.

Tomaattinen

kalakeitto M, G

Uunimakkara L, G

Perjantai: 17.02.

Kaalikeitto M, G

Jauhelihaperunasosepaistos L, G

Paistettu kampela L

Remouladekastike L,G

Kääretorttu L

Päivän leike: Hawaijinleike

Murea porsaanlihakastike L, G

Marjakiisseli M, G

Päivän leike:

Pekonileike

YSTÄVÄNPÄIVÄT

Nyt loput kauden ALE-tuotteet

Alennukset myös verkkokaupassa www.maripuoti.fi

Ateriatsisältävät0,4ljuoman!

Lauantai: 18.02.

Savuporokeitto L, G Janssoninkiusaus L, G Porsaan ulko le pippurikastikkeessa L, G

Mustikkarahka L, G

Päivän leike: Grillileike

Tiistai: 21.02.

Nakkikeitto L, G

Maksalaatikko L, G

puolukkahillo M, G

Porsaan ulko le

dijonkastkkeessa L, G

Mangorahka L, G

Päivän leike:

Pippurileike

Sunnuntai: 19.02.

Juustokeitto L, G Burgundinpata M, G Höyrytetty turska L, G valkoviinikastike L, G

Mutakakku L

Päivän leike: Aurajuustoleike

Keskiviikko: 22.02. Kasvissosekeitto L, G

Lasagne L

Merimiespihvit L, G Puolukkapiirakka L

Vaniljakastike L,G

Päivän leike: Metsästäjänleike

Kespan DIJON Burger 10,90

7,90 Kespan DIJON Burger-ateria

Liikenneministeri Timo Harakan mukaan Tunnin junan rahoitus tulee olemaan merkittäviltä osin yksityistä

Pekka Mäenpää

Eduskuntavaalien lähestyessä lisääntyvät myös ministerien ja puoluejohtajien vierailut Salossa.

Viime viikolla IoT Campuksella akkuseminaarissa vieraillut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) tapasi yhdessä salolaisen eduskuntavaaliehdokkaan

Saku Nikkasen kanssa äänestäjiä Kahvila Asemalla.

Ja kun radan kupeessa oltiin, ministeri sai vastailla kysymyksiin ja kertoa ajatuksiaan etenkin Tunnin junasta.

- On liian aikaista sanoa, millaisiin ratkaisuihin ratahankkeiden kanssa tullaan. Niihin tarvitaan merkittävä yksityinen rahoitus, se ei tule valtion tai kuntien varoista suoraan.

Harakan mukaan meneillään oleva suunnittelu on tärkeä osa hankkeita.

- Suunnittelu liikenteessä on kaiken a ja o. Pitää katsoa kauas tulevaisuuteen. On mietittävä sekä sitä, miten ihmisiä ja tavaraa kuljetetaan tulevaisuuden Suomessa. Kuljetuskustannuksilla on suuri merkitys myös akkuteollisuudessa.

Harakka sanoo, että suunnitelmat myös muuttuvat.

- Mutta niitä on oltava, tai muutoin olemme aina päiväkohtaisen tilanteen armoilla. Hän muistuttaa kuinka olemassa olevat suunnitelmat saatiin nopeasti käyntiin, kun pandemia iski suomalaiseen talouteen.

- Kesällä 2020 oltiin tilanteessa, jossa oli pakko saada liikkeelle suuria elvytyshankkeita. Onnistuttiin tekemään isoja liikenneinvestointeja ja satsaamaan perusväylän pitoon. Ajoitus niillä osui nappiin.

Ministeriltä kysyttiin, miksi laitetaan rahaa uusiin liikenneinvestointeihin, vaikka nykyinen tieverkko on huonossa kunnossa.

- Eletään tilanteessa, jossa kaikki kustannukset ovat nousseet. Päällystyksen osalta kesällä 2020 tehtiin ennätyksellinen määrä pintaa. Ja hyvä että tehtiin silloin. Koska nyt tilanne on se, että vaikka rahaa on ennätysmäärä, saadaan entistä vähemmän kilometrejä tehtyä.

Myös ilmastonmuutos on aiheuttanut vaikeuksia tienpitoon. Suomessa on paljon tietä pieneen määrään ihmi-

Helsingintie 14, 24100 Salo 02 723 7300 / info@kiinteistokolmio fi www kiinteistokolmio fi

OKT | Somero Kailassuontie 7 Tilava OKT 5 h+k+s+kph+vh+askarteluhuone+leivintupa ja varasto+autotalli=119/191 m² Tontti 2040 m² maalaismaisemissa Hyvät kulkuyhteydet E=D2018 122 500 € / Hannamari

siä. Kesät olleet myös hyvin märkiä ja kelirikko on vaivannut erityisen paljon.

- Toivon kärsivällisyyttä tienkäyttäjille. Ministeriltä tivattiin myös kantaa tärkeysjärjestykseen ajoteiden ja rataväylien kesken. Harakka muistutti, että vielä rahaa ei ole pantu liikkeille; ei ainakaan niitä miljardeja, joista lehdistössä pu-

OKT | Salo, Haapatie 17 Hyvin pidetty, muuttovalmis OKT 4 h+k+s+kph+2 wc= 106/123 m² ja autotalli Tontti 988 m² Rauhallinen Valhojan asuinalue Kaukolämpö Ei lain ed e-tod 135 000 € / Hannamari

hutaan.

- Ja kuten sanottua, jos ratahankkeita joskus saadaan toteutettua, rahoitus täytyy tulla suurelta osin yksityisesti. Hallituskaudella on saatu aikaiseksi 12-vuotinen rahoitusraami, missä järjestyksessä asioita tehdään. Se auttaa EUrahoituksen saannissa. Mukana ovat olleet kaikki eduskuntapuolueet.

OKT | Pertteli, Kärrinkaari 4 Edustava ja hyvin pidetty OKT 5 h+k+khh+s+kph+wc+ vh ja autotalli varasto 126 5/181 5 m² Lasitettu terassi Saunamökki ja palju Tontti 1665 m² E=D2018 239 000 € / Matti

Salossakin käytiin keskustelua junien nopeuksista ja minuuteista, joilla kaupunkien väliä kuljetaan. Vasemmistoliiton salolainen eduskuntavaaliehdokas Timo Lähteenmäki halusi ministeriltä kommenttia julkisuudessa olleisiin heittoihin, joiden mukaan Salosta pääsisi parissakymmenessä minuutissa pääkaupunkiseudulle.

- Luotijunat eivät ole olleet Suomessa itseisarvo. Mutta siihen on kiinnostusta, että etelän kasvukolmion alueen työmatkaliikenteestä saataisiin mahdollisimman sujuvaa julkisilla.

Olennaista on, että ihmisiä saataisiin nopeasti ja kohtuullisella matkalla paikasta toiseen. Silloin ei olisi ajallisesti suurta eroa Salosta Espooseen töihin verrattuna kulkemiseen vaikka Itä-Helsingistä Espooseen, vaikka kilometrejä on eri määrä.

Liikenneministeri pitää hyvänä mahdollisuutta paikallisliikenteen kehittämiseen pitkän matkan liikenteen ohessa.

- Rantaradan kunnossapito ja tulevaisuus on siksi aina ollut tärkeää muista suunnitelmista riippumatta.

Ministeri muistuttaa, että hankeyhtiöt vastaavat toteutumisen edellytyksistä.

- Mitään ratkaisuja ei tehdä, ellei Salon kaupunki niitä hyväksy. Hankeyhtiöt on perustettu sitä varten, että niissä syntyy se käsitys millä tavalla, jos millään tavalla, tällainen hanke jatkuu.

OKT | Koski Tl, Professorintie 4 Tilava

OKT 6 h+k+s+kph+wc=184 m² Pihavarasto

Kaukolämpö Erinomainen asuinpaikka lapsiperheelle; kaikki palvelut, koulut ja päiväkoti lähellä E=D2018 115 000 € / Liisa

METSÄTILA | Loppi, Pilpalantie Myydään tarjousten perusteella metsää 10 33 ha

13 3 2023 mennessä: Kiinteistökolmio / Matti Kuosa Helsingintie 14 24100 Salo tai matti kuosa@kiinteistokolmio fi

m² Helppohoitoinen tontti 1060 m² Huvimaja leikkimökki Ei lain ed e-tod 127 500 € / Hannamari

PT | Salo, Kukkavuorenkatu 3 as 1 ja 2 Keskustan läheisyydessä paritalohuoneistot 3 h+k+kph 69 m² Avoin alakerta jossa yhteiset sauna- ja varastotilat Pellettilämmitys Ei lain ed e-tod 84 000 €/asunto / Esa M

KT | Salo, Eerikinkatu 2 B Hyväkuntoinen KT 2 h+k+vh+kph+s=53 m² ja lasitettu parveke Hissitalon 3 kerros Hyvä sijainti lähellä ydinkeskustaa, lähikauppa 150 m Kaukolämpö E=D2013 148 400 € / Ari

KT | Salo, Vanutehtaankatu 2 B Valurin vierestä KT 2 h+k+kph=58 5 m² ja lasitettu parveke Autolle sähköpistokepaikka Taloyhtiössä tehty paljon remontteja E=F2013 Mh 49 039 € Vh 53 500 € / tarjous / Ari

KT | Salo, Raatihuoneenkatu 3 as 11 Torin läheisyydessä viihtyisä muuttovalmis KT 3 h+avok+ph+wc+vh 70 5 m² ja lasitettu parveke Hissitalon 3 krs Runsaasti remontteja tehty E=D 139 000 € / Matti

LIIKETILA | Salo, Pursimiehenkatu 8 Vuokrattavana Meriniitystä hallitilaa 125 m² ja 132 m² Tiloissa toimisto-/näyttelytilaa, nosto-ovi käyntiovi wc Kaukolämpö Vuokra sopimuksen mukaan sis lämpö / Olli

SDP:n salolainen kansanedustajaehdokas Saku Nikkanen ja ministeri Timo Harakka keskustelivat paikallaolijoiden kanssa muun muassa Tunnin junasta Kahvila Asemalla.

Marttojen teema-illassa opittiin kotivara-ajattelua

Valmistautuminen häiriötilanteisiin on taitoa, tietoa ja tarvikkeita

Kirsi Kainulainen

Lounais-Suomen Martat järjestivät kotivaran ylläpitämistä ja käyttämistä käsittelevän koulutuksen kuun vaihteessa Armfeltin koululla. Kouluttajana toiminut kotitalouden asiantuntija Riitta Laatu Lounais-Suomen Martoista kertoi, että välttämättä erillistä ruokavarastoa ei tarvitse olla, vaan kotivara on ajattelutapa. Kotivara on kodin ruokatarpeiston ylläpitämistä ja kierrättämistä siten, että ruokaa, vettä ja lääkkeitä on varalla vähintään kolmeksi päiväksi. Ja toisaalta ei unohdeta ruokaa seisomaan kaappien perukoille.

- Ajatellaan esimerkiksi, että myslipaketteja ei osteta montaa kerralla, vaan sitten kun edellinen paketti on avattu, ostetaan uusi paketti.

Mahdollisesti käytettävien ruokien varastoa ei siis tarvitse ylläpitää. Jokainen päättää kotivaransa ruoat lopulta itse, sillä ne kootaan omien mieltymysten mukaisesti.

- On turhaa pitää kaapissa anjovista ja säilykelihaa, jos niitä ei syö, toteaa Laatu.

Kotivaraa tarvitaan erilaisissa yhteiskunnan häiriötilan-

teissa, esimerkiksi sähkö- ja vesikatkojen, sekä vesihuollon häiriöiden yhteydessä.

Muita kotivaran käyttötilanteita ovat esimerkiksi myrskyt, tulvat, sairaudet ja tapaturmat. Vuonna 2011 Suomessa koettiin Tapaninpäivänä myrsky, jolloin ilman sähköä oli enimmillään noin 200 000 ihmistä.

- Jos tuollaisessa tilanteessa on tulipesä kotona, niin jotenkin sitä pärjää. Mutta jos sellaista ei ole, niin kylmähän siinä alkaa tulla ja hankalaa muutenkin, Laatu sanoo.

Kotivara-illan teemana olikin ilman kypsennystä valmistuvat ruoat. Martat valmistivat kotivara-aineksista papusalsatacoja, kasvispastaa, avokadoleipiä ja raparperi-kookos-curd-kotivarakakun.

Marja Leena Heino ja Taina Ahlfors Salon Piritan Martoista kertoivat tulleensa teemailtaan, jotta saisivat lisää ideoita, mitä kaikkea kotivaran ruokatarvikkeista voi tehdä.

- Olen nyt vuoden verran kerännyt kotivaraa ja yrittänyt käyttää sitä järkevästi, mutta olen huomannut että osa ruokatavaroista tahtoo jäädä käyttämättä, sanoo Ahlfors.

Korona opetti Ahlforsille, että kotona täytyy aina olla ainakin puuro- ja hernekeittoainekset, jotta on ruokaa, jos kaupat menevät yhtäkkiä kiinni.

- Tein juuri viime viikolla suuren kattilallisen hernekeittoa, ja söimme siitä monta päivää. Loput säilöin ko-

EDULLISIA TARJOUKSIA TASARAHAHINNOIN!

tivaraksi pakkaseen, kertoo Heino.

Kotivaraan kannattaa sisällyttää myös herkkuja, lautapelejä ja muuta ajanvietettä. Varsinkin lapsille saattaa oleminen käydä häiriötilanteessa kurjaksi, silloin herkut voivat parantaa oloa. Kotivaran tärkein osa on ve-

ERÄ!

TUORE KOKONAINEN KIRJOLOHI

Kasvatettu Ruotsi Pakattuna valinta-altaasta Rajoitus 2 kalaa/talous

Valio Polar Juustopalat 350g (8,57/kg)

Ilman Plussa-korttia 5,59/kpl Rajoitus 2 kpl/talous

ERÄ!

Ingman maustetut Kermajäätelöt 1 l ei laktoositon, vanilja, kaura, Muumi eikä Hupsis (1,00/l)

Ilman Plussa-korttia 2,95/pkt Rajoitus 5 pkt/talous

si ja sitä tulisi varata ruokaan ja juomaan kaksi litraa henkilöä kohden vuorokaudeksi.

Lisäksi muuksi käyttövedeksi tarvitaan kaksi ämpärillistä henkilöä kohden. Jokaisen kotona pitäisi olla myös puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri veden kuljettamista varten.

- Jos vettä ei tule ja kaupunki jakaa vettä säiliöautosta, silloin tarvitaan vesiastioita, kertoo Laatu.

Mielen kotivarasta puhuttaessa tarkoitetaan henkisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden taitoja. Tasapainoinen arki ja sen rutiinit luovat henkistä hyvinvointia ja parantavat jaksamista myös kriisien keskellä.

Yhdessä tekeminen tukee pärjäämistä häiriötilanteissa, joten puolin ja toisin naapuriapu on tärkeä asia.

- Suomalaiset ovat vähän arkoja pyytämään apua, joten olisi hyvä varmistaa naapureilta, että hekin pärjäävät häiriötilanteessa, muistuttaa Laatu.

Erilaiset taidot opettavat ylläpitämään kotivaraa esimerkiksi säilöntä ja luonnontuotteiden kerääminen. On hyvä taito, että osaa kierrättää ja käyttää hyväksi kaikki kuivakaapin tuotteet tai osaa opettaa muille kotivara-ajattelua.

- Minua huolestuttaa, kun on niin paljon sellaisia vanhan kansan taitoja, joita kukaan ei opeta meidän nuorille, toivoo Laatu.

Voimassa TO–LA

ERÄ!

HEDELMIÄ JA

VIHANNEKSIA (0,50-20,00/kg)

Pirkka

Isoja vapaan kanan munia 6 kpl/408g tai virike kananmuna 10 kpl/580g (2,59-3,68/kg)

Ilman Plussa-korttia 1,89-2,19/rs

Rajoitus 2 erää/talous

Valio Gefilus mehut 1 l (2,00/l)

Ilman Plussa-korttia 2,39/tlk

Atria Kanan pienet minuuttifileet 230-280g (10,71-13,04/kg)

Ilman Plussa-korttia 3,99/rs Rajoitus 3 rs /talous

HUIPPUEDULLINEN ERÄ! Leipomo Salonen RUNEBERGINTORTTU 2kpl/180g (11,11/kg)

reilut mutta rajalliset erät

Old El Paso

Vehnätortilla 8kpl/326g Medium (3,07/kg)

Leipomo Rosten LASKIAISPULLA mansikka- ja mantelitäyte 2kpl/200g (15,00/kg)

Taina Ahlfors ja Marja Leena Heino tekivät kypsentämättä valmistuvia avokado-leipiä.

SALON SEURAKUNTA

TERVETULOA KIRKKOON

Perjantaina 17.2.

• Salon kirkossa nuorten messu klo 18.

Laskiaissunnuntaina 19.2.

• Halikon kirkossa messu klo 10, mukana lapsikuoro Allegro. Kuultavissa Järviradion taajuudella 102,9 MHz.

• Kiskon kirkossa messu klo 10.

• Kosken kirkossa perhekirkko klo 10. Kutsutaan Kosken alueella vuoden aikana kastettuja ja tämän vuoden 3-vuotiaita perheineen.

• Salon kirkossa iltamessu klo 17, mukana talven päivärippikoululaiset.

• Suomusjärven seurakuntakeskuksessa messu klo 10.

• Särkisalon kirkossa messu klo 13.

Tuhkakeskiviikkona 22.2.

Tuhkamessu paastonajan alkuun klo 18 Salon kirkossa. Messussa voi ottaa tuhkaristin otsaansa. Tuhkakeskiviikon nimi tulee siitä, että Raamatussa säkkiin pukeutuminen ja tuhkan ripotteleminen pään päälle ovat eräs vertauskuva katumukselle ja parannukselle.

Avoimet ovet Salon kirkossa

Tiistaisin klo 12–13.30. Arkipäivän retriitti musiikin hoivassa.

MUUTA TOIMINTAA to 16.2. – to 23.2.

Halikko: Raamattu- ja rukouspiiri to klo 18 srk-talossa.

• Seurakuntailta to (16.2.) klo 18 Vaskion srk-kodissa. Pirkko Koivusen aiheena rukous. Kolehti ja arpajaiset Syrjäteiden lähettiperheen työlle Japanissa. • Lähetyksen kohtaamispaikka la klo 11–14, Kirkkorinne 5. • Varttuneen väen kerho ma klo 13 Vaskion srk-kodissa ja ke klo

14 Angelniemen seurojentalossa, Angelniemen kyytitarpeet (5 €) ma mennessä p. 040 022 5633/Tomi Pelkonen.

• Virsi-iltapäivä to (23.2.) klo 13 Halikon srk-talossa, yhteistyössä Halikon karjalaisten ja Halikon eläkeliiton kanssa. Kahvia klo 12.30. Laulattamassa Maria Rainio-Alaranta, juontajana Jari J. Laiho.

Kiikala & Suomusjärvi: Kiikalan srk-talossa: Veisu-Tuokio to klo 17, Onnela ma klo 12–15 ja Raamattupiiri to (23.2.) klo 13. • Suomusjärven srk-keskuksessa: Uskon aakkoset to (16.2.) klo 13; Raamatun kertomukset virsissä

Maria Sirénin johdolla, Käsityöpiiri ma klo 12, Aamulenkki ke klo 9; mukana aluekappalainen Tapio Hietalahti.

Kisko & Muurla: Marttilan-Vilikkalan kinkerit su klo 14 Kristiina ja Ari Kymäläisellä, Vilikkalantie 981, Kisko.

• Muurlan srk-kodissa: Raamattupiiri ma klo 18.30 ja Käsityöpiiri to (23.2.) klo 13.

Koski & Marttila: Kosken srk-talossa: Nukketeatteri PikkuSaaran esitys ”Miksi” yli 3-vuotiaille to (16.2.) klo 9 ja 10, Hyvän mielen lenkki ma klo 10, Tutun tupa ke klo 9–11 ja Majataloilta to (23.2.) klo 18. • Marttilan srk-talossa: Tiinan tiistai ti klo 10.

Kuusjoki & Pertteli: Ystäväpiiri ti klo 11.30 Perttelin srk-talossa. • Raamattu- ja rukouspiiri ke klo 18 Kuusjoen srk-talossa.

Perniö: Siioninvirsiseurat su klo 16 Galleria Levolassa, Perniöntie 1719. • Aamulenkki ke klo 8.30 srk-talolta. Salo-Uskela: Raamattupäivä to klo 18 Ollikan srk-kodissa. Opetussarja Psalmeista; raamattukouluttaja/evankelista Tomi Stenvall. Liittyy Missioon. • Miesten jumppa pe klo 9 ja naisten jumppa ma klo 10 Salon työväentalossa sekä naisten tuolijumppa ti klo 10 Ollikan srk-kodissa. • Porinapiiri ma klo 10 diakoniakeskuksessa, aiheena vanhuus. • Lähetyskahvio Kaffemuki ma klo 13–15 srk-talossa, klo 14 Tarja Laurila: Suvun tarinat. • Arvon kammari ikäihmisille ma klo 13 Ollikan srk-kodissa. • Naisten raamattupiiri ma klo 18.30 srk-talossa. • Kansainvälinen käsityöpiiri ke klo 11–14 srk-talossa. • Raamattupiiri ke klo 13 Ollikan srk-kodissa. • Juttukammari mielenterveyskuntoutujille ke klo 15 diakoniakeskuksessa.

Särkisalo: Iltarusko ma klo 13 srk-kodissa. Henna Seppälä tuo kuvaterveisiä maailmalta.

Kuorot ym. musiikki: www.salonseurakunta.fi/musiikki

Perhe- ja iltaperhekerhot, vauvakerho, äitien kerho: www.salonseurakunta.fi > Tule mukaan > Lapsille ja lapsiperheille.

Nuorten toiminta: www.salonseurakunta.fi/nuorille

Yhteiskristillinen toiminta: Kristittyjen yhteinen rukousilta pe klo 18 Salo-Uskelan srk-talossa. Mukana edustajia Salon eri seurakunnista. • Ollikkala-ilta ti klo 18.30 Ollikan srk-kodissa. • Missiokahvila to klo 15–18, Helsingintie 14.

Seurakuntatoimisto puh. 02 774 5206

Taloustoimisto puh. 02 774 5200

Hauta-asiat puh. 02 774 5209 www.salonseurakunta.fi salonseurakunta@evl.fi

Oi muistatko vielä sen virren!

Tervetuloa Virsipysäkille to 16.2. klo 13 Salon kirkkoon, Kirkkokatu 7. Hoivamuusikko Terhi Lehtovaara laulaa tai veisaa sinulle tai sinun kanssasi lempivirtesi virsikirjasta, Siionin virsistä tai Siionin kanteleesta. Terhi toteuttaa virsitoiveita kerran kuussa Salon kirkossa.

Yhteisessä pöydässä

Diakonian lounas:

• Halikon seurakuntatalossa to 16.2. klo 12. Ilmainen bussikuljetus klo 11.30 Salon kirkon edestä.

• Suomusjärven seurakuntakeskuksessa to 23.2. klo 12. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle.

Lähetyksen iltapäivä

Lähetyksen iltapäivä ja Kenia-piiri pidetään to 16.2. klo 14 Kosken seurakuntatalossa. Tervetuloa laulamaan Siionin kannelta! Mukana ovat pastori Ari Norro Sleystä ja kanttori Aija Haapalainen. Kolehti menee Matongon orpolapsityölle.

Lautapelipäivä kaikenikäisille

La 18.2. klo 10–18 voi tulla pelailemaan lautapelejä ja tutustumaan miniatyyripeleihin Paunalan seurakuntakodille. Tapahtuma järj. yhteistyössä Sumppi ry:n kanssa.

Soppakarnevaalit

Laskiaistiistaina 21.2. klo 11–13 on tarjolla hernesoppaa Salo-Uskelan seurakuntatalossa, käynti Torikadun puolelta. Myös kasvishernekeittoa on tarjolla. Hernesoppa-annos maksaa 6 €, 4–12-vuotiaat ruokailevat puoleen hintaan ja alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Laskiaispulla (myös gluteeniton) maksaa 2 € ja kahvi/tee 2 €. Tuotto menee lyhentämättömänä UlanUden kirkon rakentamiseen Lähetysyhdistys Kylväjän kautta.

Perheiden toimintaa

• Talvipuuhapäivä perheille ke 22.2. klo 10–17 Naarilan leirikeskuksessa. Ohjelmaa sisällä ja ulkona. Tarjolla lettuja, makkaraa, saunomista ja avanto.

• Elokuvailta ma 13.3. klo 18 elokuvateatteri Lumossa. Aikuisille elokuva Bonusperhe, kouluikäisille Risto Räppääjä ja villi kone. Alle kouluikäisille lastenhoito seurakuntatalon päiväkerhotiloissa. Ilmoittautumiset www. salonseurakunta.fi > Tule mukaan > Lapsille ja lapsiperheille > perheiden leirit, retket ja tapahtumat. Liput 7 €/hlö, seurakunta tarjoaa popparit ja lastenhoidossa iltapalaa.

• Perheleiri alakouluikäisille lapsille perheineen 31.3.–2.4. Naarilan leirikeskuksessa. Hinta 20 €/hlö. Ilmoittautumiset www.salonseurakunta.fi/koululaisille.

• Perheretki Tallinnaan 4.–5.6. Hinta: Lapset 2–6 v 80 €, nuori 7–17 v 100 €, aikuiset 150 €. Sisältää laivamatkat Eckerö Linella, aamiainen laivalla menomatkalla, majoituksen Park Inn by Radisson Meriton Conference & Spa, Aqua Centerin käytön, lounaan su hotellilla ja sisäänpääsyn Proto-keksintötehtaaseen. Ilmoittautuminen 30.4. mennessä www.salonseurakunta.fi/koululaisille.

Retki naistenpäiville Ryttylään

Kansanlähetyksen tapahtuma kokoaa vuosittain naisia yhteen Sanan äärelle. La 4.3. lähtö klo 7.50 Halikon kirkolta ja klo 8 Salosta, paluu klo 21 jälkeen. Hinta 45 e/hlö sis. matkat, osallistumisen, ruuat ja kahvin. Ilmoittautuminen 22.2. mennessä www.salonseurakunta.fi/tapahtumat. Tiedustelut: pirkko.koivunen@evl.fi tai 044 735 8622.

Kinkeriretki Lietoon

Retki kehitysvammaisten maakunnallisille kinkereille Lietoon ti 28.3. Lähtö klo 16 Salon seurakuntatalolta, takaisin ollaan n. klo 20. Retkellä mukana diakoniatyöntekijät Hanna ja Kaija sekä tukiasumisen ohjaaja Maarit Ylijoki. Hinta 15 €/hlö (ei avustajilta). Kyytiä ja ruokailua varten ilmoittautuminen 16.3. mennessä, p. 044 774 5364 tai kaija. virtanen@evl.fi.

KASTETUT

Enni Elina Sylvia Honkanen

Oiva Aatos Laine

Vilho Aulis Abhinav Sandell

HAUTAAN SIUNATUT

Taisto Tapani Aaltonen 96 v Inkeri Matilda Lietzén 96 v

Leevi Olavi Tuominen 91 v Aarne Olavi Pilpola 85 v Reijo Yrjö Helin 83 v Rauno Arimo Hacklin 79 v

Matti Juhani Rantamaa 79 v Paula Kaarina Tiensuu 79 v

Lasse Kari Armas Laaksonen 71 v

Arja Tuula Maritta Vauhkonen 71 v

Anne-Maria Aarikka 70 v Veli Matti Ristolainen 67 v Antti Timo Olavi Heino 64 v

Halikon kirjaston omatoimipalvelut käytössä

Salonjokilaakso

Halikon kirjastossa pääsee nyt asioimaan myös omatoimisesti kirjastokortilla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla.

Kirjasto kertoo tiedotteessa, että henkilökunta palvelee edelleen totuttuina palveluaikoina - omatoimiasiointi laajentaa kirjaston aukioloaikoja.

Asiakaspalvelu on avoinna maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12–19 ja tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–16. Omatoimisesti kirjas-

toon pääsee arkisin klo 7–20 ja viikonloppuisin klo 7–16. Omatoimiaukiolo laajentaakin asiointimahdollisuutta varhaiseen aamuun, iltoihin ja viikonloppuihin. – Omatoimikirjaston käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku, jonka saa mistä tahansa Vaski-kirjastosta. Henkilöllisyystodistus pitää olla mukana tunnuslukua noudettaessa, kirjastopalvelupäällikkö Jaakko Lind kertoo.

Omatoimiasiointi mahdol-

listaa kirjaston käytön joustavasti omien aikataulujen mukaan. Omatoimiaikana on mahdollista lainata ja palauttaa aineistoa lainausautomaatilla, noutaa varauksia, käyttää kirjaston tietokoneita ja lukea lehtiä.

– Halikon kirjaston ulkopalautusluukku on poistettu käytöstä, ja jatkossa kaikki palautukset tuodaan omatoimiaikana sisälle kirjastoon ja palautetaan automaatilla. Näin laina poistuu asiakkaan tiedoista heti.

Päivän sanomalehdet voi lukea heti aamulla kirjaston tietokoneilla ePress-palvelussa, ja henkilökunta tuo painetut lehdet lehtilukusaliin aamupäivällä. Viikonlopun painetut sanomalehdet tulevat luettavaksi maanantaiaamuna, mutta viikonloppunakin tuo-

reet sanomalehdet voi lukea kirjaston tietokoneilla.

Kirjaston tiloissa on tallentava kameravalvonta ja ulkoovella kulunvalvontapääte. Tarvittaessa esimerkiksi ilkivaltatapaukset ilmoitetaan poliisille.

– Jokaisen kirjastoon tulevan täytyy kirjautua sisään omalla kortillaan.

Asiakkaan pitää muistaa, että jos hän päästää muita ihmisiä sisään kirjastoon, hän on vastuussa myös heidän käyttäytymisestään ja mahdollisista vahingoista.

- Omatoimiasiointi on kuitenkin sujunut hyvin niin Halikossa kuin muissakin Salon omatoimikirjastoissa, ja omatoimipalveluista on saatu positiivista palautetta asiakkailta, Lind toteaa.

LINGLONG GREENMAX

GRIP Nasta

Vain 68€ /kpl

Someron Autocenter Joensuuntie 55, Somero www.somero-autocenter.com

/ huoltamo 040 533 2627

044 533 2627

KIVILIIKE

VELJ. ALANDER OY

Uudet hautakivet, lisänimet, kultaukset ja kaikki kivialan työt.

TILAA HINNASTOLLINEN KIVIESITE

Jätä yhteystietosi: kiviliikealander@gmail.com

Halikon kirjastoon pääsee omatoimisesti asiakaspalvelun ollessa suljettuna.

Salonjokilaakso

Jo perinteiseen tapaan Salon vapaa-aikapalvelut ja nuorisopalvelut ovat yhdistäneet voimansa ja koostaneet monipuolisen ja menevän talvilomaohjelman ensi viikolle.

Kaupunki kertoo tiedotteessa, että nuorisotilat eri kylillä ja keskustassa ovat avoinna hiihtolomaviikon ajan.

Nuorten keskus Steissi on avoinna poikkeuksellisin aukioloajoin.

- Viikon aikana luvassa on muun muassa RC-autokisa, VR-lasien kokeilua, Mario Kart -kisa, Super Smash Bros Ultimate -turnaus sekä tietysti perinteiset biljardi- ja pingis-

turnaukset. Skeittihalli Tunneli on avoinna normaalein aukioloajoin.

Laskiaistiistaina järjestetään Vuohensaaressa tapahtuma koko perheelle klo 10-14.

- Syysloman Vuohensaaren tapahtumassa oli suosittu Vuohensaaren arvoitus ja nyt tarjolla on upouusi ulkopakopeli. Laskiaistapahtumassa pääsee kokeilemaan myös uusia versioita suosituista urheilulajeista, kuten esimerkiksi golfista ja ampumahiihdosta.

Kuka onnistuu sivakoimaan itsensä maaliin ilman, että joutuu sakkokierrokselle?

Lentääkö laskiaispulla uuniin vai mereen?

- Tule ottamaan selvää, luvassa on hauskaa tekemistä. Mukana menossa on myös Klovni OHO ja Salon Urheilukalastajat.

Paikalla on puffetti ja grillikatoksessa on tulistelumahdollisuus. Ohjelma tarkentuu säätilanteen mukaan.

Perniön Melassuolla järjestetään koko perheen Toimintatorstai klo 10-14 niin ulkona kuin sisällä. Nuorisopalveluiden Pop-up -nuokkarilla on tarjolla rentoa menoa, uusia pelejä ja kisoja. Päivän kruunaa kestosuosikki bingo.

Mukana myös liikuntapalvelujen lajiesittelyä ja kulttuuripalvelujen taidepaja.

Myös Melassuon ohjelma tarkentuu säätilanteen mu-

Mikko Tirkkonen

Salossa toimii nyt seitsemän omatoimikirjastoa: Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Suomusjärven ja Särkisalon kirjastot. Perniön ja Perttelin kirjastojen omatoimipalvelujen käyttöönottoa suunnitellaan, ja toiveissa on saada omatoimipalvelu niissä käyttöön vuoden sisällä.

kaan.

Uimahallin lasten vesipeuhuja on neljänä päivänä. Jäähallilla on yleisöluisteluvuoroja ja mailavuoroja joka päivä sekä torstaina kajahtaa kaukalossa jäädisco.

Salon pääkirjaston lastenosastolla askarrellaan yhdessä maanantaina klo 12-15 välisenä aikana non stop –tyyppisesti. Keskiviikkona on luvassa sirkusta ja loruja Klovni OHO ja kadonnut matka-arkku -työpajoissa.

Työpajoja on neljä 5-10-vuotiaille ja niihin on ennakkoilmoittautuminen 17.2. saakka puhelimitse tai pääkirjaston lastenosastolle.

Taidemuseo Veturitallin pääsaleissa nähtävän Turun Taidegraafikkojen 90-vuotisjuhlanäyttelyn hengessä innostetaan kaiken ikäisiä kävijöitä kokeilemaan itsekin taidegrafiikan menetelmiä talvilomaviikon keskiviikkona ja torstaina.

- Taidemuseolle voi tulla koristelemaan kangaskassin helppoa painamismenetelmää eli leimasimia käyttäen. Työpajaan voi piipahtaa oman aikataulun mukaan klo 11-14 välillä, etukäteen ei tarvitse ilmoittautua ja osallistuminen sisältyy museon pääsylipun hintaan.

Viikon ohjelma on kokonaisuudessaan koottuna sivulla www.salo.fi/talviloma.

niin lähetämme esitteen postitse

Teppo P. 040 763 7402 Mikko P. 040 825 0485

Avoinna: MA, KE ja PE 10.30-17.00

Toimitus Saloon ja ympäristökuntiin 0 €, muutoin tapauskohtaisesti.

Helsingintie 11, Salo Hautakivenkatu 7, Turku www.kiviliikealander.fi

HAUTAKIVET

Katso verkkokaupastamme mallisto ja hinnat • Uudet hautakivet • Lisänimikaiverrukset

• Joustavat maksuehdot • Pysyvästi edulliset hinnat Salon

Seudun Kivihuolto Oy

Avoinna arkisin 8.00–16.00. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Perniöntie 1967 B, Perniö, puh. 044 7352 354 www.salonseudunkivihuolto.fi

TILAA NÄKÖISLEHTI SÄHKÖPOSTIISI ILMAISEKSI

tilaus@salonjokilaakso.net tai nettisivujemme kautta osoitteesta www.salonjokilaakso.net

HENGELLISIÄ TILAISUUKSIA

† HENÓTÊS-seurakunta

Rummunlyöjänkatu 7, Salo

Su 19.2 klo 18 past. Mauri Koskipalo, evankelista Aimo Piirainen, laulaja-evankelista Leukku Stenroos. Tervetuloa! www.Henotes.com

Su 19.2. Klo 11

Ti 21.2. Klo 18.30

Ke 22.2. Klo 14

To 23.2. Klo 15

Rummunlyöjänkatu 13 pelastusarmeija.fi

• Sunnuntai 19.2. klo 15.00

Jumalanpalvelus

Jumalanpalvelus: Leo Niemelä, musiikissa Terno Lindeman, pyhis, yhteyskahvio, klo 15 venäjänkielinen jumalanpalvelus Rukousilta

Kirjoitettu on - avoin raamattupiiri Ruokakassijakelu

Salon helluntaiseurakunta, Mököistenkatu 18 www.salonhelluntaisrk.fi

ASIAKASOMISTAJAPÄIVÄT

S-Etukortilla kaikki

normaalihintaiset tuotteet 16.–19.2.

SSO kasvatti liikevaihtonsa yli puolen miljardin euron

Asiakasomistajien bonukset kasvoivat yli miljoonalla

Pekka Mäenpää

Suur-Seudun Osuuskaupan

SSO:n viime vuoden tulos oli 11 miljoonaa euroa ennen veroja.

SSO investoi viime vuonna toiminta-alueelleen 13,8 miljoonaa euroa ja maksoi 14,7 miljoonaa euroa bonusta asiakasomistajilleen.

Liikevaihdon kasvu 516 miljoonaan euroon tarkoittaa sitä, että 120-vuotias SSO ylsi ensimmäisen kerran historiansa aikana yli puolen miljardin liikevaihtoon.

Toimitusjohtaja Tapio Finér sanoo, että osuustoiminnallisen yritysmuodon ansiosta liiketoiminnassa kiertävä raha hyödyttää eniten asiakasomistajia ja tukee samalla kotiseudun hyvinvointia.

- Viime vuonna tuimme paikallisesti nuorten hyvinvointia yli 150 000 eurolla ja apua lahjoitettiin myös Ukrainan katastrofirahastoon. Suoran tuen lisäksi SSO mahdollisti asiakkaille lahjoittamisen pullonpalautuksen myötä, joiden ansiosta Ukrainaan kohdistui yli 70 000 euron tukisumma.

Finérin mukaan SSO:n päivitetty strategia korostaa paikallisuutta, inhimillisyyttä sekä kehityshakuisuutta.

– SSO:lla on tukevasti jalat kotiseudulla, olemmehan olleet täällä jo 120 vuotta. Meille on tärkeää kulkea mukana asiakasomistajan parhaana arjen apurina. Muutosrytmin nopeutuessa myös 120-vuotiaan on oltava ketterä. Tärkein-

tä kuitenkin on ymmärrys ihmisistä, niin henkilökunnan kuin asiakkaiden, sillä onhan meillä vuosittain miljoonia kohtaamisia ja henkilökuntamme luo kaupankäyntiin fiiliksen, jolla tulokset syntyvät, Finér sanoo.

SSO jatkaa pari vuotta sitten aloittamaansa kulttuurimuutosmatkaa, jonka tavoitteena on ollut saada koko henkilökunta ideoimaan uusia niin asiakaspalvelua kuin työn mielekkyyttä parantavia arjen tekoja. - On ollut ilo huomata, et-

LähiTapiola Etelä kasvoi

Salonjokilaakso

LähiTapiola Etelän kasvu oli vahvaa ja sijoitustoiminnan tulos oli hyvällä tasolla haasteellisesta

tä tekemisellämme on ollut merkitystä, sillä viime vuonna työtyytyväisyys nousi ennätyksellisen korkealle tasolle. Hyvä työntekijäkokemus puolestaan vaikuttaa asiakaskokemukseen ja asiakastyytyväisyys nousi kaikkien liiketoimintojen osalta erinomaiselle tasolle. Iso kiitos henkilökunnalle, joka tekee joka päivä tärkeää työtä suomalaisen ruokahuollon eteen, Finér kiittää.

SSO:n tulos koheni virkistyneen matkailun sekä ravintolakaupan myötä

vuodesta huolimatta.

Vuosi 2022 oli etenkin vahinkovakuutuksen kasvun ja kannattavuuden suhteen vahvalla tasolla.

– Kotimaan matkailu sekä ravintolakauppaan liittyvät toiminnot virkistyivät koronavuotta edeltäville ja jopa paremmille tasoille. Inflaatio siivitti ruokakaupan myyntiä, mutta tuloksellisuutta haastoivat merkittävästi kasvaneet kiinteät kulut.

Finérin mukaan marketkaupassa tuotteiden ostohintoja ei viety täysimääräisenä niiden myyntihintoihin, joka näkyi laskevana tuloksena.

Marketkaupan kasvu pysyi kuitenkin markkinaa edellä.

- SSO:ssa keskimääräisestä

Sijoitustoiminnan osalta vuosi oli poikkeuksellisen haastava.

Tilikauden voitto verojen jälkeen oli 6,6 miljoonaa euroa, josta yli puolet tuli sijoitustoiminnan tuloksesta. Sijoitusomaisuuden poikkeuksellisen heikosta kehityksestä huolimatta sijoitustoi-

30 euron ostoskorista meille jäi strategiamme mukaisesti erittäin maltillinen osuus –keskimäärin 2,1 prosenttia eli noin 0,62 euroa.

Autokaupan osalta vuosi oli kahtiajakoinen. Alkuvuodesta kauppa kävi hyvin, mutta loppuvuodesta korkojen nousu vaikutti kysyntään. Haastavista olosuhteista huolimatta autokaupan liikevaihto ylitti aktiivisen myynnin ansiosta ensimmäistä kertaa sata miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Finér kertoo vuoden 2023 suunnitel-

minnan tulos oli positiivinen ja se muodostui pääosin osinkotuotoista ja myyntivoitoista.

- Vuosi 2022 oli poikkeuksellinen. Sijoitusmarkkinoiden heikosta kehityksestä huolimatta tuloksemme jäi noin 12 % vertailukautta paremmaksi, erityisesti

miin sisältyvän muun muassa ABC-latauspisteiden määrän kasvattaminen ja Salon keskustakorttelihankkeen suunnitelmien edistämisen. Omissa kiinteistöissä SSO keskittyy edelleen energiatehokkuuteen.

- Rakennettavat uudet kiinteistöt suunnitellaan ja vanhat uudistetaan energiatehokkaiksi. Uudistusten yhteydessä muun muassa talotekniikka nykyaikaistetaan ja ilmanvaihto sekä kylmälaitteet uusitaan. Remontin jälkeen on yksittäisen myymälän kokonaisenergiankulutus noin puolet entisestä. – SSO on viimeisen viiden vuoden aikana investoinut energiatehokkuuteen yli 15 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen lämpötiloja on SSO:ssa optimoitu jo vuosikymmenen ajan fiksun energiankäytön vuoksi.

Luvassa on monenlaista ohjelmaa ja paljon etuja kotiseudun ihmisten hyväksi.

Alkuvuoden aikana kaikkiin ruokakauppoihin asennetaan sydäniskurit, joille toivotaan toki vähäistä käyttöä.

Markkinointipäällikkö Päivi Talikka kertoo, että menossa olevan Kannustajat-ohjelman kautta paikalliset toimijat voivat hakea tukea toimintaansa ja päästä sitäkin kautta toteuttamaan pieniä hyviä tekoja omissa yhteisöissään.

- Vuoden aikana jaetaan 60 000 euron tukipotti asiakasomistajien antamien äänien perusteella, Talikka kertoo.

sijoitustoiminnan tuloksen ansiosta. Myös varsinainen liiketoimintamme jatkui vakaana ja kannattavana. Vakavaraisuuteme vahvistui entisestään tuoden vakautta ja turvaa omistaja-asiakkaillemme,” yhtiön toimitusjohtaja Ari Lagerström toteaa.

SOKOS SALO ma–pe 9–20, la 9–18, su 11–17

Alennus ei koske palvelutuotteita eikä pakkaustarvikkeita.

sokos.fi

Toimitusjohtaja Tapio Finér kertoo SSO:n maksaneen viime vuonna 14,7 miljoonaa bonusta asiakasomistajilleen.

Vastuuta koko Varsinais-Suomesta

Ihminen kykenee melkein kaikkeen mitä kohtaan hän tuntee rajatonta kiinnostusta.

- Charles M. Schwab

Hemmilä

Pertti -Nyt on aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin Näitä ajan eduskunnassa

Suomi on tärkeiden vaalien edessä. Sotien jälkeen ehkä kaikkein merkittävimmät eduskuntavaalit ovat edessämme. Tärkeintä Suomelle on aina turvallisuus.

Se on kivijalka, jonka varaan rakentuvat suomalaisten vapaus, ihmisoikeudet sekä tasa-arvo. Vuodet 1939-1945 eivät ole unohtuneet.

Toivottavasti Suomen Nato-jäsenyys etenee siten, että pääsemme täysjäseneksi viimeistään kesällä 2023. Samalla täytyy kehittää omaa puolustusta. Siihen tarvitaan osaavia ja kokeneita henkilöitä. Reservin luutnanttina ja eduskunnan turvallisuusjaoston pitkäaikaisena jäsenenä Pertti tuntee niin ulkoisen kuin sisäisen turvallisuuden uhkat. Hän on tottunut näkemään uhkat jo etukäteen. Aina niitä varoituksia ei ole kuunneltu ajoissa. Silti jotain voidaan vielä korjata. Ruotsin tie ei ole meidän tiemme rikollisuuden kasvussa.

Pertti hallitsee myös talouden. Hän ei varmasti koskaan ollut suurin rahanjakaja, mutta siitä hän on aina huolehtinut, että jaettavaa on muilla ollut. Suomessa pitää olla yrittäjyyteen ja työntekoon perustuvaa talouskasvua ja kannustavaa verotusta, jotta talous saadaan nousuun ja velkamäärää alennettua. Tulevat sukupolvet ansaitsevat perinnökseen muuta kuin valtaisan velkataakan.

Suomalainen ruuantuotanto ja samalla kriisiajan huoltovarmuus huolettavat monia.

Suomalaiselle kuluttajalle on jatkossakin turvattava puhdas ja kotimainen ruoka. Kaupan ja teollisuuden on tultava mukaan talkoisiin. Tarvitaan todellista yhteisvastuuta. Nyt ei ole myöskään metsien museoinnin aika. Suomi elää metsistä ja teollisuutemme kivijalka ovat kasvavat ja hyvin hoidetut metsät. Metsät ovat myös tärkeitä ympäristönsuojelussa hiilinielujen vuoksi. Tämän kaiken Pertti tuntee metsä- ja energia-alan yrittäjänä kuin omat taskunsa.

Suomessa on terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kriisi. Päivystykset ruuhkautuvat ja hoitajista on pulaa niin laitoshoidossa kuin kotihoidossa.

Näin ei voida jatkaa!!! Tarvitaan muutos, joka turvaa inhimillisen hoidon tämän maan rakentaneille miehille ja naisille. Se on kansalaisvelvollisuutemme.

Nyt on Pertti Hemmilän kokemukselle ja osaamiselle käyttöä!

Punavihreän politiikan ja väärien valintojen aika on ohi. Muutokseen tarvitaan jämäkkä ja oikeamielinen varsinaissuomalainen edustaja.

Huolenpito kaikista kansalaisista

• Hoitoketjujen parantaminen terveydenhuollossa

• Tämän maan rakentaneiden vanhusten pitkäaikaishoito ja kotihoito turvataan ja omaishoitajien asemaa ja vapaapäiviä

lisätään tehostetusti

Perheiden ja koulutuksen tukeminen

• Yläkoulun oppilaiden luku– ja kirjoitustaidon oppimiseen

satsataan niin, että kaikki voivat siirtyä toiselle asteelle ja saavuttaa tyydyttävät taidot

Turvallisuuden takaaminen

• Poliisin määrärahoja ei leikata vaan ne saatetaan asteittain

pohjoismaiselle tasolle

• Jengiväkivaltaan ja rikollisuuteen puututaan tehokkaasti

ja ankaralla kädellä

• Strategisten alueiden ja tonttien myynti venäläisille

lopetetaan välittömästi

Maa- ja metsätalous arvoon

• Metsien ideologisesta museoinnista luovutaan ja metsien

kasvu ja hiilinielut maksimoidaan. Kaupunkilaismetsän omistajia kannustetaan metsien aktiiviseen hoitoon. Muovin

korvaamista puulla edistetään ja vesistönsuojeluun

panostetaan

• Maatalouden kannattavuus ja huoltovarmuus turvataan varautuen myös pitkäaikaisiin kriiseihin. Kauppa ja teollisuus on saatava tukemaan puhtaan ja kotimaisen ruoan tuottajaa

Yritykset

• Yritysten sukupolvenvaihdosten esteitä poistettava niin, että yritykset säilyvät suomalaisomistuksessa

• Yritysten toimintaa ja kehittämistä haittaavaa hallintoa ja byrokratiaa on vähennettävä reippaasti

• Verotusta kehitettävä

Teknologian tukeminen

• T&K ei tingitä

• Vetytalouden kehittämistä selvitetään ja tuetaan

Valtion talouden tasapainottaminen

• Kahden vaalikauden aikana luovutaan sellaisista etuuksista

ja tuista, joita valtiovarainministeriön selvitykset vaativat

• Työnteon verotusta alennetaan maltillisesti ja yritysverotuk sen tasoa ei kiristetä. Haittaveroja voidaan sen sijaan nostaa

• Kotitalousvähennystä korotettava ja laajennettava. (Kitkee tehokkaasti harmaata taloutta)

TULE MUKAAN!

Monille Pertti on tuttu aktiivisesta yhteydenpidosta 16 eduskuntavuoden aikana kuten Parlamenttikuulumisista ja lehdissä julkaistuista Viikon kysymyksistä. Nyt sinulla on mahdollisuus saada tämä yhteydenpito jatkumaan, mikäli Pertti saa äänestäjiltä valtakirjan jatkaa työtä kotimaan puolesta.

Voit tulla keskustelemaan, osallistua kampanjatilaisuuksiin tai ilmoittaa tiedot yhteydenpitoa varten. Myös kannustus ja tykkäykset esimerkiksi Facebookissa tai käynti kotisivuilla ovat tärkeitä!

Mikäli haluat olla tukemassa Pertin vaalityötä taloudellisesti niin sekin on mahdollista.

Tarkemmat tiedot löytyvät kotisivuilta rohkeastitekoihin.fi

Koko maakunnan elinvoimaisuuden eteen on tehtävä lujasti töitä! Kukaan meistä ei selviä yksin. Ei Perttikään.

Äänestä Pertti parlamenttiin!

Kansakunnan sivistyksen taso näkyy

Oppimistulokset nousuun tarpeisiin vastaamalla

Kuka olet, mitä teet?

Pasi Björk, 40-vuotias Salossa työskentelevä yhtenäiskoulun rehtori. Kolmen lapsen perheenisä ja aviomies Marttilasta.

Miksi oppimistulokset ovat laskeneet?

Ryhmäkoot ovat joissain kunnissa ja kouluissa kasvaneet liian suuriksi. Tuen tarpeisten oppilaiden suhteellinen määrä kasvaa merkittävästi opetusryhmän koon kasvaessa. Liiallinen tasapäistämisen ideologia näkyy myös oppimistuloksissa. Jos yleisopetusluokassa on useita tuen tarpeisia lapsia, opetushenkilöstön aika kohdentuu voimakkaasti heihin, muiden jäädessä ilman ohjausta ja aikuisen tukea.

Millä oppimistulokset saataisiin nousuun?

soveltavalla toiminnalla. Suomi antaa kansainvälisesti valtavaa etumatkaa kilpailijamaille, kun ylöspäin eriyttäminen on unohdettu suomalaisessa koulujärjestelmässä.

Mikä aiheuttaa levottomuutta kouluissa?

Jos oppilaan osaamisen taso ja opetuksen vaatimukset eivät kohtaa, koulusta tulee merkityksetön paikka lapselle ja nuorelle. Tämä pätee sekä lahjakkaisiin oppilaisiin kuin niihin, jotka tarvitsisivat lisää tukea oppimiseen.

Yhä enenevissä määriin koulutulokkaissa on lapsia, jotka eivät ole tottuneet pettymyksiin tai rajoittamiseen. Aikuisen tulee uskaltaa olla aikuinen lapselle. ”Rajoja ja rakkautta” ei koskaan vanhene kasvatusvinkkinä.

Miten koulutyöhön saataisiin palautettua työrauha?

Lapsi, jota arvostellaan paljon, oppii tuomitsemaan, lapsi, joka kohtaa vihamielisyyttä, oppii tappelemaan, lapsi, joka joutuu naurunalaiseksi, kehittyy epävarmaksi, lapsi, joka jatkuvasti saa kokea häpeää, kehittyy syyllisyyden tunteiseksi.

Aikuisen tulee uskaltaa olla aikuinen lapselle. ”Rajoja ja rakkautta” ei koskaan vanhene kasvatusvinkkinä, sanoo Salon keskustan yhtenäiskoulun rehtori, kasvatustieteen maisteri Pasi Björk.

Tuen tarpeisiin vastaamisella. Jos oppilas hyötyy pienryhmästä, se tulisi mahdollistaa. Erityisen tuen oppilaat hyötymään erityisluokanopettajan ammattitaidosta. Luokanopettajille jäisi samalla aikaa mm. ylöspäin eriyttämiseen, joka helposti jää toteuttamatta nykyisissä, hyvin heterogeenisissä luokissa. Lahjakkaat oppilaat joutuvat turhan usein tyytymään vain lisätehtäviin, kun heidän potentiaaliansa voisi tukea selkeästi

En voi olla pohtimatta tasoryhmien palauttamista perusopetukseen. Toki näiden tasoryhmien tulee olla aidosti joustavia. On ihan jokaisen oppilaan etu, että hän saa tasolleen sopivaa opetusta. Koulujen tukipalveluiden (esim. lastensuojelu ja erikoissairaanhoito) toimivuus on myös merkittävässä roolissa.

Pasi Björk

Turvallisuuden takaaminen on valtion tärkein tehtävä

Euroopassa on alkanut vaarallinen aikakausi. Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa suoraan myös Suomen turvallisuuteen. Suomi ei jää odottelemaan, vaan toimimme päättäväisesti. Liitymme vihdoin puolustusliitto Natoon, vahvistamme omia puolustusvoimia ja tiivistämme kansainvälistä puolustusyhteistyötä kumppanimaiden kanssa. Länsimaiden yhteistyö on nyt ratkaisevan tärkeää. Uudessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on päättäväinen yhteishenki.

Kovan puolustuksen lisäksi tarvitsemme myös parempaa suojaa vihamielisten maiden laaja-alaista vaikuttamista vastaan. Kiinteistöt, rajaturvallisuus, teknologia, energia, tietoverkot, ruokaturva ja muut yhteiskunnan perusrakenteet ovat kautta historian olleet vihamielisten maiden kohteena. Kotimaista omavaraisuutta ja huol-

tovarmuutta on vahvistettava ja haavoittuvuudet poistettava.

Kokoomus ajaa myös vahvaa otetta sisäisen turvallisuuden nouseviin ilmiöihin. Maahanmuuttajajengit, huumerikollisuus ja järjestäytyneen rikollisuuden nousu on kitkettävä heti alkuunsa. Tavoitteenamme on kasvattaa poliisien määrää, koventaa poliisin toimivaltuuksia, kiristää rangaistuksia ja vahvistaa kansalaisen saamaa lain suojaa oikeudessa. Turvallinen ja oikeudentuntoinen Suomi syntyy järkevillä päätöksillä. Kansallinen Kokoomus on palvelutehtävässä suomalaisia varten.

Antti Häkkänen

varapuheenjohtaja Kokoomus

Lapsi, jota kohdellaan suvaitsevaisesti, oppii avarakatseiseksi, lapsi, jota kannustetaan, kehittää itsetuntoaan, lapsi, joka kohtaa ystävyyttä, oppii tuntemaan luottamusta, lapsi, joka saa kokea avointa peliä, oppii oikeudenmukaisuutta, lapsi, joka hyväksytään ja jota kunnioitetaan, tuntee turvallisuutta.

siitä, miten hyvin se huolehtii lapsista, vanhuksista ja vähempiosaisista.

KUKA MIKÄ HEMMILÄ

Pertti on monelle varsinaissuomalaiselle tuttu poliisina, yrittäjänä, viljelijöiden edunajajana ja kansanedustajana vuosikymmenten ajalta. Hän on ollut poissa eduskunnasta kahdeksan vuotta toimien päätoimisena yrittäjänä. Nyt lehden toimitus laittoi hänet piinapenkkiin selvittääkseen, ovatko hänen vanhat arvonsa ja palava innostuksensa maakunnan ja koko isänmaan asioiden hoitamiseen tallella.

KOTI JA PERHE

Milloin ja missä olet syntynyt?

Olen syntynyt Somerolla 1955. Perheessämme oli 7 lasta. Veljeni Mikko kuoli 20-vuotiaana sairauskohtaukseen.

Millainen on sinun ydinperheesi?

Vaimoni Tuija on anestesialääkäri. Minulla on neljä aikuista lasta ja yhdeksän lastenlasta.

Mikä on koulutuksesi?

Poliisin peruskoulutus sekä lukuisat erikoiskurssit, lisäksi koulutuksia liittyen maatalouteen sekä julkiseen hallintoon sekä talouteen kunnissa ja valtiolla. Olen suorittanut myös reserviupseerikoulutuksen Haminassa sekä valtakunnallisen maanpuolustuskurssin.

Oletko ”ukki vai pappa”?

Olen pappa. Yhdeksän omaa ja vaimon kolme lastenlasta pitävät minut ajan hermolla lapsiperheiden arkitodellisuudesta.

Oletko sohvaperuna vai miten vietät vapaa-aikaasi?

Seuraan urheilua ja ajankohtaisohjelmia TV:stä ja rentoudun saunomalla.

Kuka kotonasi siivoaa ja pesee pyykit?

Tuija imuroi ja minä luuttuan lattiat. Työvaatteet pesen yleensä itse.

Pidätkö puutarhatöistä?

Pidän kyllä, mutta aikaa siihen jää vähän. Olen kukkafriikki.

Mitä liikuntaa harrastat?

Saan työssäni runsaasti hyötyliikuntaa. Avantoon pulahdan saunan jälkeen. Hiihdän ja uin.

Oletko kovis vai herkkä luonteeltasi?

Kyllä minulla silmät kostuvat ja herkistyn helposti.

Mitä puoliso sinulle merkitsee?

Rakkaus on tärkeä voimavara ja parisuhteen peruspilari.

Oletko konservatiivi vai liberaali?

Olen saanut perusarvoja kunnioittavan kasvatuksen. Olen konservatiivi, jolla on sosiaalinen omatunto (Petteri Orpon luonnehdinta minusta). Translakia en olisi hyväksynyt enkä halua laajentaa sitä koskemaan lapsia.

Ketä suomalaista ihmistä arvostat?

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth on tehnyt muistiini pysyvän jäljen. Isänmaallinen ja viisas, esimerkillään johtava.

Ketä poliitikkoa ihailet Suomessa ja ulkomailla?

Presidenttimme Sauli Niinistö on suuri ulkopoliittinen- ja arvojohtaja. Edesmennyt kuningatar Elisabet teki uskomattoman elämäntyön.

TYÖ JA YRITTÄJYYS

Mitä ahkeruus, työ ja yrittäjyys sinulle käytännössä merkitsevät?

Ne kaikki liittyvät yhteen ja ovat oman toimintani ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita.

Minkälaista työtä kaikkein eniten arvostat?

”Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä.” Arvostan kaikkea työtä. Niin henkistä kuin fyysistä.

Oletko enemmän poliisi kuin yrittäjä?

”Kerran poliisi on aina poliisi.” Yrittäjyys on minulla geeneissä.

Mitä mieltä olet työperäisestä maahanmuutosta?

EDUSKUNTATYÖ JA LUOTTAMUSTOIMET

Onko kansanedustajuus virka vai ammatti?

Ei kumpaakaan. Se on luottamustehtävä, työtä vuorotta suomalaisten ja isänmaan hyväksi. Joskus siitä voi saada kiitostakin.

Miten kauan olit eduskunnassa?

Olin eduskunnassa 16 vuotta.

Mitä muita luottamustoimia sinulla on ollut?

Olin pitkään muun muassa Halikon kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Jäin pois, kun huomasin, ettei aika riitä molempien tehtävien täyspainoiseen hoitamiseen.

Meneekö kansanedustajalta ensimmäinen kausi asioiden opetteluun?

Eduskunta on vaativa työyhteisö. Neljässä vuodessa oppii perusasiat, jos on ahkera ja nöyrä oppimaan.

Mikä oli sinulle mieluisin valiokunta eduskunnassa?

Valtiovarainvaliokunta ja sen eri jaostot. Siellä käsitellään valtion budjetti.

Mikä on kokemuksen merkitys kansanedustajalle?

Kokemus tuo uskottavuutta ja monialaisuutta. Lisäksi tarvitaan kollegoiden tukea ja verkostoitumista.

Olitko ahkera puhuja?

Olen aina nauttinut eduskunnan salikeskusteluista ja itse niihin ahkerasti osallistuin. Silti jäi paljon sanomatta, kun piti myös toimia. Pelkillä puheilla ei Suomea rakenneta. Paljonko olet tehnyt erilaisia valtiopäivätoimia?

Laki- ym. aloitteita, kirjallisia kysymyksiä ja määrärahaehdotuksia eri kohteisiin olen tehnyt useita satoja. Monet esitykseni ovat jopa toteutuneet, kun muut ovat todenneet ne hyviksi.

Tarvitseeko kansanedustaja myös avustajan?

Avustaja auttaa erityisesti asioiden valmistelussa ja yhteydenpidossa. Hän on välttämätön myös somen seuraamisessa. Ahkera edustaja ei pärjää ilman avustajaa, kun taas itsekeskeistä edustajaa ei edes hyvä avustaja pelasta.

Mikä on suhteesi kilpailevien puolueiden ehdokkaisiin?

Olemme kaikki maakuntamme ja isänmaamme asialla edistämässä kansanvallan toteutumista ja suomalaista hyvinvointia.

Kuka edustaja on jäänyt erityisesti mieleen edustajavuosiltasi?

Varsinaissuomalaisena on jäänyt Ilkka Kanerva mieleen, hänen sosiaalisuutensa ja tapansa kohdata erilaisia ihmisiä. Toinen on Mauri Pekkarinen, hänkin 40 vuotta eduskunnassa istuneena. Molemmilla oli sana hallussa ja kävivät välillä salissa kipakoitakin väittelyitä, mutta useimmiten Ike veti pidemmän korren.

TALOUS JA VELANOTTO

Valtion velka on lähes kaksinkertaistunut sinä aikana kun olet ollut poissa eduskunnasta? Mitä ajattelet?

Terve talous on hyvinvoinnin perusta. Velkavetoinen talous ajaa meidät haaksirikkoon. ISO KYSYMYS: Miksi Keskusta on ollut takuumiehenä tälle politiikalle?

Mitä mieltä olet metsästyksestä?

Metsästän vaimoni kanssa (molemmilla on karhumerkki).

Metsästäjät tekevät arvokasta riistanhoitotyötä. Erityisesti hirvieläinonnettomuuksien ennalta estäjinä metsästäjät ovat kullan arvoisia.

Pitääkö susien kaatolupia lisätä?

Kyllä. Sudet eivät kuulu pihapiiriin.

LUONNE JA IHANTEET

Mikä olet horoskooppimerkiltäsi?

Olen syntynyt 24.8. (Sauli Niinistö on syntynyt samana päivänä seisemän vuotta aiemmin). Olen tyypillinen ja tarkka neitsyt, luotettava ja sanansa pitävä.

Työn perässä tänne saapuvat ovat tervetulleita. Pitää huolehtia koulutuksesta, kielitaidosta ja Suomeen kotoutumisesta.

Miten työttömät saadaan lisääntyvästi töihin?

Järjestämällä hyviä työpaikkoja ja mielekästä työtä, sekä velvoitteita työn vastaanottamiseen ilman lamaannuttavia kannustinloukkuja.

Miten eläkeläisten työntekoa voitaisiin helpottaa?

Työpaikalla täytyy olla mahdollisuus sopia eläkeläisten joustavista työajoista ja kaikilta eläkkeellä työssäkäyviltä pitäisi saada sivukulut pois! Työ ja toimeliaisuus lisäävät hyvinvointia.

Paljonko siitä selittää korona ja Ukrainan sota?

Tuoreen talousneuvoston linjauksen mukaan vain osittain. Mitä tehdään, jos korot nousevat voimakkaasti?

Kaikki joutuvat säästökuurille.

Onko EU:n tavoite eli velkaa max 60 % BKT:sta enää realistinen?

Huh, huh. Ruotsissa ja Tanskassa julkinen velka on koronavuosinakin vähentynyt ollen nyt 35%, meillä se on lähes kaksinkertainen, 70% BKT:sta.

Ketkä tämän velan lopulta maksavat?

Lapset ja lapsenlapsemme.

Mistä korkomenot ovat poissa?

Tulevien vuosien hyvinvoinnista, myös palveluista, joudutaan ehkä tinkimään. Paljon pitää priorisoida ja asiat voidaan tehdä fiksummin.

PERTTI JA KOKOOMUS

Perusarvot; Koti, Uskonto, Isänmaa?

Minulla on ja pysyy aina.

Mitä mieltä olet Kokoomuksen nykyisestä vaaliohjelmasta?

Siinä on oikeita painotuksia. Velkavetoiselle taloudenpidolle on saatava piste. Ei jatketa elämistä tulevien sukupolvien kustannuksella!

Kumpi on sinulle mieluisampi sinipuna vai porvarihallitus?

Historia todistaa, että samanmielisten hallitukset ovat saaneet paljon enemmän hyvää aikaan kuin eripurahallitukset. Mutta ohjelma ja kemia ratkaisevat.

Paljonko julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan tulevalla vaalikaudella?

Useilla miljardeilla, mutta se ei välttämättä tarkoita pelkästään leikkauksia vaan menoja priorisoidaan, hallintohimmeleitä puretaan ja kaikkea turhaa byrokratiaa vähennetään reippaasti.

Mitä mieltä olet verojen alentamisesta?

Tavoitteena tulee olla työn, yrittämisen ja eläkkeiden verotuksen alentaminen, mutta kahden seuraavan vuoden aikana en niitä lupaa.

Joudutaanko yritysverotusta kiristämään?

Ei jouduta, jos Kokoomus voittaa vaalit.

Mitä ajattelet vihervasemmistolaisuudesta?

Se taisi olla suurin syy lähteä ehdokkaaksi. Suomi ei kestä enää toista nelivuotiskautta tätä menoa!

Onko Kokoomus vuorineuvosten puolue kuten pääministeri väittää?

Se on vihervasemmiston vainoharhaista vastakkainasettelua. Meitä kokoomusäänestäjiä on tulevissa vaaleissa 600 000. Vuorineuvoksia lienee Suomessa muutama kymmenen.

SISÄINEN JA ULKOINEN TURVALLISUUS

Milloin Nato-jäsenyys varmistuu?

Olen kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä yli 20 vuotta ja toivottavasti se varmistuu viimeistään kesällä 2023. Silloin toteutuu kenraali Adolf Ehrnroothin testamentti Suomen kansalle: ”Ei koskaan enää yksin.”

Miten Nato-yhteistyö toimii Pohjoismaissa?

Kun koko Pohjola ja Baltia kuuluvat Natoon, Itämerestä tulee sisämeri. Se merkitsee valtaisaa turvallisuusloikkaa.

Voivatko venäläiset jatkossa ostaa tontteja Suomesta?

Olen vastustanut venäläisten kiinteistökauppoja jo 20 vuotta.

Onko poliiseja riittävästi Suomessa?

Erityisesti silloin heitä on liian vähän, kun todella tarvitaan!

Mikä on pahin ongelma sisäisessä turvallisuudessa?

Poliisipula, syrjäytyminen, jengit ja huumeet.

Olemmeko jo Ruotsin tiellä jengiväkivallassa?

Valitettavasti nyt jo ollaan. Nyt pitäisi Suomessa herätä todellisuuteen. Tilanne voidaan vielä saada hallintaan.

Mitä mieltä olet Suomen maahanmuuttopolitiikasta?

Kuten nyt huomaamme, sillä on väliä mistä päin maailmaa ihmiset tulevat tänne. Vuoden kuluessa Suomeen on saapunut 50000 ukrainalaista turvaan. Ongelmia ei ole ollut.

MAATALOUS JA RUUAN TUOTANTO

Mitä merkitsee huoltovarmuus?

Huoltovarmuuteen kuuluu se, että elämämme täällä Suomessa on turvattua myös kriisin sattuessa. Tämä on rauhan aikoina päässyt unohtumaan, kuten 10 vuotta sitten, kun huoltovarmuusvarastot tyhjennettiin viljan osalta. Tällä valtio pyrki paikkaamaan kassavajettaan.

Miten pitää varautua kriiseihin?

Omavarainen maatalous ja ruuantuotanto ovat osa huoltovarmuutta. Keskeisten elintarvikkeiden osalta Suomen tulee olla omavarainen.

Tarvitaanko maataloudessa EU-tukia?

Yksimielisyys kotimaisen maataloustuotannon tärkeydestä on viime aikoina lisääntynyt ja se on hyvä asia. Ylivoimainen enemmistö suomalaisista hyväksyy nyt sen tosiasian, että täällä Pohjolassa ilman EU-tukia eivät viljelijät pärjää kilpailussa muille EU-alueen viljelijöille.

Ovatko suomalaiset valmiita maksamaan enemmän saadakseen kotimaassa tuotettuja elintarvikkeita?

Tästä osoituksena on kotimaisten puhtaiden elintarvikkeiden, kuten kasvisten arvostuksen huima kasvu.

Onko viljelijän osuus oikea kaupan hyllyillä myytävistä elintarvikkeista?

Ei. Tuntuu että tämä on ikuisuuskysymys. Tästä on väännetty viime vuosikymmenet ja monet hallitukset ja ministerit, viimeksi ministeri Jari Leppä, ovat yrittäneet vaikuttaa teollisuuden ja kaupan sekä viljelijöiden väliseen tulonjakoon.

TERVEYDENHUOLTO

Miksi ihmiset eivät pääse enää lääkäriin ja päivystykset ruuhkautuvat?

Työvoimapula ja kankeat hoitoketjut. Lääkäreillä on liian paljon byrokratiaa ja toisarvoisia töitä.

Yksityinen/julkinen terveydenhuolto?

Molempia tarvitaan. Yksityinen täydentää aina julkista. Mitä mieltä olet lääkärien ja hoitajien määrästä sekä koulutuksesta?

Koulutusmääriä voidaan nostaa, mutta laadukkaaseen koulutukseen on annettava resurssit. Vaikutukset näkyvät vasta vuosien viiveellä.

Tarvitaanko Suomessa vielä neuvolajärjestelmää?

Ilman muuta. Ennaltaehkäisy on halvin hoitomuoto. Kiitos Arvo Ylppö!

Miten toimii suomalainen hammashuolto?

Suun terveys on hyvinvoinnin perusta, tiedän kokemuksesta. Tässäkin ennaltaehkäisyn merkitys on suuri.

Onko omaishoitajat unohdettu?

Nämä 50 000 omaishoitajaa tekevät arvokasta työtä pienellä korvauksella. Sadat tuhannet eivät saa korvausta lainkaan. Omaistaan hoitavien hengähdysvapaista säädettävä lailla. Omaishoidon tukea pitää korottaa vastaamaan raskasta työtä.

Kumpi on parempi vanhuksille, laitos- vai kotihoito?

Laitosmaistakin hoitoa toki tarvitaan riippuen hoidettavan kunnosta, mutta suosin kuntouttavaa, vanhusten vireyttä edistävää kotihoitoa.

METSÄTALOUS

Onko metsillä merkitystä?

Suomi elää metsästä. Tämä historiallinen totuus pitää edelleen paikkansa. Suomi on EU:n selvästi metsäisin maa. Suomen viennistä metsätalouden osuus on edelleen 20%. Jalostusastetta pitää nostaa. Esim. muovituotteiden korvaaminen puulla on ollut mahdollista jo pitkään ja sitä pitää edelleen lisätä.

Mitä mieltä olet metsien museoinnista?

Keski-Euroopassa on metsät hakattu satoja vuosia sitten rakennustarpeiksi ja polttopuiksi. Nyt he tulevat määräämään meidän metsien käyttöä uhkaamalla kymmenien miljardien sakkomaksuilla ellemme suostu. Metsäpolitiikan määräysvallan luovuttaminen Brysseliin on tuottamuksellinen maanpetos!!!

Miten hiilinielut saadaan toimimaan parhaiten?

Huolehtimalla siitä, että metsät ovat parhaassa kasvukunnossa ja harvennukset tehdään ajallaan. Päätehakkuut ajoitetaan siihen, että puu on kypsää korjattavaksi. Hiiltä sitoutuu parhaiten silloin, kun puu käytetään rakentamiseen, huonekaluihin ja muihin korkeampiin jalosteisiin.

Miten puun jalostusastetta saadaan nousemaan?

Pitkäaikaisella tuotekehityksellä ja pitämällä kustannustaso hallinnassa Suomessa.

Mitä mieltä olet joidenkin tahojen esittämästä puun polttamisen kieltämisestä?

Kuulin jo 20 vuotta sitten helsinkiläiseltä kansanedustajalta, että puukiukaat pitäisi kieltää. Kysyin häneltä, miten sauna sitten lämpiää? Hän vastasi: ”Sähköllä.” Kuluneena talvena ei paljon sähkösaunoja ole lämmitetty. Puun polttotekniikka on kehittynyt huimasti. Kaukolämmön tuotannossa syntyvät päästöt ovat minimaalisia vuosikymmenten takaisiin verrattuna. Puu on uusiutuvaa, kotimaista energiaa. Ilman sitä olisi viime aikoina tullut vilu puseroon.

Miksi sinua pitäisi äänestää eduskuntavaaleissa 2023?

Kuuntelen äänestäjiäni herkällä korvalla ja TOIMIN!

Olen syntyperäinen varsinaissuomalainen, minulla on pitkä elämänkokemus ja kokemus kansanedustajan työstä.

Miten pääsee sinun tukitiimiisi?

Soittamalla tai lähettämällä viesti. Kotisivuilta löytyvät ohjeet.

Kuinka vaalityötäsi voi tukea taloudellisesti?

Kotisivuillani rohkeastitekoihin.fi on yhteystiedot myös taloudelliseen tukeen.

VAALIT JA KAMPANJA

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vieraili Salon Messuilla.

Rohkeasti tekoihin!

Professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä:

Sirkka-Liisa Kivelä on Turun yliopiston yleislääketieteen emeritaprofessori ja Helsingin yliopiston geriatrisen lääkehoidon dosentti. Hän toimi Turun yliopiston professorina vuosina 2000–2011. Kivelä on tullut tunnetuksi muun muassa toimimisestaan asiantuntijana vanhustenhoidosta käydyssä julkisessa keskustelussa.

- Edes Ruotsissa ei vanhusten tilanne ole niin paha kuin meillä Suomessa, Sirkka-Liisa Kivelä tuhahtaa. Hän on juuri lukenut The Economist -lehden artikkelin, missä todettiin, että Suomessa on eniten yksin asuvia ihmisiä, varsinkin vanhuksia. – Ja vanhukset on meillä unohdettu!

Vanhuspoliittisia ihanteita laaditaan eri vaalikausilla, mutta Kivelänkin vuosikymmenten tutkimukset kertovat todellisuudesta ihan jotakin muuta. Suomi myös johtaa kuolintilastoja EU:ssa.

- Vanhusväestömme tilanne on kestämätön. Nyt strategioissa korostetaan ennaltaehkäisyä, mutta todellisuudessa vanhukset eristetään ja unohdetaan koteihinsa yksinäisyyteen, heidän tarpeitaan laiminlyödään ja omaiset laitetaan hoivahommiin.

Ympärivuorokautisen hoivan puute tulee Kivelän mukaan yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, koska koteihinsa eristetyt yksinäiset, heikkokuntoiset tai dementoituneet ja toimintakyvyttömät vanhukset kuormittavat akuuttihoitoa. Siellä he toipuvat muutaman päivän, kunnes taas kotiutetaan.

- Tämä ”pyöröovimalli” on tunnettu alan tutkimuksissa jo 1990-luvulta asti, ja se on vain pahentunut. Jos senioreille olisi tarjolla heille tarjolla kuntoutumista edistävää hyvää kotihoitoa, paranisi heidän psyykkinen, sosiaalinen, fyysinen ja kognitiivinen kuntonsa ja elämä olisi laadukkaampaa, Sirkka-Liisa Kivelä summaa.

Laitoksissa lääkitään turraksi

Kivelä on koulutukseltaan yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, joka on julkaissut yli 300 tieteellistä artikkelia, ohjannut kymmenittäin väitöskirjoja ja kouluttanut hoivahenkilökuntaa ja geriatreja. Hän tietää tarkalleen, mistä puhuu ja on paasannut vuosikymmenet. Mitään parannusta vanhusten asemaan ei ole tullut.

- Olen nähnyt, miten hoitajat antavat laitoksissa vanhuksille lääkkeitä, jotta oma työ helpottuu. Siksi vanhukset makaavat tokkurassa sängyissään ja altistuvat loukkaantumisille. Olen kysellyt hoitajilta, ovatko he onnellisia työssään, kun vanhukset ovat liikuntakyvyttöminä sängyissään. Tarvitaan lisää hoitohenkilökuntaa ja ihmisrakkautta.

Myös laitoshoidossa olevien vanhusten heikkolaatuinen suolaton ravinto ja liikunnan puute suututtavat Kivelää. Hän selventää, että tutkimukset suolan vaikutuksista verenpaineeseen ovat tehty keski-ikäisillä, mitä geriatrisiin tutkimuksiin perustuen ei voi soveltaa vanhuksiin.

- Suola valuu vanhuksilla virtsaan, joten suolan tarve on jatkuva. Laitoksissa he ovat koko ajan suolan puutteessa. Kun ikääntynyt saa ravinnostaan suolaa liian vähän, aiheuttaa se väsymystä, sekaannusta ja muistiongelmia. Siksi vanhuksille ei saa tehdä suolarajoituksia.

Uudesta hyvinvointialuemallista Kivelä toteaa vain, että ”jos nekin miljardit olisi laitettu terveyskeskusten kehittämiseen eikä hallinnon lisäämiseen, olisi hoitoon pääsy ja hoivan laatu saatu kuntoon.”

Ikäsyrjintää myös politiikassa

Kysymykseen ikäsyrjinnän syistä Kivelä vetoaa eri tutkimuk-

Sirkka-Liisa Kivelä haluaa, että uusi eduskunta laittaa seniorien palvelut EU:n peruskirjan 25 artiklan mukaiselle tasolle, mikä on velvoite myös Suomelle.

siin, joiden mukaan läntisessä kulttuurissamme pelätään vanhenemista, sairautta, toimintakyvyn menettämistä ja kuolemaa.

- Kaikessa ihannoidaan nuoruutta, tehokkuutta, nopeutta ja tuloksellisuutta. Samasta syystä kansakuntamme asiat ovat olleet liikaa nuorten päättäjien käsissä. Heillä ei ole käsitystä tai tietoa seniori-ikäisten tarpeista.

Ikäsyrjinnän seurauksena seniorit tuntevat itsensä hyödyttömiksi, huonoiksi ja turhiksi, mitä Kivelän mainitsemissa tutkimuksissa kutsutaan itsesyrjinnäksi.

- Meillä eläkkeelle siirtyvät työnnetään ulos yhteiskunnasta, koska senioreja pidetään hyödyttöminä. Edes työhalukkaat eivät saa tehdä työtä halutessaan, vaan siitäkin rangaistaan raippaverolla. Samoin senioreiden tekemä työ omaishoidossa ja erilaisissa yhdistyksissä on valtavan arvokasta, mutta yhteiskunnassamme se on näkymätöntä ja aliarvostettua, Kivelä puuskahtaa ja muistuttaa nuoria, että pian hekin ovat senioreja.

Sirkka-Liisa Kivelä on pohtinut, että eduskunnan kokoonpanon tulisi perustua ikä- ja osaamisdiversiteettiin, jotta demokratia toteutuisi. Ehdokasasettelu on puolueiden käsissä. Ikäsyrjinnän takia yli 50-vuotiaat eivät yleensä pääse edes ehdolle taikka vaaleissa läpi.

- Pitää muistaa, että meillä eletään jopa 100-vuotiaiksi, ja joukossa on paljon terveitä ja toimintakykyisiä senioreita. Nuoret ymmärtävät vanhuudesta varsin vähän. Siksi eläkeläisten kannattaa äänestää senioriehdokkaita, jotta heidän omiin asioihinsa saadaan muutos.

ovat tärkeä voimavara. Pertti keskustelemassa Sirkka Vesanderin kanssa.

EU:n perusoikeuskirjan 25. artikla

Unioni tunnustaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään, ja kunnioittaa näitä oikeuksia.

Sirkka-Liisa Kivelän vaatimukset päättäjille

1. Seniorien syrjintä lopetettava

• On kiinni poliittisesta tahdosta

2. Ennaltaehkäisevät toimet (preventio)

• Vanhusväestön toimintakykyä ylläpitävät toimet, kuten laadukas ravinto ja suolan riittävä saanti sekä liikunta tärkeimmät yleiskunnon parantamiseksi

• On lisättävä vanhusten sosiaalisia kontakteja: keinoina kerhotoiminta mm. liikuntaryhmät ja muu yhteisöllisyys (psykososiaalinen hyvinvointi, sosiaalinen kuntoutus, kognitiivinen ja fyysinen suorituskyky)

3. Pitkäaikaishoidon nopea parantaminen

• Kotonaan asuvien mutta liikuntakyvyttömien ja muistisairaiden 24 tunnin hoivayksiköitä tarvitaan nopeasti lisää

• Puoliavoimia hoivapaikkoja luotava heikkokuntoisille kotonaan asuville

• Ympärivuorokautisen hoidon ylikireistä kriteereistä päästävä nopeasti eroon

4. Hoivayksiköiden johtaminen ja työolot kuntoon

• Vanhustyö ei kiinnosta nuoria, koska työskentelyolosuhteet heikot

• Vanhusten huono kohtelu lannistaa työntekijöitä

• Henkilökunnan työoloja ja työnohjausta parannettava

• Henkilökunnalle riittävästi aikaa vanhusten toimintakyvyn edistämiseen

5. Kotihoitopalveluja kehitettävä

• Henkilökuntavaje korjattava

• Nyt panostetaan digipalveluihin, joita ikääntyneet eivät osaa käyttää

• Omaishoitajat uupuneita, ei ole riittävää osaamista vaikean sairauden kanssa

6. Senioreille kehitettävä yhteisöllistä asumista

• Senioriasumisyksiköt, yhtenäisasumismuodot ja palvelukeskukset puuttuvat, vaikka integraatiota korostetaan

7. Perustuslain ja vanhuspalvelulain säädösten toteutumisesta pidettävä huolta

• EU:n peruskirjan artikla 25 ”Ikääntyneiden oikeudet” velvoittaa Suomea

• Vanhusvaltuutetun toimiston resurssit turvattava

Tuula Laamanen

”Suomessa senioreita syrjitään –asian korjaamiseksi eduskuntaan

tulee äänestää kokeneita senioreita”

Omaishoitajat

Työllistäminen kannattavaksi.

Työnteko

Politiikalla on väliä

Seuraavan hallituksen on pakko kääntää julkisen sektorin velkasuhde (velka/bkt) laskuun. Olemattoman talouskasvun, kireän verotuksen ja pienten tuloerojen Suomessa sopeutus kannattaa kohdistaa menoleikkauksiin.

Tutkimuskirjallisuus osoittaa, että menoleikkausten vaikutus talouskasvuun on hyvin pieni. Sen sijaan veronkorotukset hidastavat talouskasvua voimakkaasti, koska verotuksen haittavaikutukset kasvavat verotuksen kiristyessä. Haittaverot perustuvat juuri tähän ominaisuuteen – verotettava toiminta vähenee.

Veronkorotukset hidastavat kasvua, koska ostovoiman lisäksi työn tekemisen kannustimet vähenevät. Vaikka menoleikkauksetkin vähentävät kysyntää, ne kuitenkin lisäävät työn tekemisen kannustimia. Varsinkin jos menoleikkaukset koetaan pysyviksi, niiden uskotaan myös vähentävän veron korotustarpeita tulevaisuudessa, mikä lisää kasvua.

Uskomus tulevasta on osa sopeutustoimien vaikutuksia muutenkin. Sopeuttamistoimet poistavat velkaisesta taloudesta epävarmuutta siitä, milloin vääjäämätön tilanne lopulta otetaan haltuun. Mitä pidemmälle sopeutusta lykätään, sitä korkeammaksi veronkorotukset ja menoleikkaukset uhkaavat nousta. Menoleikkaukset vahvistavat luottamusta enemmän, koska menoleikkaukset hidastavat kasvua veronkorotuksia vähemmän.

Velkasuhteeseen vaikuttaa kasvun lisäksi uuden velanoton tarve. Alijäämää on vaikeampi pienentää veronkorotuksilla kuin menosopeutuksella, koska veroilla rahoitettavat menot ovat tyypillisesti pysyviä ja usein indekseihin sidottuja. Jos menoja ei leikata, veroja täytyy kohta korottaa lisää. Menoilla on myös paha taipumus kasvaa lisätulojen myötä. Velkasääntöjen löystyminen ja heikko sitoutuminen menokehyksiin ovat avanneet portit Suomessakin.

Olemattoman talouskasvun ohella Suomi on pienten tuloerojen maa. Menosopeutus lisää tuloeroja verosopeutusta herkemmin, mutta on myös olemassa kohteita, joista leikkaaminen ei kasvata eroja. Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen ei lisäisi tuloeroja, koska suurempi osa työttömistä työllistyy. Näin varsinkin silloin, kun osa säästyneistä työttömyystukirahoista suunnattaan pitkäaikaistyöttömien tukeen.

Toisaalta löytyy myös verokohteita, jotka eivät juuri hidasta kasvua, mikä helpottaa poliittisen ratkaisun löytämistä. Maapohjan veron kiristäminen tai suurituloisten enemmän käyttämien palveluiden alv-alennusten pienentäminen yhdessä kunnollisen menoleikkausohjelman kanssa sopeuttaisi julkista taloutta Suomen kannalta sopivalla ja ehkä päätöksenteon kannalta mahdollisellakin tavalla.

Aki Kangasharju

Aki Kangasharju (s. 1969) on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tutkimusjohtaja ja Tekesin johtokunnan jäsen. Hän on työskennellyt aiemmin Nordean pääekonomistina, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajana sekä Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkijana. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden tohtori.

Pertti on oikeudenmukaisuuden ja pienen ihmisen puolustaja

Olen työskennellyt jo 35 vuoden ajan lääkärinä, ensimmäiset 10 vuotta terveyskeskuksessa (myös omalääkärijärjestelmässä 90-luvulla) ja viimeiset vuodet anestesiologina TYKSissä leikkausosastolla ja kipupoliklinikalla. Näinä vuosina olen nähnyt monenlaista: syntyvän elämän aiheuttamia ilon hetkiä ja sairauden aiheuttamaa syvää kärsimystä.

Koko työurani ajan julkinen terveydenhuolto on tasapainoillut talouden resurssien puristusotteessa. Jos suoritteita ei tule, toiminta ei tuota ja on tehotonta – ei hyvä! Jos suoritteita tulee paljon, välineitä ja tarvikkeita kuluu, kuntien laskut kasvavat – ei hyvä! Koskaan aiemmin ei terveyden- ja sairaanhoito ole kuitenkaan ollut nykyisenkaltaisessa kriisissä, kun hoitohenkilöstö alkaa äänestää jaloillaan. Jos työssään ei koe pystyvän-

sä ja ehtivänsä hoitamaan potilasta turvallisesti, joutuu kestämättömän ristiriidan eteen. Juustohöylällä on leikattu avustavan henkilöstön määriä ja lisääntynyt kirjaamisen sekä ICT-ongelmien kanssa kamppailu on syönyt varsinaiseen työhön jäävää aikaa.

Mieheni Pertti on päässyt kauttani läheltä seuraamaan terveydenhuollon arkipäivää. Hän on mies, joka haluaa saada myös terveydenhuollon toimimaan. On tärkeää, että hupeneva työvoima saadaan jonoista hoitoon ja takaisin töihin! Pertti on oikeudenmukaisuuden ja pienen ihmisen puolustaja ja me kotijoukot tuemme häntä siinä työssä!

Tuija Hemmilä

Terve sielu terveessä ruumiissa! Tuija ja Cinna ovat innokkaita hiihtäjiä.

kaikkia muita vaihtoehtoja kannattavammaksi ja houkuttelevammaksi.

Jokainen ihminen innostuu joskus. Jonkun innostus kestää 30 minuuttia, jonkun 30 päivää, mutta se jonka innostus kestää 30 vuotta, menestyy elämässä.

Rehellinen kansanedustaja

Olin vuosina 1988-2017 eli lähes 30 vuotta eduskunnassa töissä, josta valtaosan Arkadianmäen kirstunvartijana eli talouspäällikkönä. Siinä hommassa tutustuin lähes 800 kansanedustajaan, joista suurimpaan osaan pintapuolisesi, mutta muutamaan lähemminkin.

Vuonna 1999 eduskuntaan tullut Pertti Hemmilä oli yksi niistä, joista tuli elinikäinen ystävä. Siten tämä arvioni hänestä ei ole objektiivinen, mutta ihan totuuden mukainen.

Suomalaiset luottavat poliiseihin. Heistäkään eivät kaikki ole rehellisiä. Mutta Pertti on. Hän ei 16 edustajavuoden aikana jäänyt kiinni vedätyksestä, puolitotuuksista tai peräti valehtelusta. Jouduin työssäni hyväksymään matkalaskuja, käsittelemään kulukorvauksia ja monia muita taloudellisia etuuksia, joissa on mahdollista toimia väärin. Näin läheltä myös niitä, joiden poliittiset puheet olivat julkisuudessa jotain muuta, kuin miten he toimivat kulissien takana. Pertin teot ja puheet olivat yhtä.

Rehellisyyden lisäksi Pertti oli ahkera ja aikaansaapa edustaja. Hän perehtyi asioihin perusteellisesti ja toimi määrätietoisesti tavoitteidensa ja ihanteidensa edistämiseksi. Häntä arvostettiin – ei vain edustajien vaan myös eduskunnan virkakunnan parissa. Tästä oli osoituksena valinta vuosiksi 2012-16 eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtajaksi.

Rehellisyyden ohella Pertti on rohkea. Sen hän osoitti Kataisen eripurahallituksen aikana vastustamalla Fortumin sähköverkkojen myyntiä ja Liikkuvan poliisin lakkauttamista. Hän näki, että Caruna tulee häikäilemättä rahastamaan kuluttajia ja liikenteen valvonta merkittävästi heikkenee. Ja näinhän on juuri käynyt.

Pertillä on sellaiset näytöt, että häntä kannattaa äänestää.

Pertti J. Rosila ent. eduskunnan talouspäällikkö, seurakuntaneuvos Espoo, vapaa-ajan varsinaissuomalainen

Pekka Toverin viisi turvallisuusteesiä

Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri on tullut koko kansalle tutuksi Ukrainan sodan ja yleensäkin eurooppalaisen sekä luonnollisesti myös suomalaisen turvallisuustilanteen aktiivisena ja suorasanaisena kommentaattorina. Kysyimmekin Toverilta hänen näkemyksensä viiteen ajankohtaiseen turvallisuusteesiin.

Mikä on turvallisuustilanne Suomen rajoilla ja lähialueilla tällä hetkellä?

- Tilanne on kaksijakoinen. Huolestuttavaa on se, että meillä on rajanaapurina Venäjä, joka on osoittautunut äärimmäisen aggressiiviseksi, välinpitämättömäksi ja vaaralliseksi naapuriksi, joka hyökkää naapurimaahan ja käy sotaa keskiaikaisella tavalla: ihmishengillä ja kansainvälisillä sopimuksilla ei ole mitään väliä – kaikki tuhotaan, raiskataan ja ryövätään. Ei sellainen kauhean mukava naapuri ole – varsinkinkin kun Venäjä jatkuvasti lietsoo omiin kansalaisiinsa Suomi-vihaa levittämällä valheita sodista ja suomalaisten toiminnasta niissä.

- Toisaalta kyseinen valtio on nyt kiinni Ukrainan sodassa ja meidän lähialueidemme varuskunnat ovat käytännössä tyhjät –Venäjän maavoimilla ei ole operatiivista valmiutta hyökätä meitä vastaan. Onhan Venäjällä toki lähialueilla ilma- ja merivoimaa, mutta Suomen itsenäisyys ei ole vaarassa, koska Venäjän kyvyt riittäisivät vain meidän häirintäämme, ei valloittamiseen. Lisäksi kaikki isot Nato-maat ovat ilmoittaneet, että ne tulevat auttamaan Suomea, jos Venäjä hyökkää Suomeen kesken Natoratifiointiprosessin.

Pitääkö meidän olla huolissaan Venäjän koventuneesta retoriikasta esimerkiksi Suomea kohtaan?

- Olemme nähneet, että propaganda on Venäjälle työkalu, jolla valmistellaan kansaa siihen, milloin kenenkin kimppuun hyökätään. Ukrainaa on Venäjällä demonisoitu, että he ovat natseja ja jopa saatananpalvojia – eivät lainkaan ihmisiä, joten heitä voi tappaa. Kun diktatuurin propagandakoneisto yrittää demonisoida suomalaisiakin valheilla, sitä kannattaa seurata. Ei se ainakaan mitään hyvää tarkoita pitkässä juoksussa.

- (Venäjän presidentti Vladimir) Putin haluaisi luoda uuden Neuvostoliiton, ja tietyissä asioissa hän jo onnistunutkin – hän on onnistunut tuhoamaan kansalaistensa talouden ja viemään heiltä vapaudet. Neuvostoliiton aikana valtaosa kansasta kuunteli propagandaa niin, että se meni vasemmasta korvasta sisään ja oikeasta ulos – kaikki tietävät, että kaikki valehtelevat. Valtaosa kansasta ei sitä (propagandaa) ota tosissaan ja usko, mutta pieni osa väestöstä uskoo kaiken mitä Putin sanoo. He asuvat romahtamaisillaan olevissa asunnoissa jossain taka-Siperiassa, käyvät ulkovessassa ja hakevat veden kaivosta, ja silti uskovat elämänsä olevan parempaa kuin saksalaisilla, ihan vain sen takia, että Putin sanoo niin.

- Lisäksi nuoriso aivopestään kouluissa sotapsykoosiin. Ja käytetään hyväksi hyödyllisiä idiootteja ympäri maailmaa. Eli Venäjän propagandaa ei kannata ohittaa ihan vain olankohautuksella.

Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri on toiminut Suomen Puolustusvoimien pääesikunnan tiedustelupäällikkönä, Kaartin jääkärirykmentin, Länsi-Suomen sotilasläänin ja Panssariprikaatin komentajana ja muissa esimiestehtävissä ulkomailla mm. Afganistanissa, Bosniassa ja USA:ssa ja asiamiehenä Tukholmassa.

Entä mikä on Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne? Olemmeko menossa ns. Ruotsin tielle esimerkiksi jengiväkivallassa, kuten jotkut pelkäävät?

- Poliisiviranomaiset ovat puhuneet asiasta jo pidempään –kun poliisi tuli aikoinaan asian kanssa ulos, tuli hirveä huuto, ettei meillä ole mitään jengirikollisuutta. Uskon enemmän poliisiviranomaisia, jotka seuraavat tilannetta päivittäin, kuin sellaisia, jotka ajattelevat, että kaikki on hyvin. Muistan kun poliisi varoitti 1980-luvulla moottoripyöräjengien rikollisuudesta ja silloin hyökättiin poliisin kimppuun, että he vain yrittävät lietsoa pelkoa ja saada lisää rahaa budjettiinsa. Ja hetken kuluttua meillä

oli Bandidos ja Helvetin enkelit ja heiteltiin käsikranaatteja. Se saatiin kuriin, mutta kyllä poliisi tietää mistä puhuu. Kun katsoo Ruotsin tilannetta, meidän pitää olla valppaana. Ennaltaehkäisy on aina helpompaa ja halvempaa kuin alkaa hoitaa ongelmaa voimakoneistolla. Meillä on vielä aikaa reagoida ja taata poliisille kunnon resurssit. Suomessa on Euroopan ja jopa varmaan koko maailman mittakaavassa yksi pienimmistä poliisivoimista suhteutettuna väkilukuun.

Mikä on varusmiespalveluksen rooli Suomen turvallisuudessa 2020-luvulla?

- Nykyinen asevelvollisuus on aivan keskeinen maanpuolustuksemme kannalta. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva laaja reservi mahdollistaa esimerkiksi laajat maavoimat, joka pystyy taistelemaan koko maan alueella ja valvomaan koko maata. Samaan aikaan meillä on ihan maailman huippuluokan suorituskykyä vaikkapa ilmavoimissa ja merivoimissa. Se mitä Ukrainassa nyt tapahtuu, osoittaa, että olemme tehneet ihan oikeita asioita Puolustusvoimissa viimeiset 20-30 vuotta. Ukraina on kärsinyt siitä, että maan ilmavoimat ovat olleet vanhanaikaiset ja pienet suhteessa Venäjään. Me pystyisimme tekemään hyökkääjän elämän paljon vaikeammaksi.

- Ukraina on myös opettanut, että sodassa on edelleen kyse materiaalista – ammuksista, aseista ja ihmisistä. Sodassa kuolee ihmisiä, paljonkin, ja jos reserviä ei ole, sodankäynti loppuu nopeasti. Ukrainalla reservi on toiminut, mutta Venäjällä on ollut ongelmia, vaikka maassa on paljon ihmisiä. Siksi Suomenkin reserviä täytyy pitää yllä ja kehittää – reserviämme ei ole koulutettu niin paljon kuin pitäisi. Nyt viimeisen vuoden aikana on, mutta henkilökunta painaa pussit silmien alla ja burnoutin rajoilla.

- Ukraina on osoittanut, että osaaminen merkitsee: jos heität huonosti koulutettuja ja huonosti osaavia reserviläisiä taisteluun, niin he kuolevat kasapäin. Hyvin koulutetut ja varustetut reserviläiset pärjäävät yhtä hyvin kuin ammattisotilaat. Mikä on suomalaisten maanpuolustustahto?

- Meillä on ehdottomasti Euroopan ja jopa maailman paras maanpuolustushenki. Kuten Venäjästä nähdään, suuresta reservistä ei ole mitään hyötyä, jos porukka ei halua taistella maansa puolesta. Kun katsoo kyselyitä, jopa melkein 80 prosenttia suomalaisista on valmiita taistelemaan maansa puolesta, vaikka lopputulos olisi epävarma. Kun Saksassa kysyttiin viitisen vuotta sitten samaa, prosenttiluku oli 14. Talvisodan henki vaikuttaa elävän Suomessa edelleen voimakkaasti.

Alli ja Pertti Rosila. Pertti on tuo silmälasipäinen.

Filatelia ei sammaloidu

Salossakaan

Salo-aiheinen postimerkki myyntiin

rättyjä ajankohtaisia “koronakokoelmia”.

Äitienpäivä, isänpäivä, ystävänpäivä, kaksosten päivä.

Mutta tiesitkö että myös postimerkille on omistettu päivänsä, jota vietetään Salossa tänä vuonna lauantaina 18. helmikuuta.

Salon Filatelistikerho osallistuu tähän Suomen Filatelistiliiton järjestämään päivään omalla pöydällään kauppakeskus Plazan toisessa kerroksessa klo 10-13.

Silloin tulee myyntiin myös Salo-aiheinen postikortti, joka on julkaistu tämän vuoden postimerkin päivän kunniaksi.

- Filatelia eri muodoissaan

elää ja seuraa aikaansa, vaikka kirjepostin määrä on vähentynyt digitaalisten viestintäkanavien käyttöönoton myötä.

Digitaalisuus ja internet ovat toisaalta mahdollistaneet keräilijöille pääsyn valtavaan määrään tietoa käytännössä ilmaiseksi, Salon Filatelistikerhon puheenjohtaja Mikael Collan sanoo.

Filateliaharrastajien määrä on vähentynyt, mutta kerääminen on helpottunut. Ma-

teriaalia liikkuu yhä paljon.

Facebookin kaltaiset digitaaliset alustat keräävät yhteen harrastajia. Jopa kuvantunnistusapplikaatiot kännykässä saattavat auttaa filatelisteja.

- Filateliassa on kysymys keräilystä ja tarinankerronnasta.

Se on aina kiehtonut ihmistä, ja netti ja sosiaalinen media tukee tätä kiinnostusta.

Ajassa mukana

Digitaalisuuden hyödyntämisen lisäksi filatelia seuraa aikaansa muillakin tavoin. Marraskuussa 2022 Helsingin Kirjamessujen yhteydessä pidetyillä postimerkkimessuilla oli esillä esimerkiksi parin viime vuoden ajalta ke-

Monien maiden postihallinnot ovat ottaneet kantaa Ukrainan puolesta ja julkaisseet erilaisia tuen osoituksia ja Ukraina-aiheita, joista tulee jatkoa aikaisemmille, Ukrainan historiaa koskeville kokoelmille.

Myös kierrätys näkyy filateliassa. Itävallan posti julkaisi lokakuussa merkin, joka on painettu paperimateriaalille, joka on tuotettu hyödyntämällä käytöstä poistettuja postinkantajien paitoja.

Keräilijäluonteille

Suomessa toimii kuutisenkymmentä filatelistikerhoa. Salon filatelistikerholle tuli viime vuonna täyteen 75 toimintavuotta. Kerhossa on noin kolmekymmentä aktiivijäsentä. Johanna von Weissenberg jäi koukkuun keräilyyn jo alle kouluikäisenä Helsingissä.

- Ensiksi keräsin karkkipapereita, ratikkalippuja, kiiltokuvia - se oli sellaista kivaa leikkiä yhdessä äidin kanssa. Sitten postimerkkien keräilyyn myötävaikutti tietysti se, että Kasarmikadulla toimivalta postimerkkikauppiaalta sai aina karkin kaupanpäällisiksi, Johanna nauraa.

- Tämän täytyy kulkea suvussa. Olen keräilijä jo kolmannessa polvessa.

Keräilyaiheita on rajaton määrä - jokaiselle jotakin. Keräily on myös pitkäjännitteistä hommaa.

- Muun muassa muurahaisaihetta keräilin vuosikymmeniä. Varsinaisen apajan löysin, kun hoksasin kohteeksi niin sanotut “rei’itteet”. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt, ja isot firmat, kuten Ford ja Asea rei’ittivät postimerkit, jotta työntekijät eivät käyttäisi niitä ilman lupaa. Kaikki tutut

tuuppasivat ne minulle kun kuulivat että innostuin tästä aiheesta.

Saimaan kanava -aiheiset kortit olivat Johannalle eri tyisen mieluinen kohde, kiin nostus alkoi vierailusta kana valla Savonlinnan ooppera juhlien aikaan.

- Mutta varsinainen wowhetki oli, kun viimein sain huutokaupasta viimeisen puuttuvan merkin Ryti-Man nerheim -kokoelmaani. Ihan hypin ilosta.

Johannan mukaan harras tus on valtavan monipuoli nen. Itse postimerkkien li säksi filatelian piiriin kuuluu kaikki postin kulkuun liittyvä, eli esimerkiksi postileimat, kirjekuoret ja erilaiset posti kortit.

Ja merkkien hammastuksia ja vesileimoja - niitäkin on useita erilaisia.

- On tosi mukavaa myös tavata samanmielisiä ihmisiä, ja meidän kokouksissa on aina kivaa, Johanna kertoo.

Mikael kertoo, että paikkakuntiin liittyvä keräily on filateliassa nousussa. Salon kerhokin on postimerkin päivän kunniaksi julkaissut jo monena vuonna Salo-aiheisen postikortin. Aiheena ovat aiemmin olleet mm. Salon sillat, Salon tori, elokuvateatteri Bio-Salo ja Salon seinämuraalit.

Paikalliset postimerkkikerhot ottavat vastaan ja arvioivat filateliamateriaalia. Mikael neuvookin konmarittajia ja perinnönsaajia harkitsemaan kahdesti ennen kuin heittää keräilytavaraa pois.

- Koskaan ei voi tietää, mitä löytyy. On aina niin jännittävää penkoa uutta pussillista läpi, Johanna komppaa.

Salon filatelistikerho kokoontuu joka kuukauden 1. ja 3. keskiviikko Salon Pääkirjaston Laurinsalissa.

Su 19.2. klo 14-16

Sokeritiloihin (Sokerikatu 1, Salo) koko perheen talvilomariehaan!

Taikuri-show poniratsastusta, makkaraa ilmapalloja

ON KIITOKSEN AIKA YHTEISISTÄ VUOSISTA

Kutsun sinut nostamaan kanssani maljan Rikalan Uskela-kabinettiin pe 24.2. klo 16-18 välisenä aikana.

Turha pönötys sikseen. Kilistellään ja muistellaan viimeisiä menneitä 16 vuotta.

sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kansanedustaja Katja Taimela Eduskunta

Kauppakeskus Plaza huomioi

MLL:n Salon paikallisyhdistyksiä

Salonjokilaakso

Kauppakeskus Plaza on myöntänyt ensimmäisen Salon Ystävä -palkinnon Mannerheimin lastensuojeluliitolle ja erityisesti sen Salon alueella toimiville paikallisyhdistyksille.

Kauppakeskusjohtaja Riikka Tuomaisen mukaan Plazalle Salon elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää ja on ilo huomata, miten ihmiset ovat jälleen löytäneet tiensä kauppakeskukseen.

- Sen vuoksi halusimme palkita tänä ystävänpäivänä yhdistyksen, joka on toiminut kotialueemme hyväksi ystävän tavoin, Tuomainen sanoo.

Tuomainen sanoo, että hyviä ystäviä olisi Salossa palkit-

tavaksi vaikka kuinka paljon, mutta päätös palkita MLL ja erityisesti heidän tekemänsä vapaaehtoistoiminta oli helppo.

- He tekevät pyyteetöntä työtä Salon alueella lasten sekä perheiden hyvinvoinnin eteen, joten päätös oli sen suhteen hyvin yksinkertainen.

Palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta siitä on tarkoitus tehdä kestävä perinne.

- Ystävänpäivä on loistava päivä hyväntekijöiden ja hyvää tarkoittavien palkitsemiseen, täydellinen päivä juuri tämän kaltaisen palkinnon jakamiseen.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina toimiva

Sirpa Stenström otti palkinnon vastaan ystävänpäivänä kauppakeskus Plazassa.

- Ilahduttaa, että meidän toiminta on huomattu ja halutaan tällaisella hienolla tavalla palkita. Tämä palkinto kuuluu kaikille niille paikallisyhdistyksille ja ihmisille, jotka Salossa tekevät tätä tärkeää työtä, Stenström sanoo. Hän kertoo, että Salossa vapaaehtoisten tukitoimintaa tehdään usealla eri tavalla ja eri tarpeisiin.

- Vapaaehtoistoiminta vahvistaa Salon yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia monin tavoin. Yksi niistä on meidän kaveritoiminta, joka on tarkoitettu 6–16 vuotiaille lapsille ja nuorille. Sen lisäksi on perhekummitoimintaa, ystäväperheitä sekä ystäväksi maahanmuuttajalle tukea.

Mirja-Maija Santala

Vyöhyketerapialla tukea hyvinvointiin

Elina Koskinen

Pihla Linnainmaa-Kankareen vyöhyketerapiayritys

Pihla Tuulia Salossa Sepänkadulla on niin uusi, että se ei oikeastaan ole haastatteluhetkellä vielä aloittanut toimintaansa; lehden ilmestymispäivänä kylläkin.

- Virallisesti aloitin nyt maanantaina. Olemme tehneet hoitohuoneen vuoksi talossamme muutoksia huonejärjestelyissä: puolison työhuone muutti yläkertaan ja yksi ylimääräinen sänky matkustaa viikonloppuna tyttären luo. Pihla on verrattain tuore salolainen.

- Olen syntyisin Espoosta, asunut Somerolla noin 20 vuotta ja toiminut siellä muun muassa Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy:n toimitusjohtajana. Sotealan hommia olen tehnyt 25 vuotta, Salossa olemme nyt asuneet neljä vuotta. Olen sairaanhoitajakoulutukseni lisäksi opiskellut ammatilliseksi opettajaksi ja tehnyt joitakin sijaisuuksia ammattiopistossa. Kaikkein eniten minua kiinnostaa kuitenkin ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Valmistuin diplomivyöhyketerapeutiksi vuoden alussa.

Vyöhyketerapeutin koulutus kestää noin kaksi vuotta.

- Opiskelua on keskimäärin yksi viikonloppu kuukaudessa. Olen Charles Ersdalin koulukuntaan kuuluva vyöhyketerapeutti. Norjalainen, nyt

1375 (17,21€)

jo edesmennyt Ersdal, oli ensimmäinen vyöhyketerapian kehittäjä, jolle on myönnetty luonnonlääketieteen tohtorin arvo. Olen tutustunut myös perinteiseen vyöhyketerapiaan, mutta koen Ersdalin

menevän syvemmälle sairauksien hoidossa. Kiinnostuin aiheesta käytyäni itse hoidettavana ja ehkä myös äitini vaikutuksesta; hän on käynyt vyöhyketerapiassa kaksikymmentä vuotta.

Koulutuksen lopuksi on tentti, jossa on peräti 634 kysymystä.

- Tutkintoon kuuluu myös sata harjoitushoitokertaa, jotka raportoidaan kirjallisesti. Lääketieteen perusopinnot minulla oli sairaanhoitajakoulutukseni vuoksi jo tehtynä. Tein seminaarityönäni kyselyn hoitajien keskuudessa: ”Hoitotyötä tekevien hoitajien tietämys ja suhtautuminen vaihtoehtohoitoihin, etenkin vyöhyketerapiaan”. Oli ilahduttavaa huomata, että suhtautuminen oli pääsääntöisesti positiivista ja yleinen mielipide oli, että vaihtoehtoisilla hoidoilla voidaan tukea lääketieteellisiä hoitoja.

Vyöhyketerapia on terveyttä hoitava ja ylläpitävä hoitomuoto, jossa hyödynnetään ihmisen heijaste- sekä signaalijärjestelmää. Jalkaterän heijastealueita käsittelemällä vaikutetaan tasapainottavasti elimistön fysiologisiin prosesseihin ja pyritään saavuttamaan tasapaino koko kehossa. Vyöhyketerapialla voidaan vaikuttaa erilaisiin vaivoihin, kuten esimerkiksi maha- ja suolisto-ongelmiin, tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, aineenvaihduntaan ja verenkiertoon liittyviin ongelmiin sekä erilaisiin uupumistiloi-

hin. Vyöhyketerapia on myös ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Kuten Charles Ersdal asian ilmaisi: ”Vyöhyketerapialla hoidetaan terveyttä ja se on paljon helpompaa kuin sairauksien parantaminen.” Vyöhyketerapia ei ole mitään jalkapohjien kutittelua, se tuli todettua. Stressipisteen painelu tuntui aika laillakin, kuten monilla ihmisillä Pihlan mukaan. Hänen hoidettavanaan on ollut sellaisiakin asiakkaita, jotka eivät usko koko terapiaan, mutta Pihla ei ole huijattavissa: jalkojen pisteitä käsittelemällä löytyi niin sisäelimien kuin luustonkin vaivat. Jopa purentaan liittyvät ongelmat tulivat ilmi ja sitten se vagushermo. - Siitä puhutaan nykyään paljon. Kyseessä on aivorungosta alkava ihmisen pisin aivohermo, joka kiertää kaikkien terveytemme kannalta tärkeimpien elimien kautta. Ei tainnut olla vagushermo hyvässä hapessa sekään. Mutta olo oli lähtiessä mukavan kevyt.

ENNAKKOILMOITTAUTUMINEN NYT KÄYNNISSÄ

Uudistunut Salon Seiska

Lauantaina 27.5. Salon

Urheilupuistossa

Ilmoittaudu pikaisesti niin saat pirteän Seiska t-paidan samaan hintaan. Paitoja rajoitettu erä.

Ilmoittautuminen

- verkossa www.salonseiska.

- Maripuodissa käteismaksulla (Horninkatu 9)

Liput 30 €

ILMOITUKSEN SPONSOROI:

27

Teema

Pihla Linnainmaa-Kankareella on pitkä kokemus sotealalta. Vyöhyketerapiasta hän kiinnostui käytyään itse hoidossa. - Minua kiinnostaa ihmiset kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Lippu sisältää yhteisen lenkin, ohjelman, palautumiskassin, keittolounaan, osallistumisen arpajaisiin, pääsylipun jatkobileisiin ym.

Saat t-paidan mukaasi ilmoittautumisen yhteydessä. Myös verkossa ilmoittautuvat voivat noutaa paidan Maripuodista.

”Emme anna diagnooseja, vaan olemme tukemassa ja keskustelemassa”

Maritta Määttänen

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosastossa aktiivisesti mukana olevat Katriina Mänty ja Harri Leino tietävät omakohtaisesti, miltä syöpädiagnoosin saaminen tuntuu. Molemmat haluavat korostaa avoimuutta ja asioiden jakamista keskustelemalla.

Syöpäyhdistys tarjoaa monipuolista neuvontaa käytännön asioissa. Moni syöpään sairastunut saapuu yhdistykseen kaavakkeiden ja hakemusten kanssa siinä vaiheessa, kun leikkaus on tehty tai hoidot ovat päällä. Mänty ja Leino rohkaisevat kuitenkin syöpään sairastunutta ottamaan yhteyttä yhdistykseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

- Haluamme olla keskustelupaikka, jonne on matala kynnys tulla. Sairastumishetkellä ihminen tuntee turvattomuutta ja kuolemanpelkoa. Meidän tehtävämme on olla puolittamassa taakkaa, stressiä ja pelkoa, jota syöpä aiheuttaa. Olemme toivon asialla, Mänty ja Leino kertovat. Yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2019 toiminut Mänty sairastui rintasyöpään vuonna 2000.

Syöpäyhdistyksen toimin-

HYVINVOINTI JA TERVEYS

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosastossa aktiivisesti mukana olevat Harri Leino ja Katriina Mänty rohkaisevat syöpään sairastunutta ottamaan yhteyttä yhdistykseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. - Haluamme olla keskustelupaikka, jonne on matala kynnys tulla, Mänty ja Leino kertovat.

taan hän tuli mukaan vuonna 2003, jolloin hän oli mukana perustamassa Salon seudun paikallisosaston neuvontaasemaa, josta saa tietoa korvausten hakemisesta, jäsenyydestä ja sopeutumiskursseista. Neuvonta-asemalle voi tulla keskustelemaan syöpään liittyvistä asioista myös läheisen kanssa.

- Meitä on tässä työssä mukana kolme hoitajaa. Jokaisella on vastaanottoaikaa pari tuntia viikossa. Emme anna diagnooseja, vaan olemme tukemassa ja keskustelemassa. Haluan itse olla esimerkkinä siitä, että olen selvinnyt sairaudestani, Mänty sanoo. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosaston taloudesta ja kirjanpidosta huolehtiva Leino kertoo olevansa sosiaalinen henkilö, jolle ihmisten kanssa toimeen tuleminen ja vertaistukihenkilönä toimiminen on luontaista.

- Sairastuin mahasyöpään 11 vuotta sitten ja ihmiset, jotka tunsivat meidät, ottivat yhteyttä. Olemme olleet vaimoni kanssa syöpäyhdistyksen aktiiveja vuodesta 2018. Aikanaan työelämässä ollessani pyöritin numeroita, tein töitä pankissa ja tilintarkastajana. Yhdistystoiminnasta on tullut minulle elämäntapa, on

mukava olla mukana jossain mielekkäässä, Leino sanoo.

Leino on halunnut olla jakamassa omia kokemuksiaan vertaistukihenkilön ominaisuudessa.

- Lounais-Suomen syöpäyhdistys on kouluttanut meitä vapaaehtoisia tähän työhön. Meidän ei tarvitse olla lääkäreitä tai sairaanhoitajia, vaan kuuntelijoita ja keskustelijoita sairastuneelle. Olen vuoden aikana muutaman henkilön tukena, joiden kanssa saatan esimerkiksi keskustella puhelimitse noin parin kuukauden välein. Näissä mennään aina syöpäsairaan ehdoilla. Olen yllättynyt, että hyvin nopeasti keskustelut muuttuvat yleisimmiksi, henkilön omiin tai maailmanmenoon liittyviksi aiheiksi. Me ihmiset olemme kuitenkin erilaisia, sillä tiedän sellaisiakin, jotka peittävät koko syöpään sairastumisen. He eivät kerro sairaudesta kenellekään, asia saatetaan jättää kertomatta jopa puolisolle tai lapsille. Takana voi olla pelkoa toisten ihmisten kohtaamisesta ja heidän suhtautumisestaan asiaan. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tällä tavoin kiusaa vaan enemmän itseään ja läheisiään. Somekeskustelusta on vaikea löytää oikeaa vastausta kysymyksiinsä, sillä kaik-

ki syövät ja niiden hoito ovat erilaisia. Siinäkin mielessä meidän yhdistyksen toiminta on tärkeää, että saadaan ihminen juttelemaan ääneen sairaudestaan, Leino kertoo. Mänty toteaa sairauden salailun taustalla olevan usein myös inhimillisen tavan.

- Saatetaan ajatella, että kun en puhu sairaudesta, sitä ei ole. Olisi kuitenkin hyvä, jos ihminen uskaltaisi tulla kertomaan asiasta meille diagnoosin saatuaan tai heti hoitojen alettua, Mänty sanoo. Mänty ja Leino vastaanottivat joulukuun alussa LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen viirit, jotka jaettiin syöväntorjuntatyössä ansioituneille henkilöille. Syöpään ja sen hoitoon liittyvien asioiden lisäksi Mänty ja Leino haluavat kiinnittää huomiota sairauden tutkimusmenetelmien jatkuvaan kehitykseen.

- Syöpätutkimus on kehittynyt huimaa vauhtia, samoin hoitomenetelmät. Hoito-odote ja eliniän ennusteet ovat kasvaneet ja syöpä myös löydetään usein entistä aiemmin. Haluamme muistuttaa myös luomitarkastuksista, joita tekee Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen neuvontahoitaja ajanvarauksella yhdistyksemme tiloissa Helsingintiellä.

Tmi Pihla Tuulia

Vyöhyketerapeutti, hyvinvoinnin edistäjä 45 € / hoitokerta Ajanvaraukset p. 040 5252 113, myös lahjakortit

Suomalainen GutGuide® tutkii suun ja suoliston mikrobistoja ja kehittää bakteerituotteita eri oireisiin. Oman suolistotestin teet helposti kotona ja tuloksena saat:

• mikrobistosi koostumuksen ja tasapainon

• mikrobiologin tulkinnan tuloksistasi

• suositukset ja tulostesi mukaiset kokeilutuotteet

Tilausten nouto postituksen sijaan Salon IoT Campukselta 0 €. Aika sovittava etukäteen info@gutguide.fi

Analyysi ja tuotteet > gutguide.fi tai skannaa QR-koodi

Mikrobiologit vastaavat > info@gutguide.fi

oma laboratorio Salossa

Teema

Salon torilla la 18.2. klo 10-14

Tarjoilua!

Herra Hakkarainen harrastaa Salon

Salon Teatterissa saa lauantaina ensi-iltansa koko perheelle suunnattu näytelmä Herra Hakkarainen harrastaa. Kulttuuritalo Kivassa nähtävän näytelmän esityskausi kestää 7. toukokuuta saakka.

su 19.2. klo 14-16 Sokeritilat

(Sokerikatu 1, Salo)

Taikuri Aaro Sorvan taikashow ja ilmapallohahmoja 14

Poniajelua (3€)

Mehua ja makkaraa

TILAA NÄKÖISLEHTI SÄHKÖPOSTIISI

tilaus@salonjokilaakso.net tai nettisivujemme kautta osoitteesta www.salonjokilaakso.net

Hiihtomajantie 11, Salo Hiihtomajantie 11, Salo KLO 11-17

TALVIRIEHA TALVIRIEHA

Mauri Kunnaksen kirjoittaman ja Sami Rannilan dramatisoiman tarinan ohjaa teatterialan moniosaaja Jaakko Loukkola eli lapsiperheille tuttu Reppu-Heppu. Teatterista kerrotaan, että Herra Hakkaraisen (Jerry Sarlin), hänen lemmikkinsä Masa Marsun (Mikko Saari) sekä monet muut Tassulan hahmot voi tilata myös vierailulle. Toiminnanjohtaja Mia Kuisman mukaan kiertueesityksiä on jo tilattu jonkin verran ja kaukaisin vierailu huhtikuussa tehdään hanko-

laiseen päiväkotiin.

Näytelmän ohjaaja Jaakko Loukkola on erikoistunut lasten kiertueteatteriin.

- Haluamme tarjota laadukasta lastenteatteria. Loukkolan kanssa oli alkuun suunnitteilla ihan toinen näytelmä, mutta olen iloinen, että päädyimme yhdessä Herra Hakkaraiseen, Kuisma kertoo.

Ohjaaja Loukkola kertoo teatterin tiedotteessa olevansa vaikuttunut salolaisen kulttuurielämän moninaisuudesta ja laadusta.

Monipuolinen näyttelijä, muusikko ja ohjaaja on näytellyt muun muassa Linnateatterissa, Idea Teatteri Osuuskunnassa, Mustion linnan kesäteatterissa, Turun Kaupunginteatterissa ja Hurja Tuotannon esityksissä.

Näyttelijäntyön lisäksi hän on tehnyt ohjauksia muun

Pahat Mahat haastaa Muun maailman Ravintola Terhossa

kertovat tiedot- - Mukaan tulee muun muassa irlantilaista juomalaulua, rivilaulua ja saattaapi olla, että mennään myös lyhyehkön musikaalin puolelle, toinen pahamaha Kimmo Lehto jatkaa.

Improvisaatioduo Pahat Mahat koostuu kahdesta perniöläisestä pitkän linjan harrastajanäyttelijästä Otso Lapilasta ja Kimmo Lehdosta.

Muun maailman riveihin astuu tällä kertaa Elina Leikkonen, Arto Lindholm, sekä Juha-Pekka Seppälä. Ravintola Terhossa käytävä “Improvisaatioiltama Winter Mayhem Edition” alkaa lauantaina klo 19.

Keikalle myydään lippuja.

Sarparantaa juhlii

Teatteri Provinssissa

SU 19.2. KLO 11-15

SU 19.2. KLO 11-15

TUPURIN MAJALLA! TUPURIN MAJALLA!

Salolainen taiteilija ja muusikko Sampsa Sarparanta tekee 50-vuotisjuhlakeikan Teatteri Provinssin päänäytTeatteri kertoo tiedotteessa, että kello 19 alkava keikka on Sampsan näköinen juhla, jossa hän laulaa, soittaa ja biisien välissä myös kertoilee

- Yllätyksiäkin saattaa olla luvassa, kuten juhliin kuuluu. Sampsa Sarparanta tunnetaan kantaaottavasta provokatiivisesta maalaustaitees-

taan sekä yhtyeiden No Shame ja Sarparanta nokkamiehenä. Perniöläisen laulajalauluntekijän musiikkityyli on nykyisellään sekoitus punkia, kitararockia ja maalailevampaan musiikkia.

Sampsa Sarparanta esiintyy soolokeikalla Teatteri Provinssissa perjantaina.

Herra Hakkarainen ja Masa Marsu ovat kotiutuneet Salon Teatteriin Kulttuuritalo Kivaan.

Salonjokilaakso Kunnantalon Cafe 39:stä hie- järjestäjät

Otso Lapilan ja Kimmo Lehdon improvisaatioduo suuntaa lauantaina Mathildedaliin.

muassa Linnateatteriin, IdeaTeatteriin, Ypäjän musiikkiteatteriin, Somerniemen musiikkiteatteriin, Raision teatteriin, Jo-Jo teatteriin, Kyläsepän teatteriin, Kakskerran työväennäyttämölle, Teatteri Tuntemattomaan ja nyt myös Salon Teatteriin.

- Salosta löytyy paljon ammattitaitoa laadukkaan kulttuurin tuottamiseen. Ensimmäinen ohjaukseni Salon Teatteriin on ollut hyvin antoisa, Loukkola sanoo. Hän kertoo pitävänsä erityisesti työskentelemisestä pienessä työryhmässä, jossa jokainen osanen on näkyvä ja kuuluva osa esitystä. Siten voidaan saavuttaa kollektiivinen ja tasapuolinen ja tasaarvoinen lopputulos, jossa ideat ja ratkaisut sulautuvat yhdeksi orgaanisesti.

- Jerry Sarlinin ja Mikko Saaren ammattimainen työo-

te ja laatu etsivät vertaistaan. Pikavaihtoihin perustuva episodirakenne vaatii näyttelijältä valtavasti ja Saari tekee vaihdot sujuvasti.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei noin 40 minuuttisesta esityksestä tule puuttumaan. Esitys tarjoaa iloa, huumoria ja väriä, jota tässä ajassa tarvitaan.

- Edelliset kolme vuotta ovat olleet koko kulttuurikentällä hyvin haastavia, mutta samalla ne ovat synnyttäneet kokonaisen pienten ihmisten sukupolven, jolle livetapahtumat ovat täysin uusi kokemus.

Moni lapsi tulee teatteriin ensimmäistä kertaa ikinä ja se tulee ottaa huomioon ohjelmistosuunnittelussa, esityksen kestossa ja sisällössä.

- Meillä tekijöillä on nyt vastuu siitä, että kasvatamme uuden, kulttuuria kuluttavan

Karnevaalihumua Musinessa lauantaina

Salonjokilaakso

Ravintola Musinessa pääsee kokemaan aitoa sambakarnevaali-ilottelua lauantaina.

Musine kertoo tiedotteessa, että luvassa on tuulahduksia Brasilian sykkeestä suomalaisin sävyin. Silmiä hivelevät karnevaaliasut tanssijoineen sekä rumpuryhmän soitto saa tanssijalan liikkeelle. Reilun tunnin mittainen show on tehty yhteistyönä Musinen, Sandran Helmisen Rio Samba-tanssiryhmän, Makkia Studion, muusikko Sami Kontolan ja Sambaki yhtyeen kanssa.

- Halutessaan yleisö voi osallistua väri-ilotteluun pukeutumalla teeman mukaisesti. Jokainen halukas pääsee myös tanssimaan, järjestäjät lupaavat.

Sambaki bändi soittaa show-esityksen jälkeen pit-

källe iltaan.

Jo päivällä Musinessa on tarjolla teeman mukaisia makuja keittiöstä ja lapsille on luvassa Makkian satusambaa sekä rytmipaja Kontolan johdolla. Päiväohjelmaan on vapaa pääsy.

Sambakarnevaalit ovat sambakoulujen vuosittainen mittelö koulujen kesken tarinallisen kulkueen muodossa.

Sambakulkueet arvostellaan tuomariston toimesta ja joka vuosi yksi sambakoulu valitaan parhaimmaksi. Näin myös Helsingissä joka kesäkuu.

Musinen sambakarnevaaleilla keskitytään kuitenkin kilpailun sijaan sambailotteluun.

Musinen sambakarnevaalit sai ideansa Taiteiden Yä 2022 valmistelujen aikana, jolloin samban rytmejä kuultiin en-

simmäisen kerran Helsingintien tapahtuma-alueella sekä Musinessa rytmipajan ja tanssiopetuksen merkeissä.

- Olemme innoissamme tästä jatkumosta ja ajatuksena on saada tästä joka vuotinen tapahtuma entisestään elävöittämään Salon kulttuuritarjontaa, Musinen Sanna Jousi kertoo.

Makkia Studion sambaajat ovat monelle salolaiselle tuttu näky esiintymisistään eri tapahtumissa. Makkian yrittäjä Maria Härmä on luotsannut omaa sambaryhmää vuosia ja opettaa studiollaan viikoittain sambaa ja muita brassitansseja.

Makkian tanssijat ovat ottaneet osaa monesti Helsingin sambakarvevaaleille etujoukkona eli sambakoulun kulkueen tarinan avaavana Comissao de frentenä.

Rio Samban tanssiryhmää

ja kulttuurista nauttivan su kupolven, Kuisma sanoo.

Kivassa nähtävässä näytelmässä Herra Hakkaraisella on monille aikuisille ja lapsillekin tuttu ongelma – hän nukkuu huonosti.

Aamuisin herätessään hän on yhä väsynyt, eikä ihme: hän on Tassulan kuuluisin unissakävelijä. Herra Hakkaraista harmittaa, kun muulla Tassulan väellä on hienoja harrastuksia, joita hänellä ei ole päivisin.

Öisin Herra Hakkarainen voi harrastaa mitä vain: kerätä ihmeellisiä asioita, liikkua miten vain, jopa toteuttaa itseään taiteen kautta. Tosin hän ei itse tiedä tästä kaikesta, sillä hänhän nukkuu.

Onneksi Herra Hakkaraiselle löytyy lopulta juuri hänelle sopiva harrastus, josta hänkin voi olla ylpeä.

torstaina 16.2. LOHI- ja HERNESOPPAA

Soppaa myydään mukaan ämpäreissä, ämpäri kaupan päälle.

Maankuulut lihikset ja pasteijat

Myydään niin kauan, kuin tavaraa riittää. Tuoreet

laskiaispullat!

luotsaava Sandra Helminen on kotoisin Brasiliasta ja hän on tanssinut Rion sambakarnevaaleilla ensimmäisen kerran jo 1990 luvulla. Samban rytmin Sandra on saanut jo äidinmaidosta, hänen äitinsä on Rion kuuluisa Passista -tanssija.

Sandra on asunut Suomessa vuodesta 2003 lähtien ja opettanut tanssia aktiivisesti eripuolilla Varsinais-Suomea. Sandra on käynyt tanssiryhmiensä kanssa Helsingin sambakarnevaaleilla sekä vienyt ryhmiä myös Brasiliaan Rion sambakarnevaaleille.

Rio Samban riveissä nähdään myös kaksi muuta aitoa brasilialaistanssijaa, joiden juuret ulottuvat jo 1980 luvun Rion karnevaaleille.

Samigon Sambapaja päivällä on kaikille avoin yhteissoittotuokio, jossa pääsee tutustumaan afro-brasilialaiseen rytmiikkaan. Samalla voi saa da ideoita ja työkaluja siihen, miten samba-reggae - rytme jä voi soittaa ryhmässä yksin kertaisin elementein.

Sami Kontola on Suomen johtavia afro-brasilialaisen rytmiikan muusikkoja ja pedagogeja. Hän on soittanut rumpuja 40 vuoden ajan. Viimeiset 15 vuotta hän on viet tänyt tiiviisti Brasiliassa mu siikkityylejä tutkien ja esittä en.

JUTTUVINKIT

toimitus@salonjokilaakso.net

3.3. PÄIVÄMATKA TALLINNAAN...................................................................80 € Aamiainen 20 €. Matka tehdään uudella My Starilla. Koski 6.45-Someron tori 7.15 -Salo 7.50-Kivihovi 8.10 7.-9.4. PÄÄSIÄISMATKA TALLINNAAN...........................................295 €/2hh/hlö Meno-paluu My Starilla, uudistettu Tallink City -hotelli, aamiainen laivalla, bussikuljetukset. 29.4.-1.5. VAPPUMATKA KYLPYLÄHOTELLI KUNNONPAIKKAAN...............278 € Majoitus Superior-huoneessa järven puolella, 2x aamiaiset, 2x päivällinen noutopöydästä, savusauna, lauantain tanssilippu sekä bussikuljetus. Kun huoneessa 1 hlö, hinta on 350 €.

Tarkemmat tiedot kotisivuilla. Ilmoittautumiset matkaheino@gmail.com, www.matkaheino.fi

www.matkaheino.fi

Pasi Heino 044 020 3117 - matkaheino@gmail.com

Katso koko ohjelmisto - www.teatteriprovinssi.

Ohjaus: Hannes Suominen

Rooleissa: Erik Suomela, Eija Suomela, Jussi Vänttinen, Saara Rauvala / Ella Valanne Ensi-ilta 28.4. la 18.2. klo 18, la 25.2. klo 18, pe 3.3. klo 18

ke 22.2. klo 19.00

KULKUKOIRATmusiikkinäytelmä

Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. Lavalla mm. Tommi Soidinmäki, Marita

SARPARANTA pe 17.2. klo 19

Taavitsainen, Jarkko

Järvenpää ja Tiina Räsänen

MATKA MAHDOTTOMAAN taikuri Marcus Alexander pe 24.2. klo 19

katso palveluajat www.teatteriprovinssi.

Musinen SambaShowssa on luvassa iloa ja väriä. Kuvassa Makkia Studion tanssijoita Helsingin sambakarnevaaleilla kesällä 2022.

VIIME VIIKON RATKAISUT

Näytelmä menee pieleen Helsingissäkin

Kimmo Lehto

Rooleissa Alex Anton, Joel Hirvonen, Jari Pehkonen, Santeri Kinnunen, Matti Rasila, Pekka Huotari, Eija Vilpas, Sanna-June Hyde Suomennos Mikko Koivusalo, Ohjaus Pentti Kotkaniemi, Lavastus Peter Ahlqvist, Pukusuunnittelu Elina Vättö, Valosuunnittelu Valdemar Virtanen, Äänisuunnittelu Jaakko Virmavirta, Musiikin Sävellys Jaakko Virmavirta, Musiikin Sävellys Ivan Bavard, Naamioinnin Suunnittelu Pia Kähkönen, Tarpeiston Suunnittelu Mira Rokkanen, Dramaturgi Henna Piirto

Näytelmä, joka menee pieleen on ollut sangen suosittu teos maamme ammattiteattereissa. Nopealla katsauksella internetin syövereihin sain lukemaksi kuusi eri laitosteatteria, joissa kyseinen naurupommi on nähty. Syykin on selkeä. Käsiohjelmassa kerrotaan, että The Play That Goes Wrong kirjoitettiin teatterikoulun lopputyöksi vuonna 2012. Kolme lontoolaista teatteriopiskelijaa Henry Lewis, Jonathan Sayer ja Henry Shields tekivät käsikirjoituksen ja näyttelivät sen kolme keskeistä roolia. Alkuun näytelmää esitettiin pienessä pohjoislontoolaisessa pubissa, kunnes sana uudenlaisesta, hulvattomasta farssis-

MENOVINKIT

ta alkoi kiiriä. Suosion myötä näytelmä lähti Iso-Britannian-kiertueelle, jota seurasivat Lontoon West End ja Broadway. Lopulta näytelmä nousi kansainväliseksi hitiksi, jolla on ollut kaksi miljoonaa katsojaa ympäri maailman. Helsingin kaupunginteatterissa näytelmä menee yhtä pieleen, kuin muuallakin. Ohjatusti ja hallitusti, naurattaen yleisöään. Helsingin versiossa Pirkanmaan Polytekninen seura tekee Murha Havershamin kartanossa -näytelmän. Sinänsä tämä näytelmä on tylsä arvosteltava. Näytelmän

• Palvelukeskus Ilolansalo, Ilolankatu 6. Pe 17.2. klo 14 Kari Nieminen & Janne Kuusinen esiintyy. Ma 20.2. klo 14 Yhteislaulua. Ke 22.2. klo 17.30 Hilpi Tanska kertoo hyvinvoinnin edistämisestä. To 23.2. klo 14 Sähkökitaraunioni. Pe 24.2. klo 14.30 TunneMusiikki. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia.

• Salon elektroniikkamuseon Made in Salo –näyttely, radiot, tv:t, puhelimet, pelattavat videopelit ym, on avoinna 1.9.-2.5. to-pe klo 11-17, la klo 11-15. Astrum-keskus, Salorankatu 5-7, ovi 3, www.salomus.fi/elektroniikkamuseo, p. info 02 778 4896. Joka kuukauden ensimmäinen perjantai on museoon vapaa pääsy. Museossa käy maksuvälineenä myös museokortti, epassi ja smartum.

• Valonpisaroita-Musiikkinäytelmä, Teatteri PROvinssi Päänäyttämö, Salorankatu 5-7, ovi 3, Astrum-Keskus. 2023: la 18.2. klo 18, la 25.2. klo 18, pe 3.3. klo 18, la 4.3. klo 18, ke 8.3. klo 18, pe 17.3. klo 18.

kulku on tarkasti kuitenkin määritelty paranteeseissa, eikä liiemmin improvisoinnin varaa ole eikä saa olla. Ohjaukselliset erovaisuudet korostuvatkin dialogissa ja sen esittämisessä. Muutenhan, jos karkeasti halutaan todeta, tämä on lavastuksen näytelmä. Myös ainakin Turun kaupunginteatterin version lavastanut Peter Ahlqvist on ollut asialla myös tässä, ja homma toimii.

Välillä tosin liiaksi yliammutut näyttelijäsuoritukset pistävät silmään. Vaikkei todellisuudella olekaan teke-

mistä tekstin kanssa (tokkopa kenelläkään teatteriryhmällä on oikeasti ikinä ollut näin huonoa tuuria), olisi jopa herkullisempaa, jos tämän version näyttelijät olisivat olleet enemmän omia itsejään, kuin kärjistettyjä karikatyyrejä. Laatuviihdettä kaikin puolin kuitenkin. Ja jokaisen teatterinkävijän olisi hyvä nähdä ainakin yksi versio tästä näytelmästä. Pätevän tulkinnan siihen tarjoaa Helsingin kaupunginteatteri.

Ali Jahangiri-Uusi alku

• Salon Taiteilijaseuran Taidelainaamo ja Galleria Anna Aho: Seireeni ja muita kertomuksia 31.1.-25.2. Maalauksia. Vapaa pääsy. Tehdaskatu 18, avoinna ma-to klo 12-17, pe 12-15 ja la 10-12.

Menovinkit ja urheiluseurojen pelit ma klo 10 mennessä osoitteeseen ilmoitus@salonjokilaakso.net

Toimituksen käynti/postiosoite

Turuntie 15, 24240 SALO

Puh. 050 472 4717

Avoinna ma-pe 9.00-16.00

Aineistopäivä ilmestymisviikon maanantai

Menovinkki- ja urheiluseurapalstoille edeltävä perjantai klo 12.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen ilmoitus@salonjokilaakso.net

Päätoimittaja

Pekka Mäenpää 050 342 3963

Ilmoitus- ja sivunvalmistus

Kimmo Lehto 040 518 2597

Ilmestymispäivä torstai

Jakelupäivä keskiviikko

Sivunvalmistus Salonjokilaakso

Painopaikka Salon Lehtitehdas

Painos 32 000 kpl

Lisäjakelu 35 000 kpl

Jakelu SSM Varsinais-Suomi Oy, MK Trans & Logistics Oy, Posti Lehden tilaus postitse kotiin 65€/vuosi.

Jakelun yhteystiedot

SSM Varsinais-Suomi Oy p. 0400 533 090 (ark. 9.00-16.00) ssmvarsinaissuomi. /jakelupalaute

Ilmoitusmyynti

Katja Pölönen 040 527 1624

Sähköposti toimitus@salonjokilaakso.net ilmoitus@salonjokilaakso.net etunimi.sukunimi@salonjokilaakso.net

• Teatteri PROvinssi Päänäyttämö: Salorankatu 5-7, ovi 3, Astrum-Keskus: pe 17.2. klo 19 Sarparanta (soolo), ke 22.2. klo 19 Kulkukoirat-laulunäytelmä, pe 24.2. klo 19 Matka Mahdottomaan-Show Marcus Alexander, la 25.2. klo 12 Tatu ja Patu-Elämä ja teot, su 26.2 klo 15 Vesa Vierikko ja Petri Kumela-Harmo ja minä, su 5.3. klo 16 Jarkko Ahola-konsertti, su 12.3. klo 15 Repeileekö Junnu Hannu Lehtonen ja Seppo Hovi, to 16.3. klo 19 Pete Parkkonen-konsertti, su 19.3. klo 16 Samuli Putro-konsertti. Rikalanmäki, Paja-Rikala: la 11.3. klo 18 Kotirintaman naiset-sota-ajan radiohitit Eliina Mäkirinta, Tuija Rantalainen, Reetta Ristimäki. Ravintola Musine: la 11.3. klo 18

JUTTUVINKIT

toimitus@salonjokilaakso.net

PIKKULAARI Kauppa käy halvalla ja nopeasti. P. 050 472 4717

• Rivi-ilmoitukset seuraavaan pikkulaariin ko. viikon maanantaihin klo 16.00 mennessä.

• Täytä alla oleva ruudukko, yksi merkki/ruutu (myös sananväli on merkki), puhelinnumeron mahduttava myös ruudukkoon.

• Tuo ilmoituksesi toimistollemme, os. Turuntie 15, Salo (käteismaksu) tai lähetä ilmoitusteksti sähköpostitse os. ilmoitus@salonjokilaakso.net, saat paluupostina laskun. Ilmoitus julkaistaan kun lasku on suoritettu.

VALITSE OSASTO:

Nimi:

Rivi-ilmoitus 10€ (max. 240 merkkiä) Työsuoritus pikkuilmoitus 25€ 40x20 mm

”Onnittele häntä” 30€

Kuvallinen pikkuilmoitus 40€ 40x40 mm

Hinnat sis. alv. Merkkimäärä tilan mukaan. Työsuoritukset myös laskulla.

 MYYDÄÄN 10€  OSTETAAN 10€  HALUTAAN VUOKRATA 10€  VUOKRATTAVANA 10€

 SEKALAISTA 10€/kerta  KIRPPUTOREJA 10€/kerta  LAHJOITETAAN (maksuton)  KADONNUT, LÖYDETTY (maksuton)

Osoite: Puh.

Toisto yksityishenkilöille veloituksetta: mikäli ilmoitus ei tehoa kerralla, soita numeroon 050 472 4717. Toisto käytettävä kuukauden sisällä julkaisuajankohdasta. Toistotarjous ei koske sekalaista- ja kirpputori-palstoja, liiketoimintaan rinnastettavaa toimintaa, eikä myöskään työsuoritus- ja kuvallisia pikkuilmoituksia.

Kun lavalla kaikki menee oikealla tavalla pieleen, on katsomossa naurussa pitelemistä. Kuvassa Joel Hirvonen ja Alex Anton.

taPio vanhatalo

Fanny ja Alexander herättää

sekä jättää ajatuksia

Kimmo Lehto

Fanny ja Alexander Helsingin kaupunginteatterissa

Rooleissa: Eero Aho, Elena Leeve, Rea Mauranen, Anna-Maija Tuokko, Olavi Uusivirta, Rauno Ahonen, Veera Anttila, Helena Haaranen, Pekka Huotari, Sanna-June Hyde, Santeri Kinnunen, Jouko Klemettilä, Jari Pehkonen, Emmi Pesonen, Leena Rapola, Raili Raitala, Aino Seppo. Sovitus ja ohjaus Paavo Westerberg, Suomennos Elina Hytönen, Sävellys ja äänisuunnittelu Sanna Salmenkallio, Lavastus

Antti Mattila, Pukusuunnittelu Anna Sinkkonen, Valosuunnittelu William Iles, Äänisuunnittelu Jaakko Virmavirta, Naamioinnin suunnittelu Jaana Nykänen, Tarpeiston suunnittelu Mira Rokkanen, Dramaturgi Henna Piirto.

Paavo Westerbergin käsistä on totuttu näkemään teatterilavoilla vaikuttavia teoksia.

Viimeisin Westerbergin ohjaus, jonka näin, oli Hamlet Turun kaupunginteatterissa.

Ajatukset lähtivät liikkeelle ja keskusteltavaa riitti. Näin myös Helsingin kaupunginteatterin Fanny ja Alexanderissa käy.

Ingmar Bergmanin teokseen perustuva näytelmä on Helsingin kaupunginteatterin vaikuttava teos, joka visuaalisuudellaan ja näyttävyydellään ottaa katsojan otteeseensa. Paljon Bergmanin omaan elämään nojaava tarina on moniulotteinen: hauska, dramaattinen, sekä visu-

aalinen teos.

Erikseen on pakko mainita toisen puoliajan aloittava Packman-henkinen kohtaus.

Ehken kerro tämän enempää, mutta harvoin näin päälle liimatun kuuloinen kohtaus toimii näin hyvin viitekehyksessään. Fanny ja Alexander sijoittuu 1900-luvun alkupuolelle, mutta muutakin modernisointia näytelmään on tuotu. En ainakaan muista, että Red Hot Chili Peppers olisi vielä toiminut viime vuosisadan alkupuolella, vaikka kunniakas ura heilläkin on.

Elena Leeven ja Olavi Uusivirran Fanny ja Alexander on tarkasti nuoren lapsen esittämistä. Lapsekas Fanny ja pai-

Mielenterveysyhdistys Salmi ry:n

sääntömääräinen vuosikokous perjantaina

3.3.2023 klo 14.00 Salmi ry:n tiloissa

Vuorikuja 1, 24100 Salo.

Ei etäkokous mahdollisuutta. Tarjoilua. Tervetuloa. Puh. 044 295 5508

Vuosikokouskutsu

Salon Marttayhdistys ry:n

vuosikokous torstaina 2.3. klo 18 Salon seurakuntatalon

keskisalissa, käynti Torikadun puolelta.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 §:n määräämät asiat.

Tervetuloa! Hallitus

Myydään

Lipasto, 9 laatikkoa, kermanvärinen, jossa kullanväriset reunat. Erikoinen. Mitat: pituus 162 cm, leveys 44 cm, kork. 78 cm. Sarjaan kuuluu pyöreä peili halk. 93 cm, 5 cm raami. Atlantasta tuotu 90-luvulla.

H. 170 euroa / tarjous. P. 045 261 2150.

2h+k+wc 50 m2, Salonkatu 21. H. 38 000 €. P. 040 594 1056.

Sohvapöytä 90 x 90 x 60 H. 20 €, Huomiovalosarja Talmu uusi H. 40 €, Carmen lämpörullat H. 40 €, Kuntopyörä 50 €, Leikkelekone 70 €. P. 044 362

6481

KORISLIIGAA

SALOHALLISSA

KE 15.2. klo 18.30

Ovet auki klo 17.30

koitellen uhmakaskin Alexander elävät ja ovat itseään vahvasti. Välillä tulee miettineeksi, että ovatko Leeve ja Uusivirta oikeasti sisaruksia. Kemia heidän välillään on luja.

Eero Aho on aina hyvä, vaikkakin piispan hahmon jälkimaku jää hieman yksipuoliseksi. Kohtaukset Anna-Maija Tuokon kanssa ovat näytelmän dramaattisinta antia.

Kokonaisuus on kuitenkin vahva ja väkevä. Ekhdalin perheen boheeminen elämäntyyli ja piispa Vergeruksen kodin ankaruus tuovat syvän draamankuilun aiheuttaen katsojassa voimakkaita tunteita puolelta toiselle.

Visuaalisuudella ei tämän näytelmän kohdalla tarkoita vaikkapa runsasta näyttämä kuvaa (vaikka sitäkin on tar jolla ainakin näytelmän alku puolella). Pyörivää lavaa käy tetään tehokkaasti ja tarinaa tukevasti. Mukana on myös sopivasti elokuvallisuutta. Näytelmä on istumalihak sia kuormittavasti yli kolme ja puoli tuntia pitkä. Alkuun verkkaisesti lähtevä näytel mä lunastaa kestonsa loppua kohden. Jäljelle jää pohditta vaa ja kysymyksiä. Keskuste lu näytelmästä jatkui pitkälle yöhön.

Salon Reumayhdistys ry

Vuosikokous pidetään, torstaina 23.2. kello 18.00 Salon SYTY ry:n tiloissa, Helsingintie 6, Salo.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10§ määräämät asiat. Valitaan puheenjohtaja ja hallituksenjäsenet v. 2023. Käsitellään toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2022 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio v. 2023. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Tervetuloa! Hallitus

Perttelin Pyrinnön kevätkokous pidetään 2.3.2023 klo 18.00 Pyrinnön talolla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja 1 kokousasiana yhdistyksen purku. Tervetuloa! Hallitus

VuokraTTaVana

Rivitaloyksiö makuualkovilla. Lähellä keskustaa. Heti vapaa. P. 040 5539 028

os TeTaan

Autostasi tänään käteistä. Henkilö- tai pakettiauto, myös vähän ajetut sekä asuntoautot kiinnostaa, soita ja tarjoa P. 040 368 1113

Henkilö- tai pakettiauto, asuntovaunu, -auto, mopo, mönkijä, mp, peräkärry ym. Kaikenkuntoiset. halikonvaihtoautot@gmail.com P. 040 5230 105

Romuautoja. Kaikenkuntoiset ja merkkiset kelpaavat. Virallinen romutustodistus onnistuu. Jos pihallasi lojuu tarpeettomana niin ei muuta kun soitto ja sovitaan noudosta. P. 041 318 0846

sekalais Ta

Kuolinpesän kokonaishoito: asunnon lopputyhjennys ja -siivous; lajittelu-kierrätyksineen; kaikki kerralla järjestetyksi kuntoon. talvikki.ti@gmail. com p. 0408147552

VS. VS.

Liput ennakkoon Lippu.fi / palvelupisteet 14,50 / 10,50 / 4,50€ (+ Lippupisteen palvelu- ja toimitusmaksu)

Liput ennakkoon Lippu.fi / palvelupisteet 14,50 / 10,50 / 4,50€ (+ Lippupisteen palvelu- ja toimitusmaksu)

Liput ovelta 17,00 / 13,00 / 7,00€ (S-etukortilla -1€)

Liput ovelta 17,00 / 13,00 / 7,00€ (S-etukortilla -1€)

Alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi Alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi

Mukana menossa: Mukana menossa: Otteluisäntä: Otteluisäntä:

Olavi Uusivirta (Alexander) ja Elena Leeve (Fanny) näyttelevät nuoria lapsia ja sisaruksia vakuuttavasti.

otto-ville väätäinen

koskee kaikkia yli 2 000 € arvoisia uusia tilauksia varastotuotteistamme. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Voimassa 1.–28.2.2023.