
1 minute read
Kansakunnan sivistyksen taso näkyy
Oppimistulokset nousuun tarpeisiin vastaamalla
Kuka olet, mitä teet?
Advertisement
Pasi Björk, 40-vuotias Salossa työskentelevä yhtenäiskoulun rehtori. Kolmen lapsen perheenisä ja aviomies Marttilasta.
Miksi oppimistulokset ovat laskeneet?
Ryhmäkoot ovat joissain kunnissa ja kouluissa kasvaneet liian suuriksi. Tuen tarpeisten oppilaiden suhteellinen määrä kasvaa merkittävästi opetusryhmän koon kasvaessa. Liiallinen tasapäistämisen ideologia näkyy myös oppimistuloksissa. Jos yleisopetusluokassa on useita tuen tarpeisia lapsia, opetushenkilöstön aika kohdentuu voimakkaasti heihin, muiden jäädessä ilman ohjausta ja aikuisen tukea.
Millä oppimistulokset saataisiin nousuun?
soveltavalla toiminnalla. Suomi antaa kansainvälisesti valtavaa etumatkaa kilpailijamaille, kun ylöspäin eriyttäminen on unohdettu suomalaisessa koulujärjestelmässä.
Mikä aiheuttaa levottomuutta kouluissa?
Jos oppilaan osaamisen taso ja opetuksen vaatimukset eivät kohtaa, koulusta tulee merkityksetön paikka lapselle ja nuorelle. Tämä pätee sekä lahjakkaisiin oppilaisiin kuin niihin, jotka tarvitsisivat lisää tukea oppimiseen.
Yhä enenevissä määriin koulutulokkaissa on lapsia, jotka eivät ole tottuneet pettymyksiin tai rajoittamiseen. Aikuisen tulee uskaltaa olla aikuinen lapselle. ”Rajoja ja rakkautta” ei koskaan vanhene kasvatusvinkkinä.
Miten koulutyöhön saataisiin palautettua työrauha?
Lapsi, jota arvostellaan paljon, oppii tuomitsemaan, lapsi, joka kohtaa vihamielisyyttä, oppii tappelemaan, lapsi, joka joutuu naurunalaiseksi, kehittyy epävarmaksi, lapsi, joka jatkuvasti saa kokea häpeää, kehittyy syyllisyyden tunteiseksi.
Aikuisen tulee uskaltaa olla aikuinen lapselle. ”Rajoja ja rakkautta” ei koskaan vanhene kasvatusvinkkinä, sanoo Salon keskustan yhtenäiskoulun rehtori, kasvatustieteen maisteri Pasi Björk.
Tuen tarpeisiin vastaamisella. Jos oppilas hyötyy pienryhmästä, se tulisi mahdollistaa. Erityisen tuen oppilaat hyötymään erityisluokanopettajan ammattitaidosta. Luokanopettajille jäisi samalla aikaa mm. ylöspäin eriyttämiseen, joka helposti jää toteuttamatta nykyisissä, hyvin heterogeenisissä luokissa. Lahjakkaat oppilaat joutuvat turhan usein tyytymään vain lisätehtäviin, kun heidän potentiaaliansa voisi tukea selkeästi
En voi olla pohtimatta tasoryhmien palauttamista perusopetukseen. Toki näiden tasoryhmien tulee olla aidosti joustavia. On ihan jokaisen oppilaan etu, että hän saa tasolleen sopivaa opetusta. Koulujen tukipalveluiden (esim. lastensuojelu ja erikoissairaanhoito) toimivuus on myös merkittävässä roolissa.
Pasi Björk