SogSakk Sanomat 2023

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen juhlavuosi

sogsakk sanomat 2023

Koltansaamen keskitason koulutus alkaa elokuussa

Pääkoulun vanhan puolen remontti käynnistyy kesäkuussa

UkuSAKKi on opiskelijoiden oma bändi

Katso alkavat koulutukset keskiaukeamalta!

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŽA ÁVVUJAHKI 2023

SKUVLEJUPMI JA MÁHTTU SOHKABUOLVVAS NUBBÁI

Dán jagi mii ávvudit čuohtejahkásaš álbmot- ja vuođđoskuvlla maŋŋásaš skuvlejumi ja dan positiivvalaš váikkuhusaid sámeguvlui. Ruovttudoalloskuvlejupmi álggii 100 jagi dassái Rivdolis, ja Sámi kristtalaš álbmotskuvlla álggahii doaimmas 70 jagi dassái. Sámi oahpahusguovddáža vuođđudeamis fas deavvá 45 jagi. Vaikko oahppolágadusa doaibma vuođđuduvai álggus nannosit duoji ja luondduealáhusaid skuvlendárbbuide, loahppaboađusin šattai máŋggasuorggi ámmátlaš oahppolágadus – ođđa ja hutkás sámekultuvrra ovddideaddji.

Mu áhkku gaccai duodjeoahpu 1950-logus jagi veardde ja eamida dáidduid Sámi kristtalaš álbmotskuvllas. Oahput ledje mielamielde, ja go geargai oahpuin de máhcai Ohcejohkii girkobávtti bargoeatnamii goahkkan. Doppe gávdnui áddjá, ja loahpahan mii diehtit. Dákkár dat eallima johtu lea sohkabuolvvas nubbái, ja skuvlejumisge lea iežas mearkkašupmi iešguđet olbmo eallimis.

Skuvlenorganisašuvnnat leat guovllu mearkkašahtti ovddideaddjit. Daid bokte oažžu máhtu, bargiid ja ođđa olbmuid guvlui. Dat huksejit birraseaset modeardna servodaga máŋggabealat fierpmádagaid ja seailluhit čuvgehuslaš ja kultuvrralaš opmodaga ja heivehit daid maid boahttevuođa dárbbuide. Skuvlenorganisašuvnnat maid čohkkejit olbmuid oktii. Doppe olbmot oahpásmuvvet, deaivvadit ja huksejit oktavuođaid earret eará boahttevaš kollegaide. Buoremus dáhpáhusas gávdna eallima guhkkosaš ustitvuođa.

KOULUTUSKESKUKSEN JUHLAVUOSI 2023

KOULUTUSTA JA OSAAMISTA SUKUPOLVELTA TOISELLE

Mu mielas mu áhkku lea čeahpes duojár, vaikko son ii leat leamaš áitosaš duojár. Ruovttus son goarui ja divui, muhto maid duddjui bearraša dárbbuide mánnávuođa rájes. Duddjon leamaš okta dehálaš árgabeaivvi dáidu su sohkabulvii.

Sámi oahpahusguovddáš lea doallan sámekultuvrii laktáseaddji árgabeaidáidduid árvvus ja eallimin. Ovdal árbevirolaš máhtu sirdášuvai sámeservošis ja bearrašiin sohkabuolvvas nubbái. Modeardna servodagas dása ja sámeguovllu ealáhusaid dárbbuide dárbbašuvvo skuvlejupmi. Ámmátlaš vuođđodutkosiid lassin mis leat giliin iešguđetlágan kurssat, main sihkkarasto guovllu duodjeárbevierru ja sogaid árbevieru ja málliid seailun. Kurssain oassálastit duddjojit iežaset guovllu ja soga árbevieru lágan dujiid.

Máhtátgo govahallat, makkár sámeguovlu ja Anár livčče jos maŋimus čuođi jagi áigge eai livčče biddjon návccat ámmátlaš ja friddja čuvgehusdoaimma skuvlejupmi? Ja mii livčče duoji dahje vaikkoba sámegielaid ja moanáid ámmátsurggiid dilli almmá Sámi oahpahusguovddáža haga? – Máŋggat áššit livčče nuppi láhkai. Skuvlejupmi lasihivččiii dan ahte

Tänävuonna juhlimme satavuotista kansa- ja peruskoulun jälkeistä koulutusta sekä sen positiivisia vaikutuksia saamelaisalueella. Kotitalousopetus alkoi 100 vuotta sitten Riutulassa, ja Saamelaisten kristillinen kansanopisto käynnisti toimintansa 70 vuotta sitten. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen perustamisesta tulee puolestaan kuluneeksi 45 vuotta. Vaikka oppilaitoksen toiminta perustui alussa vahvasti saamenkäsityön eli duodjin ja luontaiselinkeinojen koulutustarpeisiin, lopputuloksena syntyi monialainen ammatillinen oppilaitos, joka on uutta luova saamelaiskulttuurin edistäjä.

Mummoni opiskeli 1950-luvulla vuoden verran käsitöitä ja emännän taitoja Saamelaisten kristillisessä kansanopistossa. Opinnot olivat mieluisia, ja ehdittyään hän palasi Utsjoelle kirkkopahdan työmaalle emännäksi. Sieltä löytyi ukki, ja loppu on historiaa. Tätä kiertokulkuahan se elämä on sukupolvesta toiseen, ja koulutuksellakin on oma merkityksensä itse kunkin elämässä.

Koulutusorganisaatiot ovat merkittäviä aluekehittäjiä. Niiden kautta saadaan osaamista, työvoimaa ja uutta väkeä alueelle. Ne luovat ym-

velta toiselle. Modernissa yhteiskunnassa tähän ja saamelaisalueen elinkeinojen tarpeisiin tarvitaan koulutusta. Ammatillisten perustutkintojen lisäksi eri kylissä toteutuvien lyhytkoulutustemme kautta varmistetaan alueellisen käsityöperinteen sekä sukujen perinteen ja mallien säilyminen. Koulutuksissa tehdään juuri oman alueen ja suvun perinteen mukaisia käsitöitä.

Julkaisija

Saamelaisalueen koulutuskeskus

SOGSAKK SANOMAT on medialinjan opintoihin kuuluva julkaisu.

Toimitus

Menesjärventie 4 99870 Inari

Kansikuvat ja kansien ulkoasu Daria Semiashkina

Osaatko kuvitella, millaisia saamelaisalue ja Inari olisivat ilman viimeisen sadan vuoden panostusta ammatilliseen ja vapaan sivistystyön koulutukseen? Ja mikä olisi duodjin tai vaikkapa saamen kielten sekä lukuisien ammattialojen tilanne ilman Saamelaisalueen koulutuskeskusta? – Moni asia olisi toisin. Koulutus lisää paitsi alueen vetovoimaa myös sen elinvoimaa.

Toivotamme sinut jatkossakin lämpimästi tervetulleeksi koulutuksiimme! Yhdessä me luomme uutta ja teemme historiaa.

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen rehtori

SOGSAKK SANOMAT

Kuva: Suvi King

3 · SOGSAKK sanomat 2023

SOGSAKK sanomat 2023 ·

Kun luonto- ja ympäristöalan koulutus siirtyi aikanaan Inarista Toivoniemeen, Paavo Nevalainen pääsi osallistumaan tilojen suunnitteluun. Yksi Nevalaisen lempipaikoista onkin konehalli, jossa hän myös opettaa opiskelijoille muun muassa kelkkojen huoltoa.

PAAVO NEVALAINEN ON TYÖSKENNELLYT

SAKK:SSA VIIDELLÄ VUOSIKYMMENELLÄ

Eläkkeellä hän aikoo tehdä uistimia ja kalastaa

– Olen aloittanut lokakuussa vuonna 1986 silloisessa Saamelaisalueen ammatillisessa koulutuskeskuksessa. Silloin lyhenteessä oli yksi a-kirjain enemmän. Nykyäänhän se on Saamelaisalueen koulutuskeskus SAKK, luonto- ja ympäristöalan lehtori Paavo Nevalainen sanoo.

Nyt Nevalainen on päättänyt jäädä eläkkeelle. Ensimmäisen eläkevuotensa hän aikoo viettää rauhallisesti.

– Kun työsuhde loppuu elokuun alussa, olen ajatellut ihan rauhassa katsoa, mitä mieleen juolahtaa. Jos aamulla tuntuu, että on hyvä ilma ja päivä, niin voi lähteä kalalle ja jos on huono ilma ja päivä, niin sitten voi vaikka autotallissa valmistaa uistimia, Paavo Nevalainen miettii.

Nevalainen on ollut opettajana SAKK:ssa noin 37 vuotta. Alun perin hän kuuli vapaana olevasta teknisen työn opettajan paikasta kaveriltaan.

Nevalainen ei ollut ajatellut alkaa opettajaksi, sillä hän harkitsi perustavansa korjaamoalan yrityksen.

Kaikki vapaa-aika menee kalalla

Vapaa-ajallaan Nevalainen tykkää kalastaa ja muutenkin liikkua ulkona.

– Jos luontoon menee, niin pitää olla syy lähteä, ja kalastushan on tosi hyvä syy. Se on ollut aina hyvä veruke lähteä metsään, vaikka joka reissulla ei ole välttämättä kalastettukaan, Nevalainen naurahtaa.

Nevalainen on ollut kiinnostunut kalastuksesta siitä asti, kun sai ensimmäisen onkensa. Hän on viettänyt suuren osan vapaa-ajastaan järvillä ja jokivarsilla välillä pitkienkin matkojen päässä.

– Lopultakin nyt vanhempana olen tajunnut, että aina ei tarvitse sinne kauimpaan paikkaan mennä. Löytyvät ne kalapaikat lähempääkin, Nevalainen nauraa.

Aiemmin hän harrasti verkkokalastusta isänsä kanssa yli kolmekymmentäviisi vuotta melkein puoliammattimaisesti, joten voi sanoa, että Nevalainen tietää mitä hän tekee, kun hän lähtee kalalle.

– Olen todennut, että verkkokalastuskiintiöni on täynnä. Tällä hetkellä pyydystän omat ruokakalani koukun ja siiman avulla. Minulla on tallessa vielä muutamia siikaverkkoja, jos joskus tilanne niin vaatii, Nevalainen jatkaa.

Nevalainen on kehitellyt jo viidentoista vuoden ajan omaa uistinmalliaan.

Opettamista omalla esimerkillä

Opettajan työnkuvassa on tapahtunut vuosikymmenten aikana iso muutos.

– Kun aloitin, niin silloin ei tarvinnut kuin huolehtia siitä, että opetti. Tänä päivänä opettajan työssä on iso määrä kaikenlaista byrokratiaa, jota pitää pyörittää koko ajan. Onhan tämä semmoinen työ, ettei ole kahta samanlaista päivää ollut, Nevalainen sanoo.

Nevalaisen kokemus kalastuksesta on auttanut häntä opetustyössä. Hän on opettanut muun muassa talvisin pilkkikalastusta ja syksyisin koukkukalastusta.

– Ne ovat olleet mukavimpia työtehtäviä siinä mielessä, kun pääsee omaa kokemusta siirtämään. On hienoa, kun näkee joka kerta sen riemun, kun joku saa elämänsä ensimmäisen kalan. Ne ovat olleet hirveän palkitsevia hetkiä ja saaneet ihmiset innostumaan kalastuksesta, Nevalainen kertoo.

Nevalaisen mielestä pelkällä puheella ei ketään opeteta, vaan siihen tarvitaan mukaan tekemistä. Hän yrittää aina opettaa omalla esimerkillään.

– Se katu-uskottavuus on paljon isompaa silloin, jos itsekin hallitsee asian, Nevalainen sanoo.

– Kaverini pommitti minua sinnikkäästi ja ajattelin, että kokeillaan. Soitin koululle, että saattaisin olla käytettävissä. Silloin minut palkattiin tuntiopettajaksi. Opetin teknisiä aineita. Siitä se ura sitten urkeni.

Vuosien myötä Paavo Nevalaisen opiskelijamäärä on helposti noussut satoihin, ehkä jopa tuhansiin. Nevalainen kertoo törmäävänsä vanhoihin opiskelijoihinsa hyvin usein.

– Tuolla kylillä kun liikkuu, niin lähes päivittäin tulee entisiä opiskelijoita vastaan. Joukossa on paikkakuntalaisia ja niitä, jotka ovat tulleet muualta ja jääneet paikkakunnalle. Sittenhän on semmoisiakin hauskoja tapauksia, että minulla on ollut opiskelijana ensin isä tai äiti tai molemmat ja nyt sitten jälkikasvuakin. Tämmöisistä tulee useampia esimerkkejä mieleen, Paavo Nevalainen kertoo.

– En ole vielä suuressa mittakaavassa tehnyt niitä, mutta sitten joutoaikoina voisin alkaa niitä valmistamaan ihan myyntiin asti. Sitten on tarkoitus katsoa, jos pienen yrityksen perustaisin. Ja voisin järjestää myös pienimuotoisia kalastusmatkoja, kuten talvella pilkkiretkiä, Nevalainen miettii.

– Uistelua ja pilkillä käyntiä minä tulen harrastamaan varmaan niin kauan, kun veneeseen pääsen nousemaan, Nevalainen pohtii.

Nevalainen arvelee, että hän jää kaipaamaan SAKK:sta eniten opettamista ja muuta opiskelijoiden kanssa tehtävää työtä. Hän pitää siitä, miten voi työssään nähdä opiskelijoidensa kehityksen.

Nevalainen ei täysin sulje pois mahdollisuutta tulla vielä tekemään lyhyitä sijaisuuksia.

– Olen sanonut, että en koskaan sano ”en koskaan”, Nevalainen päättää arvoituksellisesti.

Paavo Nevalainen on kehitellyt omaa uistinmalliaan jo viidentoista vuoden ajan. Kuvan uistin ehti viettää muutaman vuoden Inarijärven pohjassa, mutta tarttui uistelureissulla toiseen uistimeen ja palasi tekijälleen.

Teksti, kuvat ja ulkoasu: Perttu Huru

5 · SOGSAKK sanomat 2023

SAKK:N PÄÄKOULUN VANHAN

PUOLEN REMONTTI ALKAA KESÄKUUSSA

SAKK:n pääkoulua remontoidaan kesästä alkaen. Tiloja uudistetaan ja ruokasalia laajennetaan.

Pääkoulun alueelle rakennetaan myös kokonaan uusi rakennus.

– Kiviluokka puolestaan siirretään hopeatyöluokan kanssa samaan siipeen, joten opiskelijoiden ei tarvitse enää kävellä toiselle puolelle rakennusta, kun he haluavat mennä korukiviä hiomaan, Valle-Perätalo jatkaa.

Nykyisestä avokonttorista ja pehmeiden käsitöiden luokista tulee yhtenäinen toimistotila. Remontin myötä muun muassa opintotoimisto siirtyy ihan uuteen paikkaan.

Lisäksi pihalle tulee lisää parkkipaikkoja, ja onpa suunnitelmissa pari latauspaikkaa sähköautoillekin.

Pääkoulun alueelle rakennetaan myös täysin uusi rakennus, johon tulevat takomo ja nahkamuokkaamo.

– Vaikka remontti kestää useamman vuoden, hyvällä suunnittelulla saamme pidettyä kaikki toiminnot käynnissä remontin ajan, Valle-Perätalo kertoo. Remontti on tarkoitus tehdä kolmessa vaiheessa, ja valmista pitäisi olla tammikuuhun 2025 mennessä.

Pehmeiden saamenkäsitöiden

ja käydä Hopialammella syömässä. Nyt kun muokkaamo siirtyy tänne Inariin, meiltä jää kokematta se Toivoniemen tunnelma. Sitä tullaan varmasti kaipaamaan, mutta toisaalta lyhyt matka uudelle muokkaamolle on hyvä juttu, Turunen sanoo.

Luokkahuoneiden suunnittelun aikana käyttäjien toiveita on kuunneltu herkällä korvalla. Muun muassa pehmeiden käsitöiden märkätiloihin on tulossa rasvakaivo, joka helpottaa työskentelyä ja tilojen puhtaanapitoa.

– Eniten kyllä jännittää se, ollaanko me muistettu kertoa kaikki toiveemme ja onko ne huomioitu, Turunen sanoo.

Toimiston väki odottaa jo uusiin tiloihin pääsyä

Sirkka-Liisa Jomppanen ja Mari-Anne Kenttämaa odottavat muuttoa uusiin toimistoihin innolla. Nykyisiä toimistoja on kevään aikana alettu tyhjentää, ja edessä on siirtyminen väliaikaisesti muihin tiloihin.

– Ihan hyvillä mielin valmistaudumme remonttiin. Olemme nyt keväällä siivonneet ja järjestelleet paikkoja, toimistosihteeri Sirkka-Liisa Jomppanen kertoo.

löytänyt nykyisestä luokasta paikan, johon tiuhtatyö mahtuu koko pituudessaan. Tulevissa uusissa käsityötiloissa jokaiselle toiminnolle tulee olemaan oma tarkkaan ja ennalta suunniteltu paikkansa.

Pehmeiden saamenkäsitöiden opiskelijat työskentelevät vielä toistaiseksi nykyisissä tiloissaan. Remontin myötä tästä luokasta tehdään tilat kivitöille ja pehmeiden saamenkäsitöiden tarpeisiin remontoidaan uudet yhtenäiset tilat.

Tulevan remontin yhteydessä kaikki käsityötilat siirtyvät samaan pihapiiriin. Pehmeiden saamenkäsitöiden opettaja Anniina Turunen on päässyt osallistumaan tilamuutosten suunnitteluun.

–Odotan ehkä eniten, että meille tulee jokaiselle toiminnolle oma suunniteltu paikkansa, Anniina Turunen kertoo. Suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon myös tilojen työturvallisuus ja ergonomia.

Nahkamuokkaamo siirtyy Toivoniemestä Inariin, joten tulevaisuudessa pehmeiden käsitöiden opettajien ja opiskelijoiden matka sisnoja tekemään lyhenee.

– Toivoniemessä on ollut tosi kiva työskennellä

– Oikein mukavalla mielellä olen lähdössä ”evakkoon”, kun saadaan samalla turhat tavarat pois nurkista, toimistosihteeri Mari-Anne Kenttämaa kertoo. Hän on jo pidemmän aikaa katsellut, että nykyiset toimistotilat alkavatkin olla jo melko nuhjuisessa kunnossa.

Kaappeja siivotessa on tullut vastaan myös yllätyksiä.

– Sellainen työtuoliin laitettava selänhierontatyyny löytyi tuolta kaapin perukoilta, mutta se olikin rikki, Kenttämaa kertoo.

opiskelijat saavat uudet yhtenäiset opiskelutilat

Pehmeiden saamenkäsitöiden opiskelija Sunna Nousuniemi on

Teksti, kuvat ja ulkoasu: Perttu Huru

· SOGSAKK sanomat 2023 SOGSAKK sanomat

KOLTANSAAMEN KESKITASON

KOULUTUS ALKAA ELOKUUSSA

Koltansaamen kielen perustason opinnot ovat tällä hetkellä käynnissä. Koulutus saa ensimmäistä kertaa jatkoa keskitason opinnoilla tulevana lukuvuonna. Kyseessä on siis uusi mahdollisuus koltansaamen kielen opiskeluun Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.

Keskitason koulutuksen jälkeen voi halutessaan kirjoittaa koltansaamen lyhyen oppimäärän ylioppilaskokeen. Keskitason opintoihin otetaan 15 opiskelijaa.

Koulutus toteutetaan etäopiskeluna verkossa.

Opettaja Kia Olin kertoo etäopiskelun tuovan mahdollisuuksia sekä opettajalle että opiskelijoille.

– Itse näen etäopiskelun enempi positiivisena asiana. Voi osallistua tunneille paikasta riippumatta, kunhan nettiyhteys ja tietotekniset laitteet ovat kunnossa.

Koulutukseen voi hakea, jos on käynyt perustason tai muuten osaa koltansaamen kieltä perustason verran. Opinnot sisältävät myös kulttuuriopintoja kielen opiskelun lisäksi.

Opettaja Kia Olin odottaa innoissaan ja iloisin mielin tulevaa lukuvuotta ja toivoo mahdollisimman monen perustason opiskelijan jatkavan keskitasolle.

– On hienoa päästä seuraamaan opiskelijoiden kielitaidon kehittymistä, Olin sanoo.

Kiinnostus kieleen ja kulttuuriin innoitti hakeutumaan mukaan

Koltansaamen kielen perustason opinnoissa tällä hetkellä mukana oleva joensuulainen Elina Mäläskä, 32, aloitti viime syksynä opiskelun, koska hänen miehensä suku on lähtöisin Inarin seudulta ja koltansaamen kieli ja kulttuuri kiinnostavat.

– Miksipä en sivistäisi itseäni, koska on kuitenkin jotain kytköksiä pohjoiseen. Olen ollut aina kiinnostunut saamelaisuudesta ja Lapista, Mäläskä kertoo.

Näin syntyi halu lähteä opiskelemaan kieltä. Ilmoitus koulutukseen pääsystä oli positiivinen yllätys.

– Aluksi ajattelin, että eihän ne nyt joensuulaista ota mukaan. Varmasti on paljon muitakin, ketkä haluavat koulutukseen. Yllätyin positiivisesti, kun pääsin mukaan, hän muistelee.

Teksti ja ulkoasu: Mikko Vierimaa

INARINSAAMEN KIELTÄ KOHDENNETUSTI

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TOIMIJOILLE

Ennen koltansaamen kielen opintoihin pääsyä Mäläskä kokeili opiskella pohjoissaamen kieltä itsenäisesti.

– Aiemmin kokeilin opiskella pohjoissaamen kieltä itsekseni, mutta totesin pian, ettei täysin itsenäinen opiskelu ole minun juttuni.

Etäopiskelun haasteet näkyvät välillä tietoteknisissä ongelmissa. Mäläskä ei ole ollut aina innostunut etänä tapahtuvasta opiskelusta. Kielen opiskelun kanssa tilanne on kuitenkin toinen.

– Voin rehellisesti sanoa, että en ole ollut kovin etäopiskelumyönteinen, mutta kielen opiskelu on ollut yllättävän helppoa. Opettaja on osannut tehdä tunneista sopivan interaktiivisia. On keskustelua, pienryhmätehtäviä, kuuntelutehtäviä ja yhdessä tekemistä. Kia on opettajana onnistunut muodostamaan etäopiskelusta sellaisen, että oppi on tarttunut mieleen.

Mäläskä haluaisi jatkaa kielen opiskelua keskitasolla, mutta hän ei ole vielä täysin varma.

– On sellainen ajatus, että voisin harkita jatkoa keskitason koulutuksella. Pitää vielä vähän pohtia ja arvioida, osaanko tarpeeksi alkeita. Toiveena on ainakin, että jos en seuraavalle lukuvuodelle osallistu, niin kuitenkin jossain kohtaa, hän miettii.

Mäläskä kannustaa lähtemään ennakkoluulottomasti mukaan opintoihin.

– Kieltä ja kulttuuria voi opiskella paljon kirjoista ja muualta, mutta tässä koulutuksessa nämä asiat tulevat paljon lähemmäksi. Suosittelen kaikille.

Joensuulainen

viime syksynä koltansaamen kielen perustason opinnot. Kuva: Elina Mäläskä.

Ensi syksynä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa alkaa inarinsaamen kielen koulutus kohdennetusti sote-alan henkilöstölle ja opiskelijoille. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston Giellagasinstituutin kanssa.

Koulutus koostuu yliopistotasoisista sote-alalle sovelletuista perus- ja aineopinnoista, joiden laajuus on yhteensä 60 opintopistettä. Koulutus kestää elokuusta toukokuuhun, ja haku toteutetaan erillishakuna keväällä 2023. Opinnot vaativat päätoimista opiskelua, ja osa opetuksesta voi olla iltaisin. Opinnot alkavat inarinsaamen alkeista. Opetus sisältää lähiopetusta Inarissa, vuorovaikutteista etäopetusta, hybridiopetusta ja itsenäistä työskentelyä. Opintoihin sisältyy inarinsaamen kielen ja kulttuurin opiskelun lisäksi kieliharjoittelua, jonka kautta opiskelija tutustuu kieliyhteisöön ja saamenkieliseen työelämään erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Opinnot ovat osa Oulun yliopiston Giellagasinstituutin sote-alan saamen kielen ja kulttuurin koulutushanketta (OKM).

Tiesitkö? SAKK:ssa järjestetään saamen kielen opetusta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla kielikoulutusten kysyntä on lisääntynyt vuosi vuodelta.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin väkeä kokoontui helmikuussa suunnittelemaan yhdessä tulevaa inarinsaamen koulutusta. SAKK:n Inarin toimipaikan Lassinkodassa pidettyyn

Teksti ja ulkoasu: Mikko Vierimaa Kuva: Erkki Feodoroff

Elina Mäläskä, 32, aloitti

kokoukseen osallistuivat Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen, Leena Kiviniemi, Tiisu-Maria Näkkäläjärvi, Anni-Siiri Länsman (Giellagas), MarjaLiisa Olthuis (Giellagas), Satu Gahmberg ja Iiris Kangas.

9 · SOGSAKK sanomat 2023

SOGSAKK sanomat 2023

PERUSTUTKINTOJEN YHTEISISSÄ

TUTKINNON OSISSA VOI OPISKELLA SAAMEA ÄIDINKIELENÄ TAI TOISENA KIELENÄ

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa tarjotaan äidinkielen opetusta kolmella saamen kielellä ja suomeksi. Omaa äidinkieltään voi opiskella seitsemän osaamispisteen verran kaikkiin perustutkintoihin kuuluvissa yhteisissä tutkinnon osissa. Lisäksi SAKK:ssa on tarjolla valinnainen yhteinen tutkinnon osa, jossa voi opiskella saamea toisena kielenä kuuden osaamispisteen laajuisesti.

– Saame toisena kielenä -opinnoissa käytetään pääosin saamea suomen toimiessa apukielenä. Saame äidinkielenä -opinnot puolestaan ovat kokonaan saameksi, opettaja Birit Pieski kertoo.

Saamenkielisistä oppimateriaaleista on pulaa. Oppimateriaalia saamen kielen opetukseen on vähän, olipa kyse äidinkielen tai vieraan kielen opettamisesta. Siitä huolimatta oppitunneilla on kuitenkin monenlaisia harjoitustehtäviä, kuten tekstien lukemista, leffojen katsomista ja puhumista.

Kielen siirtäminen on Pieskille tärkeää. Hän haluaa mahdollistaa myös tulevien sukupolvien saamen kielen osaamisen.

– Halu siirtää kieltä muille on syy siihen, miksi olen opettaja, Pieski sanoo.

SAKK:n perustutkinnoissa etuna ovat pienet ryhmät.

– Pienemmissä ja isommissa ryhmissä on molemmissa puolensa. Tärkeintä on, että ryhmässä voidaan tehdä erilaisia harjoituksia, Pieski kertoo.

Saame toisena kielenä -opintoon osallistuva Taru Päiviö kiittelee pientä ryhmäkokoa.

– Jos jotain ei osaa, niin siihen saa kyllä hyvin opetusta, korukivi- ja jalometallialaa opiskeleva Päiviö sanoo.

Päiviö on tyytyväinen siihen, että tässä saamen kielen opinnossa edetään jokaisen omien tarpeiden mukaan.

– Opettajan kanssa suunnitellaan yhdessä, mitä juttuja haluaa käydä läpi, niin se on kyllä tosi hyvä, Päiviö jatkaa.

Saame toisena kielenä -opetukseen pystyy osallistumaan opiskelija, jolla on riittävät pohjataidot. Päiviönkin saamen kielen opiskelupolku on kestänyt jo kymmenkunta vuotta.

– Muutin Kittilästä Rovaniemelle opiskelemaan vuonna 2013. Siellä kävin pohjoissaa-

men alkeiskurssin Lapin kesäyliopistossa, ja lisäksi olen opiskellut itsenäisesti sen jälkeen, Taru Päiviö muistelee aiempia saamen kielen opintojaan.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa hän opiskeli saamea ensimmäisen lukuvuoden ajan maanantaiaamun jatkoryhmässä. Toisena lukuvuonna hän pääsi jatkamaan saamen kielen opiskelua omantasoisesti, kun saamea toisena kielenä opiskelevien ryhmä toteutui.

– Tämä on minulle hyvä vaihtoehto. Onneksi pääsin tähän mukaan, Päiviö iloitsee.

– Täällä opin koko ajan lisää. Eikä kielen opiskelu ole lainkaan yksitoikkoista, koska teemme erilaisia juttuja. Tunneilla esimerkiksi pelataan pelejä, luetaan, opiskellaan kielioppia ja kirjoitetaan omiin opintoihin liittyvistä aiheista, kuten hopeatöistä tai jostain muusta, Päiviö listaa. Lukuvuoden edetessä hän on huomannut, kuinka oma kielitaito on jatkuvasti kehittynyt ja parantunut.

– Tänä vuonna olen päässyt käyttämään kieltä enemmän ja enemmän, ja siihen on tullut semmoista rohkeutta koko ajan. Tällä tavalla kielitaitoni on kehittynyt aika suuresti varsinkin puhumisessa, Taru Päiviö sanoo.

– Ja kun me käytetään luokassa koko ajan saamen kieltä, niin uskaltaa sitten puhua paljon enemmän myös luokan ulkopuolella, Päiviö sanoo.

Saamea perustutkinnoissa

• SAKK pyrkii tarjoamaan jokaiselle opiskelijalleen omantasoista saamen kielen opetusta.

• Perustutkintoihin kuuluvan äidinkielen opetusta ja saamen kielen opetusta toisena kielenä järjestetään kolmella saamen kielellä eli pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.

• Saame toisena kielenä -opinnot on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka eivät ole äidinkielisiä mutta jotka jo osaavat saamen kieltä hyvin.

• Saamen kieltä on mahdollista opiskella myös alkeista lähtien. Maanantaiaamuisin toteutettavassa opetuksessa opiskellaan ensimmäisenä lukuvuonna 5 osaamispisteen laajuisesti. Seuraavana lukuvuonna saamen kielen opiskelua voi jatkaa vielä 7 osaamispisteen verran.

Korukivi- ja jalometallialan opiskelija Taru Päiviö on tämän lukuvuoden aikana kehittynyt erityisesti pohjoissaamen kielen puhumisessa.

Teksti, kuva ja ulkoasu: Daria Semiashkina

11 · SOGSAKK sanomat 2023

SOGSAKK sanomat 2023 · 10

ELOKUUSSA 2023 ALKAVAT KOULUTUKSET

Perustutkinnot

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto

• Porotalouden osaamisala, poronhoitaja

• Luontoalan osaamisala, luonto-ohjaaja

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto

• Ruokapalvelun osaamisala, kokki

• Asiakaspalvelun osaamisala, tarjoilija

Matkailualan perustutkinto

• Matkailupalvelujen osaamisala, matkailupalvelujen tuottaja

• Majoituspalvelujen osaamisala, vastaanottovirkailija

• Matkailupalvelujen myynnin osaamisala, matka-asiantuntija

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

• Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala, lähihoitaja

• Ikääntyvien hoidon ja kuntoutuksen osaamisala, lähihoitaja

Taideteollisuusalan perustutkinto

• Saamenkäsityön osaamisala, artesaani

• Saamenkäsityö, pehmeät materiaaliit

• Saamenkäsityö, kovat materiaalit

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

• Liiketoiminnan ammattitutkinto (jatkuva haku)

• Porotalouden ammattitutkinto (jatkuva haku)

• Saamenkäsityöalan ammattitutkinto (jatkuva haku)

• Saamenkäsityöalan erikoisammattitutkinto (jatkuva haku)

Saamen kieli ja kulttuuri

• Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin koulutus, 60 op

• Inarinsaamen kielen ja kulttuurin koulutus, 60 op (sosiaali- ja terveysalan työntekijöille)

• Medialinja, 60 op

Lisätiedot koulutuksista ja niihin hakemisesta

Sähköposti: opintotoimisto@sogsakk.fi

Puhelin: 040 707 3793

Virtuaalikoulun etäopintoina syksyllä 2023 alkavat

koulutukset

• Koltansaamen kielen keskitason koulutus, 15 op

• Pohjoissaamen kielen perustason koulutus, 15 op

• Pohjoissaamen kielen keskitason koulutus,15 op

Tietoa muista virtuaalikoulun saamen kielen ja kulttuurin lyhytkoulutuksista: www.sogsakk.fi/fi/Virtuaalikoulu

Kuva: Daria Semiashkina Ulkoasu: Rauno Koivunen

UKUSAKKI ON MEIDÄN OMA JUHLABÄNDI

Tänä vuonna SAKK viettää 45-vuotisjuhlavuotta, ja huhtikuun pääjuhlassa esiintyy muun muassa koulun opiskelijoiden bändi UkuSAKKi. Se on bändi, jossa voi laulaa tai soittaa erilaisia soittimia rennosti ja ilon kautta. Mutta miten bändi syntyi ja mistä se on saanut nimensä?

– Pari vuotta sitten saatiin hommattua Jeeran asuntolaan useita soittimia. Näin opiskelijoille tu li mahdollisuus musiikin harrastamiseen tai tree naamiseen ikiomassa bänditilassa, asuntolaohjaaja Minna Kauppinen sanoo. Hän toimii porukan ve täjänä.

Bändillä on epätavallinen mutta kiinnostava nimi. – Ukulele on sympaattinen, helposti lähestyttä vä ja suhteellisen nopeasti opittava hyvänmielen soitin. Melkein kaikki meidän musaporukassa tyk käävät soittaa sitä, niin siksi bändin nimeen tuli oi keutetusti etuliite ”Uku” ja perään meidän koulun lyhenne eli ”SAKK”. Loppuun vielä i-kirjain, niin on sakki kasassa, Kauppinen kertoo bändin nimen syn nystä.

Tällä hetkellä ryhmässä on kymmenkunta aktiivista musisoijaa. Joka lukuvuosi on erilainen, kun opiskelijat osittain vaihtuvat. Tähän bändiin liittyäkseen

ei tarvitse olla virtuoosi. Bändissä kaikki auttavat toisiaan ja harjoitella voi milloin ja miten haluaa.

– Yhdessä soittaminen on vaan ihan parasta! Se antaa niin paljon iloa ja energiaa, Minna Kauppinen sanoo.

Bändi esiintyy muutamia kertoja lukuvuoden aikana, joten opiskelijat saavat myös keikkakokemusta.

– UkuSAKKi on esiintynyt esimerkiksi koulun joulujuhlassa. Lisäksi joulun alla viime vuonna järjestettiin Jouluiset hoilaukset -tilaisuus koululla. Tapahtumassa oli musiikkiesityksiä ja lisäksi laulatettiin yleisöä, Kauppinen kertoo. Haastatteluhetkellä UkuSAKKi treenaa koulun juhlavuoden pääjuhlaan, joka pidetään Sajoksessa huhtikuussa. Sitä seuraava keikka on sovittu koulun kevätjuhlaan, ja se onkin tämänhetkisen kokoonpanon viimeinen esiintyminen.

– Nykyinen porukkahan esiintyy melkein missä vaan, kun joku vaan hoksaa pyytää, Kauppinen sanoo.

UkuSAKKi ei ole mikä tahansa ryhmä, vaan se on kuin perhe, joka viettää aikaa yhdessä musisoiden.

– Meidän ryhmässä on siistejä tyyppejä, joiden kanssa saa soittaa ja laulaa. Soittaminen on aina hauskaa, saamenkäsitöiden kovien materiaalien opiskelija Okko Kausalainen hehkuttaa.

Kausalainen liittyi UkuSAKKiin Minna Kauppisen pyynnöstä. Kauppinen tiesi, että Kausalainen osaa soittaa ja laulaa.

– Olen pienestä asti soittanut, ja minun isäni on muusikko. Hän soittaa rumpuja, ja vaarikin soittaa ihan kaikkea, joten musiikki on ollut minun elämässäni mukana tosi pitkään. Aloin soittaa klarinettia, kun olin 7-vuotias. Soitin sitä pari vuotta ja vähän lauleskelin. Myöhemmin aloin soittaa bassoa ja muitakin soittimia, Kausalainen kertoo.

Hän muistelee ilolla muun muassa bändin esiintymistä joulujuhlassa.

– En ollut varmaan treenannut tarpeeksi, mutta oli tosi hauskaa ja nautin siitä, Kausalainen sanoo.

– Pitää kuitenkin ehtiä myös opiskella, joten esiintymisiä ei voi olla liian usein, hän pohtii.

Mila Leppälä, Jenni Satokangas, Minna Kauppinen, Ulpu Mattus-Kumpunen ja Okko Kausalainen harjoittelevat Jeeran rantasaunan terassilla.

”YHDESSÄ SOITTAMINEN ON VAAN IHAN PARASTA!”

Okko Kausalainen soittaa bassokitaraa.

Teksti, kuvat ja ulkoasu: Daria Semiashkina

Ulpu Mattus-Kumpunen treenaa laulua.

sanomat

sanomat

UTSJOELTA INARIIN OPISKELEMAAN

Utsjoella asuvilla opiskelijoilla on pitkä koulumatka Inariin. Miten Utsjoella asuvat opiskelijat kokevat SAKK:ssa opiskelun? Miten onnistuu pitkän koulumatkan kulkeminen? Entä millaista on asuntolassa asuminen?

Jonna Lähteenmäki asuu viikot asuntolassa

Inarissa ja viihtyy hyvin

– Asun Utsjoella, mutta opiskelen Inarissa korukivi- ja jalometallialaa ensimmäistä vuotta. Minulla

– Kotona tätä alaa ei pysty opiskelemaan, koska pitää olla tilat sekä kaikki mahdolliset välineet ja laitteet korujen tekemiseen. Opiskelen siis koko ajan paikan päällä Inarissa. Etänä on joskus ollut teoriaopintoja.

– Minulla on koulumatkaa noin 150 kilometriä yhteen suuntaan. Asun asuntolassa arkipäivisin ja olen viikonloput kotona. Hankaluuksia koulumatkojen tekemiseen ei ole ollut, koska minulla on käytössäni oma auto ja otan huomioon sääolosuhteet. Olen kuullut, että ihmisillä, joilla ei ole autoa, on haasteita, kun bussi Utsjoelta Inariin on lähtenyt jo sunnuntaina aamupäivästä. Opiskelijoiden on siis pitänyt lähteä jo silloin kotoa asuntolaan.

– Asun tosiaan viikot asuntolassa. Asuntolassa on mukava porukka ja hyvä fiilis. Olen iltaisinkin paljon koululla tekemässä esimerkiksi hopeatöitä. Tykkään alasta todella paljon, mutta välillä on koti-ikävä, kun joutuu olemaan viikot pois kotoa ja puolisokin on Utsjoella.

Sammeli Valle opiskelee liiketoiminnan perustutkintoa Inarissa ja käy lukiota Utsjoella

– Opiskelen kolmoistutkintoa Utsjoen saamelaislukiossa ja SAKK:ssa. Valitsin merkonomiopinnot, koska isäni omistaa yrityksen, jonka toimintaa olen halunnut ymmärtää paremmin jo nuoresta lähtien.

veri on ollut kipeänä eivätkä vanhemmat ole ehtineet viemään. Neuvottelemalla opettajan kanssa olen saanut poissaolopäivän opinnot kuitenkin tehtyä etänä. Sitä mahdollisuutta arvostan paljon. – Inarissa ollessani asun asuntolassa. Syksyllä ollessani enemmän asuntolassa tein siellä itsenäisesti lukion tehtäviä ja kävin kuntosalilla. Minulla oli myös tietokone mukana, joten pelasin välillä kaverien kanssa netin kautta.

– Ihan kivaa, että minulla on nyt kokemusta myös SAKK:sta. Kun tämänhetkiset peruskoulun ysiluokkalaiset kyselevät opiskelupaikoista, niin voin vastata laajemmalta näkökulmalta, kun tiedän, minkälaista on SAKK:ssa ja minkälaista lukiossa.

Petra Suontausta ajaa Inariin yleensä pari kertaa viikossa

– Opiskelen SAKK:ssa matkailupalveluiden tuottamista. Aloitin opinnot syksyllä 2022. Opinnot ovat jo pitkällä, ja valmistun vuoden päästä. Haluan työllistyä Utsjoelle, ja tämä on ala, joka täällä työllistää. Matkailu on mielestäni tosi mielenkiintoinen ala. Matkailussa on niin paljon eri puolia, kuten markkinointia, ihmisten kanssa toimimista sekä suunnittelua ja organisointia.

– Olen aikuisopiskelija ja asun Utsjoella. Minulla on lapsi, joten en ole pystynyt muuttamaan Inariin. Olen yleensä parina päivänä viikossa läsnä koululla ja teen loput opinnoista itsenäisesti. Olen myös opiskellut paljon etänä.

on ollut aikaisemmin sivutoimisena yritys, jossa olen tehnyt koruja. Halusin laajentaa ja syventää osaamistani.

– Jotkin opinnot olivat itsenäisesti silloin, kun olin opiskelujaksolla SAKK:ssa. Minulla on koulumatkaa noin 130 kilometriä. Koulumatkat kuljen kaverin kyydillä, ja vanhempien kyydillä silloin, kun ei ole muuta kyytiä tarjolla. Ajokortille olisi tarvetta. Välillä on ollut huono tuuri, kun ka-

– Kuljen usein omalla autolla Inariin noin 120 kilometriä suuntaansa. Suurempia hankaluuksia kulkemisessa minulla ei ole ollut, sillä minulla oli työelämässä oppimisen jakso Utsjoella, ja se ajoittui sopivasti marraskuulta maaliskuulle, eli pahimmat ja pimeimmät lumisadekaudet sain olla Utsjoella. Syksyllä valoisalla ajaminen Inariin oli helppoa.

– Olen tykännyt opiskelemisesta todella paljon. Utsjoki on niin pieni paikka, mutta opiskelun kautta pääsee välillä toisiin ympäristöihin. Kannustaisin muitakin utsjokelaisia, jotka miettivät alan vaihtoa, harkitsemaan Saamelaisalueen koulutuskeskusta. Täällä pystyy tosi joustavasti neuvottelemaan yksilöllisesti opintojen suorittamisen kuvioita.

Teksti ja ulkoasu: Samuel Rodgers 17 · SOGSAKK sanomat 2023

SAAMELAISEN ELOKUVAKOULUTUKSEN JA TYÖVOIMAN TARVE KASVAA

Saamelainen

elokuva-ala on nosteessa.

International Sámi Film Institute ISFI:n pitkäjänteinen työ rahoituksen vakiinnuttamiseksi on mahdollistanut sen, että elokuvien tekeminen voi olla yksi elinkeino muiden joukossa.

Lisääntyneet tuotantomäärät tarvitsevat ammattitaitoista työvoimaa. Saamelaisalueen koulutuskeskus ja ISFI toteuttivat yhdessä Sámi film industry and media education -hankkeen. Erasmus+ -rahoitteinen hanke selvitti elokuva-alan koulutuksen ja työelämän tarpeita.

Hankkeessa laadittiin laaja raportti saamelaiselokuvan tilasta. Hanketyöntekijä Tiina

Jäppinen haastatteli elokuvantekijöitä sekä koulutuksen järjestäjiä. Raportin mukaan saamelaiselle elokuvakoulutukselle ja työvoimalle on suuri tarve. Tällä hetkellä SAKK, ISFI ja Sámi Allaskuvla ovat ainoat tahot, jotka tarjoavat elokuvakoulutusta saamelaisesta näkökulmasta. Erityisesti alkuperäiskansaelokuvan korkeakouluopinnoille olisi raportin mukaan lisätarvetta.

Hankkeen toiminta vaikutti myös SAKK:n medialinjan lukuvuoteen. Medialinjan opiskelijat pääsivät tutustumaan ISFI:n toimintaan elokuvakomissaari Liisa Holmbergin johdolla sekä antamaan

Teksti ja kuva: Erkki Feodoroff

Ulkoasu: Rauno Koivunen

KOKKIOPISKELIJAT PITIVÄT LOUNASRUOKALAA

HIIHDON SM-KISOISSA

ääninäytteet vasta avattuun Duottar-studioon Kautokeinossa. Lisäksi hanke järjesti Inarissa tuotantotyöpajan, jonka ohjaajana toimi Vaski Filmin toimitusjohtaja ja läänintaiteilija Janne Niskala. Niskala on esimerkiksi tuottanut useita Suvi Westin elokuvia.

Tällä hetkellä medialinjalla voi opiskella alaa yhdestä kahteen vuoteen. Toisen vuoden opinnot keskittyvät ammattitutkinnon suorittamiseen.

Hankkeen raportin tulosten myötä erilaisia opiskelumahdollisuuksia tullaan kehittämään myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.

Medialinja

• Opetustilat sijaitsevat Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.

• Opintoihin kuuluu mm. osallistuminen Ijahis idja- ja Skábmagovat -tapahtumien toteutukseen.

• Osa opinnoista tapahtuu työssä oppimalla.

• Haku suoraan oppilaitokseen osoitteessa www.sogsakk.fi.

SAKK:n opiskelijat ja henkilökunta pyörittivät hiihdon Suomen mestaruuskisojen aikana kahvilaa ja lounasravintolaa koulun ruokalan tiloissa. Tarjolla oli ennen kaikkea maistuvaa ja ravitsevaa ruokaa kohtuuhintaan.

– Ruokalistalla oli oikeaa kotiruokaa, kuten makaronilaatikkoa, lasagnea ja karjalanpaistia, ravintola- ja cateringalan opettaja Jyrki Jumisko kertoo.

Jumisko aloitti opiskelijoidensa kanssa hyvissä ajoin ruokalistan suunnittelun ja valmistautumisen kisaviikonloppua varten. He muun muassa laskivat tarvittavien raaka-aineiden määriä sekä tekivät tilauksia ja työsuunnitelman. Myös hinnoittelu kuului opiskelijoiden ennakkovalmisteluihin.

– Lounasruokalaa varten suunniteltiin kaikki mahdolliset asiat etukäteen. Osaamisen kehittymisen kannalta on hyvä asia, että esimerkiksi oppii kirjoittamaan ylös, mitä pitää tilata, ravintolaja cateringalan opiskelija Jenni Salmela kertoo. Lounasruokalassa työskenteli kisaruokalan ajan kahdeksan henkilöä. Opettajan ja opiskelijoiden lisäksi mukana oli myös oppilaitoksen keittiöhenkilöstöä.

– Kun on valtaisa potentiaalinen asiakasmäärä, niin käytetään mahdollisuuksia hyväksi. Tällaiset ovat aivan mainioita tilaisuuksia opiskelijoille oppia uutta ja nähdä miten isompi tilaisuus toteutetaan, Jumisko miettii.

Opiskelija Jenni Salmelan mielestä parasta alan opiskelussa onkin käytännönläheinen opetus.

– Ala kiinnostaa minua. Alan valitsemiseen on vaikuttanut myös se, että pystyn opiskelemaan omalla kotikylälläni. Olen viihtynyt erittäin hyvin, opiskelija Jenni Salmela kertoo. Tulevaisuudessa hän haluaisi opiskella myös kondiittoriksi.

Kiinnostaako ravintola- ja cateringala?

• Ravintola- ja cateringalalta voi valmistua joko kokiksi tai tarjoilijaksi.

• Myös yksittäisten tutkinnon osien opiskelu on mahdollista.

• Osa opinnoista tapahtuu alan työpaikoilla. Lisäksi opiskelijat pääsevät osallistumaan monenlaisiin tilaustöihin ja järjestämään esimerkiksi juhlatarjoiluja.

• Seuraava koulutus alkaa 10.8.2023.

Tuotantotyöpajan osallistujat Emma Gahmberg, Samuel Rodgers, Tiina Meling, Tarja Porsanger ja Jukka Vuorela-Morottaja sekä työpajan ohjaaja Janne Niskala.

Opettaja Jyrki Jumisko on paistanut tuoreita munkkeja kisakahvilaan. Kuva: Erkki Feodoroff.

Teksti: Samuel Rodgers

Ulkoasu: Mikko Vierimaa

19 · SOGSAKK sanomat 2023

SOGSAKK sanomat

OPISKELUA LUMITEATTERISSA

OPISKELIJAT MUKANA JÄRJESTÄMÄSSÄ

ALKUPERÄISKANSOJEN ELOKUVAFESTIVAALIA

Kaivinkone kippaa lunta suuriin muotteihin. Lunta tampataan jalkapelillä, osa on lapionvarressa. Käynnissä on jokavuotinen Skábmagovatelokuvafestivaalin ulkoilmateatterin rakentaminen Inarissa. Ahkeroimassa ovat tuttuun tapaan SAKK:n ensimmäisen vuoden luonto-ohjaajaopiskelijat rakennusurakoitsijan johdolla.

– Opiskelijat ovat lumiteatterilla viikon ajan. Tämä on osa opintoihin kuuluvaa tutkinnon osaa, johon sisältyy tapahtumajärjestelyä ja tapahtumapaikkojen valmistelua, opettaja Vesa Juntunen taustoittaa.

– Opiskelijat saavat hyvän katsauksen, miten lumesta saadaan muottien avulla rakennettua vaikka mitä. He oppivat myös esimerkiksi ryhmätyöskentelyä ja ongelmanratkaisua, Juntunen sanoo.

Yhteistyötä festivaalin ja oppilaitoksen välillä on tehty jo pitkään. Joka vuosi opettaja on myös kysynyt opiskelijoiltaan palautetta lumiteatterin rakentamisesta.

– Tätä pidetään mielenkiintoisena kokemuksena, ja opiskelijat ovat olleet ylpeitä siitä, mitä ovat tehneet, Juntunen kertoo. Myös tämänvuotinen palaute taitaa olla samansuuntaista.

– Tosi hauskaa on. Aluksi ei oikein tajunnut, mitä tässä tapahtuu, mutta sitten kun pääsi kiinni siihen, niin on mukava nähdä, miten tällaista lumirakennusta oikeasti tehdään, opiskelija Maiju Immonen sanoo. Hän on lumirakentamisessa ensikertalainen. Lumiteatterin rakentamisurakka on haastatteluhetkellä noin puolivälissä. Säät ovat tällä kertaa suosineet lumirakentajia, sillä kovia pakkasia ei ole ollut. Tällaisella lauhemmalla kelillä lumi tamppaantuu helpommin muotteihin ja pysyy paremmin muodossaan. Siitä huolimatta urakka on tarjonnut sopivasti haastetta.

– Kyllähän varsinkin aluksi piti kaikkien pähkäillä, miten tämä pystytetään. Ei onneksi ole niin millintarkkaa tämä lumirakentaminen, niin pystyy vähän soveltamaan, Immonen tuumii.

SOGSAKK sanomat 2023 · 20

Medialinjan opiskelijoiden vastuulla on elokuvien näyttäminen lumiteatterin näytöksissä. Kuvassa opettaja Erkki Feodoroff ja opiskelija Mikko Vierimaa valmistelevat lumiteatterin tekniikkaa. Kuva: Daria Semiashkina.

– On kyllä hieno juttu olla tässä mukana, Immonen sanoo. Hän osallistuu festivaaleille tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja aikoo tulla myöskin lumiteatteriin katsomaan elokuvia. Jotta elokuvat reilun viikon päästä näkyvät lumiteatterissa, tarvitaan paikalle myös media-alan osaamista. Seuraavan viikon puolella paikalle saapuvat media-alan opiskelijat, jotka ensitöikseen asentavat lumiteatteriin kaiken tarvittavan tekniikan.

– Itse festareilla medialinjan vastuulla on sitten kokonaan lumiteatterin elokuvanäytösten pyörittäminen, festivaalijohtaja Aleksi Ahlakorpi kertoo.

– Meillä on hyvä yhteys myös SAKK:n elokuvatuotantoon. Olemme näyttäneet aiempina vuosina esimerkiksi SAKK:n media-alan opiskelijoiden tekemiä animaatioita ja dokumenttielokuvia. Tänäkin vuonna meillä on ensi-illassa yksi SAKK:n tuottama elokuva eli Jukka Vuorela-Morottajan ohjaama dokumenttielokuva Isoisäni kieli, Ahlakorpi kertoo.

SAKK on Skábmagovat-festivaalille luonnollinen yhteistyökumppani, koska festivaali järjestetään samalla kylällä. Festivaali ja SAKK:n medialinja toimivat saman katon alla Sajoksessa eikä pääkoulullekaan ole kuin vajaan kymmenen minuutin kävelymatka.

– Tuntuisi omituiselta, jos ei tehtäisi yhteistyötä. Tapahtumista saa isompia tekemällä yhteistyötä muiden kanssa, Ahlakorpi sanoo.

– Yhteistyö on ollut toimivaa ja olemme avoimia sen laajentamiseenkin. On helppo tehdä naapurin kanssa yhteistyötä, Ahlakorpi toteaa.

Luonto-ohjaajaksi opiskeleva Maiju Immonen tamppaa lunta muottiin Skábmagovat-elokuvafestivaalin lumiteatterin rakennustyömaalla. Kuva: Erkki Feodoroff.

Taustakuva: lumiteatterin näyttämö valoja myöten kuosissa. Valmiissa lumiteatterissa juhlitaan festivaalin avajaisia ja pidetään useita elokuvanäytöksiä. Kuva: Daria Semiashkina.

Teksti: Kaisa Feodoroff

Ulkoasu: Daria Semiashkina

Lumiteatterin elokuvia pyöritetään parin neliön kokoisesta minimökistä käsin. Kuva: Daria Semiashkina.

21 · SOGSAKK sanomat 2023

OPISKELIJAKUNNAN

Teksti, kuvat ja ulkoasu: Mikko Vierimaa

ILTAMISSA ANNETAAN TILAA

LUOVUUDELLE

Opiskelijakunnan iltamat ovat olleet huhujen mukaan perinne koulun historiassa, mutta korona-aikana monet perinteet jäivät unholaan. Nyt iltamaperinne on tarkoitus elvyttää ja tavoitteena on saada matalan kynnyksen esiintymismahdollisuus kaikille halukkaille opiskelijoille. Iltamien teema pitää sisällään lähes mitä tahansa luovaa esiintymistä.

Iltamat järjestetään kokonaan vapaaehtoisten voimin. Toiveena olisi, että tulevaisuudessa eri alojen opiskelijat pääsisivät näyttämään osaamistaan ja näin ollen saisivat myös hyötyä omiin opintoihinsa.

“Me tarvitaan tälle areena”

Alkuperäinen idea iltamien elvyttämiseen lähti siitä, että oli kappale ja halu päästä esittämään se, mutta paikka ja tilaisuus puuttuivat.

– Olimme jo kauan miettineet miten saisimme estradin esityksellemme. Keksimme, että hallituksen jäseninä meillä on mahdollisuus lähteä suunnittelemaan sellaista tilaisuutta, jossa tämä on mahdollista, opiskelijakunnan hallituksen sihteeri Ulpu Mattus-Kumpunen kertoo.

Opiskelijakunnan varasihteeri Kati Puolakangas inspiroitui laulamisesta vuosien tauon jälkeen.

– Kun katselin lauluesityksiä koulun joulujuhlassa, niin muistot kymmenen vuoden takaa kuoroajalta tulivat mieleeni. Esitykset herättivät kaipuun päästä esiintymään, Puolakangas muistelee.

“Halutaan antaa onnistumisen kokemuksia”

Ensimmäiset iltamat pidettiin maaliskuun alussa koulun asuntolassa Jeerassa. Tämä oli niin sanottu koeponnistus, joka oli tarkoitettu lähtökohtaisesti opiskelijoille. Tämän vuoksi tapahtumaa ei juurikaan markkinoitu missään. Puolakangas ja Mattus-Kumpunen toivovat, että seuraavat iltamat olisivat kooltaan suuremmat ja mahdollisesti isommalla areenalla.

– Toukokuussa on luvassa täysin uusia esityksiä, aiemmin maaliskuussa esitettyjä biisejä ja mahdollisesti cover-esityksiä. Sisältö riippuu aika paljon siitä, että miten kukin ehtii treenata, MattusKumpunen lisää.

“Haluamme rikkoa ajatusmallia, että esiintyminen olisi noloa”

– Me kasvetaan sellaisessa yhteiskunnassa, jossa on tosi noloa haluta esiintyä. Uskon, että täällä on paljon muitakin ihmisiä, joilla on halu esiintyä, mutta kynnys lähteä yleisön eteen on liian korkea, Mattus-Kumpunen kertoo.

Iltamat ovat siis oiva tapa päästää oma luovuus ja osaaminen valloilleen. Hauskanpito ja rento meininki ilman paineita ovat iltamien keskipisteessä. Opiskelijakunta toivoo, että näistä matalan kynnyksen iltamista tulisi jatkuva perinne.

MEDIALINJALLA ON TEKEMISEN MEININKIÄ

Aloitin opiskelut medialinjalla viime syksynä. Opintojen alkaessa meillä oli heti täysi vauhti päällä, koska ensimmäisenä tehtävänä oli livestream-lähetyksen toteuttaminen monikameratuotantona. Kyseessä ei ollut mikä tahansa tilaisuus, vaan Ijahis idja -musiikkifestivaalit.

Aluksi tehtävä tuntui hurjalta, koska en tiennyt juuri mitään tämän kaltaisesta tuotannosta. Kuitenkin heti, kun pääsin käsiksi ihan uuteen ammattitason kameraan, jännitys muuttui innostukseksi.

Pääsin toimimaan liikkuvana kameraoperaattorina lavan edessä. Kuvaaminen ja festarikokemus oli niin siistiä, että viikonlopun aikana tuli kuvattua yhteensä kolmetoista eri esitystä. Näistä mieleenpainuvimmat keikat olivat ehdottomasti ISÁK ja lauantain pääesiintyjä Intrigue. Oli hienoa päästä heti tekemään ihan oikeita hommia, ja palautekin oli pelkästään positiivista koko tiimille. Tämän lisäksi olen ollut vielä kahdessa monikameratuotannossa mukana omalla ajallani. Nuorten kulttuuritapahtumassa pääsin kokeilemaan ohjaajan roolia ja saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen 10-vuotisjuhlassa olin jälleen kameran takana, kun lavalla esiintyi Mari Boine. Reissu Norjan Kautokeinoon ja tutustuminen International Sámi Film Institute ISFI:n toimintaan oli mieleenpainuva ja ajatuksia herättävä vierailu. Pääsimme myös kokeilemaan ohjattua ääninäyttelemistä instituutin uudessa Duottar-studiossa. Kolmas merkittävä tapahtuma Idjojen jälkeen oli Skábmagovat-elokuvafestivaalit. Elokuvien esittäminen ja tunnelmavalaistuksen luominen lumiteatterissa kaamoksen jälkeen oli hieno kokemus. Koulutus on vastannut aika hyvin sitä mitä ajattelin, kun lähetin hakemuksen. Linjan monipuolisuus kuitenkin yllätti minut. Tähän mennessä olen oppinut paljon lisää valokuvaamisesta ja kuvien käsittelystä. Lisäksi olen päässyt tutustumaan tuottamiseen, leikkaamiseen, animointiin ja radiotyöskentelyyn. Työharjoittelussa pääsin kurkistamaan tapahtumatekniikan maailmaan valaistuksen ja äänen muodossa. Koulutus on poikinut myös työmahdollisuuksia suuren mittakaavan TV-tuotannossa.

Itse pidän paljon tämän koulutuksen tarjoamista työkaluista. Tahti on joskus aika nopeatempoista, mutta toisaalta sellaista se on alan työtehtävissäkin.

Teksti ja ulkoasu: Mikko Vierimaa Kuva: Daria Semiashkina

Ulpu Mattus-Kumpunen ja Kati Puolakangas kannustavat opiskelijoita lähtemään rohkeasti mukaan iltamiin.

23 · SOGSAKK sanomat 2023

SOGSAKK sanomat 2023 ·

Hae opiskelemaan

huippupaikalle Inariin

lähihoitajaksi, luonto-ohjaajaksi, artesaaniksi, poronhoitajaksi, tarjoilijaksi, kokiksi, vastaanottovirkailijaksi, matkailupalvelujen tuottajaksi, matka-asiantuntijaksi tai saamen kielen tai mediaalan taitajaksi!

Myös aikuiset voivat hakea kaikkiin koulutuksiin. Toivotamme myös oppivelvolliset lämpimästi tervetulleiksi oppilaitokseemme.

Katso tarkemmin www.sogsakk.fi tai

ota yhteyttä puhelimitse 040 707 3793 tai sähköpostitse opintotoimisto@sogsakk.fi

SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUKSEN TOIMIPAIKAT

Menesjärventie 4 99870 INARI 040 723 7309 kanslia@sogsakk.fi

Luontaistalouden kehittämisyksikkö Toivoniementie 246 99910 KAAMANEN 040 723 7309 kanslia@sogsakk.fi

SAKK, SAJOS Menesjärventie 2 99870 INARI 040 723 7309 kanslia@sogsakk.fi

Enontekiön toimipaikka Ruijantie 5 99400 ENONTEKIÖ 040 572 8398 kanslia@sogsakk.fi