SAAMELAISEN ELOKUVAKOULUTUKSEN JA TYÖVOIMAN TARVE KASVAA

Saamelainen

elokuva-ala on nosteessa.

International Sámi Film Institute ISFI:n pitkäjänteinen työ rahoituksen vakiinnuttamiseksi on mahdollistanut sen, että elokuvien tekeminen voi olla yksi elinkeino muiden joukossa.

Lisääntyneet tuotantomäärät tarvitsevat ammattitaitoista työvoimaa. Saamelaisalueen koulutuskeskus ja ISFI toteuttivat yhdessä Sámi film industry and media education -hankkeen. Erasmus+ -rahoitteinen hanke selvitti elokuva-alan koulutuksen ja työelämän tarpeita.

Hankkeessa laadittiin laaja raportti saamelaiselokuvan tilasta. Hanketyöntekijä Tiina

Jäppinen haastatteli elokuvantekijöitä sekä koulutuksen järjestäjiä. Raportin mukaan saamelaiselle elokuvakoulutukselle ja työvoimalle on suuri tarve. Tällä hetkellä SAKK, ISFI ja Sámi Allaskuvla ovat ainoat tahot, jotka tarjoavat elokuvakoulutusta saamelaisesta näkökulmasta. Erityisesti alkuperäiskansaelokuvan korkeakouluopinnoille olisi raportin mukaan lisätarvetta.

Hankkeen toiminta vaikutti myös SAKK:n medialinjan lukuvuoteen. Medialinjan opiskelijat pääsivät tutustumaan ISFI:n toimintaan elokuvakomissaari Liisa Holmbergin johdolla sekä antamaan

Teksti ja kuva: Erkki Feodoroff

Ulkoasu: Rauno Koivunen

Kokkiopiskelijat Pitiv T Lounasruokalaa

HIIHDON SM-KISOISSA

ääninäytteet vasta avattuun Duottar-studioon Kautokeinossa. Lisäksi hanke järjesti Inarissa tuotantotyöpajan, jonka ohjaajana toimi Vaski Filmin toimitusjohtaja ja läänintaiteilija Janne Niskala. Niskala on esimerkiksi tuottanut useita Suvi Westin elokuvia.

Tällä hetkellä medialinjalla voi opiskella alaa yhdestä kahteen vuoteen. Toisen vuoden opinnot keskittyvät ammattitutkinnon suorittamiseen.

Hankkeen raportin tulosten myötä erilaisia opiskelumahdollisuuksia tullaan kehittämään myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.

Medialinja

• Opetustilat sijaitsevat Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.

• Opintoihin kuuluu mm. osallistuminen Ijahis idja- ja Skábmagovat -tapahtumien toteutukseen.

• Osa opinnoista tapahtuu työssä oppimalla.

• Haku suoraan oppilaitokseen osoitteessa www.sogsakk.fi.

SAKK:n opiskelijat ja henkilökunta pyörittivät hiihdon Suomen mestaruuskisojen aikana kahvilaa ja lounasravintolaa koulun ruokalan tiloissa. Tarjolla oli ennen kaikkea maistuvaa ja ravitsevaa ruokaa kohtuuhintaan.

– Ruokalistalla oli oikeaa kotiruokaa, kuten makaronilaatikkoa, lasagnea ja karjalanpaistia, ravintola- ja cateringalan opettaja Jyrki Jumisko kertoo.

Jumisko aloitti opiskelijoidensa kanssa hyvissä ajoin ruokalistan suunnittelun ja valmistautumisen kisaviikonloppua varten. He muun muassa laskivat tarvittavien raaka-aineiden määriä sekä tekivät tilauksia ja työsuunnitelman. Myös hinnoittelu kuului opiskelijoiden ennakkovalmisteluihin.

– Lounasruokalaa varten suunniteltiin kaikki mahdolliset asiat etukäteen. Osaamisen kehittymisen kannalta on hyvä asia, että esimerkiksi oppii kirjoittamaan ylös, mitä pitää tilata, ravintolaja cateringalan opiskelija Jenni Salmela kertoo. Lounasruokalassa työskenteli kisaruokalan ajan kahdeksan henkilöä. Opettajan ja opiskelijoiden lisäksi mukana oli myös oppilaitoksen keittiöhenkilöstöä.

– Kun on valtaisa potentiaalinen asiakasmäärä, niin käytetään mahdollisuuksia hyväksi. Tällaiset ovat aivan mainioita tilaisuuksia opiskelijoille oppia uutta ja nähdä miten isompi tilaisuus toteutetaan, Jumisko miettii.

Opiskelija Jenni Salmelan mielestä parasta alan opiskelussa onkin käytännönläheinen opetus.

– Ala kiinnostaa minua. Alan valitsemiseen on vaikuttanut myös se, että pystyn opiskelemaan omalla kotikylälläni. Olen viihtynyt erittäin hyvin, opiskelija Jenni Salmela kertoo. Tulevaisuudessa hän haluaisi opiskella myös kondiittoriksi.

Kiinnostaako ravintola- ja cateringala?

• Ravintola- ja cateringalalta voi valmistua joko kokiksi tai tarjoilijaksi.

• Myös yksittäisten tutkinnon osien opiskelu on mahdollista.

• Osa opinnoista tapahtuu alan työpaikoilla. Lisäksi opiskelijat pääsevät osallistumaan monenlaisiin tilaustöihin ja järjestämään esimerkiksi juhlatarjoiluja.

• Seuraava koulutus alkaa 10.8.2023.