
5 minute read
sogsakk sanomat 2023
Koltansaamen keskitason koulutus alkaa elokuussa
Pääkoulun vanhan puolen remontti käynnistyy kesäkuussa
Advertisement
UkuSAKKi on opiskelijoiden oma bändi
Katso alkavat koulutukset keskiaukeamalta!
S Mi Oahpahusguovdd A Vvujahki 2023

Skuvlejupmi Ja M Httu Sohkabuolvvas Nubb I
Dán jagi mii ávvudit čuohtejahkásaš álbmot- ja vuođđoskuvlla maŋŋásaš skuvlejumi ja dan positiivvalaš váikkuhusaid sámeguvlui. Ruovttudoalloskuvlejupmi álggii 100 jagi dassái Rivdolis, ja Sámi kristtalaš álbmotskuvlla álggahii doaimmas 70 jagi dassái. Sámi oahpahusguovddáža vuođđudeamis fas deavvá 45 jagi. Vaikko oahppolágadusa doaibma vuođđuduvai álggus nannosit duoji ja luondduealáhusaid skuvlendárbbuide, loahppaboađusin šattai máŋggasuorggi ámmátlaš oahppolágadus – ođđa ja hutkás sámekultuvrra ovddideaddji.
Mu áhkku gaccai duodjeoahpu 1950-logus jagi veardde ja eamida dáidduid Sámi kristtalaš álbmotskuvllas. Oahput ledje mielamielde, ja go geargai oahpuin de máhcai Ohcejohkii girkobávtti bargoeatnamii goahkkan. Doppe gávdnui áddjá, ja loahpahan mii diehtit. Dákkár dat eallima johtu lea sohkabuolvvas nubbái, ja skuvlejumisge lea iežas mearkkašupmi iešguđet olbmo eallimis.
Skuvlenorganisašuvnnat leat guovllu mearkkašahtti ovddideaddjit. Daid bokte oažžu máhtu, bargiid ja ođđa olbmuid guvlui. Dat huksejit birraseaset modeardna servodaga máŋggabealat fierpmádagaid ja seailluhit čuvgehuslaš ja kultuvrralaš opmodaga ja heivehit daid maid boahttevuođa dárbbuide. Skuvlenorganisašuvnnat maid čohkkejit olbmuid oktii. Doppe olbmot oahpásmuvvet, deaivvadit ja huksejit oktavuođaid earret eará boahttevaš kollegaide. Buoremus dáhpáhusas gávdna eallima guhkkosaš ustitvuođa.
Koulutuskeskuksen Juhlavuosi 2023
Koulutusta Ja Osaamista Sukupolvelta Toiselle
Mu mielas mu áhkku lea čeahpes duojár, vaikko son ii leat leamaš áitosaš duojár. Ruovttus son goarui ja divui, muhto maid duddjui bearraša dárbbuide mánnávuođa rájes. Duddjon leamaš okta dehálaš árgabeaivvi dáidu su sohkabulvii.
Sámi oahpahusguovddáš lea doallan sámekultuvrii laktáseaddji árgabeaidáidduid árvvus ja eallimin. Ovdal árbevirolaš máhtu sirdášuvai sámeservošis ja bearrašiin sohkabuolvvas nubbái. Modeardna servodagas dása ja sámeguovllu ealáhusaid dárbbuide dárbbašuvvo skuvlejupmi. Ámmátlaš vuođđodutkosiid lassin mis leat giliin iešguđetlágan kurssat, main sihkkarasto guovllu duodjeárbevierru ja sogaid árbevieru ja málliid seailun. Kurssain oassálastit duddjojit iežaset guovllu ja soga árbevieru lágan dujiid.
Máhtátgo govahallat, makkár sámeguovlu ja Anár livčče jos maŋimus čuođi jagi áigge eai livčče biddjon návccat ámmátlaš ja friddja čuvgehusdoaimma skuvlejupmi? Ja mii livčče duoji dahje vaikkoba sámegielaid ja moanáid ámmátsurggiid dilli almmá Sámi oahpahusguovddáža haga? – Máŋggat áššit livčče nuppi láhkai. Skuvlejupmi lasihivččiii dan ahte

Tänävuonna juhlimme satavuotista kansa- ja peruskoulun jälkeistä koulutusta sekä sen positiivisia vaikutuksia saamelaisalueella. Kotitalousopetus alkoi 100 vuotta sitten Riutulassa, ja Saamelaisten kristillinen kansanopisto käynnisti toimintansa 70 vuotta sitten. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen perustamisesta tulee puolestaan kuluneeksi 45 vuotta. Vaikka oppilaitoksen toiminta perustui alussa vahvasti saamenkäsityön eli duodjin ja luontaiselinkeinojen koulutustarpeisiin, lopputuloksena syntyi monialainen ammatillinen oppilaitos, joka on uutta luova saamelaiskulttuurin edistäjä.
Mummoni opiskeli 1950-luvulla vuoden verran käsitöitä ja emännän taitoja Saamelaisten kristillisessä kansanopistossa. Opinnot olivat mieluisia, ja ehdittyään hän palasi Utsjoelle kirkkopahdan työmaalle emännäksi. Sieltä löytyi ukki, ja loppu on historiaa. Tätä kiertokulkuahan se elämä on sukupolvesta toiseen, ja koulutuksellakin on oma merkityksensä itse kunkin elämässä.
Koulutusorganisaatiot ovat merkittäviä aluekehittäjiä. Niiden kautta saadaan osaamista, työvoimaa ja uutta väkeä alueelle. Ne luovat ym- velta toiselle. Modernissa yhteiskunnassa tähän ja saamelaisalueen elinkeinojen tarpeisiin tarvitaan koulutusta. Ammatillisten perustutkintojen lisäksi eri kylissä toteutuvien lyhytkoulutustemme kautta varmistetaan alueellisen käsityöperinteen sekä sukujen perinteen ja mallien säilyminen. Koulutuksissa tehdään juuri oman alueen ja suvun perinteen mukaisia käsitöitä.
Julkaisija
Saamelaisalueen koulutuskeskus
SOGSAKK SANOMAT on medialinjan opintoihin kuuluva julkaisu.
Toimitus
Menesjärventie 4 99870 Inari
Kansikuvat ja kansien ulkoasu Daria Semiashkina
Osaatko kuvitella, millaisia saamelaisalue ja Inari olisivat ilman viimeisen sadan vuoden panostusta ammatilliseen ja vapaan sivistystyön koulutukseen? Ja mikä olisi duodjin tai vaikkapa saamen kielten sekä lukuisien ammattialojen tilanne ilman Saamelaisalueen koulutuskeskusta? – Moni asia olisi toisin. Koulutus lisää paitsi alueen vetovoimaa myös sen elinvoimaa.
Toivotamme sinut jatkossakin lämpimästi tervetulleeksi koulutuksiimme! Yhdessä me luomme uutta ja teemme historiaa.
Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen rehtori
Kun luonto- ja ympäristöalan koulutus siirtyi aikanaan Inarista Toivoniemeen, Paavo Nevalainen pääsi osallistumaan tilojen suunnitteluun. Yksi Nevalaisen lempipaikoista onkin konehalli, jossa hän myös opettaa opiskelijoille muun muassa kelkkojen huoltoa.
Paavo Nevalainen On Ty Skennellyt
SAKK:SSA VIIDELLÄ VUOSIKYMMENELLÄ
Eläkkeellä hän aikoo tehdä uistimia ja kalastaa
– Olen aloittanut lokakuussa vuonna 1986 silloisessa Saamelaisalueen ammatillisessa koulutuskeskuksessa. Silloin lyhenteessä oli yksi a-kirjain enemmän. Nykyäänhän se on Saamelaisalueen koulutuskeskus SAKK, luonto- ja ympäristöalan lehtori Paavo Nevalainen sanoo.
Nyt Nevalainen on päättänyt jäädä eläkkeelle. Ensimmäisen eläkevuotensa hän aikoo viettää rauhallisesti.
– Kun työsuhde loppuu elokuun alussa, olen ajatellut ihan rauhassa katsoa, mitä mieleen juolahtaa. Jos aamulla tuntuu, että on hyvä ilma ja päivä, niin voi lähteä kalalle ja jos on huono ilma ja päivä, niin sitten voi vaikka autotallissa valmistaa uistimia, Paavo Nevalainen miettii.
Nevalainen on ollut opettajana SAKK:ssa noin 37 vuotta. Alun perin hän kuuli vapaana olevasta teknisen työn opettajan paikasta kaveriltaan.
Nevalainen ei ollut ajatellut alkaa opettajaksi, sillä hän harkitsi perustavansa korjaamoalan yrityksen.
Kaikki vapaa-aika menee kalalla
Vapaa-ajallaan Nevalainen tykkää kalastaa ja muutenkin liikkua ulkona.
– Jos luontoon menee, niin pitää olla syy lähteä, ja kalastushan on tosi hyvä syy. Se on ollut aina hyvä veruke lähteä metsään, vaikka joka reissulla ei ole välttämättä kalastettukaan, Nevalainen naurahtaa.

Nevalainen on ollut kiinnostunut kalastuksesta siitä asti, kun sai ensimmäisen onkensa. Hän on viettänyt suuren osan vapaa-ajastaan järvillä ja jokivarsilla välillä pitkienkin matkojen päässä.

– Lopultakin nyt vanhempana olen tajunnut, että aina ei tarvitse sinne kauimpaan paikkaan mennä. Löytyvät ne kalapaikat lähempääkin, Nevalainen nauraa.
Aiemmin hän harrasti verkkokalastusta isänsä kanssa yli kolmekymmentäviisi vuotta melkein puoliammattimaisesti, joten voi sanoa, että Nevalainen tietää mitä hän tekee, kun hän lähtee kalalle.
– Olen todennut, että verkkokalastuskiintiöni on täynnä. Tällä hetkellä pyydystän omat ruokakalani koukun ja siiman avulla. Minulla on tallessa vielä muutamia siikaverkkoja, jos joskus tilanne niin vaatii, Nevalainen jatkaa.
Nevalainen on kehitellyt jo viidentoista vuoden ajan omaa uistinmalliaan.
Opettamista omalla esimerkillä
Opettajan työnkuvassa on tapahtunut vuosikymmenten aikana iso muutos.
– Kun aloitin, niin silloin ei tarvinnut kuin huolehtia siitä, että opetti. Tänä päivänä opettajan työssä on iso määrä kaikenlaista byrokratiaa, jota pitää pyörittää koko ajan. Onhan tämä semmoinen työ, ettei ole kahta samanlaista päivää ollut, Nevalainen sanoo.
Nevalaisen kokemus kalastuksesta on auttanut häntä opetustyössä. Hän on opettanut muun muassa talvisin pilkkikalastusta ja syksyisin koukkukalastusta.
– Ne ovat olleet mukavimpia työtehtäviä siinä mielessä, kun pääsee omaa kokemusta siirtämään. On hienoa, kun näkee joka kerta sen riemun, kun joku saa elämänsä ensimmäisen kalan. Ne ovat olleet hirveän palkitsevia hetkiä ja saaneet ihmiset innostumaan kalastuksesta, Nevalainen kertoo.
Nevalaisen mielestä pelkällä puheella ei ketään opeteta, vaan siihen tarvitaan mukaan tekemistä. Hän yrittää aina opettaa omalla esimerkillään.
– Se katu-uskottavuus on paljon isompaa silloin, jos itsekin hallitsee asian, Nevalainen sanoo.
– Kaverini pommitti minua sinnikkäästi ja ajattelin, että kokeillaan. Soitin koululle, että saattaisin olla käytettävissä. Silloin minut palkattiin tuntiopettajaksi. Opetin teknisiä aineita. Siitä se ura sitten urkeni.
Vuosien myötä Paavo Nevalaisen opiskelijamäärä on helposti noussut satoihin, ehkä jopa tuhansiin. Nevalainen kertoo törmäävänsä vanhoihin opiskelijoihinsa hyvin usein.

– Tuolla kylillä kun liikkuu, niin lähes päivittäin tulee entisiä opiskelijoita vastaan. Joukossa on paikkakuntalaisia ja niitä, jotka ovat tulleet muualta ja jääneet paikkakunnalle. Sittenhän on semmoisiakin hauskoja tapauksia, että minulla on ollut opiskelijana ensin isä tai äiti tai molemmat ja nyt sitten jälkikasvuakin. Tämmöisistä tulee useampia esimerkkejä mieleen, Paavo Nevalainen kertoo.
– En ole vielä suuressa mittakaavassa tehnyt niitä, mutta sitten joutoaikoina voisin alkaa niitä valmistamaan ihan myyntiin asti. Sitten on tarkoitus katsoa, jos pienen yrityksen perustaisin. Ja voisin järjestää myös pienimuotoisia kalastusmatkoja, kuten talvella pilkkiretkiä, Nevalainen miettii.
– Uistelua ja pilkillä käyntiä minä tulen harrastamaan varmaan niin kauan, kun veneeseen pääsen nousemaan, Nevalainen pohtii.
Nevalainen arvelee, että hän jää kaipaamaan SAKK:sta eniten opettamista ja muuta opiskelijoiden kanssa tehtävää työtä. Hän pitää siitä, miten voi työssään nähdä opiskelijoidensa kehityksen.
Nevalainen ei täysin sulje pois mahdollisuutta tulla vielä tekemään lyhyitä sijaisuuksia.
– Olen sanonut, että en koskaan sano ”en koskaan”, Nevalainen päättää arvoituksellisesti.
Paavo Nevalainen on kehitellyt omaa uistinmalliaan jo viidentoista vuoden ajan. Kuvan uistin ehti viettää muutaman vuoden Inarijärven pohjassa, mutta tarttui uistelureissulla toiseen uistimeen ja palasi tekijälleen.