PERUSTUTKINTOJEN YHTEISISSÄ

Tutkinnon Osissa Voi Opiskella Saamea Idinkielen Tai Toisena Kielen

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa tarjotaan äidinkielen opetusta kolmella saamen kielellä ja suomeksi. Omaa äidinkieltään voi opiskella seitsemän osaamispisteen verran kaikkiin perustutkintoihin kuuluvissa yhteisissä tutkinnon osissa. Lisäksi SAKK:ssa on tarjolla valinnainen yhteinen tutkinnon osa, jossa voi opiskella saamea toisena kielenä kuuden osaamispisteen laajuisesti.

– Saame toisena kielenä -opinnoissa käytetään pääosin saamea suomen toimiessa apukielenä. Saame äidinkielenä -opinnot puolestaan ovat kokonaan saameksi, opettaja Birit Pieski kertoo.

Saamenkielisistä oppimateriaaleista on pulaa. Oppimateriaalia saamen kielen opetukseen on vähän, olipa kyse äidinkielen tai vieraan kielen opettamisesta. Siitä huolimatta oppitunneilla on kuitenkin monenlaisia harjoitustehtäviä, kuten tekstien lukemista, leffojen katsomista ja puhumista.

Kielen siirtäminen on Pieskille tärkeää. Hän haluaa mahdollistaa myös tulevien sukupolvien saamen kielen osaamisen.

– Halu siirtää kieltä muille on syy siihen, miksi olen opettaja, Pieski sanoo.

SAKK:n perustutkinnoissa etuna ovat pienet ryhmät.

– Pienemmissä ja isommissa ryhmissä on molemmissa puolensa. Tärkeintä on, että ryhmässä voidaan tehdä erilaisia harjoituksia, Pieski kertoo.

Saame toisena kielenä -opintoon osallistuva Taru Päiviö kiittelee pientä ryhmäkokoa.

– Jos jotain ei osaa, niin siihen saa kyllä hyvin opetusta, korukivi- ja jalometallialaa opiskeleva Päiviö sanoo.

Päiviö on tyytyväinen siihen, että tässä saamen kielen opinnossa edetään jokaisen omien tarpeiden mukaan.

– Opettajan kanssa suunnitellaan yhdessä, mitä juttuja haluaa käydä läpi, niin se on kyllä tosi hyvä, Päiviö jatkaa.

Saame toisena kielenä -opetukseen pystyy osallistumaan opiskelija, jolla on riittävät pohjataidot. Päiviönkin saamen kielen opiskelupolku on kestänyt jo kymmenkunta vuotta.

– Muutin Kittilästä Rovaniemelle opiskelemaan vuonna 2013. Siellä kävin pohjoissaa- men alkeiskurssin Lapin kesäyliopistossa, ja lisäksi olen opiskellut itsenäisesti sen jälkeen, Taru Päiviö muistelee aiempia saamen kielen opintojaan.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa hän opiskeli saamea ensimmäisen lukuvuoden ajan maanantaiaamun jatkoryhmässä. Toisena lukuvuonna hän pääsi jatkamaan saamen kielen opiskelua omantasoisesti, kun saamea toisena kielenä opiskelevien ryhmä toteutui.

– Tämä on minulle hyvä vaihtoehto. Onneksi pääsin tähän mukaan, Päiviö iloitsee.

– Täällä opin koko ajan lisää. Eikä kielen opiskelu ole lainkaan yksitoikkoista, koska teemme erilaisia juttuja. Tunneilla esimerkiksi pelataan pelejä, luetaan, opiskellaan kielioppia ja kirjoitetaan omiin opintoihin liittyvistä aiheista, kuten hopeatöistä tai jostain muusta, Päiviö listaa. Lukuvuoden edetessä hän on huomannut, kuinka oma kielitaito on jatkuvasti kehittynyt ja parantunut.

– Tänä vuonna olen päässyt käyttämään kieltä enemmän ja enemmän, ja siihen on tullut semmoista rohkeutta koko ajan. Tällä tavalla kielitaitoni on kehittynyt aika suuresti varsinkin puhumisessa, Taru Päiviö sanoo.

– Ja kun me käytetään luokassa koko ajan saamen kieltä, niin uskaltaa sitten puhua paljon enemmän myös luokan ulkopuolella, Päiviö sanoo.

Saamea perustutkinnoissa

• SAKK pyrkii tarjoamaan jokaiselle opiskelijalleen omantasoista saamen kielen opetusta.

• Perustutkintoihin kuuluvan äidinkielen opetusta ja saamen kielen opetusta toisena kielenä järjestetään kolmella saamen kielellä eli pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.

• Saame toisena kielenä -opinnot on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka eivät ole äidinkielisiä mutta jotka jo osaavat saamen kieltä hyvin.

• Saamen kieltä on mahdollista opiskella myös alkeista lähtien. Maanantaiaamuisin toteutettavassa opetuksessa opiskellaan ensimmäisenä lukuvuonna 5 osaamispisteen laajuisesti. Seuraavana lukuvuonna saamen kielen opiskelua voi jatkaa vielä 7 osaamispisteen verran.

Korukivi- ja jalometallialan opiskelija Taru Päiviö on tämän lukuvuoden aikana kehittynyt erityisesti pohjoissaamen kielen puhumisessa.

Teksti, kuva ja ulkoasu: Daria Semiashkina