5
RES JUDICATA 1/2023
PÄÄKIRJOITUS
KOPON KULMA Edunvalvonnan uudet tuulet
PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS
Letkeetä lätinää
ALUMNIPALSTA
Päätoimittaja
Kaisla Honkanen projektivastaava@judica.fi
Toimittajat
Elias Eronen, Aku Haikala, Reetta Mantere, Juho Mela, Inka Mikkonen, Olivia Salonen ja Jenna Vänttinen
Taitto ja kannen kuva
Kaisla Honkanen
Julkaisija Judica ry PL 111
Oikeustieteet / Itä-Suomen yliopisto 80101 Joensuu
RES JUDICATA TESTAA
Gloria
Ilmoitusmyynti
Elina Kuure yhteistyovastaava@judica.fi
Paino Lasermedia Oy
Painosmäärä: 55 kpl
Sähköinen versio www.issuu.com/resjudicata
ISSN 2670-0085 (painettu)
ISSN 2670-0093 (verkkojulkaisu)
Seuraava Res Judicata ilmestyy huhtikuussa 2023
Uusi vuosi pyörähti taas käyntiin ja näin myös Judican hallitus sekä Res Judicatan toimitus vaihtui. Uusi hallitusporukka on päässyt hyvin hallituspöhinöiden makuun. Kuten aikaisemmat Maanantaipöllöt ovat juorunneet, hallitus on alkuvuodesta ravannut Helsingin Esplanadin toimistoja ristiin ja rastiin. Rankat neuvottelut alkavat olla nyt takana ja pian pääsemme koko jäsenistön kanssa juhlistamaan 9-vuotista Judicaa!
Res Judicatan vuoden 2023 toimitus sisältää mehukkaan sekoituksen kokeneita toimittajia sekä ideoilla varustettuja uusia toimittajia. Haluankin vielä kerran kiittää koko toimitusta, jotka ovat päättäneet lähteä tänä vuonna mukaan Res Judicatan toimintaan. Ilman teitä koko lehteä ei olisi.
Vuoden 2023 Res Judicata tähtää yhä enemmän ajankohtaisen ja monipuolisesti mielenkiintoisen sisällön tuottamiseen. Poiketen aikaisemmista vuosista, tänä vuonna Res Judicata ilmestyy viisi kertaa, sillä huhtikuussa Res Judicata täyttää 5-vuotta. Tämän juhlavuoden kunniaksi huhtikuussa julkaistaan Res Judicatan 5-vuotisjuhlanumero. Käsissäsi (tai näytölläsi) oleva Ressu keskittyy taas fiilistelemään tulevien vuosijuhlien tunnelmia. Kesäkuussa ilmestyy vuoden kolmas ressu, legendaarinen fuksilehti. Tänä vuonna lehti ei ole suunnattu pelkästään fukseille, vaan lehdessä on ”pelkästään” fuksiosuus. Vuoden kolmannen lehden teema on luonto ja ympäristö. Vuosi laitetaan pakettiin joulukuussa julkaistavalla Ressulla, joka käsittelee juridiikan sekä oikeustieteenopintojen muuttuvaa maailmaa.
Vuosijuhlien lähestyessä mieleen juolahtaa kysymys; mitä me oikein juhlimme maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna? Itselleni Judica on merkannut paikkaa, missä voi kasvaa ihmisenä sekä (toivottavasti) tulevana juristina sekä kohtaamispaikkana, missä olen tavannut yksiä elämäni rakkaimpia ihmisiä. Itse koen valtavaa ylpeyttä ainejärjestöämme kohtaan, ja olen koittanut pohtia syitä tähän ylpeyden tunteeseen.
Syy numero yksi: Paljon puhuttu ”Judican yhteishenki” -slogan pitää oikeasti totta. Oli kyse Judica-collegessa kulkevan opiskelijan moikkaaminen yliopistolla tai alumnin kanssa jutteleminen Hesa-excuilla, yhteinen ainejärjestö muodostaa vahvan sillan oikkareiden välille.
Syy numero kaksi: Judican toimintaan pääsee mukaan matalalla kynnyksellä. Sinun ei tarvitse olla Photoshopin ammattilainen tai tuotekehittämisen konkari, jotta pääset mukaan vaikuttamaan Judican toimintaan.
Syy numero kolme: Saat oikeasti vaikuttaa Judican toimintaan. Oli kyseessä hallituspestistä, toimikunnasta tai tuotekyselystä, uusia ja villejäkin mielipiteitä kuunnellaan. Ani harvoin, jos ikinä, kukaan tulee tyrmäämään uuden idean, vain koska sitä ei ole aikaisemmin toteutettu.
Syy numero neljä: Sulava yhteistyö oikeustieteen laitoksen kanssa takaa meille jatkuvasti kehittyvää ja opiskelijoita kuuntelevaa opetusta. Eihän ne Shanghai-rankingit valehtele. Asiallinen palaute ja sen vastaanottaminen ovat kaiken A ja O, ja samaa periaatetta noudattaa myös Judican hallitus.
Bonus: Maanantaimeemit. Tätä ei varmaan enempää tarvitse avata.
Toivottavasti jokainen Judisti pystyy nimetä ainakin pari syytä miksi juhlia Judicaa. Odotan innolla tulevia vuosijuhlia ja tulevaa vuotta. Toivottavasti jokaisen alkuvuosi on lähtenyt liikkeelle paremmalla tunnelmalla kuin Joensuun viimeaikaiset loskasäät!
Kaisla Honkanen Res Judicatan päätoimittaja
Uusi vuosi on taas pyörähtänyt kalenteriin, mikä tarkoittaa myös Kopon vaihtumista uuteen. Sain jo viime vuoden aikana kurkata hieman opintovastaavan maailmaan, kun liityin viime vuoden Kopon, Konstan mukana mm. laitoskokoukseen sekä notaariseminaarin kehittämisryhmän tapaamiseen ja oikeustieteen opiskelijoiden yhdistys
OOL:n kokoukseen. Osallistuessani näihin tapaamisiin sekä kokouksiin sain jo hieman osviittaa siitä, mitä tuleva vuosi toisi tullessaan. Teemana tälle vuodelle nousi esille erityisesi opintojen ohjauksen kehittäminen, niin tutkielmanohjauksissa, kuin muissakin ohjaustilanteissa ylipäätäänkin. Tästä nousee esille varmasti lisää pohdintaa vuoden kuluessa.
Tänäkin vuonna tärkeänä tukipilarina edunvalvonnassa on vuoden 2021 lopussa valmistunut Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen arviointi. Karvissa esille tullut oikeustieteellisten yksiköiden välinen yhteistyön parantaminen on näkynyt käytännössä tämän vuoden alussa, kun kokoonnuimme etätapaamisen merkein eri oikeustieteellisten yksiköiden edustajien voimin pohtimaan, mitä pedagogisia kehittämisaskeleita voisimme yhdessä tehdä. Tällaista hedelmällistä keskustelua oli loistavaa käydä sekä eri yliopisto-opettajien, että omien opintovastaava-kollegojen kanssa. Tästä oli hyvä aloittaa vuosi.
Tämän vuoden teemana omalla kohdalla on erityisesti luoda yhä enemmän läpinäkyvyyttä edunvalvontaan. On tärkeää, että jäsenistö on perillä siitä, missä kaikkialla heitä todellisuudessa edustetaan ja mitä siellä puhutaan, onhan siinä loppujen lopuksi kyse heidän eduistaan. Tämän vuoksi olen pohdiskellut rentoa opintoihin painottuvaa tapahtumaa, jonka myötä kaikilla jäsenillä olisi mahdollisuus tulla jutustelemaan minun sekä puheenjohtajamme Laurin kanssa kaikesta edunvalvonnan, omien opintojen ja arkipäiväisten kuulumisten väliltä. Tämän sanottuani, voin myös mainostaa siis tulevaa Kopon kuumalinja -tapahtumaa, josta varmasti kuulette lisää lähiaikoina, joten stay tuned!
Edelleen ohjauksen kehittämisen lisäksi, myös työelämärelevanssi opinnoissa pysyy vahvasti esillä ja toive opintojen työelämärelevanssista näkyykin useasti myös eri opintokyselyiden vastauksissa. Tämän vuoden opintokyselyn tulokset tullaan esittelemään tulevassa laitoskokouksessa eri tavalla kuin aiempina vuosina, jonka toivotaan lisäävän vaikuttavuutta opintokyselyn tuloksista ja siellä esille tulleista mahdollisista kehittämiskohteista. Tämän vuoksi kaikkien jäsenien ääni on aina erityisen tärkeää, jotta saamme oman rakkaan laitoksemme opetuksesta mahdollisimman suotuisaa meille kaikille opiskelijoille.
Pyritään siis tänä vuonna kehittämään edunvalvontaamme yhä parempaan suuntaan sekä luomaan turvallista fiilistä kaikille judisteille omien opintohuolien esille tuomisesta. Tämän myötä on hyvä jatkaa tätä edunvalvontavuotta, johon olen lähtenyt erittäin innokkain sekä avoimin mielin.
Jenni Kajander Varapuheenjohtaja ja koulutuspoliittinen vastaava
Alkuvuosi on lähtenyt oikein kepein askelin liikkeelle ja tätä kirjoittaessa onkin jo alle kuukausi aikaa vuosijuhliin, huh! On ollut ilo nähdä uusien (ja vanhojen) toimijoiden ideoiden ja ajatusten lentoa tätä vuotta karttailessa. Noh, hyvän päällehän on aina helppo rakentaa ja sen takia haluaisin vielä kerran kiittää vuoden 2022 Judican hallitusta nöyrästä, mutta uskomattomasta työstä!
Tuntuu oudolta, että meillä on mahdollisesti käsissämme ensimmäinen vuosi, vuoden 2019 jälkeen, jolloin järjestötoimintaa ei rastita minkäänlaiset siteet (kopkop). Vuoden alussa olemme kuitenkin joutuneet pohtimaan, miten saisimme järjestötoiminnan näyttämään taas yhtä houkuttavalta kuin aiemmin. Uusien opiskelijoiden osallistumisprosentti on hyvin alhainen, Judican toimintaan haki ennätyksellisen vähän ihmisiä ja tapahtumat, jotka möivät loppuun ennen sekunneissa, jäävät vajaatäytteisiksi. Emme kuitenkaan ole ainoita, jotka ovat joutuneet painimaan tämän ongelman kanssa, vaan osallistumisvaje on näyttäytynyt ympäri Suomea järjestössä kuin järjestössä.
Kaikki rakastaa metaforista asettelua, joten tässäpä teille sellainen: Kuvitellaan, että opiskeluaika on ruokailulinjasto. Tarjottimelle jokainen opiskelija kerää opintoaikana opitut taidot ja koetut muistot. Ruokaa ottaessa pitäisi osata päättää, mitä kaikkea sen kanssa ottaa lisukkeena? Lähteäkö mukaan järjestötoimintaan, pitäisikö hakea tutoriksi tai ehkä hallitukseen, pitäisikö osallistua johonkin oikeustapauskilpailuun, käydä työharjoittelussa tai pitäisikö ottaa vähän jälkiruokaa ja lähteä vaihtoon. Jokaisen opiskelijan tarjotin on linjaston päädyssä erilainen. Jotkut opiskelijat ovat ottaneet jokaista ruokaa ja päätyvät linjaston päätyyn tarjottimen kanssa, joka on kukkuroillaan kokemuksia, muistoja ja uniikkeja taitoja. Jotkut taas päättävät ottaa tarjottimen ja juosta linjaston päätyyn pelkkien pottujen kanssa. Mitään vikaahan ei siinäkään ole, joskus vain mietityttää iskeekö heillä taakse katsoessa annoskateus?
”Jotkut opiskelijat ovat ottaneet jokaista ruokaa ja päätyvät linjaston päätyyn tarjottimen kanssa, joka on kukkuroillaan kokemuksia, muistoja ja uniikkeja taitoja. Jotkut taas päättävät ottaa tarjottimen ja juosta linjaston päätyyn pelkkien pottujen kanssa.”
Tiedän, että opintojen alussa mahdollisuuksien määrä saattaa pelottaa ja parastahan olisi, jos jokaisesta lisukkeesta voisi ottaa pienen maistiaisen ennen, kun tekee päätöksen, onko siihen panostaminen itselle tärkeää. Onneksi monet sivuaktiviteetit opiskelun ohella tarjoavat vähemmän aikaa vieviä muotoja. Judican toimintaan voi lähteä pienellä panoksella mukaan, esimerkiksi toimikuntien kautta tai osallistumalla monipuolisesti tapahtumiin. Toivotaan siis, että kaikkien tarjotin täyttyy vuoden aikana ainakin vähän!
Perinteen mukaan viittaan, kuinka aikaisemmatkin puheenjohtajat (Jarkko, Roosa, Saara, Jussi ja Jesse) ovat kaikki tässä samaisessa tekstissä todenneet Judican nuoruuden sen kovimmaksi valtiksi. Judicassa jokaisella jäsenellä on totisesti mahdollisuus vaikuttaa toimintaamme. Jokainen tapahtuma ja tämänhetkinen perinne on syntynyt yksittäisten Judistien ajatuksista ja teoista!
Hallituksena emme ole vielä valinneet teemaa tälle vuodelle, mutta keskusteluista ja päätöksistä kumpuaa halu kokeilla ja luoda uutta! Vuoden aikana tullaan siis luultavammin näkemään kaikenlaista uutta ja jännää. Jääkiekkovalmentajani joskus totesi minulle, että ”Lauri, paras tulos tulloo kun homma on letkeetä lätinää!”, vieläkään en tiedä mitä hän tällä tarkalleen tarkoitti, mutta päätin että tänä vuonna tullaan Judicassa näkemään letkeetä lätinää.
Elias Eronen
Moikka! Oon Elias, 22-vuotias ja opiskelen neljättä vuotta oikiksessa. On tosi siistiä päästä kirjoittamaan judisteille kiinnstavia juttuja.
Aku Haikala
Moi! Olen Aku, 21-vuotias judisti ja opiskelen nyt toista vuotta oikiksessa. Olen ensimmäistä vuotta toimituksessa ja kirjoittelen ainakin kulttuurinurkkaa, mutta voi olla että jatkossa jotain muitakin juttuja.
Reetta Mantere
Moi! Olen Reetta, 24-vuotias ja 4. vuosikurssilla. Tämä on kolmas vuoteni Res Judicatan toimituksessa. Jatkan tänä vuonna yhdessä Olivia Salosen kanssa viime vuonna lanseeraamaamme Ressun Alumnipalstaa, jossa haastattelemme erilaisia taustoja ja urapolkuja omaavia Judican alumneja.
Juho Mela
Moikka! Olen Juho, 25-vuotias ja 4. vuosikurssilla. Tämä on 3. vuoteni Res Judicatan toimituksessa. Pääsette nauttimaan puhuttelevista kolumneista ja syväluotaavista haastatteluista myös vuonna 2023.
Inka Mikkonen
Terve! Olen Inka, ensimmäisen vuosikurssin opiskelija ja 20-vuotias. Aloitin toimituksessa viime syksynä. Tänä vuonna aion kirjottaa ympäristöasioita sivuavaa palstaa nimeltä ”Rakkauskirjeitä luonnolle”. Myös muutkin jutut kiinnostaa ja olen innolla mukana lehden luomisessa!
Olivia Salonen
Moikka! Olen Olivia, 22-vuotias ja 4. vuosikurssin judisti. Tämä on kolmas vuoteni
Ressun toimituksessa. Tänä vuonna jatkamme yhdessä Reetta Mantereen kanssa Ressun Alumnipalstan kirjoittamista sekä kehittämistä.
Jenna Vänttinen
Moikka! Olen Jenna, 20-vuotias ja ensimmäisen vuosikurssin opiskelija. Aloitin vasta toimituksessa eikä mulla ole vielä mitään vakiintunutta hommaa. Ideoin ja kirjoittelen eri palstoja.
Toimittanut: oikeusnotaarit Reetta Mantere ja Olivia Salonen
Kerro hieman itsestäsi
Hei! Olen Veikko Vauhkonen, 28-vuotias OTM ja VT. Valmistuin keväällä 2019, ja aloitin opinnot Joensuussa vuonna 2014. Neljännen opiskeluvuoden aikana muutin Joensuusta töiden perässä ensin Jyväskylään ja sittemmin pääkaupunkiseudulle. Työskentelen nykyisin liikenneja viestintäministeriössä tieto- ja turvallisuusosastolla erityisasiantuntijana säädösvalmistelun parissa, ja auskultoin Helsingin käräjäoikeudessa 2021–2022.
Miten olet ollut mukana Judican toiminnassa?
Judica vietti ensimmäistä toimintavuottaan vastaperustettuna ainejärjestönä, kun aloitin opinnot. Esimerkiksi ensimmäiset fuksiviikot järjestyivät yhteisvoimin Legion kanssa ja vuosijuhlia järjestettiin ensimmäistä kertaa. Laitoksen ainejärjestöjen välillä vallitsi tuolloin hyvä yhteistyön ja yhdessä tekemisen henki ja toivon, että sitä on edelleen jäljellä.
Ensimmäiset vuosijuhlat järjestettiin talvella 2015, mikä oli silloiselle pienelle ainejärjestölle ja sen aktiiveille merkittävä ponnistus. Paikkana toimi Joensuun Teatteriravintola ja sen Lasiterassi, ja vierasmäärä oli noin 80:n ja 100:n välillä. Oikkareiden ainejärjestöt muista kaupungeista toivottivat Judican lämpimästi joukkoonsa osallistumalla vuosijuhlille, ja ajankohdan valinnassa huomioitiinkin muun ohella, ettei päällekkäisyyksiä muiden ainejärjestöjen kanssa olisi. Ensimmäisten vuosien jälkeen erinomainen Lasiterassi jäi pieneksi ja vuosijuhlat siirtyivät Kimmeliin.
Osallistuin Judican toimintaan aktiivisesti etenkin opintojen alkuvaiheessa. Toimin kaksi kautta hallituksessa (2015–16), joista ensimmäisen v. 2015 varapuheenjohtajana ja sihteerinä. Tulin myös syksyllä 2017 valituksi yliop-
pilaskunnan edustajistoon ainoana Judistina, ja edustin siellä poliittisen ryhmän sijasta pääasiassa ainejärjestömme näkökulmia. Tein myös vuonna 2016 Judican edeltävät verkkosivut, jotka vastikään uudistuivat.
Oletko ollut mukana Jury ry:n alumnitoiminnassa?
Toki. Olen osallistunut Juryn tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan, viimeisimpänä pikkujoulut, ja ollut mukana hallituksessakin järjestämässä toimintaa. Olin myös hetken Juryn puheenjohtajana korona-aikaan, mutta toiminta oli tauolla. Nyttemmin toiminta on virkistynyt korona-ajan jäljiltä ja uusien jäsenten myötä. Suosittelen vahvasti lähtemään alumnitoimintaan mukaan valmistumisen jälkeen, sekä kutsumaan alumneja mahdollisuuksien mukaan tapahtumiin jo opiskeluaikana.
Missä työskentelet ja kuinka päädyit nykyisiin tehtäviisi?
Työskentelen säädösvalmistelijana liikenne- ja viestintäministeriön tieto- ja turvallisuusosaston turvallisuusyksikössä. Yksikön vastuulle kuuluvat muun muassa kyberturvallisuutta ja liikenneturvallisuutta koskevia asioita. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa toimialalleen kuuluvasta säädösvalmistelusta ja politiikkatyöstä, ja molempia näistä näkyykin asiantuntijan työpöydällä. Käytännössä teen sekä kansallista että EU- ja kv-säädösvalmistelua sekä muita juridisia osaamista edellyttäviä asiantuntijatehtäviä. Tällä hetkellä työpöydällä on esimerkiksi EU:n uuden Cyber Resilience Act -asetusehdotuksen neuvotteluita, säädöshanke NIS2-direktiivin kansallisesta täytäntöönpanosta sekä hanke viranomaisten välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön parantamiseksi vakavissa tietoturvaloukkaustilanteissa.
”Oikis on ihmisen parasta aikaa”, mutta millaista on elämä opintojen jälkeen? Res Judicatan toimitus haastatteli liikenne- ja viestintäministeriössä työskentelevä Veikko Vauhkosesta.
Kuva: Liikenne- ja viestintäministeriö
Päädyin ministeriöön hakemalla tänne harjoittelijaksi opintojen loppuvaiheessa julkisen haun kautta. Harjoittelun päättyessä tänne tarjottiin mahdollisuutta jäädä suoraan, mutta jäin tuolloin pois opintojen ja toisen harjoittelun vuoksi. Muutama kuukausi ennen valmistumista laitoin ministeriöön avoimen hakemuksen, ja tulin valituksi takaisin, joskin toiselle osastolle, kuin missä harjoittelun tein. Harjoitteluun hakeutuminen jo opiskeluaikana on juristille hyvä reitti, jos työskentely ministeriössä tai valtioneuvostossa kiinnostaa, ja säädösvalmistelusta kerrytetyn kokemuksen myötä on mahdollista hakeutua valtioneuvoston sisällä myös toiselle hallinnonalalle. Hyvää substanssikokemusta voi toki saada myös hallinnonalan virastoista tai keskeisimmistä sidosryhmistä.
Millainen tyypillinen työpäiväsi on?
Työpäivät vaihtelevat keskenään paljon ja tyypillistä päivää on vaikea kuvata. Hankkeet ovat pitkäkestoisia, ja yleisesti niihin liittyvät tehtävät riippuvat kunkin hankkeen vaiheesta. Alkuvaiheessa tehdään esiselvitystä ja kartoitetaan vaihtoehtoja, perusvalmistelussa kirjoitetaan ehdotuksia perusteluineen, ja jatkovalmistelussa tehdään
lausuntopalautteen edellyttämiä tarkennuksia. Lopuksi valmistelija vastaa asian esittelystä valtioneuvostossa ja valiokuntakuulemisista eduskunnassa. Toki työhön
kuuluu paljon muutakin kuin kansallista valmistelua, kuten esimerkiksi osallistumista erilaisiin työryhmiin tai poikkihallinnollisiin selvityshankkeisiin, lausumista muiden ministeriöiden valmistelemiin asioihin, politiikka-asioiden valmistelua sekä EU- ja kv-asioita. Tavanomaisia ovat myös pikaisella aikataululla tulevat toimeksiannot tai kommentointipyynnöt substanssiaiheisiin liittyen. Työhön kuuluu myös runsaasti yhteistyötä muiden ministeriöiden ja viranomaisten, kuten Liikenne- ja viestintäviraston kanssa, sekä sidosryhmien kuulemista. Kuulun myös ministeriössä lainvalmistelun ydinryhmään, joka tukee ja koordinoi ministeriön säädösvalmistelua osastoilla.
Asioita hoidetaan paljon palavereiden ja sähköpostin välityksellä, ja päivässä onkin yleensä useampia läsnä- tai Teams-palavereita, sekä runsaasti sähköposteja. Kirjoitustyötä ja lukemista tehdään niissä väleissä, kun sille on aikaa. Työ on välillä myös varsin itsenäistä ja itseohjautuvaa, mikä mahdollistaa työn sovittamista vapaa-aikaan ja tekemistä itselle sopivalla tavalla, mutta samalla edellyttää hyvää kykyä oman työn ja ajankäytön johtamiseen. Kiireisinä aikoina työpäivät venyvät virka-ajan yli, mutta työaikaseurannan ansiosta tämä kompensoituu ylimääräisinä lomina.
Mikä on yllättänyt sinut ministeriössä työskentelyssä?
Ministeriössä on varsin hyvä ja nuorekas työilmapiiri sekä yhdessä tekemisen tunnelma. Positiivisena yllätyksenä on tullut laaja hallinnonalat ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö yhteisten tavoitteiden edistämisessä. Suomessa tehdään varsin rajallisilla resursseilla hyvää valmistelua useissa aihepiireissä. Ministeriössä saa myös vastuuta omista hankkeistaan melko nopeasti, ja valmistelijalla on vapaus ja vastuu sekä järjestää tehtäviä sopivalla tavalla. Myös omaan tehtäväkenttään voi vaikuttaa. Lisäksi ministeriössä eletään lähellä poliittista päätöksentekoa, jolla on oma, joskus yllätyksellinenkin vaikutus tekemiseen.
Mikä on parasta työssäsi?
Työn yhteiskunnallinen merkittävyys. Pidän ministeriön näkökulmasta käsiteltäviin asioihin, joka on lähtökohtaisesti yhteiskuntaa kehittävä ja ”ongelmia korjaava”. Nykyisen kansliapäällikön sanoin tämä on ”maailmanparannustyötä”. Lainvalmistelulla pyritään parantamaan nykytilassa havaittuja epäkohtia sekä politiikkatyöllä isossa kuvassa parantamaan jokaisen oloja yhteiskunnassa. Työn merkityksellisyys siis motivoi, mutta lisäksi itsenäisyys, vastuu ja vapaus oman työn järjestämisessä ovat mieluisia tekijöitä.
Mitä kursseja tai seminaareja suosittelet käytävän samoista tehtävistä syttyville?
Suosittelen tiettyyn aiheeseen keskittymisen sijaan suo-
rittamaan laajasti kiinnostavia kursseja eri oikeudenaloilta. Samassa hankkeessa voi tulla esiin kysymyksiä useammalta oikeudenalalta, esimerkiksi EU-oikeudesta, rikosoikeudesta, hallinto-oikeudesta, valtiosääntöoikeudesta, kilpailuoikeudesta ja vahingonkorvausoikeudesta. Työssä eteen tulevia kysymyksiä on vaikea ennakoida, ja tätä kautta oikeudenalojen laaja perustuntemus ja OTM-tutkinnon laaja-alaisuus tukevat tässä roolissa toimimista.
Lainsäädäntötutkimuksen opetus ja tutkimus ovat Itä-Suomen yliopistossa hyvätasoisia, ja suosittelen vahvasti hyödyntämään esimerkiksi lainvalmistelun ja sääntelyteorian kursseja, jos lainvalmistelu kiinnostaa. Lisäksi suosittelen opiskelemaan EU-oikeutta, sillä merkittävä osa uudesta sääntelystä on EU-taustaista. Lisäksi opinnot esimerkiksi valtiosääntöoikeudesta, perus- ja ihmisoikeuksista, hallinto-oikeudesta, tietosuojasta tai rikosoikeudesta ovat hyödyksi. Oikeustaloustieteen ja kriminologian kursseilta sai hyviä näkökulmia sääntelyn vaikutuksesta käyttäytymiseen. Myös kiinnostavan hallinnonalan substanssisääntelyn tuntemus ennalta on hyödyksi.
Sivuaineoikeutta hyödyntäen ei ole haitaksi suorittaa opintoja myös toiselta tieteenalalta, kuten esimerkiksi taloustieteestä, psykologiasta, yhteiskuntatieteistä tai kauppatieteistä. Nämä eivät ole edellytyksiä työssä
Kuva:MyName (Mahlum), Public domain, via Wikimedia Commons
pärjäämiselle, mutta voivat antaa varsin hyödyllisiä näkökulmia ajattelulle, jos toimii ministeriössä juristin roolissa. Ranskan kielen opiskelusta on hyötyä, sillä kieltä käytetään EU:ssa englannin ohella työkielenä (erityisen korostuneesti Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudella, yllättävää).
Entä valmistiko jokin muu oikiksen aikainen kokemus työhösi ja/tai työnhakuun?
Kaikki työkokemus ja vuorovaikutus kollegoiden kanssa on ollut osaltaan hyödyksi. Opiskeluaikaisia tuttuja on töissä muualla valtioneuvostossa, mikä osaltaan helpottaa yhteistyötä tarvittaessa. Osallistuin myös hieman opiskelijapolitiikkaan, mikä valotti puolueiden sisäistä päätöksentekoprosessia, ja tästä on ollut nykyisessä työssä hyötyä.
Lisäksi työhön liittyy aika suurten tietomäärien omaksumista lyhyessä ajassa, joten lukutekniikkaan, olennaisten seikkojen tiivistämiseen, keskeisten seikkojen selkeään esittämiseen, ym. vastaavaan liittyvät oikiksen aikaiset opit ovat edelleen hyödyksi.
Mitä vinkkejä antaisit ministeriötyöstä haaveilevalle oikkarille?
Ministeriöissä on varsin erilaisia tehtäviä, ja hakiessa kannattaa perehtyä, mille osastolle on hakemassa ja millaisia hankkeita siellä on käynnissä. Valtioneuvoston hankeikkunasta löytyy verkkotietoja hankkeista ennen eduskuntakäsittelyä. Ministeriöistä löytyy myös muita kuin säädös- ja politiikkavalmistelutehtäviä, esimerkiksi konserniohjauksen, hankintojen ja henkilöstöhallinnon parista. Ministeriöistä on myös hyvät mahdollisuudet hakeutua EU-tehtäviin. Yleisesti kannattaa myös seurata vähän yhteiskunnallista keskustelua ja olla kiinnostunut poliittisesta rajapinnasta, joka valtioneuvostoon liittyy. Suosittelen tarttumaan eteen sattuviin tilaisuuksiin – esimerkiksi Suomen EU-puheenjohtajuuskausi oli usealle hyvä väylä saada kokemusta valtioneuvostossa työskentelystä.
Kerro ensimmäisestä oman alan työpaikastasi!
Olin Kelan asiakaspalvelussa töissä parina kesänä. Sieltä sai hyviä oppeja haastavista vuorovaikutustilanteista kasvotusten ja puhelimessa, kun tuohtuneille kansalai-
sille sai selventää etuuspäätöksien sisältöä. Tein samoihin aikoihin myös sopimusmalleja legal tech –startupille. Opintojen loppuvaiheessa tein harjoittelun ministeriössä ja syyttäjänvirastossa sekä työskentelin opetus- ja tutkimusavustajana yliopistolla ja tuntiopettajana amk:ssa.
Koitko opiskeluaikoina paineita työllistymisestä?
Kyllä koin, varsinkin ennen ensimmäisen opintoihin liittyvän harjoittelupaikan saamista. Jälkikäteen ajateltuna paineiden kokeminen oli vähän tarpeetonta ennen notaarin tekemistä, sillä nyt ei juurikaan ole merkitystä, oliko ensimmäinen harjoittelu toisen vuoden kesällä vai neljännen vuoden syksyllä. Yliopiston harjoittelutuen avulla ensimmäisen harjoittelupaikan saaminen olisi helpottunut merkittävästi, ja ajoitusta tärkeämpää oli ehkä kokemuksen kerääminen useammasta työpaikasta, joka valmistumisen jälkeen ei lyhyessä ajassa ole mahdollista.
Mitä tulevaisuuden urahaaveita sinulla on?
Viihdyn nykyisessä roolissani hyvin, ja toivon tulevaisuudelta haastavia ja mielekkäitä tehtäviä valtioneuvostossa. Eräänä urahaaveena oli tuomioistuinharjoittelu, ja tulevaisuudessa voisin harkita vaihtoehtona myös tuomioistuinuraa joko yleisten tai hallintotuomioistuinten puolella. Harkitsen myös jatko-opintoja, jos sopiva aihe tutkimukselle löytyisi.
Onko jotain sellaista, mitä olisit halunnut vielä kokea opiskelija-aikoina?
En ehtinyt käydä vaihdossa, ja ottaisin sille aikaa, jos opiskelisin uudestaan.
Vinkkaa paras neuvosi työnhakuun!
Tuo esiin motivaatio juuri haettavaa tehtävää kohtaan. Tee selkeä ja tiivis CV. Ole haastattelussa aito ja rehellinen. Motivaatio ratkaisee, sillä opiskelijasta ei odoteta valmista asiantuntijaa, ja siksi motivaatiota juuri haettavaan rooliin on hyvä korostaa.
Terveiseni judisteille:
Pitäkää hauskaa ja nauttikaa opiskeluajasta! Töitä ehtii tehdä myöhemminkin.
1) Nimeä kolme mieleenpainuvinta muistoa oikisajoilta.
• Fuksiviikot, sekä omat että myöhemmin tutorina.
• Vujut, omat ja vierailut Rovaniemelle, Turkuun ja Helsinkiin.
• Ruotsin kielen kurssien läpäiseminen. Jos jostain niin niistä olisi valmistuminen voinut jäädä kiinni :-).
2) Jos saisit valita itsellesi supervoiman, minkä valitsisit?
Ilmiintyminen eli teleporttaus. Helpottaisi reissaamista ja esim. päällekkäisiin kokouksiin osallistumista.
3) Lempilounaspaikka?
Espalla Haiku Sushi tai Robert’s Coffee Jugend. Salmisaaressa paras osoite oli Faro’s Channelside tai Hima&Sali. Oikeusministeriön henkilöstöravintola Apollo (lue: Carelia Espalla) on toisaalta virkamieshenkinen vaihtoehto.
4) Etänä kotona vai toimistolla paikan päällä?
1–3 päivää viikossa toimistolla ja muuten etänä, eli aika 50–50. Vapaus valita kalenterin mukaan on hyvä. Jos aloittaisin uudessa työssä, olisin alussa paikan päällä.
5) Joensuusta kaipaan erityisesti…
Opiskelukavereita, positiivista tunnelmaa, yliopistoa ja vähän myös Bar Playta.
Liikenne- ja viestintäministeriö edistää väestön hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Liikenne- ja viestintäalan lainvalmistelu on ministeriön perustehtävä. Lisäksi huolehdimme toimivista, turvallisista ja edullisista yhteyksistä ja toimimme aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla.
Toimivat liikenne- ja viestintäpalvelut ovat osa yhteiskunnan perustaa. Palveluiden raaka-aineena on yhä useammin tieto, alustana liikenteen ja viestinnän verkot. Edistyksellisellä lainsäädännöllä luodaan edellytyksiä markkinaehtoiselle palvelutuotannolle ja uusille liiketoimintaideoille.
Ministeriön tehtävänä on myös hillitä ilmastonmuutosta hallinnonalan toimien kautta.
Ministeriön hallinnonalaan kuuluvia virastoja ovat Liikenne- ja viestintävirasto, Väylävirasto ja Ilmatieteen laitos. Ministeriön omistajaohjauksessa olevia yhtiöitä ovat Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy, Cinia Oy, Suomi-rata Oy, Turun Tunnin Juna Oy ja Itärata Oy. Myös Yleisradio Oy kuuluu ministeriön hallinnonalaan. Sen ohjauksesta vastaa eduskunnan valitsema hallintoneuvosto.
Liikenne- ja viestintäministeriö arvostaa yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta. Ministeriössä työskentelee noin 185 ministeriöläistä, joiden jokapäiväistä työtä ohjaavia arvoja ovat oikeudenmukaisuus, rohkeus ja yhteistyö.
PELINURKKAUS
Kirjoittanut: Oikeustieteen ylioppilaat Inka Mikkonen ja Jenna Vänttinen
Wingspan on koukuttava ja kauniisti kuvitettu lautapeli, jota pelamaalla oppii uusia faktoja linnuista. Pelin kesto on noin tunnin riippuen pelaajamäärästä (1-5 henkilöä).
Pelin idea on saada mahdollisimman paljon pisteitä, joita kertyy itse linnusta, munista, tavoitteista ja bonuksista. Alkuun peli tuntuu haastavalta, koska meneillään on paljon samanaikaisesti. Säännöt kuitenkin oppii nopeasti pelaamalla ja ennen kuin huomatkaan haluat pelata sitä uudelleen.
Wingspan on ollut vuoden 2020 vuoden strategiapeli finalistina eikä suotta! Jokainen pelikerta on erilainen ja oman pelin strategia riippuu paljolti tuurista.
Pelin voin lainata Joensuu pääkirjastosta tai sitä on mahdollista tulla pelaamaa Judican lautapelikerhoon.
Muutaman judistin keskiarvo pelille on 5-/5.
Vielä vuosi sitten pelkäsin pahinta skenaariota. Kun fuksivuoteni vuosijuhlat peruttiin kahteen erilliseen otteeseen Itä-Suomen pahentuneen koronatilanteen myötä, täyttyi mieleni ajatuksista siitä, että samoin kuin edeltäjäni, joutuisin seuraamaan turvaetäisyyksien päästä musertavaa näkymää: minun, toimikuntani, kanssahallituslaisteni sekä vuosijuhlamarsalkoiden alkuvuoden työpanokset päätymässä kaapin perälle odottamaan toista vuotta peräkkäin.
Pelkoni osoittautui lopulta tarpeettomaksi, sillä sain viime vuoden maaliskuussa kokea elämäni ensimmäiset ainejärjestön, saati Judican, vuosijuhlat. Olin ehtinyt vuosijuhlajärjestelyjä tehdessäni olettaa, että vuosijuhlien merkitys ainejärjestön vuoden merkittävimpänä juhlana koitui pelkästään suuresta osallistujamäärästä sekä pukukoodista. Vasta vuosijuhlavieraiden valuessa juhlatilaan ymmärsin todella, mikä tapahtumasta tekee niin poikkeuksellisen. Vuosijuhlissa juhlitaan ainejärjestöä, ja juhlavieraat tuovat juhlahengellään Judican kaikissa muodoissaan raikuvasti eloon yhden viikonlopun ajaksi.
Pääsin Judican vuosijuhlien jälkeen hallitusvuoden tarjoamalla velvollisuudella/mahdollisuudella nähdä muidenkin oikeustieteen ainejärjestöjen vuosijuhlia varmistaakseni, ettei kokemukseni Judican vuosijuhlahengen ainutlaatuisuudesta perustunut puhtaasti omaan vuosijuhlien ensikertalaisuuteeni. Vaikka lähdinkin tekemään selvitystäni selvällä agendalla kuin palkattu tutkija konsanaan, tukivat myöhemmät kokemukseni saamaani käsitystä. Jokaisen ainejärjestön vuosijuhlat ovat olleet jäsenistönsä näköiset eikä juhlahenkeä niiden välillä voi verrata. Vuosijuhlahenki ei ole pelkästään yhdeksi viikonlopuksi rakennettu kulissi, vaan ainejärjestön historian
hetkellinen herääminen henkiin nykyaikaan, oli sitä historiaa olemassa sitten yhdeksän tai yhdeksänkymmentä vuotta, ja edusti sitä sitten sata tai neljäsataa jäsentä.
Ottaen huomioon, että itse olen tähän mennessä kokenut vain oikeustieteen ainejärjestöjen vuosijuhlia, voin vain kuvitella tunnelman olevan täysin omalaatuinen kun tieteenalojen rajoja lähdetään ylittämään. Välillä itselle vieraan ainejärjestön tunnelma aiheuttaa ainakin minulle paikoin tunteen siitä, ettei välttämättä pääse valtavirran kanssa samaan juhlahumuun. Mutta niitä viikonlopun mittaisia ikkunoita, joista olen päässyt muiden ainejärjestöjen elämää sekä historiaa tirkistelemään kuin mikäkin oikeustieteiden Ulla Taalasmaa, en tule koskaan unohtamaan, ja olen loputtoman kiitollinen siitä, että se mahdollisuus minulle suotiin.
Judican yhdeksännet vuosijuhlat ovat lähestymässä kovaa vauhtia, ja tänä vuonna vuosijuhlavastaavan viittaa kevyempänä aion täysillä nauttia siitä vuosijuhlahuumasta, joka viime vuonna tuntui vilahtavan ohitseni. Samoin odotan jännityksellä sitä, miten Judican juhlatunnelma on vuoden vanhempana kehittynyt. Suurkiitokset kaikille tämän vuoden Judican vuosijuhlien järjestämisestä vastuussa olleille. Ja kaikille, jotka vuosijuhlia kanssani tulevat viettämään, pyydän teitä Kimmeliin astuessanne pitämään mielessä, ettei kyseessä ole pelkästään viikonlopun, vaan yhdeksän vuoden mittainen juhla.
Jussi Hakala
Vuoden 2022 sihteeri ja vuosijuhlavastaava
Kerro hieman itsestäsi!
Olen Asianajotoimisto Teräskulmassa osakkaana ja teen asianajajan töitä. Eniten työskentelen asumisen ja rakentamisen juridiikan parissa. Valmistuin oikeustieteen maisteriksi alkuvuodesta 2017. Olin valmistuessani vain 21-vuotias opiskeltuani tutkinnon noin 2,5 vuodessa. Urani on ollut siis melko lennokas, mikä kuvastanee myös luonnettani. Haluan, että asiat tapahtuvat ja myös otteeni työhön on melko säpäkkä. Vahvuuteni on tietyllä tapaa myös heikkouteni, koska olen usein turhan malttamaton.
Miksi halusit töihin juuri Teräskulmalle ja miten päädyit nykyisiin työtehtäviisi?
Teräskulma kuulosti minulle sopivalta työpaikalta sen nuorekkaan ja modernin hengen vuoksi. Lisäksi olen nuoresta pitäen ollut erittäin kiinnostunut kiinteistöasioista ja rakentamisesta, joten koin Teräskulman erikoistumisalueet minulle hyvin sopiviksi. En kuitenkaan päätynyt Teräskulmaan töihin perinteisesti hakemalla sinne itse, vaan suosituksen ansiosta minulle soiteltiin Teräskulmasta, tulisinko töihin ja sillä tiellä ollaan.
Olet ollut tuomioistuinharjoittelussa Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa vuonna 2019. Millaista harjoittelu oli ja onko se auttanut sinua nykyisten työtehtävien suhteen?
Tuomioistuinharjoittelu oli mahtavaa aikaa. Se oli mukavaa vaihtelua avustavan lakimiehen työhön, opin vuoden aikana tosi paljon ja työyhteisö oli mitä mainion. Muistan usein niin lämmöllä kaikkia huippuja työkavereitani tuolloin. Auskultointi tuli minulla todella hyvään saumaan uran alussa ja silloin siitä onkin varmasti eniten hyötyä. Hyödynnän vuoden aikana saamiani oppeja jatkuvasti etenkin tuomioistuinasioita hoitaessani.
Opiskeluvuosinasi olit myös aktiivinen judisti. Missä eri pesteissä toimit Judicassa ja koetko niiden auttaneen sinua juristin työuralla?
Toimin lähestulkoon koko opiskeluaikani eli kaksi hallituskautta Judican yritys- ja yhteistyövastaavana. Se oli
aivan huippua hommaa, koska silloin niin moni diili neuvoteltiin yhteistyökumppaneiden kanssa aivan alusta ja sai työskennellä mahtavien tyyppien kanssa. Pesti oli myös kunnon näköalapaikka eri yrityksiin, joten siinä sai hyvin osviittaa siihen, missä mahdollisesti haluaisi työskennellä.
Mitä toimeksiantoja teet mieluiten ja miksi?
Hoidan mieluiten juttuja rakentamiseen liittyen, erityisesti urakkariitoja. Jos en olisi juristi ja tänä päivänä ammattia valitsisin, voisinkin hakeutua rakentamisen pariin. Kai tykkään niistä jutuista juuri siksi, että niissä on niin paljon myös muuta kuin juridiikkaa ja pitää ymmärtää esimerkiksi rakennustekniikastakin. Tosin olen huomannut, että kun ei ole tullut vähään aikaan opiskeltua mitään, niin nautin nykyään valtavasti jutuista minulle ennestään tuntemattomilta alueilta. On mahtavaa päästä tutustumaan aivan uuteen lakiin ja uusiin asioihin. Jatkossa haluaisin oppia enemmän etenkin yritysjuridiikasta.
Mikä on paras muisto opiskeluajoiltasi?
Hyviä opiskelumuistoja on niin paljon, että kysymys on miltei mahdoton. Judican parit ensimmäiset vuosijuhlat olivat ainakin erityisen mieleenpainuvia. Silloin juhlaväkeä oli vielä sen verran vähän, että juhlat olivat paljon nykyistä intiimimmät mutta Judican henki oli jo tuolloin aivan uskomattoman hyvä ja kekkerit sen mukaiset.
Nykyisille judisteille toivon ennen muuta hauskaa opiskeluaikaa. Kun on hyvä fiilis ja elämässä kaikkea muutakin kivaa opintojen lisäksi, jaksaa myös opiskella!
Työnhakuvinkkini judisteille on simppeli: puhelin käteen tai vielä parempi ihan facetoface luomaan kontakteja. Tämä aina toitotettu juttu vaan pitää paikkansa. Kirjalliset hakemukset hukkuvat helposti massaan, kun taas henkilökohtaisella kontaktilla erottuu ja jää muistiin.
Saara
Leinonenasianajaja, varatuomari
Judica
ry:n alumni
Ensimmäiset vuosijuhlat varmasti jännittävät, sillä kaikki mielikuvat vuosijuhlista ovat rakentuneet huhupuheiden ja tarinoiden varaan. Ei kuitenkaan kannata huolestua, vaan lukea oheinen teksti, niin askelmerkit pysyvät suhteellisen selvänä ainakin Las Palmasin jatkoille saakka.
Ennen vuosijuhlapäivää on suositeltavaa tutustua vuosijuhlien pukeutumisetikettiin ja tapaohjeeseen. Tällöin et ainakaan saavu paikalle missä tahansa ryysyissä ja osaat käyttäytyä juhlien arvokkuuden mukaisesti. Esimerkiksi haalarit kannattaa jättää kotiin eikä juomalaulutoivomuksia kannata säästellä vuosijuhlasitseiltä vuosijuhliin. Lehteä lukiessa tämä saattaa olla jo myöhäistä, mutta vuosijuhlia varten kannattaakin varata itselleen frakki. Mikäli frakki on kuitenkin jäänyt varaamatta, ei huolta, sillä kaikista cooleimmat jäbät saapuvatkin vuosijuhlille tummassa puvussa. Perinteisesti naiset ovat puolestaan pukeutuneet vuosijuhlilla juhla- tai iltapukuun. Keskeisintä kuitenkin on, ettei unohda pukea päälleen järjestönauhaa, joka on mahdollista ostaa viimeisen kerran ennen vuosijuhlia kahvituksessa vuosijuhlaviikon tiistaina.
Kun tarvittavat valmistelut on tehty ja vuosijuhlasitseiltä on selvitty, onkin varsinaisen juhlapäivän aika. Keskeisintä vuosijuhlapäivänä on muistaa, ettei akateemista varttia tunneta ja juhliin tulee saapua ajoissa. Vaikka myöhästymisen “rangaistuksena” ei ole viinashottia, on kuitenkin tyylikästä ja muita juhlavieraita kunnioittavaa
olla ajoissa paikalla. Keskeisintä on muistaa olla ajoissa Teräskulman pre-cocktailtilaisuudessa, vuosijuhlapaikalle siirtyvissä busseissa ja totta kai vuosijuhlapaikalla itse Sirkkala-salissa. Tutustu siis kutsuissa löytyvään vuosijuhlapäivän ohjelmaan huolellisesti. Itse tapahtuman aikana puolestaan kuuntele vuosijuhlamarsalkkojen antamia ohjeita tarkasti, niin olet varmasti oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Kun alustavat valmistelut on tehty ja olet ehtinyt Sirkkala-saliin oikeana päivänä oikeaan aikaan, ei muita huolia enään oikeastaan ole kuin nauttia itse varsinaisista vuosijuhlista. Ei kuitenkaan kannata vielä istahtaa alas ja huokaista helpotuksesta, sillä liput saapuvat airueen saattelemana Sirkkala-saliin. Kun lippuseremonia on päättynyt, voit vihdoin istahtaa alas.
Ensimmäisenä puhuvat vuosijuhlamarsalkat, jotka esittävät oman tervehdyksensä. Mikäli jano on päässyt yllättämään apu löytyy edestäsi pöydältä. Malta kuitenkin, sillä jano sammutetaan yhdessä vuosijuhlamarsalkkojen puheen päätyttyä. Tämän jälkeen saatat huomata ympärilläsi liikehdintää, ei tarvitse kuitenkaan huolestua, sillä tässä vaiheessa tarjoilijat alkavat jakamaan alkuruokaa. Tämä kaikki tapahtuu illan kokin säestyksellä, joka samalla esittelee illan menut ja viinit.
Seuraavaksi on puheenjohtajamme Laurin vuoro, joka esittää oman tervehdyksensä. Tervehdyksen yhteydessä palkitaan myös ansioituneita judisteja. Osallistumalla aktiivisesti ainejärjestötoimintaan, edistämällä yhdistyksen tavoitteita ja yhteistä Judica-henkeä on sinullakin mahdollista olla yksi ansioituneista Judisteista, jotka palkitaan tässä tilanteessa. Aplodeja ja kannustuksia ei kannata tässä vaiheessa säästellä, sillä jokainen palkittu on varmasti ne ansainnut. Palkitsemisen jälkeen laulunjohtaja astuu esiin ja aloittaa ensimmäisen laulun. Palkitsemisen ja laulun synnyttävän hurmoksen jälkeen on hyvä astella ensimmäiselle tauolle jäähdyttelemään.
Tauolta ajoissa palaamisen jälkeen on vuorossa illan juhlapuhe, jonka tulee esittämään KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi. Samalla päästään nauttimaan illan pääruuasta. Koska puheen jälkeen ensimmäisestä snapsista on ehtinytkin vierähtää tovi, on aika kutsua tarjoilijat paikalla laulun säestämänä. Seuraavaksi Judican entinen puheenjohtaja legendaarinen Jarkko Kontiainen tulee esittämään puheen meille Judisteille. Mikäli pidät ruotsin kielestä ja viinasta, pidät myös puhetta seuraavasta laulusta. Ennen toista taukoa on vielä vuorossa laitoksen
tervehdys ja vuoden menestyksekkäimmän opiskelijan palkitseminen.
Koska ilta on täynnä yllätyksiä on myös juhlien viimeinen osio hyvä pitää yllätyksenä. Tässä vaiheessa ensikertalaisillekin askelmerkit ovat sen verran selvät, että he selviävät muiden mukana juhlan hurmoksessa. Mikäli vuosijuhlissa selviytyminen vieläkin huolettaa, viimeisenä vinkkinä oheistan vain seuraamaan muita ja toimimaan toisten esimerkin mukaisesti. On hyvä myös muistaa, että vaikka vuosijuhlat ovat arvokas juhla, ne järjestetään nimenomaan siksi, että pääsisimme yhdessä juhlistamaan rakasta ainejärjestöämme. Ei siis kannata ottaa kaikkea turhan vakavasti, vaan saapua vuosijuhliin iloisin mielin.
UNISON BREWING
Kirjoittanut: oikeusnotaari Elias Eronen ja oikeustieteen ylioppilas Juho Mela
Niin kauan kun ihminen on voinut ajatella, on hän pohtinut universumin saloja. Ranskalainen filosofi René Descartes uskoi, että tieto ja totuus on löydettävissä vain järjen käytöllä, kun taas empirismiä edustava John Locke uskoi tiedon löytyvän omien kokemuksien ja aistien perusteella. Antiikin Ateenassa vaikuttanut filosofi Socrates uskoi, että jokaisen ihmisen tulee etsiä totuutta ja vain tätä kautta voi ihminen löytää onnen. Platon taas uskoi, että vain ylempien luokkien tulee tavoitella totuuden löytämistä, kun taas muiden yhteiskuntaluokkien tulee hyväksyä oma asemansa ja kuunnella ”ylempiään”.
Näistä suurista ajattelijoista inspiroituneena päätimme taklata filosofisista pulmista suurimman. Kysymykseen, joka on kolkuttanut jokaisen mieltä ajanlaskun alusta alkaen. Ja ei. Nyt emme tarkoita munan ja kanan tulemisen kuuluisaa pulmaa. Vaan sitä, kumpi on juhlista paras: akateeminen silliaamiainen (”sillis”) vai vuosijuhlat (”vujut”). Silliksen koulukuntaa edustaa oikeustieteen ylioppilas ja palkittu Vis-Alumnus, Juho Mela. Vuosijuhlia tekstissä taas puolustaa vasta valmistunut oikeustieteen notaari
ja palkittu Vis-Alumnus Elias Eronen. Tekstimme noudattaa seuraavaa rakennetta: Toinen esittää väitteen, johon toinen saa vastata lyhyesti. Tämän jälkeen vastaväitteen esittäjä saa esittää oman uuden väitteensä, johon jälleen tarjotaan paikka uudelle lyhyelle vastaväitteelle. Lopuksi molemmat esittävät loppupuheenvuoron, jolla pyrkivät vakuuttamaan teidät, rakkaat lukijat.
J: Vuosijuhlien arvokkuus, frakin tuulettaminen ja pönöttäminen Kimmelin aulassa viehättää varmasti tietynlaisia pyrkyreitä. Voimme kuitenkin olla samaa mieltä siitä, että vuosijuhlaviikonlopun kohokohta on silliaamiainen, jossa pöydän alle voi huoletta ”nukahtaa” ilman paheksuvia katseita.
E: Sehän on paljon hauskempaa ”nukahtaa” frakki päällä ravintolan pöydälle. Juhlien kohokohta on olla tyylikkäänä ja tärkeän oloisena itse juhlatilaisuus, ja sitten jatkojen alkaessa rentoutua, sitoa ainejärjestönauha otsalle ja päästää villieläin häkistä.
E: Vuosijuhlissa korostuu Judican asema yliopistossa, oikeustieteellisessä yhteisössä sekä yritysmaailmassa. Palkintojen ja laajan osallistujaskaalan myötä juhlissa osallistujalle tulee olo, että kuuluu oikeudelliseen yhteisöön. Itselle tämä konkretisoitui juuri fuksivuoden vuosijuhlissa. Tätä samaa fiilistä ei vaan saa sillikseltä.
J: Judican asemaa yritysmaailmassa on varmasti tarkasteltu uudestaan useiden tahojen toimesta Judistien vuosijuhlaetiketin johdosta. Laaja osallistujaskaala taas korostuu myös silliksellä. Vieraiden joukkoon lukeutui viime vuonna muun muassa rakastettu oikeustieteiden laitoksen opetuksesta vastaava varajohtajamme. Väittäisin myös, että silliaamiaisen avoin baari, jossa jokainen voi nauttia virvokkeita omien rajojensa puitteissa, on omiaan luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
J: Silliksen vuosittainen hemohuumori-teema pukeutuminen jaksaa naurattaa kerta toisensa jälkeen. Voit tuoda hymyn opiskelutovereidesi huulille laittamalla päälle vaikkapa aikuisviihde-teemalla varustetun T-paidan tai hassun hauskat ylisuuret värikkäät lasit. Pölyinen frakki taas aiheuttaa kollegoiden keskuudessa lähinnä syviä huokauksia ja myötähäpeää.
E: Nykypäivä täytyy miettiä, naurattaako pornopaita vain sen käyttäjää vai laajempaa yleisöä? Kun täräyttää upouuden frakin olkapäilleen, voi mahdollisesti hurmata tulevan työnantajan omalla tyylikkyydellään, sivistyneisyydellään sekä karismallaan, jolloin partner-track on taattu jo opiskeluvuosien alussa.
E: Vuosijuhlat eivät pääty keskellä päivää. Bileitä voi jatkaa iltapäivän cocktail-tilaisuudesta yön pikkutunneille ja aina torin grillille asti. Tämä on mahdollista sillikselläkin, mutta kokemuksella voin sanoa, että silliksen jatkoille selviää yleensä vain vahvimmat soturit.
J: Vuosijuhlien jatkoilla on jos jonkinlaista amatööriä juomassa itseään juhlien arvokkuudelle varsin epäsopivaan kuntoon. Kun kolmas päivä on karsinut pois pahimmat vauvapäät silliksen jatkoilla tunnelmaa ylläpitävät todelliset alan miehet ja älykästä dialogia syntyy aiheesta kuin aiheesta. Viime vuonna pohdimme muun muassa taloudellisia kysymyksiä (ASP-tilin likvidointi), yhteiskunnallisia asioita (Älä oksenna siihen), sekä syvempiä hengellisiä mysteereitä (Hengittääkse vielä?).
J: Yllätyksellisyys. Silliksen teema, paikka ja ohjelma ovat visusti suojeltuja salaisuuksia. Sillisaamuna lähes tärisen jännityksestä. Ja ehkä jostain muusta.
E: Joka vuosi sillispaikka ja -ohjelma on lipsahtanut julkiseen tietoon jonkun innokkaan fuksin (tai kolumnistin) suusta. Yllätyksellisyys tulee lähinnä sen pohtimisesta, riittääkö cocktailtarjoilusta kaikille vai joutuuko juhlija tyytymään kuparinvärisen olueen. Vuosijuhlilla taas pääse oikeasti jännittämään: Kuka on esiintyjä? Ketkä palkitaan ansiomitalein? Ja kuinka kalliiksi vuokrafrakin korjaus tällä kertaa menee?
E: Tästä siirrytään viimeiseen argumenttiin. Vujuilla ei ole kiire. Silliksen paras ominaisuus on se, että se toimii tukifunktiona vuosijuhlille. Kenelläkään ei ole kiire vuosijuhlilta toimistolle kirjoittamaan DD-raporttia tai luennolle perehtymään ympäristöoikeuden saloihin. Tämä johtuu siitä, että vuosijuhlia seuraa sillis. Sillikseltä monet joutuvat lähtemään ensimmäisellä bussilla ja kärsimään syntiensä seuraamukset seuraavana aamuna. Silliksellä mielessä painaa seuraavan viikon vastuut, kun taas vuosijuhlien osallistuja tietää, että huomenna vielä voi pitää hauskaa.
J: Kun muistelen viime vuoden silliaamiaista, kiireen tuntu ei ole päällimmäisenä mielessä. Hyvin valmistautunut judisti on ottanut töistä vapaata torstaihin asti ja kirjoitusviestinnän kurssin voi hoitaa vaikkapa neljäntenä vuonna.
Loppupuheenvuorot
E: Kaiken kaikkiaan vuosijuhlat on vuoden kohokohta ja vuosijuhlaviikon pääpäivä (vaikka jotkut ovat yrittäneet sillistä täten brändätä). Juhlissa korostuu järjestömme yhteisöllisyys ja arvokkuus. Vaikka sillis kuuluu yhteen lempitapahtumistani, eikä tarkoitus ole mollata sitä, ei tämä vedä vuosijuhlille vertoa. Juhlat ovat poikkeus arjesta. Harva laittaa frakin tai juhlamekon päälle juhliin, mutta haalareissa heiluminen on monella tieteenharjoittajalle lähes arkea.
J: Voin tässä yhtyä vastapuolen mielipiteeseen. Koko vuosijuhlaviikonloppu on kerta toisensa jälkeen ollut unohtumaton kokemus. Jokainen itseään kunnioittava oikeustieteen harjoittaja kuitenkin varmasti tiedostaa milloin niin kutsuttua PÄÄPÄIVÄÄ vietetään.
Toimittanut: Oikeustieteen ylioppilas Inka Mikkonen
Vuosijuhlat lähestyy kovaa vauhtia ja lehteä pidellessäsi taitavat ne olla jo aivan nurkan takana. Jos asu tai jo lähes valmiin asukokonaisuuden viimeistelevä osa puuttuu, tämä juttu on tarkoitettu juuri sinulle! Vuosijuhlissa asu poikkeaa monelle tutusta ja tavallisesta juhlapukeutumista ja näin ollen asua ei löydy valmiiksi kaapista.
Pukeutumisetiketin ydin on, että päälle laitetaan joko frakki, tumma puku tai täyspitkä juhlapuku. Haluaisin antaa vinkkejä, miten tällaisen asukokonaisuuden hankkiminen onnistuu mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja opiskelijabudjetilla.
Suomessa vaatejäte ei ole niin suuri ongelma, mitä se kokonaisuudessaan maailmalla on. Se ei tarkoita sitä, ettemme silti voisi miettiä kestäviä ratkaisuja pukeutumisessa. Tässä siis muutama vinkki, toivottavasti löydät jotain sinulle tarpeellista tietoa!
Mistä löytää asu vuosijuhliin?
• Fyysiseltä kirpputorilta. Joensuussa esimerkiksi Ekokirppis (Siltakatu 18), Valintakirppis (Teollisuuskatu 4) tai ketjuina toimivat Fida (Teollisuuskatu 21) ja Kontti (Voimatie 10).
+ Vaatteita pystyy kokeilemaan
+ Mahdollisuus löytää vintage-tuotteita
+ Usein halvempaa, kuin uutena ostaminen
- Vaihteleva tarjonta, aina ei löydä etsimäänsä
• Nettikirpputorilta. Esimerkiksi Zadaa, Depop, Sellpy, Tise ja Tori. Kaikki nämä ovat ladattavissa sovelluskaupasta.
+ Laaja valikoima
+ Hakutoiminto, voi etsiä tarkasti ja suodattaa
vaihtoehtoja
+ Useassa sovelluksessa ostajaa suojellaan. Eli jos tuote ei ole myynti-ilmoitusta vastaava, voi vaatteen palauttaa ja saada rahat takaisin
+ Usein halvempaa, kuin uutena ostaminen
- Vaatteita ei pysty kokeilemaan
- Toimituksen nopeus riippuu myyjästä
• Vuokrausliikkeestä. Netistä löytyy erilaisia vaihtoehtoja
hakusanalla ”Pukuvuokraamo”. Jotkin uuden aallon kirpputorit, varsinkin isommissa kaupungeissa tarjoavat myös vaatteiden
vuokrauspalveluita. HOX! Myös Torissa on mm. frakkeja vuokrattavana.
+ Hyvä vaihtoehto, jos tarvitsee asua vain kerran
+ Vaatteen kunto on varmasti hyvä
- Ei välttämättä sovi opiskelijabudjetille
• Facebookin ryhmästä. Esimerkiksi ryhmästä ”Vujumekot kiertoon”. On myös paljon erilaisia kirpputoriyhmiä, kuten ”MINIMALISTINEN KIRPPARI”, ”Retro ja Vintage Kirpputori” ja eri alueiden omat kirpputoriryhmät.
+ Laajasti vaihtoehtoja
+ Usein halvempaa, kuin uutena ostaminen
- Täytyy etsiä maltillisesti
- Aina ei voi kokeilla ennen ostoa
- Kaupat eivät välttämättä aina onnistu sovitun mukaan
Entä asusteet?
Varsinkin asusteita löytyy hyvin kirpputoreilta, sekä fyysisiltä että netistä. Asusteita on myös helppoa lainata sekä vaihdella ystävien tai perheenjäsenten kanssa.
Lopuksi
Käytettynä ostetut vaatteet ovat usein uniikkeja ja ne päällä erotut joukosta eduksesi. On myös kiehtovaa kuvitella puvun aiemmin kuljettuja juhlia ja hienoa pidentää vaatteen käyttöikää.
Käytetyn asun löytäminen vaatii kuitenkin aikaa sekä malttia ja näin viimehetkellä se ei ehkä vain ole mahdollista. Myös asun uutena ostaminen voi olla ympäristöystävällistä sekä pitkällä kantamalla taloudellisesti kannattavaa. Ehdotan harkitsemaan kerralla kestävään ja ajattomaan pukuun investointia. Näin sitä voisi käyttää usean vuoden ajan ja lopulta se niin sanotusti maksaa itsensä takaisin. Kun puvun ulkomuotoon kyllästyy, voi sitä itse muokata pienillä keinoilla tai jos haluaa näyttävämmän muutoksen, voi sen viedä ompelijan käsiteltäväksi.
Tärkeintä kuitenkin on, että sinulla on mukava ja itsevarma olo asussasi, hällä väliä sillä, mistä se on hankittu. Vaatteiden kantajan itsevarmuus tekee asusta kuin asusta kauniin ja arvokkaan.
Toivon sinulle ihanaa vuosijuhlien viettoa!
Kirjoittanut: Oikeustieteen ylioppilas Aku Haikala
Kulttuurinurkassa käsittelen erilaisia taiteellisia teoksia ja jaan samalla suosituksia vaikkapa oikkarin lukulistalle. Tällä kertaa aiheeksi valikoitui Franz Kafkan klassikkoteos Oikeusjuttu.
Teos on ollut lukulistallani jo pitkään, sillä erään kaverini kanssa puheen kääntyessä kirjallisuuteen, mikä ei tosin ole usein, muistaa hän muistuttaa lukeneensa kyseisen teoksen ja minä en. Se onkin sitten varmaankin ainoa kirja, jonka osalta tilanne on näin. Niinpä kirjastossa vieraillessani katseeni kyseiseen kirjaan osuessa tarttui se mukaan.Samalla tietysti Oikeusjuttu toimii hyvin myös tämän tekstin aiheena. Näin ensimmäisen kulttuurinurkkani kunniaksi on ehkä ihan hyvä nostaa esiin oikeustieteisiin edes etäisesti liittyvä teos, onhan kyseessä kuitenkin pääosin meidän alamme opiskelijoiden luettavaksi tuleva lehti. Teoksesta voikin saada tietynlaista perspektiiviä oikeustieteen opintoihin, sillä se kertoo päähenkilö Josef K:n kamppailusta tuomioistuinta vastaan.
Oikeusjuttu ei ole varsinaisesti Kafkan pääteos, mutta se kuuluu kuitenkin hänen tunnetuimpiin teoksiinsa. Ennakkoon minulla ei ollut Kafkasta kovinkaan paljon tietoa, ja Oikeusjuttu olikin ensimmäinen hänen teoksensa, jonka olen lukenut. Kirja on koottu Kafkan kuoleman jälkeen häneltä jääneistä muistiinpanoista. Se onkin paikoin havaittavissa ja välillä tuleekin vaikutelma keskeneräisyydestä. Esimerkiksi kappale voi loppua kesken, ihan vain siitä yksinkertaisesta syystä, että sen loppu on vain jäänyt Kafkalta kirjoittamatta.
Teos ei varsinaisesti ole kovinkaan helppoa luettavaa. Proosa on paikoin vaikeaselkoista ja vaatii keskittymistä pysyä tapahtumista kärryillä. Eräs vaikeaselkoisuutta lisäävä tekijä on esimerkiksi se, kuinka päähenkilöstä käytetään vain nimeä K ja tämän etunimikin selviää dialogin myötä vasta kirjan puolivälin tuntumassa. Tapahtumat vaikuttavat myös välillä tulevan eteen täysin yllättäen ja
juoni onkin varsin poukkoileva. Henkilöhahmot eivät varsinaisesti herätä suurta sympatiaa, ja erityisesti päähenkilö Josef K vaikuttaa todella itsekeskeiseltä ja rasittavalta henkilöltä.
Tämä kaikki onkin Kafkalle ominaista ja osa sitä tyyliä, joka erottaa hänet valtavirrasta. Kafkaa onkin kuvailtu esimerkiksi unenomaiseksi ja esimerkiksi synkkyyttä ja ahdistusta on pidetty tämän teosten tunnusomaisina piirteinä. Oikeusjutun perusteella tätä kuvailua voikin pitää osuvana, sillä nämä piirteet ovat vahvasti teoksessa läsnä. Kafkan vahvuutena pidänkin itse Oikeusjutun perusteella kykyä luoda arkisessakin tilanteessa todella painostava ja jännittynyt tunnelma. Teoksessa ei oikeastaan selviä mihin kaikki tapahtumat ja tuomioistuimen toiminta edes perustuvat. Keskeinen piirre teoksessa onkin kuvaus ihmisestä, joka joutuu valtakoneiston käsiteltäväksi ilman vaikutusmahdollisuuksiaan kohtaloonsa.
Teoksessa synkkyys ja ahdistus tulevat esiin kamppailussa oikeuslaitoksen kanssa. Oikkarinkin on hyvä muistaa, että oikeuslaitos voi vaikuttaa tavan kansalaiselle ylivoimaiselta ja sen toiminnan ymmärtäminen hankalalta. Tämä näkökulma teoksessa tuleekin vahvasti esiin, kun Josef K. kamppailee oikeusjuttunsa parissa. Jo heti alkuun K pidätetään, jonka yhteydessä tulee esiin, kuinka tuomioistuimen virkailijat eivät tiedä mitään oikeusjutusta, eivätkä osaa kertoa oikeastaan mitään siitä K:lle. Kafkan kuvaus oikeuslaitoksesta onkin kyyninen. Lahjonta ja suhmurointi kukoistavat ja syytetylle ei anneta mitään tietoja käsittelystä ja tämä joutuu melkoisen pomputtelun kohteeksi. Onneksi totuus nykypäivän tuomioistuimista ei ole ihan näin karu.
Yhtäläisyyksiäkin nykypäivän tuomioistuimeen löytyy. Pitkät käsittelyajat ovat ongelmana meillä Suomessakin, kuten myös Kafkan tuomioistuimessa. Kafkan tuomioistuimen resurssipulaa voi myös verrata nykypäivän kotimaiseen oikeuslaitokseen. Onhan esimerkiksi tuomarien työkuorma noussut uutisissa esiin. Sentään meillä Suo-
messa ei virkamiesten tarvitse työskennellä tunkkaisissa ullakkohuoneistoissa, joissa vieraillessa tottumaton voi menettää tajuntansa, kuten Oikeusjutussa tapahtuu. Teoksessa tuomioistuimesta saatavat vähäiset tiedot perustuvat lähinnä huhuihin ja nekin ovat epämääräisiä, joten sitä vastaan kamppailu vaikuttaakin mahdottomalta. Oikeusjutun tavoin taisto valtakoneistoa vastaan voi tuntua epätoivoiselta nykypäivänäkin oikeuskäytäntöä tuntemattomalle.
Kokonaisuudessaan teos on vaikuttava kokemus. Vain harva kirjailija kykenee luomaan vastaavanlaista epätoivon ja tietämättömyyden tunnelmaa kuin Kafka. Kirjan lukemista voikin vahvasti suositella, vaikka onkin otettava huomioon sen erikoisuudet. Ihan jokaiselle Oikeusjuttu ei varmaankaan toimi, mutta jos keskeneräisyys ja osin siitä johtuva vaikeaselkoisuus eivät haittaa, antaa kirja paljon. Toisaalta ne sopivat myös kirjan tyyliin, sillä yllätyksellisyys ja arvoituksellisuus ovat kirjan vahvimpia ominaispiirteitä.
Kauniina talvipäivänä Res Judicatan toimitus pääsi maistamaan erilaisia drinkkejä keskustan ytimessä sijaitsevaan Gloriaan. Saimme mahdollisuuden päästä laajentamaan makumaailmaamme erilaisilla drinkeillä ja samalla inspiroida teitä, lukijoitamme tekemään samoin.
Tunnelma Gloriassa oli lämmin ja vastaanottava. Kirkas päivänvalo antoi mahdollisuuden kiinnittää huomiota Glorian yksityiskohtiin, joita ei menoa ja meininkiä täynnä olevina iltoina kerkeä huomaamaan.
Kaikki maistamamme juomat maksavat alle 10 euroa. Juomien hinta-laatusuhde on siis todella kohdallaan. Jokainen juoma ällistytti maukkaudellaan ja lisäksi saimme todeta, että ainejärjestöjuomien väliltä on erittäin vaikea valita suosikkiaan.
Tradenomin kaatajaa kuvailee hyvin kommentti “aikuismaisempi Judica-drinkki”. Kaataja koostuu murskatusta limestä, Sour Apple-likööristä, Koskenkorvasta sekä karpaloja appelsiinimehusta. Juoma ei ole liian makea, lime tuo hyvää kirpeyttä jota toisaalta appelsiinimehu on tasoittamassa.
Arvosanaksi raati antaa tradenomin kaatajalle 5-/5.
Saimme maistaa optimi-drinkistä kahdenlaista variaatiota. Drinkki muodostuu murskatusta limestä, Koskenkorvasta, mustikkalikööristä sekä lisäksi Spritestä tai soodasta maun mukaan. Optimi-drinkki on ihanan raikas ja sopivasti kirpeä. Jos juomasta haluaa vähemmän makean, on myös soodaveteen tehty juoma kerrassaan maukas valinta!
Arvosanaksi raati antaa Optimi-drinkille 4,5/5 ja Optimi-drinkille soodan kanssa 4/5.
Raati oli yhtä mieltä siitä, että tämä alkoholiton mojito oli täydellinen juoma! Juoma koostuu murskatuista limestä ja ruokosokerista, mintunlehdistä, mangosiirapista sekä ginger alesta. Mojitosta on mahdollista saada myös alkoholillinen versio, jolloin juomaan lisätään Jaloviinaa. Mango ja minttu tasapainottavat hyvin toisiaan. Juoma on kaiken kaikkiaan herkullinen! Lisäksi juoman hinta on vain neljästä viiteen euroa.
Arvosanaksi raati holittomalle mojitolle mangotwistillä 5/5.
Judica-drinkki on klassikko. Judistien vakiovalinta koostuu murskatusta limestä, Sour Apple-likööristä, Koskenkorvasta ja karpalomehusta. Judica-drinkki on mukavan kirpeä, jonka lisäksi karpalomehu tuo hyvin katkeruutta ja näin tasapainoittaa makumaailmaa. Raati oli hajaantunut sen suhteen, onko hieman yksinkertaisempi Judica-drinkki parempi kuin sen aikuismaisempi versio Tradenomin kaataja.
Arvosanaksi raati Judica-drinkille 4,5/5.
Drinkki on vaniljainen, sopivan makea ja yksinkertaisuudessaan erittäin maittava. Crush 43 koostuu sitruunasta, 43-likööristä ja soodavedestä. Sitruuna ei tee juomasta liian kirpeää ja juoma asettuu asteikolla kirpeä-makea enemmän makean puoleiseen laitaan. Jos jokin juomassa tuntuu tutulta, saimme kuulla, että 43-likööriä on myös monille tutussa mustikkashotissa!
Arvosanaksi raati Crush 43 -drinkille 5-/5.
Tämä miellyttävä variaatio muodostuu sitruunasta, 43-likööristä, päärynäkonjakista ja ginger alesta. Päärynäkonjakki tuo drinkkiin uniikin, päärynäisen maun. Juoma on makea ja jälleen raati oli hajaantunut sen suhteen, onko tavallinen vai muokattu 43-drinkki maukkaampi.
Arvosanaksi raati ”Modified 43” -drinkille 5-/5.
Glorian on keskeisellä paikalla Joensuun torin laidalla, oikein hyvällä sijainnilla. Parhaimmat baari-illan ruokapalvelut ovat aivan vieressä sekä mahdolliset jatkopaikat löytyvät myös välittömästä läheisyydestä.
Asiakaspalvelu oli rentoa ja mukavaa, joka houkutteli lähtemään sinne illanviettoon. Ystävällinen baarimikko kertoi meille innokkaasti juomien luomisesta ja niiden eri variaatioista. Saimme myös kuulla ylipäätään Glorian työntekijöiden vastuullisuudesta, joka niin ikään vahvisti Gloriassa aina kokemaamme turvallista ilmapiiriä.
Gloriassa on kotoisa tunnelma ja se on sisustettu kauniilla sekä uniikeilla yksityiskohdilla. Sisäänkäynti portin ovista on suloinen lisä ja iso terassi on todella otollinen hengailupaikka kauniina kesäpäivinä. Kaikki drinkit näyttivät erittäin hyvältä ja tunnelma ravintolan sisällä on viihtyisä.
Ravintolan asiakaspalvelu: 5/5
Ravintolan ulkonäkö: 4/5
Ravintolan sijainti: 5/5
Kokonaisarvosana: 4,6
@Judistitkysyy on Res Judicatan uusi juttusarja, jossa vastataan judisteja kutkuttaviin kysymyksiin. Kysymyksiä on muun muassa etsitty internetin saloista ja Carelian ruokalan jonosta.
Toimittanut: Jenna Vänttinen, oikeustieteen ylioppilas
Mitä eroja on tullut huomattua muiden ainejärjestöjen vuosijuhlilla?
Vastaus:
Jokaisen oikeustieteen ainejärjestön tunnelma ja ilmapiiri on omanlaisensa. Itse pidin muiden oikeustieteen ainejärjestöjen vuosijuhlia kiertäessä eniten juuri siitä, että vaikka vuosijuhlien sekä silliksen pohjakaava on varsin yhtenäinen ainejärjestöjen välillä, on jokaisella ainejärjestöllä joitakin piirteitä, jotka tekevät vuosijuhlaviikonlopusta omanlaatuisen kokemuksen.
Esimerkiksi ainutlaatuiset juhlapaikat kuten Artiklan vuosijuhlat Santaparkissa tai Justuksen sillisjatkot Tropiclandiassa, tai poikkeuksellinen tunnelma kuten Justuksen juhlaviikon läpäisevä Alla med -henki tai Judican jälkeen toiseksi nuorimman ainejärjestön Stadgan vähemmän vakava lähestymistapa vuosijuhlan sisältöön loivat tekivät vuosijuhlistaan jo lähtökohtaisesti omalaatuisia kokemuksia.
Nordiska sekretariatet -liittoon kuuluvien ainejärjestöjen vuosijuhlien kansainväliset osallistujat muista pohjoismaista ovat myös suuressa roolissa sisarainejärjestöjen vuosijuhlilla. Vertaus näin loppuun: jokainen oikisainejärjestö käyttää samaa pohjapiirrustusta sekä vuosijuhlille että sillikselle, mutta lopullisista rakennuksista sitä ei voisi huomata.
– Jussi Hakala, hallituksen 2022 sihteeri ja vuosijuhlavastaava
Mikä on vuosijuhlassa parasta?
Vastaus:
Vujuilla parasta on oman ainejärjestön juhlistaminen! Pitkän talven väistyessä on mahtavaa päästä juhlimaan hieman arvokkaammissa tunnelmissa, eikä hyvää ruokaa ja juomaa juhlapukuihin pukeutuneiden ystävien kanssa voita mikään. Juhlallisuudet toki jatkuvat koko viikon - suosittelenkin vahvasti osallistumaan myös vuosijuhlia edeltäviin tapahtumiin, kuten Moot courtiin (joka oli ainakin omasta mielestäni viime vuonna erinomainen). Tietenkin viikko huipentuu silliaamiaiseen hyvin juhlittujen vujujen jälkeen. Onkin monia mielipiteitä siitä, viekö vujut vai sillis voiton. Itse äänestän vujuja, vaikka en kieltäydykään silliksen Open barista!
- Emma Nurmilaukas, oikeustieteen ylioppilas
Onko vuosijuhlien järkkäily millainen homma?
Vastaus:
Tämä riippuu paljolti siitä, missä tehtävässä vuosijuhlia järjestää, mutta jos entisen vuosijuhlavastaavan näkökulmasta katsotaan, vuosijuhlien sekä vuosijuhlaviikon järjestäminen on paljon aikaa vievä, mutta erittäin palkitseva tehtävä. Vuosijuhlaviikon tapahtumien, itse vuosijuhlan ohjelman ja sillispaikan sekä -sisällön suunnittelemista pitää peilata budjettiin ja muihin käytössä oleviin resursseihin, ja tilanteet näiden kaikkien osalta voivat muuttua lyhyellä varoitusajalla. Tämän ohella pitää huolehtia vuosijuhlien visuaalisen ilmeen toteuttamisesta sekä vuosijuhliin liittyvän tiedon ilmoittamisesta jäsenistölle. Luonnollisesti tässä kaikessa vuosijuhlavastaava ei ole yksin vastuussa: jokainen hallituksen jäsen avustaa oman vastuualansa piiriin kuuluvissa tehtävissä, ja vuosijuhlatoimikunnalle sekä -marsalkoille voi delegoida tehtäviä. Vuosijuhlien järjestäminen onkin siinä mielessä varsin kaunista, että melkeinpä koko yhdistyksen yhteistyötä vaaditaan onnistuneisiin vuosijuhliin, eikä kenenkään yksittäisen henkilön tarvitse kantaa koko vuosijuhlien vastuuta harteillaan. Suosittelen kaikkia kokeilemaan joko vujutoimikunnan tai -vastaavan tehtäviä. Loppuun vielä kiitokset oman hallitusvuoteni hallituslaisille, toimikunnassani olleille sekä vuosijuhlamarsalkoille ja edeltäjälleni Musselle!
– Jussi Hakala, hallituksen 2022 sihteeri ja vuosijuhlavastaava
Vastaus:
Vuosijuhlien järjestäminen on kiireistä, mutta samaan aikaan äärimmäisen palkitsevaa.
Vuosijuhlavastaavan tehtävä alkaa oikeastaan heti vastaavaksi valitsemisen jälkeen ja päättyy maaliskuun alussa, joten juhlien järjestämiseen ei ole aivan valtavasti aikaa. Onneksi vuosijuhlavastaava ei kuitenkaan järjestä vuosijuhlia yksin, vaan onnistuneet vuosijuhlat ja vuosijuhlaviikko syntyy kymmenien eri henkilöiden työpanoksesta.
Vuosijuhlamarsalkat vastaavat vuosijuhlien ohjelmasta, vuosijuhlatoimikunta vuosijuhlien käytännön järjestämisestä ja kullakin hallituksen jäsenellä on oma valtava tontti vuosijuhlien järjestämisessä. Tärkein apu vuosijuhlavastaavalle on hänen mentorinsa eli hänen edeltäjänsä, jolta voi tarvittaessa kysyä tyhmiäkin kysymyksiä (kiitos ja anteeksi Jussi). Loppujen lopuksi vuosijuhlavastaavana keskeisin tehtävä suuremmasta kuvasta huolehtiminen.
Vuosijuhlavastaava on sinänsä herkullinen pesti, että se kestää käytännössä vain muutaman kuukauden. Toisaalta, koska pesti on näin lyhyt, on pestissä toimimisen aika on äärimmäisen kiireistä. Tämä luo äärimmäisen herkullisen mahdollisuuden oppia etenkin paineensietokyvystä, organisoinnista, ennakoinnista ja delegoinnista. Vuosijuhlavastaavan pesti on äärimmäisen opettavainen tehtävä, joka tuo paljon uutta opiskelu puurtamisen keskelle.
Tärkeintä kuitenkin on, että vuosijuhlaviikosta ja vuosijuhlista tulee osallistujille mahdollisimman ikimuistoinen ja hauska kokemus, ja tämä onkin oikeastaan paras lahja mitä voit opiskelutovereille antaa. Suosittelenkin lämpimästi kaikille vuosijuhlatoimikuntaan tai -vastaavan pestiin hakeutumista!
– Miro Minkkinen, sihteeri ja vuosijuhlavastaava
Millaista on toimia vuosijuhlatoimikunnassa?
Vastaus:
Vuosijuhlatoimikuntalaiset auttavat vuosijuhlavastaavaa vuosijuhlaviikkoon ja vuosijuhliin liittyvissä järjestelyissä. Tehtäviä on laidasta laitaan, joten jokaiselle toimikuntalaiselle löytyy mieluisaa tekemistä. Toimikuntalaiset suunnittelevat ja toteuttavat koristelut sekä itse vuosijuhlaan että vuosijuhla sitseille ja sillikselle. Lisäksi toimikuntalaiset voivat auttaa vastaavaa hankkimaan yhteistyökumppaneita ja hoitamaan muita juoksevia asioita, missä vuosijuhlavastaava ikinä apua tarvitseekaan.
Tehtävää on paljon, etenkin vuosijuhlaviikonlopulle, joten toimikunta on vastaavalle korvaamaton apu. Tehtävät eivät kuitenkaan rajoitu etukäteiseen järjestelyyn ja suunnitteluun, vaan myös jälkeenpäin siivoaminen kuuluu toimikuntalaisille. Siitä huolimatta, että toimikuntalaiset järjestävät näitä vuoden arvostetuimpia juhlia, pääsevät he itse myös nauttimaan juhlista ja koko juhlaviikosta, joten toimikunnassa mukana oleminen ei rajoita vuosijuhlaviikosta nauttimista. Itse koen, että koko vuosijuhlaviikosta saa jopa enemmän irti, kun pääsee mukaan järjestelyihin ja ideointiin.
Parasta toimikunnassa olemisessa, heti toimikuntalaisten jälkeen, on se, että pääsee itse vaikuttamaan asioihin. Esimerkiksi sitsien ja silliksen teemoihin ja koristeluihin toimikuntalaisilla on mahdollisuus sanoa oma mielipiteensä ja antaa omia ehdotuksia. Toimikunnassa mukana oleminen ei lopulta tunnu siltä, että olisi ”töissä” vaan kun ryhmä tiivistyy, on toimikunnan tehtävät hyvää ajanvietettä vapaa-ajalle, sillä esimerkiksi koristeluiden askartelemisen yhteydessä toimikuntalaiset voivat viettää iltaa yhdessä mukavan tekemisen parissa. Toimikunnasta tulee lopulta siis tiivis ryhmä, jonka kanssa jopa siivoaminen tapahtumien jälkeen on mukavaa.
Vaikka hommaa on paljon, ryhmänä yksi henkilö ei kuormitu liikaa. Ainakin oman kokemukseni mukaan toimikuntalaiset ovat valmiita auttamaan toinen toisiaan, eikä kenenkään tarvitse selviytyä yksin mistään pienestäkään asiasta, jos ei itse niin halua. Ja asia mitä ei pidä kaiken hauskan lisäksi unohtaa on se, että toimikunnassa toimimisesta voi myös oppia tärkeitä työelämän taitoja, kuten tiimityöskentelyä ja vastuun kantamista.
Kuinka yleistä on, että miehillä on tumma puku frakin sijaan vuosijuhlissa?
Vastaus:
Vuosijuhlista puhuttaessa frakki lienee hieman tummaa pukua yleisempi vaatetus miehillä, mutta kumpikin näistä vaihtoehdoista soveltuu erinomaisesti vuosijuhlien pukeutumisetikettiin!
- Jesse Sironen, vuosijuhlamarsalkka
Tiivistelmät
Harjoitustehtävät
Harjoituskoe
Ennakkomateriaali
Henkilökohtainen tuutori
Valmennusfoorumi
