Res Judicata 1/2024

RES JUDICATA

Vuosijuhlanumero 1/2024

Judica

SISÄLLYSLUETTELO

4

5

6

PUHEENJOHTAJAN

ALUMNIPALSTA

8

12

”Oikis on ihmisen parasta aikaa”, mutta millaista on elämä opintojen jälkeen?

KOLUMNI

Ai sä sanot, et oot bisnesmies

14

16

RES JUDICATAN TOIMITUS ESITTÄYTYY

KULTTUURINURKKA

Claire Keegan – Nämä pienet asiat

RES

RES JUDICATA

Päätoimittaja

Aku Haikala projektivastaava@judica.fi

Toimittajat

Elias Eronen, Miro Minkkinen, Jenna Vänttinen, Inka Mikkonen, Meeri Kankaanpää, Juho Mela ja Eero Kalevo

Kannen kuva Sanni Sihvola

Julkaisija Judica ry PL 111

Oikeustieteet / Itä-Suomen yliopisto 80101 Joensuu

Ilmoitusmyynti Aaro Hietala yhteistyovastaava@judica.fi

Paino

Lasermedia Oy Painosmäärä: 55 kpl

Sähköinen versio www.issuu.com/resjudicata

ISSN 2670-0085 (painettu)

ISSN 2670-0093 (verkkojulkaisu)

Seuraava Res Judicata ilmestyy 27.5.2024

PÄÄKIRJOITUS

Uutta ja vanhaa

Jälleen on vuosi vaihtunut ja sen myötä tapahtunut niin perinteikkäät muutokset. Rakkaan ainejärjestömme hallitus on vaihtunut ja toiminta uudella porukalla on saatu vauhdilla käyntiin. Alkuvuosi on ollut varsin kiireinen, niin henkilökohtaisesti, kuin koko hallituksellakin. On kuitenkin palkitsevaa päästä näkemään oma kädenjälki ja kovan työn tulokset, esimerkiksi tämän nimenomaisen lehden osalta.

Kerrassaan mainiota on myös se, kuinka paljon innokkaita toimijoita ainejärjestöstämme löytyi toimikuntiin. Tässä kohtaa on nostettava erityisesti esiin Ressun toimitus, jossa tänä vuonna yhdistyy kokemus ja tuoreet ideat. Tämän porukan kanssa lehden teosta tulee varmasti mahtavaa. Toimitukseen pääsee vielä tutustumaan tarkemmin tässä lehdessä.

On ollut myös ilo huomata, kuinka kevään ensimmäisissä tapahtumissa on ollut sankoin joukoin porukkaa paikalla ja meininki on ollut mahtavaa. Vaikuttaakin, että Judican toiminta voi todellakin hyvin. Onkin annettava erityiskiitos jo näin vuoden alussa kaikille toiminnassa mukana oleville

ja todettava, että yhdessä tekemällä kaikki on hauskempaa.

Vuoden vaihtuessa vaihtuu oma roolinikin lehden parissa. Päätoimittajan saappaisiin astuminen onkin melkoinen vastuu, sillä Kaisla on todellakin asettanut riman korkealle loistavalla työn jäljellään. On kuitenkin mahtavaa päästä tekemään minullekin niin rakasta lehteä, nyt isommassa roolissa. Suuria uudistuksia lehteen ei ole tarvetta tehdä ja onkin ilo päästä jatkamaan upean lehden toimittamista.

Kuten lehden teemastakin voi huomata, ovat vuosijuhlat jo pian ovella. Judican historiaan on mahtunut jo paljon, ja nämä kymmenen vuotta ovat muodostaneet jo monenlaisia perinteitä. Nuoren ikämme vuoksi mahdollisuudet vaikuttaa toiminnan kehittämiseen ovat kuitenkin suuret. Lisäksi uudistukset ja toiminnan parantaminen otetaan yleensä hyvin vastaan. Niinpä ainejärjestötoiminta Judicassa onkin poikkeuksellisen antoisaa.

Alkuvuosi meneekin aika vahvasti vuosijuhlien parissa. Isoin työsarka on tietenkin luonnollisesti vuosijuhlavastaavalla, jonka ajatuksia vujuista onkin luettavissa tässä lehdessä. Omalta osaltani en ennen tätä kevättä täysin älynnytkään, kuinka paljon itse pääsen tätä juhlaa varten tekemään. Suuri vastuu juhlien visuaalisesta ilmeestä tarjoaa loistavan mahdollisuuden toteuttaa itseään.

Vuosijuhlien järjestely onkin mittava projekti, joka huipentuu varmasti 9.3. Judican hienoimpiin ja mahtavimpiin bileisiin. Toivottavasti mahdollisimman moni teistä lukijoista pääsee paikalle nauttimaan tilaisuudesta!

Aku Haikala

Res Judicatan päätoimittaja

Täyden kympin vuosi

Uusi vuosi ja uudet kujeet, mikä tarkoittaa myös Kopon vaihdosta uuteen. En voi kirjoittaa tätä tekstiä osoittamatta ensin kiitoksia, varmasti meidän kaikkien puolesta, edeltäjälleni Jennille, joka hoiti pestiään suurella sydämellä ja tartutti minuunkin kiinnostuksen edunvalvonnasta. Kun uusi vuosi on perinteisesti oivaa aikaa muistella menneitä, tuli mieleeni se, kun kesällä 2022 vakuutin kaikille, että opiskelijaelämäni tulisi olemaan vain nopea pyörähdys Joensuussa ja pari tapahtumaa. Noh, nyt puolitoista vuotta myöhemmin fiksuimmat voivat päätellä, että ei se ihan niin mennytkään.

Viime vuonna pääsin kurkistamaan jo opintovastaavan pestiin, kun osallistuin yhdessä viime vuoden Kopon, Jennin kanssa laitoskokoukseen, jossa pääsin hieman enemmän perille siitä, mitä roolin hoitaminen käytännössä tarkoittaa. Tämä vuosi on alkanut vauhdikkaasti uutta opetellessa ja tapaamisissa muun muassa Judican hallituksen ja oikeustieteiden laitoksen kesken, Kielikeskuksen kanssa sekä OSKUn eli Oikeustieteiden opetuksen kehittämisyksikön kokouksella. Ajankohtaisina asioina tälle vuodelle ovat nousseet esimerkiksi uusi opetussuunnitelma syksyllä 2024, oikeustieteiden opintoyhteisön selkeyttäminen ja toiveena on, että kursseille saataisiin enemmän vaihtoehtoisia suoritustapoja. Oikeustieteiden opiskelijavalinta tulee muuttumaan tulevaisuudessa, kun todistusvalinnassa poistetaan matikan painotus, ja sen sijaan painotetaan äidinkieltä. Myös valintakokeiden muutosta on väläytelty, ja valtioneuvoston oikeudenhoitoa koskevassa selonteossa on pohdittu vaihtoehtoja oikeudenhoidon resurssien varmistamiseksi. Vuoden alusta astui voimaan myös harjoittelutukia koskeva muutos, joten jatkossa on hyvä huomioida, että tukea voi hakea vasta, kun harjoittelupaikka on plakkarissa. Voisikin tiivistäen sanoa, että elämme muutoksen aikaa, ystävä hyvä.

Yhtenä tämän vuoden teemana haluan jatkaa edunvalvonnan läpinäkyvyyden lisäämistä, jotta jäsenet pysyvät kartalla siitä, missä kaikkialla vaikuttamista tapahtuu, ja miten heidän etujaan valvotaan. Tähän hyvänä väylänä

ovat esimerkiksi Ressun puolivuosikatsaukset ja Instagram-lätinät. Tärkeänä työkaluna edunvalvonnassa toimii edelleen Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) oikeudellisen alan korkeakoulutuksen arviointi, jossa on painotettu mm. alan opetusresurssien lisäämistä, arvioinnin systematisointia ja eri oikisten välistä vuoropuhelua. Tänä vuonna on mielestäni tärkeää tehdä yhteistyötä erityisesti myös muiden oikisainejärjestöjen opintovastaavien kanssa, jotta näemme mikä toimii, ja mitä voisi vielä kehittää. Tämän kevään opintokyselyn tulokset tullaan tuttuun tapaan esittämään laitoskokouksessa, jotta opiskelijoiden ääntä ja kehitysideoita mahdollisista epäkohdista saadaan kuuluviin.

Tavoitteenani on toimia matalan kynnyksen linkkinä laitoksen ja jäsentemme välillä, sillä jokaisen on voitava saada tuotua omat huolensa opiskeluun liittyen esille ja kokea tulevansa kuulluksi. Kannustan siis jokaista niin kutsutusti “slidemaan DM:ään” mistä tahansa opintoihin tai edunvalvontaan liittyvästä tai muusta mielen päällä olevasta asiasta, esimerkiksi siitä mikä mixeri toimii parhaiten jallun kanssa. Kuten hieman raflaavasta otsikosta ilmenee, kyseessä on juhlavuosi, ja tiedossa on ansaittua irtiottoa. Olen erittäin odottavaisilla ja innostuneilla fiiliksillä tulevasta vuodesta, ja siitä, että seuraavasta kymmenestä vuodesta tulisi vähintään yhtä hyvät kuin edellisistä, joten tästä on hyvä lähteä liikkeelle.

Jutta Jokisilta

Varapuheenjohtaja ja koulutuspoliittinen vastaava

Syö lusikalla, älä livo kielellä

Judican hallituksen vuosi on käynnistynyt täydellä höyryllä, ja se ei ole mikään ihme, sillä rakkaan ainejärjestömme kymmenennet vuosijuhlat ovat jo nurkan takana.

Näin suuren virstanpylvään lähestyessä haluan hetkeksi pysähtyä ihailemaan sitä valtavaa panosta, jonka aktiiviset judistit ovat antaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jokainen heistä on osaltaan vaikuttanut siihen, kuinka kaunis ainejärjestö Judica on. Haluan sydämellisesti kiittää erityisesti vuoden 2023 hallitusta heidän merkittävästä työpanoksestaan.

Samalla kun maaliskuun alussa juhlimme menneitä saavutuksia, tulevaisuus odottaa meitä uusine haasteineen ja mahdollisuuksineen. Meidän aktiivisuutemme ja yhteisön voima ovat avaimet siihen, mihin voimme yltää seuraavan vuosikymmenen aikana.

Judican suurin vahvuus on, kuten edeltäjäni – Jarkko, Roosa, Saara, Jussi, Jesse ja Lauri – ovat omissa tervehdyksissään korostaneet, nuoruus ja jatkuva halu kehittyä. Tämän haluan meidän pitävän mielessä, jotta jokainen Judica-aktiivi voi tuoda omat ideansa ja näkemyksensä esille ja saada ne toteutettua. Aktiivisuus on avainsana, joka on pitänyt Judican pyörät pyörimässä jo kymmenen vuoden ajan. Se on kipinä, joka saa meidät liikkeelle, toteuttamaan ideoita ja muuttamaan ne todeksi. Me emme ole vain järjestö - me olemme yhteisö, porukka, jossa jokaisella on paikkansa ja mahdollisuus vaikuttaa.

Niinpä kannustan jokaista lähtemään aktiivisesti mukaan Judican toimintaan. Kuten vanha sananlasku sanoo: ”syö lusikalla, älä livo kielellä”. Siispä otetaan kaikki irti ajastamme Judicassa. Opiskeluajalla on tarjota niin paljon: ainutlaatuisia kokemuksia, unohtumattomia muistoja ja elinikäisiä ystävyyssuhteita. Samalla rakennamme rakkaasta ainejärjestöstämme entistäkin upeamman, yhdessä.

Judican ensimmäisen pyöreän vuosijuhlan kunniaksi myös muut puheenjohtajat halusivat lähettää tervehdyksensä meille:

Lex onnittelee rakasta sisarainejärjestöään 10-vuotisesta taipaleestaan! Muistakaa nauttia matkasta, kokeilla rohkeasti uutta ja tehdä asioita juuri oman näköisestinäin kukoistuksenne jatkuu vähintäänkin yhtä kirkkaasti myös tulevaisuudessa!

-Vera Valkonen, puheenjohtaja, Lex Ry

Stadga önskar alla judister ett härligt och festfyllt jubileumsår, vi ses i dimman! Länge leve Judga kärleken!

-Linnéa Lönnqvist, ordförande, Stadga r.f.

Pykälä ry lähettää mitä lämpimimmät onnittelut 10-vuotiaalle Judica ry:lle! Kokemuksesta voimme todeta, että sen minkä nuorena oppii, niin vanhana taitaa – eli menestystä ja lisää iloa myös tuleviin vuosiin. Odotamme innolla, mitä kaikkea hienoa Judica ehtiikään vielä keksiä tulevien vuosien aikana!

-Sari Oravainen, hallituksen puheenjohtaja, Pykälä ry

Juristklubben Codex gratulerar varmt Judica på era tio år! Under dessa år har ni redan hunnit med många fartfyllda dagar. Livsord till Judicas elever: lev ett livligt leverne, men iaktta måtta när ni vuxensaft i eder lever slevar, så ni lite längre lever. I längtan på eder fortlevnad, ett tiofaldigt hurra!

-Richard Simola, ordförande, Codex r.f

Tervehdys! Olen Jesse Nieminen, Optimin puheenjohtaja. Haluan toivottaa koko Optimin puolesta hyvää alkanutta vuotta ja onnitella jo etukäteen 10-vuotiasta Judicaa. Nähdään vakiovuoroilla!

-Jesse Nieminen, puheenjohtaja, Optimi ry

Artikla onnittelee rakasta Judicaa hienosta 10 vuoden iän saavuttamisesta! On suuri kunnia olla mukana juhlistamassa ensimmäistä pyöreää juhlavuottanne, tehkää siitä juuri omanlaisenne! Pian jo keski-iän saavuttavana ainejärjestönä haluamme sanoa teille, että eläkää antaumuksella nuoruuttanne. Nämä ovat ne vuodet, jolloin teette omat kauaskantoiset perinteenne, ja joita muistelette lämmöllä vanhemmalla iällä!

-Nuutti Saramo, puheenjohtaja, Artikla ry

Rakas kymmenvuotias Judica! Toivotamme teille mitä mahtavinta juhlavuotta ja kiitämme teitä mahdollisuudesta päästä juhlimaan merkittävää virstanpylvästä upean ainejärjestönne historiassa! Nuorten ainejärjestöjen kavalkadiin kuuluvana antaisimme teille elämänohjeeksi ottamaan kaikki irti nuoruusvuosistanne - aika kiitää ja pian nähdäänkin jo Judican satavuotisbileissä!

-Alex Ylikangas, puheenjohtaja, Justus ry/r.f.

Kuten näistä tervehdyksistäkin välittyy, meillä on paljon, mitä juhlia ja haalia, mutta myös kirkas tulevaisuus. Pidetään siis Judican lippu korkealla ja nähdään X vuosijuhlilla! <3

Elina Kuure Puheenjohtaja

”Oikis on ihmisen parasta aikaa”, mutta millaista on elämä opintojen jälkeen?

Res Judicatan toimitus haastatteli Asianajotoimisto Teräskulma Oy:ssa työskentelevää Judica ry:n alumnia Saara Leinosta.

Toimittanut: Oikeustieteen ylioppilaat Inka Mikkonen ja Jenna Vänttinen

Kerro hieman itsestäsi

Minulla on aina monta rautaa tulessa. Olen siis vauhdikas liikkeissäni ja se on myös heikkouteni, yritän opetella hidastamaankin. Vapaa-ajallani minut löytää yleensä ulkoilmasta, talvella menen mieluiten suksilla ja kesällä suppaillen. Mielipaikkani on metsä.

Miten olet ollut mukana Judican toiminnassa?

Olin kaksi kautta yritys- ja yhteistyövastaavana Judican hallituksessa.

Oletko mukana Jury ry:n toiminnassa?

Olen jäsen, olin joskus jonkun kauden hallituksessakin.

Oliko sinulla vastuuta vuosijuhlien järjestämisessä?

Lähinnä yhteistyökuvioiden tiimoilta hankin sponsoreita.

Millaiset olivat sinun ensimmäiset Judican vuosijuhlasi?

Ne olivat myös Judican ensimmäiset vuosijuhlat. Porukka oli vielä pieni ja juhlat paljon nykyistä intiimimmät ja ainakin minun mielestäni myös railakkaammat. Parhaita oikisaikojeni muistoja.

Entä mitkä olivat ikimuistoisimmat?

Myös ne ensimmäiset, tunnelma oli ainutkertainen, kun perinteitä vasta luotiin.

Vujut vai sillis?

Vujut.

Kuinka päädyit nykyisiin työtehtäviisi?

Sattuman kautta. Ajattelin valmistuttuani syyttäjän uraa, mutta asianajopuoli on vienyt mukanaan.

Mitä työtehtäviisi kuuluu?

Asianajajan monipuolisia hommia aina perinnönjaoista urakkariitoihin. Lisäksi vastaan osakkaana toimiston yleisistä asioista, joten päivät voivat olla todella vaihtelevia. Olen nykyään myös siviilivihkijä, ja se onkin parasta hommaa ikinä!

Mikä on parasta työssäsi?

Ihmisille avuksi oleminen sekä työn monipuolisuus ja arvaamattomuus.

Koetko, että Judican toiminnassa mukana oleminen on hyödyttänyt sinua työelämässä?

Paljonkin. Ensinnäkin alan yritykset tulivat mukavasti tutuiksi yhteistyökuvioiden tiimoilta. Yhteistyökuvioiden sopiminen oli siihen aikaan pitkälti myyntiä, koska valmiita suhteita ja sopimuksia ei juuri ollut, ja myyntikokemuksesta on näin yksityisellä puolella aina hyötyä.

Kerro hieman Teräskulmasta:

Olemme jäykkiä ja harmaita, kuten kaikkien luulisi jo tietävänkin ; )

Mitä taitoja teillä työskenteleviltä oikkareilta odotetaan?

Oma-aloitteisuutta, hyvää reagointikykyä ja intoa uuden oppimiseen.

Kuinka yhdistät työn ja vapaa-ajan?

Olen mestari nimenomaan niiden yhdistämisessä. Esimerkiksi vihkiminen on osin työtä, mutta pitkälti harrastus ja teen sitä rakkaudesta lajiin. Meillä on toimisto myös kotipaikkakunnallani Ilomantsissa, jossa vietän mielelläni suurimman osan vapaa-ajastani. Tässä työssä päivät ovat välillä pitkiä ja siksi vapaa-aika pitää osata ottaa,

käyn esimerkiksi näin talvella mahdollisuuksien mukaan ennen työpäivää hiihtämässä, koska siitä saa hyvän energian päivään.

Onko jotain sellaista, mitä olisit halunnut vielä kokea opiskelija-aikoina?

Minun olisi kannattanut käydä vaihdossa jossain. Mutta valitsin opiskella nopeassa aikataulussa ja se on sopinut minulle.

Terveiseni judisteille:

Suosittelen elämään opiskeluaikaa hyvin avoimin mielin, koskaan ei voi tietää, mistä sitä itsensä löytää, ja sitä voi yllättyä, mikä asia alkaakin alalla kiinnostamaan.

VIISI NOPEAA:

1 Nimeä kolme mieleenpainuvinta muistoa oikisajoilta.

- monia mainioita muistoja muun muassa silloisella hallitusporukalla

- harjoittelujakso syyttäjällä oli parasta aikaa, viihdyin siellä erinomaisesti ja porukka oli mitä mainioin!

- nuo Judican ensimmäiset vuosijuhlat tietenkin

2 Mikä oikeudenala kiinnostaa sinua eniten?

Tämä vaihtelee jatkuvasti sen mukaan, mistä kulloinkin haluan oppia lisää, nyt se on rakennusurakoihin liittyvä sopimusoikeus.

3 Jos et olisi asianajaja, mikä olisit?

Todennäköisimmin poliisi, vaikka toisaalta haluaisin olla metsuri tai metsäkoneenkuljettaja.

4 Mikä on parasta Joensuussa?

Töiden kannalta se, että täällä vallitsee kollegiaalinen kulttuuri ja vapaa-ajan kannalta se, että metsää on lähellä.

5 Mikä biisi saa sinut aina hyvällä mielelle?

Kuuntelen lähinnä hyvän mielen biisejä, joten vaihtoehtoja olisi valtavasti, mutta minut tuntevat tietävät, etten voi olla mainitsematta Cheekiä, esimerkiksi Jippikaijei toimii aina.

ASIANAJOTOIMISTO TERÄSKULMA OY:

Asianajotoimisto Teräskulma Oy on joensuulainen asianajotoimisto, joka toimii koko Suomen alueella ja toimistot ovat myös Tikkurilassa, Kuopiossa, Ilomantsissa ja Kiteellä.

Teräskulmalla hoidetaan muun muassa sovitteluasioita, hometaloasioita, perintöasioita sekä rikosten uhrien avustamista.

Teräskulma työllistää eri vaiheissa olevia oikeustieteiden opiskelijoita.

Teräskulma tarjoaa hometalopuhelimen kautta ilmaista neuvontaa kaikissa asumiseen ja rakentamiseen liittyvissä lakiasioissa.

Teräskulma tarjoaa perintöpuhelimen kautta ilmaista neuvontaa kaikissa perintöasioihin liittyvissä asioissa.

They say law firms are stiff. Come see for yourself.

“Trainee-jakso on ollut hyvin antoisa ja se on selkeyttänyt kuvaa siitä, mitä tulevaisuudessa haluan tehdä juristina. Töissä on ollut aina mukavaa ja Krogerus on työyhteisönä mahtava.

Olen oppinut tuntemaan paljon muita traineeta ja verkostoitunut talon sisällä. Olen saanut haastaa itseäni ja omaa osaamistani.

Seuraa meitä somessa @KrogerusFinland ja tutustu trainee-ohjelmiimme osoitteessa krogerus.com/careers

Kolumni

Ai sä sanot, et oot bisnesmies

Toimittanut: Oikeusnotaari ja kauppatieteiden ylioppilas Elias Eronen Oikeustieteen ylioppilas Juho Mela

Valinta oikeus- ja kauppatieteiden välillä pohdituttaa monta lukiota lopettelevaa tulevaa diilihärkää ja muuta veetin-/veetiinanalkua. Tässä tekstissä pohdimme näiden arvostettujen tieteenalojen eroja sekä opiskelijan että työelämän näkökulmasta.

Jotta vertailuun saadaan hieman tasapuolisuutta, otimme haastateltavaksi tuoreen kauppatieteiden ylioppilaan Aalto-yliopistosta, tuttavallisemmin ilmaistuna, mursun. Hän halusi (ymmärrettävästi) pysyä nimettömänä tätä haastattelua varten.

Aloitamme haastattelun keskustelemalla nimettömän tuttavamme kanssa hänen tiestään yliopistoon. Ennen opintoja kauppakorkeakoulussa, hän suoritti yksittäisiä kursseja yritysjuridiikan parissa. Myös oikeustieteellinen oli aikanaan mielessä, mutta totuus iski vasten kasvoja ensimmäisen juridisen teoksen kohdalla. “Ei se ollut yhtään meikäläisen juttu, liikaa pänttäämistä”. Kauppatieteissä sen sijaan veti puoleensa jo aikaisemmin omaksuttu kiinnostus sijoittamiseen ja mielikuva kauppatieteistä käytännönläheisempänä tiedekuntana. Myös ekonomin laajemmat uravaihtoehdot viehättivät häntä. Uran suunta ei ollut parikymppiselle miehenalulle vielä selvä.

Allekirjoittaneet omaavat samanlaisia kokemuksia. Oikeustieteellisestä on helppo jatkaa moneen suuntaan (vaikka tutkinnon tuoma valinnanvapaus ei ole rinnastettavissa kauppatieteisiin), joten sinne pyrkiminen on vetävä vaihtoehto, jos lukion jälkeen tulevaisuus ei ole vielä kirkkaana mielessä. Ainakin jotain yhteistä tiedekunnilla tai ainakin niihin pyrkivillä siis on.

Jatkoimme keskustelemalla yhteishengestä ja ammatti-identiteetistä. Nähdäksemme selkein ero oikkarin ja kylterin – juristin ja ekonomin – välillä liittyy juuri ammat-

ti-identiteettiin. Meidän on helppo samaistua esimerkiksi Turussa opiskelevaan oikkariin. Todennäköisesti olemme käyneet samanlaisia kursseja, olleet samanlaisissa harjoittelupaikoissa, käyneet läpi saman pääsykoeprosessin ja niin edespäin.

Kysyimme esimerkinomaisesti, kokeeko haastateltava veljellisyyttä Porissa kauppatieteitä opiskelevia kohtaan.

”En koe”, oli yksiselitteinen vastaus. Tämä on toki ymmärrettävää. Aloittaahan Suomessa yli 2000 kylteriä opintonsa vuosittain yhdessätoista eri yliopistossa. Haastateltava myös painottaa varsin suuria eroja sisäänpääsyn pisterajoissa yhteenkuuluvuuteen vaikuttavana seikkana. Meidän yllätykseksemme haastateltava ei kokenut yhteenkuuluvuutta edes Hankenissa opiskelevia kohtaan.

KTM-paperit eivät vielä kerro, mitä oikeasti osaat tehdä. Kylteri voi opiskella markkinointia, taloustiedettä, rahoitusta, laskentatoimea... Lista jatkuu. Haastateltavamme mukaan edes Aallon sisällä eivät kaikki kylterit koe vahvaa yhteenkuuluvuutta pääaineiden välillä. Kolikolla on kuitenkin kääntöpuoli.

Valmistuessaan ekonomi voi valikoida itselleen mieluisan ammatin laajasta kirjosta. Sekä toimitusjohtaja, sijoituspankkiiri että markkinoija voivat kaikki olla paperilla ekonomeja, vaikka heidän osaamisensa ja tehtävänsä eroavat toisistaan merkittävästi. OTM tekee kuitenkin lähtökohtaisesti juristin tehtäviä. Toki isoja diilejä hierova M&A-juristi tekee varsin vähän töitä konkreettisesti juridiikan parissa, verrattuna vaikka käräjätuomariin tai ministeriössä lakeja laativaan juristiin. Aina on sanottu, että juristi voi tehdä mitä vaan, mutta nähdäksemme tämä pätee nykypäivänä enemmän kauppa- kuin oikeustieteilijään.

Usein juristit ja ekonomit pääsevät/joutuvat tekemään yhteistyötä keskenään. Voidaan sulkea tarkastelusta pois isot organisaatiot, joissa osaajia on joka lähtöön. Nyt otamme tarkasteluun asiantuntijayhteisöt eli konsulttitalot, asianajotoimistot, sijoituspankit ja muut vastaavat. Näissä konteksteissa asiakasta avustetaan niin kaupallisesta kuin oikeudellisesta näkökulmasta. Esimerkiksi yrityskaupassa ekonomi pohtii sijoituksen kannattavuutta, kohteen arvoa, strategiaa oston jälkeen ja niin edespäin. Juristi taas etsii oikeudellisia riskejä, laatii tarvittavan dokumentaation kauppaa varten ja riitelee yrityskaupasta, kun asiat eivät lopulta mene suunnitellusti. Tässä voidaan katsoa, että molempien tehtävä on varsin sama. Molemmat valvovat asiakkaan etua omalla erityisellä osaamisalueellaan. Näkisimme, että tässä kontekstissa juristi ja ekonomi ovat eniten samaistettavissa. Se, mitkä diilin osa-alueet ovat kiinnostavimpia, on makuasia. Ekonomi oletetusti mieluummin laskee kannattavuuden ja juristi etsii riskit. Joskus voi vaikuttaa siltä, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella.

Goldman Sachsin tunnettu sijoituspankkiiri ja Harvardissa juristitutkinnon suorittanut Jim Donovan on sanonut, että mikäli juristi haluaa vaihtaa ei-oikeudellisiin tehtäviin, tulee se tehdä aikaisin uralla. Mikäli haluaa vaihtaa toiselle alalle, on se hänen mukaansa helpointa vaihtamalla alalle, johon liittyviä juristin tehtäviä on hoitanut. Näin siis ymmärretysti M&A-juristin siirtyminen yrityskaupan kaupalliselle puolelle olisi helpompaa kuin käräjätuomarin.1 Tämä myös korostuu siinä, että useimpiin konsultoinnin tai sijoituspankkitoiminnan työpaikkoihin ei ole vaatimuksena KTM-tutkinto. Konsultti tai pankkiiri voi olla opiskellut esimerkiksi filosofiaa, mutta juristi on aina OTM. Tämä ajattelu ei vielä ole yhtä yleistä Suomessa kuin esimerkiksi Lontoossa, mutta toimii havainnollistavana esimerkkinä OTM:n ja KTM:n työnkuvien laajuuksien erolle.

Loppusuoralla pohdimme lähes yhtä olennaista kysymystä siitä, kumpi voittaa rehellisen painiottelun, oikkari vai kylteri? “Kylteri” vastaa tuttavamme itsevarmasti. “Kauppatieteet vetävät puoleensa enemmän rämäpäitä”. Yhdyimme näkemykseen.

Lopetamme haastattelun keskustelemalla tulevaisuuden suunnitelmista. Missä nuori kauppatieteilijä näkee itsensä tekemässä uraa?

Hän sanoo haluavansa ainakin kokeilla sijoituspankkia tai vastaavaa hieman raskaampaa työpaikkaa, jotta voi sanoa katsoneensa tämän kortin. Vasta kokeilemalla tietää, onko se elämäntyyli sopiva itselleen. Nähdäksemme sama ajattelu on yleistä myös juridiikan piireissä, jossa monet kokeilevat uran alkupäässä asianajotoimistossa työskentelyä ja lopulta päätyvät toiselle uralle.

”Unelmien harjoittelupaikka olisi esimerkiksi Mandatum. Hyvämaineinen talo, jossa ’liikkuu paljon fyrkkaa’”.

Tässä vaiheessa kaksi haastattelijaa vilkaisevat toisiaan merkitsevästi. Ehkä se oikeustieteellinen loppujen lopuksi oli viisaampi valinta.

1 Donovan ei valitettavasti ollut mukana tässä haastattelussa (emmekä lähteneet kysymään), mutta hänen mielenkiintoinen luentosarjansa Are you Destined to Deal? löytyy YouTubesta

Res Judicatan toimitus esittäytyy

Inka Mikkonen

21-vuotias

2. vuosikurssin opiskelija, 2. vuosi toimituksessa

Kirjoitan tänä vuonna ainakin Alumnipalstaa Jennan kanssa ja jos inspiraatio iskee niin muutakin.

Elias Eronen

23-vuotias

5. Vuosikurssi, 4. vuosi Res Judicatassa

Tänä vuonna pamahtaa käyntiin neljäs vuosi Ressun toimituksessa. Luvassa tuttua ja turvallista, mutta myös uutta ja yllättävää.

Jenna Vänttinen

21-vuotias

2. vuosikurssi, 2. vuotta toimituksessa

Kirjoitan alumnipalstaa Inkan kanssa. Mahdollisesti myös jotain muuta.

Meeri Kankaanpää

23-vuotias

Miro Minkkinen

24-vuotias

3. vuosikurssi, 1. vuosi Res Judicatassa

Tarkoituksena olisi rohkeasti kirjoitella kaikenlaista mitä mieleen juolahtaa lehden teeman mukaisesti. Luvassa siis monipuolista kontenttia.

3. vuosikurssi, 1. vuosi Res Judicatassa

Kirjoittelen kulttuurinurkkaa ja ehkä vuoden aikana tulee kirjoitettua vielä jotain muutakin.

Eero Kalevo

21-vuotias

2. vuosikurssi, 1. vuosi Res Judicatassa

Tulen kirjoittamaan lehteen vaihtelevasti eri juttuja, aina hieman lehden teeman mukaan.

Juho Mela

Meikäläisen nimi on Juho Mela. Toimituksessa alkaa nyt neljäs vuosi (viimeistä kertaa?). Kirjoittelen paljon esimerkiksi kolumneja ja haastatteluita.

Claire Keegan – Nämä pienet asiat

Toimittanut: Oikeustieteen ylioppilas Meeri Kankaanpää

Vuoden ensimmäiseen kulttuurinurkkaan on valikoitunut Claire Keeganin teos Nämä pienet asiat.

Tämä jouluinen vuonna 2021 julkaistu teos kertoo myötätunnosta, rohkeudesta ja välittämisestä.

Teos on melko lyhyt ja sopiikin hyvin vaikka vuosijuhlaviikon kiireiden keskelle.

Tarina sijoittuu vuoden 1985 joulun alle, mutta se sopii luettavaksi mihin vuodenaikaan tahansa. Teos on omistettu Irlannin ensikodeissa ja Magdalena-pesuloissa kärsineille naisille ja lapsille. Tarina ei suoraan kerro näiden henkilöiden kokemuksista, vaan asiaa käsitellään päähenkilön oman pohdinnan ja henkisen kamppailun kautta. Tärkeänä kysymyksenä lienee se, milloin on helpompaa sulkea silmänsä kuin puuttua ongelmaan, vaikeuttaen samalla omaa elämäänsä. Keegan tuo tietoisuutta aiheelle kauniin ja ajatuksia herättävän kertomuksensa myötä. Teos jättää lukijalle hyvän mielen ja luoton ihmisten kykyyn – ja toisaalta valintaan – olla hyviä.

asiassa tulisi tehdä. Furlongin omaa pohdintaa asiaan liittyen tuodaan onnistuneesti esille. Hänen ajatuksensa ja keskustelunsa, etenkin hänen vaimonsa kanssa, vievät tarinaa ja käsillä olevan moraalisen ongelman kehkeytymistä luontevasti eteenpäin. Furlongin ajattelua pohjustetaan muun muassa kertomalla Furlongin äidin olleen vain 16-vuotias ja naimaton saadessaan Furlongin. Asiat Furlongin ja tämän äidin kanssa olisivat voineet mennä hyvinkin toisin. Ajattelussa välittyykin se, että muiden ongelmiin ja hätään tuntuu olevan tarpeellisempaa puuttua silloin, kun asia jotenkin koskettaa itseään tai omia läheisiään.

Teoksen päähenkilö, hiili- ja puutavarakauppias Bill Furlong, elää vaimonsa ja tyttäriensä kanssa. Furlongin elämä on melko rauhallista ja normaalia, ja hänestä välittyy hyväsydämisyys sekä hänen syvä rakkautensa perhettään kohtaan. Perheen asuinkaupungissa on nunnaluostari, jonka yhteydessä on koulukoti ja pesula, jossa asuu ja työskentelee useita tyttöjä sekä nuoria naisia. Ilmassa on huhuja näistä tytöistä ja heidän elinolosuhteistaan. Katolisella kirkolla on kaupungissa vahva valta-asema. Furlong ei halua uskoa huhupuheita, mutta lopulta karu totuus ilmenee hänelle.

Furlong käy työnsä puolesta nunnaluostarissa ja löytää yhden nuorista tytöistä lukittuna sinne. Tämä tyttö kyselee lapsensa perään. Tytön ja nunnien käyttäytyminen tilanteessa herättää Furlongille epäilyksiä ja kummastusta, mistä teoksen ydin varsinaisesti pääsee alkuunsa. Teos kattaa hienosti tositapahtumien esille tuomisen lisäksi Furlongin henkistä taistelua siitä, mitä

Kirja kulminoituukin pohdintaan oikeasta ja väärästä, siihen tuleeko epäkohtiin puuttua vai ei. Koko kaupunki, mukaan lukien Furlongin vaimo, ovat kääntäneet katseensa muualle. Teos päättyy Furlongin uskaltamiseen mennä niin kirkkoa kuin läheistensä kantaa vastaan. Hän noudattaa omaa sydäntään ja päätyy siihen minkä näkee olevan oikein, siitä huolimatta, että hänelle itselleen voi aiheutua teoistaan seuraamuksia. Teos sinällään ei anna täysin kattavaa lopetusta, vaan loppu jää tietyllä tavalla avoimeksi. Lopetus kuitenkin sopii kirjan tyyliin. Teos pysyy keveänä, vaikka aihe onkin painava. Teos on koskettava ja siitä jää lukijalle tietynlainen tyytyväisyys Furlongin toimintaan. Lopuksi Keegan kertoo vielä Magdalenapesuloista muun muassa seuraavaa: ”Irlannin viimeinen Magdalena-pesula suljettiin vasta vuonna 1996. Ei tiedetä, miten monta tyttöä ja naista oli suljettu noihin laitoksiin tekemään pakkotyötä. Kymmenentuhatta on lempeä arvio, kolmekymmentätuhatta lähempänä totuutta.”

Keegan kirjoittaa taitavalla ja soljuvalla tavalla, mikä tekee lukukokemuksesta miellyttävän. Kerronnassa pysyy helposti mukana ja sivumäärä pysyy maltillisena. Teos sopiikin hyvin kiireisen opiskelijan arkeen. Kokonaisuudessaan teos on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Kirjaan pohjautuen saa myös ensi-iltansa elokuva Small Things like These helmikuun 15. päivänä. On mielenkiintoista nähdä, miten tarina esitetään valkokankaalla, ja miten Furlongin pohdinta välitetään katsojalle.

Vuosijuhlat

Taideteos nimeltä vuosijuhlat

Toimittanut: Oikeustieteen ylioppilas Miro Minkkinen

Voitaisiinko vuosijuhlia pitää taideteoksena? Näin yhdet vuosijuhlat järjestäneenä kieltämättä lämpenen ajatukselle siitä, että voisin pitää itseäni menneenä taiteilijana. Myönnettäköön, että vuosijuhlat eivät ehkä mene perinteiseen käsitykseen taiteesta. Ne eivät ole kuten Vincent van Goghin teokset tai kuten Kaurismäen elokuvat. MUTTA – emmehän voi tunnistaa taideteosta pelkästään nojautuen käsityksiimme taidelajeista, sillä silloinhan rajaisimme taide käsitteen äärimmäisen kapeaksi ja tiettyjen ennalta määrättyjen sääntöjen noudattamiseksi. Siten ehkäpä paras tapa lähestyä tätä kysymystä on tarkastella vuosijuhlia neljän modernin taidekäsityksen kautta.

Ensimmäiseksi taide voidaan ymmärtää institutionaalisen käsityksen kautta, jonka mukaan teoksen asema taiteena määräytyy sen esittämisyhteyden perusteella. Tämä taidekäsitys selittää, miksi jokaisen keittiössä löytyvä banaani muuttuu taideteokseksi, kun tietty henkilö käy teippaamassa sen Miamilaisen taidegallerian seinään. Kyseinen taidekäsitys on kieltämättä erittäin elitistinen, ja mikäli luotamme siihen, ehdotan tulevien vuosien vuosijuhlat järjestettäväksi taidemuseo Onnissa.

Institutionaalisen käsityksen sijasta taide voidaan ymmärtää myös intentionaalisesti. Tällöin teoksen asema määräytyy taiteilijan tarkoitusperien perusteella. Intentionaaliseen taidekäsitykseen nojautuen voinkin tässä tekstissä paljastaa, että jokainen viime vuoden hallituksen pöytäkirja on tarkoitettu minun mestariteoksekseni. Tämän tosiseikan paljastamisen jälkeen onkin hyvä jatkaa sivuuttamalla kysymys siitä mitä voidaan pitää onnistuneena taiteena. Intentionaalinen taidekäsitys kuitenkin mahdollistaisi myös vuosijuhlien julistamisen taideteokseksi ja täten helpottaisi huomattavasti tässä tekstissä käytyä pohdintaa. Taidekä-

sitys ei kuitenkaan tarjoa täysin tyydyttävää vastausta itselleni, sillä mielestäni taiteen monitulkinnallisuuden seurauksena taidekokemuksen keskiössä on nimenomaan taiteenkatsoja. Tämän lisäksi, kuten pöytäkirjaesimerkki osoittaa, on taiteilijan tarkoitusperissä helppo kusettaa.

Voimme myös lähestyä vuosijuhlia esteettisestä taidekäsityksestä. Tämän käsityksen mukaan teoksen tulee täyttää tietyt ominaisuudet, jotta se voidaan luokitella taiteeksi. Tätä kyseistä taidekäsitystä sivuttiin välillises-

ti aikaisemmin – mielestäni rajaisimme turhaan taiteen luovuutta ja potentiaalia ilmaista ihmisyyttä ja kauneutta asettamalla tietyt ehdot sille millaista taiteen pitäisi olla. Vuosijuhlat eivät mene perinteiseen raamiin taiteesta, mutta vuosijuhlat voivat olla mielestäni omalaatuista taidetta.

Useampi taiteeseen paremmin perehtynyt näkee kysymysasettelun varmasti huvittavana. Mielestäni kysymysasettelun voi ottaa vakavasti ja tätä ilmentää parhaiten neljäs taidekäsitys – tekijälähtöinen taidekäsitys. Tällöin keskiössä on nimenomaan se, miten taiteenkatsoja kokee taideteoksen. Mielestäni taiteenkatsoja on tärkeää pitää keskiössä, sillä vapaa merkityksenmuodostus on yksi mielekkäimmistä asioista taiteessa. Jokainen voikin jatkaa käsittämällä vuosijuhlat vain juhlana muiden joukossa, mutta pysähtyisin kuitenkin harkitsemaan.

Tulevissa vuosijuhlissa ei juhlisteta pelkästään Judican 10-vuotiasta historiaa, vaan myös jokaista Judican muodostavaa Judistia. Jokainen ohjelmanumero, laulu ja puhe on sitä varten, jotta voitaisiin juhlistaa niitä muistoja, kokemuksia ja myönteisiä tunteita, mitä Judica on meissä kaikissa herättänyt. En välttämättä osaa määritellä taidetta tai vastata näin lyhyessä tekstissä perinpohjaisesti alkuperäiseen kysymykseen, mutta uskallan todeta, että jokainen, joka arvottaa vuosijuhlat taideteoksen asemaan ja etsii itselleen merkitystä kaikesta sen juhlallisuudesta varmistaa itselleen mahdollisimman ikimuistoisen ja nautinnollisen juhlan.

FindMyVuosijuhlat

Toimittanut: Oikeustieteen ylioppilas Matias Helin

Päivät kalenterissa kiitävät vääjäämätöntä vauhtia.

Maaliskuun ja samalla kevään alku odottaa jo nurkan takana. Nurkan takana odottaa myös Judican historian suurimmat vuosijuhlat, joiden valmisteleminen on työllistänyt hallitusta, vuosijuhlamarsalkoita sekä vuosijuhlatoimikuntaa alkuvuoden ajan. Juhlapaikkaan yhteydessä oleminen, yllätysesiintyjän aikatauluista sopiminen sekä loputtomalta tuntunut tilastointi osallistujamäärän kartoittamiseksi on vasta ensimakua kiireelle, jota vuosijuhlaviikko aiheuttaa.

Kiireen tuntu kuitenkin vaikeni hetkellisesti, kun aamuyön pikkutunneille venyneen illan seurauksena hukkasin puhelimeni. Yhtäkkiä jatkuvasti soinut älylaitteeni ei värissytkään taskussa syytäen kiireellisiä asioita työpöydälleni aiheesta kuin aiheesta. Sain vihdoin kontrollin kaikesta tekemisestäni, kun pystyin itse päättämään, milloin avaan läppärin ja tilastoin ilmoittautumisia tai vastailen sähköposteihin. Puhelimettomat päivät tuntuivat vapauttavilta ja kontrolloidummilta kuin eläminen jatkuvas-

sa informaatiotulvassa.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja lopulta sain helpottavan viestin tietokoneeni WhatsApp -sovellukseen. Puhelimeni oli löytynyt. Ensireaktiona aloin sopimaan tapaamisia ja puheluita, joita olin puhelimettomien päivien aikana vasten tahtoani laiminlyönyt. Paluu hektiseen arkeen oli alkanut.

Vuosijuhlat ja koko vuosijuhlaviikko on hektistä juhlahumua, ja hektisyyden tunne ei rajoitu ainoastaan juhlien järjestämisestä vastuussa oleviin henkilöihin. Myös vieraiden tulee muistaa hoitaa itsensä paikalle saattamisen lisäksi iltapuvun hankkiminen, hiusten laitto, itsensä somistaminen sekä ennen kaikkea riittävä lepo ennen intensiivistä viikkoa. Kaikki tämä tulee hoitaa tavallisen opiskelu- tai työviikon aikana, muistaen samaan aikaan syödä terveellisesti, urheilla, päivittää Instagramia huippuviikon tapahtumien tiimoilta ja olla sosiaalinen bilehile, joka jaksaa raahautua sunnuntain sillisbussiin virkeänä

viimeisen päivän koitoksiin. Rankaltahan tuo tässä vaiheessa kuulostaa ja varmasti siltä se myös monesta tuntuu.

Kannustankin omasta kokemuksestani viisastuneena, että kaiken tämän hektisyyden keskellä jokainen pysähtyisi hetkeksi miettimään, onko kiireen tunne välillä myös itse aiheutettua? Onko jatkuva älylaitteen piipitys syynä siihen, että arki tuntuu välillä kiireiseltä? Toivoisinkin, että vuosijuhlien aikana jokainen meistä keskittyisi niihin tärkeisiin ihmisiin ympärillä, jotka ovat olleet mukana luomassa upean ainejärjestömme 10-vuotisia perinteitä. Keskittyisimme kuuntelemaan ja keskustelemaan ihmisten kanssa, jotka ovat kaikki omilla pienillä teoillaan mahdollistaneet Judican ikioman hupparin kantamisen yliopistolla, Res Judicata -lehden lukemisen toimisto-

päivystyksessä kahvia nauttien ja hulvattomien haalarimerkkien ompelemisen bolognanpunaisiin haalareihimme. Edellä mainitut asiat ovat kuitenkin vain murto-osa siitä, mitä kaikkea ainejärjestömme toiminta käsittääkään, tärkeimpänä mielestäni jäsenten yhteenkuuluvuus ja tunneside kanssaopiskelijoihin. Onkin uskomaton kunnia olla mukana tuomassa koko Judican jäsenistöä, vanhoja hallituksia, toimintamme mahdollistajia sekä laitoksen legendoja yhteen mahtavassa tapahtumassa maaliskuun alussa. Muistetaan olla vuosijuhlilla läsnä ja läsnäolollamme kunnioittaa vierustovereitamme ja kaikkia kanssavieraita, joiden kanssa pääsemme nauttimaan arvokkaasta sekä ainejärjestömme historiassa merkittävästä tilaisuudesta. Tervetuloa Judican X vuosijuhlille!

DATAA JUDISTEISTA

Dataa Judisteista tekee tilastotiedettä judicalaisista. Vuoden ensimmäisen kyselyn aiheena olivat Vujuviikot ja varsinkin itse vuosijuhlat. Kysymyksillä selviteltiin jo vuosijuhlilla käyneiden tottumuksia sekä uusien kävijöiden mielipiteitä. Kyselyyn vastasi 35 ihmistä. Kiitos kaikille vastanneille!

Fuksi, oletko aikeissa tulla Judican 10. vuosijuhlille?

Kuinka monta kertaa olet käynyt Judican vuosijuhlilla?

Vanhempi judisti, oletko aikeissa tulla Judican 10. vuosijuhlille?

Kuinka monessa vujuviikon tapahtumassa olet käynyt keskimäärin?

Ostatko mekon...

Näistä tapahtumista paras?

Miehelle asusteena toimii...

Paras asia Judican vuosijuhlilla on:

Ihmiset <3

Silliksen pomppulinna Valokuvauskoppi

Judistit <3

Koko Judistikunnan kokoontuminen. Vanhojen Judistien jälleennäkeminen. ihmiset ja fiilis <3

Kamut

Judistit

Kimmelin kantarellikeitto… huolellisesti laadittu ohjelma ja mahti sillis!

Meno ja meininki (liekkiemoji)

Ainejärjestömme arvokas ja perinteikäs juhlistaminen, jossa on kuitenkin tilaa pilkkeelle silmäkulmassa. Yhteenkuuluvuus

Seura ja juhlahumu

Kokeenempien Judistien vinkkejä fukseille vuosijuhlaviikkoja varten (aka survival pack):

Ulkonäöstä ei kannata ottaa liikaa stressiä! Hyvien vujujen jälkeen asu on liattu ja hiukset sekasin. Sillikselle pitöä

EHDOTTOMASTI selvitä!!!

Ota kaikki ilo irti!

Valmisruokaa jääkaappiin, sillä kokkaamiselle ei ole aikaa. Sillis ei ole pikajuoksu vaan humala kannattaa rakentaa kestävällä tavalla pitkälle matkalle.

Kännykkä täyteen herätyksiä sillisaamuksi, niin saattanee ehtiä kuljetuksiin

Taskumatti, hätäjallu, suihkubisse.

muista nauttia (muista myös että sillis on THE pääpäivä)

Hakaneuloja ja pinnejä tarvitsee aina

Osallistu oman fiiliksen mukaan, drinkkikoulu on hyvä kokea ainakin kerran! Vujusitsit on usein erilaiset kuin judican omat, nää kannattaa ehdottomasti nähdä. Jos taipumusta darraan, voi sitseillä ottaa iisimmin jotta vujuilla on upeimmillaan!

Ei muutaku että sillis on pääpäivä

Tule rennolla meiningillä, pidä hauskaa, nauti joka sekunnista ja nesteytä tarpeeksi!!

Älä stressaa!

Aamupalatarvikkeisiin tarpeellinen määrä nesteytystä, etenkin sunnuntaiaamuna.

Älä päästä humalatilaa laskemaan nii jaksaa koko viikonlopun

Hyödynnä laajaa osallistujakuntaa ja puhu alumneille, vanhemmille opiskelijoille ja yritysedustajille nauttikaa <3

Judica X

10-vuotiaan Judican historia

Näin Judican täyttäessä pyöreitä, on hyvä kääntää katse hetkeksi taaksepäin. Niinpä tätä lehteä varten onkin laadittu pieni aikajana rakkaan ainejärjestömme historiasta

15.10.2013 Judica perustettiin

30.4.2014 Ensimmäinen oma ”bile”tapahtuma

10/2014 Ensimmäinen mökkireissu

28.2.2015 Ensimmäiset vuosijuhlat

25.4.2016 Ensimmäinen kamppailupäivä

26.4.2016 Ensimmäinen vauhtipäivä

2016 Ensimmäiset Judican omat colleget, huivit ja kangaskassit

2017 Judica-valmennuksen ensimmäinen valmennuskurssikevät (aloitettu 2016)

2/2017 Ensimmäiset vallanvaihtositsit (ennen nimellä toimikuntasitsit)

4/2017 Laulukirja valmistui (aloitettu 2016)

Kesällä 2017 Judica Sport:in perustaminen

14.10.2017 Ensimmäinen Raastupa (nimi muuttui)

7.11.2017 Ensimmäinen TonttuAppro

5/2018 Ensimmäinen Res Judicata

2018 Ensimmäinen VPK:n antama fuksikaste

2019 Tapio Määttä siirtyi laitoksen johtajasta akateemiseksi rehtoriksi

1/2020 Ensimmäinen maanantaipöllön maanantaimeemi

2023 Judica täyttää 10 vuotta

Res Judicata testaa – Saunakeidas

Kävimme testaamassa Saunakeitaan saunaa ja avantoa talvisena lauantaiaamuna. Rapsakka pakkassää sopikin mitä mainioimmin kyseiseen aktiviteettiin. Saunakeidas sijaitsee loistavalla sijainnilla Ilosaaressa, johon matka aivan ydinkeskustasta on todella lyhyt. Paikka tarjoaa myös upean näkymän Pielisjoelle. Itse sauna on konttimaisessa, mutta varsin tyylikkäässä rakennuksessa, josta kuljetaan avantoon laituria pitkin Ilosaaren laguuniin.

Saunojan arvostelu

Sauna ja avanto ovat loistava keino rentoutua ja virkistäytyä. Sauna oli todella hyvin lämmitetty ja kiukaasta irtosi mainiot löylyt. Saunan suurehko ikkuna teki saunasta valoisan ja tarjosi mahdollisuuden ihailla talvista maisemaa. Avanto oli kaikin puolin sopiva ja myös peseytymis- sekä pukeutumistilat olivat riittävät.

Saunoja antaa Saunakeitaalle arvosanaksi 4,5/5.

Saunojan arvostelu

Kokeneelle saunojalle heti alkuun Saunakeidas kerää kiitosta sijainnillaan. On paljon helpompi päästää irti stressistään, kun ei tarvitse vaivata päätään miettimällä millähän kyydillä, julkisella tai muulla apuvälineellä sitä pääsisi itse saunalle. Itsessään saunat tarjoavat saunojalle levollisen kokemuksen - kaikki toimii ja tunnelma on rauhallinen. Avantouinnin varsinainen ”pihvi” eli uintipaikka on myöskin moitteeton ja hurjimmille avantouimareille on hyvin tilaa käydä hangessa pyörimässä pulahtamisen jälkeen. Saunakokemuksen ehdottomasti kruunaa mahdollisuus käydä hikoilun ja järvivedessä uimisen jälkeen lämpimässä suihkussa (tietäjät tietää). Täytyy kuitenkin todeta, että internetin hektisessä maailmassa räpiköiville netissä rekisteröityminen saunassa käymiseksi saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia. Kertalipun hinta on myös kohtuullinen, mutta säännöllisesti saunoville sarjalipun hinta saattaa käydä lompakolle kalliiksi. Kokonaisuutenaan kuitenkin erinomainen avantouinti- ja saunomiskokemus.

Saunoja antaa Saunakeitaalle arvosanaksi 4/5.

Saunojan arvostelu

Saunakeidas toimi erinomaisena rentoutumisen paikkana kaupungissa. Varsinkin kauniina talvipäivänä saunan ikkunoista maisemaa katsellessa kovien löylyjen saattelemana sielu lepäsi. Sauna teki vaikutuksen erinomaisilla löylyillään ja valoisuudellaan. Ensikertalaiselle avantokävijälle kokonaisuus oli hyvin toimiva ja varsinkin sijaintinsa takia tulee sinne varmasti eksyttyä uudestaankin. Avannon tila riitti pikaiseen pulahtamiseen, toisaalta pidemmät uinnit ja sukeltelut voi jättää kokeneemmille.

Saunoja antaa Saunakeitaalle arvosanaksi 4,5/5.

Saunakeidas kokonaisuutena

Kokonaisuudessaan Saunakeidas tarjoaa loistavan elämyksen. Erityisesti sitä voi tietenkin suositella avantouinnista ja saunomisesta pitävälle, mutta tarjoaa se loistavan mahdollisuuden rentoutua myös asiaan vähemmän vihkiytyneellekin. Kuten aiemmin on jo tullut todettua, sijaitsee sauna loistavalla paikalla. Sauna on myös tyylikäs ja täyttää kaikki perustarpeet, esimerkiksi peseytymisen osalta.

Saunan ulkonäkö: 4/5

Saunan sijainti: 5/5

JUDISTIEN KUULUMISET

Judica