RES JUDICATAN TOIMITUS ESITTÄYTYY

Elias Eronen

Moikka! Oon Elias, 22-vuotias ja opiskelen neljättä vuotta oikiksessa. On tosi siistiä päästä kirjoittamaan judisteille kiinnstavia juttuja.

Aku Haikala

Moi! Olen Aku, 21-vuotias judisti ja opiskelen nyt toista vuotta oikiksessa. Olen ensimmäistä vuotta toimituksessa ja kirjoittelen ainakin kulttuurinurkkaa, mutta voi olla että jatkossa jotain muitakin juttuja.

Reetta Mantere

Moi! Olen Reetta, 24-vuotias ja 4. vuosikurssilla. Tämä on kolmas vuoteni Res Judicatan toimituksessa. Jatkan tänä vuonna yhdessä Olivia Salosen kanssa viime vuonna lanseeraamaamme Ressun Alumnipalstaa, jossa haastattelemme erilaisia taustoja ja urapolkuja omaavia Judican alumneja.

Juho Mela

Moikka! Olen Juho, 25-vuotias ja 4. vuosikurssilla. Tämä on 3. vuoteni Res Judicatan toimituksessa. Pääsette nauttimaan puhuttelevista kolumneista ja syväluotaavista haastatteluista myös vuonna 2023.

Inka Mikkonen

Terve! Olen Inka, ensimmäisen vuosikurssin opiskelija ja 20-vuotias. Aloitin toimituksessa viime syksynä. Tänä vuonna aion kirjottaa ympäristöasioita sivuavaa palstaa nimeltä ”Rakkauskirjeitä luonnolle”. Myös muutkin jutut kiinnostaa ja olen innolla mukana lehden luomisessa!

Olivia Salonen

Moikka! Olen Olivia, 22-vuotias ja 4. vuosikurssin judisti. Tämä on kolmas vuoteni

Ressun toimituksessa. Tänä vuonna jatkamme yhdessä Reetta Mantereen kanssa Ressun Alumnipalstan kirjoittamista sekä kehittämistä.

Jenna Vänttinen

Moikka! Olen Jenna, 20-vuotias ja ensimmäisen vuosikurssin opiskelija. Aloitin vasta toimituksessa eikä mulla ole vielä mitään vakiintunutta hommaa. Ideoin ja kirjoittelen eri palstoja.

Alumnipalsta

Toimittanut: oikeusnotaarit Reetta Mantere ja Olivia Salonen

Kerro hieman itsestäsi

Hei! Olen Veikko Vauhkonen, 28-vuotias OTM ja VT. Valmistuin keväällä 2019, ja aloitin opinnot Joensuussa vuonna 2014. Neljännen opiskeluvuoden aikana muutin Joensuusta töiden perässä ensin Jyväskylään ja sittemmin pääkaupunkiseudulle. Työskentelen nykyisin liikenneja viestintäministeriössä tieto- ja turvallisuusosastolla erityisasiantuntijana säädösvalmistelun parissa, ja auskultoin Helsingin käräjäoikeudessa 2021–2022.

Miten olet ollut mukana Judican toiminnassa?

Judica vietti ensimmäistä toimintavuottaan vastaperustettuna ainejärjestönä, kun aloitin opinnot. Esimerkiksi ensimmäiset fuksiviikot järjestyivät yhteisvoimin Legion kanssa ja vuosijuhlia järjestettiin ensimmäistä kertaa. Laitoksen ainejärjestöjen välillä vallitsi tuolloin hyvä yhteistyön ja yhdessä tekemisen henki ja toivon, että sitä on edelleen jäljellä.

Ensimmäiset vuosijuhlat järjestettiin talvella 2015, mikä oli silloiselle pienelle ainejärjestölle ja sen aktiiveille merkittävä ponnistus. Paikkana toimi Joensuun Teatteriravintola ja sen Lasiterassi, ja vierasmäärä oli noin 80:n ja 100:n välillä. Oikkareiden ainejärjestöt muista kaupungeista toivottivat Judican lämpimästi joukkoonsa osallistumalla vuosijuhlille, ja ajankohdan valinnassa huomioitiinkin muun ohella, ettei päällekkäisyyksiä muiden ainejärjestöjen kanssa olisi. Ensimmäisten vuosien jälkeen erinomainen Lasiterassi jäi pieneksi ja vuosijuhlat siirtyivät Kimmeliin.

Osallistuin Judican toimintaan aktiivisesti etenkin opintojen alkuvaiheessa. Toimin kaksi kautta hallituksessa (2015–16), joista ensimmäisen v. 2015 varapuheenjohtajana ja sihteerinä. Tulin myös syksyllä 2017 valituksi yliop- pilaskunnan edustajistoon ainoana Judistina, ja edustin siellä poliittisen ryhmän sijasta pääasiassa ainejärjestömme näkökulmia. Tein myös vuonna 2016 Judican edeltävät verkkosivut, jotka vastikään uudistuivat.

Oletko ollut mukana Jury ry:n alumnitoiminnassa?

Toki. Olen osallistunut Juryn tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan, viimeisimpänä pikkujoulut, ja ollut mukana hallituksessakin järjestämässä toimintaa. Olin myös hetken Juryn puheenjohtajana korona-aikaan, mutta toiminta oli tauolla. Nyttemmin toiminta on virkistynyt korona-ajan jäljiltä ja uusien jäsenten myötä. Suosittelen vahvasti lähtemään alumnitoimintaan mukaan valmistumisen jälkeen, sekä kutsumaan alumneja mahdollisuuksien mukaan tapahtumiin jo opiskeluaikana.

Missä työskentelet ja kuinka päädyit nykyisiin tehtäviisi?

Työskentelen säädösvalmistelijana liikenne- ja viestintäministeriön tieto- ja turvallisuusosaston turvallisuusyksikössä. Yksikön vastuulle kuuluvat muun muassa kyberturvallisuutta ja liikenneturvallisuutta koskevia asioita. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa toimialalleen kuuluvasta säädösvalmistelusta ja politiikkatyöstä, ja molempia näistä näkyykin asiantuntijan työpöydällä. Käytännössä teen sekä kansallista että EU- ja kv-säädösvalmistelua sekä muita juridisia osaamista edellyttäviä asiantuntijatehtäviä. Tällä hetkellä työpöydällä on esimerkiksi EU:n uuden Cyber Resilience Act -asetusehdotuksen neuvotteluita, säädöshanke NIS2-direktiivin kansallisesta täytäntöönpanosta sekä hanke viranomaisten välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön parantamiseksi vakavissa tietoturvaloukkaustilanteissa.

Kuva: Liikenne- ja viestintäministeriö

Päädyin ministeriöön hakemalla tänne harjoittelijaksi opintojen loppuvaiheessa julkisen haun kautta. Harjoittelun päättyessä tänne tarjottiin mahdollisuutta jäädä suoraan, mutta jäin tuolloin pois opintojen ja toisen harjoittelun vuoksi. Muutama kuukausi ennen valmistumista laitoin ministeriöön avoimen hakemuksen, ja tulin valituksi takaisin, joskin toiselle osastolle, kuin missä harjoittelun tein. Harjoitteluun hakeutuminen jo opiskeluaikana on juristille hyvä reitti, jos työskentely ministeriössä tai valtioneuvostossa kiinnostaa, ja säädösvalmistelusta kerrytetyn kokemuksen myötä on mahdollista hakeutua valtioneuvoston sisällä myös toiselle hallinnonalalle. Hyvää substanssikokemusta voi toki saada myös hallinnonalan virastoista tai keskeisimmistä sidosryhmistä.

Millainen tyypillinen työpäiväsi on?

Työpäivät vaihtelevat keskenään paljon ja tyypillistä päivää on vaikea kuvata. Hankkeet ovat pitkäkestoisia, ja yleisesti niihin liittyvät tehtävät riippuvat kunkin hankkeen vaiheesta. Alkuvaiheessa tehdään esiselvitystä ja kartoitetaan vaihtoehtoja, perusvalmistelussa kirjoitetaan ehdotuksia perusteluineen, ja jatkovalmistelussa tehdään lausuntopalautteen edellyttämiä tarkennuksia. Lopuksi valmistelija vastaa asian esittelystä valtioneuvostossa ja valiokuntakuulemisista eduskunnassa. Toki työhön kuuluu paljon muutakin kuin kansallista valmistelua, kuten esimerkiksi osallistumista erilaisiin työryhmiin tai poikkihallinnollisiin selvityshankkeisiin, lausumista muiden ministeriöiden valmistelemiin asioihin, politiikka-asioiden valmistelua sekä EU- ja kv-asioita. Tavanomaisia ovat myös pikaisella aikataululla tulevat toimeksiannot tai kommentointipyynnöt substanssiaiheisiin liittyen. Työhön kuuluu myös runsaasti yhteistyötä muiden ministeriöiden ja viranomaisten, kuten Liikenne- ja viestintäviraston kanssa, sekä sidosryhmien kuulemista. Kuulun myös ministeriössä lainvalmistelun ydinryhmään, joka tukee ja koordinoi ministeriön säädösvalmistelua osastoilla.

Asioita hoidetaan paljon palavereiden ja sähköpostin välityksellä, ja päivässä onkin yleensä useampia läsnä- tai Teams-palavereita, sekä runsaasti sähköposteja. Kirjoitustyötä ja lukemista tehdään niissä väleissä, kun sille on aikaa. Työ on välillä myös varsin itsenäistä ja itseohjautuvaa, mikä mahdollistaa työn sovittamista vapaa-aikaan ja tekemistä itselle sopivalla tavalla, mutta samalla edellyttää hyvää kykyä oman työn ja ajankäytön johtamiseen. Kiireisinä aikoina työpäivät venyvät virka-ajan yli, mutta työaikaseurannan ansiosta tämä kompensoituu ylimääräisinä lomina.

Mikä on yllättänyt sinut ministeriössä työskentelyssä?

Ministeriössä on varsin hyvä ja nuorekas työilmapiiri sekä yhdessä tekemisen tunnelma. Positiivisena yllätyksenä on tullut laaja hallinnonalat ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö yhteisten tavoitteiden edistämisessä. Suomessa tehdään varsin rajallisilla resursseilla hyvää valmistelua useissa aihepiireissä. Ministeriössä saa myös vastuuta omista hankkeistaan melko nopeasti, ja valmistelijalla on vapaus ja vastuu sekä järjestää tehtäviä sopivalla tavalla. Myös omaan tehtäväkenttään voi vaikuttaa. Lisäksi ministeriössä eletään lähellä poliittista päätöksentekoa, jolla on oma, joskus yllätyksellinenkin vaikutus tekemiseen.

Mikä on parasta työssäsi?

Työn yhteiskunnallinen merkittävyys. Pidän ministeriön näkökulmasta käsiteltäviin asioihin, joka on lähtökohtaisesti yhteiskuntaa kehittävä ja ”ongelmia korjaava”. Nykyisen kansliapäällikön sanoin tämä on ”maailmanparannustyötä”. Lainvalmistelulla pyritään parantamaan nykytilassa havaittuja epäkohtia sekä politiikkatyöllä isossa kuvassa parantamaan jokaisen oloja yhteiskunnassa. Työn merkityksellisyys siis motivoi, mutta lisäksi itsenäisyys, vastuu ja vapaus oman työn järjestämisessä ovat mieluisia tekijöitä.

Mitä kursseja tai seminaareja suosittelet käytävän samoista tehtävistä syttyville?

Suosittelen tiettyyn aiheeseen keskittymisen sijaan suo- rittamaan laajasti kiinnostavia kursseja eri oikeudenaloilta. Samassa hankkeessa voi tulla esiin kysymyksiä useammalta oikeudenalalta, esimerkiksi EU-oikeudesta, rikosoikeudesta, hallinto-oikeudesta, valtiosääntöoikeudesta, kilpailuoikeudesta ja vahingonkorvausoikeudesta. Työssä eteen tulevia kysymyksiä on vaikea ennakoida, ja tätä kautta oikeudenalojen laaja perustuntemus ja OTM-tutkinnon laaja-alaisuus tukevat tässä roolissa toimimista.

Lainsäädäntötutkimuksen opetus ja tutkimus ovat Itä-Suomen yliopistossa hyvätasoisia, ja suosittelen vahvasti hyödyntämään esimerkiksi lainvalmistelun ja sääntelyteorian kursseja, jos lainvalmistelu kiinnostaa. Lisäksi suosittelen opiskelemaan EU-oikeutta, sillä merkittävä osa uudesta sääntelystä on EU-taustaista. Lisäksi opinnot esimerkiksi valtiosääntöoikeudesta, perus- ja ihmisoikeuksista, hallinto-oikeudesta, tietosuojasta tai rikosoikeudesta ovat hyödyksi. Oikeustaloustieteen ja kriminologian kursseilta sai hyviä näkökulmia sääntelyn vaikutuksesta käyttäytymiseen. Myös kiinnostavan hallinnonalan substanssisääntelyn tuntemus ennalta on hyödyksi.

Sivuaineoikeutta hyödyntäen ei ole haitaksi suorittaa opintoja myös toiselta tieteenalalta, kuten esimerkiksi taloustieteestä, psykologiasta, yhteiskuntatieteistä tai kauppatieteistä. Nämä eivät ole edellytyksiä työssä

Kuva:MyName (Mahlum), Public domain, via Wikimedia Commons pärjäämiselle, mutta voivat antaa varsin hyödyllisiä näkökulmia ajattelulle, jos toimii ministeriössä juristin roolissa. Ranskan kielen opiskelusta on hyötyä, sillä kieltä käytetään EU:ssa englannin ohella työkielenä (erityisen korostuneesti Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudella, yllättävää).

Entä valmistiko jokin muu oikiksen aikainen kokemus työhösi ja/tai työnhakuun?

Kaikki työkokemus ja vuorovaikutus kollegoiden kanssa on ollut osaltaan hyödyksi. Opiskeluaikaisia tuttuja on töissä muualla valtioneuvostossa, mikä osaltaan helpottaa yhteistyötä tarvittaessa. Osallistuin myös hieman opiskelijapolitiikkaan, mikä valotti puolueiden sisäistä päätöksentekoprosessia, ja tästä on ollut nykyisessä työssä hyötyä.

Lisäksi työhön liittyy aika suurten tietomäärien omaksumista lyhyessä ajassa, joten lukutekniikkaan, olennaisten seikkojen tiivistämiseen, keskeisten seikkojen selkeään esittämiseen, ym. vastaavaan liittyvät oikiksen aikaiset opit ovat edelleen hyödyksi.

Mitä vinkkejä antaisit ministeriötyöstä haaveilevalle oikkarille?

Ministeriöissä on varsin erilaisia tehtäviä, ja hakiessa kannattaa perehtyä, mille osastolle on hakemassa ja millaisia hankkeita siellä on käynnissä. Valtioneuvoston hankeikkunasta löytyy verkkotietoja hankkeista ennen eduskuntakäsittelyä. Ministeriöistä löytyy myös muita kuin säädös- ja politiikkavalmistelutehtäviä, esimerkiksi konserniohjauksen, hankintojen ja henkilöstöhallinnon parista. Ministeriöistä on myös hyvät mahdollisuudet hakeutua EU-tehtäviin. Yleisesti kannattaa myös seurata vähän yhteiskunnallista keskustelua ja olla kiinnostunut poliittisesta rajapinnasta, joka valtioneuvostoon liittyy. Suosittelen tarttumaan eteen sattuviin tilaisuuksiin – esimerkiksi Suomen EU-puheenjohtajuuskausi oli usealle hyvä väylä saada kokemusta valtioneuvostossa työskentelystä.

Kerro ensimmäisestä oman alan työpaikastasi!

Olin Kelan asiakaspalvelussa töissä parina kesänä. Sieltä sai hyviä oppeja haastavista vuorovaikutustilanteista kasvotusten ja puhelimessa, kun tuohtuneille kansalai- sille sai selventää etuuspäätöksien sisältöä. Tein samoihin aikoihin myös sopimusmalleja legal tech –startupille. Opintojen loppuvaiheessa tein harjoittelun ministeriössä ja syyttäjänvirastossa sekä työskentelin opetus- ja tutkimusavustajana yliopistolla ja tuntiopettajana amk:ssa.

Koitko opiskeluaikoina paineita työllistymisestä?

Kyllä koin, varsinkin ennen ensimmäisen opintoihin liittyvän harjoittelupaikan saamista. Jälkikäteen ajateltuna paineiden kokeminen oli vähän tarpeetonta ennen notaarin tekemistä, sillä nyt ei juurikaan ole merkitystä, oliko ensimmäinen harjoittelu toisen vuoden kesällä vai neljännen vuoden syksyllä. Yliopiston harjoittelutuen avulla ensimmäisen harjoittelupaikan saaminen olisi helpottunut merkittävästi, ja ajoitusta tärkeämpää oli ehkä kokemuksen kerääminen useammasta työpaikasta, joka valmistumisen jälkeen ei lyhyessä ajassa ole mahdollista.

Mitä tulevaisuuden urahaaveita sinulla on?

Viihdyn nykyisessä roolissani hyvin, ja toivon tulevaisuudelta haastavia ja mielekkäitä tehtäviä valtioneuvostossa. Eräänä urahaaveena oli tuomioistuinharjoittelu, ja tulevaisuudessa voisin harkita vaihtoehtona myös tuomioistuinuraa joko yleisten tai hallintotuomioistuinten puolella. Harkitsen myös jatko-opintoja, jos sopiva aihe tutkimukselle löytyisi.

Onko jotain sellaista, mitä olisit halunnut vielä kokea opiskelija-aikoina?

En ehtinyt käydä vaihdossa, ja ottaisin sille aikaa, jos opiskelisin uudestaan.

Vinkkaa paras neuvosi työnhakuun!

Tuo esiin motivaatio juuri haettavaa tehtävää kohtaan. Tee selkeä ja tiivis CV. Ole haastattelussa aito ja rehellinen. Motivaatio ratkaisee, sillä opiskelijasta ei odoteta valmista asiantuntijaa, ja siksi motivaatiota juuri haettavaan rooliin on hyvä korostaa.

Terveiseni judisteille:

Pitäkää hauskaa ja nauttikaa opiskeluajasta! Töitä ehtii tehdä myöhemminkin.

Viisi Nopeaa

1) Nimeä kolme mieleenpainuvinta muistoa oikisajoilta.

• Fuksiviikot, sekä omat että myöhemmin tutorina.

• Vujut, omat ja vierailut Rovaniemelle, Turkuun ja Helsinkiin.

• Ruotsin kielen kurssien läpäiseminen. Jos jostain niin niistä olisi valmistuminen voinut jäädä kiinni :-).

2) Jos saisit valita itsellesi supervoiman, minkä valitsisit?

Ilmiintyminen eli teleporttaus. Helpottaisi reissaamista ja esim. päällekkäisiin kokouksiin osallistumista.

3) Lempilounaspaikka?

Espalla Haiku Sushi tai Robert’s Coffee Jugend. Salmisaaressa paras osoite oli Faro’s Channelside tai Hima&Sali. Oikeusministeriön henkilöstöravintola Apollo (lue: Carelia Espalla) on toisaalta virkamieshenkinen vaihtoehto.

4) Etänä kotona vai toimistolla paikan päällä?

1–3 päivää viikossa toimistolla ja muuten etänä, eli aika 50–50. Vapaus valita kalenterin mukaan on hyvä. Jos aloittaisin uudessa työssä, olisin alussa paikan päällä.

5) Joensuusta kaipaan erityisesti…

Opiskelukavereita, positiivista tunnelmaa, yliopistoa ja vähän myös Bar Playta.

Liikenne- ja viestintäministeriöHyvinvointia ja kilpailukykyä kestävästi hyvillä yhteyksillä

Liikenne- ja viestintäministeriö edistää väestön hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Liikenne- ja viestintäalan lainvalmistelu on ministeriön perustehtävä. Lisäksi huolehdimme toimivista, turvallisista ja edullisista yhteyksistä ja toimimme aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla.

Toimivat liikenne- ja viestintäpalvelut ovat osa yhteiskunnan perustaa. Palveluiden raaka-aineena on yhä useammin tieto, alustana liikenteen ja viestinnän verkot. Edistyksellisellä lainsäädännöllä luodaan edellytyksiä markkinaehtoiselle palvelutuotannolle ja uusille liiketoimintaideoille.

Ministeriön tehtävänä on myös hillitä ilmastonmuutosta hallinnonalan toimien kautta.

Ministeriön hallinnonalaan kuuluvia virastoja ovat Liikenne- ja viestintävirasto, Väylävirasto ja Ilmatieteen laitos. Ministeriön omistajaohjauksessa olevia yhtiöitä ovat Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy, Cinia Oy, Suomi-rata Oy, Turun Tunnin Juna Oy ja Itärata Oy. Myös Yleisradio Oy kuuluu ministeriön hallinnonalaan. Sen ohjauksesta vastaa eduskunnan valitsema hallintoneuvosto.

Liikenne- ja viestintäministeriö arvostaa yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta. Ministeriössä työskentelee noin 185 ministeriöläistä, joiden jokapäiväistä työtä ohjaavia arvoja ovat oikeudenmukaisuus, rohkeus ja yhteistyö.

PELINURKKAUS

Wingspan

Kirjoittanut: Oikeustieteen ylioppilaat Inka Mikkonen ja Jenna Vänttinen

Wingspan on koukuttava ja kauniisti kuvitettu lautapeli, jota pelamaalla oppii uusia faktoja linnuista. Pelin kesto on noin tunnin riippuen pelaajamäärästä (1-5 henkilöä).

Pelin idea on saada mahdollisimman paljon pisteitä, joita kertyy itse linnusta, munista, tavoitteista ja bonuksista. Alkuun peli tuntuu haastavalta, koska meneillään on paljon samanaikaisesti. Säännöt kuitenkin oppii nopeasti pelaamalla ja ennen kuin huomatkaan haluat pelata sitä uudelleen.

Wingspan on ollut vuoden 2020 vuoden strategiapeli finalistina eikä suotta! Jokainen pelikerta on erilainen ja oman pelin strategia riippuu paljolti tuurista.

Pelin voin lainata Joensuu pääkirjastosta tai sitä on mahdollista tulla pelaamaa Judican lautapelikerhoon.

Muutaman judistin keskiarvo pelille on 5-/5.