VARAUTUMINEN
Varautuminen on Puolustuskiinteistöjen ydintoimintaa Osaaminen kootaan Puolustuskiinteistöjen turvallisuus- ja valmiusyksikköön. TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: Marika Valve, Shutterstock
T
Muuriankkuri 2/2020
18
urvallisuusympäristön muutos on yksi keskeinen syy Puolustuskiinteistöjen perustamiselle. Puolustuskiinteistöillä on myös valmiuslakiin perustuva velvoite varautumiseen. − Puolustuskiinteistöt pystyy investoimaan kiinteistöjen toimivuuteen, verkostoihin, varajärjestelmiin ja ylläpitoon paremmin kuin mihin Rakennuslaitoksella on ollut mahdollisuuksia, sanoo Rakennuslaitoksen valmiusjohtaja Risto Kosonen. − Kiinteistöjen omistajana Puolustuskiinteistöllä on myös mielenkiintoa huolehtia omaisuudestaan niin, että järjestelmät uusitaan ajoissa eivätkä korjauskustannukset nouse hallitsemattomasti. Varautumisen näkökulmasta on tärkeää, että järjestelmät toimivat silloin, kun niitä tarvitaan. Kosonen toteaa, että Rakennuslaitoksen panostus valmiuteen ja turval-
lisuuteen on luonut hyvän pohjan Puolustuskiinteistöille. − Uudessa turvallisuus- ja valmiusyksikössä panostetaan vielä enemmän henkilöstön koulutukseen ja toimintavalmiuteen. Turvallisuusasiantuntijat ja valmiushenkilöt keskittyvät selkeämmin asiantuntijatehtäviin rutiinitehtävien sijaan. Konsernin sisäisesti tehdään tiivistä yhteistyötä Senaatti-kiinteistöjen vastaavan yksikön kanssa. Tämä kaikki näkyy asiakkaan suuntaan parempana palveluna.
Asiakasprosessit selkeämmiksi
Turvallisuus ja varautuminen on sisällytetty koko organisaation tehtäviin aiempaa selkeämmin. Puolustuskiinteistöjen asiakaspäälliköt, valmiuspäälliköt ja kiinteistöpäälliköt sopivat toimitiloihin liittyvien varajärjestelmien ja varautu-
– Varautumista toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Puolutusvoimien kanssa, kertoo valmiusjohtaja Risto Kosonen.
