Varautuminen on Puolustuskiinteistöken ydintoimintaa

Varautuminen on Puolustuskiinteistöjen ydintoimintaa

Osaaminen kootaan Puolustuskiinteistöjen turvallisuus- ja valmiusyksikköön.

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: Marika Valve, Shutterstock

Turvallisuusympäristön muutos on yksi keskeinen syy Puolustuskiinteistöjen perustamiselle. Puolustuskiinteistöillä on myös valmiuslakiin perustuva velvoite varautumiseen.

− Puolustuskiinteistöt pystyy investoimaan kiinteistöjen toimivuuteen, verkostoihin, varajärjestelmiin ja ylläpitoon paremmin kuin mihin Rakennuslaitoksella on ollut mahdollisuuksia, sanoo Rakennuslaitoksen valmiusjohtaja Risto Kosonen.

− Kiinteistöjen omistajana Puolustuskiinteistöllä on myös mielenkiintoa huolehtia omaisuudestaan niin, että järjestelmät uusitaan ajoissa eivätkä korjauskustannukset nouse hallitsemattomasti. Varautumisen näkökulmasta on tärkeää, että järjestelmät toimivat silloin, kun niitä tarvitaan.

Kosonen toteaa, että Rakennuslaitoksen panostus valmiuteen ja turvallisuuteen on luonut hyvän pohjan Puolustuskiinteistöille.

− Uudessa turvallisuus- ja valmiusyksikössä panostetaan vielä enemmän henkilöstön koulutukseen ja toimintavalmiuteen. Turvallisuusasiantuntijat ja valmiushenkilöt keskittyvät selkeämmin asiantuntijatehtäviin rutiinitehtävien sijaan. Konsernin sisäisesti tehdään tiivistä yhteistyötä Senaatti-kiinteistöjen vastaavan yksikön kanssa. Tämä kaikki näkyy asiakkaan suuntaan parempana palveluna.

Asiakasprosessit selkeämmiksi

Turvallisuus ja varautuminen on sisällytetty koko organisaation tehtäviin aiempaa selkeämmin. Puolustuskiinteistöjen asiakaspäälliköt, valmiuspäälliköt ja kiinteistöpäälliköt sopivat toimitiloihin liittyvien varajärjestelmien ja varautumisen toimivuudesta osana normaalia asiakkuusprosessia.

– Varautumista toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Puolutusvoimien kanssa, kertoo valmiusjohtaja Risto Kosonen.

Kiinteistöautomaation ja etäohjauksen lisääntyminen on tuonut kyberuhkan myös kiinteistöalalle.

− Varautuminen, valmiussuunnittelu ja harjoittelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien eri organisaatioiden ja henkilöstön kanssa. Puolustusvoimat myös testaa toimintaamme säännöllisesti, Risto Kosonen kertoo.

− Sähköisiä palveluja otetaan lisää käyttöön muun muassa turvallisuusselvityksissä, mikä nopeuttaa asioiden käsittelyä. Verkottuneeseen toimintaan ja turvallisiin tietojärjestelmiin panostetaan enemmän, jolloin aikaa jää varsinaisten päätehtävien hoitamiseen matkustamisen sijaan.

Toimitiloihin kohdistuvat uhkat

Yleisimmän uhkan kiinteistöjen toiminnalle muodostavat erilaiset luonnonilmiöt ja laitteistojen vikaantumiset. Esimerkiksi myrskyistä johtuvia sähkökatkoksia ja tietoliikennehäiriötä on aiempaa enemmän, ja niistä aiheutuvat toiminnan häiriöt ovat merkittävämpiä.

Kiinteistöautomaation ja etäohjauksen lisääntyminen on tuonut kyberuhkan myös kiinteistöalalle. Uhkana voivat olla normaalien vikatilanteiden lisäksi tietojen kalastelu, hakkerointi ja vihamielinen vaikuttaminen. Kiinteistöautomaatiojärjestelmiin ja kriittiseen tietoon kohdistuvista vihamielisistä toimista on runsaasti esimerkkejä maailmalta. Suomikaan ei ole tältä suojassa.

Risto Kosonen kertoo, että asiakkaalle kriittisten kiinteistöjen osalta arvioidaan jo rakennusvaiheessa kiinteistöjen etäohjaukset, niihin liittyvät verkostot ja eri valmistajien tarjoamat laite- ja järjestelmäratkaisut erittäin tarkasti.

− Valmius- ja turvallisuusmielessä kriittiset kohteet ja verkostot on erotettu julkisista verkoista ja niiden toimintaa seurataan jatkuvasti. Toimintojen vikaantumisiin varaudutaan varajärjestelmillä, joihin ei voi vaikuttaa ulkopuolelta esimerkiksi internetin välityksellä. Kriittisimmät toiminnot hoidetaan omilla resursseilla ja turvallisissa tiloissa.

Toiminta on valtakunnallista

Tulevan turvallisuus- ja valmiusyksikön koko on yhteensä noin 15 henkilöä. Henkilöstö on sijoitettuna koko valtakunnan alueelle, jotta asiakkaita ja omaa väkeä voidaan tukea mahdollisimman kustannustehokkaasti ja käytännönläheisesti.

– Uusiutuva tekniikka, henkilöstön eläköityminen ja uusi organisaatio pakottavat tarkastelemaan henkilöstöosaamista jatkuvasti kokonaisuutena, Risto Kosonen toteaa.

− Oman osaamisen lisäksi tarvitaan pitkäaikaisia valtakunnallisia ja alueellisia kumppanuusyrityksiä, joiden avulla voidaan kustannustehokkaasti täydentää omaa palvelutuotantoa. Kumppanuusyritysten kanssa solmitaan turvallisuus- ja varautumissopimukset, jotta varmistetaan palvelujen toimivuus erilaisissa häiriötilanteissa.

− Puolustuskiinteistöt-hankkeen tavoitteina oli muun muassa hillitä kiinteistökustannusten jatkuvaa nousua ja vastata turvallisuusympäristön muutokseen. On ollut erittäin kiinnostavaa olla mukana vaikuttamassa siihen, että näihin valtioneuvoston asettamiin tavoitteisiin ollaan pääsemässä, Risto Kosonen summaa.

Risto Kosonen toimii jatkossa Puolustuskiinteistöjen turvallisuus- ja valmiusyksikön johtajana.