PUOLUSTUSKIINTEISTÖILLE KOKONAISVASTUU

Puolustuskiinteistöille kokonaisvastuu Puolustusvoimien toimitiloista

Puolustuskiinteistöt on uusi Senaatti-kiinteistöjen tytärliikelaitos, joka vastaa tulevaisuudessa sekä Puolustusvoimien käyttämien toimitilojen ylläpidosta että niiden omistuksesta.

TEKSTI: Kirsti Helin KUVA: Mauri Ratilainen

Puolustuskiinteistöjen perustaminen lähti liikkeelle Puolustusvoimien tarpeesta saada kaikki toimitiloihin liittyvät palvelut yhdeltä valtion toimijalta, joka ottaa huomioon Puolustusvoimien erityisvaatimukset valmiuden, turvallisuuden ja suojan tuottamiseksi.

Puolustuskiinteistöjen toimintaa on suunniteltu syksystä 2019 lähtien. Uusi organisaatio on valmis aloittamaan toimintansa 1.1.2021.

Uudessa toimintamallissa puolustusministeriö ohjaa Puolustuskiinteistöjä maanpuolustusta koskevissa asioissa ja ministeriöllä on edustus Puolustuskiinteistöjen hallituksessa. Puolustusvoimat puolestaan asettaa vaatimuksia Puolustuskiinteistöille kiinteistöjen käyttäjänä ja asiakkaana. Puolustushallinnon rooli kiinteistöjen ohjauksessa korostuu etenkin poikkeusoloissa.

– Puolustuskiinteistöt-hankkeen aikana yhteistyö Rakennuslaitoksen ja Senaatin välillä on noussut aivan uudelle tasolle, iloitsee Matias Warsta.

Puolustuskiinteistöt osana Senaatti-konsernia

Valtion rakennettu kiinteistövarallisuus ja sen ylläpito keskitetään tulevaisuudessa Senaatti-kiinteistöt-liikelaitokseen ja sen Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitokseen.

Puolustuskiinteistöt tuottaa tilapalvelut Puolustusvoimille ja sen määrittämille strategisille kumppaneille. Senaatti-kiinteistöt puolestaan tuottaa tilapalvelut muulle valtion hallinnolle. Tavoitteena on, että uudessa konsernirakenteessa valtion koko kiinteistökanta hyötyy Puolustuskiinteistöjen valmiuden ja varautumisen osaamisesta.

− Parasta Puolustuskiinteistöt-hankkeessa on, että maanpuolustukseen saadaan nyt toimija, jossa yhdistyvät sekä Rakennuslaitoksen että Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöosaaminen. Osana Senaatti-kiinteistöjä Puolustuskiinteistöillä on leveämmät hartiat toimia ja se pystyy tarjoamaan entistä joustavampaa ja yksilöllisempää palvelua, sanoo Rakennuslaitoksen johtaja Matias Warsta.

– Tällä ratkaisulla turvataan myös parhaalla mahdollisella tavalla Rakennuslaitoksen henkilöstön tulevaisuus osana puolustusjärjestelmää.

Sotilaskohteet vaativat erityisosaamista

Puolustusvoimien käytössä on noin 2,8 miljoonaa neliömetriä toimitiloja. Kyse on huomattavasta omaisuuserästä, jonka kirjanpitoarvo on noin 1,1 miljardia euroa.

Suuri osa Puolustusvoimien toimitiloista on muuta kuin tyypillistä toimistotilaa, ja rakennukset sijaitsevat pääosin suljetuilla sotilasalueilla. − Toimitilat ovat osa Puolustusvoimien operatiivista suorituskykyä ja sen turvaamista, ja siksi niitä tulee suunnitella ja ylläpitää pitkäjänteisesti. Puolustuskiinteistöjen rakennuttamisen osaamisen ytimenä on suojarakentaminen, ja organisaatiossa tulee olla vahvaa kyberosaamista turvaluokitellun tiedon suojaamiseksi, Matias Warsta korostaa.

Toimitilat ovat osa Puolustusvoimien operatiivista suorituskykyä, ja siksi niitä pitää suunnitella ja ylläpitää pitkäjänteisesti.

Edellisessä, vuonna 2002 tehdyssä valtion kiinteistöuudistuksessa Puolustusvoimien käytössä olevien kiinteistöjen omistajuus siirtyi Senaatti-kiinteistöille ja ylläpitovastuu Puolustusvoimille, joka puolestaan on ostanut kiinteistöjen ylläpidon palvelutuotannon Rakennuslaitokselta.

− Keskitetyssä mallissa pystytään selkeyttämään työnjakoa, vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan kokonaisvaltaista valmiuden suunnittelua. Vahvuutena konsernissa on laaja osaamispooli ja suuruuden ekonomia muun muassa rakennuttamisessa, mutta samalla tytärliikelaitoksella varmistetaan riittävä erikoistuminen, Warsta luettelee.

Puolustuskiinteistöjen strategiset tavoitteet

Puolustuskiinteistöjen tehtävänä on neljän strategisen päätavoitteensa mukaisesti 1. toimia puolustusjärjestelmän strategisena kumppanina 2. vastata tilojen toimivuudesta kaikissa turvallisuustilanteissa 3. tuottaa tilapalvelut kustannustehokkaasti 4. varmistaa nollatoleranssi sisäilmaongelmille ja toimia yhteiskuntavastuullisesti.

− Kiinteistöpalvelujen yhden luukun toimintamallissa Puolustusvoimat voi keskittyä ydintoimintaansa, kun Puolustuskiinteistöt ottaa kokonaisvastuun sen käyttämistä toimitiloista, Matias Warsta kiteyttää.

− Uudessa toimintamallissa voidaan entistä paremmin ottaa huomioon kiinteistöjen elinkaari, sopia kunkin rakennuksen kunnossapidon tasosta sekä suunnitella investoinnit pitkäjänteisemmin. Puolustuskiinteistöjen tehtävänä on osaltaan huolehtia valtion kiinteistövarallisuudesta ja sen arvon säilyttämisestä.

Puolustusvoimien toimitiloille kokonaisvuokra

Puolustusvoimien nykyinen vuokramalli on poikennut muusta valtionhallinnosta, jossa on käytössä kokonaisvuokra. Puolustusvoimat on maksanut käyttämistään tiloista pääomavuokraa Senaatti-kiinteistöille ja ylläpitopalvelut se on ostanut Rakennuslaitokselta.

− Jatkossa Puolustusvoimien vuokraamien tilojen osalta laaditaan kokonaisvuokra- ja palvelusopimukset. Tällöin toimitilamenot vastaavat kohdetasolla paremmin todellisia kustannuksia, vuokrakustannusten ennustettavuus paranee ja toimitilakustannusten nousua pystytään hillitsemään, Matias Warsta kuvaa.

Kiinteistöjärjestelyjen yhteydessä ei omaisuuden omistusoikeus muutu, vaan kyse on omistajahallinnan siirrosta. Juridinen omistusoikeus on jatkossakin Suomen valtiolla.

Henkilöstön asema on turvattu

Pääosa Rakennuslaitoksen nykyisistä toiminnoista sijoitetaan uudessa organisaatiossa Puolustuskiinteistöihin. Rakennuslaitoksen hallinnolliset tukipalvelut sijoitetaan Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen yhteisiin konsernipalveluihin. Henkilöstön asema on turvattu, joten muutokset eivät aiheuta henkilöstövähennyksiä.

Uuden Senaatti-konsernin palveluksessa on yhteensä 1 100 työsuhteista työntekijää, joista noin 700 toimii Puolustuskiinteistöissä. Rakennuslaitoksesta reilut 60 työntekijää siirtyy Senaatti-konsernin yhteisiin palveluihin ja Senaatti-kiinteistöistä noin 15 työntekijää Puolustuskiinteistöihin.

Matias Warsta kiittää Puolustuskiinteistöt-hankkeen valmisteluorganisaatiota. − Se on tehnyt valtavan työmäärän ja valmistelu on edennyt hyvin aikataulussaan. Hankkeen aikana yhteistyö Rakennuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen välillä on noussut aivan uudelle tasolle. Myös valtiovarainministeriön ja puolustusministeriön välinen yhteistyö on toiminut mainiosti.