Puolustusvoimille kiinteistöpalvelut yhdeltä luukulta

Puolustusvoimille kiinteistöpalvelut yhdeltä luukulta

Puolustuskiinteistöissä suurin muutos näkyy palvelutuotannon asiakaspalvelussa.

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: Kirsti Helin ja Pekka Rötkönen

Yhden luukun toimintamallissa kullakin Puolustusvoimien hallintoyksiköllä – puolustushaarojen joukko-osastoilla, Pääesikunnalla ja sen alaisilla laitoksilla sekä maanpuolustuskorkeakoululla – on Puolustuskiinteistöissä nimetty kiinteistöpäällikkö, joka vastaa hallintoyksikön palvelutuotannosta riippumatta siitä, missä kyseisen hallintoyksikön kiinteistöt sijaitsevat maantieteellisesti.

Puolustuskiinteistöissä toimii seitsemäntoista paikallisyksikköä, joista jokainen kuuluu johonkin viidestä palvelualueesta.

− Paikallisyksiköillä on jatkossa nykyistä kokonaisvaltaisempi kyky reagoida asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin. Asiakkaamme pitävät sitä erittäin positiivisena kehityksenä, kertoo Rakennuslaitoksen ylläpidon palvelutuotannosta vastaava operatiivinen johtaja Ari-Pekka Laxén.

– Paikallisyksiköillä on jatkossa entistä parempi valmius palvella asiakkaitaan, lupaa palvelutuotannosta vastaava johtaja Ari-Pekka Laxén.

− Tuotamme Puolustusvoimille ja sen strategisille kumppaneille samansisältöiset kiinteistöpalvelut kuin Rakennuslaitos on tähänkin asti tuottanut joko omana tai järjestettynä palvelutuotantona. Myöskään kiinteistöjen ja rakenteiden sijainnissa ei tapahdu mainittavia muutoksia. Sen sijaan vuokraperuste vaihtuu valtionhallinnossa yleisesti käytössä olevaan kokonaisvuokramalliin.

Puolustuskiinteistöjen omassa palvelutuotannossa työskentelee noin 600 henkilöä.

− Puolustuskiinteistöjen paikallisyksiköissä kiinteistöasioita hoitavat käyttöpäällikkö, LVI-, sähkö-, kiinteistöhuolto-, kunnossapito- ja siivouspäälliköt sekä kiinteistöasiantuntijat. Palvelut tuotetaan jatkossakin lähellä asiakasta.

− Nykyinen Rakennuslaitoksen Asiakastukikeskus ja HUTO-kiinteistöjärjestelmä ovat edelleen asiakkaiden käytössä, ja palvelupyynnöt välittyvät niiden kautta. Samoin säilyvät kaikki muutkin rutiinit, jotka varmistavat sujuvan arjen. Komppanian vääpeli voi esimerkiksi sopia siivouksen aikataulumuutoksista siivouspäällikön kanssa, kuvaa Laxén.

Omalla ja ulkopuolisella asiantuntemuksella

Puolustuskiinteistössä oman palvelutuotannon määrä säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Omalla henkilöstöllä hoidetaan asiakkaan kannalta tärkeimpien tilojen ylläpito.

Ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa jatketaan yhteistyötä nykyisillä sopimuksilla. Jatkossa kilpailutuksissa tarkastellaan entistä kriittisemmin ulkopuolisten toimijoiden kykyä tuottaa kiinteistöpalvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Kilpailutukset tehdään yhteistyössä Senaatti-konsernin konsernipalvelujen ja Puolustuskiinteistöjen turvallisuus- ja valmiusyksikön kanssa.

− Oman palvelutuotannon henkilöstömäärä on noin 600 henkilöä. Senaattikiinteistöistä Puolustuskiinteistöihin siirtyy muun muassa kiinteistö- ja rakennuttajapäällikköjä. Lisäksi tavoitteena on saada myös vahvistusta sisäilmaasioiden hoitoon Senaatti-kiinteistöjen puolelta, kertoo Laxén.

HUTO-järjestelmä on jatkossakin asiakkaiden käytössä.

− Puolustuskiinteistöt-hanke on edennyt palvelutuotannon organisoinnin osalta päivä päivältä paremmin. Hyvä yhteistyö Rakennuslaitoksen nykyisten palveluyksiköiden ja keskusyksikön sekä Senaatti-kiinteistöjen kanssa on kannustanut viemään asioita eteenpäin. Puolustuskiinteistöjen suunnittelun edetessä henkilöstö on tunnistanut uuden toimintamallin tuomat edut ja mahdollisuudet ja yleinen positiivisuus on kasvanut.

Ari-Pekka Laxén toimii jatkossa Puolustuskiinteistöjen operatiivisena johtajana. Hän vastaa palvelutuotannon sisällöstä, sujuvuudesta ja taloudesta sekä toimii palvelualueiden johtajien esimiehenä. Lisäksi palvelutuotantoa kehittävät ja tukevat operatiivisen johtajan alaisuudessa kehitysyksikkö, kunnossapitoyksikkö ja asiakastukikeskus.