3 minute read
Onnettomuuksissa ja kriiseissä kansalaisten tiedontarve kasvaa – onko some viranomaiselle tilanteessa uhka vai mahdollisuus?
Sosiaalinen media tarjoaa viranomaiselle ketterän kanavan tiedon jakamiseen ja monen suuntaiseen vuorovaikutukseen eri ryhmien kanssa. Samalla some asettaa viranomaisviestinnälle uudenlaisia haasteita ja voi pahimmillaan heikentää kansalaisten viranomaisia kohtaan kokemaa luottamusta. Some pelastaa -tutkimushankkeessa tarkastellaan somen käyttöä viranomaisten onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä tuotetaan näin uutta ymmärrystä somen käytön haasteista ja mahdollisuuksista viranomaisten kriisinhallinnassa.
Tämän päivän Suomessa sosiaalinen media tavoittaa kansalaiset laajasti, kaikissa ikäryhmissä. Se ei myöskään ainoastaan tarjoa uusia viestintämahdollisuuksia vaan muokkaa jatkuvasti myös tiedonmuodostuksen tapoja, yhteisöjä ja merkityksiä. Vaikka iso osa some-sisällöistä tarjoaa käyttäjilleen lähinnä ajankulua ja viihdettä, monelle some on myös keskeinen uutisten lähde sekä väline seurata ja osallistua poliittiseen keskusteluun. Yhteisöllisenä kanavana se merkitsee useille myös mahdollisuutta nähdä itsensä laajemman yhteisön jäsenenä.
Sisällöntuotannon oltava käyttäjälähtöistä
Sosiaalinen media on tehnyt asioiden julkisesta puimisesta hektistä. Erityisesti suurta yleisöä koskettavien ja puhuttavien laajojen kriisien puntarointi alkaa somessa lähes reaaliajassa. Somessa kuka tahansa voi olla sisällön tuottaja, jakaja ja vastaanottaja. Käyttäjälähtöinen sisällöntuotanto nouseekin somessa media-ammattilaisten tuottaman ja ohjatun sisällöntuotannon rinnalle – ja usein myös sen ohi. Sisältöjä ei vain pakata tiettyyn muotoon ja toimiteta tuottajalta kuluttajalle, vaan aineistot ja merkitykset kiertävät dynaamisesti (Valaskivi & Sumiala, 2014). Ylen iltauutisissa sanottu on somessa ennen säätiedotusta, ja vastaavasti poliitikkojen twiittejä analysoidaan A-studiossa.
Kuva: Nick Fewings
uhka vai mahdollisuus?
Tutkija Aino Harinen
Kuva: Ella Hiltunen, Pelastusopisto
Väärä ja oikea tieto pitää osata erottaa toisistaan
Kehitys asettaa viranomaisviestinnälle uusia vaatimuksia. Erityisesti hädän ollessa suuri kansalaisten tiedon ja tuen tarve korostuu, ja samalla lukuisat tulkinnat tapahtumista vaikeuttavat luotettavan tilannekuvan muodostamista. Luotettavaa tietoa on kyettävä keräämään ja jakamaan nopeasti. Tiedon puute ei myöskään estä erilaisten tapahtumakuvausten leviämistä somessa, vaan ”informaatiotyhjiö” täyttyy nopeasti myös joko tahallisesti tai tahattomasti (dis- ja misinformaatio) jaetusta puutteellisesta ja virheellisestä tiedosta. Väärän tiedon lisäksi somessa voidaan jakaa tosiasioita sisältävää tietoa haitallisessa tarkoituksessa (malinformaatio). Somea voidaan käyttää myös maalittamisessa eli sisäministeriön määritelmän mukaisesti tilanteisiin, joissa ”yksi tai useampi toimija kehottaa ja yllyttää suurta joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun eri tavoin, esimerkiksi lähettämällä vihaviestejä”.
Haastavuudestaan huolimatta sosiaalinen media on luonut viranomaisviestinnälle myös uusia mahdollisuuksia. Etenkin poikkeuksellisissa tilanteissa tavoittavan, saavuttavan ja monikanavaisen viestinnän merkitys korostuu, ja kansalaisten tiedon ja tuen tarpeisiin on vastattava niissä kanavissa, missä he ovat. Somesta on viranomaiselle hyötyä päätöksentekoa tukevan tilannekuvan rakentamisessa, missä viranomaista auttavat usein myös kansalaisten jakamat some-päivitykset. Lisäksi kriisiajan viranomaisviestinnällä on yhteiskunnallista luottamusta rakentava ulottuvuutensa (Cairney & Wellstead, 2021). Ideaalitilanteessa avoimen ja toimivan poikkeustilanneviestinnän seurauksena saavutetaan kollektiivista toimijuutta, joka tukee kriiseistä selviytymistä ja toipumista.
Some pelastaa -tutkimushankkeella uutta ymmärrystä somen hyödyntämiseen
Tämän päivän informaatiotulvassa viranomaisviestinnänkin tulee olla erottuvaa, puhuttelevaa ja kiinnostavaa. Lisäksi asiantuntijoiden ja viranomaisten rinnalle ja ohitsekin on muodostunut somen myötä uusia valta-asemia. Sosiaalisen median vaikuttajat voivat vaikuttaa kansalaisten kriisitietoisuuteen ja ohjata heidän käyttäytymistään, joten viranomaisten ja vaikuttajien välistä yhteistyötä tarvittaneen tulevaisuudessa yhä enemmän. Tämä kaikki edellyttää viranomaisilta rohkeutta sekä valmiutta ottaa riskejä, kokeilla ja oppia virheistä. Suomessa on tarvetta tutkitulle tiedolle sosiaalisen median hyödyntämisestä suuronnettomuustilanteiden viranomaisviestinnässä. Tähän tiedontarpeeseen pyrkii nyt osaltaan vastaamaan Some pelastaa -tutkimushanke, joka toteutetaan Vaasan yliopiston, Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä elokuusta 2022 elokuuhun 2023. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten somea voidaan hyödyntää suuronnettomuuksiin liittyvässä viestinnässä ja tätä tukevassa kriisi- ja onnettomuusjohtamistyössä. Tuloksena syntyy uutta ymmärrystä somen hyödyntämisestä niin tilannekuvan muodostamisessa, tiedon jakamisessa kuin yhteisöllisyyden ja luottamuksen vahvistamisessa. Lisäksi tuotetaan kansainvälisten ja kansallisten tapausesimerkkien analyysillä sekä asiantuntijoita osallistavilla menetelmillä suosituksia viranomaisten onnettomuus- ja kriisiviestintään somessa.
Teksti: Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
(teksti laadittu Harri Jalosen, Pirjo Jukaraisen ja Alisa Puustisen 24.8.2022 tietokäyttöön.fi -sivustolla julkaistun blogikirjoituksen ”Sosiaalinen media haastaa viranomaisviestintää” pohjalta)
