Palopäällystö 3/2022

sppl.fi 3/2022

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE

Pelastustoimen palveluiden tarve ei ole ainakaan vähenemässä

Uutuus!

Puheenjohtajan tervehdys

PL 1 9 3 2 – 2 0 2 2 SP

Kiirettä pukkaa!

H

yvinvointialueiden valmistelu on kuin liian tiukalla aikataululla suunniteltu talonrakennusprojekti. Rakennuskäsky määrättiin 1.7.2021. Nyt hyvinvointialueiden perustukset on valettu ja runko pystyssä, mutta väliseiniä vasta suunnitellaan. Sisäänmuutto tapahtuu kolmen kuukauden kuluttua, jolloin pelastustoimen ja soten järjestämisvastuu siirtyy. Viimeiset lattialistat nakutellaan kiinni vasta parin vuoden kuluttua - samalla kun mietitään jo ensimmäisiä muutoksia huonetilaratkaisuihin. Tämän rakennusprojektin budjetti ja tulevat elinkaarikustannukset paukkuivat yli aikapäiviä sitten, nyt vain yritetään selvitä aikataulussa. ”Palokunta” on lopullisesti historiaa, kunnat ovat jatkossa vain asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Vuodenvaihteen tienoilla onnistumisen minimitaso, ja samalla realistinen maksimitaso on, että hoitoon pääsy ei vaarannu, hälytykset hoidetaan viiveettä ja muutkin lakisääteiset palvelut pyörivät, sekä henkilöstön palkat tulevat ajallaan. Onnistuu.

Pelastustoimen valmistelijat ovat tiukasti mukana. Alueellistaminen on tehty 18 vuotta sitten, joten kuntien sote-toimintojen yhdistämisessä palopäällystö edustaa hyödyllistä kokemusasiantuntijuutta. Monesti kokouksissa mukana oleminen on ”virkapuvun näyttämistä”, eli konkreettisesti sen muistuttamista, että hyvinvointialuemuutos koskettaa sataprosenttisesti myös pelastuslaitosta. Talous- ja henkilöstöjärjestelmien rakentamisessa pelastuslaitosten tarpeet tulee ottaa huomioon. Pelastustoimi ei ole sellaisenaan valmis paketti siirrettäväksi, koska kaikki rajapinnat muuttuvat. Tämä työ näkyy ruuhkana kalentereissa. Keskeiset valmistelijat elävät toinen jalka nykyorganisaatiossa, toinen käsi hamuaa jo hyvinvointialuetta. Luottamuselinten kokouksia on tuplamäärä, johtoryhmiä samoin. Valistuneimmat hyvinvointialueet järjestävät jo muutosvalmennuksia ja perehdytyksiä uusiin järjestelmiin. Paradoksaalista on, että silloin kun olisi suurin tarve oman jaksamisen tukemiseen ja vertaistukeen, sille ei ole enää aikaa. Kaikkea sitä, mitä oma liittomme voi tarjota.

Suomen Palopäällystöliiton ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tilaisuuksissa tämä on näkynyt siinä, ettei koronan jälkeen ole tullut sellaista ruuhkaa kuin olisi voinut odottaa. Hyvinvointialueiden rakentaminen on nyt akuuttia, mutta puheenjohtajana pyydän, että pitäisitte erityisesti kaksi ajankohtaa kalenterissa vapaana: Palopäällystöliiton jouluseminaari ja -glögit 13.12.2022 Helsingissä ja seuraavat Palopäällystöpäivät 21.23.3.2023 Oulussa.

Kuluneen fraasin mukaan ”muutos on myös mahdollisuus”. Hyvinvointialueilla pelastustoimi näyttäytyy euromääräistä kokoaan suurempana toimijana. Pelastustoimen tärkeyttä ei ole kyseenalaistettu hyvinvointialueilla. Lakien esitöihin kirjoitettu kaksitoimialaisuus vahvistuu.

Muutoksessa mukana oloa ei voi enää valita, joten paras strategia on ottaa muutoksesta kaikki irti. Uskotaan entistäkin valoisampaan huomiseen, koska siltä se nyt näyttää.

Lopuksi: vieläkö muistatte tärkeimmän ajurin, miksi pelastustoimi liitettiin mukaan sote-uudistukseen? Sen varmistaminen, että pelastuslaitos on jatkossakin ensihoitopalvelujen tuottaja. Tänä päivänä kansallisessa keskustelussa aiheesta puhutaan hämmentävän vähän.

Hyvää syksyä koko jäsenistölle, voimia ja jaksamista muutosten äärellä ja tapaamisiin viimeistään jouluglögeillä!

Veli-Pekka Ihamäki puheenjohtaja

3

PALOPÄÄLLYSTÖ SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 3/2022

PÄÄTOIMITTAJA Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Sami Kerman Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski Projektipäällikkö Saku Sutelainen Hankepäällikkö Joel Kauppinen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero

TAITTO Zerren Design Oy

3.

5.

6.

10.

12.

13.

14.

16.

17.

18.

19.

21.

22.

24.

Pääkirjoitus Toiminnanjohtajan katsaus Ajatuksia Civil Protection Forumista Euroopan palopäällystö kokoontui pitkän odotuksen jälkeen Helsingissä Kriisinkestävä Helsinki valokeilassa väestönsuojelun perinnepäivässä ArcResc-hankkeen kuulumisia Blogi: Viranomaisen ohjaus ja neuvontakin voi velvoittaa Kolumni: Henkilöstön jaksaminen puhuttaa Hyvä hallintotapa -sarja: Hallintopäätöksen oikaiseminen – osa oikeusturvan takeita ja hyvää hallintoa Työturvallisuus: Asbestiriski rakennuspaloissa ja varustehuollossa Työ ja perhe: Perhevapaauudistuksella työelämä entistä tasa-arvoisemmaksi Pelastustoimen palveluiden tarve ei ole ainakaan vähenemässä Tuulivoima-ala ja pelastustoimi: Yhteistyön keskiössä on varhainen ja vaiheesta toiseen jatkuva vuorovaikutus Liiton tapahtumia: Syksy on aktiivista osaamisen kehittämisen aikaa Liiton tulevia koulutuksia

PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2022, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin 0440 345 112 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

24.

25. Kokouskutsut 25. Vili Heinikoski aloitti 26. Alueellisen sukellusharjoituksen avulla kehitettiin pelastussukeltajien osaamista ja edistettiin sukellustoimintaa suorittavien viranomaistahojen yhteistyötä 28. Verkostosta vertaistukea opiskeluun 30. Riskienhallinta-jaosto: Jaoston puheenjohtajalta 31. Pelatustoiminta-jaoston ajankohtaiset kuulumiset 32. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto: Koulutukset keskeisessä roolissa 33. Yritysturvallisuus-jaosto – teemana yhteistyön syventäminen 34. Tervehdimme palopäällystöä

Toiminnanjohtajan katsaus

PL 1 9 3 2 – 2 0 2 2 SP

Toiveena hyvinvointialueiden jouheva startti P

elastustoimen siirtyminen osaksi hyvinvointialueita on jo hyvinkin lähellä, ja satakuusikymmenvuotinen vakinaisen pelastustoimen kunnallinen omistajuussidos katkeaa. Muutos on samalla iso ja pieni: isoa ja merkittävää on omistajan muuttuminen, ja pienempää, tuttua ja turvallista tässä on se, että pelastustoimen perusrakenne säilyy liki entisenkaltaisena, sellaisena kuin se vuoden 2004 uudistuksessa muotoutui.

On oletettavaa, että siirtymä hyvinvointialueille sujuu jouhevasti ja pelastuslaitosten sisäinen toiminta jatkuu kuten ennenkin. Ohuen ohut huoli Palopäällystöliiton näkövinkkelistä on kuitenkin siinä, ovatko organisaatiot hyvinvointialuekokonaisuudessa muun muassa valmistautuneet lähettämään henkilöstöään koulutuksiin, työryhmätyöskentelyihin jne. ilman katkosta tai tietoa siitä, kenellä on oikeus antaa matkamääräyksiä. Ja toivottavasti hyvinvointialuevalmistelut ovat siinä vaiheessa, että entistä useammilta vapautuu aikaa itsensä ja organisaatioidensa osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Kutkuttavia aikoja on kuitenkin odotettavissa etenkin siinä mielessä, millaiseksi hyvinvointialueiden toimintakulttuurit kehittyvät ja millaiseksi pelastustoimen status uudessa viitekehyksessä niin soten rinnalla kuin uusien päättäjien keskuudessa muodostuu sekä millaiseksi pelastustoimen oma sisäinen vuoropuhelu kehkeytyy. Vaikka aikaan liittyy nyt paljon epävarmuustekijöitä, etenkin taloudellisia, haluan uskoa, että tässäkin uudistuksessa muutos on mahdollisuus – tai ainakin tehdään se sellaiseksi, asenne ratkaisee.

Ensi keväänä on eduskuntavaalit, joita silmällä pitäen Palopäällystöliitto on yhdessä SPEKin, SSPL:n ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa laatinut yhteiset hallitusohjelmatavoitteet turvallisuuden edistämiseksi ja pelastusalan kehittämiseksi. Yhdessä haluamme, että pelastustoimen lähipalvelut on varmistettava, varautumista ja väestönsuojelua on

resursoitava ja asumisen paloturvallisuutta on parannettava.

On ollut innostavaa tehdä tätä työtä yhdessä ja havaita, että keskeiset tavoitteet ovat yhteiset. Vuoropuhelua prosessin aikana on käyty paitsi omissa taustayhteisöissämme myös sisäministeriön kanssa.

Yhteistyöstämisen lisäksi Palopäällystöliiton oma vaikuttamistoiminta on vahvistunut: kohtaamiset ja tapaamiset päättäjien, vaikuttajien, eri sidosryhmien ja virkamiesjohdon kanssa ovat nyt vähintäänkin viikottaisia.

Agendalla näissäkin ovat olleet muun muassa em. tavoitteet, mutta myös liiton ja sen mahdollisuuksien esille tuominen. Lokakuun puolivälissä liiton toimistolle on kutsuttu päättäjätapaamiseen ”turvallisuuspainotteiset” kansanedustajat ja pelastusjohtoa. Kerrottakoon, että näitä päättäjätapaamisia järjestämme yhdessä SPEKin kanssa vuorovedoin.

Vuoden ensimmäinen vuosipuolisko oli ja meni jo, ja katseemme ovat kuluvassa syksyssä ja tulevassa vuodessa.

Kuuden ensimmäisen kuukauden aikana järjestimme 19 lähikoulutustilaisuutta, joissa oli 1 109 osallistujaa tuottaen 1 332 koulutettavapäivää. Webinaareissamme vastaavat lukemat olivat 19, 3 238 ja 1 074. Asettamamme puolivuotistavoitteet saavutimme pääosin, ja etenkin webinaarien osallistujalukemat ylittivät jo koko vuoden tavoitteen.

Kesältä on hyvä mainita muutama tapahtuma. Kesäkuun puolivälissä järjestimme FEU-kokouksen Helsingissä. Normaalien kokous- ja kehittämisasioiden rinnalla saimme kuulla Ukrainan pelastusylijohtajan vaikuttavan esityksen sotatilanteesta ja sen vaikutuksista, ja pitkäaikaiset FEU-edustajamme Olli-Pekka Ojanen ja Jari Sainio saivat arvokkaat FEU:n ansiomerkit.

Heti juhannuksen jälkeen järjestimme opintomatkan Brysseliin EU:n Civil Protection Forumiin loistavan oheisohjelman kera.

Nämä ovat tilaisuuksia, joissa voi laajentaa

omia perspektiivejään, oppia ja verkostoitua.

Järjestämme suurella varmuudella vastaavan matkan kahden vuoden päästä järjestettävään foorumiin.

Olimme mukana myös palokuntanuorten Eldis-leirillä, jossa järjestimme keskustelutilaisuuden teemalla Tulevaisuuden pelastaja.

Kolme alan ammattilaista Sami Hovila, Kirsi Kaivonen ja Jani Pitkänen olivat panelisteina kahden palokuntanuoren kanssa. Mitä loistavaa heittäytymistä ja mukanaoloa Kirsiltä, ´palomies-Samilta´ ja Janilta!

Oli mukava nähdä palokuntanuorten leiri-ilo ja riemu sekä vapaaehtoisten aikuisten arvokas panostus nuorten ohjaamiseen ja hyvinvointiin. Ehkäpä Palopäällystöliitonkin saattaisi hyvä olla mukana palokuntanuorten tapahtumissa ja tuoda esille vaikkapa alan uravaihtoehtoja.

Syksyn mielenkiintoisimpia tapahtumia tulee olemaan lokakuun loppupuolen Yritysturvallisuusfoorumi, jonka yhteydessä mahdollistuu käynti myös Skydd-messuille Tukholmassa. Perinteisesti tämä foorumi on koonnut yritysturvallisuusväkeä, mutta nyt tavoittelemme entistä enemmän pelastustoimen edustajia mukaan. Haluamme edistää pelastustoimen ja elinkeinoelämän vuoropuhelua paremman turvallisuuden rakentamiseksi ja sen ymmärtämiseksi. Lisäksi turvallisuuden eri osa-alueiden keskinäisriippuvuus on esillä sisällöissä. Kaikki ovat tervetulleita, mutta nyt erityinen haasteeni kohdistuu muun muassa pelastuslaitosten valvontaväkeen, jonka tarpeisiin foorumi soveltuu vahvasti.

Tulevan kevään timantti on sitten Palopäällystöpäivät, jonka ilmoittautuminen avautuu jo pian. ”Tolokun Palopäällystöpäivät” järjestetään hyvien kulkuyhteyksien Oulussa 21.–23.3.2023 yhdessä Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Hyvää alkanutta syksyä kaikille!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

5

Ajankohtaista

Ajatuksia Civil Protection Civil Protection Forum järjestettiin ensimmäistä kertaa sitten koronapandemian alkamisen.

Tapahtumaan osallistui Suomesta iso joukko pelastustoimen ja siviilivalmiuden kärkijoukkoa sisäministeristä ja pelastusylijohtajasta alkaen. Ennen varsinaista kaksipäiväistä seminaariohjelmaa Suomen delegaatiolla oli mahdollisuus tutustua Euroopan hätäavun koordinointikeskukseen (Emergency Response Coordination Centre eli ERCC), joka koordinoi pelastuspalvelumekanismin kautta annettavaa apua.

-6-

Forumista V

enäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja koronapandemian aiheuttama terveydenhuoltojärjestelmien ylikuormittuminen aiemmin ovat osoittaneet, kuinka tärkeä mekanismi on avun toimittamiseksi. Toisin kuin luonnononnettomuudet, joissa ERCC:n työtä on hyödynnetty aiemmin, tilanne Ukrainassa on hyvin pitkäkestoinen ja muuttanut ERCC:n toiminnan aikajännettä ja edellyttänyt ERCC:ltä omien prosessiensa ja työskentelytapojen kehittämistä.

Suomen delegaatiolla oli kunnia tavata Euroopan parlamentissa europarlamentaarik-

Palopäällystöliitto jatkaa mielellään vuoropuhelua eurooppalaisten sisarorganisaatioidensa kanssa parhaiden käytäntöjen jakamiseksi. ko Sirpa Pietikäistä (Kok.), minkä jälkeen delegaatio oli kutsuttu Suomen NATO-erityisedustustoon Brysselissä. Hetki vierailulle oli historiallinen, koska kaksi päivää myöhemmin

Turkki, Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan ja NATO päätti kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi.

Elokuun alussa jo yli 20 maata NATOn 30 jäsenmaasta on kansallisesti ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyden.

Venäjän hyökkäyssota keskiössä Varsinaisessa Civil Protection Forumissa käsiteltiin itseoikeutetusti Venäjän hyökkäyssotaa monessa eri puheenvuorossa ja monelta eri

-7-

Ajankohtaista kantilta. Ukrainasta oli paikalla monia puhujia ja keskustelijoita, jotka paitsi kertoivat paljon sydäntä riipaisevia asioita sodan hirveyksistä, myös rakensivat osallistujien ja heidän edustamiensa organisaatioiden sitoutumista Ukrainan tukemiseen.

Järjestyksessään seitsemännen Civil Protection Forumin aiheena oli vapaasti suomennettuna ”Kohti nopeampaa, vihreämpää

-8-

ja viisaampaa hätätilanteiden johtamista”.

Nopeampaa ja viisaampaa toimintatapaa lähestyttiin erityisesti digitalisaation ja sen hyödyntämisen kautta. Myös kansallisten organisaatioiden suhdetta eurooppalaisiin rakenteisiin ja resursseihin käsiteltiin paljon, olihan kyse Euroopan komission tuottamasta tilaisuudesta.

Aiheena myös ilmastokriisi Vihreämpi näkökulma oli myös paljon esillä.

Helteet, maastopalot, tulvat ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokriisin myötä, ja näissä pelastustoimella ja muille siviilivalmiuden ja hätäapua tuottavilla tahoilla on selvä, jopa kasvava roolinsa. Yhteiskunnallinen resiliens-

si ilmastokriisin tuomiin uhkiin ei kuitenkaan kuulu ainoastaan pelastusviranomaisille, vaan esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelulla ja ihan ihmisten omatoimisella varautumisella on valtava vaikutus siihen, miten raskaita edellä mainittujen uhkien vaikutukset toteutuessaan ovat.

Esimerkiksi kesällä 2003 Eurooppaa koetteli helleaalto, joka surmasi pelkästään Ranskassa yli 14 000 ihmistä. Ranska onkin sittemmin vahvistanut varautumistaan ja keinot erityisesti iäkkäistä ihmisistä huolehtimiseen

ovat lopulta varsin käytännönläheisiä: viranomaisilla on käsitys omalla toimialueellaan asuvista ihmisistä, jotka kuuluvat riskiryhmiin, ja näihin ihmisiin ollaan yhteydessä, jotta heille ehditään tarjoamaan apua ennen kuin on liian myöhäistä. Esimerkiksi tämän vuoden kesäkuussa, kun Ranskassa koettiin kesän ensimmäinen noin 40 asteen lämpöaalto, Bordeaux’n alueen viranomaiset kielsivät julkiset tilaisuudet ulkona ja ilmastoimattomissa sisätiloissa suojellakseen väestöä.

Monet näistä keinoista toimisivat varmas-

ti Suomessakin ja Palopäällystöliitto jatkaa mielellään vuoropuhelua eurooppalaisten sisarorganisaatioidensa kanssa parhaiden käytäntöjen jakamiseksi. Elokuussa kymmeniä suomalaisia pelastustoimen edustajia osallistui Kreikan maastopalojen sammuttamiseen, mikä tukee paitsi Kreikan selviytymistä ankarissa olosuhteissa, myös rakentaa Suomen pelastustoimen kyvykkyyttä vastata vastaaviin tilanteisiin.

Teksti: Sami Kerman -9-

FEU

Euroopan palopäällystö kokoontui pitkän odotuksen jälkeen Helsingissä Euroopan palopäällystöjärjestöjen yhdistys, Federation of EUropean Fire Officers (FEU) piti kahdesti vuodessa järjestettävän valtuuston kokouksensa Helsingissä 14.15.6.2022. Kokous oli alun perin tarkoitus järjestää Helsingissä jo vuonna 2020, mutta ilmeisistä ja kaikille tutuista syistä kokous siirtyi, kunnes kesäkuussa sille oli jälleen hyvät edellytykset.

Y

ksi kokouksen odotetuimpia hetkiä oli, kun Ukrainan pelastusylijohtaja Serhiy Kruk piti kokouksessa puheenvuoron Ukrainan pelastustoimen koettelemuksista Venäjän hyökkäyssodan keskellä. Pelastustoiminta so-

-10-

dan keskellä on jo vienyt kymmenien pelastajien hengen ja arviolta lähes Suomen kokoisella alueella on miinoja, joiden poistamisesta onkin tullut yksi Ukrainan pelastustoimen tärkeimmistä tehtävistä.

Lisäksi kokouksessa käsiteltiin FEU:n strategian painopisteiden mukaisesti: - eurooppalaiseen päätöksentekoon vaikuttamista ja pelastustoimen yhteisen äänen vahvistamista, - johtamisen ja siihen liittyvän osaamisen kehittämistä sekä - osaamisen ja tiedon vaihtoa jäsenjärjestöjen ja niiden edustamien maiden välillä.

Esimerkkinä tiedon vaihtamisesta Palopäällystöliiton puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki kertoi Suomessa tehtävästä pelastustoimen uudistuksesta ja samassa yhteydessä saatiin kuulla myös Tsekin kokemuksia vastaavankaltaisesta hallinnollisesta uudistuksesta.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus esillä Kokoukseen kuului Palopäällystöliiton järjestämä puolen päivän seminaari tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta pelastustoimessa. Esimerkiksi Sateenkaaripoliisien puheenjohtajan puheenvuoro oli henkilökohtaisuudessaan ja inklusiivisuuden merkityksen korostamisessa tosi arvokas. Myös Pelastusalan naisten puheenjohtajan Mira Leinosen ja pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan puheenvuorot häirinnästä ja toisaalta sen torjumiseksi tehdystä työstä kiinnostivat kutsuvierasseminaarin osallistujia kovasti. Marleen van de Kerkhof Amsterdam-Amstellandin pelastuslaitokselta toi vastavuoroisesti hollantilaista tarkastelukulmaa siihen, miten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä käytännössä pelastuslaitoksella on tehty.

EU-sääntely velvoittaa kaikkia Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston edustaja toi esiin puheenvuorossaan, kuinka pelastustoimen on huomioitava ratkaisuissaan esimerkiksi vammaiset eikä pelastustoimen omalla lainsäädännöllä voida ohittaa esimerkiksi esteettömyyteen liittyviä vaatimuksia.

Monet eurooppalaiset palopäällystön edustajat ehtivät jo kehumaan Suomea edistyksellisyydestä, kunnes valtuutetun toimiston edustaja huomautti Suomessa sovellettavien säädösten pohjautuvan EU-sääntelyyn ja ollen siten siis

lähes kaikkia läsnäolijoita velvoittavaa lainsäädäntöä.

FEU:n vahvuutena on yhdistää eurooppalaiset pelastuspäällystökollegat, jotta voidaan oppia yhteisistä haasteista ja kokemuksista.

Mutta FEU luo kansallisille organisaatioille myös portin verkottua Eurooppaa laajemmin.

Helsingissä paikalla oli edustajia Ecuadorin ja Argentiinan pelastustoimista. Näiden silto-

jen rakentaminen olisi kansallisesti raskasta, mutta juuri sellaista sillanrakennusta varten FEU:ta ja muita kansainvälisiä organisaatioita tarvitaan.

Teksti ja lisätiedot: viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Sami Kerman, Palopäällystöliitto

-11-

Kriisinkestävä Helsinki valokeilassa väestönsuojelun perinnepäivässä Keväällä Palopäällystöpäivien yhteydessä järjestetyn Varautumisen seminaarin teema, iskun- ja kriisinkestävyys, jatkui 14.9.2022 Helsingin kaupungin Väestönsuojelun perinnepäivän aiheissa.

Myös tässä tilaisuudessa SPPL varautumisen ja väestönsuojelun jaosto oli yhteistyökumppanina.

-12-

V

uosi 2022 on nostanut kansalaiskeskustelun ja tiedontarpeen väestönsuojelusta aivan uudelle tasolle. Helsingin kaupungilla yhteydenottojen määrä aiheen tiimoilta kasvoi jyrkästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022. Kotimaisen mediahuomion ohella myös kansainvälisten toimijoiden tiedustelut ovat työllistäneet niin pelastuslaitoksen viestintää kuin väestönsuojelun ja varautumisen ammattilaisia. Pelastuskomentaja Jani Pitkäsen mukaan on ollut hienoa huomata, miten Suomen väestönsuojelujärjestelmä on noussut kansainvälisesti kiinnostavaksi esimerkiksi ja opin aiheeksi. Saattaa olla niinkin, että me näemme itse järjestelmässämme puutteita enemmän kuin vahvuuksia, jotka taas kaukaa katsottuna korostuvat.

Yleisen tietoisuuden ja tiedontarpeen kasvun ohella kiinnostus väestönsuojelun käytännön tehtäviä kohtaan on sekin lisääntynyt huimasti. Tämä on näkynyt niin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen MPK ry:n kalliosuojien erityishenkilöstön kurssien kuin Helsingin pelastusliiton järjestämien talo-

ArcResc-hankkeen kuulumisia ArcResc-hankkeessa tavoitteena on arktisten maiden pelastusalan toimijoiden yhteistoiminnan ja suorituskyvyn kehittäminen sekä pysyvän yhteistyöverkoston rakentaminen.

H

suojakurssien kysynnän voimakkaana kasvuna. Erityisen iloinen Helsingin varautumisen ja väestönsuojelun yksikön päällikkö Petri Parviainen on väestönsuojelun vapaaehtois- ja ammattitoimijoiden ekosysteemin jatkuvasta vahvistumisesta. Tämä toimijoiden verkosto tuo laajan eri alojen käytännön osaajien joukon väestönsuojelun ja varautumisen tehtäviin valmiusmartoista SPR:n kriisipsykologian osaajiin ja Pelastakaa lapset ry:n lasten turvallisen väestönsuojelutilan rakentajiin.

Väestönsuojelun perinnepäivässä ei kuitenkaan jääty pohdiskelemaan pelkästään perinteisiä väestönsuojelutehtäviä vaan keskustelu tähyää pidemmälle niin uusien uhkakuvien kuin turvallisuusratkaisujen tulevaisuuteen. Korona on tuoreessa muistissa. Se herätteli kaupunkia poikkihallinnollisen turvallisuus- ja varautumistyön haasteisiin sekä oman organisaation sisällä että valtionkin suuntaan. Ukrainan sota taas heitti ajatukset suoraan karuimpiin sodanajan skenaarioihin.

Samalla emme voi unohtaa ilmastokriisin etenemistä, joka tuo mukanaan tulvia, kuivuutta, ylen määrin lunta ja monenlaisia muita epävarmuustekijöitä elämäämme ja kaupungin toimintoihin.

Globaali ruokakriisi kolkuttelee ovella, energiasta tulee pulaa ja logistiikkaketjut yskivät. Kaikkien näiden ulkoisten painetekijöiden ohella myös kaupungin sisäinen turvallisuus ja kansalaisten resilienssi on monenlaisten haasteiden edessä. Segregaatio, eli hyvä- ja huono-osaisten alueellinen eriytyminen, on kehitys, joka luo pohjaa moniin turvallisuusongelmiin. Ikääntyvän väestön määrän kasvu, pula henkilöstöstä kriittisillä sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla sekä pelastustoimessa ja maahanmuuttajien kotoutumisen pullonkaulat vaativat nekin huomiota osana turvallisen ja kriisinkestävän kaupungin kehittämistä.

anke on edennyt toimijaverkoston rakentamisella ja ensimmäinen ArcResc-verkostotapaaminen järjestetään Kiirunassa syyskuun viimeisellä viikolla. Paikan päälle tulee osallistujia Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Islannista. Ohjelmassa on muun muassa suuren kaivoksen pelastustoiminta ja varautuminen sekä maastopelastus arktisissa olosuhteissa. Kanadan ja Alaskan suuntaan järjestetään etätapaaminen.

ArcResc-hanke oli mukana kesäkuun lopussa European Civil Protection Forumissa. ArcResc ja SPEKin ReSit -hanke tekivät messuille yhteistyössä näyttelyn hankkeiden teemoista. Hankkeet ja arktinen teema kiinnostivat vierailijoita ja etenkin ensimmäisenä tapahtumapäivänä kävijöitä oli runsaasti.

Nyt hanketyö etenee Kiirunan tapaamisen parissa, Kanadan ja Alaskan metsäpalotoimijoiden yhteistyön rakentamisessa sekä pian myös ensi vuoden tapaamisten järjestelyissä. Seuraavassa palopäällystölehden numerossa seuraa kokemuksia Kiirunan tapaamisesta ja sisällöstä.

Teksti: Joel Kauppinen Hankepäällikkö, ArcResc-hanke sppl.fi/arcresc

Varautumis- ja väestönsuojeluterveisin, Harriet Lonka -13-

Blogi Viranomaisen ohjaus ja neuvontakin voi velvoittaa Pelastuslaitokset käyttävät vuosittain paljon onnettomuuksien ehkäisyn resursseja rakentamisen ohjaukseen ja neuvontaan. Vaikka pelastusviranomaisella ei ole rakennuslupamenettelyssä toimivaltaa, erilaiset lausunnot ja kannanotot voivat olla kohdettaan tosiasiallisesti velvoittavia. Miltä asetelma näyttää oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta, ja miten asiantuntijaviranomaisen tulisi ottaa se toiminnassaan huomioon?

tunnistettava, mihin tilanteeseen ohjaus ja neuvonta sopivat, ja toisaalta mihin ne eivät sovi.

Iso osa rakennusten paloturvallisuusratkaisuista tehdään rakentamis- ja suunnitteluvaiheessa. Paloturvallisuuden optimitavoitteet löytyvät lainsäädännöstä, mutta viranomainen ohjaa ja neuvoo lopullisia suunnitteluratkaisuja tavoitteisiin pääsemiseksi. Tällöin lain vaatimusten täyttymiseksi käytetään muodollisen normihierarkian ulkopuolista aineistoa, kuten ohjeita ja lausuntoja. Tällaisten kannanottojen on toisinaan nähty asettuvan jopa rakennusluvan saamisen ehdoiksi.

Ohjaus ja neuvonta käsitteinä

Oikeustieteessä eri oikeuslähteitä ryhmitellään esimerkiksi niiden sitovuuden perusteella. Pelastusviranomaisen ohjeet ja lausunnot voidaan lukea niin kutsuttujen pehmeiden oikeuslähteiden (soft law) joukkoon.

Soft law -käsitteellä pyritään kuvaamaan sitä harmaata aluetta, joka jää kohdettaan oikeudellisesti sitovan ja ei-sitovan aineiston väliin.

Se, miten laajasti soft law -tyyppinen aineisto on otettava huomioon päätöksessä, luonnollisesti vaihtelee, sillä aineiston normatiivinen velvoittavuus ja oikeusvaikutukset ovat ennen kaikkea soveltamistilannekohtaisia.

Viranomaisvaatimuksiin voi sisältyä paljon harkintamarginaalia, kuten yleislausekkeita ja väljiä normeja. Tällöin on kyse eri intressien punninnasta. Vaatimusten tarkoituksenmukaisuutta harkittaessa viranomaisen on tärkeää ymmärtää vastuunsa laajan harkinnan käyttäjänä. Vaikka lausunnot eivät ole oikeudellisesti sitovia, eivätkä hallintotuomioistuimet ole olleet innokkaita viittaamaan ratkaisujen perusteluissa normihierarkian ulkopuoliseen soft law –aineistoon, on niillä nähtävissä kuitenkin tosiasiallista sitovuutta. Jollain oikeudenaloilla soft law -tyyppisen aineiston velvoittavuuden on myös nähty vahvistuvan ennakkopäätösten kautta korkeimman tuomioistuimen viitatessa ratkaisussaan soft law -aineistoon.

Tarkoituksenmukaisuuteen nojaava harkinta jää usein tuomioistuinkontrollin ulkopuolelle. Siksi harkinnan tueksi tarvitaan kriteerejä ja kontrolloitavuutta, jotta päätöksenteko ei näyttäydy mielivaltaisena vaadittaessa erilaisia järjestelyjä vaikkapa pelastustoiminnan edellytysten varmistamiseksi. Soft law -aineiston velvoittavuus sekä normatiivinen merkitys syntyvät suurelta osin sen hyväksyttävyyden perusteella.

Hyväksyttävyyttä voidaan lisätä kannanoton laadukkailla ja tieteellisesti merkittävillä perusteluilla. Lausuntojen tulisi sisältää faktoihin perustuvan perustelun kannalta keskeistä tietoa, jolla vähennetään päätökseen kohdistuvaa tiedollista epävarmuutta. Pelastuslaitoksissa olisikin tärkeää käydä keskustelua siitä, miten ohjauksen ja neuvonnan sisältöä ja laatua kontrolloidaan.

L

ainsäädännöstä tulevia termejä ohjaus ja neuvonta käytetään vaihtelevasti tarkoittaen usein samaa asiaa. Oikeudellisesti niillä on kuitenkin eroja. Neuvonta voidaan mieltää hallintolaista tulevaksi viranomaisen yleiseksi velvollisuudeksi neuvoa esimerkiksi menettelyyn liittyvissä yksityiskohdissa. Ohjausta taas käytetään tilanteessa, jossa yksityiskohtaisia ohjeita tai tarkkaa lainkohtaa ei ole, vaan tilanne sisältää väljiä säännöksiä ja tulkintaa. Hyväksyttävään lopputulokseen pääsemiseksi voi olla useita mahdollisia ratkaisuja. Viranomaisen on

Pehmeät oikeuslähteet ja niiden hyväksyttävyys

Blogi perustuu kirjoittajan tekemään pro gradu -tutkielmaan, jossa tarkasteltiin viranomaisen ohjauksen ja neuvonnan velvoittavuutta.

Teksti: Eero Nyman Pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto -14-

FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE  Kauko-ohjattu langaton sytytys ja kaasunhallinta  Ympäristöystävällinen ja turvallinen  Portaaton liekkien voimakkuuden säätö  Nopea ja helppo koulutuksen valmistelu

• Käyttöjännite 12V,polttoaltaan vesitilavuus 15-20 ltr • Polttoaineena nestekaasu (1-2 kpl 11kg pulloa) • Ulko mitat Lev*Pit*Syv. n. 50* 100* 70 cm • Rakenne ruostumatonta terästä

PRESSO CENTER

Puh.(019)340451 Fax.(019)340460

www.PRESSOCENTER.fi @: presso.center@kolumbus.fi

Up for it since 1972

-15-

Kolumni

Henkilöstön jaksaminen puhuttaa Kesän aikana on jälleen mediassa kirjoitettu Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön jaksamisesta. Kesällä hätäilmoitusmäärät nousevat n. 30–40 prosentilla ja samaan aikaan 20–25 prosenttia henkilöstöstä on kesälomalla.

K

aikkein kiireisimpään aikaan meillä on kaikkein vähiten henkilöstövoimavaroja käytössä. Olemme siis tilanteessa, jossa vähäinen henkilöstömäärä joutuu kovan henkisen kuorman alle erityisesti kesällä. Tämä johtaa sairauslomiin ja edelleen kovempaan kuormitukseen niille, jotka ovat töissä. Suurimmat ongelmat muodostuvat uniongelmista, joka taas alkaa vaikuttaa henkisen suorituskyvyn lisäksi fyysiseen suorituskykyyn. Hätäkeskuspäivystäjän työ on siis sekä henkisesti että fyysisesti raskasta työtä, jossa pitkä työura on enemmänkin poikkeus kuin sääntö.

Henkilöstömäärään ei voida tehdä nopeita korjauksia. Tämä aiheutuu siitä, että riittävän koulutus- ja osaamistason omaavia hätäkeskuspäivystäjiä ei ole saatavissa. Henkilöstömäärän lisääminen vaatii koulutusmäärien lisäämistä. Tämä on kuitenkin melko hidas menetelmä, koska jokainen hätäkeskuspäivystäjäkurssi kestää puolitoista vuotta.

Koulutusmääriä on lisätty Tästä huolimatta näen valoa tunnelin päässä.

Sisäministeriön kanssa yhdessä on asetettu tavoite nostaa Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuosimäärä 630 eli käytännössä hiukan yli 30 henkilötyövuotta lisäystä nykyiseen. Tätä silmällä pitäen hätäkeskuspäivystäjäkurssien kokoa on lisätty kahdesta 16 päivystäjän kurssista kahteen 24 päivystäjän kurssiin vuodessa. Tämän lisäksi parhaillaan on menossa yksi ylimääräinen 24 päivystäjän kurssi eli joulukuussa 2022 valmistuu yhteensä runsaat 40 päivystäjää. Tämä tulee helpottamaan tilannettamme ainakin tilapäisesti.

On kuitenkin nostettava esiin se, että henkilöstöstämme 25 prosenttia on yli 55-vuotiaita, joten seuraavan 5–10 vuoden kuluessa he eläköityvät. Tämän lisäksi tulevat vielä alan vaihtajat. Koulutusmäärissä tämä tulee ottaa huomioon jo nyt, jotta kykenemme pitämään yllä korkean palvelutason myös tulevaisuudessa.

Ihmisten avun saannin ja työhyvinvoinnin yhteys Hätäkeskuslaitoksen strategian keskeinen painopiste on osaamisen ja työyhteisön kehittäminen. Tämä ei kuitenkaan ole ainut tavoite vaan meidän on varmistettava se, että kiireellistä apua tarvitseva ihminen saa yhteyden hä-

täkeskukseen mahdollisimman nopeasti. Tätä varten Hätäkeskuslaitos on olemassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pyrimme pitämään hyvän palvelutason yllä kaikissa oloissa rasittaen päivystäjiä niin vähän kuin mahdollista. Tätä pyrimme jatkuvasti tukemaan niillä keinoilla, jotka meillä on käytettävissä.

Ennakoiva ja strateginen työhyvinvoinnin tuki Teemme jatkuvasti yhteistyötä työterveyshuollon ja Kevan kanssa, jotta pääsemme puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työkykyä alentaviin tekijöihin. Tämä vaatii ennakoivaa ja strategista työhyvinvoinnin tukemista johtamisen eri tasoilla. Olemme käynnistämässä ennakoivan työkykyjohtamisen mallia, jolla pyrimme siirtymään reagoinnista varhaiseen välittämiseen. Tämä edellyttää koko virastolta ja jokaiselta esihenkilöltä uutta näkökulmaa johtamiseen. Varhaiseen välittämiseen liittyen yhtenä konkreettisena esimerkkinä haluan mainita ensimmäisen Hätäkeskuslaitoksen järjestämän posttraumatyöpajan, jonka kokemukset ovat olleet rohkaisevia.

Teksti: Taito Vainio Hätäkeskuslaitoksen johtaja

Kaikkein kiireisimpään aikaan meillä on kaikkein vähiten henkilöstövoimavaroja käytössä.

-16-

Hyvä hallintotapa -sarja

Hallintopäätöksen oikaiseminen – osa oikeusturvan takeita ja hyvää hallintoa H yvän hallinnon peruskivi on muurattu perustuslain 21 §:n, joka takaa hyvän hallinnon jokaisen perusoikeudeksi. Sen yhtenä keskeisenä osana on oikeusturvan takeet.

Oikeusturva jakautuu sekä ennalta vaikuttavaan oikeusturvaan – kuten menettelyllisten oikeuksien, esimerkiksi oikeuteen saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa ja saada perusteltu päätös hallintoasiassa – että jälkikäteiseen, jonka nojalla jokaisella on oikeus hakea muutosta hallintoasiassa annettuun päätökseen. Jälkikäteiset oikeusturvan keinot ovat laadultaan korjaavia ja takaavat yksityisen aineellisen oikeuden toteutumisen. Tässä artikkelissa pohjustan yleisesti hallintopäätöksen oikaisua sekä oikaisuvaatimusmenettelyä.

Hallinnon oikeusturvan keskeisenä funktiona on turvata oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumisen välinen hallinto-oikeudellinen suhde yksityisen ja viranomaisen välillä. Oikeusturva toimii vastapainona viranomaisen julkisen vallan käytölle ja sillä suojataan yksityisen oikeuksia ja etuja saaden aikaiseksi tasapainon näiden kahden välille. Oikeusturvalla turvataan yksityisen oikeuksia ja etuja, ja jos näitä loukataan, niillä pyritään loukatun oikeuden palauttamiseen tai korjaamiseen. Esimerkiksi silloin, kun viranomainen oikeudettomasti puuttuu yksityisen oikeuteen rajoituksella tai kiellolla, oikeusturvalla saadaan palautettua yksityisen laillinen oikeustila. Jos tämä ei onnistu, oikeusturvakeino voi mahdollistaa korvaukseen tai hyvitykseen. Oikeusturvan jälkikäteisillä keinoilla korjataan hallintopäätöstä oikaisemalla, muuttamalla tai kumoamalla. Muutoksenhakukeinoja on käytännössä kolmenlaisia: päätöksen korjaamismenettely, oikaisuvaatimusmenettely sekä hallintovalitus.

Käytössä oleva muutoksenhakumenettely määräytyy aina erityissäännöksen kautta.

Jälkikäteisistä oikeusturvan menettelyistä kaksi on viranomaisen itsensä ratkaistavia ja kolmas on hallintotuomioistuimen ratkaistava.

Viranomainen voi tietyin edellytyksin itse korjata virheellisen päätöksen. Päätöksessä ja sen menettelyssä olevan virheen korjaaminen on käsitelty aiemmassa artikkelissa. Oikaisuvaatimus on asianosaisjohteinen menettely, jossa asianosainen vaatii viranomaista oikaisemaan tehtyä päätöstä tietyin edellytyksin. Hallinto-

valitus sen sijaan tehdään hallinto-oikeuteen.

Pelastusviranomaista koskee kaikki kolme oikeusturvan jälkikäteisistä keinoista. Päätöksen korjaaminen johtuu hallintolain (434/2003) 50–53§:stä ja se on edellisen artikkelini mukaisissa tilanteissa käytettävissä. Pelastuslain (379/2011) 104 § mahdollistaa kahdenlaisten muun muutoksenhakuinstrumentin käytön, oikaisuvaatimuksen lain 96.1 ja 102 §:n nojalla tehtyihin päätöksiin ja muissa päätöksissä muutoksenhakua valittamalla hallintoprosessilain (808/2019) mukaisessa järjestyksessä. Pelastuslain 104.3 §:n mukaan valitus, oikaisu tai korjausvaatimus eivät estä pelastuslain 81 §:n nojalla tehdyn päätöksen täytäntöönpanoa. Ainoastaan erityisistä syistä täytäntöönpano voidaan keskeyttää joko muutoksenhakuviranomaisen tai päätöksen tehneen viranomaisen toimesta.

Oikaisuvaatimusmenettelyn keskeisenä tarkoituksena on nopeuttaa ja vähentää tarvetta turvautua hallintotuomioistuimiin. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosainen, johon päätös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös vaikuttaa. Myös viranomainen voi olla asianosainen silloin, kun laissa on sille annettu oikeus tai viranomaisen tehtävänä on valvoa asiassa julkista etua. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti tai sähköisesti päätöksen tehneelle viranomaiselle 30 päivässä päätöksen tiedoksisaannista. Jos oikaisuvaatimus tehdään myöhemmin, se jätetään tutkimatta. Toisaalta oikaisuvaatimus voi myös saada aikaiseksi viranomaisen korjaamismenettelyn, jota ei 30 päivän määräaika koske.

Pelastuslain nojalla oikaisua voidaan hakea erilaisten suoritteiden maksullisuudesta sekä pelastustehtävästä maksettavasta korvauksesta ja palkkiosta. Lain 96.1 §:n mukaan pelastuslaitos voi periä muun ohella valvontasuunnitelmassa tehdystä valvontatoimenpiteestä ja erheellisestä palohälytyksestä aiheutuneesta tehtävästä maksun. Koska käytännössä jokainen valvontatoimenpide on maksullinen, tulee oikaisuvaatimusmenettely ajankohtaiseksi jokaisen valvontatoimenpiteen osalta. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus että tarkoituksenmukaisuusperustein. Oikaisuvaatimus voidaan esimerkiksi tehdä laillisuusperustein erheellisen palohälytyksen maksusta silloin, kun se on johtunut ilkivaltaisesta pa-

lopainikkeen painamisesta (katso tarkemmin KHO 2018:134).

Oikaisuvaatimus käsitellään kuten tavallinen hallintoasia. Asianosainen esittää selvitystä ja perusteita vaatimuksensa tueksi ja niiden nojalla viranomainen tekee asiassa ratkaisunsa.

Viranomainen voi oikaisuvaatimuksen nojalla muuttaa tai kumota päätöksensä tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Viranomaisen on annettava oikaisuvaatimuksesta päätös. Jos oikaisuvaatimus hylätään, on sen tehneellä oikeus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Sen sijaan, jos alkuperäinen päätös kumoutuu tai se muuttuu, on jokaisella asianosaisella oikeus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimus siirtää asian täytäntöönpanoa, kunnes oikaisuvaatimus on saanut lainvoiman. Vaikka oikaisuvaatimusmenettelyllä ei pelastuslainsäädännön ympäristössä ole kovinkaan suurta käyttöalaa, on viranomaisen silti hyvä tuntea siihen liittyvät toimet ja periaatteet, sillä on mahdollista, että viranomainen itse voi olla oikaisuvaatimuksen laativa taho.

Hallintolain 46 §:n mukaan jokaiseen päätökseen tai toimenpiteeseen, johon saa hakea oikaisua, on liitettävä mukaan oikaisuvaatimusohje. Oikaisuvaatimusohjeen vähimmäissisältö on määritelty hallintolain 47 §:ssä. Jos päätöksen yhteydessä ei ole annettu muutoksenhakuohjetta tai se on virheellinen, alkaa hallintolain 49.3 §:n nojalla muutoksenhakuaika kulumaan vasta siitä hetkestä, kun viranomainen on antanut lainmukaisen muutoksenhakuohjeen asianosaiselle. Näin ollen virhe muutoksenhakuohjeeseen voi viivästyttää asian täytäntöönpanoa.

Teksti: Sebastian De Caro, hyvän hallinnon puolesta

-17-

Työturvallisuus

Asbestiriski rakennuspaloissa ja varustehuollossa Palomiehen työn syöpävaarallisuus nostettiin kesäkuussa 2022 kansainvälisen syöväntutkimusjärjestön (IARC) toimesta korkeimpaan luokkaan. Yhtenä tärkeänä osana kokonaisarviota oli palomiesten asbestialtistumisen ja siitä aiheutuvan keuhkopussin syövän eli mesoteliooman välillä havaittu yhteys.

V

uonna 2020 rakennuspaloihin ja rakennuspalovaaratilanteisiin hälytettiin pelastuslaitoksia lähes 5000 kertaa. Paloissa vaurioitui rakennuksia, joissa oli käytetty asbestimateriaaleja esimerkiksi palonsuojauksessa, lämmön- ja ilmanvaihtokanavien eristeissä, akustisissa eristyksissä, pintamassoissa, julkisivulevyissä, sisäverhouslevyissä, kattolevyissä, vesi- ja viemäriputkissa ja

-18-

Kuva: Marko Hassinen

ilmanvaihtokanavissa. Koska asbestin käyttötarkoituksia on useita ja sitä on käytetty rakennusmateriaaleissa useita vuosikymmeniä (1920–1990), joutuvat palomiehet vääjäämättä työuransa aikana tekemisiin asbestin kanssa. Tätä arviota puoltaa myös pohjoismainen eri työalojen syöpäriskiä selvitellyt tutkimus, jossa todettiin yli 70-vuotiailla palomiehillä olevan 2,6-kertainen riski sairastua keuhkopussin syöpään muuhun väestöön verrattuna.

Jos tietoa kohteen sisältämästä asbestista ei ole, on suuri kiusaus varsinaisen sammutustyön jälkeen riisua paineilmahengityksensuojain, jolloin raivausvaihe on asbestialtistumiselle erittäin otollinen hetki. Tuolloinkin olisi hengitystiet muistettava suojata vähintään yhdistelmäsuodattimella varustetulla puhallinavusteisella hengityksensuojaimella tai vastaavalla.

Puhdas paloasemaohjeistuksessa palopuvut riisutaan tehtävän jälkeen palopaikalla käyttäen riisumisen aikana hengityksensuojainta ja aluskäsineitä. Varusteet pakataan itsesulaviin pesupusseihin, jolloin ne voidaan laittaa suoraan pesukoneeseen. Jos kohteessa epäillään asbestialtistumista, on pussit merkittävä asbestivaara-tarralla ja ne on toimitettava pesulaan, joka on erikoistunut asbestilla likaantuneen pyykin pesuun. Näin ehkäistään kuitujen karkaaminen paloaseman ilmaan. Pelastusopiston ja Työterveyslaitoksen ”Asbestilla altistuneiden työvaatteiden varustehuollon toimivuuden testaaminen”-hankkeessa todettiin, että asbestilla likaantuneet varusteet puhdistuivat vesipesussa ja jäämiä koneeseen ei jäänyt pesun jälkeen.

Paras tulos ohjeiden mukaan saavutetaan, jos pesuohjelmassa on hyvä esipesu varmistaen itseliukenevan pussin avautumisen ja kolme varsinaista pesua varmistaen riittävän hyvän varusteiden peseytymisen sekä huuhtelun. Hyvän lopputuloksen saamiseksi pesukoneen täyttöastetta on myös seurattava.

Suurimmat asbestipitoisuudet varustehuollossa mitattiin toimittaessa ilman itsesulavia pesupusseja (kuva vasemmalla), jolloin pesulatyöntekijän hengitysvyöhykkeellä esiintyi asbestikuituja pesukoneen lastausvaiheessa. Pesulatyöntekijöille suositeltiinkin vähintään FFP3-luokan hengityksensuojaimia, muiden suojavarusteiden lisäksi. Myös kuivausrummun nukkasuotimesta löysimme asbestikuituja, jonka vuoksi nukkaa onkin käsiteltävä vaarallisena jätteenä. Lisäksi kuivausrummun suotimet on puhdistettava joka kerta asbestipitoisen pyykin jälkeen. Löydös puoltaa ohjeistusta, jossa kuivausrummun kohdepoiston kanavassa tulee olla HEPA-suodatin kuitujen leviämisen estämiseksi. Kuitupitoisuutta seurattiin myös pesukoneen pesu- ja huuhteluvedestä, joissa kuitujen pitoisuus laski pesun edetessä. Näin ollen myös poistovesi on käsiteltävä asianmukaisesti suodattamalla.

Aihetta tullaan sivuamaan Palopäällystöliiton koulutuskiertueella syksyllä 2022.

Teksti: Juha Laitinen erikoistutkija, Pelastusopisto, Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut Laitinen J., Lindström A., Jumpponen M., Lallukka H., Hassinen M. (2019). Asbestille altistuneiden työvaatteiden varustehuollon toimivuuden testaaminen. Tietoa työstäsarja, Työterveyslaitos. 4c44663c-b7e7-48339f62-a334a4934d45 (tsr.fi)

Työ ja perhe

Perhevapaauudistuksella työelämä entistä tasa-arvoisemmaksi

R

askauteen ja vanhemmuuteen liittyvät asiat ovat yksi keskeisimmistä aiheista, minkä vuoksi Pelastusalan naisiin otetaan yhteyttä ja pyydetään teemassa apua. Tämä johtunee siitä, että naisten määrä pelastusalalla on vähäinen eikä valtakunnallista ohjeistusta asiassa ole ollut. Myös iseillä on ollut hankaluuksia käyttää vanhempainvapaitaan eikä työpaikoilla ole välttämättä tunnistettu erilaisia perhemuotoja. Viime vuonna laaditussa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimintaohjelmassa on yhdeksi toimenpiteeksi määritelty valtakunnallisen ohjeen tekeminen tätä varten ja se tulee varmasti tarpeen, sillä työelämään tuli juuri uusia pelisääntöjä voimaan perhevapaauudistuksen muodossa.

Se tuli voimaan 1.8.2022 ja se omalta osaltaan uudistaa työelämää – myös miesvaltaista pelastusalaa.

vanhempainvapaa pitenee Mikä sitten perhevapaauudistuksen myötä muuttuu? Vanhempainrahapäiviä on jatkossa käytettävissä yhteensä 320 arkipäivää eli vanhempainvapaan määrä pitenee. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, jakautuvat vapaat tasan vanhempien kesken, eli molemmilla on käytettävissään 160 arkipäivää. Raskaana olevalla on näiden päivien lisäksi vielä 40 raskausrahapäivää ennen vanhempainrahalle siirtymistä. Omasta kiintiöstään voi sovittaessa luovuttaa enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai lasta hoitavalle henkilölle. Vaikka isä luovuttaisi äidille enimmäismäärän päiviä, isän ansiosidonnaiset vanhempainvapaat kasvavat uudistuksessa nykyisestä 54 päivästä 97 päivään (+76,9 % muutos). Lisäksi vapaiden käytön joustavuus lisääntyy ja se huomioi myös erilaiset perhemuodot.

Muutos vaikuttaa henkilöstötilanteeseen

Työpaikoilla kannattaa ottaa selvää tästä muutoksesta, jotta muutos ei tuo yllätyksiä työjärjestelyihin tai henkilöstökustannuksiin.

Työpaikoilla kannattaa ottaa selvää tästä muutoksesta, jotta muutos ei tuo yllätyksiä työjärjestelyihin tai henkilöstökustannuksiin. Hankalassa henkilöstöpulassa jokaisella vapaalla ja subjektiivisella lomaoikeudella on vaikutusta henkilöstötilanteeseen. Käytännössä uudistus mahdollistaa myös esimerkiksi vanhempainpäivärahan nostamisen vain osalta viikkoa ja vanhempien vuorottelun päivärahalla. Tällä on varmasti vaikutusta pelastuslaitoksilla esimerkiksi työvuorosuunnitteluun.

Perhevapaat on työntekijän näkökulmasta uusi, ainutlaatuinen elämäntilanne, mikä punnitsee myös samalla, onko arvot samansuuntaiset työnantajan kanssa. Perhevapaamyönteisyyteen kannattaa siis panostaa työpaikoilla, sillä perhevapaamyönteinen työpaikka on yksi valtti entisestään tiiviimmin kilpailtavilla työmarkkinoilla. Uudistuksella tähdätään entistä tasa-arvoisempaan työelämään, kun vapaat jakautuvat tasaisemmin vanhempien kesken, mutta vaikutukset eivät välttämättä näy heti uudistuksen tultua voimaan, vaan pidemmällä aikavälillä.

Teksti: Mira Leinonen

-19-

Pelastamisen arvoista Palavaa tahtoa ja taitoa tarjoaa kierrätyspalvelujen ja materiaalien moniosaaja: www.kuusakoski.com

Tuttu Palopäällystökalenteri saapuu jälleen loppuvuodesta!

Vuoden 2023 Palopäällystökalenteri toimitetaan kaikille liiton jäsenille vuoden viimeisen Palopäällystö-lehden 4/2022 yhteydessä. Lehden ja kalenterin postitus aloitetaan joulukuussa 2022. Pääset siis suunnittelemaan ensivuoden tapahtumat perinteiseen kalenteriin myös jatkossa.

-20-

Pelastustoimen palveluiden tarve ei ole ainakaan vähenemässä Euroopan kesä muistutti siitä, millaisten haasteiden eteen myös Suomessa saatetaan joutua sään ääri-ilmiöiden yleistyessä. Ulkotapahtumia kiellettiin, lämpöennätyksiä rikottiin, satoja ihmisiä menehtyi ja pelastustoimen kannalta olennaisimpana maastopalot riehuivat.

L

ämpöaalloista lämpöennätyksineen on tullut niin jokakesäisiä, että niihin turtuu helposti. Pelastustoimella ei kuitenkaan ole harkinnanvaraa tai mahdollisuutta, että se voisi väsähtää helleriskeistä puhumiseen. Samoin kuin väestönsuojelussa, riippumatta siitä, kuinka suosittu aihe on julkisessa keskustelussa, jonkun on tehtävä perustyö, joka kantaa hedelmää sitten, kun asialle on tarvetta.

Sisäministeriö on mielestäni oikeilla jäljillä rakentaessaan kansallista varautumista sitä tilannetta silmällä pitäen, että meillä olisi useita yhtäaikaisia suuronnettomuuksia, jotka sitoisivat paljon pelastustoimen resursseja. Lämpöaallon kuivattama maasto, hyökkäykset kriittistä infraa vastaan, öljy- tai kemikaalionnettomuudet ja esimerkiksi myrskyt ovat kaikki luonteeltaan tapahtumia, joissa tekeviä käsiä tarvitaan yleensä yhtä aikaa monessa paikkaa. Siksi se on tilanne, johon on syytä olla varautunut.

Pelastustoimen koulutettuja ammattilaisia on tällä hetkellä liian vähän ja rahoitusta koulutuksen lisäämiseksi tarvitaan enemmän kuin sitä on esitetty. Samoin hyvinvointialueiden rahoituksesta on huolta monella alueella – ihan aiheesta. Toivotaan päättäjiltä viisautta näiden haasteiden edessä. Ja ehkä vielä parempi, jos pelastustoimi myös jakaisi omaa viisauttaan, jotta asia ei jää pelkästään toivomisen varaan.

Pelastustoimen koulutettuja ammattilaisia on tällä hetkellä liian vähän ja rahoitusta koulutuksen lisäämiseksi tarvitaan enemmän kuin sitä on esitetty.

Kuva: Tomi Vastamäki

Lisätiedot: viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Sami Kerman, 0440340112, sami.kerman@sppl.fi

-21-

Tuulivoima-ala ja pelastustoimi:

Yhteistyön keskiössä on varhainen ja vaiheesta toiseen jatkuva vuorovaikutus Viime vuosina Suomeen on rakennettu kymmeniä tuulivoimapuistoja. Nykyisellään tuulivoimaprojekteissa yhteistyö ja vuorovaikutus pelastustoimen kanssa toteutuvat usein säännösten ja lupien määritteleminä minimivelvoitteina, ja arjen tekemisen keskellä asioiden kehittäminen ja yhteistoiminnan parantaminen voisivat olla vahvemmin mukana. Siksi Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Tuulivoimayhdistys ovat rakentaneet tilaisuuksia tuulivoima- ja pelastusalan toimijoiden kohtaamisille, ja toivottavasti vuoropuhelua toimialojen välillä päästään jatkamaan.

T

uulivoimapuiston suunnittelu vie jopa vuosikymmenen, rakentaminen vuoden tai kaksi ja käyttövaihe kestää uusimmilla voimaloilla yli 30 vuotta. Vuorovaikutus koko tuulivoimaprojektin elinkaaren ajan on keskeistä. Miten eri vaiheissa voidaan – ja pitäisi – huomioida metsäpalon mahdollisuus alueella?

Esimerkiksi tielinjausten suunnittelussa metsäpalon mahdollisuus voidaan huomioida monin tavoin: parhaimmillaan tuulipuiston tiet voivat toimia harkittuina palokatkoina ja luonnonvesilähteille pääsy voidaan huomioida tiesuunnittelussa. Vuorovaikutus pelastusviranomaisten kanssa kannattaakin aloittaa jo suunnittelun alkuvaiheessa, jotta pelastustoimen asiantuntemus ja toiveet sekä alueen erityispiirteet voidaan ottaa mukaan suunnittelun tueksi. Usein asioiden varhainen huomiointi lisää sujuvuutta myöhemmissä vaiheissa, ja on neutraalein vaikuttamisen kohta myös

kustannusten ja aikataulussa pysymisen näkökulmasta.

Varhain alkaneen vuorovaikutuksen tulee pysyä käynnissä niin tuulipuiston infratöiden, voimaloiden pystytyksen kuin käytönkin aikana. Jokaiseen vaiheeseen liittyy omat erityistarpeensa niin huomioitavien asioiden, viestinnän kuin vuorovaikutuksenkin näkökulmista.

• Millaisia sammutusratkaisuja alueella urakoivissa työkoneissa on tai pitäisi olla maastopalon varalta?

• Missä rakenteita säilytetään?

• Onko alueella työskentelevillä selkeä käsitys toiminnasta maastopalon tai muun onnettomuuden sattuessa?

• Miten varmistetaan pelastusviranomaisten liikkuminen ja opastus alueella vaiheessa, jossa uudet tiet eivät ole päivittyneet karttaohjelmiin?

• Miten voimalapalon sattuessa hälytysketjut

Tuulivoimainfo • Tänä vuonna Suomessa: 1000 tuulivoimalaa, 5000 MW • Tuulivoimaa rakennetaan nyt paljon ja ilman valtion tukia: tuulivoimalla tuotettu sähkö kattaa nyt 10 % Suomessa kulutetusta sähköstä, vuosikymmenen puolivälissä yli neljänneksen • Uusimpien tuulivoimaloiden konehuone on jopa yli 170 metrin korkeudessa, jolloin lapa käy ylimmillään 250 metrissä • Täydellä teholla toimiessaan moderni tuulivoimala tuottaa yhdellä roottorin pyörähdyksellä saunan lämmittämisen verran sähköä (n. 8 kWh); kerrostalokaksion vuodessa kuluttaman sähkömäärän (n. 2500 kWh) se tuottaa 21 minuutissa • Tuulivoimalan lavan kärki kulkee noin 270 km/h

-22-

menevät ja saavuttaako tieto pelastusviranomaiset riittävän nopeasti?

• Siirtyvätkö yhteystiedot ja kontaktit toimijoiden vaihtuessa projektin edetessä?

Metsäpalo voi uhata tuulivoimalaa ja toisaalta ihmistoiminnan määrän kasvu muutoin syrjäisellä alueella lisää maastopalon syttymisen riskiä. Samaan aikaan aktiivisuus alueella lisää mahdollisuuksia palon varhaiselle havaitsemiselle. Rakennus- ja huoltohenkilöstön oikeanlaisella ohjeistamisella ja mahdollisesti jopa kamera- tai muun teknologian avulla palojen havaitsemista ja sammutustoiminnan aloittamista voidaan tehostaa, mutta edellytyksenä kehitykselle on toimijoiden motivaatio, osaaminen ja riittävä varautuminen.

Tuulivoima on painottunut Suomessa Pohjanmaan rannikkoseuduille ja Lapin eteläosiin.

Joillakin pelastuslaitoksilla onkin jo pitkältä ajalta kokemusta tuulivoimaprojekteista. Samaan aikaan toisaalla ollaan ensimmäistä kertaa kosketuksissa tuulivoimahankkeiden kanssa. Tiedonvaihto pelastuslaitosten kesken onkin tärkeää, ja toisaalta tuulivoimatoimijoiden olisi hyvä jakaa parhaita käytänteitä keskenään.

Tuulivoima-alan ja pelastustoimen onkin hyvä pohtia: Millaisia sidosryhmiä olemme toinen toisillemme? Mitä kaikkea tiivis ja jatkuva vuorovaikutus ja yhteistoiminta voi saada aikaan alojemme ja laajemmin yhteiskunnan hyväksi. Teemme työtä lupaprosesseihin kuuluvia lausuntoja laajemman vuorovaikutuskulttuurin kehittämiseksi alojen välille. Kontaktien luomisessa vastuu on kaikilla osapuolilla, ja yhteyksien luomiseen kannattaa suhtautua myönteisesti. Hyvää tarkoittaen ja hyväntuulisesti voidaan todeta: ”tämä ei jää tähän”!

Tuulivoimapuistot sijaitsevat usein metsässä.

Työpajassa käsiteltiin metsäpalojen ja tuulivoiman välisiä toimia.

Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys ry

-23-

Liiton tapahtumia

Syksy on aktiivista osaamisen kehittämisen aikaa Pitkän tauon jälkeen kasvokkain kohtaamiset ovat jälleen mahdollisia.

Aktiivisesta osallistumisesta päätellen ihmiset ovat jo kaivanneet aitoa vuorovaikutusta asiantuntijoiden ja kollegoiden kesken. Ja syksyyn mahtuukin paljon Palopäällystöliiton perinteisiä ja uusia koulutustapahtumia, joten jokainen löytää varmasti itselleen mielenkiintoista sisältöä.

S

yksyn aikana on jo toteutunut erinomaisesti osallistujia kiinnostaneet ja hyvää palautetta saaneet yhteistyötapahtumamme Tapahtumaturvallisuusfoorumi sekä Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät. Lisäksi Sopimuspalokuntien opintopäivä keräsi täydentävin sammutusmenetelmien käytännön harjoituksiin laajan joukon osallistujia eri puolelta maata.

Vuoden lopussa on tarkoitus käynnistää täysin uutena kokonaisuutena Onnettomuuk-

sien ehkäisyn täydennyskoulutus -ohjelma, jonka toteuttamisesta on sovittu Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Turvallisuuspalvelut palvelualueen kanssa. Koulutuksella tuetaan onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvän valvonta- ja neuvontatoimintaatekevän henkilöstön osaamista ja valtakunnaisesti yhdenmukaisten palveluiden tuottamista.

Ensimmäinen koulutusohjelma käynnistyy marras-joulukuussa 2022.

Kaiken kaikkiaan elämme mielenkiitois-

ta aikaa. Toimiala siirtyy hyvinvointialueille, koulutusjärjestelmää ollaan uudistamassa ja osaamisen kehittämisen avulla rakennetaan yhtenäisempää suorituskykyä. Palopäällystöliitto on aktiivisena, jäsentensä näköisenä toimijana mukana tarjoamassa verkoston keskustelulle ja osaamisen kehittämiselle.

Hyvänä esimerkkinä jäsenten aktiivisuudesta on Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta -seminaari, joka toteutetaan rinnakkaistapahtumana Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien kanssa 18.-19. päivä lokakuuta.

Tervetuloa mukaan liiton tilaisuuksiin, livenä tai verkossa!

Teksti: Tomi Timonen Koulutusjohtaja

Liiton tulevia koulutuksia Laita kalenteriin ja ilmoittaudu mukaan!

• Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät ja Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta –seminaari, 18.–19.10.2022 Helsinki

• Yritysturvallisuusfoorumi 2022 26. - 28.10.2022, Silja Symphony • Rope Rescue - putoamisvaarallisella alueella työskentelyn koulutus 1.11.2022 Seinäjoki • Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi 4.11.2022 Turku • Rope Rescue - putoamisvaarallisella alueella työskentelyn koulutus 9.11.2022 Rovaniemi • Alkusammutuskouluttajien pääkouluttajakurssi, 17.11.2022 Vantaa • Rope Rescue - putoamisvaarallisella alueella työskentelyn koulutus 17.11.2022 Kajaani • Palontutkinnan opintopäivät, 23.–24.11.2022 Jyväskylä • Rope Rescue - putoamisvaarallisella alueella työskentelyn koulutus 25.11.2022 Kangasala • Jouluseminaari 13.12.2022, Helsinki • Palopäällystöpäivät, 21.–23.3.2023 Oulu

-24-

Kokouskutsut JAOSTOKOKOUKSET 2022 Riskienhallinta -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään tiistaina 18.10.2022 klo 16.15 Sokos Hotel Triplassa (Fredikanterassi 1 B, Helsinki).

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 23.11.2022 klo 15.00 Palopäällystöliiton toimistolla (Iso Roobertinkatu 7 A 5, Helsinki).

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään lauantaina 15.10.2022 klo 15.30 Sokos Hotel Presidentissä (Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki).

Pelastustoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään torstaina 19.10.2022 klo 14.30 Sokos Hotel Triplassa (Fredikanterassi 1 B, Helsinki).

Hallinto ja tukipalvelut -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään maanantaina 28.11.2022 klo 15.00. Kokous järjestetään etäyhteyksin Teamsin välityksellä. Ilmoittautumiset koulutuskalenterin kautta: sppl.fi/koulutukset/jarjestotoiminta tai sähköpostitse jaana.kovero@sppl.fi. Lähetämme kokouslinkin sähköpostitse viimeistään kokousta edeltävänä päivänä.

Vili Heinikoski aloitti

V

ili Heinikoski aloittaa vakinaisena turvallisuusasiantutijana SPPL:ssä syyskuun puolivälissä. Heinikoski aloitti koulutussuunnittelijana työharjoittelun viimevuoden huhtikuussa, ja on toiminut palomiehen työnsä ohella osa-aikaisena turvallisuusasiantuntijana liitossa sen jälkeen. Heinikoski on toiminut tulityöasioiden sekä yritysturvallisuuskoulutusten parissa tähän asti ja jatkaa samojen asioiden parissa jatkossakin.

Heinikoski on taustaltaan lähihoitaja-palomies ja on toiminut vuodesta 2018 tulityökurssin kurssinjohtajana. Palomiehenä hän on työskennellyt vuodesta 2014 Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksella ja opiskellut Laurean AMK:ssa turvallisuutta ja rikienhallintaa.

Heinikoski kertoo olevansa iloinen saamastaan mahdollisuudesta työskennellä niin mielenkiintoisessa työpaikassa kehittämässä liiton koulutustoimintaa ja vastaamassa alan haasteisiin nykyisessä muutoksen alaisessa toimintaympäristössä. ''Koen että olen saanut hyvän vastaanoton liitossa niin työntekijöitä kuin jäsenistöltä ja uskon että saamme yhdessä paljon aikaan. Toivon hyvää työhön paluuta ja turvallista syksyä kaikille!''

Yritysturvallisuus-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään tiistaina 25.10.2022 klo 14.00. Kokous järjestetään etäyhteyksin Teamsin välityksellä. Ilmoittautumiset koulutuskalenterin kautta: sppl.fi/koulutukset/jarjestotoiminta tai sähköpostitse jaana.kovero@sppl.fi. Lähetämme kokouslinkin sähköpostitse viimeistään kokousta edeltävänä päivänä.

Kokouksissa käsitellään liiton sääntöjen 15 §:ssä mainitut asiat.

SYYSLIITTOKOKOUS 2022 Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry:n syysliittokokous järjestetään tiistaina 13.12.2022 klo 12.00, paikkana Juhlasali G18 (Yrjönkatu 18, Helsinki).

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:ssä mainitut asiat.

Tervetuloa kokouksiin!

-25-

Alueellisen sukellusharjoituksen avulla ke ja edistettiin sukellustoimintaa suorittavie Palopäällystöliitto ja sen vesisukellustoimikunta koordinoivat alueellisten sukellusharjoitusten järjestämistä. Vesisukellustoimikunta pyrkii kehittämään pelastuslaitosten vesisukellustoimintaa sekä edistää vesisukellustoimintaa tekevien viranomaisten yhteistyötä.

P

irkanmaan pelastuslaitos järjesti 1-2.6.2022 alueellisen vesisukellusharjoituksen Kuhmoisissa. Harjoitukseen osallistuivat Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokset sekä Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos. Lisäksi harjoitusta oli seuraamassa henkilöitä Pohjois-Savon ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksilta sekä Suomen Palopäällystöliitosta. Harjoituksen johtajana

toimi paloesimies Jaakko Alasaukko-oja Pirkanmaan pelastuslaitokselta.

Harjoituksessa kolme rastia Harjoitus oli jaettu kolmeen rastiin, joilla käsiteltiin seuraavia aihekokonaisuuksia: Ensimmäisen rastin vastuuviranomainen oli Pirkanmaan pelastuslaitos. Rastin aiheena

oli kehäetsintä ankkuroidusta veneestä. Rastilla käytettiin UWIS-järjestelmää, jolla pystytään seuraamaan ja tallentamaan sukeltajan liikkeitä. Nsion NSC3-ohjelmiston avulla saatiin lähetettyä UWIS-järjestelmän tuottamaa tietoa reaaliaikaisesti tilannekeskukseen sekä harjoituksen johtopaikalle. Näiden järjestelmien avulla saadaan ylläpidettyä ajantasaista tilannekuvaa etsinnän etenemisestä sekä mahdollisista katveista etsintäalueessa. Harjoitus toteutettiin syvyysalueella 20–30 m kahdella kehäkalustolla samanaikaisesti.

Toisen rastin vastuuviranomainen oli Rajavartiolaitos. Rastin aiheena oli uppoavan aluksen pinnalla pitäminen nostotyynyjen avulla. Tyynyjen nostovoima on 2 tn / kpl ja

Vedenkestavä akkuruuvinväännin ja DP-1 pintailmalaitteen työvalo ja kamera sukellusharjoituksessa.

-26-

ehitettiin pelastussukeltajien osaamista en viranomaistahojen yhteistyötä niitä löytyy Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostoilta. Tyynyt on suunniteltu niin, että ne saadaan kiinnitettyä nopeasti ilman työkaluja aluksen rakenteisiin ja ne täytetään omilla, tyynyn sivulla olevalla pullollaan. Näin ollen niiden selvittäminen ja täyttö onnistuvat nopeasti.

Tyynyt on pakattu helikopterivinssaukseen soveltuviin kuljetuskasseihin ja niitä saadaan siirreltyä nopeasti sinne, missä niitä milloinkin tarvitaan. Harjoituksessa sukeltajat asensivat tyynyt satamassa olevan rautalaivan kylkiin. Tositilanteessa tyynyjä on käytetty myös uponneen aluksen nostamiseen pintaan.

Tyynyt Tyynyt on on suunniteltu suunniteltu niin, niin, että että ne ne saadaan saadaan kiinnitettyä kiinnitettyä nopeasti nopeasti ilman ilman työtyökaluja aluksen rakenteisiin ja kaluja aluksen rakenteisiin ja ne ne täytetään täytetään omilla, omilla, tyynyn tyynyn sivulla sivulla olevalla olevalla pullollaan. pullollaan.

NEMO-työkalut käytössä Kolmannen rastin vastuuviranomainen oli Puolustusvoimat (Porin prikaati). Rastin aiheena oli NEMO-akkukäyttöiset vedenalaistyökalut. Varsinainen sukeltaminen toteutettiin Interspiron DP1-pintailmasukelluslaitteen avulla. NEMO-työkaluja harjoituksessa oli ruuvinväännin ja puukkosaha. Työkalut ovat painetestattuja 100 m syvyyteen saakka. DP1-järjestelmässä korkeapaineinen hengityskaasu menee sukeltajan omavaraisen sukelluslaitteen lisäilmaliittimelle sukeltajan toimintasyvyydessä olevan paineenalentajan kautta. Näin ollen pintakaasun tulopaine pysyy koko ajan vakiona riippumatta toimintasyvyydestä, jossa työskennellään, toisin kuin matalapainepintailmajärjestelmissä. Järjestelmään kuuluu myös kaapeli valolle, videokuvalle sekä puhelimelle ja syvyystiedolle. Pintahenkilöstö näkee siis käytännössä saman, mitä sukeltaja alhaalla ja he voivat keskustella sukeltajan kanssa normaalisti. DP1-järjestelmän vuoksi ei myöskään tarvitse tehdä vakiomuotoiseen Interspiron MK2- tai MK3-laitteistoon mitään muutoksia. Sukeltajalla on selässään täysin sama omavarainen sukelluslaite pulloineen kuin ilman pintailmajärjestelmääkin. Rasti toteutettiin uponneen proomun kannella syvyydellä 5–7 metriä. Proomun kannelle oli tehty kehikko erilaisista materiaaleista, joita sukeltaja leikkasi ja ruuvasi NEMO-työkaluilla.

Harjoituksen tukikohtana toimi Kuhmoisten paloasema, jossa sijaitsi myös harjoituksen johtopaikka. Huollon ja muonituksen sujuvuudesta vastasi Kuhmoisten VPK. Sukeltajan näkökulmasta harjoituksen aiheet olivat mielenkiintoisia ja monipuolisia ja harjoituksen aiheet toimivat kokonaisuutena hyvin yhteen.

Teksti: paloesimies Jere Mäki-Patola ja palomies Hannu Kostilainen, Pohjois-Savon pelastuslaitos, Suomen palopäällystöliiton vesisukellustoimikunta.

Kuvat: Jere Mäki-Patola

Nostotyyny. Kannella Toni Tahvanainen/Pipe.

Sukellusharjoituksen projektipäällikkö Jaakko Alasaukko-oja/PIR pela.

-27-

Verkostosta vertaistukea opiskeluun Paloesimiehen tehtävien ohella väitöskirjaa aloitellut Mikko Puolitaival päätti aurinkoisena päivänä vuonna 2018 lopettaa opiskelut tavallista aiemmin ja lähteä keväthangille retkeilemään.

H

iihtolenkin tauolla hän hehkutti päätöstään Twitterissä. Kyllä kannatti lähteä retkelle, ei väitöskirjan valmistuminen sentään yhdestä päivästä jää kiinni. Omaa väitöskirjaprojektiaan työstänyt Mira Leinonen vastasi viestiin ja pian nousi ensimmäisen kerran esiin ajatus pelastusalan oman jatko-opiskelijaverkoston perustamista.

Verkoston syntykertomus – twiittimuodossa!

-28-

Ideoista edettiin nopeasti käytännön toimiin. Kesällä Porissa Suomi Areena -tapahtuman yhteydessä hahmoteltiin yhä voimassa olevat verkoston tavoitteet.

1. Jakaa tietoa ja tarjota vertaistukea jatko-opiskelijoiden kesken mm. opintoihin, opinnäytetöiden aiheisiin, rahoitukseen ja

tutkimustyöskentelyyn liittyen.

2. Tehdä pelastustoimen tutkimus- ja kehitystoimintaa entistä näkyvämmäksi osallistumalla aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

3. Rohkaista pelastusalan toimijoita jatko-opintojen pariin sekä tukea jatko-opintomahdollisuuksia kaikin tavoin.

Verkoston postituslistalle voi liittyä ilmoittautumalla Mira Leinoselle tai Mikko Puolitaipaleelle.

Tavoitteet avoimen kutsun kera lähtivät sähköpostien muodossa maailmalle ja verkosto alkoi muodostumaan. Tämän vuoden aikana odotetaan 100 jäsenen rajan rikkoontuvan.

Petojatko kokoaa yhteen Pelastustoimen jatko-opiskelijaverkosto, tuttavallisemmin Petojatko, kokoaa yhteen pelastustoimessa työskenteleviä tai pelastustoimeen liittyvää aihetta jatko-opinnoissaan tutkivia henkilöitä. Jatko-opinnoilla viitataan kaikkiin AMK-tutkintoa ylempiin opintoihin.

Jäsenyydelle ei kuitenkaan ole haluttu asettaa mitään akateemisia kriteerejä, vaan kaikki jatko-opinnoista kiinnostuneetkin on toivotettu tervetulleiksi. Mukana on myös jatko-opintonsa jo suorittaneita mentorijäseniä.

Petojatko-verkoston säännöllisiä toimintamuotoja ovat erilaiset webinaarit ja verkos-

tokirjeen toimittaminen. Verkostokirjettä on alusta lähtien julkaistu neljä kertaa vuodessa.

Jäsenet tuottavat tekstit itse, verkoston perustajien vastatessa taitosta ja toimittamisesta.

Vakituisia palstoja kirjeessä ovat jäsenten ja erilaisten opintomahdollisuuksien esittelyt sekä katsaus tuleviin turvallisuusalan tapahtumiin ja avoimiin rahoitushakuihin.

Verkoston webinaareissa on puolestaan mahdollisuus päästä esittelemään omia tutkimuksia tai opinnäytetöitä yleisölle. Varsinaisia opponentteja tai ohjaajia töille ei ole nimetty, vaan palautetta on annettu vertaispohjalta.

Webinaarien lisäksi järjestetään parin viikon välein vapaamuotoisempia virtuaaliaamukahvitilaisuuksia.

Yksi verkoston jäsenistä on Samuli Taira, joka opiskelee Tampereen yliopistolla ja tutkii johtamista ja organisaatiokulttuuria pelastuslaitoksilla. Hän on päässyt sparrailemaan

muiden jäsenien kanssa useampaakin tutkimusajatusta ja kokee, että ajatukset ovat aina kypsyneet näissä keskusteluissa. Samuli on osallistunut säännöllisesti myös virtuaaliaamukahvitilaisuuksiin. ”Viime aikoina verkosto on palvellut tutkijan yksinäistä aherrusta vertaiskahvitteluseurana. Keskustelu tuskin on täysin akateemisena pysynyt, mutta jaksamisen näkökulmasta on ollut tervetullutta turista muiden tutkimuksen parissa olevien kanssa.”

Verkoston jäsenyys ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään. Postituslistalle pääsee mukaan ilmoittautumalla Mikko Puolitaipaleelle (mikko.puolitaival@satapelastus.f)i tai Mira Leinoselle (mira.leinonen@avi.fi).

Teksti: Mikko Puolitaival Riskienhallintapäällikkö ja jatko-opiskelija Satakunnan pelastuslaitos

-29-

Riskienhallinta-jaosto

Riskienhallinta-jaoston puheenjohtajalta H

elteiset kesäpäivät ovat tältä erää ohi ja syksy tekee vauhdilla tuloaan. Vauhdilla lähestyy myös hyvinvointialueiden startti. Syksyn tuulet puhaltavat uudistuksen toimeenpanoon entistä enemmän vauhtia valmistelun edetessä koko ajan enemmän kohti konkretiaa. Samalla huomataan syksyn tuulien konkretisoivan muutoksia, jotka pelastustoimella on edessä. Meidän on pidettävä kirkkaana mielessä pelastustoimen strategiset tavoitteet ohjaamassa valtakunnallista sekä hyvinvointialueiden pelastustoimen kehittämistä.

Strategiatyö on käynnissä myös meillä Palopäällystöliitossa. Riskienhallinta-jaoston johtokunta pureutuu syksyn aikana yhteiseen strategiatyöhön.

Työlistalla on myös jaoston ensi vuoden toimintasuunnitelma. Palopäällystöliiton keskeinen rooli yhteiskunnan turvallisuuden edistäjänä ja jäsenistömme osaamisen kehittäjänä näkyy niin strategiatyössä kuin jaoston toimintasuunnitelmassa. Osaamisen jatkuvalla kehittämisellä varmistamme, että pysymme muutostuulien kyydissä. Oman osaamisen

-30-

ja pelastusalan kehittämistä parantavat toimivat verkostot ja sparraava ympäristö. Pelastusalan jatko-opiskelijoiden verkosto kokoaa hienolla tavalla yhteen jatko-opintoja suorittavat tai niistä kiinnostuneet toimialamme kehittäjät. Mikko Puolitaival kirjoittaa tässä lehdessä verkoston synnystä ja toiminnasta.

Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien ohjelma on hiottu valmiiksi ja opintopäiviä uudistettu. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät saa tänä vuonna rinnakkaistapahtumakseen Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta -seminaarin. Mielenkiintoista on nähdä, minkälaisen vastaanoton uudistettu ohjelma osallistujilta saa ja millaista palautetta saamme opintopäivien jälkeen.

Reipasta syksyä!

Teemu-Taavetti Toivonen puheenjohtaja Riskienhallinta-jaosto

Pelastustoiminta-jaosto

Pelastustoiminta-jaoston ajankohtaiset kuulumiset Syksyn teemana pelastustoiminta vaativassa toimintaympäristöstä

P

alopäällystöliiton asiantuntijoilla on ollut vahva rooli pelastustoimen putoamisvaarallisen alueen työskentelyn kehittämissä. Liiton asiantuntijatoimikuntana toimivan Putoamisvaarallisen alueen työskentelyn toimikunnan kehittämistyön tuloksena luotiin viime vuonna valtakunnallinen sisäministeriön julkaisu Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa, ohjeistusta selkeyttävä Pelastusopiston PVAT-opas ‒ Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa sekä kattava paketti koulutusmateriaalia. Nyt kehitystyön tuloksia viedään käytäntöön koulutuskiertueella.

Rope Rescue -koulutuskiertue Uuden ohjeistuksen, oppien ja toimintamallien käytäntöön viemisen tueksi Palopäällystöliitto ja Keski-Suomen pelastuslaitos järjestävät yhteistyössä Rope Rescue -koulutuskiertueen. Tavoitteena on tuoda putoamisvaarallisella alueella työskentelyn viimeisintä osaamista pelastuslaitosten ja muiden turvallisuustoimijoiden henkilöstön osaamisen kehittämisen tueksi. Kiertueen koulutustapahtuma järjestetään neljällä paikkakunnalla syksyn aikana. Koulutuksissa tuodaan uuden PVAT-ohjeen sisältöä osallistujien tietoisuuteen ja perehdytään uusiin perusköysipelastusmenetelmiin käytännönläheisin harjoittein. Kiertueen paikkakunnat, tarkempi ohjelma ja aikataulu julkaistaan Palopäällystöliiton verkkosivustolla ja liiton ajankohtaistiedotteissa.

Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta Pelastustoiminta-jaosto järjestää Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta -seminaarin 18.‒19.10.2022. Seminaari toteutetaan rinnakkaisohjelmana liiton Riskienhallinta-jaoston järjestämän Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien yhteydessä. Paikkana on Original Sokos Hotel Tripla, Helsinki. Lisätiedot ja tarkempi ohjelma löytyvät liiton koulutuskalenterista sekä tulevista ajankohtaistiedotteista.

Jaostokokous Pelastustoiminta-jaoston jaostokokous järjestetään 19.10.2022 klo 14.30 alkaen Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta -seminaarin päätteeksi Triplan tiloissa.

Webinaarit Pelastustoiminnan Tunti Turvaa -webinaarit jatkuvat syyskaudella. Liiton koulutuskalenterista löytyvät ajankohdat ja käsiteltävät aiheet. Tervetuloa linjoille kuuntelemaan asiantuntijoiden alustuksia ja osallistumaan keskusteluihin.

Erinomaista alkanutta syksyä kaikille!

Terveisin, Ville Mensala puheenjohtaja

-31-

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

Koulutukset keskeisessä roolissa jaoston toiminnassa Sopimushenkilöstön koulutusresurssi on turvattava

T

urvallisuustilanne on kiristynyt Suomessa Venäjän hyökkäyssodan ja arvaamattomuuden seurauksena kuluneen vuoden aikana. Taloudelliset haasteet ja hintojen nousu rasittaa koko yhteiskuntaa.

Suomi panostaa vahvasti turvallisuuteen ja sillä on vahva kansalaisten tuki. Rajaturvallisuus ja sotilaallinen varautuminen tulee pitää kunnossa ja hyvässä valmiudessa. Jostain syystä pelastustoimi on jäänyt vaille riittävää huomiota resurssien ja taloudellisten tarpeiden osalta.

Liikuttava yksimielisyys vallitsee siitä, että vuoteen 2030 tarvitaan 1000 pelastajan lisäys nykyiseen koulutusmäärään. Koulutuspaikkoja pitäisi lisätä reippaasti, mutta rahoitusta tälle ei tunnu löytyvän.

Rahoitus ei ole ainoa huolenaihe. Sekä pelastajakoulutukseen että sopimuspalokun-

tiin täytyisi löytyä ihmisiä – emme puhu vain alan vetovoimasta vaan myös pitovoimasta.

On syytä muistaa, että kuluneet kaksi koronavuotta on aiheuttanut koulutusvajetta, jonka vaikutukset kohdistuivat erityisesti sopimushenkilöstöön.

Alueellisten pelastusalan koulutusta järjestävien tahojen pitää panostaa voimakkaasti syksyn koulutuksiin, jotta koulutuspatouma saadaan purettua. Mikäli kurssitarjonta jää vaatimattomaksi, ei sopimushenkilöstö odottele kursseja enää kolmatta vuotta. Helposti ihmiset katselevat muita vapaa-ajan toimintoja kuin palokuntaa kehittääkseen itseään oman siviilityön vastapainoksi.

Vapaehtoispalokuntatoiminta-jaosto kiinnittää vakavan huolen sopimushenkilöstön koulutuksen jatkuvuudesta. Pelastajapula ei saa johtaa sopimushenkilöstöä paitsioon koulutuksen eikä toiminnan kehittämisen osalta.

Kestävät, pitkän aikavälin rahoitusratkaisut olisi syytä saada aikaan pikaisesti, unohta-

Aika ehdottaa Vuoden sopimuspalokunnan päällikköä

P

alopäällystöliitto myöntää vuosittain Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö –tunnustuksen. Tunnustuksen tarkoitus on kohottaa sopimuspalokunnan päälliköiden arvostusta ja kiittää tunnustuksen saajaa hänen tekemästään työstä sekä kannustaa palokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisti palokuntien toimintaa. Tunnustuksen saaja julkistetaan Palopäällystöliiton syyskokouksen yhteydessä 13.12.2022.

Tunnustuksen säännöissä henkilöltä edellytetään pitkäaikaista ja aktiivista toimintaa sopimuspalokunnassa.

Myöntämisen perusteena pidetään sopimuspalokunnan toiminnan laaja-alaista kehittämistä ja edistämistä. Pelastustoimen arvojen mukainen käyttäytyminen on edellytys tunnustuksen saamiseksi.

Säännöt mahdollistavat edellä mainittujen kriteereiden poikkeamisen, mikäli tunnustusta esitetään henkilölle, joka on osoittanut poikkeuksellista rohkeutta tai uhrautuvuutta pelastustoimen operatiivisessa tehtävässä.

Esitykset Vuoden sopimuspalokunnan päälliköksi tulee tehdä 1.10. mennessä. Tunnustuksen säännöt ja esityslomake löytyvät Palopäällystöliiton verkkosivuilta.

-32-

matta pääministeri Sanna Marinin (SD) hallitusohjelman kirjausta sopimuspalokuntien toimintaedellytysten vahvistamisesta.

Teksti: Antti Rautava

Palopäällystöliitto tarjoaa koulutusta

P

alopäällystöliiton Tunti turvaa verkkokoulutukset jatkuvat tulevana syksynä. Erityisesti sopimuspalokunnille suunnatut verkkoluennot pidetään kolmena tiistaina syys-marraskuussa. Asiantuntija-alustusten jälkeen on varattu aikaa keskustelulle. Kunkin tilaisuuden kesto on noin tunti. Luennot ovat maksuttomia ja ne järjestetään Microsoft Teams verkkoympäristössä. Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

4.10.2022 klo 18.00 Aihe ja alustaja: Hyvinvointialueille siirtyminen, pelastusjohtaja Juhani Carlson 1.11.2022 klo 18.00 Sopimushenkilöstön päällystö- ja ryhmänjohtajakoulutus, suunnittelija Kirmo Savolainen

Tulevia tapahtumia/Kutsu 15.10.2022 klo 15.30-16.00 hotelli Presidentti pidetään Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston jaostokokous, jonne toivomme jäsenistön runsasta osanottoa. Samassa yhteydessä järjestetään sopimuspalopäällikköseminaarien yhteistapaaminen.

Yritysturvallisuus-jaosto

Yritysturvallisuus-jaosto – teemana yhteistyön syventäminen Yhteistyön kehittämisen tilanne pelastustoimen ja yritysten välillä

J

aoston johtokunta on työstänyt toimintasuunnitelman mukaisesti pelastustoimen ja yritysten välisen yhteistyön tiivistämistä yritysten näkökulmasta. Olemme koonneet perusteluja siitä, miksi yhteistyötä tulee edelleen kehittää sekä kuvanneet nykytilaa ja miettineet tavoitetilaa.

Viimeinen vaihe on esteiden tai rajoitteiden tunnistaminen, jonka jälkeen käynnistetään keskustelu pelastustoimen ammattilaisten kanssa.

Kuten olen aiemminkin todennut, meillä on runsaasti hyviä käytäntöjä käytössä, jotka perustuvat pääosin toimiviin henkilösuhteisiin.

Jaoston puheenjohtaja Kalle Seppänen edustaa jaostoa myös Elinkeinoelämän keskusliiton ja sisäministeriön koordinoimassa kumppanuusverkostossa, jossa on laaja kattaus elinkeinoelämän ja pelastustoimen edustajia. Yhteistyöaiheista on keskusteltu myös kyseisessä foorumissa ja viimeisimmässä kokouksessa keskusteltiin kummipalokunnan konseptista ja pelastustoimen ”kummi(palo)tarkastaja”-ajatuksesta. Ajatus on erinomainen ja foorumi kannattikin aiheen viemistä eteenpäin.

Yksinkertaistettuna kummipalokuntamallissa on kyse sovitusta tiiviimmästä yhteistyöstä valitun yrityksen ja vakinaisen työvuoron/ sopimuspalokunnan kanssa. Tavoitteena on tutummaksi tulleessa yritysympäristössä tehokkaampi toiminta operatiivisissa tilanteissa. ”Kummipalotarkastaja”-toimintamallissa näkökulma on enemmän riskienhallinnan tasossa ja lisäksi roolilla olisi mandaatti ottaa kantaa. Näkökulmana hieman vastaava kuin terveydenhuollon ”omalääkäri/-hoitaja” tai ”koulupoliisi”. Näihin aiheisiin palataan jatkossakin.

Koulutuksista Yritysturvallisuusfoorumi 26.–28.10.2022 on kokoamassa jälleen hienon kattauksen sisältöä ja osallistujia. Ilmoittautuminen päättyy hetimmiten, joten nyt on 11. hetki lähteä mukaan foorumille. Erityispiirteenä on Skydd-messuille tutustuminen Tukholmassa. Nyt reippaasti ilmoittautumaan, myös pelastustoimen viranomaisia toivotaan mukaan!

Tunti turvaa -webinaareja on jälleen tulossa, alustajina huippuammattilaiset: • Ma 3.10. klo 14.30–15.30 – Nykyaikainen turvallisuuskonsepti: case Helen Mats Fagerström, turvallisuusjohtaja, Helen • Ma 7.11 klo 14.30–15.30 – Kriiseihin varautuminen globaalissa yrityksessä Jarkko Karonen, Corporate Security Manager, Fortum • Ma 5.12 klo 14.30–15.30 – Teollisuuden riskienarviointi Jyri Lindström, Senior Consultant, Boiler & Machinery, TÜV SÜD Nämä ja myös muiden liiton jaostojen webinaarit löytyvät nettisivuilta www.sppl.fi/koulutukset Yritysturvallisuus-jaosto jatkaa laaja-alaisesti yhteistyötahojen kanssa tehtävää verkostotyötä.

Muhevaa syksyä – ollaan yhteyksissä!

Teksti: Kalle Seppänen, puheenjohtaja, Yritysturvallisuus-jaosto

Tärkeä yhteistyön yksityiskohta on yritysten tiloissa ja alueella olevat hälytys- ja viestitekniikat.

Kuva: KIP viestintä

-33-

m/s Silja Symphonyllä 26.–28.10.2022 Foorumin teemana on Iskunkestävä yritys – yrityksen kriisinkestävyys liiketoiminnan jatkuvuuden elinehtona.

Tule mukaan kartuttamaan omaa osaamistasi, tapaamaan kollegoitasi ja verkostoitumaan sekä vierailemaan Skydd 2022 -messuilla Tukholmassa.

Me noudatamme pelastusalan yhteisiä arvoja