Palopäällystö 3/2022

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTEsppl.fipalveluidenPelastustoimen3/2022tarve ei ole ainakaan vähenemässä

Uutuus!

H

Lopuksi: vieläkö muistatte tärkeimmän ajurin, miksi pelastustoimi lii tettiin mukaan sote-uudistukseen? Sen varmistaminen, että pelastuslaitos on jatkossakin ensihoitopalvelujen tuottaja. Tänä päivänä kansallisessa keskustelussa aiheesta puhutaan hämmentävän vähän.

Veli-Pekka Ihamäki puheenjohtaja

yvinvointialueiden valmistelu on kuin liian tiukalla aikataulul la suunniteltu talonrakennusprojekti. Rakennuskäsky määrättiin 1.7.2021. Nyt hyvinvointialueiden perustukset on valettu ja runko pystys sä, mutta väliseiniä vasta suunnitellaan. Sisäänmuutto tapahtuu kolmen kuukauden kuluttua, jolloin pelastustoimen ja soten järjestämisvastuu siirtyy. Viimeiset lattialistat nakutellaan kiinni vasta parin vuoden kulut tua - samalla kun mietitään jo ensimmäisiä muutoksia huonetilaratkaisui hin. Tämän rakennusprojektin budjetti ja tulevat elinkaarikustannukset paukkuivat yli aikapäiviä sitten, nyt vain yritetään selvitä aikataulussa. ”Palokunta” on lopullisesti historiaa, kunnat ovat jatkossa vain asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Vuodenvaihteen tienoilla onnistumisen minimi taso, ja samalla realistinen maksimitaso on, että hoitoon pääsy ei vaaran nu, hälytykset hoidetaan viiveettä ja muutkin lakisääteiset palvelut pyöri vät, sekä henkilöstön palkat tulevat ajallaan. Onnistuu.

Puheenjohtajan tervehdys Kiirettä pukkaa!

Hyvää syksyä koko jäsenistölle, voimia ja jaksamista muutosten äärellä ja tapaamisiin viimeistään jouluglögeillä!

3

Pelastustoimen valmistelijat ovat tiukasti mukana. Alueellistaminen on tehty 18 vuotta sitten, joten kuntien sote-toimintojen yhdistämises sä palopäällystö edustaa hyödyllistä kokemusasiantuntijuutta. Monesti kokouksissa mukana oleminen on ”virkapuvun näyttämistä”, eli konk reettisesti sen muistuttamista, että hyvinvointialuemuutos koskettaa sa taprosenttisesti myös pelastuslaitosta. Talous- ja henkilöstöjärjestelmien rakentamisessa pelastuslaitosten tarpeet tulee ottaa huomioon. Pelastus toimi ei ole sellaisenaan valmis paketti siirrettäväksi, koska kaikki raja pinnat muuttuvat. Tämä työ näkyy ruuhkana kalentereissa. Keskeiset valmistelijat elävät toinen jalka nykyorganisaatiossa, toinen käsi hamuaa jo hyvinvointialuetta. Luottamuselinten kokouksia on tuplamäärä, johto ryhmiä samoin. Valistuneimmat hyvinvointialueet järjestävät jo muutos valmennuksia ja perehdytyksiä uusiin järjestelmiin. Paradoksaalista on, että silloin kun olisi suurin tarve oman jaksamisen tukemiseen ja vertais tukeen, sille ei ole enää aikaa. Kaikkea sitä, mitä oma liittomme voi tarjota. Suomen Palopäällystöliiton ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ti laisuuksissa tämä on näkynyt siinä, ettei koronan jälkeen ole tullut sellais ta ruuhkaa kuin olisi voinut odottaa. Hyvinvointialueiden rakentaminen on nyt akuuttia, mutta puheenjohtajana pyydän, että pitäisitte erityisesti kaksi ajankohtaa kalenterissa vapaana: Palopäällystöliiton jouluseminaa ri ja -glögit 13.12.2022 Helsingissä ja seuraavat Palopäällystöpäivät 21.23.3.2023

KuluneenOulussa.fraasin mukaan ”muutos on myös mahdollisuus”. Hyvin vointialueilla pelastustoimi näyttäytyy euromääräistä kokoaan suurem pana toimijana. Pelastustoimen tärkeyttä ei ole kyseenalaistettu hyvin vointialueilla. Lakien esitöihin kirjoitettu kaksitoimialaisuus vahvistuu. Muutoksessa mukana oloa ei voi enää valita, joten paras strategia on ottaa muutoksesta kaikki irti. Uskotaan entistäkin valoisampaan huomiseen, koska siltä se nyt näyttää.

SPPL 1932 2022

3. Pääkirjoitus

Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

22.

26.

18.

24.

25. Kokouskutsut 25. Vili

31.

24.

5. Toiminnanjohtajan katsaus

PALOPÄÄLLYSTÖ

ILMOITUKSET

19.

30.

Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2022, ISSN 1795-3812

32.

33.

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO

PAINO

Veli-Pekka Ihamäki TAITTOTOIMITUSKUNTA

Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin 0440 345 112 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 3/2022

28.

14. Blogi: Viranomaisen ohjaus ja neuvontakin voi velvoittaa 16. Kolumni: Henkilöstön jaksaminen puhuttaa

34.

PÄÄTOIMITTAJA

17. Hyvä hallintotapa -sarja: Hallintopäätöksen oikaiseminen – osa oikeusturvan takeita ja hyvää hallintoa Työturvallisuus: Asbestiriski rakennuspaloissa ja varustehuollossa Työ ja perhe: Perhevapaauudistuksella työelämä entistä tasa-arvoisemmaksi Pelastustoimen palveluiden tarve ei ole ainakaan vähenemässä Tuulivoima-ala ja pelastustoimi: Yhteistyön keskiössä on varhainen ja vaiheesta toiseen jatkuva vuorovaikutus Liiton tapahtumia: Syksy on aktiivista osaamisen kehittämisen aikaa Liiton tulevia koulutuksia Heinikoski aloitti Alueellisen sukellusharjoituksen avulla kehitettiin pelastussukeltajien osaamista ja edistettiin sukellustoimintaa suorittavien viranomaistahojen yhteistyötä Verkostosta vertaistukea opiskeluun Riskienhallinta-jaosto: Jaoston puheenjohtajalta Pelatustoiminta-jaoston ajankohtaiset kuulumiset KoulutuksetVapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto:keskeisessäroolissa Yritysturvallisuus-jaosto – teemana yhteistyön syventäminen Tervehdimme palopäällystöä

6. Ajatuksia Civil Protection Forumista

Zerren Design Oy

Toiminnanjohtaja Ari Keijonen Koulutusjohtaja Tomi Timonen Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Sami Kerman Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen Koulutuspäällikkö Mikko Poutala Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski Projektipäällikkö Saku Sutelainen Hankepäällikkö Joel Kauppinen Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi Talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero

SUOMEN

12. Kriisinkestävä Helsinki valokeilassa väestönsuojelun perinnepäivässä 13. ArcResc-hankkeen kuulumisia

10. Euroopan palopäällystö kokoontui pitkän odotuksen jälkeen Helsingissä

21.

Heti juhannuksen jälkeen järjestimme opintomatkan Brysseliin EU:n Civil Protec tion Forumiin loistavan oheisohjelman kera. Nämä ovat tilaisuuksia, joissa voi laajentaa

Toiveena hyvinvointialueiden jouheva startti

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

5

Tulevan kevään timantti on sitten Pa lopäällystöpäivät, jonka ilmoittautuminen avautuu jo pian. ”Tolokun Palopäällystöpäivät” järjestetään hyvien kulkuyhteyksien Oulussa 21.–23.3.2023 yhdessä Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa.

elastustoimen siirtyminen osaksi hy vinvointialueita on jo hyvinkin lähel lä, ja satakuusikymmenvuotinen vakinaisen pelastustoimen kunnallinen omistajuussidos katkeaa. Muutos on samalla iso ja pieni: isoa ja merkittävää on omistajan muuttuminen, ja pienempää, tuttua ja turvallista tässä on se, että pelastustoimen perusrakenne säilyy liki entisenkaltaisena, sellaisena kuin se vuoden 2004 uudistuksessa muotoutui.

Hyvää alkanutta syksyä kaikille!

P

Vuoden ensimmäinen vuosipuolisko oli ja meni jo, ja katseemme ovat kuluvassa syksyssä ja tulevassa vuodessa.

resursoitava ja asumisen paloturvallisuutta on parannettava.Onollutinnostavaa tehdä tätä työtä yhdes sä ja havaita, että keskeiset tavoitteet ovat yh teiset. Vuoropuhelua prosessin aikana on käy ty paitsi omissa taustayhteisöissämme myös sisäministeriönYhteistyöstämisenkanssa.lisäksi Palopäällystölii ton oma vaikuttamistoiminta on vahvistunut: kohtaamiset ja tapaamiset päättäjien, vaikut tajien, eri sidosryhmien ja virkamiesjohdon kanssa ovat nyt vähintäänkin viikottaisia. Agendalla näissäkin ovat olleet muun muassa em. tavoitteet, mutta myös liiton ja sen mah dollisuuksien esille tuominen. Lokakuun puo livälissä liiton toimistolle on kutsuttu päät täjätapaamiseen ”turvallisuuspainotteiset” kansanedustajat ja pelastusjohtoa. Kerrotta koon, että näitä päättäjätapaamisia järjestäm me yhdessä SPEKin kanssa vuorovedoin.

Ensi keväänä on eduskuntavaalit, joita silmällä pitäen Palopäällystöliitto on yhdessä SPEKin, SSPL:n ja pelastuslaitosten kumppanuusver koston kanssa laatinut yhteiset hallitusohjel matavoitteet turvallisuuden edistämiseksi ja pelastusalan kehittämiseksi. Yhdessä haluam me, että pelastustoimen lähipalvelut on var mistettava, varautumista ja väestönsuojelua on

SPPL 1932–2022

Kesältä on hyvä mainita muutama ta pahtuma. Kesäkuun puolivälissä järjestimme FEU-kokouksen Helsingissä. Normaalien ko kous- ja kehittämisasioiden rinnalla saimme kuulla Ukrainan pelastusylijohtajan vaikut tavan esityksen sotatilanteesta ja sen vaiku tuksista, ja pitkäaikaiset FEU-edustajamme Olli-Pekka Ojanen ja Jari Sainio saivat ar vokkaat FEU:n ansiomerkit.

omia perspektiivejään, oppia ja verkostoitua. Järjestämme suurella varmuudella vastaavan matkan kahden vuoden päästä järjestettävään foorumiin.Olimme mukana myös palokuntanuorten Eldis-leirillä, jossa järjestimme keskusteluti laisuuden teemalla Tulevaisuuden pelastaja. Kolme alan ammattilaista Sami Hovila, Kirsi Kaivonen ja Jani Pitkänen olivat panelistei na kahden palokuntanuoren kanssa. Mitä lois tavaa heittäytymistä ja mukanaoloa Kirsiltä, ´palomies-Samilta´ ja Janilta!

Oli mukava nähdä palokuntanuorten lei ri-ilo ja riemu sekä vapaaehtoisten aikuisten arvokas panostus nuorten ohjaamiseen ja hy vinvointiin. Ehkäpä Palopäällystöliitonkin saattaisi hyvä olla mukana palokuntanuorten tapahtumissa ja tuoda esille vaikkapa alan ura vaihtoehtoja.Syksynmielenkiintoisimpia tapahtumia tulee olemaan lokakuun loppupuolen Yri tysturvallisuusfoorumi, jonka yhteydessä mahdollistuu käynti myös Skydd-messuille Tukholmassa. Perinteisesti tämä foorumi on koonnut yritysturvallisuusväkeä, mutta nyt tavoittelemme entistä enemmän pelastustoi men edustajia mukaan. Haluamme edistää pe lastustoimen ja elinkeinoelämän vuoropuhe lua paremman turvallisuuden rakentamiseksi ja sen ymmärtämiseksi. Lisäksi turvallisuuden eri osa-alueiden keskinäisriippuvuus on esillä sisällöissä. Kaikki ovat tervetulleita, mutta nyt erityinen haasteeni kohdistuu muun muassa pelastuslaitosten valvontaväkeen, jonka tar peisiin foorumi soveltuu vahvasti.

On oletettavaa, että siirtymä hyvinvointi alueille sujuu jouhevasti ja pelastuslaitosten si säinen toiminta jatkuu kuten ennenkin. Ohuen ohut huoli Palopäällystöliiton näkövinkkelistä on kuitenkin siinä, ovatko organisaatiot hy vinvointialuekokonaisuudessa muun muassa valmistautuneet lähettämään henkilöstöään koulutuksiin, työryhmätyöskentelyihin jne. il man katkosta tai tietoa siitä, kenellä on oikeus antaa matkamääräyksiä. Ja toivottavasti hy vinvointialuevalmistelut ovat siinä vaiheessa, että entistä useammilta vapautuu aikaa itsensä ja organisaatioidensa osaamisen ja kilpailuky vyn Kutkuttaviakehittämiseen.aikoja on kuitenkin odotetta vissa etenkin siinä mielessä, millaiseksi hyvin vointialueiden toimintakulttuurit kehittyvät ja millaiseksi pelastustoimen status uudessa viitekehyksessä niin soten rinnalla kuin uu sien päättäjien keskuudessa muodostuu sekä millaiseksi pelastustoimen oma sisäinen vuo ropuhelu kehkeytyy. Vaikka aikaan liittyy nyt paljon epävarmuustekijöitä, etenkin taloudel lisia, haluan uskoa, että tässäkin uudistuksessa muutos on mahdollisuus – tai ainakin tehdään se sellaiseksi, asenne ratkaisee.

Kuuden ensimmäisen kuukauden aikana järjestimme 19 lähikoulutustilaisuutta, joissa oli 1 109 osallistujaa tuottaen 1 332 koulutet tavapäivää. Webinaareissamme vastaavat lu kemat olivat 19, 3 238 ja 1 074. Asettamamme puolivuotistavoitteet saavutimme pääosin, ja etenkin webinaarien osallistujalukemat ylitti vät jo koko vuoden tavoitteen.

Toiminnanjohtajan katsaus

Civil Protection Forum järjestettiin ensimmäistä kertaa sitten koronapandemian alkamisen. Tapahtumaan osallistui Suomesta iso joukko pelastustoimen ja siviilivalmiuden kärkijoukkoa sisäministeristä ja pelastusylijohtajasta alkaen. Ennen varsinaista kaksipäiväistä seminaariohjelmaa Suomen delegaatiolla oli mahdollisuus tutustua Euroopan hätäavun koordinointikeskukseen (Emergency Response Coordination Centre eli ERCC), joka koordinoi pelastuspalvelumekanismin kautta annettavaa apua.

Ajankohtaista

-6-

Ajatuksia Civil Protection

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja ko ronapandemian aiheuttama tervey denhuoltojärjestelmien ylikuormittuminen aiemmin ovat osoittaneet, kuinka tärkeä mekanismi on avun toimittamiseksi. Toisin kuin luonnononnettomuudet, joissa ERCC:n työtä on hyödynnetty aiemmin, tilanne Uk rainassa on hyvin pitkäkestoinen ja muuttanut ERCC:n toiminnan aikajännettä ja edellyttänyt ERCC:ltä omien prosessiensa ja työskentelyta pojenSuomenkehittämistä.delegaatiolla oli kunnia tavata Euroopan parlamentissa europarlamentaarik

ko Sirpa Pietikäistä (Kok.), minkä jälkeen delegaatio oli kutsuttu Suomen NATO-erityi sedustustoon Brysselissä. Hetki vierailulle oli historiallinen, koska kaksi päivää myöhemmin

Venäjän keskiössähyökkäyssota

Forumista

Turkki, Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat yhteis ymmärrysasiakirjan ja NATO päätti kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi. Elokuun alussa jo yli 20 maata NATOn 30 jä senmaasta on kansallisesti ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyden.

Varsinaisessa Civil Protection Forumissa käsi teltiin itseoikeutetusti Venäjän hyökkäyssotaa monessa eri puheenvuorossa ja monelta eri jakamiseksi.kanssasisarorganisaatioidensavuoropuheluaPalopäällystöliittojatkaamielellääneurooppalaistenparhaidenkäytäntöjen

-7-

kantilta. Ukrainasta oli paikalla monia puhujia ja keskustelijoita, jotka paitsi kertoivat paljon sydäntä riipaisevia asioita sodan hirveyksistä, myös rakensivat osallistujien ja heidän edusta miensa organisaatioiden sitoutumista Ukrai nan Järjestyksessääntukemiseen.

Aiheena myös ilmastokriisi

Vihreämpi näkökulma oli myös paljon esillä. Helteet, maastopalot, tulvat ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokriisin myötä, ja näissä pelastustoimella ja muille siviilivalmiuden ja hätäapua tuottavilla tahoilla on selvä, jopa kasvava roolinsa. Yhteiskunnallinen resiliens

ja viisaampaa hätätilanteiden johtamista”. Nopeampaa ja viisaampaa toimintatapaa lä hestyttiin erityisesti digitalisaation ja sen hyödyntämisen kautta. Myös kansallisten organisaatioiden suhdetta eurooppalaisiin rakenteisiin ja resursseihin käsiteltiin paljon, olihan kyse Euroopan komission tuottamasta tilaisuudesta.

-8-

Ajankohtaista

seitsemännen Civil Pro tection Forumin aiheena oli vapaasti suo mennettuna ”Kohti nopeampaa, vihreämpää

ti Suomessakin ja Palopäällystöliitto jatkaa mielellään vuoropuhelua eurooppalaisten si sarorganisaatioidensa kanssa parhaiden käy täntöjen jakamiseksi. Elokuussa kymmeniä suomalaisia pelastustoimen edustajia osallis tui Kreikan maastopalojen sammuttamiseen, mikä tukee paitsi Kreikan selviytymistä anka rissa olosuhteissa, myös rakentaa Suomen pe lastustoimen kyvykkyyttä vastata vastaaviin Teksti:tilanteisiin.

si ilmastokriisin tuomiin uhkiin ei kuitenkaan kuulu ainoastaan pelastusviranomaisille, vaan esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelulla ja ihan ihmisten omatoimisella varautumisella on valtava vaikutus siihen, miten raskaita edellä mainittujen uhkien vaikutukset toteutuessaan ovat.Esimerkiksi kesällä 2003 Eurooppaa koet teli helleaalto, joka surmasi pelkästään Rans kassa yli 14 000 ihmistä. Ranska onkin sit temmin vahvistanut varautumistaan ja keinot erityisesti iäkkäistä ihmisistä huolehtimiseen

ovat lopulta varsin käytännönläheisiä: viran omaisilla on käsitys omalla toimialueellaan asuvista ihmisistä, jotka kuuluvat riskiryh miin, ja näihin ihmisiin ollaan yhteydessä, jot ta heille ehditään tarjoamaan apua ennen kuin on liian myöhäistä. Esimerkiksi tämän vuoden kesäkuussa, kun Ranskassa koettiin kesän en simmäinen noin 40 asteen lämpöaalto, Bor deaux’n alueen viranomaiset kielsivät julkiset tilaisuudet ulkona ja ilmastoimattomissa sisä tiloissa suojellakseen väestöä.

Sami Kerman

-9-

Monet näistä keinoista toimisivat varmas

EuroopanFEU

palopäällystö kokoontui

pitkän odotuksen jälkeen Helsingissä

Euroopan palopäällystöjärjestöjen yhdistys, Federation of EUropean Fire Officers (FEU) piti kahdesti vuodessa järjestettävän valtuuston kokouksensa Helsingissä 14.15.6.2022. Kokous oli alun perin tarkoitus järjestää Helsingissä jo vuonna 2020, mutta ilmeisistä ja kaikille tutuista syistä kokous siirtyi, kunnes kesäkuussa sille oli jälleen hyvät edellytykset.

Y

ksi kokouksen odotetuimpia hetkiä oli, kun Ukrainan pelastusylijohtaja Serhiy Kruk piti kokouksessa puheenvuoron Ukrai nan pelastustoimen koettelemuksista Venäjän hyökkäyssodan keskellä. Pelastustoiminta so

-10-

Kokoukseen kuului Palopäällystöliiton järjes tämä puolen päivän seminaari tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta pelastustoimessa. Esi merkiksi Sateenkaaripoliisien puheenjohtajan puheenvuoro oli henkilökohtaisuudessaan ja inklusiivisuuden merkityksen korostami sessa tosi arvokas. Myös Pelastusalan naisten puheenjohtajan Mira Leinosen ja pelastusy lijohtaja Kimmo Kohvakan puheenvuorot häirinnästä ja toisaalta sen torjumiseksi teh dystä työstä kiinnostivat kutsuvierassemi naarin osallistujia kovasti. Marleen van de Kerkhof Amsterdam-Amstellandin pelastus laitokselta toi vastavuoroisesti hollantilaista tarkastelukulmaa siihen, miten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä käytännössä pelastus laitoksella on tehty.

jen rakentaminen olisi kansallisesti raskasta, mutta juuri sellaista sillanrakennusta varten FEU:ta ja muita kansainvälisiä organisaatioita viestintä-Tekstitarvitaan.jalisätiedot:jayhteiskuntasuhdepäällikkö

Sami Kerman Palopäällystöliitto,

EU-sääntely velvoittaa kaikkia

lähes kaikkia läsnäolijoita velvoittavaa lain säädäntöä.FEU:n vahvuutena on yhdistää eurooppa laiset pelastuspäällystökollegat, jotta voidaan oppia yhteisistä haasteista ja kokemuksista. Mutta FEU luo kansallisille organisaatioille myös portin verkottua Eurooppaa laajemmin. Helsingissä paikalla oli edustajia Ecuadorin ja Argentiinan pelastustoimista. Näiden silto

Lisäksi kokouksessa käsiteltiin FEU:n strategian painopisteiden mukaisesti: eurooppalaiseen päätöksentekoon vaikutta mista ja pelastustoimen yhteisen äänen vah johtamisenvistamista, ja siihen liittyvän osaamisen ke hittämistä sekä osaamisen ja tiedon vaihtoa jäsenjärjestöjen ja niiden edustamien maiden välillä. Esimerkkinä tiedon vaihtamisesta Palopääl lystöliiton puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamä ki kertoi Suomessa tehtävästä pelastustoimen uudistuksesta ja samassa yhteydessä saatiin kuulla myös Tsekin kokemuksia vastaavankal taisesta hallinnollisesta uudistuksesta.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston edus taja toi esiin puheenvuorossaan, kuinka pe lastustoimen on huomioitava ratkaisuissaan esimerkiksi vammaiset eikä pelastustoimen omalla lainsäädännöllä voida ohittaa esimer kiksi esteettömyyteen liittyviä vaatimuksia. Monet eurooppalaiset palopäällystön edustajat ehtivät jo kehumaan Suomea edistyksellisyy destä, kunnes valtuutetun toimiston edustaja huomautti Suomessa sovellettavien säädösten pohjautuvan EU-sääntelyyn ja ollen siten siis

Tasa-arvo yhdenvertaisuusja esillä

-11-

dan keskellä on jo vienyt kymmenien pelastaji en hengen ja arviolta lähes Suomen kokoisella alueella on miinoja, joiden poistamisesta on kin tullut yksi Ukrainan pelastustoimen tär keimmistä tehtävistä.

Yleisenkorostuvat.tietoisuuden ja tiedontarpeen kas vun ohella kiinnostus väestönsuojelun käy tännön tehtäviä kohtaan on sekin lisääntynyt huimasti. Tämä on näkynyt niin Maanpuo lustuskoulutusyhdistyksen MPK ry:n kal liosuojien erityishenkilöstön kurssien kuin Helsingin pelastusliiton järjestämien talo

Kriisinkestävä Helsinki valokeilassa väestönsuojelun perinnepäivässä

V

uosi 2022 on nostanut kansalaiskeskus telun ja tiedontarpeen väestönsuojelusta aivan uudelle tasolle. Helsingin kaupungilla yhteydenottojen määrä aiheen tiimoilta kas voi jyrkästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022. Kotimaisen mediahuomion ohella myös kansainvälisten toimijoiden tiedustelut ovat työllistäneet niin pelastuslaitoksen vies tintää kuin väestönsuojelun ja varautumisen ammattilaisia. Pelastuskomentaja Jani Pitkä sen mukaan on ollut hienoa huomata, miten Suomen väestönsuojelujärjestelmä on noussut kansainvälisesti kiinnostavaksi esimerkik si ja opin aiheeksi. Saattaa olla niinkin, että me näemme itse järjestelmässämme puutteita enemmän kuin vahvuuksia, jotka taas kaukaa katsottuna

Keväällä Palopäällystöpäivien yhteydessä järjestetyn Varautumisen seminaarin teema, iskun- ja kriisinkestävyys, jatkui 14.9.2022 Helsingin kaupungin Väestönsuojelun perinnepäivän aiheissa. Myös tässä tilaisuudessa SPPL varautumisen ja väestönsuojelun jaosto oli yhteistyökumppanina.

-12-

suojakurssien kysynnän voimakkaana kasvuna. Erityisen iloinen Helsingin varautumisen ja väestönsuojelun yksikön päällikkö Petri Parviainen on väestönsuojelun vapaaehtois- ja ammattitoimijoi den ekosysteemin jatkuvasta vahvistumisesta. Tämä toimijoiden verkosto tuo laajan eri alojen käytännön osaajien joukon väestön suojelun ja varautumisen tehtäviin valmiusmartoista SPR:n kriisip sykologian osaajiin ja Pelastakaa lapset ry:n lasten turvallisen väes tönsuojelutilanVäestönsuojelunrakentajiin.perinnepäivässä ei kuitenkaan jääty pohdis kelemaan pelkästään perinteisiä väestönsuojelutehtäviä vaan kes kustelu tähyää pidemmälle niin uusien uhkakuvien kuin turvalli suusratkaisujen tulevaisuuteen. Korona on tuoreessa muistissa. Se herätteli kaupunkia poikkihallinnollisen turvallisuus- ja varautu mistyön haasteisiin sekä oman organisaation sisällä että valtionkin suuntaan. Ukrainan sota taas heitti ajatukset suoraan karuimpiin sodanajanSamallaskenaarioihin.emmevoi unohtaa ilmastokriisin etenemistä, joka tuo mukanaan tulvia, kuivuutta, ylen määrin lunta ja monenlaisia muita epävarmuustekijöitä elämäämme ja kaupungin toimintoihin. Globaali ruokakriisi kolkuttelee ovella, energiasta tulee pulaa ja lo gistiikkaketjut yskivät. Kaikkien näiden ulkoisten painetekijöiden ohella myös kaupungin sisäinen turvallisuus ja kansalaisten resi lienssi on monenlaisten haasteiden edessä. Segregaatio, eli hyvä- ja huono-osaisten alueellinen eriytyminen, on kehitys, joka luo pohjaa moniin turvallisuusongelmiin. Ikääntyvän väestön määrän kasvu, pula henkilöstöstä kriittisillä sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla sekä pelastustoimessa ja maahanmuuttajien kotoutumisen pullon kaulat vaativat nekin huomiota osana turvallisen ja kriisinkestävän kaupungin kehittämistä.

anke on edennyt toimijaverkoston rakentamisella ja ensim mäinen ArcResc verkostotapaaminen järjestetään Kiirunassa syyskuun viimeisellä viikolla. Paikan päälle tulee osallistujia Suo mesta, Ruotsista, Norjasta ja Islannista. Ohjelmassa on muun muas sa suuren kaivoksen pelastustoiminta ja varautuminen sekä maas topelastus arktisissa olosuhteissa. Kanadan ja Alaskan suuntaan järjestetään

ArcResc-hankkeessa tavoitteena on arktisten mai den pelastusalan toimijoiden yhteistoiminnan ja suorituskyvyn kehittäminen sekä pysyvän yhteistyöverkoston rakentaminen.

Varautumis- ja väestönsuojeluterveisin, Harriet Lonka

-13-

ArcResc-hankeetätapaaminen.olimukana kesäkuun lopussa European Ci vil Protection Forumissa. ArcResc ja SPEKin ReSit -hanke tekivät messuille yhteistyössä näyttelyn hankkeiden teemoista. Hankkeet ja arktinen teema kiinnostivat vierailijoita ja etenkin ensimmäisenä tapahtumapäivänä kävijöitä oli runsaasti.

kuulumisiaArcResc-hankkeen

H

Nyt hanketyö etenee Kiirunan tapaamisen parissa, Kanadan ja Alaskan metsäpalotoimijoiden yhteistyön rakentamisessa sekä pian myös ensi vuoden tapaamisten järjestelyissä. Seuraavassa palopääl lystölehden numerossa seuraa kokemuksia Kiirunan tapaamisesta ja

Teksti:sisällöstä.

Joel Kauppinen Hankepäällikkö, ArcResc-hanke sppl.fi/arcresc

tunnistettava, mihin tilanteeseen ohjaus ja neuvonta sopivat, ja toisaal ta mihin ne eivät sovi.

Viranomaisen ohjaus ja neuvontakin voi velvoittaa

Ohjaus ja neuvonta käsitteinä

Iso osa rakennusten paloturvallisuusratkaisuista tehdään rakenta mis- ja suunnitteluvaiheessa. Paloturvallisuuden optimitavoitteet löy tyvät lainsäädännöstä, mutta viranomainen ohjaa ja neuvoo lopullisia suunnitteluratkaisuja tavoitteisiin pääsemiseksi. Tällöin lain vaatimus ten täyttymiseksi käytetään muodollisen normihierarkian ulkopuolista aineistoa, kuten ohjeita ja lausuntoja. Tällaisten kannanottojen on toisi naan nähty asettuvan jopa rakennusluvan saamisen ehdoiksi.

Oikeustieteessä eri oikeuslähteitä ryhmitellään esimerkiksi niiden sito vuuden perusteella. Pelastusviranomaisen ohjeet ja lausunnot voidaan lukea niin kutsuttujen pehmeiden oikeuslähteiden (soft law) joukkoon. Soft law -käsitteellä pyritään kuvaamaan sitä harmaata aluetta, joka jää kohdettaan oikeudellisesti sitovan ja ei-sitovan aineiston väliin. Se, miten laajasti soft law -tyyppinen aineisto on otettava huomioon päätöksessä, luonnollisesti vaihtelee, sillä aineiston normatiivinen vel voittavuus ja oikeusvaikutukset ovat ennen kaikkea soveltamistilanne kohtaisia.Viranomaisvaatimuksiin voi sisältyä paljon harkintamarginaalia, kuten yleislausekkeita ja väljiä normeja. Tällöin on kyse eri intres sien punninnasta. Vaatimusten tarkoituksenmukaisuutta harkittaes sa viranomaisen on tärkeää ymmärtää vastuunsa laajan harkinnan käyttäjänä. Vaikka lausunnot eivät ole oikeudellisesti sitovia, eivätkä hallintotuomioistuimet ole olleet innokkaita viittaamaan ratkaisujen perusteluissa normihierarkian ulkopuoliseen soft law –aineistoon, on niillä nähtävissä kuitenkin tosiasiallista sitovuutta. Jollain oikeudena loilla soft law -tyyppisen aineiston velvoittavuuden on myös nähty vah vistuvan ennakkopäätösten kautta korkeimman tuomioistuimen viita tessa ratkaisussaan soft law

ainsäädännöstä tulevia termejä ohjaus ja neuvonta käytetään vaih televasti tarkoittaen usein samaa asiaa. Oikeudellisesti niillä on kuitenkin eroja. Neuvonta voidaan mieltää hallintolaista tulevaksi vi ranomaisen yleiseksi velvollisuudeksi neuvoa esimerkiksi menettelyyn liittyvissä yksityiskohdissa. Ohjausta taas käytetään tilanteessa, jossa yksityiskohtaisia ohjeita tai tarkkaa lainkohtaa ei ole, vaan tilanne si sältää väljiä säännöksiä ja tulkintaa. Hyväksyttävään lopputulokseen pääsemiseksi voi olla useita mahdollisia ratkaisuja. Viranomaisen on

Blogi perustuu kirjoittajan tekemään pro gradu -tutkielmaan, jossa tarkastel tiin viranomaisen ohjauksen ja neuvonnan velvoittavuutta.

Pehmeät oikeuslähteet ja niiden hyväksyttävyys

Teksti: Eero Nyman

Etelä-SuomenPelastusylitarkastajaaluehallintovirasto

Pelastuslaitokset käyttävät vuosittain paljon onnetto muuksien ehkäisyn resursseja rakentamisen ohjauk seen ja neuvontaan. Vaikka pelastusviranomaisella ei ole rakennuslupamenettelyssä toimivaltaa, erilaiset lausunnot ja kannanotot voivat olla kohdettaan tosi asiallisesti velvoittavia. Miltä asetelma näyttää oikeus valtioperiaatteen näkökulmasta, ja miten asiantuntijaviranomaisen tulisi ottaa se toiminnassaan huomioon?

L

-14-

Tarkoituksenmukaisuuteen-aineistoon.nojaava harkinta jää usein tuomiois tuinkontrollin ulkopuolelle. Siksi harkinnan tueksi tarvitaan kriteerejä ja kontrolloitavuutta, jotta päätöksenteko ei näyttäydy mielivaltaisena vaadittaessa erilaisia järjestelyjä vaikkapa pelastustoiminnan edellytys ten varmistamiseksi. Soft law -aineiston velvoittavuus sekä normatiivi nen merkitys syntyvät suurelta osin sen hyväksyttävyyden perusteella. Hyväksyttävyyttä voidaan lisätä kannanoton laadukkailla ja tieteelli sesti merkittävillä perusteluilla. Lausuntojen tulisi sisältää faktoihin perustuvan perustelun kannalta keskeistä tietoa, jolla vähennetään päätökseen kohdistuvaa tiedollista epävarmuutta. Pelastuslaitoksissa olisikin tärkeää käydä keskustelua siitä, miten ohjauksen ja neuvonnan sisältöä ja laatua kontrolloidaan.

Blogi

Up for it since 1972 FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE  Kauko-ohjattu langaton s ytytys ja k aas unhallinta  Ympäris töys tävälline n ja turvalline n  Portaaton lie k kie n voimak kuude n s äätö  N ope a ja he lppo koulutuks e n valmis te lu • K ä yttöjä nnite 12V ,polttoa lta a n ve s itila vuus 15 20 ltr • P olttoa ine e na ne s te ka a s u (1 2 kpl 11kg pulloa ) • U lko mita t Le v*P it*Syv n 50* 100* 70 c m • R a ke nne ruos tuma tonta te r ä s tä P RE S S O C E NT E R Puh (019)340451 Fax (019)340460 www.PRES S OCENTER.fi @: pre s s o.ce nte r@k olumbus .fi -15-

Ihmisten avun saannin ja työhyvinvoinnin yhteys

Teksti:kaisevia.

Henkilöstömäärään ei voida tehdä nopeita korjauksia. Tämä aiheutuu siitä, että riittävän koulutus- ja osaamistason omaavia hätäkes kuspäivystäjiä ei ole saatavissa. Henkilöstö määrän lisääminen vaatii koulutusmäärien lisäämistä. Tämä on kuitenkin melko hidas menetelmä, koska jokainen hätäkeskuspäivys täjäkurssi kestää puolitoista vuotta.

K aikkein kiireisimpään aikaan meillä on kaikkein vähiten henkilöstövoimavaroja käytössä. Olemme siis tilanteessa, jossa vähäi nen henkilöstömäärä joutuu kovan henkisen kuorman alle erityisesti kesällä. Tämä johtaa sairauslomiin ja edelleen kovempaan kuormi tukseen niille, jotka ovat töissä. Suurimmat ongelmat muodostuvat uniongelmista, joka taas alkaa vaikuttaa henkisen suorituskyvyn lisäksi fyysiseen suorituskykyyn. Hätäkes kuspäivystäjän työ on siis sekä henkisesti että fyysisesti raskasta työtä, jossa pitkä työura on enemmänkin poikkeus kuin sääntö.

aikaan meillä on kaikkein vähiten henkilöstövoimavaroja käytössä.

Hätäkeskuslaitoksen strategian keskeinen pai nopiste on osaamisen ja työyhteisön kehittä minen. Tämä ei kuitenkaan ole ainut tavoite vaan meidän on varmistettava se, että kiireel listä apua tarvitseva ihminen saa yhteyden hä

Ennakoiva ja työhyvinvoinninstrateginentuki

Kesän aikana on jälleen mediassa kirjoitettu henkilöstöstäaikaann.hätäilmoitusmääräthenkilöstönHätäkeskuslaitoksenjaksamisesta.Kesällänousevat30–40prosentillajasamaan20–25prosenttiaonkesälomalla.

Taito Vainio Hätäkeskuslaitoksen johtaja

-16-

täkeskukseen mahdollisimman nopeasti. Tätä varten Hätäkeskuslaitos on olemassa. Käytän nössä tämä tarkoittaa sitä, että pyrimme pitä mään hyvän palvelutason yllä kaikissa oloissa rasittaen päivystäjiä niin vähän kuin mahdol lista. Tätä pyrimme jatkuvasti tukemaan niillä keinoilla, jotka meillä on käytettävissä.

On kuitenkin nostettava esiin se, että hen kilöstöstämme 25 prosenttia on yli 55-vuoti aita, joten seuraavan 5–10 vuoden kuluessa he eläköityvät. Tämän lisäksi tulevat vielä alan vaihtajat. Koulutusmäärissä tämä tulee ottaa huomioon jo nyt, jotta kykenemme pitämään yllä korkean palvelutason myös tulevaisuudessa.

Kaikkeinkiireisimpään

Koulutusmääriä on lisätty

Teemme jatkuvasti yhteistyötä työterveys huollon ja Kevan kanssa, jotta pääsemme puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vai heessa työkykyä alentaviin tekijöihin. Tämä vaatii ennakoivaa ja strategista työhyvinvoin nin tukemista johtamisen eri tasoilla. Olemme käynnistämässä ennakoivan työkykyjohtami sen mallia, jolla pyrimme siirtymään reagoin nista varhaiseen välittämiseen. Tämä edellyt tää koko virastolta ja jokaiselta esihenkilöltä uutta näkökulmaa johtamiseen. Varhaiseen välittämiseen liittyen yhtenä konkreettise na esimerkkinä haluan mainita ensimmäisen Hätäkeskuslaitoksen järjestämän posttrauma työpajan, jonka kokemukset ovat olleet roh

HenkilöstönKolumni jaksaminen puhuttaa

Tästä huolimatta näen valoa tunnelin päässä. Sisäministeriön kanssa yhdessä on asetettu tavoite nostaa Hätäkeskuslaitoksen henkilö työvuosimäärä 630 eli käytännössä hiukan yli 30 henkilötyövuotta lisäystä nykyiseen. Tätä silmällä pitäen hätäkeskuspäivystäjäkurssien kokoa on lisätty kahdesta 16 päivystäjän kurs sista kahteen 24 päivystäjän kurssiin vuodes sa. Tämän lisäksi parhaillaan on menossa yksi ylimääräinen 24 päivystäjän kurssi eli joulu kuussa 2022 valmistuu yhteensä runsaat 40 päivystäjää. Tämä tulee helpottamaan tilan nettamme ainakin tilapäisesti.

Teksti:täytäntöönpanoa.

H

Hallintopäätöksen oikaiseminen – osa oikeusturvan takeita ja hyvää hallintoa

Sebastian De Caro, hyvän hallinnon puolesta

Pelastuslain nojalla oikaisua voidaan hakea erilaisten suoritteiden maksullisuudesta sekä pelastustehtävästä maksettavasta korvauksesta ja palkkiosta. Lain 96.1 §:n mukaan pelastus laitos voi periä muun ohella valvontasuunni telmassa tehdystä valvontatoimenpiteestä ja erheellisestä palohälytyksestä aiheutuneesta tehtävästä maksun. Koska käytännössä jokai nen valvontatoimenpide on maksullinen, tu lee oikaisuvaatimusmenettely ajankohtaiseksi jokaisen valvontatoimenpiteen osalta. Oikai suvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus että tarkoituksenmukaisuusperustein. Oikaisuvaa timus voidaan esimerkiksi tehdä laillisuuspe rustein erheellisen palohälytyksen maksusta silloin, kun se on johtunut ilkivaltaisesta pa

Jälkikäteisistä oikeusturvan menettelyistä kaksi on viranomaisen itsensä ratkaistavia ja kolmas on hallintotuomioistuimen ratkaistava. Viranomainen voi tietyin edellytyksin itse kor jata virheellisen päätöksen. Päätöksessä ja sen menettelyssä olevan virheen korjaaminen on käsitelty aiemmassa artikkelissa. Oikaisuvaa timus on asianosaisjohteinen menettely, jossa asianosainen vaatii viranomaista oikaisemaan tehtyä päätöstä tietyin edellytyksin. Hallinto

lopainikkeen painamisesta (katso tarkemmin KHOOikaisuvaatimus2018:134).

Hyvä hallintotapa -sarja

tiona on turvata oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumisen välinen hallinto-oikeudellinen suhde yksityisen ja viranomaisen välillä. Oi keusturva toimii vastapainona viranomaisen julkisen vallan käytölle ja sillä suojataan yksityi sen oikeuksia ja etuja saaden aikaiseksi tasapai non näiden kahden välille. Oikeusturvalla tur vataan yksityisen oikeuksia ja etuja, ja jos näitä loukataan, niillä pyritään loukatun oikeuden palauttamiseen tai korjaamiseen. Esimerkik si silloin, kun viranomainen oikeudettomasti puuttuu yksityisen oikeuteen rajoituksella tai kiellolla, oikeusturvalla saadaan palautet tua yksityisen laillinen oikeustila. Jos tämä ei onnistu, oikeusturvakeino voi mahdollistaa korvaukseen tai hyvitykseen. Oikeusturvan jälkikäteisillä keinoilla korjataan hallintopää töstä oikaisemalla, muuttamalla tai kumoa malla. Muutoksenhakukeinoja on käytännössä kolmenlaisia: päätöksen korjaamismenettely, oikaisuvaatimusmenettely sekä hallintovalitus. Käytössä oleva muutoksenhakumenettely mää räytyy aina erityissäännöksen kautta.

valitus sen sijaan tehdään hallinto-oikeuteen. Pelastusviranomaista koskee kaikki kolme oikeusturvan jälkikäteisistä keinoista. Päätök sen korjaaminen johtuu hallintolain (434/2003) 50–53§:stä ja se on edellisen artikkelini mu kaisissa tilanteissa käytettävissä. Pelastuslain (379/2011) 104 § mahdollistaa kahdenlaisten muun muutoksenhakuinstrumentin käytön, oikaisuvaatimuksen lain 96.1 ja 102 §:n nojalla tehtyihin päätöksiin ja muissa päätöksissä muu toksenhakua valittamalla hallintoprosessilain (808/2019) mukaisessa järjestyksessä. Pelastus lain 104.3 §:n mukaan valitus, oikaisu tai korja usvaatimus eivät estä pelastuslain 81 §:n nojalla tehdyn päätöksen täytäntöönpanoa. Ainoastaan erityisistä syistä täytäntöönpano voidaan kes keyttää joko muutoksenhakuviranomaisen tai päätöksen tehneen viranomaisen toimesta.

Oikaisuvaatimusmenettelyn keskeisenä tarkoituksena on nopeuttaa ja vähentää tarvet ta turvautua hallintotuomioistuimiin. Oikaisu vaatimuksen voi tehdä asianosainen, johon pää tös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös vaikuttaa. Myös vi ranomainen voi olla asianosainen silloin, kun laissa on sille annettu oikeus tai viranomaisen tehtävänä on valvoa asiassa julkista etua. Oikai suvaatimus tehdään kirjallisesti tai sähköisesti päätöksen tehneelle viranomaiselle 30 päivässä päätöksen tiedoksisaannista. Jos oikaisuvaati mus tehdään myöhemmin, se jätetään tutkimat ta. Toisaalta oikaisuvaatimus voi myös saada aikaiseksi viranomaisen korjaamismenettelyn, jota ei 30 päivän määräaika koske.

-17-

Hallintolain 46 §:n mukaan jokaiseen pää tökseen tai toimenpiteeseen, johon saa hakea oikaisua, on liitettävä mukaan oikaisuvaati musohje. Oikaisuvaatimusohjeen vähimmäis sisältö on määritelty hallintolain 47 §:ssä. Jos päätöksen yhteydessä ei ole annettu muutok senhakuohjetta tai se on virheellinen, alkaa hal lintolain 49.3 §:n nojalla muutoksenhakuaika kulumaan vasta siitä hetkestä, kun viranomai nen on antanut lainmukaisen muutoksenha kuohjeen asianosaiselle. Näin ollen virhe muu toksenhakuohjeeseen voi viivästyttää asian

käsitellään kuten tavalli nen hallintoasia. Asianosainen esittää selvitys tä ja perusteita vaatimuksensa tueksi ja niiden nojalla viranomainen tekee asiassa ratkaisunsa. Viranomainen voi oikaisuvaatimuksen nojalla muuttaa tai kumota päätöksensä tai hylätä oi kaisuvaatimuksen. Viranomaisen on annettava oikaisuvaatimuksesta päätös. Jos oikaisuvaati mus hylätään, on sen tehneellä oikeus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Sen sijaan, jos alkuperäinen päätös kumoutuu tai se muut tuu, on jokaisella asianosaisella oikeus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaa timus siirtää asian täytäntöönpanoa, kunnes oikaisuvaatimus on saanut lainvoiman. Vaikka oikaisuvaatimusmenettelyllä ei pelastuslain säädännön ympäristössä ole kovinkaan suurta käyttöalaa, on viranomaisen silti hyvä tuntea siihen liittyvät toimet ja periaatteet, sillä on mahdollista, että viranomainen itse voi olla oi kaisuvaatimuksen laativa taho.

yvän hallinnon peruskivi on muurat tu perustuslain 21 §:n, joka takaa hyvän hallinnon jokaisen perusoikeudeksi. Sen yh tenä keskeisenä osana on oikeusturvan takeet. Oikeusturva jakautuu sekä ennalta vaikutta vaan oikeusturvaan – kuten menettelyllisten oikeuksien, esimerkiksi oikeuteen saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa ja saada perusteltu päätös hallintoasiassa – että jälkikäteiseen, jonka nojalla jokaisella on oi keus hakea muutosta hallintoasiassa annettuun päätökseen. Jälkikäteiset oikeusturvan keinot ovat laadultaan korjaavia ja takaavat yksityisen aineellisen oikeuden toteutumisen. Tässä ar tikkelissa pohjustan yleisesti hallintopäätöksen oikaisua sekä Hallinnonoikaisuvaatimusmenettelyä.oikeusturvankeskeisenä funk

Teksti: Juha Laitinen erikoistutkija, Pelastusopisto, Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut

V uonna 2020 rakennuspaloihin ja ra kennuspalovaaratilanteisiin hälytettiin pelastuslaitoksia lähes 5000 kertaa. Palois sa vaurioitui rakennuksia, joissa oli käytetty asbestimateriaaleja esimerkiksi palonsuo jauksessa, lämmön- ja ilmanvaihtokanavien eristeissä, akustisissa eristyksissä, pintamas soissa, julkisivulevyissä, sisäverhouslevyis sä, kattolevyissä, vesi- ja viemäriputkissa ja

-18-

Jos tietoa kohteen sisältämästä asbestista ei ole, on suuri kiusaus varsinaisen sammutustyön jälkeen riisua paineilmahengityksensuojain, jolloin raivausvaihe on asbestialtistumiselle erittäin otollinen hetki. Tuolloinkin olisi hen gitystiet muistettava suojata vähintään yhdis telmäsuodattimella varustetulla puhallinavus teisella hengityksensuojaimella tai vastaavalla.

Puhdas paloasemaohjeistuksessa palopuvut riisutaan tehtävän jälkeen palopaikalla käyt täen riisumisen aikana hengityksensuojainta ja aluskäsineitä. Varusteet pakataan itsesulaviin pesupusseihin, jolloin ne voidaan laittaa suo raan pesukoneeseen. Jos kohteessa epäillään asbestialtistumista, on pussit merkittävä asbes tivaara-tarralla ja ne on toimitettava pesulaan, joka on erikoistunut asbestilla likaantuneen pyykin pesuun. Näin ehkäistään kuitujen kar kaaminen paloaseman ilmaan. Pelastusopiston ja Työterveyslaitoksen ”Asbestilla altistuneiden työvaatteiden varustehuollon toimivuuden tes taaminen”-hankkeessa todettiin, että asbestilla likaantuneet varusteet puhdistuivat vesipesus sa ja jäämiä koneeseen ei jäänyt pesun jälkeen. Paras tulos ohjeiden mukaan saavutetaan, jos pesuohjelmassa on hyvä esipesu varmistaen itseliukenevan pussin avautumisen ja kolme varsinaista pesua varmistaen riittävän hyvän varusteiden peseytymisen sekä huuhtelun. Hy vän lopputuloksen saamiseksi pesukoneen täyt töastetta on myös seurattava.

Laitinen J., Lindström A., Jumpponen M., Lallukka H., Hassinen M. (2019). Asbestille altistuneiden työvaatteiden varustehuollon toimivuuden testaaminen. Tietoa työstäsarja, Työterveyslaitos. 4c44663c-b7e7-48339f62-a334a4934d45 (tsr.fi)

Aihetta tullaan sivuamaan Palopäällystö liiton koulutuskiertueella syksyllä 2022.

ilmanvaihtokanavissa. Koska asbestin käyt tötarkoituksia on useita ja sitä on käytetty ra kennusmateriaaleissa useita vuosikymmeniä (1920–1990), joutuvat palomiehet vääjäämättä työuransa aikana tekemisiin asbestin kans sa. Tätä arviota puoltaa myös pohjoismainen eri työalojen syöpäriskiä selvitellyt tutkimus, jossa todettiin yli 70-vuotiailla palomiehillä olevan 2,6-kertainen riski sairastua keuhko pussin syöpään muuhun väestöön verrattuna.

Asbestiriski rakennuspaloissa ja Työturvallisuusvarustehuollossa

Kuva: Marko Hassinen

Suurimmat asbestipitoisuudet varuste huollossa mitattiin toimittaessa ilman itse sulavia pesupusseja (kuva vasemmalla), jol loin pesulatyöntekijän hengitysvyöhykkeellä esiintyi asbestikuituja pesukoneen lastaus vaiheessa. Pesulatyöntekijöille suositeltiinkin vähintään FFP3-luokan hengityksensuojai mia, muiden suojavarusteiden lisäksi. Myös kuivausrummun nukkasuotimesta löysimme asbestikuituja, jonka vuoksi nukkaa onkin kä siteltävä vaarallisena jätteenä. Lisäksi kuivaus rummun suotimet on puhdistettava joka kerta asbestipitoisen pyykin jälkeen. Löydös puoltaa ohjeistusta, jossa kuivausrummun kohdepois ton kanavassa tulee olla HEPA-suodatin kuitu jen leviämisen estämiseksi. Kuitupitoisuutta seurattiin myös pesukoneen pesu- ja huuhte luvedestä, joissa kuitujen pitoisuus laski pesun edetessä. Näin ollen myös poistovesi on käsi teltävä asianmukaisesti suodattamalla.

Palomiehen työn syöpävaarallisuus nostettiin kesäkuussa 2022 kansainvälisen syöväntutkimusjärjestön (IARC) toimesta korkeimpaan luokkaan. Yhtenä tärkeänä osana kokonaisarviota oli palomiesten asbestialtistumisen ja siitä aiheutuvan keuhkopussin syövän eli mesoteliooman välillä havaittu yhteys.

kannattaaTyöpaikoillaottaa

selvää tästä muutoksesta, jotta muutos ei tuo yllätyksiä työjärjestelyihin henkilöstökustannuksiin.tai

-19-

tasa-arvoisemmaksityöelämäPerhevapaauudistuksellaperheentistä

Työ ja

Teksti: Mira Leinonen

askauteen ja vanhemmuuteen liittyvät asiat ovat yksi keskeisimmistä aiheista, min kä vuoksi Pelastusalan naisiin otetaan yhteyttä ja pyydetään teemassa apua. Tämä johtunee siitä, että naisten määrä pelastusalalla on vähäinen eikä valtakunnallista oh jeistusta asiassa ole ollut. Myös iseillä on ollut hankaluuksia käyttää vanhempainvapai taan eikä työpaikoilla ole välttämättä tunnistettu erilaisia perhemuotoja. Viime vuonna laaditussa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimintaohjelmassa on yhdeksi toimenpiteeksi määritelty valtakunnallisen ohjeen tekeminen tätä varten ja se tulee varmasti tarpeen, sillä työelämään tuli juuri uusia pelisääntöjä voimaan perhevapaauudistuksen muodossa. Se tuli voimaan 1.8.2022 ja se omalta osaltaan uudistaa työelämää – myös miesvaltaista pelastusalaa.

vanhempainvapaa pitenee

Työpaikoilla kannattaa ottaa selvää tästä muutoksesta, jotta muutos ei tuo yllätyksiä työjärjestelyihin tai henkilöstökustannuk siin. Hankalassa henkilöstöpulassa jokaisella vapaalla ja subjektiivisella lomaoikeudella on vaikutusta henkilöstötilanteeseen. Käytän nössä uudistus mahdollistaa myös esimerkiksi vanhempainpäivärahan nostamisen vain osalta viikkoa ja vanhempien vuorottelun päivärahalla. Tällä on varmasti vaikutusta pe lastuslaitoksilla esimerkiksi työvuorosuunnitteluun.

Mikä sitten perhevapaauudistuksen myötä muuttuu? Vanhempainrahapäiviä on jatkos sa käytettävissä yhteensä 320 arkipäivää eli vanhempainvapaan määrä pitenee. Jos lap sella on kaksi vanhempaa, jakautuvat vapaat tasan vanhempien kesken, eli molemmil la on käytettävissään 160 arkipäivää. Raskaana olevalla on näiden päivien lisäksi vielä 40 raskausrahapäivää ennen vanhempainrahalle siirtymistä. Omasta kiintiöstään voi sovittaessa luovuttaa enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai lasta hoitavalle henkilölle. Vaikka isä luovuttaisi äidille enimmäismäärän päiviä, isän ansiosidonnaiset vanhempainvapaat kasvavat uudistuksessa nykyisestä 54 päivästä 97 päivään (+76,9 % muutos). Lisäksi vapaiden käytön joustavuus lisääntyy ja se huomioi myös erilaiset perhe muodot.

Muutos henkilöstötilanteeseenvaikuttaa

Perhevapaat on työntekijän näkökulmasta uusi, ainutlaatuinen elämäntilanne, mikä punnitsee myös samalla, onko arvot samansuuntaiset työnantajan kanssa. Perhevapaa myönteisyyteen kannattaa siis panostaa työpaikoilla, sillä perhevapaamyönteinen työ paikka on yksi valtti entisestään tiiviimmin kilpailtavilla työmarkkinoilla. Uudistuksel la tähdätään entistä tasa-arvoisempaan työelämään, kun vapaat jakautuvat tasaisemmin vanhempien kesken, mutta vaikutukset eivät välttämättä näy heti uudistuksen tultua voimaan, vaan pidemmällä aikavälillä.

R

Vuoden 2023 Palopäällys tökalenteri toimitetaan kaikille liiton jäsenille vuoden viimeisen Palo päällystö-lehden 4/2022 yhteydessä. Lehden ja kalenterin postitus aloitetaan joulukuussa 2022. Pääset siis suun nittelemaan ensivuoden tapahtumat perinteiseen kalenteriin myös jatkossa.

Tuttu Palopäällystökalenteri saapuu jälleen loppuvuodesta!

Pelastamisen arvoista Palavaa tahtoa ja taitoa tarjoaa kierrätyspalvelujen ja materiaalien moniosaaja: www.kuusakoski.com

-20-

Pelastustoimen palveluiden tarve ei ole ainakaan vähenemässä

Sisäministeriö on mielestäni oikeilla jäljillä rakentaessaan kansallista varau tumista sitä tilannetta silmällä pitäen, että meillä olisi useita yhtäaikaisia suu ronnettomuuksia, jotka sitoisivat paljon pelastustoimen resursseja. Lämpöaallon kuivattama maasto, hyökkäykset kriittistä infraa vastaan, öljy- tai kemikaalionnetto muudet ja esimerkiksi myrskyt ovat kaik ki luonteeltaan tapahtumia, joissa tekeviä käsiä tarvitaan yleensä yhtä aikaa monessa paikkaa. Siksi se on tilanne, johon on syy tä ollaPelastustoimenvarautunut. koulutettuja ammat tilaisia on tällä hetkellä liian vähän ja rahoitusta koulutuksen lisäämiseksi tar vitaan enemmän kuin sitä on esitetty. Sa moin hyvinvointialueiden rahoituksesta on huolta monella alueella – ihan aihees ta. Toivotaan päättäjiltä viisautta näiden haasteiden edessä. Ja ehkä vielä parempi, jos pelastustoimi myös jakaisi omaa vii sauttaan, jotta asia ei jää pelkästään toivo misen Lisätiedot:varaan.viestintä- ja yhteiskuntasuh depäällikkö Sami Kerman, 0440340112, sami.kerman@sppl.fi

Euroopan kesä muistutti siitä, millaisten haasteiden eteen myös Suomessa saatetaan joutua sään ääri-ilmiöiden yleistyessä. Ulkotapahtumia kiellettiin, lämpöennätyksiä rikottiin, satoja ihmisiä menehtyi ja pelastustoimen kannalta olennaisimpana maastopalot riehuivat.

Kuva: Tomi Vastamäki

-21-

L ämpöaalloista lämpöennätyksineen on tullut niin jokakesäisiä, että niihin turtuu helposti. Pelastustoimella ei kui tenkaan ole harkinnanvaraa tai mahdolli suutta, että se voisi väsähtää helleriskeistä puhumiseen. Samoin kuin väestönsuoje lussa, riippumatta siitä, kuinka suosittu aihe on julkisessa keskustelussa, jonkun on tehtävä perustyö, joka kantaa hedelmää sitten, kun asialle on tarvetta.

Pelastustoimenkoulutettujaammattilaisia on tällä hetkellä liian vähän ja rahoitusta koulutuksen lisäämiseksi tarvitaan enemmän kuin sitä on esitetty.

Tuulivoima on painottunut Suomessa Poh janmaan rannikkoseuduille ja Lapin eteläosiin. Joillakin pelastuslaitoksilla onkin jo pitkältä ajalta kokemusta tuulivoimaprojekteista. Sa maan aikaan toisaalla ollaan ensimmäistä ker taa kosketuksissa tuulivoimahankkeiden kans sa. Tiedonvaihto pelastuslaitosten kesken onkin tärkeää, ja toisaalta tuulivoimatoimijoiden olisi hyvä jakaa parhaita käytänteitä keskenään.

-22-

Viime vuosina Suomeen on rakennettu kymmeniä tuulivoimapuistoja. Nykyisellään tuulivoimaprojekteissa yhteistyö ja vuorovaikutus pelastustoimen kanssa toteutuvat usein säännösten ja lupien määritteleminä minimivelvoitteina, ja arjen tekemisen keskellä asioiden kehittäminen ja yhteistoiminnan parantaminen voisivat olla vahvemmin mukana. Siksi Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Tuulivoimayhdistys ovat rakentaneet tilaisuuksia tuulivoima- ja pelastusalan toimijoiden kohtaamisille, ja toivottavasti vuoropuhelua toimialojen välillä päästään jatkamaan.

T uulivoimapuiston suunnittelu vie jopa vuosikymmenen, rakentaminen vuo den tai kaksi ja käyttövaihe kestää uusimmilla voimaloilla yli 30 vuotta. Vuorovaikutus koko tuulivoimaprojektin elinkaaren ajan on kes keistä. Miten eri vaiheissa voidaan – ja pitäisi –huomioida metsäpalon mahdollisuus alueella?

Tuulivoima-ala ja pelastustoimi:

• Täydellä teholla toimiessaan moderni tuulivoimala tuottaa yhdellä roottorin pyöräh dyksellä saunan lämmittämisen verran sähköä (n. 8 kWh); kerrostalokaksion vuodessa kuluttaman sähkömäärän (n. 2500 kWh) se tuottaa 21 minuutissa

menevät ja saavuttaako tieto pelastusviran omaiset riittävän nopeasti?

• Miten voimalapalon sattuessa hälytysketjut

kustannusten ja aikataulussa pysymisen näkö kulmasta.Varhain alkaneen vuorovaikutuksen tulee pysyä käynnissä niin tuulipuiston infratöiden, voimaloiden pystytyksen kuin käytönkin aika na. Jokaiseen vaiheeseen liittyy omat erityistar peensa niin huomioitavien asioiden, viestinnän kuin vuorovaikutuksenkin näkökulmista.

• Millaisia sammutusratkaisuja alueella ura koivissa työkoneissa on tai pitäisi olla maas topalon varalta?

• Miten varmistetaan pelastusviranomaisten liikkuminen ja opastus alueella vaiheessa, jossa uudet tiet eivät ole päivittyneet kartta ohjelmiin?

Metsäpalo voi uhata tuulivoimalaa ja toi saalta ihmistoiminnan määrän kasvu muutoin syrjäisellä alueella lisää maastopalon syttymi sen riskiä. Samaan aikaan aktiivisuus alueella lisää mahdollisuuksia palon varhaiselle ha vaitsemiselle. Rakennus- ja huoltohenkilöstön oikeanlaisella ohjeistamisella ja mahdollisesti jopa kamera- tai muun teknologian avulla palo jen havaitsemista ja sammutustoiminnan aloit tamista voidaan tehostaa, mutta edellytyksenä kehitykselle on toimijoiden motivaatio, osaa minen ja riittävä varautuminen.

• Onko alueella työskentelevillä selkeä käsitys toiminnasta maastopalon tai muun onnetto muuden sattuessa?

• Tänä vuonna Suomessa: 1000 tuulivoimalaa, 5000 MW

• Missä rakenteita säilytetään?

• Tuulivoimalan lavan kärki kulkee noin 270 km/h

Tuulivoima-alan ja pelastustoimen onkin hyvä pohtia: Millaisia sidosryhmiä olemme toi nen toisillemme? Mitä kaikkea tiivis ja jatkuva vuorovaikutus ja yhteistoiminta voi saada ai kaan alojemme ja laajemmin yhteiskunnan hy väksi. Teemme työtä lupaprosesseihin kuuluvia lausuntoja laajemman vuorovaikutuskulttuurin kehittämiseksi alojen välille. Kontaktien luomi sessa vastuu on kaikilla osapuolilla, ja yhteyksi en luomiseen kannattaa suhtautua myönteises ti. Hyvää tarkoittaen ja hyväntuulisesti voidaan todeta: ”tämä ei jää tähän”!

Y hteistyön keskiössä on varhainen ja vaiheesta toiseen jatkuva vuorovaikutus

• Siirtyvätkö yhteystiedot ja kontaktit toimi joiden vaihtuessa projektin edetessä?

• Tuulivoimaa rakennetaan nyt paljon ja ilman valtion tukia: tuulivoimalla tuotettu sähkö kattaa nyt 10 % Suomessa kulutetusta sähköstä, vuosikymmenen puolivälissä yli neljänneksen

Esimerkiksi tielinjausten suunnittelussa metsäpalon mahdollisuus voidaan huomioida monin tavoin: parhaimmillaan tuulipuiston tiet voivat toimia harkittuina palokatkoina ja luonnonvesilähteille pääsy voidaan huomioida tiesuunnittelussa. Vuorovaikutus pelastus viranomaisten kanssa kannattaakin aloittaa jo suunnittelun alkuvaiheessa, jotta pelastus toimen asiantuntemus ja toiveet sekä alueen erityispiirteet voidaan ottaa mukaan suunnit telun tueksi. Usein asioiden varhainen huomi ointi lisää sujuvuutta myöhemmissä vaiheissa, ja on neutraalein vaikuttamisen kohta myös

• Uusimpien tuulivoimaloiden konehuone on jopa yli 170 metrin korkeudessa, jolloin lapa käy ylimmillään 250 metrissä

Tuulivoimainfo

Tuulivoimapuistot sijaitsevat usein metsässä. Työpajassa käsiteltiin metsä palojen ja tuulivoiman välisiä toimia.

-23-

Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Kaiken kaikkiaan elämme mielenkiitois

ta aikaa. Toimiala siirtyy hyvinvointialueille, koulutusjärjestelmää ollaan uudistamassa ja osaamisen kehittämisen avulla rakennetaan yhtenäisempää suorituskykyä. Palopäällys töliitto on aktiivisena, jäsentensä näköisenä toimijana mukana tarjoamassa verkoston keskustelulle ja osaamisen kehittämiselle. Hyvänä esimerkkinä jäsenten aktiivisuudes ta on Vaativa kaupunkirakentaminen ja pe lastustoiminta -seminaari, joka toteutetaan rinnakkaistapahtumana Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien kanssa 18.-19. päivä lokakuuta.

sien ehkäisyn täydennyskoulutus -ohjelma, jonka toteuttamisesta on sovittu Pelastuslai tosten kumppanuusverkoston Turvallisuus palvelut palvelualueen kanssa. Koulutuksella tuetaan onnettomuuksien ehkäisyyn liitty vän valvonta- ja neuvontatoimintaatekevän henkilöstön osaamista ja valtakunnaisesti yhdenmukaisten palveluiden tuottamista. Ensimmäinen koulutusohjelma käynnistyy marras-joulukuussa 2022.

Syksy on osaamisenaktiivistakehittämisen aikaa

S yksyn aikana on jo toteutunut erinomai sesti osallistujia kiinnostaneet ja hyvää palautetta saaneet täysinjantusmenetelmientienajankohtaispäivät.alanTapahtumaturvallisuusfoorumiyhteistyötapahtumammesekäPelastustyöterveyshuollonjatyöturvallisuudenLisäksiSopimuspalokunopintopäiväkeräsitäydentävinsammukäytännönharjoituksiinlaajoukonosallistujiaeripuoleltamaata.VuodenlopussaontarkoituskäynnistääuutenakokonaisuutenaOnnettomuuk

Pitkän tauon jälkeen kasvokkain kohtaamiset ovat jälleen mahdollisia. Aktiivisesta osallistumisesta päätellen ihmiset ovat jo kaivanneet aitoa vuorovaikutusta asiantuntijoiden ja kollegoiden kesken. Ja syksyyn mah tuukin paljon Palopäällystöliiton perinteisiä ja uusia koulutustapahtumia, joten jokainen löytää varmasti itselleen mielenkiintoista sisältöä.

Teksti: Tomi Timonen Koulutusjohtaja

Tervetuloa mukaan liiton tilaisuuksiin, livenä tai verkossa!

• Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät ja Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta –seminaari, 18.–19.10.2022 Helsinki • Yritysturvallisuusfoorumi 2022 26. - 28.10.2022, Silja Symphony • Rope Rescue - putoamisvaarallisella alueella työskentelyn koulutus 1.11.2022 Seinäjoki • Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi 4.11.2022 Turku • Rope Rescue - putoamisvaarallisella alueella työskentelyn koulutus 9.11.2022 Rovaniemi • Alkusammutuskouluttajien pääkouluttajakurssi, 17.11.2022 Vantaa • Rope Rescue - putoamisvaarallisella alueella työskentelyn koulutus 17.11.2022 Kajaani • Palontutkinnan opintopäivät, 23.–24.11.2022 Jyväskylä • Rope Rescue - putoamisvaarallisella alueella työskentelyn koulutus 25.11.2022 Kangasala • Jouluseminaari 13.12.2022, Helsinki • Palopäällystöpäivät, 21.–23.3.2023 Oulu Liiton tulevia koulutuksia Laita kalenteriin ja ilmoittaudu mukaan! Liiton tapahtumia -24-

-25-

Yritysturvallisuus-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään tiistaina 25.10.2022 klo 14.00. Kokous järjestetään etäyhteyksin Teamsin välityksellä. Ilmoittautumiset koulutuskalenterin kautta: sppl.fi/koulutukset/jarjestotoiminta tai sähköpostitse jaana.kovero@sppl.fi. Lähetämme kokouslinkin sähköpostitse viimeistään kokousta edeltävänä päivänä.

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään keskiviikkona 23.11.2022 klo 15.00 Palopäällystöliiton toimistolla (Iso Roobertinkatu 7 A 5, Helsinki).

Tervetuloakokouksiin!

Kokouksissa käsitellään liiton sääntöjen 15 §:ssä mainitut asiat.

ili Heinikoski aloittaa vakinaisena turvallisuusasiantu tijana SPPL:ssä syyskuun puolivälissä. Heinikoski aloitti koulutussuunnittelijana työharjoittelun viimevuoden huhti kuussa, ja on toiminut palomiehen työnsä ohella osa-aikaisena turvallisuusasiantuntijana liitossa sen jälkeen. Heinikoski on toiminut tulityöasioiden sekä yritysturvallisuuskoulutusten pa rissa tähän asti ja jatkaa samojen asioiden parissa jatkossakin. Heinikoski on taustaltaan lähihoitaja-palomies ja on toimi nut vuodesta 2018 tulityökurssin kurssinjohtajana. Palomiehe nä hän on työskennellyt vuodesta 2014 Länsi-Uudenmaan Pe lastuslaitoksella ja opiskellut Laurean AMK:ssa turvallisuutta ja rikienhallintaa.Heinikoski kertoo olevansa iloinen saamastaan mahdolli suudesta työskennellä niin mielenkiintoisessa työpaikassa ke hittämässä liiton koulutustoimintaa ja vastaamassa alan haas teisiin nykyisessä muutoksen alaisessa toimintaympäristössä ''Koen että olen saanut hyvän vastaanoton liitossa niin työntekijöitä kuin jäsenistöltä ja uskon että saamme yhdessä paljon aikaan. Toivon hyvää työhön paluuta ja turvallista syksyä kaikille!''

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään lauantaina 15.10.2022 klo 15.30 Sokos Hotel Presidentissä (Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki). Pelastustoiminta-jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään torstaina 19.10.2022 klo 14.30 Sokos Hotel Triplassa (Fredikanterassi 1 B, Helsinki).

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:ssä mainitut asiat.

Riskienhallinta -jaoston sääntömääräinen jaostokokous järjestetään tiistaina 18.10.2022 klo 16.15 Sokos Hotel Triplassa (Fredikanterassi 1 B, Helsinki).

Vili Heinikoski aloitti Kokouskutsut

Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry:n syysliittokokous järjestetään tiistaina 13.12.2022 klo 12.00, paikkana Juhlasali G18 (Yrjönkatu 18, Helsinki).

Hallinto ja tukipalvelut -jaoston sääntömääräinen jaosto kokous järjestetään maanantaina 28.11.2022 klo 15.00. Kokous järjestetään etäyhteyksin Teamsin välityksellä. Ilmoittautumiset koulutuskalenterin kautta: sppl.fi/koulutukset/jarjestotoiminta tai sähköpostitse jaana.kovero@sppl.fi. Lähetämme kokouslinkin sähköpostitse viimeistään kokousta edeltävänä päivänä.

SYYSLIITTOKOKOUS 2022

JAOSTOKOKOUKSET 2022

V

Palopäällystöliitto ja sen vesisukellustoimikunta koordinoivat alueellisten sukellusharjoitusten järjestämistä. Vesisukellustoimikun ta pyrkii kehittämään pelastuslaitosten vesisukellustoimintaa sekä edistää vesisukellustoimintaa tekevien viranomaisten yhteistyötä.

toimi paloesimies Jaakko Alasaukko-oja Pirkanmaan pelastuslaitokselta.

Harjoituksessa kolme rastia

Harjoitus oli jaettu kolmeen rastiin, joilla käsi teltiin seuraavia Ensimmäisenaihekokonaisuuksia:rastinvastuuviranomainen oli Pirkanmaan pelastuslaitos. Rastin aiheena

Toisen rastin vastuuviranomainen oli Rajavartiolaitos. Rastin aiheena oli uppoavan aluksen pinnalla pitäminen nostotyynyjen avulla. Tyynyjen nostovoima on 2 tn / kpl ja

Vedenkestavä akkuruuvinväännin ja DP-1 pintailmalaitteen työ valo ja kamera sukellusharjoituksessa

P irkanmaan pelastuslaitos järjesti 1-2.6.2022 alueellisen vesisukellusharjoi tuksen Kuhmoisissa. Harjoitukseen osallistui vat Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Päijät-Hä meen pelastuslaitokset sekä Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos. Lisäksi harjoitusta oli seu raamassa henkilöitä Pohjois-Savon ja Kan ta-Hämeen pelastuslaitoksilta sekä Suomen Palopäällystöliitosta. Harjoituksen johtajana

oli kehäetsintä ankkuroidusta veneestä. Ras tilla käytettiin UWIS-järjestelmää, jolla pys tytään seuraamaan ja tallentamaan sukeltajan liikkeitä. Nsion NSC3-ohjelmiston avulla saa tiin lähetettyä UWIS-järjestelmän tuottamaa tietoa reaaliaikaisesti tilannekeskukseen sekä harjoituksen johtopaikalle. Näiden järjestel mien avulla saadaan ylläpidettyä ajantasaista tilannekuvaa etsinnän etenemisestä sekä mah dollisista katveista etsintäalueessa. Harjoitus toteutettiin syvyysalueella 20–30 m kahdella kehäkalustolla samanaikaisesti.

Alueellisen sukellusharjoituksen avulla kehitettiin ja edistettiin sukellustoimintaa suorittavien

-26-

suorittavien viranomaistahojen yhteistyötä

Kolmannen rastin vastuuviranomainen oli Puolustus voimat (Porin prikaati). Rastin aiheena oli NEMO-akku käyttöiset vedenalaistyökalut. Varsinainen sukeltaminen toteutettiin Interspiron DP1-pintailmasukelluslaitteen avulla. NEMO-työkaluja harjoituksessa oli ruuvinväännin ja puukkosaha. Työkalut ovat painetestattuja 100 m syvyy teen saakka. DP1-järjestelmässä korkeapaineinen hengi tyskaasu menee sukeltajan omavaraisen sukelluslaitteen lisäilmaliittimelle sukeltajan toimintasyvyydessä olevan paineenalentajan kautta. Näin ollen pintakaasun tulopaine pysyy koko ajan vakiona riippumatta toimintasyvyydestä, jossa työskennellään, toisin kuin matalapainepintailma järjestelmissä. Järjestelmään kuuluu myös kaapeli valolle, videokuvalle sekä puhelimelle ja syvyystiedolle. Pinta henkilöstö näkee siis käytännössä saman, mitä sukeltaja alhaalla ja he voivat keskustella sukeltajan kanssa normaa listi. DP1-järjestelmän vuoksi ei myöskään tarvitse tehdä vakiomuotoiseen Interspiron MK2- tai MK3-laitteistoon mitään muutoksia. Sukeltajalla on selässään täysin sama omavarainen sukelluslaite pulloineen kuin ilman pintail majärjestelmääkin. Rasti toteutettiin uponneen proomun kannella syvyydellä 5–7 metriä . Proomun kannelle oli teh ty kehikko erilaisista materiaaleista, joita sukeltaja leikkasi ja ruuvasiHarjoituksenNEMO-työkaluilla.tukikohtana toimi Kuhmoisten paloase ma, jossa sijaitsi myös harjoituksen johtopaikka. Huollon ja muonituksen sujuvuudesta vastasi Kuhmoisten VPK. Su keltajan näkökulmasta harjoituksen aiheet olivat mielen kiintoisia ja monipuolisia ja harjoituksen aiheet toimivat kokonaisuutena hyvin yhteen.

Tyynyt on suunniteltu niin, että ne saadaan kiinnitettyä nopeasti ilman työkaluja aluksen rakenteisiin ja ne täytetään omilla, tyynyn sivulla olevalla pullollaan.

-27-

niitä löytyy Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartios toilta. Tyynyt on suunniteltu niin, että ne saadaan kiinni tettyä nopeasti ilman työkaluja aluksen rakenteisiin ja ne täytetään omilla, tyynyn sivulla olevalla pullollaan. Näin ollen niiden selvittäminen ja täyttö onnistuvat nopeasti. Tyynyt on pakattu helikopterivinssaukseen soveltuviin kuljetuskasseihin ja niitä saadaan siirreltyä nopeasti sinne, missä niitä milloinkin tarvitaan. Harjoituksessa sukeltajat asensivat tyynyt satamassa olevan rautalaivan kylkiin. To sitilanteessa tyynyjä on käytetty myös uponneen aluksen nostamiseen pintaan.

NEMO-työkalut käytössä

Teksti: paloesimies Jere Mäki-Patola ja palomies Hannu Kostilainen, Pohjois-Savon pelastuslaitos, Suomen palo päällystöliiton vesisukellustoimikunta.

Kuvat: Jere Mäki-Patola

Sukellusharjoituksen projektipäällikk ö Jaakko Alasaukko-oja /PIR pela

kehitettiin pelastussukeltajien osaamista

Nostotyyny. Kannella Toni Tahvanainen/Pipe. Tyynyt on suunniteltu niin, että ne saadaan kiinnitettyä nopeasti ilman työkaluja aluksen rakenteisiin ja ne täytetään omilla, tyynyn sivulla olevalla pullollaan.

tutkimustyöskentelyyn liittyen.

Verkostosta vertaistukea opiskeluun

1. Jakaa tietoa ja tarjota vertaistukea jat ko-opiskelijoiden kesken mm. opintoihin, opinnäytetöiden aiheisiin, rahoitukseen ja

Paloesimiehen tehtävien ohella väitöskirjaa aloitellut Mikko Puolitaival päätti aurinkoisena päivänä vuonna 2018 lopettaa opiskelut tavallista aiemmin ja lähteä keväthangille retkeilemään.

H

3. Rohkaista pelastusalan toimijoita jat ko-opintojen pariin sekä tukea jatko-opin tomahdollisuuksia kaikin tavoin.

2. Tehdä pelastustoimen tutkimus- ja kehitystoimintaa entistä näkyvämmäksi osallistumalla aktiivisesti yhteiskunnalli seen keskusteluun.

iihtolenkin tauolla hän hehkutti päätös tään Twitterissä. Kyllä kannatti lähteä retkelle, ei väitöskirjan valmistuminen sen tään yhdestä päivästä jää kiinni. Omaa väi töskirjaprojektiaan työstänyt Mira Leinonen vastasi viestiin ja pian nousi ensimmäisen ker ran esiin ajatus pelastusalan oman jatko-opis kelijaverkoston perustamista.

Ideoista edettiin nopeasti käytännön toi miin. Kesällä Porissa Suomi Areena -tapahtu man yhteydessä hahmoteltiin yhä voimassa olevat verkoston tavoitteet.

Verkoston syntykertomus – twiittimuodossa!

-28-

Tavoitteet avoimen kutsun kera lähtivät säh köpostien muodossa maailmalle ja verkosto alkoi muodostumaan. Tämän vuoden aikana odotetaan 100 jäsenen rajan rikkoontuvan.

Verkoston webinaareissa on puolestaan mahdollisuus päästä esittelemään omia tutki muksia tai opinnäytetöitä yleisölle. Varsinaisia opponentteja tai ohjaajia töille ei ole nimetty, vaan palautetta on annettu vertaispohjalta. Webinaarien lisäksi järjestetään parin viikon välein vapaamuotoisempia virtuaaliaamukah vitilaisuuksia.Yksiverkoston jäsenistä on Samuli Taira, joka opiskelee Tampereen yliopistolla ja tutkii johtamista ja organisaatiokulttuuria pelas tuslaitoksilla. Hän on päässyt sparrailemaan

Teksti: Mikko Puolitaival Riskienhallintapäällikkö ja jatko-opiskelija Satakunnan pelastuslaitos

tokirjeen toimittaminen. Verkostokirjettä on alusta lähtien julkaistu neljä kertaa vuodessa. Jäsenet tuottavat tekstit itse, verkoston perus tajien vastatessa taitosta ja toimittamisesta. Vakituisia palstoja kirjeessä ovat jäsenten ja erilaisten opintomahdollisuuksien esittelyt sekä katsaus tuleviin turvallisuusalan tapah tumiin ja avoimiin rahoitushakuihin.

Pelastustoimen jatko-opiskelijaverkosto, tuttavallisemmin Petojatko, kokoaa yhteen pelastustoimessa työskenteleviä tai pelastus toimeen liittyvää aihetta jatko-opinnoissaan tutkivia henkilöitä. Jatko-opinnoilla viitataan kaikkiin AMK-tutkintoa ylempiin opintoihin. Jäsenyydelle ei kuitenkaan ole haluttu asettaa mitään akateemisia kriteerejä, vaan kaikki jat ko-opinnoista kiinnostuneetkin on toivotettu tervetulleiksi. Mukana on myös jatko-opin tonsa jo suorittaneita

Petojatko-verkostonmentorijäseniä.säännöllisiä toimin tamuotoja ovat erilaiset webinaarit ja verkos

Verkoston postituslistalle voi liittyä ilmoittautumalla Mira Leinoselle tai Mikko Puolitaipaleelle.

Petojatko kokoaa yhteen

-29-

muiden jäsenien kanssa useampaakin tutki musajatusta ja kokee, että ajatukset ovat aina kypsyneet näissä keskusteluissa. Samuli on osallistunut säännöllisesti myös virtuaaliaa mukahvitilaisuuksiin. ”Viime aikoina verkos to on palvellut tutkijan yksinäistä aherrusta vertaiskahvitteluseurana. Keskustelu tuskin on täysin akateemisena pysynyt, mutta jak samisen näkökulmasta on ollut tervetullutta turista muiden tutkimuksen parissa olevien kanssa.”Verkoston jäsenyys ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään. Postituslistalle pääsee mukaan ilmoittautumalla Mikko Puolitaipa leelle (mikko.puolitaival@satapelastus.f)i tai Mira Leinoselle (mira.leinonen@avi.fi).

elteiset kesäpäivät ovat tältä erää ohi ja syksy te kee vauhdilla tuloaan. Vauhdilla lähestyy myös hyvinvointialueiden startti. Syksyn tuulet puhalta vat uudistuksen toimeenpanoon entistä enemmän vauhtia valmistelun edetessä koko ajan enemmän kohti konkretiaa. Samalla huomataan syksyn tuu lien konkretisoivan muutoksia, jotka pelastustoi mella on edessä. Meidän on pidettävä kirkkaana mielessä pelastustoimen strategiset tavoitteet ohjaa massa valtakunnallista sekä hyvinvointialueiden pelastustoimen kehittämistä.

Riskienhallinta-jaostoRiskienhallinta-jaostonpuheenjohtajalta

Reipastasyksyä!

Teemu-Taavetti Toivonen Riskienhallinta-jaostopuheenjohtaja

-30-

Strategiatyö on käynnissä myös meillä Palopääl lystöliitossa. Riskienhallinta-jaoston johtokunta pureutuu syksyn aikana yhteiseen strategiatyöhön. Työlistalla on myös jaoston ensi vuoden toiminta suunnitelma. Palopäällystöliiton keskeinen rooli yhteiskunnan turvallisuuden edistäjänä ja jäsenis tömme osaamisen kehittäjänä näkyy niin strategia työssä kuin jaoston toimintasuunnitelmassa. Osaa misen jatkuvalla kehittämisellä varmistamme, että pysymme muutostuulien kyydissä. Oman osaamisen

ja pelastusalan kehittämistä parantavat toimivat verkostot ja sparraava ympäristö. Pelastusalan jat ko-opiskelijoiden verkosto kokoaa hienolla tavalla yhteen jatko-opintoja suorittavat tai niistä kiinnostuneet toimialamme kehittäjät. Mikko Puolitaival kirjoittaa tässä lehdessä verkoston synnystä ja toi minnasta.Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien oh jelma on hiottu valmiiksi ja opintopäiviä uudistet tu. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät saa tänä vuonna rinnakkaistapahtumakseen Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta -se minaarin. Mielenkiintoista on nähdä, minkälaisen vastaanoton uudistettu ohjelma osallistujilta saa ja millaista palautetta saamme opintopäivien jälkeen.

H

Syksyn teemana pelastustoiminta vaativassa toimintaympäristöstä

-31-

Pelastustoiminta-jaoston jaostokokous järjestetään 19.10.2022 klo 14.30 alkaen Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta -seminaarin päätteeksi Triplan tiloissa.

Rope Rescue -koulutuskiertue

P

Pelastustoiminnan Tunti Turvaa -webinaarit jatkuvat syyskaudella. Liiton koulutus kalenterista löytyvät ajankohdat ja käsiteltävät aiheet. Tervetuloa linjoille kuuntele maan asiantuntijoiden alustuksia ja osallistumaan keskusteluihin.

Jaostokokous

ajankohtaisetPelastustoiminta-jaostonkuulumiset

Pelastustoiminta-jaosto

Pelastustoiminta-jaosto järjestää Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoimin ta -seminaarin 18.‒19.10.2022. Seminaari toteutetaan rinnakkaisohjelmana liiton Riskienhallinta-jaoston järjestämän Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivien yh teydessä. Paikkana on Original Sokos Hotel Tripla, Helsinki. Lisätiedot ja tarkempi ohjelma löytyvät liiton koulutuskalenterista sekä tulevista ajankohtaistiedotteista.

Vaativa kaupunkirakentaminen ja pelastustoiminta

Webinaarit

Uuden ohjeistuksen, oppien ja toimintamallien käytäntöön viemisen tueksi Palopääl lystöliitto ja Keski-Suomen pelastuslaitos järjestävät yhteistyössä Rope Rescue -kou lutuskiertueen. Tavoitteena on tuoda putoamisvaarallisella alueella työskentelyn vii meisintä osaamista pelastuslaitosten ja muiden turvallisuustoimijoiden henkilöstön osaamisen kehittämisen tueksi. Kiertueen koulutustapahtuma järjestetään neljällä paikkakunnalla syksyn aikana. Koulutuksissa tuodaan uuden PVAT-ohjeen sisältöä osallistujien tietoisuuteen ja perehdytään uusiin perusköysipelastusmenetelmiin käy tännönläheisin harjoittein. Kiertueen paikkakunnat, tarkempi ohjelma ja aikataulu julkaistaan Palopäällystöliiton verkkosivustolla ja liiton ajankohtaistiedotteissa.

Erinomaista alkanutta syksyä kaikille!

alopäällystöliiton asiantuntijoilla on ollut vahva rooli pelastustoimen putoamis vaarallisen alueen työskentelyn kehittämissä. Liiton asiantuntijatoimikuntana toimivan Putoamisvaarallisen alueen työskentelyn toimikunnan kehittämistyön tu loksena luotiin viime vuonna valtakunnallinen sisäministeriön julkaisu Putoamis vaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa, ohjeistusta selkeyttävä Pelastuso piston PVAT-opas ‒ Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa sekä kattava paketti koulutusmateriaalia. Nyt kehitystyön tuloksia viedään käytäntöön koulutuskiertueella.

Terveisin, Ville Mensala puheenjohtaja

Rahoitus ei ole ainoa huolenaihe. Sekä pelastajakoulutukseen että sopimuspalokun

tiin täytyisi löytyä ihmisiä – emme puhu vain alan vetovoimasta vaan myös pitovoimasta. On syytä muistaa, että kuluneet kaksi korona vuotta on aiheuttanut koulutusvajetta, jonka vaikutukset kohdistuivat erityisesti sopimus henkilöstöön.Alueellisten pelastusalan koulutusta jär jestävien tahojen pitää panostaa voimakkaasti syksyn koulutuksiin, jotta koulutuspatouma saadaan purettua. Mikäli kurssitarjonta jää vaatimattomaksi, ei sopimushenkilöstö odot tele kursseja enää kolmatta vuotta. Helposti ihmiset katselevat muita vapaa-ajan toimintoja kuin palokuntaa kehittääkseen itseään oman siviilityön

matta pääministeri Sanna Marinin (SD) hal litusohjelman kirjausta sopimuspalokuntien toimintaedellytysten vahvistamisesta.

Teksti : Antti Rautava

Koulutukset keskeisessä roolissa jaoston toiminnassa

turvattavakoulutusresurssiSopimushenkilöstönon

Aika ehdottaa sopimuspalokunnanVuodenpäällikköä

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

Liikuttava yksimielisyys vallitsee siitä, että vuoteen 2030 tarvitaan 1000 pelastajan lisäys nykyiseen koulutusmäärään. Koulutus paikkoja pitäisi lisätä reippaasti, mutta rahoi tusta tälle ei tunnu löytyvän.

-32-

P

T

urvallisuustilanne on kiristynyt Suo messa Venäjän hyökkäyssodan ja arvaa mattomuuden seurauksena kuluneen vuoden aikana. Taloudelliset haasteet ja hintojen nou su rasittaa koko yhteiskuntaa.

alopäällystöliitto myöntää vuosittain Vuoden sopimus palokunnan päällikkö –tunnustuksen. Tunnustuksen tarkoitus on kohottaa sopimuspalokunnan päälliköiden ar vostusta ja kiittää tunnustuksen saajaa hänen tekemästään työstä sekä kannustaa palokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisti palokuntien toimintaa. Tunnustuksen saaja jul kistetaan Palopäällystöliiton syyskokouksen yhteydessä 13.12.2022.Tunnustuksen säännöissä henkilöltä edellytetään pit käaikaista ja aktiivista toimintaa sopimuspalokunnassa. Myöntämisen perusteena pidetään sopimuspalokunnan toiminnan laaja-alaista kehittämistä ja edistämistä. Pelas tustoimen arvojen mukainen käyttäytyminen on edellytys tunnustuksen saamiseksi.

Palopäällystöliitto tarjoaa koulutusta

4.10.2022 klo 18.00

Esitykset Vuoden sopimuspalokunnan päälliköksi tulee tehdä 1.10. mennessä. Tunnustuksen säännöt ja esitysloma ke löytyvät Palopäällystöliiton verkkosivuilta.

P

1.11.2022 klo 18.00

Aihe ja Hyvinvointialueillealustaja: siirtyminen, pelastusjohtaja Juhani Carlson

Tulevia tapahtumia/Kutsu

Säännöt mahdollistavat edellä mainittujen kriteereiden poikkeamisen, mikäli tunnustusta esitetään henkilölle, joka on osoittanut poikkeuksellista rohkeutta tai uhrautuvuutta pelastustoimen operatiivisessa tehtävässä.

Sopimushenkilöstön päällystö- ja ryhmänjohtajakoulutus, suunnittelija Kirmo Savolainen

Suomi panostaa vahvasti turvallisuuteen ja sillä on vahva kansalaisten tuki. Rajaturval lisuus ja sotilaallinen varautuminen tulee pitää kunnossa ja hyvässä valmiudessa. Jostain syystä pelastustoimi on jäänyt vaille riittävää huomio ta resurssien ja taloudellisten tarpeiden osalta.

Vapaehtoispalokuntatoiminta-jaostovastapainoksi. kiin nittää vakavan huolen sopimushenkilöstön koulutuksen jatkuvuudesta. Pelastajapula ei saa johtaa sopimushenkilöstöä paitsioon kou lutuksen eikä toiminnan kehittämisen osalta. Kestävät, pitkän aikavälin rahoitusratkaisut olisi syytä saada aikaan pikaisesti, unohta

alopäällystöliiton Tunti turvaa verkkokoulutukset jatkuvat tulevana syksynä. Erityisesti sopimuspalokunnille suunnatut verkkoluennot pidetään kolmena tiistaina syys-marraskuussa. Asiantuntija-alustusten jälkeen on varattu aikaa keskustelulle. Kunkin tilaisuuden kesto on noin tunti. Luennot ovat maksuttomia ja ne järjestetään Microsoft Teams verk koympäristössä. Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

15.10.2022 klo 15.30-16.00 hotelli Presidentti pidetään Vapaaehtois palokuntatoiminta-jaoston jaostokokous, jonne toivomme jäsenistön runsasta osanottoa. Samassa yhteydessä järjestetään sopimuspalopääl likköseminaarien yhteistapaaminen.

Jyri Lindström, Senior Consultant, Boiler & Machinery, TÜV SÜD

laaja-alaisesti yhteistyötahojen kanssa tehtävää verkostotyötä.

aoston johtokunta on työstänyt toimintasuunnitelman mukaisesti pelastustoimen ja yritysten välisen yhteistyön tiivistämistä yritysten näkökulmasta. Olemme koonneet perusteluja siitä, miksi yhteistyötä tu lee edelleen kehittää sekä kuvanneet nykytilaa ja miettineet tavoitetilaa. Viimeinen vaihe on esteiden tai rajoitteiden tunnistaminen, jonka jäl keen käynnistetään keskustelu pelastustoimen ammattilaisten kanssa. Kuten olen aiemminkin todennut, meillä on runsaasti hyviä käytäntöjä käytössä, jotka perustuvat pääosin toimiviin henkilösuhteisiin.

Nämä ja myös muiden liiton jaostojen webinaarit löytyvät nettisivuilta Yritysturvallisuus-jaostowww.sppl.fi/koulutuksetjatkaa

-33-

J

Jaoston puheenjohtaja Kalle Seppänen edustaa jaostoa myös Elin keinoelämän keskusliiton ja sisäministeriön koordinoimassa kump panuusverkostossa, jossa on laaja kattaus elinkeinoelämän ja pelas tustoimen edustajia. Yhteistyöaiheista on keskusteltu myös kyseisessä foorumissa ja viimeisimmässä kokouksessa keskusteltiin kummipalo kunnan konseptista ja pelastustoimen ”kummi(palo)tarkastaja”-ajatuk sesta. Ajatus on erinomainen ja foorumi kannattikin aiheen viemistä eteenpäin.Yksinkertaistettuna kummipalokuntamallissa on kyse sovitusta tiiviimmästä yhteistyöstä valitun yrityksen ja vakinaisen työvuoron/ sopimuspalokunnan kanssa. Tavoitteena on tutummaksi tulleessa yritysympäristössä tehokkaampi toiminta operatiivisissa tilanteissa. ”Kummipalotarkastaja”-toimintamallissa näkökulma on enemmän ris kienhallinnan tasossa ja lisäksi roolilla olisi mandaatti ottaa kantaa. Nä kökulmana hieman vastaava kuin terveydenhuollon ”omalääkäri/-hoi taja” tai ”koulupoliisi”. Näihin aiheisiin palataan jatkossakin.

Yritysturvallisuus-jaosto–Yritysturvallisuus-jaostoteemanayhteistyönsyventäminen

Yritysturvallisuusfoorumi 26.–28.10.2022 on kokoamassa jälleen hie non kattauksen sisältöä ja osallistujia. Ilmoittautuminen päättyy hetim miten, joten nyt on 11. hetki lähteä mukaan foorumille. Erityispiirteenä on Skydd-messuille tutustuminen Tukholmassa. Nyt reippaasti ilmoit tautumaan, myös pelastustoimen viranomaisia toivotaan mukaan! Tunti turvaa -webinaareja on jälleen tulossa, alustajina huippuam •mattilaiset:Ma3.10. klo 14.30–15.30 – Nykyaikainen turvallisuuskonsepti: case Helen

Muhevaa syksyä – ollaan yhteyksissä!

Teksti : Kalle Seppänen, puheenjohtaja, Yritysturvallisuus-jaosto

Yhteistyön kehittämisen tilanne pelastustoimen ja yritysten välillä

Jarkko Karonen, Corporate Security Manager, Fortum

Koulutuksista

Mats Fagerström, turvallisuusjohtaja, Helen

• Ma 5.12 klo 14.30–15.30 – Teollisuuden riskienarviointi

Kuva: KIP viestintä

• Ma 7.11 klo 14.30–15.30 – Kriiseihin varautuminen globaalissa yrityksessä

Tärkeä yhteistyön yksityiskohta on yritysten tiloissa ja alueella olevat hälytys- ja viestitekniikat.

Me pelastusalannoudatammeyhteisiäarvoja

Foorumin teemana on Iskunkestävä yritys – yrityksen kriisinkestävyys liiketoiminnan jatkuvuuden elinehtona.

m/s Silja Symphonyllä 26.–28.10.2022

Tule mukaan kartuttamaan omaa osaamistasi, tapaamaan kollegoitasi ja verkostoitumaan sekä vierailemaan Skydd 2022 -messuilla Tukholmassa.