Oulun kauppakamarilehti 2/2022

KAUPPA KAMARI OULUN KAUPPAKAMARI NUMERO 02 HUHTIKUU 2022

LIIKENNEVERKOSTOT MÄÄRÄÄVÄT POHJOISEN SAAVUTETTAVUUDEN

JULMAT JÄÄHYVÄISET IDÄNKAUPALLE VENÄJÄN KOHDALLA ON KIRKASTUNUT KORUTTOMASTI SE, MITÄ TARKOITTAA VAKAA JA ENNUSTETTAVA INVESTOINTIYMPÄRISTÖ, KERTOO RAUTEN TOIMITUSJOHTAJA TAPANI KIISKI.

TILAA KASVULLE kurunpuhto.fi

Vahva yrityskeskittymä tarjoaa monipuolisen yhteistyöverkoston niin uusille kuin olemassa oleville yrityksille.

Siivitetään yrityksesi kasvuun – ota yhteyttä!

PALAUTTAA ARVON

Ruskonniityntie 4, 90630 Oulu p. 020 781 7640 www.kuusakoski.com

- Kajaanissa on elämää 26/7! kajaani.fi/267

POHJOISEN REHTIÄ KALAA Herkulliset kalatuotteet ja -reseptit: hatala.fi Facebook: HatalaOy • Instagram: @hatala_oy • YouTube: Hätälä Oy

PÄÄKIRJOITUS

Huoltovarmuus huomioitava liikenneinvestoinneissa – Väylien suunnittelussa painopisteiksi TEN-T-verkon VT4 ja Päärata Kauppakamarien talouskyselyssä nousi esiin kolme suurta huolta Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista yritysten liiketoimintaan: ammattitaitoisen työvoiman puute (lähes 60%), raaka-aineiden ja komponenttien hintojen nousu (47%) sekä niiden toimitusvaikeudet (34%). Suomen ja erityisesti Pohjois-Suomen kilpailukyky uhkaa heikentyä, kun saatavuusongelmien lisäksi myös energian hinnat ovat nousseet.

sä Lapin kauppakamarin, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liittojen sekä Oulun, Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupunkien kanssa huolemme Väyläviraston investointiohjelmasta vuosille 2022– 2029, jossa Suomen pääradan ja valtatie 4:n puuttuminen Pohjois-Suomen osalta ei tue TEN-T-ydinverkkokäytäväpäätöstä eikä myöskään Liikenne 12 -suunnitelmaan kirjattua tavoitetta EU:n CEF-rahoituksen täysimääräisestä hyödyntämisestä.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja noin 90% tavaraliikenteestä kulkee kumipyörillä maanteitse. Kuljettajapula, erilaiset pakotteet ja kohonneet polttoainekustannukset ovat luoneet toimintaympäristön, jossa on nyt välttämätöntä tehdä nopeita päätöksiä tilanteen helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.

TEN-T-ydinverkkokäytävän laajennus Helsingistä Tornioon ja edelleen Perämeren kautta Ruotsiin ja Norjaan on entistä merkittävämpi suunta, jolla kehitetään Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta. Entistä laajempaan ja parempaan rautatieverkostoon tehdyt investoinnit varmistavat lisäksi teollisuuden ilmastoälykkäät kuljetukset, mikä edesauttaa vihreään talouteen siirtymistä.

Jotta kuljetusten huoltovarmuus voidaan taata, pitää jakeluvelvoite väliaikaisesti poistaa ja dieselin polttoainevero alentaa energiaverodirektiivin minimitasolle – ensin suoraan veroa laskemalla ja myöhemmin ammattidieselin käyttöönoton myötä veronpalautuksena kuljetusyrityksille. Nämä toimenpiteet ovat kiireellistä ensihoitoa, mutta lisäksi tarvitaan pitkän tähtäimen näkemys Suomen väyläverkon kehityksen suunnasta.

Esitimme viime vuoden lopulla yhdes-

Pääradan osalta kriittisin väli on Ylivieska–Oulu-yhteysväli ja ensimmäisessä vaiheessa Liminka–Oulu-rataosuus. Suomen pääradan ja valtatie 4:n kehittäminen Pohjois-Suomessa tulee saada mukaan väylän investointiohjelmaan.

osana eurooppalaisia liikenneverkkoja, joille on yhteisesti EU-tasolla määritelty vaatimukset ja laajuus. Nyt tarvitaan selkeät suunnitelmat siitä, kuinka asetetut vaatimukset tullaan täyttämään ja kuinka hyödynnetään EU-rahoituksesta saatavaa apua kotimaan infrahankkeisiin.

JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari

Suomen on tavoiteltava olemassa olevien velvoitteiden täyttämistä TEN-T ydinverkolla vuoteen 2030 mennessä. Suomen intressissä on ollut olla

HUHTIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

3

Tervetuloa meille kokoukseen!

Meillä järjestät tilaisuudet seminaareista pikapalavereihin.

Laadukkaat catering-palvelut ovat saatavana kaikkiin kokouksiin. Ystävällinen ja osaava henkilökunta huolehtii tapahtumasi järjestelyistä!

TECHNOPOLISGLOBAL.COM

TURVALLISESTI JA TEHOKKAASTI www.hooli.fi

OULUN KAUPPAKAMARI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA Jari P. Tuovinen VASTAAVA TOIMITTAJA Mika Kulju

ILMOITUSMYYNTI Novia Finland Oy Isokatu 56, 90100 Oulu ilmoitukset@noviafinland.fi Puh. 08 552 8807 JULKAISIJA Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu

TOIMITUSSIHTEERI Anni Alavahtola

ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, huhtikuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

KONSEPTI JA ULKOASU PunaMusta Oyj

PAINO PunaMusta Oy, Oulu

TAITTO Jan Åqvist

JAKELU Noin 1800 kpl -Jäsenyrityksiin -Sidosryhmille -Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa

KANNESSA Tapani Kiiski Rauten toimitusjohtaja Kuva: Aki Loponen PALAUTTEET: anni.alavahtola@chamber.fi

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO Oulun kauppakamarin www-sivuilla ISSN 1458-6002

SISÄLTÖ

OULUN KAUPPAKAMARI Numero 2 / TOUKOKUU 2022

3 8 12 16 20

PÄÄKIRJOITUS Huoltovarmuus huomioitava liikenneinvestoinneissa

TAPANI KIISKI Julmat jäähyväiset idänkaupalle

ILKKA KORHONEN Pandemian jälkeen todellinen talouskatastrofi SATAMAT Talvimerenkulku uhkaa käydä kalliiksi

8

MATKAILU JA LIIKENNE Saavutettavuus on elinehto

24 25

KOLUMNI Elinikäinen oppiminen on yrityksen tärkeä voimavara LAKIPALSTA Paikallisten lakitoimistojen asiantuntijat ratkaisevat jäsentemme ongelmia

16 HUHTIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

5

HAASTATTELU

”Suomi on mahdollisuuksien maa” MARIA TIIRO MUUTTI TALLINNASTA YLI 20 VUOTTA SITTEN RAAHEEN. SUOMI OLI ERILAINEN MAA KUIN MINKÄ TUNNEMME NYT. SEN JÄLKEEN MAA KANSAINVÄLISTYI, LIITTYI EUROON, LIIKKUVUUS HELPOTTUI, ULKOMAISTEN TYÖLLISTYMISEEN LIITTYVÄ BYROKRATIA VÄHENI, ENGLANTIAKIN PUHUTAAN TULIJOILLE NYT ENEMMÄN. MILLAISIA MIETTEITÄ MARIALLA ON SUOMESTA JA MILLAISIA NEUVOJA HÄN ANTAA TÄNNE MUUTTAVILLE? Entä kielitaito?

Suomessa on käyty keskustelua säännöllisesti siitä, minkä verran suomea pitää edellyttää tänne työhön tulevilta.

Marian äidinkieli on venäjä, sen lisäksi hän osaa suomea, englantia ja eestiä. ”Venäjänkielisenä näin Suomessa paremmat mahdollisuudet onnistua työelämässä, Suomi oli tänne tullessani kansainvälisempi kuin Viro. EU on helpottanut byrokratiaa ja liikkumista, tehnyt Suomesta vielä kansainvälisemmän.”

Pitääkö Suomessa osata suomea? ”Englannilla pärjää aika pitkälle, mutta jos haluaa jäädä tänne, kannattaa opetella suomi.” Marian perheessä se on kotikielenä, tosin hänellä meni noin viisi vuotta, ennen kuin hän rohkaistui puhumaan sitä kotiseinien ulkopuolella. Verkostoja ei ollut, mutta työpaikalla oli onneksi naisia, joiden kanssa saattoi ystävystyä ja kansainvälisen yrityksen töissä pärjäsi hyvin englannin kielellä. ”Missä kaikki ovat?”

Ensimmäiset kaksi vuotta olivat koti-ikävän kannalta pahimmat. Sopeutuminen Tallinnan jälkeen Raaheen otti aikaa. "Raaheen muutto oli shokki ja aluksi ihmettelin, missä kaikki ovat, kaupatkin menivät aikaisin kiinni.

Tuolloin, 20 vuotta sitten Raahessa ei tuntunut olevan ketään ulkona ja ero Tallinnaan oli suuri. Maan pääkaupunki eli 24/7. Onneksi minulla oli työpaikka,

6

KAUPPAKAMARI

jossa näin ihmisiä. Se auttoi kotoutumaan ja sopeutumaan", Maria hymyilee. Koti-ikävä Tallinnaan loppui lopullisesti esikoisen syntymään.

vaihtui vientiassistentiksi. ”Täällä pitää olla avoimin mielin. Suomessa ja suomalaisissa on paljon potentiaalia, joka ei jostakin syystä tule arjessa esille.”

Maria ei omien sanojensa mukaan nykyään kaipaa mitään entisestä kotimaastaan, mutta vierailee Tallinnassa mahdollisuuksien mukaan vuosittain.

Entä ruokakulttuuri? Millaisia ruokia hän kaipaa? Pienen miettimisen jälkeen hän nimeää naurahtaen kaksi ruokaa, jotka täällä ovat erilaisia. ”Majoneesi on huonompaa, sitä ei täällä osata tehdä. Samoin tattari on toisenlaista kuin entisessä kotimaassa.”

Tällä hetkellä Maria Tiiro on työharjoittelussa Oulun kauppakamarilla ja lopettelee opintojaan Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Hänellä on myös työn ohessa suoritettu yrittäjän ammattitutkinto. Tulevalle liiketalouden tradenomille työyhteisöjen johtaminen ja työntekijöiden hyvinvointi ovat kiinnostavia kysymyksiä.

Suomessa onnistuminen on tehty helpoksi ”Monella tavalla Suomi on ollut unelmien ja mahdollisuuksien maa. Täällä voi onnistua elämässään, onnistuminen on tehty helpoksi. Tietysti sen eteen on tehtävä töitä.” Näin miettii Maria, jolla on 20 vuoden aikana kertynyttä kokemusta monenlaisista töistä, toimialoista, yt-kierroksista ja uudelleenkouluttautumisesta. Ura alkoi aikanaan elektroniikan parissa suomalaisessa yrityksessä Tallinnassa. Työmatkat suuntautuivat muun muassa Pattijoelle ja sillä tavalla löytyi myös mies. ”Siitä lähti ajatus Suomeen muutosta.”

Globalisaatio vei Marian työt Kiinaan 2000-luvun puolivälissä ja seurauksena oli työttömyys, josta selvittiin. Ura

HUHTIKUU 2022

TEKSTI JA KUVA: MARJA NOUSIAINEN

MIELIPIDEKIRJOITUS

Autat ukrainalaisia parhaiten työllistämällä – tilapäiseen suojeluun päässeillä

oikeus tehdä töitä ja opiskella Suomessa Keskustelu ukrainalaisten sotapakolaisten työllistämisestä Suomessa on käynnistynyt vilkkaana ja on saanut paikoin jopa kummallisia työnantajia tai yrityksiä syyllistäviä sävyjä. Työllistyminen on kuitenkin monelle pakolaiselle erittäin tärkeää elämän vakautumisen kannalta ja sitä pitää tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin. Kysymys on ennen kaikkea asenteista.

Sotaa paenneiden työllistäminen auttaa yksiselitteisesti sekä tulijoita että työvoimapulasta kärsiviä yrityksiä.

Usea kunta ja kaupunki onkin rohkaissut alueensa yrityksiä työllistämään ukrainalaisia ja Suomen Yrittäjien tekemä tuore gallup kertoo, että yrityksen koosta riippuen 60-80% on valmis palkkaamaan ukrainalaisia ja noin 80% auttamaan heitä myös muuten.

Oulun ja Kainuun alueilla on tällä hetkellä rekisteröity noin 500 Ukrainasta paennutta. Todellinen määrä on suurempi, sillä osa tulijoista on kotimajoituksissa ilman kosketusta viranomaisiin.

kautta ja suurin osa tulijoista on valmis aloittamaan tyhjästä.

Työllistymisen esteenä voi olla kieli tai se, että koulutus ei vastaa täällä tarjolla olevia töitä. Suomi voi parantaa omaa ja tulijoiden tilannetta helpottamalla työllistymistä erityisesti niiden ihmisten osalta, joilla siihen on haluja.

Maahanmuuttovirastolta kestää tällä hetkellä noin kaksi viikkoa käsitellä hakemus tilapäistä suojelua varten. Sen jälkeen oleskelulupakortin saamisessa kestää noin kaksi viikkoa. Päätöksen ja oleskelulupakortin saa siis noin kuukaudessa, joten työhön on mahdollista päästä kiinni varsin nopeasti.

Toivottavasti alueen yritykset ja yrittäjät ottavat nyt johtajuutta, osoittavat myötätuntoa tulijoita kohtaan ja palkkaavat heitä töihin suomalaisten käytäntöjen ja sopimusten mukaisesti. Työpaikan avulla tilapäistä suojelua saaneet saavat myös tarvitsemaansa apua tilanteessa, jollaista ei toivo kenellekään.

MARJA NOUSIAINEN, OULU TALENT HUB -PROJEKTIKOORDINAATTORI

MARI VIIRELÄ, OULUN KAUPPAKAMARIN PALVELUSEKTORIN JOHTAJA

Tulijat ovat nähneet silmästä silmään inhimillisen hädän ja katastrofin, josta toipuminen vaatii paljon aikaa ja oikeita tekoja. Ukrainasta tulleet ovat joutuneet jättämään koko entisen elämänsä ja tulivat tänne läpi kaaoksen. Työllistyminen on ensimmäinen askel kohti va-

HUHTIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

7

VASTUULLISUUS

Julmat jäähyväiset idänkaupalle LAHTELAINEN RAUTE KERÄSI VIELÄ TAMMIKUUSSA YLI KOLMANNEKSEN UUSISTA TILAUKSISTAAN VENÄJÄLTÄ JA HORISONTISSA KAJASTI LUPAAVA KASVU. VENÄJÄN HYÖKKÄYS UKRAINAAN KUITENKIN ROMUTTI MARKKINAT YHDESSÄ YÖSSÄ. NYT KATSE ON JO MUILLA MANTEREILLA, JOILLA OVAT KUITENKIN LISÄTAAKKANA RAJUSTI NOUSSEET KULJETUSKUSTANNUKSET. TEKSTI: TIMO SORMUNEN, KUVAT: AKI LOPONEN 8

KAUPPAKAMARI

HUHTIKUU 2022

Yllätys, järkytys ja pettymys.

Siinä kolme tunnetta, jotka velloivat lahtelaisen Rauten toimitusjohtajan Tapani Kiiskin mielessä, kun ensimmäiset Ukrainan sotauutiset osuivat hänen näkökenttänsä. Pelkoja konfliktin äitymisestä oli toki ilmassa, mutta silti yhtiössä uskottiin viimeiseen asti järjen voittoon. ”Uutinen oli todella iso järkytys henkilöstölle rajan molemmin puolin. Tällaisiin sotatoimiin ei uskottu täällä Suomessa, mutta ei myöskään toimipaikoillamme Pietarissa, Kirovissa ja Moskovassa”, Kiiski kertoo.

Alkushokin jälkeen tilannetta ovat varovaisin sanakääntein kommentoineet myös yrityksen venäläiset asiakkaat. ”Politiikasta ei uskalleta puhua, mutta sota toki mainitaan. Heillä on luonnollisesti suuri huoli omasta tulevaisuudestaan, kun tuoreilla laiteinvestoinnilla ei ole enää juurikaan arvoa. Riskinä on, että alta murenevat markkinat ja samalla koko Venäjän talous”, Kiiski toteaa.

Venäjälle vasta uudistusten myötä Monen muun suomalaisyrityksen tavoin Raute teki sodan puhjettua todella nopeat johtopäätökset.

Puujalostusteknologiaa kehittävä ja toimittava yhtiö ilmoitti maaliskuun alussa lopettavansa aktiivisen Venäjän-kaupan, mutta hoitavansa loppuun aiemmin sovitut toimitukset.

Lopullisesti lappu laitetaan luukulle parin vuoden päästä, sillä laitetoimitusten lisäksi yhtiön on hoidettava sovitut asennukset ja koulutukset. ”Asiaa toki tarkastellaan aktiivisesti ja vanha 'never say never' -varovaisuus mielessä”, Kiiski tähdentää.

Runsaan 140 miljoonan euron liikevaihtoa tekevällä ja liki 800 henkilöä työllistävällä pörssiyhtiöllä on Venäjällä noin 40 hengen myynti- ja after sales-joukkue. Lisäksi päätoimipaikalla Lahdessa on pelkästään Venäjän markkinoihin keskittyvää väkeä. ”Toistaiseksi meidän on edettävä voimassa olevien lakipykälien mukaan ja noudatettava tehtyjä sopimuksia. Jos asiakkaat eivät pysty maksamaan,

sopimukset on neuvoteltava uusiksi. Pöytä on joka tapauksessa putsattava ennen poistumista”, Kiiski painottaa.

Hänen ykköstoiveensa onkin, että sota saataisiin loppumaan nopeasti. Sen jälkeen alkaisi kenties selvitä, miltä tulevaisuus Venäjällä alkaa näyttää ja millaisin askelin pakotteita voitaisiin mahdollisesti purkaa. ”Se on kuitenkin selvää, että Venäjän markkinoita katsellaan uudelleen vasta sitten, kun sikäläinen hallinto ja yhteiskunta ovat uudistuneet riittävästi.

Ja tuskinpa lähdemme silloinkaan liikkeelle liput liehuen. Kyllä luottamuksen palautuminen vie aikaa”, Kiiski toteaa.

Suomalaisyritysten vetäytyminen itärajan takaa on ollut monien mielestä jopa yllättävän nopea.

Kiiski pitää joukkopakoa täysin ymmärrettävänä, sillä Venäjän hyökkäys rikkoi kaikkia kansainvälisiä pelisääntöjä. Myös markkinanäkymät murenivat saman tien ankarien talouspakotteiden ja vientirajoitusten myötä.

Bisnesten jatkaminen olisi tarkoittanut myös Venäjän sotakassan kasvattamista. ”Nämä syyt nopeuttivat vetäytymispäätöstä, vaikka samalla tunsimme myös pettymystä. Olemme toimineet Venäjällä jo varsin pitkään, mutta emme sittenkään oppineet tuntemaan sitä riittävästi”, toimitusjohtaja tunnustaa.

HUHTIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

9

Kasvukatse Aasian ja Amerikan mantereille Vetäytyminen tuo ison loven Rauten liiketoimintaan, sillä Venäjä ehti viimeisten kahden vuoden aikana nousta jo Euroopan rinnalle yhtiön tärkeimpänä vientimarkkinana.

”VENÄJÄN KOHDALLA ON KIRKASTUNUT KORUTTOMASTI SE, MITÄ TARKOITTAA VAKAA JA ENNUSTETTAVA INVESTOINTIYMPÄRISTÖ.

SEN ETEEN KANNATTAA MEILLÄ SUOMESSAKIN TEHDÄ NYT TOSISSAAN TÖITÄ”

Esimerkiksi viime vuonna uusista tilauksista peräti 39 prosenttia oli Venäjältä. Euroiksi muutettuna se tarkoittaa 79 miljoonaa.

Ilmoilla onkin hänen mukaansa tiettyä talvisodan ”kyllä tästä selvitään”-henkeä, joka tuntuu nyt yhdistävän koko suomalaista yritys- ja yrittäjäkenttää.

Tässä lovessa riittää Kiiskin mukaan paikkaamista ja katsetta suunnataankin nyt yhtiön muille vientimarkkinoille. Niitä ovat Euroopan lisäksi muun muassa

Eikä kasvokkain tavattaessa ole epäselvyyttä päivän puheenaiheesta.

Pohjois- ja Etelä-Amerikka sekä Aasia.

”Venäjän kohdalla on kirkastunut koruttomasti se, mitä tarkoittaa vakaa ja ennustettava investointiympäristö.

Sen eteen kannattaa meillä Suomessakin tehdä nyt tosissaan töitä”, Kiiski muistuttaa.

”Tämä on meille kiistatta kova paikka, jota käydään läpi myös alihankkijaverkoston kanssa. Aiomme pitää kumppaneistamme kiinni, sillä ei meiltä löydy kaikkeen omaa osaamista”, Kiiski toteaa.

Tapani Kiiski KUKA: Tapani Kiiski, ikä 59 vuotta, kotipaikka Hyvinkää Puunjalostusteollisuudelle koneita ja laitteita toimittavan Rauten toimitusjohtaja vuodesta 2004 Hallituksen jäsen mm. Helkama Bicassa, Helkama Veloxissa ja Teknologiateollisuuden työnantajissa KOULUTUS: Diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti PERHE: Vaimo ja neljä aikuista lasta HARRASTUKSET: mökkeily ja liikunta

10

KAUPPAKAMARI

HUHTIKUU 2022

KOLUMNI

Matkalla maailman markkinoille - muuttuuko Suomen saavutettavuus?

Kuva: Liisa Takala

PÄIVI WOOD JOHTAVA ASIANTUNTIJA, KESKUSKAUPPAKAMARI

Venäjän hyökkäyssodan myötä myös Suomen logistinen sijainti on muutoksen kourissa. Venäjän ilmatilan sulkeminen, konttiliikenteen ongelmat sekä kohonneet energian hinnat vaikuttavat suoraan kuljetuskustannuksiin. Näillä tekijöillä on myös merkittävä vaikutus kuljetusten toiminta- ja huoltovarmuuteen, viime kädessä siihen, mikä on Suomen logistinen sijainti.

Suomen ollessa lähes täysin riippuvainen merikuljetuksista, Itämeren turvallisuustilanne ja mahdolliset kasvavat jännitteet on huomioitava myös Suomen toiminta- ja huoltovarmuudessa. Suomi hengittää satamien kautta. Ne muodostavat elintärkeän linkin ulkomaankaupan sujuvuudelle ja logistisille ketjuille ja ovat usein Suomen sisäisten logististen ketjujen alku- ja päätepisteinä.

Kuljetusketjut olivat jännittyneessä tilassa jo ennen Venäjän hyökkäystä.

Muutoksia globaaleihin kuljetusketjuihin oli havaittavissa jo Trumpin kaudella. Koronapandemian seurauksena kuljetusketjut heittivät kuperkeikkaa. Satamien sulkeminen, osaavan työvoiman pula mm. maantieliikennesektorilla johtivat hintojen nousuun ja söivät luottamusta ketjujen toimivuudesta. Kaksi vuotta pandemian alun jälkeen vaikutukset tuntuvat edelleen.

Kun maailma ympärillämme myllertää, on entistä tärkeämpää saada pitkäjänteisiä investointeja liikenteen infraan.

Liikennehankkeet tukevat alueellista saavutettavuutta ja lisäävät investointeja Suomeen. Vaikka väestö on Suomessa keskittynyt etelään, teollisuus elää ja voi hyvin myös pohjoisemmassa Suomessa.

Suomen saavutettavuus maailmalta on levännyt vahvasti hyvin toimivien ja luotettavien lento- ja meriyhteyksien harteilla. Lento- ja meriliikenne ovat edelleen koronan jälkeisessä toipilasvaiheessa.

Lentoliikenteen toipumiseen uuden lisän tuo lentoliikenteeseen vaikuttavat pakotteet ja vastapakotteet. Nämä iskevät erityisen lujaa juuri Suomeen, lyhyin reitti Euroopasta Aasiaan on kulkenut Suomesta Venäjän yli. Kuljemme sumussa sen osalta, kuinka kauan tilanne kestää, jaetaanko markkinoita uusiksi ja miten tämä vaikuttaa Suomen saavutettavuuteen.

EU-maita on nivottu yhteen eurooppalaisten liikenneverkkojen ja niitä tukevan rahoituksen avulla. Erityisesti Suomen kaltaiselle reunavaltiolle saavutettavuus on erittäin merkityksellistä. Suomesta etelään ja länteen liikenteen infraan on tehty voimakkaita investointeja, vihreää siirtymää tukevat raidehankkeet ovat olleet EU-politiikan lisäksi monessa paikassa kehittämisen ytimessä.

Meidän on pidettävä huolta siitä, että suhteellinen logistinen sijaintimme ei karkaa yhä kauemmas maailman markkinoilta kohoavien energiahintojen myötä.

HUHTIKUU 2022 HELMIKUU

KAUPPAKAMARI

11

TALOUS

Todellinen talouskatastrofi JUURI KUN PANDEMIA ALKOI HELPOTTAA, SAATIIN EUROOPPAAN UUSI TALOUSHAASTE UKRAINAN KRIISISTÄ. VENÄJÄN TALOUDELLE HYÖKKÄYSSOTA TIETÄÄ PITKÄÄ TAKAPAKKIA, JONKA KAIKKIA SEURAUKSIA ON VIELÄ MAHDOTONTA ENNUSTAA. VYÖTÄ JOUDUTAAN KIRISTÄMÄÄN MYÖS MEILLÄ SUOMESSA, TOTEAA SUOMEN PANKIN TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ IIKKA KORHONEN.

TEKSTIT: TIMO SORMUNEN

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen teki 24. helmikuuta tutut aamurutiinit. Niihin kuului myös pikainen vilkaisu kännykkään ja tarjolla oleviin uutisotsikoihin.

Kyseisenä aamuna ne koostuivat yhdestä selkeästä pääuutisesta: Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. ”Ensimmäinen ajatus oli, että nyt se sitten tapahtui”, Korhonen muistelee.

Monelle suomalaiselle uutinen oli järkytys, joka samalla nosti esiin vanhat pelot itänaapurin arvaamattomuudesta. Kokeneen Venäjän tutkijan silmissä se oli lopulta vain loogista jatkumoa vuoden 2014 Krimin miehitykselle sekä Donbassin ja Luhanskin ”mielikuvitusvaltioille”, kuten Korhonen itse alueita kuvailee. ”Huonoja enteitä oli ilmassa riittämiin jo vuosien ajan, jos niitä vain halusi nähdä. Toki itsekin toivoin viimeiseen asti, että sotapuheet olisivat olleet lopulta vain Venäjän bluffia”, hän huokaa.

12

KAUPPAKAMARI

HUHTIKUU 2022

Armoton isku Venäjän taloudelle Heti ensimmäiset uutisotsikot luettuaan Korhoselle kirkastui myös se, että sota tulee olemaan Venäjän taloudelle todella kova isku, josta selviämistä on edelleen vaikea edes ennustaa.

Venäläisten ostovoima ja ruplan kurssi syöksyivät saman tien alamäkeen ja pudotusta oli kertynyt sodan ensimmäisen kuukauden aikana noin 30 prosenttia. Ja vielä pahempaa on edessä, kun lännen asettamat talouspakotteet alkavat kesän tullen puremaan täydellä tehollaan.

Ei siis ihme, että nuorta ja osaavaa väkeä muuttaa maasta kiihtyvällä vauhdilla, jos se vain on heille vielä käytännössä mahdollista. ”Se on ainakin selvää, että hyökkäyspäätöstä tehtäessä ei mietitty riittävän rationaalisesti sen talousvaikutuksia”, Korhonen toteaa.

Ruuan suhteen Venäjä on varsin omavarainen, mutta monella muulla toimialalla tiukat tuonti-

TALOUS

rajoitukset ja talouspakotteet halvaannuttavat tuotantoa. Muun muassa legendaarinen Lada-tehdas lomauttaa huhtikuussa väkensä komponenttipulaan vedoten.

Toisaalta harvalla venäläisellä on pian edes varaa auton vaihtoon. Korhosen luotsaaman tutkimusryhmän synkkä ennuste näet on, että Venäjän bruttokansantuote putoaa tänä vuonna noin 10 prosenttia. Tuonnin arvon arvioidaan romahtavan puoleen nykyisestä. ”Vastaavia lukemia nähtiin aikanaan Iranissa, kun talouspakotteet alkoivat iskeä sinne täydellä teholla”, Korhonen vertaa.

päättivät vetäytyä Venäjän markkinoilta. ”Tässä tilanteessa olisikin näyttänyt todella pahalta, jos sinne olisi jääty odottelemaan tilanteen kehittymistä. Nyt oltiin yhteisessä rintamassa”, Korhonen kehuu.

Taustalla olivat yritysten vaakakupissa alati painavammaksi tekijäksi tulleet vastuullisuuskysymykset, mutta myös synkkä tuntuma Venäjän tulevien vuosien talous- ja liiketoimintanäkymistä. Sikäläisille markkinoille ei ole paluuta kenties koko 2020-luvulla, vaikka sota pian loppuisikin.

Edessä ankea tulevaisuus

Miltä Venäjä sitten näyttää vaikkapa kolmen vuoden päästä?

Länsimaiden nopea ja määrätietoinen pakotepolitiikka ei sen sijaan yllättänyt kokenutta tutkijaa, sillä päätöksiä oli viritelty ja niistä oli myös varoiteltu valmiiksi jo etukäteen. Isompi hämmästys oli se, millaisella vauhdilla ja yhtenäisyydellä ulkomaiset yritykset – suomalaiset jopa niiden etujoukoissa –

”Talous on paljon nykyistä pienempi ja irrotettu maailmantaloudesta, EU:sta ja Yhdysvalloista.

Kansalaisten elintaso ja yritysten investoinnit ovat paljon nykyistä alemmalla tasolla. Kiinan kanssa tehdään entistä enemmän yhteistyötä”, Korhonen tiivistää.

KUVA VESA MOILANEN

HUHTIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

13

TALOUS

Synkkenevää suhdannetta myös Suomeen Ukrainan kriisi heittää ison varjon myös Suomen talouteen, vaikka Venäjän vienti oli jo edellisen kriisin jäljiltä typistynyt runsaaseen viiteen prosenttiin. Nyt se on painunut nollaan.

Valtiontaloudessa menokehykset joustavat ja velanottoa lisätään muun muassa puolustusmenojen kasvun ja pakolaiskriisin vuoksi.

Suomen Pankissa jouduttiinkin kevään korvalla tekemään kaksi erillistä skenaarioita tulevista kehityspoluista. Ensimmäisessä laskelmassa vaikutukset talouskasvuun ja inflaatioon rajautuvat pääosin kuluvaan vuoteen, jolloin Suomen talous kasvaisi tänä ja ensi vuonna noin kaksi prosenttia.

Toisessa laskelmassa Suomen vientimarkkinat typistyvät eikä Venäjän tilalle vielä löydetä korvaavia vientikohteita. Myös raaka-aineiden ja energian hinnat pysyvät korkealla. Tällöin Suomen talouskasvu saattaisi kutistua noin 0,5 prosenttiin.

Molemmissa laskelmissa Suomen inflaation odotetaan nopeutuvan kuluvana vuonna 4–5 prosenttiin. ”Kyllä meilläkin joudutaan tinkimään elintasossa. Korotukset näkyvät jo nyt mm. elintarvikkeiden, teräksen ja lannoitteiden hinnoissa. Ruuan hintaan vaikuttaa paljolti se, millainen on Euroopan satokesä.”

Isoin kysymysmerkki on lopulta energian hinta.

Siinä ratkaisun avaimet ovat Korhosen mukaan Yhdysvalloilla ja muutamilla suurilla öljyntuottajamailla, joita nyt painostetaan lisäämään tuotantoaan Venäjän öljyn korvaajana.

Sähkön osalta helpotusta tuo hiljalleen käynnistyvä Olkiluoto 3-ydinvoimala. Valonkajastusta tuo myös Euroopan vihreä siirtymä, kun Eurooppa pyristelee pikavauhtia irti Venäjän fossiilisesta tuontienergiasta. ”Lämpöpumppuihin, LNG-tekniikkaan ja ylipäätään energiansäästöön liittyvään teknologiaan tehdään pian isoja investointeja. Ja aikanaan

14

KAUPPAKAMARI

HUHTIKUU 2022

KUVA PETER MICKELSSON

Sotauutisten myötä kuluttajien luottamus on kääntynyt jyrkkään laskuun ja pessimismi valtaa alaa myös elinkeinoelämän piirissä.

”KYLLÄ MEILLÄKIN JOUDUTAAN TINKIMÄÄN ELINTASOSSA. KOROTUKSET NÄKYVÄT JO NYT MM. ELINTARVIKKEIDEN, TERÄKSEN JA LANNOITTEIDEN HINNOISSA. ” on Ukrainakin rakennettava uusiksi. Näissä riittää työtä myös suomalaisyrityksille”, vuosina 2009–2010 myös Kyiv School of Economicsin vierailevana professorina ollut kauppatieteiden tohtori kannustaa.

VASTUULLISUUS

KUVA ANTTI-AIMO KOIVISTO

Kansainvälisesti arvostettua Venäjän-tuntemusta Iikka Korhosen (53) luotsaama Suomen Pankin nousevien talouden tutkimuslaitos perustettiin pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1991. Venäjän ohella se tutkii ja analysoi mm. Kiinaa.

Laitos on alansa kansainvälisesti tunnustettu asiantuntijaorganisaatio, jonka osaamiseen ja analyyseihin luotetaan muun muassa EKP:ssä, Euroopan Komissiossa ja Yhdysvaltain keskuspankki FED:ssä. ”Vastaavia tutkimussuuntauksia on muissakin EU-maissa ja niiden kesken on selkeää työnjakoa. Esimerkiksi espanjalaiset keskittyvät tutkimaan Latinalaista Amerikkaa”, Korhonen kertoo.

Taloustieteilijä tuli tutkimuslaitokseen yksityiseltä pankkisektorilta vuonna 1995, joten hän on ehtinyt nähdä itänaapurin monet myllerrykset ja suunnanmuutokset. Korhonen on johtanut kymmenen ekonomistia työllistävää yksikköä vuodesta 2009 lähtien ja tehnyt siinä sivussa myös omaa tutkimustyötä. ”Monissa muissa maissa kriisit kehittyvät hitain askelin eteenpäin, mutta Venäjällä ne voivat realisoitua muutamassa viikossa. Ukrainan tilanne lieneekin kirkastanut myös suomalaisille sen, miksi naapurimaata ja sen tilannetta kannattaa seurata ja tutkia”, Korhonen toteaa.

HUHTIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

15

Raahen Satama / Harri Tarvainen

Talvimerenkulku uhkaa käydä kalliiksi

SUOMEN KILPAILUKYKY KÄRSII KOHTUUTTOMASTI, JOS EU:N PÄÄSTÖVÄHENNYKSISSÄ EI HUOMIOIDA TALVIMERENKULUN KUSTANNUKSIA. ASIAAN OTTIVAT HELMIKUUSSA KANTAA MYÖS ELINKEINOELÄMÄ JA AMMATTIJÄRJESTÖT, JOTKA VAATIVAT TALVIMERENKULUN KILPAILUHAITAN HYVITTÄMISTÄ EU:N ILMASTOTOIMISSA.

16

KAUPPAKAMARI

HUHTIKUU 2022

SATAMAT

TEKSTI: SAMI KORKALA

Näköalapaikka pohjoisen Suomen kilpailukyvyn edellytyksille löytyy merenpinnan tasolta.

Oulun ja Raahen satamajohtajat pitävät merikuljetusten ympäristöystävällisyyden parantamista toivottavana asiana, mutta ilmastotoimille suunniteltuja aikatauluja epärealistisina.

Mikäli vuoteen 2030 tähtäävät ilmastotoimet toteutetaan meriliikenteessä esityksen mukaan päästökaupan, uusiutuvien polttoaineiden ja verotuksen kautta, logistiikka kallistuu huomattavasti.

"Jos talvimerenkulkua ei huomioida päätöksissä, se tekee paljon hallaa pohjoisen Suomen merenkululle, teollisuudelle ja sitä kautta kilpailukyvylle. Kiristyvät säädökset aiheuttaisivat Perämeren merikuljetuksiin valtavat lisäkustannukset – kaikkiaan jopa miljardin vuodessa ", Oulun Satama Oy:n toimitusjohtaja Marko Mykkänen sanoo.

Kasvavat logistiikkakustannukset vaikuttaisivat luonnollisesti läpileikkaavasti teollisuuteen ja elinkeinoelämään. Suurimmat kärsijät olisivat liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan metalli- ja metsäala, kaivannaisteollisuus, öljyala ja kemianteollisuus.

Uudet säädökset iskisivät pahiten juuri Perämeren alueelle, jossa meri on jäässä leutoinakin talvina. Jäänavigoinnissa laivat kuluttavat 2060% enemmän polttoainetta ja jäävahvisteiset alukset vievät avovedessäkin 2-5% enemmän polttoainetta ja aiheuttavat enemmän päästöjä.

Uusiutuvat eivät riitä vielä Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on sopinut toimenpiteistä, joiden avulla meriliikenteen hiilidioksidipäästöt suhteutettuna kul-

jetettuihin tonneihin pienenevät 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kynnysarvot kiristyisivät siis vuosi vuodelta, vaikka alukset pysyisivät pitkälti samoina.

"Ongelma tässäkin on juuri aikataulu. Aluskanta uusiutuu kerran 20 vuodessa ja olisi järkevää tehdä siirtymä aluskannan uusiutumisen myötä", Mykkänen näkee.

IMO:n toimenpidemääräykset vaativat vielä vaikutusarvioinnin loppuun saattamisen. Sillä varmistetaan, ettei toimenpiteistä aiheudu kohtuuttomia negatiivisia vaikutuksia. Juuri sellaisista tuntuu Perämeren talvimerenkulun kohdalla olevan kysymys.

"Vaikutusarvioinnin suhteen on hieman valoa tunnelin päässä", Mykkänen sanoo.

Kesällä julkaistu EU:n Fit For 55 -paketti pyrkii leikkaamaan unionin kasvihuonepäästöjä 55% vuoden 1990 tasosta. Osana pakettia on FuelEU Maritime -asetus uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä.

Asetus tulee voimaan ehkä jo 2025.

"Uusiutuvia vähähiilisiä polttoaineita ei ole yksinkertaisesti tarpeeksi saatavilla vielä aikoihin.

Biodieselin hinnat voivat pian kysynnän takia nousta avaruuksiin", Raahen Satama Oy:n toimitusjohtaja Pauli Sarpola maalailee.

Vaikka Suomessa ollaan aallonharjalla nesteytetyn maakaasun ja biopolttoaineiden käyttöönotossa, niitä ei ole yksinkertaisesti saatavilla tarvittavia määriä muutamassa vuodessa.

"Uusiutuvia polttoaineita voi olla tarpeeksi saatavilla vasta noin vuonna 2040", Sarpola sanoo.

Fit For 55 -pakettiin liittyen Euroopan komissio ehdottaa päästökauppaa keinoksi hillitä merenkulun hiilidioksidipäästöjä. Myös se vaikut-

HUHTIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

17

SATAMAT

taisi Perämeren kauppamerenkulkuun pitkien välimatkojen ja jäänavigoinnin takia.

Päästöoikeuksien hinnat ovat ampaisseet nopeasti pilviin. Vielä viime vuonna arvioitiin, että vuonna 2025 päästöoikeuksien hinta voisi olla 35 euroa hiilidioksiditonnilta. Jo tänä vuonna hinta on ampaissut lähelle sataa euroa.

Suomi on logistinen saari Kartta hämää, sillä Suomen ulkomaankaupasta 85 prosenttia kulkee meriteitse. Logistiikan kallistumisen takia teollisuuden investointihalukkuus pohjoiseen voisi vähentyä. Kustannusten kasvamisen takia laivojen saaminen Perämerelle vaikeutuisi ja asialla voisi olla vaikutusta myös huoltovarmuuteen.

Oulun Satama kehittyy Marko Mykkäsen johdolla. Kuva: Oulun Satama

"Mikäli merikuljetukset kallistuvat merkittävästi, kuljetukset voisivat siirtyä maalle. Se moninkertaistaisi hiilipäästöt ja säädökset kääntyisivät itseään vastaan", Mykkänen sanoo.

Suurteollisuus tarvitsee yleensä merikuljetuksia raaka-aineiden logistiikkaan sekä teollisuuslaitosten rakentamiseen ja huoltoon.

Yleensä ottaen meriliikenne on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto etenkin isojen kuljetusten kohdalla. Esimerkiksi rekkakuljetuksiin verrattuna hiilidioksidipäästöt ovat rahtilaivoilla kymmenen kertaa pienemmät per kuljetettu tonni ja suurilla konttialuksilla vielä huomattavasti pienemmät.

Niin sanottua hiilivuotoa voi tulla myös kun EU:n ja kolmansien maiden välillä meriliikenne toteutetaan jatkossa EU:n ulkopuolisten vaihtosatamien kautta.

Vaikka pohjoisen teollisuuteen on tehty viime aikoina suuria investointeja, niiden saaminen jatkossa ei ole itsestäänselvyys.

"Lähtevätkö isot toimijat siirtämään toimintojaan maihin, joissa ei ole esteitä talvimerenkululle", Sarpola heittää.

18

KAUPPAKAMARI

Meriliikenteen ympäristöystävällisyyden ja tehokkuuden parantamiseen tarvitaan myös luotettavaa dataa. Satamat ovat mukana erilaisissa yhteistyöhankkeissa, joissa tuotetaan tietoa toiminnan taustalle.

"Olemme koostaneet SSAB:n, Outokummun ja ESL Shipping-varustamon kanssa yhteistyössä tietopakettia, jossa meriliikenteen kustannuksia lasketaan todellisilla, toteutuneilla luvuilla", Mykkänen kertoo.

Oulun, Raahen, Kalajoen ja Tornion satamat työstävät parhaillaan yhdessä hiililaskuria EU-hanketyönä.

"Sen pitäisi olla valmis tämän vuoden lopussa ja se jaetaan ilmaiseksi kaikkien käyttöön", Sarpola kertoo.

HUHTIKUU 2022

Raahen Satama Oy:n toimitusjohtaja Pauli Sarpola.

Kuva: Raahen Satama

SATAMAT

Järjestöjen esitys EU-vaikuttamiseen Elinkeinoelämä ja ammattijärjestöt vetosivat helmikuussa hallitukseen ja eduskuntaan sekä Euroopan parlamentin jäseniin, jotta ne tekisivät kaikkensa merenkulun talvivaikutuksen kompensoimiseksi sekä kustannusvaikutusten ja epävarmuuksien lieventämiseksi.

Esityksessä perätään keinoja myös hiilivuodon estämiseen, uusiutuvien polttoaineiden saatavuuden ja hinnan tarkastelua ja mm. kannustumia päästöttömien energialähteiden kehitykseen.

Esitettyihin keinoihin kuuluu myös meripolttoaineiden verottomuuden säilyttäminen EU:ssa ja merenkulun päästökauppatulojen kierrättäminen takaisin meriliikenteen kehittämiseksi.

Raahen Satama on Perämeren tuulivoimahubi. Kuva: Raahen Satama / Harri Tarvainen

Tuulivoimaa ja puuta Raahen satamasta on kehittynyt Perämeren alueen tuulivoimarakentamisen hubi.

"Viime vuonna Raahen sataman läpi meni 136 tuulivoimalaa. Se tarkoittaa noin 1800 satamasta lähtevää erikoiskuljetusta", Sarpola kertoo.

Merituulivoiman suhteen on meneillään kaavoituksia ja luvituksia. Merelle pystytettävien tuulivoimaloiden kokoluokka on niin suuri, että se vaatii satamien varastokentiltä kokoa ja laiturirakennelmilta kymmenen kertaa nykyistä suurempaa kantavuutta.

"Kyse on niin suurista investoinneista, että kaikkien satamien ei kannata lähteä tällä alueella rakentamaan merituulivoimaa palvelevaa satamainfraa.

Yhdestä satamasta voi hoitaa koko perämerenkaaren tuulivoimalogistiikan", Sarpola miettii.

Tuulivoimarakentamista voi ennustaa tarkasti noin kolmen vuoden sykleissä, mutta näillä näkymin niitä on nousemassa alueelle vielä parikymmentä vuotta.

Raahen sataman suurin käyttäjä on luonnollisesti SSAB:n terästehdas, joka muuttuu huomattavasti ympäristöystävällisemmäksi uuden tekniikan myötä.

"Kivihiilikuljetukset jäävät pois, mutta hybridituotantomalli tarvitsee raaka-aineita. Kierrätysteräksen määrä tulee kasvamaan jatkossa".

Oulun sataman kuljetusvolyymeista yli puolet tulee metsäteollisuudesta. Näillä näkymin ala kantaa jatkossakin.

Oulun sataman väylä on nykyisin 12,5 metrin syvyinen.

"Verrattuna aiempaan 10 metrin väylään kuljetusten yksikkökustannukset laskivat 40%. Väylän syventäminen on sataman keino tukea teollisuutta."

Oulussa uudet laiturit on tehty 14 metrin kulkusyvyyteen.

"Tarvetta niille on aikaisintaan 5-10 vuoden päästä, mutta suunnitelmat on hyvä olla valmiina väylän syventämistä varten."

Junaliikenne Oulun satamaan tulee tehostumaan huomattavasti, kun Oritkarin kolmioraide valmistuu. Sen rakennustyöt ovat nyt alkamaisillaan.

"Stora Enso suunnittelee Oulussa myös toisen paperikoneen muuttamista kartonkikoneeksi. Lisäksi sahojen uusinvestoinnit tuovat alueelle miljoona mottia lisää tuotantoa", Mykkänen sanoo.

HUHTIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

19

MATKAILU JA LIIKENNE

Saavutettavuus on elinehto LIIKENNEVERKON JA MATKAILUN KEHITTÄMISESSÄ PUHUTAAN SAMOISTA ASIOISTA, MUTTA HIEMAN ERI KULMALLA. MOLEMMAT OVAT MARATONLAJEJA, JOISSA KIITOS SEISOO MÄÄRÄTIETOISEN TYÖN TAKANA. PUOLITIEHEN EI KANNATA JÄÄDÄ.

TEKSTI: SAMI KORKALA

Viime vuoden kesäkuussa avattu Oulun alueen matkailubrändi Pohjolan Rengastie ottaa koko ajan lisää kierroksia. Seudun käyntikohteissa, majoituksessa ja aktiviteeteissa löytyy jo mukavasti vaihtoehtoja. Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari haluaa katsoa matkailun isoa kuvaa Oulun seudulla.

Markkinointia, tuotteistamista, brändäämistä ja ennen kaikkea seudun matkailun perimmäistä olemusta.

"Mielestäni Oulun seudun matkailulla on paljon mahdollisuuksia, mutta ei vielä selkeää identiteettiä. Sitä pitää rakentaa", Kivisaari sanoo.

Hän näkee Oulun täydellisenä matkailuhubina, josta käsin voi kokea monenlaista.

"Sellainen, joka haluaa helpon loman, voi tulla Ouluun. Täällä saa nautiskella tapahtumista ja kaupunkikulttuurista, mutta Oulusta pääsee nopeasti tunturiin tai vaikkapa raikkaaseen meriluontoon. Seudun matkailulla on aidosti paljon potentiaalia. Oulu on portti pohjoiseen ja Lappiin."

20

KAUPPAKAMARI

HUHTIKUU 2022

Matkailua varten liikenneyhteyksien täytyy olla kunnossa niin pienessä kuin suuressakin mittakaavassa. Yksittäisen turistin matkalle mahtuu monenlaisia reittejä, kulkuvälineitä ja palveluita.

Pitkän uran Lapin matkailussa muun muassa Visit Levin toimitusjohtajana tehnyt Kivisaari ei voi olla vertaamatta Lapin ja Oulun saavutettavuutta.

"Se on täällä Lappiin verrattuna mielettömän hyvässä kunnossa."

Olemmeko lähisokeita Pohjolan Rengastien reitti esittelee Oulun seutua – tai käytännössä koko maakuntaa Syötteeltä Kalajoelle ja Rokuan Geoparkista Hailuotoon.

Palvelukokonaisuus kehittyy koko ajan. Uusia aktiviteetteja, elämyksiä ja muita palveluita tulee sen verran, että lehdistötiedotteita lähtee Oulun Matkailusta pari kuukaudessa.

Mutta säväyttävätkö pohjoispohjalaiset erikoi-

MATKAILU JA LIIKENNE

Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari haluaa olla luomassa Oulun seudun matkailulle selkeämpää identiteettiä.

suudet niin paljon, että ulkomaalaiset, muualta Suomesta tulevat ja paikalliset innostuvat tulemaan? Kivisaaren mielestä kyllä.

"Jos olemme sitä mieltä, ettei täällä ole mitään, meitä vaivaa lähisokeus ja tarvitsemme uudet silmälasit."

Kivisaari kävi maaliskuun lopussa Dubai Expo -maailmannäyttelyssä esittelemässä Oulun seudun matkailua. Oulun Matkailu tekee seudullisena matkailumarkkinointiyhtiönä määrätietoista markkinointia, sillä matkailijavirtoja ei saada sormia napsauttamalla. Matkailun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja vaatii omien vahvuuksien tunnistamista.

Se mikä meille on tavallista, saattaa olla kauempaa tulevalle elämys. Hiljaisuus, turvallisuus ja puhtaus voivat olla matkailussa valtteja.

Kivisaari kertoo ilman Lapin lisää pari esimerkkiä pohjoisesta: Kun Thaimaan suurlähettiläs ihastui kelopuuhun ja halusikin resorttikierroksen sijaan mennä metsän rauhaan katsomaan missä kelot syntyvät. Tai kun lappilainen per-

Valtatie 4 on Suomen pääväylä. Vaikka sitä on remontoitu, Oulun seudulla riittää vielä parannuskohteita. Kuva: Sami Korkala

he laittoi metsäpalstalleen riippumaton ja antoi turisteille mahdollisuuden halata halipuita.

"Sehän oli täydellinen tuotteistus. Muun muassa CNN teki siitä juttua. Oulun halipuu on Ilmakitaransoiton MM-kisat ja sellaista tarvittaisiin lisää."

Yleensä ottaen toimitusjohtaja kaipaa matkailualan yrittäjille samanlaista asennetta kuin isoissa matkailukeskuksissa.

"Lapin yrittäjillä on aina nälkä kasvun suhteen.

Minusta sellaista on syttymässä tännekin päin."

Liikennesolmu päätöksenteossa Oulun kaupunkiseutu on jo nykyisellään jykevä liikennesolmu, mutta sen täytyy vahvistua entisestään. Elinkeinoelämän puolelta liikenneväylien kehittämistä puoltavat metsä-, ja energiasektorin sekä raskaan teollisuuden kuljetusten toimivuuden varmistaminen sekä matkailun kehittäminen.

HUHTIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

21

MATKAILU JA LIIKENNE

"Onneksi sentään Oulun asemakeskushanke on nyt nytkähtänyt eteenpäin", Ilpo Tapaninen sanoo.

Helpolla ja nopeasti liikenneverkon kehittäminen ei tapahdu.

"Liikenneverkon kehittäminen on erittäin pitkäjänteistä vaikuttamista", Pohjois-Pohjanmaan liiton vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen sanoo.

Oulun seudulle erittäin tärkeiden pääradan ja Valtatie 4:n kehittäminen on määritelty EU:n tasollakin tärkeiksi kohteiksi Suomen saavutettavuudelle, mutta Väyläviraston investointiohjelmassa niitä ei ole asetettu investointijärjestyksessä kärkeen.

"Olemme jyrähtäneet pohjoisen puolesta ja ottaneet vahvasti kantaa siihen, kun kansallinen politiikka ei tuekaan Pohjois-Suomen osalta eurooppalaista liikennepolitiikkaa", Tapaninen sanoo.

"Tässä puhutaan todella isoista asioista, sillä saavutettavuus on yksi aluekehityksen peruspilareista ja kilpailukyvyn edellytys."

22

KAUPPAKAMARI

HUHTIKUU 2022

Pohjoisen suurhankkeet kaivannaisteollisuudessa, biojalostamoissa ja energia-alalla tulevat haastamaan liikenneverkon siitä huolimatta, että ydinvoimalahankkeen tulevaisuus onkin nyt epäselvä. Myös matkailu tarvitsee hyviä yhteyksiä sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta.

Pullonkaulat pois Vaikuttaminen Euroopan komission suuntaan tähtää siihen, että Oulusta saadaan entistä tärkeämpi multimodaalinen solmukohta. Pohjanmeri-Itämeri-ydinverkkokäytävää on juuri pidennetty pohjoiseen TEN-T suuntaviiva-asetuksella Helsingistä Oulun ja Tornio-Haaparannan kautta edelleen Ruotsin Luulajan satamaan saakka. TEN-T tarkoittaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa, joka yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet, meri- ja lentoyhteydet kokonaisvaltaiseksi liikenneverkoksi.

"Ukrainan sota on siirtänyt painopistettä liikennejärjestelmän osalta pohjoiseen. Yhtey-

Oulu haluaa tarjota matkailijoille kaupunkielämää ja luontoa. Kuva: Visit Oulu / Oulu

MATKAILU JA LIIKENNE

det Narvikiin ja laajemminkin Pohjois-Norjaan korostuvat huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmista", Tapaninen sanoo.

Suomen pääratahankkeille on mahdollista saada EU:n CEF-rahoitusta. Kansallinen investointiohjelma painottaa etelää, lähinnä Tampereen ja pääkaupunkiseudun raideliikenteen kehittämistä. Helsinki-Tampere yhteysväli ei edes ole tukikelpoinen hanke CEF-rahoituksessa.

"Ratahankkeita perustellaan elinkeinoelämän näkökulmasta ja sillä, mitä lisäarvoa ne voivat tuoda kansallisesti. Etelän hankkeet taas liittyvät lähinnä työmatkapendelöintiin", Tapaninen ihmettelee.

Valtatien 4:n Oulu-Kemi -välin parannus on sujuvoittanut liikennettä huomattavasti, mutta siitä huolimatta Nelostien suhteen on vielä paljon tekemistä.

dulla on Valtatie 8:lla Limingan kohdalla. Vaikka tietä on remontoitu viime vuosina, ohituskaistojen 25 kilometrin välimatka ja liikenteen hidastuminen Limingan kohdalla vievät sujuvuutta.

Kasitiellä näkyy jatkossakin paljon erikoiskuljetuksia, joissa viedään tuulivoimaloiden osia.

Pelkällä pääväylien kehittämisellä pääsee vasta puolitiehen.

"Alemman tieverkon kunto alkaa olla aika karsea ja korjausvelkaa on paljon. Olemassa oleva infra on tärkeää esimerkiksi metsäteollisuudelle."

Pohjolan Rengastieltä taas voi poiketa pikkuteitä pitkin sujuvasti ja turvallisesti erilaisiin kohteisiin – kunhan tiet ovat kunnossa.

Arktinen luonto voi olla monelle elämys: Kuva: Visit Oulu / Syöte

"Ii on edelleen pullonkaula. Nelostien kunto paljastuu heti, kun Limingan Haaransillalta jatketaan etelään. Siinä alkaa Suomen selkäranka olla aika kapea", Tapaninen toteaa.

Maakuntakaava mahdollistaa tien linjaamisen uudelleen tietyistä kohdista.

"Se on tärkeää, sillä nykyisellä maastokäytävällä ei päästä haluttuun palvelutasoon."

Pulkkila-Haurukylä ja Haurukylä-Haaransilta välin parantamisessa on esisuunnitteluvaihe meneillään.

"Suunnitelmat on oltava valmiina, jos rahaa aiotaan joskus saada. Tästä on vielä pitkä matka varsinaiseen lainsäädännön mukaiseen tiesuunniteluun. Tiehankkeissa visiosta toteutukseen voi mennä jopa kymmeniä vuosia", Tapaninen sanoo.

Iin ohella toinen valtatiepullonkaula Oulun seu-

HUHTIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

23

KOLUMNI

Elinikäinen oppiminen on yrityksen tärkeä voimavara Pienellä lapsella on luonnostaan halu opetella uusia taitoja ja asioita. Lapsuudessa opitaan vuorovaikutustaitoja sekä luodaan perusteet ja asenne elinikäiseen oppimiseen koko loppuelämäksemme.

Välillä tuntuu, että olemmeko aikuisiällä kadottaneet tämän innokkuuden ja taidon oppia ja omaksua uusia asioita, niin yksilö- kuin organisaatiotasolla.

HEIDI KEMPPAINEN, OULUN KAUPPAKAMARIN KOULUTUSJA TYÖVOIMAVALIOKUNNAN JÄSEN

MARI VIIRELÄ, OULUN KAUPPAKAMARIN PALVELUSEKTORIN JOHTAJA

Työtehtävät ja yhteiskunta muuttuvat ympärillämme, ja meidän on kyettävä omaksumaan ja oppimaan uusia taitoja pärjätäksemme. Entinen malli yhdestä tutkinnosta ja yhdestä työnantajasta on mennyttä. Meidän on kehityttävä sekä yksilöinä että organisaatioina panostamalla oppimiseen säilyttääksemme kilpailukykymme. Jotta elinikäistä oppimista tuettaisiin työelämässä optimaalisesti, on joustavuus avainasemassa.

Rakenteellisella tasolla elinikäinen oppiminen tarkoittaa osaamisen ekosysteemien luomista, vilkasta vuoropuhelua yritysten ja oppilaitosten kesken ja uudenlaista yhteistyötä eri koulutusasteiden ja koulutusta tarjoavien yritysten välillä, jolloin yritysten osaamistarpeisiin voidaan vastata joustavasti, räätälöityjen täsmäosaamista tukevien koulutusratkaisujen kautta. Tästä hyviä malliesimerkkejä ovat esimerkiksi Oulun yliopiston Jatkuvan oppimisen yliopisto –kokonaisuus (JOY) sekä Rastor-instituutti.

Oppimishalu ja sitä kautta osaamisen merkitys nousi esille ELY-keskuksen, Oulun kauppakamarin, OSAO:n ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tekemässä

24

KAUPPAKAMARI

HUHTIKUU 2022

osaamistarvekyselyssä, jossa vastaajista 80 % koki vastavalmistuneilla motivaation ja oppimishalun tärkeämmäksi kuin ammatillisen osaamisen. Samoin 71 % vastaajista koki tarvitsevansa täysin uudenlaista osaamista, mutta vain 30 % oli täysin varmoja siitä, mistä löytää henkilöstölle sopivia koulutuksia.

Aika on työpaikoilla resurssi, josta on huutava pula, ja valitettavasti se näkyy usein perehdytyksessä ja siinä, kuinka paljon ajallisesti panostetaan henkilöstön kouluttautumiseen. Edellä viitatun osaajatarvekyselyn mukaan 78 % vastanneista yrityksistä tarvitsee lisäresursseja henkilöstön kouluttamiseen ja 87 % kertoi perehdyttämisen olevan haasteellista aikapulan vuoksi.

Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky perustuvat osaamiselle olipa kyse kotimaisesta tai kansainvälisen osaajan avulla hankitusta osaamisesta. Osaajapulan vaivatessa eri toimialoja ja kohtaanto-ongelman kurittaessa työmarkkinoita osaamisen kehittämisen pitää kiinnostaa yrityksiä ja työntekijöitä. Ratkaisuja on tarjolla, vaikka valmiista tekijöistä olisi pulaa. Alueiden oppilaitokset eri koulutusasteilla ovat joustavia ja tarjoavat apua yrityksille osaamisen kehittämiseen. Myös TE-palvelujen täsmä- ja rekrykoulutukset ovat yritysten osaamistarpeita tukemassa.

Panostukset henkilöstön osaamiseen ja yritysten osaamistarpeisiin ovat ennen kaikkea investointi, jolla yritykset takaavat oman menestymisensä myös tulevaisuudessa.

LAKIPALSTA

Q&A LAKIMIEHELTÄ TÄLLÄ PALSTALLA PAIKALLISTEN LAKITOIMISTOJEN KOKENEET ASIANTUNTIJAT RATKOVAT JÄSENTEMME ONGELMIA LAIN NÄKÖKULMASTA. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI

Mitä osakeyhtiön omistuksen suojaamisessa tulisi ottaa huomioon?

Osakeyhtiön omistuspohja saattaa muuttua sen elinkaaren aikana esimerkiksi osakekauppojen, yhtiön pääomittamisten tai avainhenkilöiden sitouttamisten myötä. Yhtiö on voitu myös alun perin perustaa eri tahojen yhteisomistukseen. Osakkaan ja mahdollisesti myös hänen perheensä toimeentulo saattaa olla hyvin riippuvainen osakeomistuksesta ja siksi osakkaiden tulisikin sopia selkeästi keskenään yhtiön omistamisen pelisäännöistä, jotta muuttuvissa tilanteissa sekä yksittäisten osakkaiden että yhtiön etu tulisi kohtuudella turvattua. Nostan kirjoituksessani muutaman perusasian esille.

Osakkaan kuolemaan liittyen Korkein oikeus on linjannut päätöksessään (KKO 1983-II-119), ettei yhtiön muut osakkaat voi lunastaa edesmenneen osakkaan osakkeita tämän jakamattomalta kuolinpesältä yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeen nojalla, mikäli kuolinpesä ei ole halukas osakkeista luopumaan.

Osakassopimuksessa osakkaat voivat mm. sopia, että työskentely yhtiössä on edellytyksenä osakeomistukselle. Tähän liittyen Korkein oikeus on päätöksessään (KKO 2020:34) linjannut, ettei yhtiö voi lunastaa yksittäiseltä osakkaalta tämän osakkeita osakassopimuksen nojalla, jos osakas ei ole halukas luopumaan osakkeista.

Osakkaan kuolema tai aktiivisen osakkaan passivoituminen voi jo siis aiheuttaa tilanteita, joihin ei pelkästään osakassopimus tai yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke lääkkeenä auta. Mikä sitten auttaa? Lunastusehtoiset osakkeet sekä asiantuntijan käyttäminen yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen laadinnassa. Toki PRH:n sähköinen asiointikanava on nopea tapa perustaa yhtiö ja ilmaiseksi tarjolla olevat yhtiöiden perustamispalvelut edullisia, mutta aina ei kannata mennä siitä mistä aita on matalin.

Olennaista on huolehtia myös yhtiön rahoituskelpoisuudesta, jota voidaan osakkaan kuoleman varalta tukea esimerkiksi henkivakuutuksella. Osakkaan kuolemaan perustuvat osakelunastukset palvelevat usein perillistenkin etua mm. (rahavaroina) perintöverojen maksamiseksi. Muuten perintöveroihin liittyen, etenkin sellaisten pariskuntien kannattaa laatia avioehtosopimus, joilla on ainoastaan yhteisiä lapsia tai ei lapsia lainkaan.

Avioehtosopimuksen avulla on mahdollista ohjata leskeksi jääneelle puolisolle puolet kuolinpesän omaisuudesta täysin verovapaasti. Osakkaiden, heidän läheistensä ja yhtiön etu on mahdollista yhteensovittaa.

Varatuomari Tommi Salminen KPMG Rovaniemi tommi.salminen@kpmg.fi 050 5480 669 Kirjoittajalla on 15 vuoden kokemus yritysten lakiasioista.

Hänen erityisalojaan on yritysten omistus- ja rakennejärjestelyt.

HUHTIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

25

ILMOITUSTAULU

LUKUSUOSITUS

Lyhyesti lukuina Naisjohtajakatsaus Uusin naisjohtajakatsaus tarkastelee naisten osuuksia pörssiyhtiöiden hallituksissa, toimitusjohtajina ja johtoryhmissä eri valtioissa. Vertailumaina ovat pääasiassa muut EUja ETA-valtiot. Hallitusjäsenyyksien osalta vertailua tehdään myös muihin OECD-valtioihin.

1 300 000 000 l Maanteiden tavaraliikenne kuluttaa Suomessa dieselpolttoainetta 1,3 miljardia litraa vuodessa.

Ville Kajala, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

83 c / 55 % Dieselpolttoaineen litrahinta on noussut vuodessa 83 senttiä eli noin 55 prosenttia.

Talouskatsaus Kauppakamarien talouskatsaus kertoo talouden suhdannetilanteesta ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta yrityksiin. Katsaus on koostettu kauppakamarien jäsenyrityksille tehdystä suhdannekyselystä. Kysely tehtiin 15.–17.3. ja siihen vastasi 1926 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea.

30 % Polttoainekulujen osuus voi olla yli 30 prosenttia kuljetusyrityksen kaikista kuluista.

Jukka Appelqvist, pääekonomisti, Keskuskauppakamari Lähde: Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry.

EU-katsaus Keskuskauppakamarin julkaisema EU-katsaus kertoo, minkälaisen muodon Euroopan jälleenrakennus saa ja minkälaiset toimet ovat keskeisessä asemassa kestävän talouskasvun elvyttämisessä Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudella.

Päivi Wood, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

26

KAUPPAKAMARI

HUHTIKUU 2022

HUHTIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

2

HALLITUSPARTNERIT

Annukka Lantto Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry:n puheenjohtajaksi Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry valitsi vuosikokouksessaan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi KTM, yrittäjä ja kunniakonsuli Annukka Lanton.

Väistyvä puheenjohtaja Jari Laakso on ollut hallituksen jäsen neljä kautta, joista puheenjohtajana viimeiset kolme kautta.

Hallituksen jäseniksi valittiin jatkokaudelle Anssi Puutio, Riitta Schroderus, Aino-Mari Kiianmies, Petri Runtti ja Paula Ylisassi. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin toimitusjohtaja Susanna Koutonen Kemistä sekä toimitusjohtaja Kari Salmela Rovaniemeltä. Hallituksen jäsenyydestä väistyi Laakson lisäksi Jorma Kivelä, joka on toiminut hallituksessa viisi kautta. Toiminnanjohtajana toimii Ane Ahnger. ”Pohjois-Suomen hallituspartnereiden toimialueena on koko Pohjois-Suomi.

Hallituksen kokoonpano edustaa nyt mukavalla tavalla toimialuettamme”, toteaa uusi puheenjohtaja Lantto.

Hallituksen puheenjohtaja Annukka Lantto ja toiminnanjohtaja Ane Ahnger.

Puunkorjuun ja metsänviljelyn ammattilainen

Metsäpesälä Oy

Yritysasiakkaamme ovat Suomen tyytyväisimpiä!

Kiitämme teitä asiakkaamme.

Jatketaan yhdessä samalla polulla kohti menestyksekästä tulevaisuutta.

Lähde: EPSI Rating Vakuutus 2021

KOULUTUKSET

Kamari kouluttaa – osaaminen voimavaraksi!

Myynti, markkinointi ja viestintä 20.4. (9-12) Jari Parantainen: Tuotteista palvelusi, tuplaa katteesi, etä 26.4. alk. Digimarkkinoijan ja -myyjän sertifiointiohjelma, Hki/etä 11.5. (9-10) Digitaaliset palvelut ja sisällöt kuluttajansuojalain piiriin, etä 1.-2.6. Key Account Manager (KAM) -ajokortti®, Hki

KEVÄT/ALKUSYKSY 2022 - MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI!

HR ja työsuhde, palkanlaskenta

Talous ja verotus

20.4. (9-11.30) Etätyön johtaminen työlainsäädännön näkökulmasta, etä 4.5. (9-14) Verottajan vaatimukset matkakustannusten korvaamiselle, Hki/etä 5.5. (9-12) HR-dokumentaatio käytännössä, etä 6.5. (9-10.30) Vaihtelevan työajan työsopimukset, etä 17.5. (9-16) Palkanlaskijan päivä, Oulu/etä 25.5. (9-12) Työnantajan uudet velvollisuudet työntekijän työkykyvyn alentuessa, etä 1.-3.6.

HR-päivät 2022, Silja Serenade 15.6. (9-13) HR-vuosikello, etä

Johtaminen ja esihenkilötyö 21.4. (9-12) 27.4. (9-16) 28.4. (9-12) 3.5. (9-16) 4.-5.5.

17.-21.5.

1.6. (9-15) 7.6. (9-12)

Työnantajan vastuu työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista, Hki/etä Asiantuntijasta esihenkilöksi, Hki/etä Johdon mittarit ja raportointi, Oulu/etä Toimitusjohtajapäivä, Hki/etä Hyväksytty Advisory Boardin jäsen (HAB), Hki/etä Yrittäjän veroseminaari, Rooma Esihenkilön työkalupakki, Hki/etä Osakeyhtiön hallituksen ja johdon vastuu ja sen rajoittaminen. etä

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI (Syksy 2022)

Oulu Oulu Verkko 1. jakso 31.8.

19.10.

1.12.

2. jakso 14.9.

2.11.

14.12.

3. jakso 20.9.

22.11.

10.1.2023 Ryhmätyö 4.10.

29.11.

17.1.

4. jakso 12.10.

8.12.

24.1.

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ PUHEENJOHTAJAKURSSI 18.-19.5.

Kansainvälistyminen 4.5. (9-16) 10.5. (9-15) 25.5. (9-12)

Tullauksen ajankohtaispäivä, Oulu/etä Hyvä kansainvälinen kasvustrategia, Hki/etä Incoterms® 2020 -toimituslausekkeet ja logistiikan pullonkaulat, Hki/etä

19.4. (9-15.30) Financial assistant – talousassistentin valmennuspäivä, etä 20.4. (9-11.30) Kulujen edelleen veloitus arvonlisäverotuksessa, etä 22.4. (9-12) Kassavirtalaskelman idea, etä 27.4. (9-14) Kirjanpitäjän päivä, Oulu/etä 11.-13.5. Kirjanpito 2022 Tukholma -laivaseminaari 24.5. (9-12) Miten kirjanpito voi tukea yrityksen sisäistä laskentaa, etä 8.6. (9-12) Ostoreskontra – tulkintatilanteet ja ratkaisut, Hki/etä 9.6. (9-12) Osakeyhtiön varojenjako – kirjanpitäjän must know, Hki/etä

Verotus ja juridiikka 21.4. (9-15) Rakentamisen tiedonantovelvollisuus ja tilaajavastuulaki, etä 8.4.-8.6. Whistleblowing-koulutussarja, Hki/etä

IT

26.4. (14-15.30) Excel tehokäyttöön, etä 10.5. (14-15.30)Power BI - raportoinnin perusteet, etä 24.5. (14-15.30) Controllerin Excel-raportointi, etä 7.6. (14-15.30) Sujuvampaa Excelin käyttöä, etä

ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN: JAANA LAHTINEN jaana.lahtinen@chamber.fi puh. 050 408 0663, oulunkauppakamari.fi/ koulutus-ja-tapahtumat/ tulevat-koulutukset/ LISÄTIETOJA: RIITTA SCHRODERUS riitta.schroderus@chamber.fi p. 050 338 9350 Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

HUHTIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

29

KOULUTUKSET

Hyväksytty hallituksen jäsen® -puheenjohtajakurssi Aika: 18.-19.5.2022 Paikka: Oulu/etä Kurssilla luodaan perusta koko pk-yritysten hallituksen

KENELLE?

puheenjohtajan käytännön työlle: hallituksen ydinteh-

Kurssi sopii sekä hallitusten puheenjohtajille, puheenjohtajaksi aikoville

tävät ja tehokkuudet, yrityksen strategia sekä päätöksen-

sekä puheenjohtajan tehtävistä kiinnostuneille.

teko- ja johtamisjärjestelmä, kokouksen johtaminen ja työjärjestys, liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan

MIKSI?

katsaus, hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuh-

Kurssin aikana saat erittäin syväluotaavan ja käytännönläheisen kat-

teet, hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut.

sauksen pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajan työhön, samalla kun

Jakso 1: Puheenjohtajan peruskysymykset

hallitustyön johtaminen kehittyy kokonaisuudessaan.

Kurssipalautteista poimittua

18.5.2022 klo 12.15 - 16.30

”Erinomaisen käytännönläheinen” Avaus ja esittelyt

”Kiitos!”

Ryhmätyöt:

”Alustajilla paljon käytännön kokemusta ja se näkyi todella positiivises-

• Omistajien ja hallituksen tehtävät sekä vastuut

ti alustuksissa”

• Tulevaisuuden varmistaminen

”Hyvä, tiivis paketti”

• Yhteenveto ja seuraavan päivän ohjelma

Jakso 2: Yhteistyö ja vuorovaikutus • Tuloksellisuuden varmistaminen • Laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen • Hallitustyön tehokkuus • Yhteenveto ja keskustelu

Ratkaisevia siirtoja www.kuljetuspolar.fi

KAUPPAKAMARI

Hallituspartneri, KTM, HHJ PJ Antero Virtanen ja KTM, HHJ PJ Minna Metsälä, Ocio Oy

19.5.2022 klo 8.30-16.00

30

Asiantuntijoina toimivat

HUHTIKUU 2022

KOULUTUKSET

Hyväksytty Myyntijohtaja® -kurssi – uutta boostia myynnin johtamiseen ja kehittämiseen!

Tutustu HMJ-sivustoon!

Jokaisen menestyvän myyntijohtajan eduksi on kouluttautua, verkostoitua ja spar-

Täältä näet mm. tulevat koulutukset, referens-

rata uusia ajatuksia. Hyväksytty myyntijohtaja -kurssi tarjoaa kaikkea tätä –laaduk-

sit, aiemmilta kursseilta valmistuneet

kaan ja kokonaisvaltaisen kurssikokonaisuuden, nykyaikaiset menetelmät ja käytännönläheisen toteutuksen.

(luvan kuvan ja nimen julkaisuun antaneet) ja

MITÄ?

hyvaksyttymyyntijohtaja.fi/

muuta mielenkiintoista lisätietoa:

Kurssi valmentaa osallistujia myyntiorganisaation suorituskyvyn nostamiseen ja myynnin nykyaikaiseen johtamiseen. Sparraustyyppisen opiskelun lisäksi kurssilla

Asiakaspalautteita edelliseltä kurssilta

osallistujat tekevät tai päivittävät oman organisaationsa myyntistrategian.

Jakso Jakso Jakso Jakso

1 2 3 4

Myynnin strategia ja suunnittelu Myynnin tavoitteet ja mittarit Myyjien johtaminen ja esimiestyö Myynnin tukeminen

”Koulutus tarjosi juuri sitä, mitä lähdin hakemaan: - osaamista ja ymmärrystä siitä, miten

4.10.2022 klo 9-14 3.11.2022 klo 9-14 24.11.2022 klo 9-14 18.1.2023 klo 9-15.30

rakentaa toimiva myyntistrategia ja viedä se osaksi arjen tekemistä. Koulutuksen aikana työstetyt tehtävät auttoivat kiteyttämään ja priorisoimaan ne keskeiset asiat, jotka auttavat etenemään systemaattisesti kohti tavoitteita.

Kurssi on tyyliltään proaktiivinen ja kurssin aikana osallistujat pääsevät jakamaan

Erinomaisesti rakennettu kokonaisuus!”

kokemuksia ja verkostoitumaan keskenään. Lisäksi osallistujilla on käytössään keskusteluryhmä sekä yhteinen sähköinen alusta, jossa on tehtäviä, videoita ja muuta

Asiakkuuspäällikkö Piritta Jalonen, Terveystalo

oppimismateriaalia myynnin johtamiseen liittyen.

Julkiset Palvelut Oy.

Suosittua kurssia on toteutettu aiemmin Helsingissä, Oulussa, Turussa ja Seinäjoella.

Tervetuloa mukaan!

KENELLE? HMJ-kurssi on suunnattu b2b myynninjohtajille sekä sinulle, joka haluat tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja kehittää myyntiä.

MIKSI HMJ-KURSSILLE?

Menestyksekäs johtaminen vaatii aina hy-

• Antaa uusia eväitä, vinkkejä ja oppeja modernin myynnin johtamiseen

vää organisointia sekä jatkuvaa kehittämistä.

• Mahdollistaa omien ideoiden sparraamisen muiden kanssa ja asiantuntijan johdolla

HMJ-kurssin kouluttajien vahva kokemus yh-

• Tarjoaa konkreettista apua myyntistrategian laatimiseen

distettynä laadukkaaseen opetusmateriaaliin ja

• Herättää uusia ajatuksia ja ideoita myynnin asia- ja henkilöjohtamisesta

aktiiviseen vuoropuheluun antavat erittäin hyviä

• Antaa monipuoliset mahdollisuudet yksilöllisesti: kurssille voi tulla esimerkiksi haastamaan

eväitä myynnin ja markkinoinnin johtamisen

itseään, haistelemaan uusia tuulia nykyaikaisista ratkaisuista, kuten socialsellingistä tai oppi-

sekä strategiasuunnittelun kehittämiseen päivit-

maan parhaista ratkaisuista käytännön oppien kautta.

täisessä työssä.”

• Tiivis toteutus n. 3 kuukauden aikana neljässä lähijaksossa mahdollistaa osallistumisen joustavasti työn lomassa. Ei sitoutumista pitkään koulutusjaksoon.

• Sisältää koulutusonline.fi -videokirjaston käytön kurssin ajan (arvo 375 € + alv24%)

Customer Service Manager Jari Erkkilä, Herman Andersson Oy.

HUHTIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

31

Yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen löytyy apu yhdestä osoitteesta SOITA 08 558 558 10 TAI TULE KÄYMÄÄN BUSINESSASEMALLA

PALVELUMME LIIKEIDEA JA YRITYKSEN PERUSTAMINEN HAUTOMOTOIMINTA

BusinessAseman palveluneuvonta ohjaa eteenpäin!

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA

• Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla arkisin klo 9–15.

YRITYSRAHOITUS

• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16.

VIENTI JA KANSAINVÄLISTYMINEN LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET INNOVAATIOPALVELUT

• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta KÄYNTIOSOITE: BUSINESSASEMA, HALLITUSKATU 36 B, 90100 OULU

OMISTAJANVAIHDOKSET SIJOITTUMISPALVELUT TOIMIALAPALVELUT JA VERKOSTOT REKRYTOINTIAPU

businessasema.com/neuvonta businessoulu.com

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme osoitteessa businessoulu.com.