KAUPPA KAMARI
PEKKA TOVERI
EUROOPAN
PARLAMENTIN JÄSEN JA
KENRAALIMAJURI EVP.
Eurooppa on herännyt ja vahvistumassa niin taloudellisena kuin sotilaallisena toimijana. Se hyödyttää myös Suomea.
Vastuullisuus voi olla yrittäjän valttikortti –näin elämänturvayhtiö
vauhdittaa matkaa
Asiakkaiden omistama elämänturvayhtiö
LähiTapiola Pohjoinen on sitoutunut tukemaan pohjoisen yrittäjiä vastuullisessa liiketoiminnassa. Mitä vastuullisuus käytännössä tarkoittaa ja miten LähiTapiola Pohjoinen voi auttaa yrityksiä saavuttamaan kestävän tulevaisuuden?
Konkreettisia ratkaisuja kohti vastuullisuutta
LähiTapiola Pohjoisen markkinointi- ja viestintäjohtaja
Liisa Humalamäen ja yritysasiakkaiden parissa työskentelevän asiantuntijan Taneli Sarajärven mukaan vastuullisuusteema on ajankohtainen aihe, jota yksikään yritys ei voi tänä päivänä ohittaa.
”Koko liiketoimintamme rakentuu vastuullisuudelle: autamme asiakkaitamme varautumaan ja ennaltaehkäisemään vahinkoja. Vakuutus- ja sijoitusratkaisujen avulla yrittäjät voivat turvata niin yritystoimintansa, henkilöstönsä kuin itsensä”, Sarajärvi esittelee.
Yrityksille riskit voivat olla mittavia ja siksi kattava alkukartoitus on vaihe, johon kannattaa panostaa. Usein yrittäjä ei ole tullut ajatelleeksi kaikkia liiketoimintaan liittyviä riskejä. Tällöin asiantunteva kumppani nousee tärkeään osaan.
Vastuullisia toimia tuetaan myös uusilla avauksilla. LähiTapiola on tehnyt ilmastolahjoituksen Kauppakamarille, mikä mahdollistaa jopa 300 ilmastotyötään aloittavalle pk-yritykselle maksuttoman osallistumisen ilmasto-ohjelmaan vuonna 2025. Ohjelma tarjoaa käytännönläheistä koulutusta, työkaluja ja asiantuntijatukea hiilijalanjäljen laskentaan ja päästövähennystoimiin.
”Haluamme auttaa erityisesti yrityksiä, joille ilmastotyö on vielä uutta, ottamaan seuraavan askeleen kohti kestävämpää toimintaa. Samalla se voi tuoda yritykselle kilpailuetua ja kustannussäästöjä”, Humalamäki toteaa.
Vastuullisuus näyttäytyy vahvasti arjessa
Vastuullisuus ei näy vain asiakashoidossa, vaan se on läsnä myös LähiTapiolan omassa toiminnassa. Jo vuonna 1863 perustettu elämänturvayhtiö huomioi kestävän kehityksen valinnoissaan päivittäin niin tuotteissaan, palveluissaan kuin työnantajanakin.
Vastuullisuus ei ole enää lisä vaan välttämättömyys. ”Ihmiset haluavat yrityksiltä tekoja, jotka hyödyttävät sekä asiakkaita, yhteisöä että ympäristöä. Kun yritys toimii vastuullisesti, se rakentaa samalla myös luottamusta.”
LähiTapiola noudattaa esimerkiksi kestävän sijoittamisen periaatteita. Korvaustoiminnassa puolestaan tavoitellaan vastuullisempia korjaustapoja, kuten vihreiden eli käytettyjen varaosien hyödyntämistä ajoneuvojen korjauksissa. Paikallista elinvoimaisuutta tuetaan vuosittaisilla lahjoituksilla muun muassa mielenterveystyöhön, lasten harrastustoimintaan ja liikenneturvallisuuteen.
”Vastuullinen työnantaja panostaa myös henkilöstön hyvinvointiin. Tämä luo myös asiakkaille luottamusta ja turvaa, kun pystymme tarjoamaan pitkäaikaisia asiakassuhteita ja huolenpitoa saman yhteyshenkilön kautta.”
Tunnemme arjen ja elämän riskit sekä tiedämme, millaisia vakuutuksia tarvitset itsesi tai yrityksesi turvaksi. Paikalliset asiantuntijamme auttavat valitsemaan tarpeisiisi sopivat vakuutukset. Näin varmistamme, että voimme olla apunasi silloin, kun jotain sattuu.
Jätä yhteydenottopyyntö: lahitapiola.fi/yritysyhteydenotto
Resilienssiä ei voi ulkoistaa
Otsikon sanoilla Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava avasi kolmannen Pohjoisen Turvallisuus- ja talousfoorumin Oulussa. Foorumi käsitteli monelta kannalta resilienssiä, eli kykyä sopeutua nopeisiin muutoksiin.
Suomalaisten resilienssi on kasvanut merkittävästi viime vuosina mm. Covid-epidemian aikana, kun kauppoja ja ravintoloita suljettiin ja jopa kokoontumisia rajoitettiin. Sen jälkeen Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa nosti nopeasti mm. sähkön ja energian hintoja. Myös korkotaso nousi lähes kymmenen vuoden nollatasosta nopeassa tahdissa lähes neljään prosenttiin. Moni yritys ja ennen kaikkea kotitalous oli yhtäkkiä korkeiden lainanhoitokustannusten kourissa.
Näistä koettelemuksista on selvitty varsin hyvin, mutta globaalit kriisit jatkuvat edelleen ja esimerkiksi kesän USA:n tullipäätökset heiluttelevat vielä maailmantalouden kasvuodotuksia. Oleellista on kuitenkin jonkinlainen selvyys tullitilanteesta ja -tasosta, jotta yritykset kykenevät ottamaan sen huomioon vientiponnisteluissaan.
Yksi varmasti - vaikkakin valitettavasta syystä - kasvava sektori on puolustusteollisuus. Jo pelkästään uusi Nato-maiden linjaus nostaa puolustusmenot viiteen prosenttiin BKT:sta tarkoittaa merkittäviä panostuksia ja investointeja. Summasta 3,5 prosenttia menee ydinpuolustukseen ja loput turvallisuuteen sekä infrastruktuuriin. Euroopan on entistä selkeämmin otettava vastuu oman alueensa
(sotilaallisesta) puolustamisesta ja osallistuttava Ukrainan itsenäisyyden turvaamiseen. Pelkästään Suomen Puolustushallinnon kustannukset nousevat seuraavan neljän vuoden aikana 3,7 miljardia euroa.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ansiosta pohjoisten ja arktisten alueiden merkitys on selkeästi korostunut. Pohjoisen puolustamisen järjestämiseksi tarvitaan erilaista sotilaallista suorituskykyä kuin mitä liittokunnalla on aiemmin ollut. Suomi ja Ruotsi ovat arktisen sodankäynnin asiantuntijoita ja tuovat osaamistaan liittokuntaan. Nato:n sotilaallinen läsnäolo tuleekin vahvistumaan mm. Sodankylässä ja Rovaniemellä (Forward Land Forces Finland).
Puolustus- ja turvallisuusalan kehitys tietää huikeita kasvumahdollisuuksia myös Pohjois-Suomen teollisuudelle. Erityisen lupaavia näkymiä tarjoavat digitaalinen huoltovarmuus ja kaksoiskäyttöteknologiat. Näillä tarkoitetaan teknologioita, jotka soveltuvat niin sotilas- kuin siviilikäyttöön. Puolustus ja turvallisuus voivat synnyttää Pohjois-Suomen liiketoiminnalle samanlaisen loikan kuin koettiin tietoliikenteen ansiosta 1990-luvulla. Tuolloin kasvatettiin osaamista ja kansainvälistä bisnestä hyvässä yhteistyössä Oulun yliopiston ja muiden oppilaitosten, VTT:n sekä lukuisten yritysten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa.
Tämän kehityksen vauhdittamiseksi on rakentumassa alueellinen ekosysteemi, joka tukee puolustus- ja turval-
lisuusalojen nopeaa kehittämistä ja skaalaamista kansainvälisille markkinoille. Uuden ekosysteemin nimi on NDSN (Northern Defence and Security Network). NDSN:n tavoitteena on rakentaa yhteistyöverkosto tukemaan puolustus- ja turvallisuusalan kasvua Pohjois-Suomessa.
Resilienssin merkityksen lisäksi toinen mieleen painunut oppi Turvallisuus- ja talousfoorumista oli tarve kellotaajuuden nostamiselle niin tuotekehityksessä kuin taloudessakin.
Pontimena on, että Suomella on sotaa käyvän Venäjän kanssa 1340 kilometriä yhteistä rajaa. Tavoitteena on, että tämä tilanne säilyy ennallaan.
JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
IT-RATKAISUT
TEOLLISUUDELLE,
ASIANTUNTEVA LAKITOIMISTO LIIKETOIMINTASI TUKENA
• Julkiset hankinnat • Riidanratkaisu
• Työ- ja sopimusoikeus • Oikeudelliset asiakirjat • Hallinto- ja vero-oikeus
Ota yhteyttä - kartoitamme asiasi maksutta!
Roope Kauhanen
lakimies (OTM), luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, kaupanvahvistaja puh. 050 472 2983 roope@lainopilliset.fi
Torikatu 8, 88600 Sotkamo www.lainopilliset.fi www.rescomi.com
OULUN KAUPPAKAMARI
WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI
PÄÄTOIMITTAJA
Jari P. Tuovinen
VASTAAVA TOIMITTAJA
Mika Kulju
TOIMITUSSIHTEERI
Jaana Lahtinen
KONSEPTI JA ULKOASU
PunaMusta Oyj
TAITTO
Jan Åqvist
KANNESSA
Pekka Toveri
Europarlamentaarikko, kenraalimajuri evp
Kuva: Martin Lahousse
PALAUTTEET:
mika.kulju@chamber.fi
JULKAISIJA
Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu
ILMOITUSMYYNTI
ADAPTI-PALVELUT
Puh. 050 369 2556 myynti@adaptipalvelut.fi
ILMESTYMINEN
Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.
PAINO
PunaMusta Oy, Oulu
JAKELU
Noin 1800 kpl
-Jäsenyrityksiin
-Sidosryhmille
-Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa
SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO
Oulun kauppakamarin www-sivuilla: www.oulunkauppakamari.fi
ISSN 1458-6002
OULUN KAUPPAKAMARI
Numero 3 / syyskuu 2025
3
PÄÄKIRJOITUS
Resilienssiä ei voi ulkoistaa
10
TUIJA KARANKO
Uutta potkua puolustusvientiin
18 14
PEKKA TOVERI
Vahvasti liittoutunut Suomi on nyt paremmassa turvassa kuin kertaakaan itsenäisyytensä aikana
OSAAMINEN ON PARAS PUOLUSTUS
Turvallisuus- ja puolustusalan innovaatioiden kehittämisen taustalle on rakenteilla verkostoperiaatteella toimiva teollisuuslähtöinen hubi
22
26
LYHYET AALLOT, PITKÄ ETUMATKA
Oululaisen KNL Networksin uniikki ohjelmistoradio on kuuma tuote puolustusteollisuudessa
PÄIVI POHJANHEIMO
Talous ja turvallisuus ovat toistensa edellytykset
Kuva: Sami Korkala
Oulun kauppakamarin Oktoberfest 9.10.2025 Oulu
TERVETULOA SYKSYN HAUSKIMPAAN VERKOSTOITUMISTAPAHTUMAAN!
Luo uusia kontakteja, vahvista ammatillisia suhteita ja pidä samalla hauskaa rennossa tunnelmassa! Teeman mukainen pukeutuminen on suositeltavaa – paras asu palkitaan!
Matalan kynnyksen verkostoitumispeli takaa rennon aloituksen ja luo loistavan pohjan uusille tuttavuuksille. Illan kruunaavat maukas Oktoberfest-buffet ja viihdyttävä yllätysohjelma, joka pitää tunnelman katossa loppuillan ajan.
Supertorstai 2025: Samana päivänä järjestetään BusinessOulun FutureTech-tapahtuma. Yhdessä nämä kaksi tilaisuutta muodostavat syksyn tärkeimmän verkostoitumis- ja bisnespäivän, josta et halua jäädä paitsi!
VIRALLINEN JATKOPAIKKA:
Teerenpeli Oulu.
Aika: 9.10.2025 klo 17-21
Paikka: Technopolis Ydinkeskusta, Sepänkatu 20, Oulu
Jäsenetuhinta 70 €, hinta 80 € + alv 14 %.
ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittaudu mukaan ja hanki lippusi viimeistään 25.9.25 mennessä.
”Hieno tapahtuma, yksi parhaista Oulussa erilaisiin toimijoihin verkostoitumisessa.”
”Olen joka kerta saanut Oktoberfest-tapahtumastanne uusia kontakteja ja liidejä!”
”Tila toimi todella hyvin ja tarjoilut olivat erinomaisia.”
Yhteistyössä:
Tekemisen asenne
Sen vain tuntee – mistä onnistumiset rakentuvat. Yhdessä autamme paikallisia yrityksiä ja yrittäjiä kasvamaan koko kansan menestystarinoiksi. Meiltä saat Pohjois-Suomen laajimmat palvelut yrityksille ja yrittäjille. Ota yhteyttä paikalliseen asiantuntijaan.
Tutustu meihin: op.fi/pohjolan/yrityspalvelut
Meillä on jotain yhteistä
Vuokraamme toimisto-, liike-, varasto-, tuotanto- ja logistiikkatiloja Suomesta.
Loppuvuosi 2025: -50 % vuokrasta vähintään vuoden vuokrasopimuksiin. Tarjous on voimassa 31.10.2025 asti.
The Arctic Is the Next Playground for Great Powers
MARI VIIRELÄ Oulu Chamber of Commerce Director of Service Sector
mari.viirela@chamber.fi
050 482 2305
President Trump of the United States and President Putin of Russia recently met in Alaska, after which Ukrainian President Zelensky and Europe’s key leaders met with Trump in Washington. The latter event was a step toward peace in the war of aggression launched by Russia. The message to the world was that neighbors need to maintain good relations.
Global political events also have indirect effects on us. The great powers share a common interest in the Arctic region and its natural resources. Although Trump has, for the time being, avoided mentioning Greenland in his public statements, this does not mean he has lost interest in Greenland’s natural resources or its strategic position in the Arctic. Russia, for its part, has aimed for dominance in the Arctic region even before its invasion of Ukraine, and has invested heavily in its Arctic military bases.
Prior to its aggression against Ukraine, Russia had set a goal of expanding the Northern Sea Route. The war in Ukraine has tied up Russia’s resources, but if the situation changes, it is likely to have consequences for Russia’s military activity in the Arctic. At present, the country’s Northern Fleet is far from its former glory, further weakened by Ukrainian drone strikes this past summer. However, Russia’s nuclear submarine fleets in the High North remain in good readiness and operational condition.
China’s interest in the Arctic stems from its dependence on maritime trade. Currently, most of China’s energy imports and exports rely on southern hemisphere shipping routes, whose key choke points and lanes are largely under U.S. influence and surveillance. “A Polar Silk Route” could shorten the travel time of Chinese vessels to and from Europe, along a passage not yet under U.S. control. A significant reduction in transport costs would inevitably improve China’s competitiveness in the markets, making the Arctic of considerable economic and geopolitical importance to Beijing.
The EU is not an Arctic great power, but it has member states and territories within the Arctic region, such as Finland, Sweden, and Denmark. So far, in its CSDS Policy Brief related to European security, diplomatic relations, and strategic development in the Arctic, the EU has only outlined the security challenges in the region.
In the changed geopolitical situation, it would be important for the European Union to also have its own dedicated and coordinated security policy for the Arctic. Finland’s Arctic strategy was drafted before Russia’s invasion and needs updating. Finland must safeguard its interests as the great powers increasingly turn their attention to the North. In this matter as well, Finland can play a role greater than its size — something President Alexander Stubb has demonstrated through his own example.
By building bridges, we can create a safer world
The Universal Declaration of Human Rights states that everyone has the right to life, liberty, and security. When we do not feel safe and secure, it is difficult to anchor ourselves and build our lives. Today, the world is full of insecurity—the news is filled with wars, crises, genocides, and the whims of superpowers. World peace feels like a distant dream.
Wars are always complex, but they are consistently fueled by the “us versus them” mentality. When we don’t know each other, we are more vulnerable to propaganda, fear, and false impressions. “When war is declared, truth is the first casualty,” as the saying goes. That is why communities and spaces where we can meet people outside our own circles—and see each other as individuals—are more urgent than ever.
In Junior Chamber International, we build bridges. Bridges between people, between nations, and between cultures. According to JCI Creed, we believe that earth’s great treasure lies in human personality. Peace and security are born from everyday actions, collaboration, and mutual understanding. The global JCI community has a shared mission: to provide leadership
development opportunities that empower young people to create positive change. When we take the time to learn about each other’s different ways of living, cultures, and values, we often discover that we have more in common than we think.
In JCI Oulu, we are part of this international network, where friendship and community break down boundaries and language barriers. Good governance, openness, and responsible leadership are not just local goals—they are universal values that strengthen trust and security both in working life and in society.
Security is not achieved alone. It is created when we face each person as an individual with their own background and life story—when we listen to and collaborate with one another. Maybe the superpowers of the world are not the only ones holding the keys to peace—maybe we hold them too.
JENNIMARI KOSKELA,
ANNA POROPUDAS, JCI Oulu Local Deputy President 2025
Uutta potkua puolustusvientiin
NATO-JÄSENYYDEN JA EUROOPAN VARUSTAUTUMISEN ODOTETAAN AVAAVAN SINIVALKOISELLE
PUOLUSTUS- JA TURVALLISUUSTEOLLISUUDELLE
UUSIA VIENTIMARKKINOITA. PUOLUSTUS- JA
ILMAILUTEOLLISUUS PIA RY:N PÄÄSIHTEERI
TUIJA KARANKO KUITENKIN MUISTUTTAA, ETTEIVÄT OVET AVAUDU ITSEKSEEN.
TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: MEERI UTTI
Suomen puolustustarvikevienti on ollut Ukrainan sodan myötä varsin hyvässä myötätuulessa. Viime vuonna luvanvaraisten puolustustarvikkeiden viennin loppusumma kiipesi jo noin 206 miljoonaan euroon.
Myös lähivuodet näyttävät lupaavilta. Myönnettyjen vienti- ja siirtolupien arvo nousi 1,4 miljardiin euroon, mikä on kaikkien aikojen ennätys.
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA:n pääsihteerin Tuija Karangon mukaan puolustusministeriön alkukesällä julkistamat vientiluvut eivät sisällä kaksikäyttötuotteita, jotka nimensä mukaisesti soveltuvat sekä siviili- että sotilassektorille. Niistä puuttuvat myös tuotteet, joiden vientiin ei tarvita vientilupaa.
”Ne nostavat lukuja vielä selvästi ylöspäin. Sinällään nuo kasvuluvut eivät enää yllätä. Ne kertovat, että suomalaiselle osaamiselle on markkinoilla kysyntää. Samaa viestiä tulee myös yrityksiltä”, Karanko kertoo.
PIA:n jäsenyritysten yhteenlaskettu vienti oli vuonna 2024 runsaat miljardi euroa.
Liialliseen optimismiin ei kannata kuitenkaan pääsihteerin mukaan tuudittautua. Vaikka vientiluvat ovat ennätystasolla, se ei vielä tarkoita automaattista tulovirtaa.
KUKA: Tuija Karanko, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri vuodesta 2010 lähtien.
Sitä ennen neuvonantajana ja virkamiehenä puolustusministeriössä, maa- ja metsätalousministeriössä sekä Puolustusvoimissa.
KOULUTUS: Yhteiskuntatieteiden maisteri.
PERHE: Aviomies ja bostoninterrieri Pastis.
HARRASTUKSET: Klassinen laulu, metsästys, puutarhatyöt.
Vientiin kaivataan lisäresursseja
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) totesi pari vuotta sitten Kauppakamarilehden haastattelussa, että Suomen tulisi tähdätä yhdeksi turvallisuusteollisuuden kärkimaaksi.
Perusteena oli se, että perinteisen puolustusteollisuuden lisäksi Suomesta löytyy tietotaitoa etenkin huoltovarmuuden ja väestönsuojelun puolelta. Myös Nato-jäsenyyden on vakuuteltu avaavan suomalaisyrityksille uusia ovia vientimarkkinoille.
Karangon mukaan Suomelle löytyy markkinarakoa ja Naton jäsenyys on kiistatta iso mahdollisuus. Onnistuminen tarjouskilpailuissa vaatii kuitenkin riittävän hyvät kortit, oikeaa ajoitusta sekä huolellista pohjatyötä.
Aina ei sekään riitä.
”Puolustusteollisuus on hyvin protektionistinen markkina, joten päätöksenteossa on aina mukana politiikkaa, kotiinpäin vetoa ja lehmänkauppoja”, päivätyönsä ohella myös NIAG:n (Nato Industrial Advisory Group) varapuheenjohtajana toimiva Karanko muistuttaa.
Naton kumppani- ja jäsenmaiden teollisuusjohtajista koostuva ryhmä tukee Natoa materiaalisten suorituskykyjen ja teknologioiden ennakoinnissa.
Karangon mukaan puolustusvientiin kohdistuu puoluekannasta riippumatta isoja odotuksia ja tavoitteita. Politiikkojen puheet ja teot eivät kuitenkaan ole tässä kohtaa tasapainossa.
”Public to Government -kauppa on jotain aivan muuta kuin perinteinen b-to-b-kauppa. Puolustusministeriöön ja Puolustusvoimiin tarvittaisiin muutama lisähenkilö kolkuttelemaan ja avaamaan vientiovia sekä kehittämään puolustushallinnon ja teollisuuden yhteisprojekteja. Nyt tällaisia resursseja ei ole”, Karanko toteaa.
”Ensin on oltava nimet papereissa ja se on puolustusteollisuusbisneksessä usein monen mutkan takana”, Karanko muistuttaa.
Uusilla tulokkailla on opeteltavaa
Petrattavaa on myös vientihaaveita omaavilla yrityksillä. Potentiaalisen asiakkaan ensimmäisestä yhteydenotosta on usein pitkä matka tarjousvaiheeseen – ja vielä pidempi varsinaisten kauppojen syntymiseen. Siksi asiakkaisiin, heidän tarpeisiinsa ja julkisiin kilpailutuksiin on perehdyttävä pintaa syvemmältä.
”Mitä sensitiivisempi tuote, sitä tiukemmat ovat vaatimukset. Lisäksi asiakkaat haluavat yksittäisten ratkaisujen sijaan kokonaisia järjestelmiä”, Karanko opastaa.
Perinteisten ammusten, aseiden ja ajoneuvojen lisäksi markkinarakoa on digitalisaatiossa. Vahvoja tuotesegmenttejä ovat avaruus-, tiedustelu- ja valvontateknologia sekä erilaiset johtamisjärjestelmät.
”Tärkeä voimavara ovat myös start up-yritykset, joiden bisnesideat voivat
syntyä esimerkiksi varusmiespalveluksen aikana. Ammattisotilaat ovat harvoin insinöörejä ja tuotekehittäjiä, mutta heitä löytyy varusmiesten riveistä”, Karanko huomauttaa.
Pitkäjänteisyyttä vientipolitiikkaan
Kotimaisen puolustusteollisuuden tilauskirjat ovat tällä hetkellä hyvällä tasolla ja yleiset asenteet toimialaa kohtaan ovat muuttuneet selvästi aiempaa suotuisammiksi. Myös sijoittajat ovat alkaneet pitää puolustusteollisuutta tuottoisana ja jopa vastuullisena kohteena.
Alan edunvalvontaorganisaatiota pitkään luotsannut Karanko tunnustaa itsekin hämmästyneensä, kuinka nopeasti takavuosien miekat auroiksi -ajattelusta on hypätty lähes toiseen ääripäähän.
”Toisaalta on aika surullista, että kansalaisten ja poliittisten päättäjien turvallisuusherätykseen tarvittiin sota Ukrainassa”, Karanko sanoo.
Karangon toiveena onkin, että yleisen asennemuutoksen myötä päästäisiin eroon myös hallituspohjan mukaan muuttuvasta vientipolitiikasta. Tempoilun sijaan puolustusvientiin tarvitaan selkeää strategiaa ja yli hallituskausien ulottuvia linjauksia.
”Tässä olemme antaneet monille kilpailijamaille aivan liiaksi etumatkaa”, Karanko harmittelee.
Pitkäjänteinen politiikka toisi varmuutta myös huolto- ja ylläpitopalveluiden vientiin, sillä puolustusteollisuudessa tuotteiden elinkaaret ovat jopa 50–60 vuotta.
”Näin vältetään tilanne, jossa täältä myytyihin tuotteisiin ei voida vientirajoitusten vuoksi toimittaa varaosia tai huoltopalveluja”, Karanko toteaa.
Veri veti virkamieheksi
Tuija Karanko on tehnyt pitkän työuran puolustusasioiden parissa, sillä ennen nykyistä PIA-pestiään hän työskenteli vuosia muun muassa puolustusvoimien ja puolustusministeriön virkamiehenä.
Mikä sitten sai valtiotieteitä ja sosiologiaa opiskelleen maisterin suuntaamaan puolustushallintoon ja sittemmin koko toimialan edunvalvojaksi?
”Elämä vie. Tähtäsin jo lukioikäisenä virkamiesuralle, sillä halusin edistää yhteistä hyvää. Samalla ajattelin pelastavani myös Suomen ja koko maailman”, cheerleadingin suomalaispioneereihin kuuluva Karanko naurahtaa.
Vuodet puolustushallinnossa tekivät tutuiksi alan toimintatavat ja keskeiset toimijat. Kun Karangon edeltäjä Puolustus- ja Ilmailuteollisuus
PIA ry:ssä eläköityi, vaihtui työpaikka Eteläranta 10:een. Vuosien saatossa pääsihteerille ovat tulleet tutuiksi niin pienet asepajat kuin ylelliset valtiosalit.
”Isommat sopimukset tehdään usein ylimmällä valtiotasolla, joten matkan varrella on päässyt kättelemään pääministereitä, presidenttejä ja kuninkaallisia. Tuore tähtihetki oli jäsenyritys Bevenicin tehdaslaajennuksen vihkiminen Kuopiossa.”
Taattua turvallisuutta
EUROOPASSA JA MAAILMALLA KUOHUU TAVALLA, JOLLAISTA EI OLE KOETTU LÄHES SATAAN VUOTEEN. SAMALLA MONI ON ALKANUT MIETTIÄ, MITEN SUOMI TÄSTÄ MYLLERRYKSESTÄ SELVIÄÄ. PEKKA TOVERIN MUKAAN VAHVASTI LIITTOUTUNUT SUOMI ON NYT PAREMMASSA TURVASSA KUIN KERTAAKAAN ITSENÄISYYTENSÄ AIKANA.
TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: MARTIN LAHOUSSE
Jos joku olisi vuosikymmenen vaihteessa ennustanut, että Euroopassa riehuu muutaman vuoden päästä hyökkäyssota, Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä, EU- ja Nato-maat tuplaavat puolustusbudjettejaan, Suomen itäraja on kiinni koko matkaltaan, Gazassa on käynnissä täystuho ja Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump pommittaa yhdessä Israelin kanssa Irania, hän olisi todennäköisesti jäänyt ajatuksineen varsin yksin.
Venäjän selvästi jyrkentynyt ja kylmän sodan linjoille kääntynyt ulkopolitiikka herätti toki hämmennystä jo vuonna 2020 eikä Trumpin paluutakaan pidetty täysin poissuljettuna. Silti tilanne, jossa Euroopassa käydään perinteistä maasotaa ja kriisipesäkkeitä on monella muullakin ilmansuunnalla, tuntui tuolloin lähes utopistiselta.
Myös europarlamentaarikko ja pitkän sotilasuran tehnyt Pekka Toveri (Kok.) tunnustaa, että globaali turvallisuustilanne on huonoin vuosikymmeniin. Globaali suurvaltakilpailu jyllää ja ”lusikat ovat nyt menossa uuteen jakoon”.
”Suurvallat ovat valmiita ottamaan omansa vaikka väkisin. Samaan aikaan kansainvälinen järjestys on rikki ja YK varsin hampaaton. Käynnissä on monia konflikteja ja uusia kytee koko ajan, kuten mm. Intian ja Pakistanin keväinen yhteenotto meille osoitti”, kenraalimajuri evp. listailee.
Suomi ei jää yksin
Euroopan ja Suomen suurin uhka on Venäjä, mutta taustalla häärii myös sen tukena pysyttelevä Kiina. Sekin käy kauppasotaa, mutta
huomattavasti ovelammin kuin Donald Trumpin Yhdysvallat.
”Kiinan tavoitteena on luoda riippuvuussuhteita, joita voi tarvittaessa käyttää kiristämiseen”, Toveri muistuttaa.
Tähän riskiin on hiljalleen havahduttu myös Euroopassa muun muassa kiinalaisten vähin äänin hankkimien kiinteistö- ja satamaomistusten myötä. Varoittavat äänenpainot ovat lisääntyneet myös meillä Suomessa etenkin datakeskushankkeiden myötä.
Pitäisikö meidän suomalaisten olla huolissaan?
Toverin mielestä liialliseen synkistelyyn ei ole aihetta. Eurooppa on herännyt ja vahvistumassa niin taloudellisena kuin sotilaallisena toimijana. Se hyödyttää myös Suomea.
”Euroopan edellisen ison myllerryksen aikaan olimme yksin. Nyt olemme jäseninä maailman vahvimmissa sotilas- ja kauppaliitoissa. Hyvän kansallisen puolustuskyvyn, Nato-jäsenyyden ja alueellisen liittolaisyhteistyön ansiosta olemme paremmassa turvassa kuin kertaakaan itsenäisyytemme aikana. Lisäksi EU-jäsenyys tuo meille taloudellista turvaa mahdollisessa kauppasotatilanteessa”, Toveri toteaa.
Tummia pilviä karkotti myös kesäkuinen Natohuippukokous, jossa päätettiin puolustusbudjettien merkittävistä korotuksista seuraavien kymmenen vuoden aikana. Samalla saatiin varmistus, että Yhdysvallat seisoo edelleen Nato-liittolaistensa takana.
”Nato on nyt liikkeellä oikeaan suuntaan ja samalla luottamus artikla viitoseen on vahvistunut”, Toveri tiivistää.
Takaisin EU-keskiöön
Suomi oli EU-jäsenyytensä alkutaipaleella aktiivinen toimija, joka hakeutui tietoisesti veturimaiden kylkeen ja päätöksenteon keskiöön.
Hiljalleen vauhti hiipui ja EU-politiikassa tärkeät henkilökontaktit katkesivat vallanvaihdoksiin.
Monien mielestä Suomi myös passivoitui ja ajautui suosiolla sivuraiteelle yhdessä monen muun pienemmän jäsenmaan kanssa.
Toverin mielestä Suomi on tällä hallituskaudella palannut EU-vaikuttamisen ytimeen monen lepsun vuoden jälkeen.
”Hallituksen EU-tavoiteohjelma antaa siihen hyvän pohjan. Turvallisuus, puolustus ja varautuminen ovat nyt EU:ssa valokeilassa, joten Suomi saa osaamisensa ja tunnetun kyvykkyytensä ansiosta paljon tilaa ja vaikutusvaltaa”, Toveri kehaisee.
Myös Henna Virkkusen (kok) painava komissaarisalkku ja kokoomusjohdon läheiset suhteet parlamentin suurimman ryhmän EPP:n johtoportaaseen tuovat vaikutusmahdollisuuksia.
”Suomen linjana on, että EU:n on oltava vahvempi geopoliittinen toimija ja meidän on vietävä kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvää osaamista myös muualle Eurooppaan. Näin kestämme paremmin niin hybridisotaa kuin muitakin uhkia ja kriisejä”, Toveri listaa.
Tavoitteisiin on kirjattu myös EU:n puolustusteollisuuden ylösajoa, sotilaallisen suorituskyvyn ja liikkuvuuden parantamista sekä muun muassa puolustustutkimuksen kehittämistä.
”Tähän kaikkeen on suunnattava varoja sekä kehitettävä lainsäädäntöä, jotta asiat saadaan etenemään nopeammin ja helpommin.
Resursseja tarvitaan etenkin EU:n itäisille alueille, josta Eurooppaa myös puolustetaan”, Toveri tähdentää.
Sotilaan ääni on nyt arvossaan
Eduskunnasta europarlamenttiin lennähtäneellä Pekka Toverilla on nyt takana vuosi töitä Brysselissä ja Strasbourgissa.
Vielä viime vuosikymmenellä armeijataustainen euroedustaja oli parlamentin käytävillä liki kummajainen. Sotilaita on edelleen niukasti, mutta heidän äänensä kuuluu nyt selvästi aiempaa paremmin. Eurooppalaisten herääminen tilanteen vakavuuteen ja tarpeisiin on Toverin mukaan käsinkosketeltavaa.
”Tilannetta kuvaa aika hyvin se, että puolustusvaliokunnassa on jäsenenä kolme evp-kenraalia. Suomalaisena sotilaana täällä on erityisen
hyvä olla, sillä meillä on kova maine oman puolustuksemme hoitavina ammattisina”, hän kertoo.
Tuleva syksy kuuluukin olevan kiireinen. Komissio on laatinut strategiat puolustuksesta, resilienssistä ja sisäisestä turvallisuudesta, ja niiden toimeenpano edellyttää seurantaa ja säädösmuutoksia. Hiontatyötä riittää myös säädös- ja regulaatiorintamalla, jotta puolustusteollisuuteen saataisiin lisäkierroksia ilman EU-pykälien jarrutusta.
”Sotilasliikkuvuuden kehittämisestä on tulossa käsittelyyn vastaava paketti ja omat kiireensä tuo myös Ukrainan tukeminen ja Ukraina-delegaation puheenjohtajuus”, Toveri listaa.
Suomalaistuotteille on nyt kysyntää
Euroopan varustautuminen on yhdessä Nato-jäsenyyden kanssa avaamassa suomalaisyrityksille kosolti uusia vientimarkkinoita.
Pekka Toverin mukaan Suomen valttina ovat etenkin käytännönläheiset, monessa tapauksessa varusmiespalvelun aikana syntyneet ja sen pohjalta eteenpäin kehitetyt innovaatiot.
”Ne ovat usein myös verrattain halpoja ja helppokäyttöisiä, sillä ne on suunniteltu ammattilaisten sijaan Suomen kaltaisille kansanarmeijoille. Väestönsuojelupuolelta löytyy niin ikään osaamista, joka on monista maista rauhan aikana jo kadonnut”, Toveri toteaa.
Parempaankin olisi kuulemma mahdollisuuksia, jos vain kansallinen vientiluvitus ja
EU-byrokratia saataisiin nykyistä sujuvammaksi.
Ruotsissa kansalaisia on jo varoitettu suoranaisesta sodanuhkasta ja kannustettu mm. kotiviljelyyn. Toverin mukaan palstanpito on kaikin puolin kannatettavaa, mutta sillä ei hoideta kansallista huoltovarmuutta.
”Meillä on Euroopan paras huoltovarmuusjärjestelmä, mutta silti oma varautuminen kannattaa. Viranomaisten kuorma on aina kevyempi, kun kansalaiset, yritykset, kunnat ja kaupungit pärjäävät kriisiaikana hetken aikaa myös omin avuin.”
S P A H O T E L R U N N I
I i s a l m e n s y d ä m e s t ä l ö y d ä t h o t e l l i n j o k a o n s o p i v a n k a u k a n a k a i k e s t a
K O K O U S & H Y V I N V O I N T I H O T E L L I M O N I P U O L I S E T T I L A T
J Ä R J E S T Ä M M E M O N I P U O L I S E T J A
I D E A R I K K A A T T I I M I J A K O K O U S P Ä I V Ä T
T O I V E I D E N N E M U K A I S E S T I
K A I K E N K O K O I S I L L E R Y H M I L L E .
6 k a b i n e t t i a
M a r s a l k k a s a l i
R a v i n t o l a
T i l a u s r a v i n t o l a
8 2 h u o n e t t a
Y H T E Y D E N O T T O
m y y n t i p a l v e l u @ s p a h o t e l r u n n i . f i R u n n i n t i e 4 0 7
7 4 5 9 5 R u n n i
w w w . s p a h o t e l r u n n i . f i
S a v u s a u n a
K y l p y l ä o s a s t o
A k t i v i t e e t i t
O h j e l m a p a l v e l u
H y v i n v o i n t i p a l v e l u t
0 4 0 - 6 6 7 1 8 4 6
Osaaminen on paras puolustus
OULUN SEUDUN YRITYKSET VOIVAT LYÖDÄ PAREMMIN LÄPI PUOLUSTUS- JA TURVALLISUUSALAN GLOBAALEILLA MARKKINOILLA, KUN NIIDEN TUEKSI RAKENNETAAN YHTEISTYÖELIN TEHOSTAMAAN TOIMINTAA.
TEKSTIT: SAMI KORKALA, KUVAT: BUSINESS OULU / JUSSI LEPONIEMI
Bittium esitteli osaamistaan Pariisin Eurosatory-messuilla
Turvallisuus- ja puolustusalan innovaatioiden kehittämisen taustalle on jo rakenteilla verkostoperiaatteella toimiva teollisuuslähtöinen hubi. Se yhdistää paikalliset yritykset, korkeakoulut ja viranomaiset sekä auttaa mukana olevien yritysten rahoituksessa.
“Verkosto on nyt rakentamisvaiheessa ja uskomme, että se voisi aloittaa toimintansa järjestäytyneesti jo tulevan talven aikana”, kertoo asiaa valmisteleva Business Oulun ict-asiakkuuspäällikkö Jussi Leponiemi.
Hän kertoi hankkeesta keväällä Oulussa järjestetyssä Dual-Use Tech Summitissa. Tällä hetkellä hubille luodaan perustaa ja etsitään rahoituskumppaneita.
Verkostolle on annettu nimeksi Northern Defence and Security Network eli NDSN.
“Tämän hankkeen tiimoilta on tulossa mielenkiintoinen syksy ja yrityksille on luvassa monenlaisia tilaisuuksia”, Leponiemi vinkkaa.
Puolustussektorin markkinat kasvussa
Kaupungin liikelaitoksena Business Oulu auttaa kehittämään yritysten toimintaa ja toimintaympäristöä.
“Meidän roolimme tässä on tukea ja toimia osaltamme fasilitaattorina. Pyrimme luomaan tällä toiminnalla Suomeen ja Ouluun työtä.”
Puolustussektorin markkinat ovat huomattavan kovassa kasvussa tässä maailmantilanteessa. Useat yritykset ovat hankkineet taustalleen puolustusalan osaajia päästäkseen mukaan nousuun.
Lupaavien tuotteiden ja innovaatioiden menestymiseen tarvitaan luonnollisesti rahoittajia, joita NDSN hankkii hubin taustalle.
“Rahoitus tulee sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta. Valistunut arvaus on, että monia rahoituskanavia on katsottava läpi ja yritystenkin täytyy olla rahoituksen suhteen aktiivisia. Olemme myös ymmärtäneet, että TEM:n puolelta olisi tulossa rahoitukseen lisäresursseja sen tavanomaisten yritysrahoituskanavien kautta.”
Nopealle innovoinnille on tarvetta
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ollut hyvä muistutus siitä, kuinka nopeasti puolustusteknologia kehittyy. Vielä muutamia vuosia sitten ei esimerkiksi kuviteltu, että suurin osa sodan kalusto- ja miehistötappioista aiheutetaan droneilla, kuten Ukrainassa nyt tapahtuu. Siksi on juostava, jotta pysyy paikoillaan.
“Mukana pysyminen vaatii jatkuvaa innovointia ja kehittämistä. Teknologia vanhenee nopeasti –voi olla, että tämän päivän drone on epäkuranttia teknologiaa jo vuoden päästä, jopa nopeamminkin.”
Myös Nato on hereillä ja haluaa saada uudet innovaatiot ja kaksoiskäyttöteknologiat käyttöönsä mahdollisimman nopeasti. Siksi niiden testaamiseen ja käyttöönottoon perustetaan jäsenmaihin Nato Innovation Range -testiympäristöjä. Myös Suomi on valmis isännöimään tällaista testaustoimintaa.
“Haluamme panostaa Oulussa Innovation Rangen kehittämiseen. Puolustusministeriön tiedotteen mukaan yksi keskittymisalue on langattomat teknologiat ja Oulu on Suomen ykköspaikka siinä. Täällä voi innovoida tehokkaasti vaikkapa tulevaisuuden langattomia viestintäratkaisuja ja hyödyntää siihen alueella valmiiksi olevia tuotekehitysresursseja, kuten testiverkkoja”, Leponiemi sanoo.
Business Oulun Jussi Leponiemi rakentaa NDSN-hubia.
Taktiset, sotilaskäyttöön tarkoitetut viestintäjärjestelmät ovat nykyisin kysyttyjä.
Mahdollisuus myös PK-yrityksille
Vaikka suuret kaupat tehdään puolustus- ja turvallisuusalalla yleensä isojen toimijoiden kesken, monenlaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia päästä markkinoille kaksoiskäyttökulmalla, konsortioiden osana sekä alihankkijoina.
Leponiemi uskoo, että tuleva Innovation Range auttaa osaltaan PK-yrityksiä pääsemään mukaan arvoketjuihin.
“PK-sektorilla on täällä paljon kyvykkyyttä. Siitä on paljon hyötyä, kun PK-yritykset pääsevät kunnolla toimimaan suurempien alan yritysten kanssa. Osa voi päästä myymään ratkaisujaan suoraan eteenpäin.”
Monet tuotteet, ratkaisut ja innovaatiot voivat toimia sellaisinaan tai hieman muunneltuina niin sanotusti kaksoiskäyttöisinä, eli siiviilikäytön ohella myös turvallisuus- ja puolustussektorin tarpeissa. Markkinat ja mahdollisuudet ovat laajat.
“Esimerkkejä kaksoiskäyttöratkaisuista löytyy
paljon, varsinaisista sotakäyttösovelluksista aina erilaisiin sairaanhoidon tuotteisiin, vaatelaastariin ja infrastruktuurin valvontaa tehostaviin ratkaisuihin”, Leponiemi sanoo.
Alueelliset ekosysteemit arvossaan
Naton DIANA-ohjelma ottaa mukaan myös startupit ja PK-yritykset, jotka haluavat kehittää kaksoiskäyttöteknologiaa.
Oulu on päässyt mukaan DIANA-innovaatiokiihdyttämötoimintaan omilla vahvuuksillaan.
Yliopiston yhteydessä oleva testikeskus keskittyy etenkin 6G-teknologioiden testaamiseen. Operatiivinen kiihdyttämö on VTT:n yhteydessä.
Oulun saaminen mukaan DIANA-ohjelmaan kysyi aktiivisuutta.
“Pääsimme tuomaan osaamistamme ja resurssejamme esille Naton päämajassa. Siellä ällistyttiin siitä, kuinka pitkälle Oulussa voidaan kehittää tuotteita”, Leponiemi kertoo.
Hän muistuttaa, että maailmassa on Oulun ohella vain kourallinen paikkoja, joissa pystytään tekemään samalla tasolla viestintälaitteita, antenneja, tekoälyä verkkojen taustalle, sulautettuja järjestelmiä sekä vähävirtaisia laitteita.
“Nato arvostaa alueellisia innovaatioekosysteemejä. Konnektiviteetti ja tulevaisuuden tiedonsiirtoratkaisut ovat se asia, missä oikeasti voimme luoda arvoa”, Leponiemi näkee.
Oulu on jo keskittymä
Oulussa on jo valmiiksi turvallisuus- ja puolustusalan yritysten keskittymä. Tuotteille ja ratkaisuille on nyt kysyntää, kun läntinen maailma on herännyt päivittämään puolustustaan. Viime aikoina paikalliset yritykset ovat solmineet useita merkittäviä sopimuksia. Osansa uusille avauksille on Suomen Nato-jäsenyydellä.
Bittium on ennestään vahva toimija mm. tietoturvallisessa langattomassa kommunikaatiossa.
Patria taas vankisti jalansijaansa Oulussa hankkimalla viime syksynä erään kyberliiketoimintaansa liittyvän tuotteen ja sen liiketoiminnan WithSecurelta.
KNL Networks tarjoaa ainutlaatuisia lyhytaaltoviestintäratkaisuja, jotka toimivat navalta navalle ilman satelliittia. Yritys on julkaissut juuri suuren sopimuksen ja on voimakkaassa kasvussa. Con-
log taas kehittää ja valmistaa mm. erikoiskontteja ja -ajoneuvoja myös puolustustarkoituksiin.
“Yrityksiä, joilla on liittymäpintoja tähän markkinaan on helposti toista sataa. Potentiaalia on täällä vielä merkittävästi enemmänkin”, Leponiemi sanoo.
Esimerkiksi oululainen tietoturvayritys Sensor Fu solmi kesäkuussa sopimuksen Puolustusvoimien kanssa. Puolustusvoimien logistiikkalaitos ottaa sopimuksen myötä käyttöönsä SensorFu Beacon -ohjelmiston.
Oulun yliopisto ja VTT ovat mukana Naton DIANA-ohjelmassa. Kuva talven SecD-Day -tapahtumasta Helsingistä.
Turvaluokitetut tilat Teknologiakylästä
Turvallisuus- ja puolustusalan hubi NDSN (Northern Defence and Security Network) sai käyttöönsä turvaluokitetut tilat Technopoliksesta Elektroniikkatieltä.
“Tiloista on jo vuokrattu muitakin huoneita. Turvaluokitetuille tiloille näyttää olevan nykyisin entistä enemmän tarvetta, sillä turvallisuusluokka kolmosen ja nelosen tiloja on tehty yrityksille kiihtyvällä tahdilla”, sanoo Technopoliksen Oulun toimintojen johtaja Marko Lind
Nelosluokan tilat vaaditaan, jos niissä käsitellään yhteiskunnan turvallisuuden tai yleisten etujen kannalta arkaluonteisia ja salassapidettäviä tietoja.
NDSN-hubia rakentava Business Oulun ict-asiakkuuspäällikkö Jussi Leponiemi yllättyi, kuinka merkittävä asia turvaluokitettujen tilojen saaminen on ollut.
“Tilojen tarve on tullut vastaan yritysten asiakasketjujen kautta. Esimerkiksi Puolustusvoimien komentaja kokousti tiloissa Nokian johdon kanssa”, Leponiemi sanoo.
Turvaluokitetut tilat palvelevat näppärästi myös lähellä olevia yrityksiä. Tiloihin on mahdollista rakentaa myös turvaluokitettua laboratoriotilaa.
Lyhyet aallot, pitkä etumatka
OULULAISEN KNL NETWORKSIN UNIIKKI OHJELMISTORADIO ON KUUMA TUOTE PUOLUSTUSTEOLLISUUDESSA
TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: KNL NETWORKS
KNL on hankkinut pitkän teknologisen etumatkan ohjelmistoradiolla, jolla voi kommunikoida vaikka toiselle puolelle maailmaa ilman satelliittien tai tukiasemien apua. Ainutlaatuiselle, lyhytaaltotekniikkaa hyödyntävälle teknologialle on nyt kysyntää puolustussektorilla, kun maailmantilanne on havahduttanut länsimaat kehittämään puolustustaan.
“Kun puolustusalan teollisuuden hype alkoi, meillä oli valmiina moderni tuote, hyvät re-
ferenssit ja valmius skaalata toimintaamme nopeasti. Olemme olleet siinä mielessä onnekkaita,” KNL:n toimitusjohtaja Toni Lindén sanoo.
Pitkään puolustus- ja turvallisuusalan kanssa toimineessa yhtiössä ymmärretään myös markkinan toimintatavat ja lainalaisuudet.
“Meidän ei ole tarvinnut identifioitua erikseen puolustusteollisuusyritykseksi, sillä olemme olleet sellainen jo pitkään.”
KNL:n uusi kannettava CNHF Manpack -radio poimii sopivan kanavan 4000 vaihtoehdosta ja muodostaa itsenäisesti yhteyden alle sekunnissa.
Nato avasi markkinoita
KNL solmi elokuussa Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien kanssa yhteensä 15 miljoonan euron kaupat kannettavista älyradioista. Kauppa liittyy keväällä maiden puolustusvoimien kanssa solmittuun puitesopimukseen pitkän kantaman viestintäjärjestelmistä. KNL toimittaa kymmenvuotisen raamisopimuksen puitteissa Suomeen ja Ruotsiin järjestelmäkokonaisuudet, jotka sisältävät fyysiset radiot ja niihin liittyvät ohjelmistot. “Pystymme pitämään radiot ajan tasalla koko niiden elinkaaren ajan. Meillä on todella vahva teknologinen osaaminen tällä alalla.”
KNL voi ajatella nyt Pohjoismaita kotimarkkinana ja tähyillä uusia asiakkaita kauempaa.
“Tällä hetkellä puolustusteollisuudessa on aikamoinen vauhti päällä. Me tutkimme ja pyrimme jatkuvasti avaamaan uusia mahdollisuuksia markkinoilla. Painopiste on luonnollisesti vahvasti muissa Nato-maissa.”
Lindén huomasi huhtikuussa 2023 kouriintuntuvalla tavalla, mitä Suomen Nato-jäsenyys tarkoitti heidän liiketoiminnalleen. Ulkomaalaisen delegaation vierailu KNL:llä sattui jäsenyyden ratifiointia seuranneeksi päiväksi.
“Edellisenä päivänä he olivat vielä tulossa tutustumaan mielenkiintoiseen teknologiaan, mutta he tutustuivatkin toisen Nato-maan tuottamaan suorituskykyyn. On ollut minullekin yllätys, kuinka suuri merkitys jäsenyydellä on ollut.”
Osaajien rekrytointi taas on helpottunut maailmantilanteen takia.
“Aiemmin oli melko hankala rekrytä puolustusteollisuuteen huippuosaajia, mutta Venäjän hyökkäyssodan alettua alan merkitys on alettu ymmärtää paremmin. Asetelma on kääntynyt päälaelleen, sillä nyt puolustusteollisuuden työpaikat ovat haluttuja.”
Itsenäinen järjestelmä
Kuten Ukrainan kokemukset ovat osoittaneet, toimiva puolustus tarvitsee taustalleen hyvät tiedonsiirto- ja viestintäjärjestelmät. Ukrainalla on apunaan mm. kaupallinen Starlink-satelliittijärjestelmä.
KNL:n radiot – tai käytännössä tiedonsiirtoalustat – eivät ole riippuvaisia satelliiteista tai tukiasemista. Lisäksi yhteydet ovat kyberturvallisia ja laitteet valmistetaan Suomessa.
KNL:n ensimmäinen CNHF1-radio on vallankumouksellinen tuote.
“KNL:n ytimessä on kyvykkyys HF- eli lyhytaaltoliikenteessä. Meillä on todella pitkä teknologinen etumatka muihin vastaaviin ratkaisuihin”, Lindén sanoo.
KNL:n ratkaisu luo ohjelmistopohjaisen ja nopean tiedonsiirtoverkon monia taajuuksia käyttävän kognitiivisen radion avulla. Ratkaisu pitää sisällään monimutkaisen ohjelmisto- ja -laitearkkitehtuurin.
Asiakkaat voivat operoida verkkoa itse ja käyttää KNL:n verkossa samoja johtamisjärjestelmiä kuin aiemminkin.
KNL keskittyy nykyisin tarjoamaan tuotteitaan puolustus- ja turvallisuussektorille. Aiemmin mukana ollut kaupallisen merenkulun puoli siirrettiin norjalaiselle Telenorille, jonka tytäryhtiö KNL on ollut vuodesta 2020.
Nykyaikainen langaton tiedonsiirto yhdistetään yleensä korkeisiin radiotaajuuksiin. KNL on osoittanut, että saman voi tehdä myös lähes unohdetulla HF-taajuusalueella, joka on lähinnä radioamatööri- ja sotilaskäytössä.
“Saan edelleenkin usein kertoa, että moderni tiedonsiirto onnistuu myös HF-alueella”, Lindén naurahtaa.
"Joudumme tai saamme tehdä pioneerityötä tässä markkinassa.”
Radioamatööristä alan pioneeriksi Lindénin, 46, nuoruusaikojen radioamatööriharrastus antoi paljon käytännön kokemusta siitä, miten radioaallot löytävät tiensä toiselle puolelle maapalloa.
“Voitin radioamatöörien MM-titteleitä ja parikymmentä Euroopan mestaruutta. Tiesin siksi hyvin, mihin HF-taajuudet pystyvät.”
KNL syntyi Oulussa vuonna 2011. Elektroniseen sodankäyntiin erikoistunut upseeri Lindén oli virkavapaalla työstään ja teki tutkimusta. Hän toimi Oulun yliopistossa projektitutkijana ja tohtorikoulutettavana sotilastietoliikenteen alalla.
“Alan tutkimusta on tehty Oulussa jo pitkään. Minulle se on ollut silta akateemisen maailman ja upseerin ammatin välillä.”
Korkeampien taajuuksien parissa pitkään toimineet Matti Raustia ja Teemu Vanninen olivat Lindénin tapaan tietoliikennealan jatko-opiskelijoita. Kolmikko ajautui samalle aaltopituudelle ja heistä tuli KNL:n perustajia.
“Yksi perustajatiimin vahvuuksista on sopivasti erilainen osaamistausta. Aluksi mietimme, että mitä jos ottaisimme korkeamman taajuusalueen ajatukset ja teknologian HF-maailmaan.”
HF-taajuuksien radioaallot heijastuvat ilmakehän yläkerroksen ionosfääristä, joten ne kulkevat kauas ilman satelliittien apua.
“Olemme tuoneet suorituskykyisen, modernin ja ainutlaatuisen ratkaisun markkinaan. Pohjalla on Marconin ja aikalaisten sata vuotta sitten kehittämä fysiikka ja nykyaikaiset teknologiaratkaisut.”
KNL:n toimitusjohtaja Toni Lindén.
Nimi vetää kättä lippaan Kyynel-radiolle
KNL-nimi tekee kunniaa legendaariselle Kyynel-sähkötyspartioradiolle, joka jalostettiin Suomessa toisen maailmansodan aikaan. Kyynel oli aikansa edistyksellisin partioradio.
“Kyynel aloitti kannettavien sotilasradioiden esiinmarssin ja halusimme nimellä kunnioittaa suomalaisia radiotekniikan pioneereja”, KNL:n toimitusjohtaja Toni Lindén sanoo.
Parikiloisena Kyynel-radio painoi vain murto-osan saksalaisesta esikuvastaan. Sekä lähetykseen että vastaanottoon kykenevänä se oli verraton laite muun muassa kaukopartiomiesten käytössä.
“Me olemme tehneet nyt samanlaisen vallankumouksen lyhytaaltoradioille kuin Kyynel aikoinaan. Kyynel oli myös ensimmäinen Suomesta levinnyt langaton innovaatio”, Lindén hoksauttaa.
KNL:n nimi oli alun perin Kyynel. KNL-nimi otettiin käyttöön yrityksen kansainvälistyessä.
“Tupla-y on monille ulkomaalaisille vaikea lausua. Englanninkielisesti ja kirjaimina luettuna KNL kuulostaa pitkälti samalta kuin Kyynel.”
OLEMME SÄHKÖ- JA KYLMÄALAN AMMATTILAINEN
Toteutamme ammattitaidolla ja luotettavasti
monipuoliset sähkö- ja kylmäalan palvelut niin teollisuuden, energia-alan kuin julkishallinnon tarpeisiin.
Talous ja turvallisuus ovat toistensa edellytykset
Päivi Pohjanheimo
Kansainvälisten asioiden johtaja, Keskuskauppakamari; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari
Kuva: Jari Härkönen
Talouskasvu ja turvallisuus ovat Suomen kaksi eksistentiaalista kysymystä, ja ne ovat saman kolikon kääntöpuolet. Ei ole toista ilman toista. Kasvaakseen taloutemme tarvitsee turvallisuuden ylläpitämää luottamusta, eikä uskottavaa puolustusta ja kokonaisturvallisuutta ylläpidetä kestävällä tavalla ilman kasvua.
Kotimaisen puolustusteollisuuden kasvu ja vahvistuminen voi luoda kaipaamaamme dynamiikkaa talouskehitykselle. Yleiset asenteet toimialaa kohtaan ovat muuttuneet selvästi aiempaa suotuisammiksi. Myös sijoittajat ovat alkaneet pitää puolustusteollisuutta kiinnostavana kohteena, kun kestävyyskriteereitä on arvioitu uudelleen.
On sanottu, että Suomen tulisi tähdätä yhdeksi turvallisuusteollisuuden kärkimaaksi.
Euroopassa puolustusteollisuuden kyvyssä vastata kasvavaan kysyntään on nähty haasteita. Puolustusteollisuuden nopea tuotannon lisääminen ei käy käden käänteessä, vaan tilauksesta toimitukseen voi kulua useita vuosia.
Suomessa on korkeatasoista, maailmanluokan puolustusteknologiaa, mutta sitä on kyettävä skaalaamaan
kansainväliseen vientikauppaan. Kysynnästä huolimatta kilpailu puolustussektorilla on kovaa, joten yritysten ja julkishallinnon välisen yhteistyön tiivistäminen on hyvin tärkeää. Myöskään puolustushallinnon perinteinen suunnittelusykli hankinnoissa ei enää riitä. Kansainvälinen puolustusteollisuus on tunnetusti hyvin protektionistinen markkina. Puolustusvientiin ja siihen liittyvään varaosa- ja huoltopalveluun tarvitaan selkeän kansallisen strategian lisäksi yli hallituskausien ulottuvia linjauksia.
Suomen maine kokonaisturvallisuuden osaajana on huippuluokkaa. Yhteiskunnan luottamus ajantasaiseen tilannekuvatietoon ja kyvykkääseen varautumiseen kriittisen infrastruktuurimme haavoittuvuuksien osalta on osa puolustustamme. Suomen kokonaisvaltainen turvallisuusmalli toimii hyvin tämänhetkisessä monialaisten epävarmuuksien maailmassa, jopa vientituotteiksi asti.
95 prosenttia ulkomaankaupastamme kulkee meriteitse. Siksi Suomen saavutettavuus ja logistiikan toimivuus ovat ratkaisevia kokonaisturvallisuudellemme ja huoltovarmuudellemme. Kriittisintä on kuitenkin palauttaa Suomen talous takaisin kasvu-uralle, ja vienti on siinä avainasemassa.
Oulu2026:n tavoitteena on rakentaa elinvoimaisempaa aluetta, jossa on hyvä elää, asua, opiskella ja yrittää. Tavoitteen saavuttamiseksi mukaan tarvitaan kaikki alueen toimijat.
Löydä oma tapasi hyödyntää kulttuuripääkaupunkia: liity Business Clubiin, ilmoittaudu tapahtumiimme ja tule mukaan rakentamaan elinvoimaisempaa pohjoista!
oulu2026.eu/yrityksille
Ota yhteyttä!
Matleena Aarikallio Kumppanuuspäällikkö Strategiset kumppanuudet 040 184 0978 matleena.aarikallio@oulu2026.eu
Nina Taipaleenmäki Yritysyhteistyön koordinaattori Business Club -verkosto 040 487 4313 nina.taipaleenmaki@oulu2026.eu
Euroopan kulttuuripääkaupungin elinvoimaa vahvistamassa
Tietoturvan oppiminen ei lopu koulun penkille
Nykyaikana pitää miettiä kahteen ja vielä kolmeen kertaan, mitä tietoja antaa ja minne. Tästä johtuu, että yrityksillä pitää olla maine luotettavana toimijana, joka puuttuu nopeasti tietoturvan puutteisiin ja ennaltaehkäisee tietomurtoja.
Opiskeltuani tietoturvaa ammattikorkeakoulussa, huomasin että tietoturva on monipuolinen ja käsitteenä eri osa-alueisiin limittyvä. Tekniikan kehityksen myötä sen ylläpito on vaikeutunut, ja siihen tarvitaan IT-alan ammattilaisia.
Onneksi tietoturvaa voi jokainen pitää yksinkertaisilla tavoilla ja pienellä vaivalla tyydyttävissä mittasuhteissa. Vuosia vaihtamaton ja helposti arvattava salasana (12345, qwert, salasana, kissa, koira yms.) on lähes yhtä vaarallinen kuin päivittämätön laitteisto ja ohjelmisto. Ja yhdessä nämä luovat erittäin suuren haavoittuvuuden mille tahansa toimijalle!
Tietoturva on siis kaikkien työntekijöiden vastuulla, mutta yrityksen tehtävä on antaa selkeät säännöt, ohjeistus sekä turvallinen laitteisto ja ohjelmisto mitä käyttää. On myös tärkeä perehdyttää työntekijät käyttämään ohjelmistoja oikein. Esimerkkinä, osaatko peittää PDF dokumentissa salattavan tiedon niin, ettei sitä saa ladatusta dokumentista julki?
Mikäli joku pääsee käsiksi arkaluontoiseen tietoon, se tulee leviämään internetissä useaan kertaa ja sen takaisin saaminen ja luvattomilta poistaminen on lähes mahdotonta. Tämä voi tapahtua inhimillisen virheen seurauksena tai tahallisen toiminnan kautta. Myös pelkkä tietolii-
kenteen häirintä voi aiheuttaa yritykselle merkittävää taloudellista vahinkoa tai jopa vaaratilanteita. Muun muassa lentokentillä tämä voi vaarantaa lentojen turvallisuuden aiheuttaen viivästyksiä lentoihin.
Viisainta on varautua mahdolliseen, mutta ei ahdistua muuttuvien uhkien vuoksi. Tärkeintä on ylläpitää laaja-alaisesti tietoisuutta haavoittuvuuksista ja jo tapahtuneista seurauksista, esimerkiksi seuraamalla uutisia aiheesta ja keskustelemalla niistä. Näin voimme oppia yhdessä toimintatapojen heikkouksista ja vahvuuksista konkreettisin esimerkein.
Jutta Anttila, Tietojenkäsittelyn tradenomin tutkinto-opiskelija, Oulun ammattikorkeakoulu.
Kirjoittaja suoritti opintoihin liittyvän työharjoittelun Oulun kauppakamarilla.
Tervetuloa uudet jäsenet!
24.4.2025 - 14.8.2025
KAINUU
HINAUSPALVELUT MEHTONEN OY
KALLASCARE OY
LVI-SUUNNITTELUTOIMISTO KAIPLAN OY
TUJUCO OY
KALAJOKILAAKSO
M. PALOLA OY
NYAB FINLAND OY
TÖRMÄLEHTO GROUP OY
OULU
CERTICA OY
DIMECC OY
H-HUIPPUMAALI OY
K-AUTO PC OY
KALALIIKE MINNA PEKURI
KONEURAKOINTI KIMMEX OY
LECKLÉ OY
LOKKI HENKILÖSTÖPALVELUT OY
N-CLEAN OY
OPFARM OY
OULUN PYRINTÖ RY
PEILI VISION OY
POHJOLA VAKUUTUS OY
PROMOSET OY
RESTABIT OY
RUSAMO OY
SKI & SPORT PARTNER OY
SUOMEN 16100 OY
SUOMEN RAKENNUSTUOTE OY
SUOMEN VESIREMONTTI OY
WELADO OY
RAAHE
KULJETUS OJALEHTO OY
RAAHEN RENGAS JA LAITE OY
SÄHI OY
Muista varata ilmoituspaikkasi marraskuun lehteen!
Aineistojen deadline 24.10.2025
Soita 050 369 2556 tai laita viestiä myynti@adaptipalvelut.fi
Premium Villas Kokous & Saunapiha
Kokoukset ja saunaillat onnistuvat nyt upeissa puitteissa aivan Oulun keskustan kupeessa, Hietasaaren sydämessä.
Villa Uleå yhdistää modernit kokoustilat, monipuolisen saunamaailman, upeat majoitushuvilat sekä laajan valikoiman aktiviteetteja – kaikki samassa ainutlaatuisessa kokonaisuudessa.
Hietasaarentie 19, 90510 OULU
Tiedustelut: villa.oulu@lomana.fi tai 0400 689 979 villauleo.fi
Mehiläinen Työelämäpalvelut tarjoaa kattavat ja modernit työterveyden ja työhyvinvoinnin palvelut johtamisen tueksi, työyhteisöille sekä yksilöille. Rakennamme luottamuksellista yhteistyötä yritysasiakkaidemme kanssa ja panostamme asiakkaan tilanteen ymmärtämiseen ja yhteiseen tiedolla johtamiseen.
Meillä on työelämä tehtävänä.
PIKKOLO, SINGAPORE 2001
MATKALLA
sisälle ja nostaa kapsäkkini laukkutelineen päälle. Samalla hetkellä televisiossa alkaa tapahtumasarja edetä yhä kammottavampaan suuntaan. Toinen torneista näyttää sortuvan.
Pikkolon tippikäsi laskee ja istahdamme tyrmistyneinä leveän sängyn reunalle. Tuijotamme molemmat ruutua. Pikkolo nojaa eteenpäin käsiinsä ja korjaa pillerinmuotoisen hattunsa asentoa. Siinä istuu vierekkäin Pohjolan kasvatti ja jostain muualta Singaporeen tullut hotellipoika. Mykistyneinä. Molemmat kuuluvat hyvien puolelle ja katsovat kammoksuen pahan aikaansaannoksia.
Toinenkin torni sortuu ja CNN:n kommentaattorit vaikenevat hetkeksi. Sopivia sanoja ei tunnu löytyvän.
- Ei perkele! kavahdan selvällä suomen kielellä.
MISSÄ OLIT, KUN TORNIT SORTUIVAT?
KENNEDYN MURHAN AIKAAN VILKUIN VIELÄ PILKKEENÄ ISÄN SILMÄKULMASSA – MUTTA
9/11 EI UNOHDU KOSKAAN.
Singaporen kenttämuodollisuudet sujuvat jouhevasti. Minua kuitenkin harmittaa vereksen laukun renkaan viipottaminen ja läpättävä ääni. Vaatisi remontin.
Taksijono etenee, ja pian sinisen Toyotan touhukas taksimies nostaa laukkuni peräkonttiin. Varmistan alitajuisesti taksamittarin toimivuuden. Kojetaululla keikuttaa päätään koiraa muistuttava koriste-esine. Se tuijottaa taustapeilistä roikkuvaa onnenkalua.
Saan Orchard Roadilla takakontista lenkottavan laukkuni ja renkaanvaihto muistuu mieleen.
Pyöröoven takana leveästi hymyilevä pikkolo nappaa laukkuni taskuvarkaan nopeudella. En jaksa vastustella pillerihattuista intoilijaa ja jatkan vastaanot-
totiskille pelkkä nahkalaukku kädessäni. Kirjaudun ja astun hissiin. Se kiipeää kerrokseen kaksikymmentäkolme.
Avaan television vanhasta tottumuksesta. New Yorkissa lentokone oli aiemmin törmännyt toiseen World Trade Centerin torniin. Sen savuavasta siluetista näytetään suoraa lähetystä.
Tilanne vaikuttaa sekavalta. Nyt myös toiseen torneista osuu matkustajakone ja uutisissa puhutaan mahdollisesta terroriteosta. Tilanteen tajuaminen tuntuu olevan vaikeaa koko maailmalle: minulle istuessani sängyllä Singaporessa, kotiväelle Suomessa ja toimittajille jossain toisella puolella isoja vesiä.
Ovikello soi ja tiedän raitahousuisen miehen tuovan laukkuni. Pikkolo seuraa
Pikkolo kääntyy säikähtäen ja samalla huomaa istuvansa sängylläni kuin omassaan. Hiilenmustat silmät suurenevat ja mies hämmentyy oudosta mutta vahvasta samaistumisesta ja yhteyden tunteesta.
Hetkellinen sidoksemme romahtaa kuin tornit televisiossa. Kastijako ja siihen liittyvä hierarkia kohoaa ilmaan raunioista nousevan pölyn lailla.
Samalla toisella puolen maailmaa kuolee viattomia ihmisiä. Olisit nyt vaan istunut siinä, ajattelen. Pikkolo pakenee huoneesta perä edellä kumarrellen ja hokien toistuvasti:
– Sorry Sir!
Tippi jää epähuomiossa taskuuni. Onneksi huomenna pääsee kotimatkalle. Ja mitä sitten, jos rengas vähän viipottaa?
PETRI SAARI petri.saari@proventia.com
Oulun kauppakamarilehti julkaisee vuonna 2025 neljä Petri Saaren Matkalla-kolumnia. Hän on oululainen myyntijohtaja, joka on toiminut vienninedistäjänä yli kolmen vuosikymmenen ajan.
Kirjoittaja on solminut kustannussopimuksen Gummeruksen kanssa Kalajoen Hiekkasärkille sijoittuvasta dekkarisarjasta. Instagram@petesaari69
SYKSY 2025
– osaaminen voimavaraksi!
MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI!
HR, työsuhde ja palkanlaskenta
30.10. (9-12) Henkilöstötyön vuosikello, etä 4.11. (9-16) Työoikeuspäivä, Oulu/etä
Johtaminen ja esihenkilötyö
23.9. (9-12) Uudet kestävyysraportoinnin vaatimukset - hallituksen ja johdon rooli ja vastuut, etä
30.9. (12-16) HHJ Hallituksen sihteeri, Oulu/etä
HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ)® -KURSSI
1. jakso:
2. jakso:
3. jakso:
Ryhmätyö
4. jakso:
26.11. (9-14) Ennakkoperintä 2026, Oulu/etä 10.12. (9-16) Kauppakamarin veropäivä (valtakunnallinen verkkokoulutus)
8.12. (9-12) Talouslukujen kerääminen, analysointi ja esittäminen tekoälyn avulla, etä
11.12. (9-16) Osakeyhtiön tilinpäätös, Oulu/etä
IT ja digi
16.9.(13-16) Canvan perusteet haltuun – tehokas ja visuaalinen sisällöntuotanto, etä 7.10.(14-15.30) Sujuvampaa Excelin käyttöä, etä 21.10. (14-15.30) Excel tehokäyttöön, etä
4.11. (14-15.30) Power BI -raportoinnin perusteet, etä 18.11. (14-15.30) Controllerin Excel-raportointi, etä
Myös räätälöityä koulutusta – pyydä tarjous!
17.9. 8.10.
4.9. 24.9. 15.10.
17.9. 2.10. 29.10. 24.9. 15.10. 6.11. 7.10. 29.10. 18.11. Oulu Kajaani Oulu
HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI 12.-13.11.
Kansainvälistyminen
17.9. (9-11) EU:n vientivalvonnan ja sanktiojärjestelmän perusteet vientiyritykselle, etä 29.10. (9-12) Varma tulliselvitys ammattitaidolla, etä 20.11. (9-16) Vientikaupan ajankohtaispäivä, Oulu/etä
Myynti, markkinointi ja viestintä
HYVÄKSYTTY MYYNTIJOHTAJA
17.9. (9-11) Oulu (9.10., 30.10., 27.11, 13.1.2026)
Talous ja verotus
1.10. (9-12) Perustajaurakointi kirjanpidossa ja verotuksessa, etä
28.10. (9-16) Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Oulu/etä
5.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Kajaani/etä 19.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Oulu/etä
20.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Ylivieska/etä
LISÄTIETOJA: Palvelujohtaja Riitta Schroderus riitta.schroderus@chamber.fi, puh. 050 338 9350
LMOITTAUTUMINEN: kauppakamarikauppa.fi -> Koulutukset -> Oulu ja muu PohjoisPohjanmaa tai susanna.paaaho@chamber.fi, puh. 050 581 0884
Valtakunnalliset koulutukset
Löydät laajan valikoiman koulutuksia ja valmennuksia www.kauppakamarikauppa.fi/ collections/koulutukset
Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.
Hyväksytty myyntijohtaja (HMJ) -kurssi
9.10.2025-13.1.2026,
Oulu/etä
Kaipaako myyntiorganisaatiosi uutta nostetta? Kuinka päästä tulostavoitteisiin? Hyväksytty myyntijohtaja -kurssilta saat uusia eväitä, vinkkejä ja oppeja modernin myynnin johtamiseen ja myyntiorganisaation suorituskyvyn nostamiseen. Saat myös verkostoja, vertaistukea ja todistuksen modernin myyntijohtajan pätevyydestä!
Lisäksi saat ohjattua tukea oman myyntistrategian kehittämiseen tai jo olemassa olevan strategian päivittämiseen. Koulutus on suunnattu B2B-myyjille, myyntijohtajille, myynnin johdon tehtävistä kiinnostuneille ja kaikille myynnin kehittämisestä kiinnostuneille.
Aikataulu
Jakso 1: Myynnin strategia ja suunnittelu 9.10. klo 9-14
Jakso 2: Myynnin tavoitteet ja mittarit 30.10. klo 9-14
Jakso 3: Myyjien johtaminen ja esihenkilötyö 27.11. klo 9-14
Jakso 4: Myynnin ja markkinoinnin yhteistyö 13.1.26 klo 9-15.30
HHJ-puheenjohtajakurssi
Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)® -puheenjohtajakurssi, Oulu 12.-13.11.2025
Suositulla kurssilla keskitytään hallituksen puheenjohtajan tehtäviin käytännönläheisesti. Sen aikana saat syväluotaavan katsauksen pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajan käytännön työhön samalla, kun johtaminen kehittyy kokonaisuudessaan.
Käsiteltäviä aiheita: hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet, yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä, kokouksen johtaminen ja työjärjestys, liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus, hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet, hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut.
Aiheita käsitellään vuorovaikutteisesti keskustellen ja ryhmätöissä pohtien ja verkostoituen. Suuri lisäarvo on myös osallistujien käytänteiden ja kokemuksien jakaminen.
Kurssi sopii nykyisille hallitusten puheenjohtajille, puheenjohtajiksi aikoville sekä hallitusjäsenille.
Aikataulu
1 päivä: Puheenjohtajan peruskysymykset 12.11. klo 10.00-16.30
2 päivä: Hallitustyö, yhteistyö ja vuorovaikutus 13.11. klo 8.30-16.00
Toimitusjohtaja
Eeva Perttula, Sofor Oy
CEO & Founder
Kati Huusko-Viikilä, Revory Oy
CSO Simo Ikonen, Liana Technologies Oy
kehitysjohtaja
Mikko Isoniemi, Ilkka Oyj
Toimitusjohtaja
Anu Yliselä, Myynninmaailma Oy
Asiantuntijoina:
DI, HHJ PJ Heikki Käkönen
KTM, HHJ PJ Antti Haapakorva
Varaa paikkasi suositulle kurssillemme!
Veromuutosten vauhti kiihtyy
Vuodelle 2026 osuu poikkeuksellisen paljon veromuutoksia erityisesti tuloverotuksessa, mutta myös välillisen verotuksen puolella. Taustalla ovat hallituksen kevään puoliväliriihessä tekemät lukuisat päätökset veromuutoksista. Suurin osa muutoksista on tarkoitus saattaa voimaan jo ensi vuoden alusta alkaen.
Palkansaajien näkökulmasta ensi vuoden muutokset tuovat sekä verotusta keventäviä että kiristäviä muutoksia. Erityisesti työtulojen verotus kevenee työtulovähennyksen korottamisen ja ansiotuloveroasteikon kevennyksen myötä. Erityisesti suuremmilla tulotasoilla merkittävin muutos on ylimpien ansiotuloveromarginaalien leikkaaminen keskimäärin 52 %:iin nykyisestä 59 %:sta. Toisaalta kevennysten vastapainoksi verovähennyksiä ja verovapaita etuja karsitaan poistamalla palkkatuloja ansaitsevilta oikeus työhuonevähennykseen, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeus ja työsuhdepolkupyöräedun verovapaus. Jälkimmäistä koskee tosin siirtymäaika, jonka mukaisesti verovapaus säilyy ennen 24.4.2025 sovituilla eduilla.
Myös yrittäjien näkökulmasta tärkeitä muutoksia riittää. Kohu osakevaihtojen ja holdingyhtiörakenteiden ympärillä on johtamassa ns. lex massimuijaan, jolla estetään osinkoverotuksessa keskeisen nettovarallisuuden kasvattaminen osakevaihdolla. Lausunnolla olleen ehdotuksen mukaan lähipiirin kesken osakevaihdossa hankitut osakkeet arvostettaisiin niiden alkuperäiseen hankintamenoon, joka voi usein olla nollakin, käyvän arvon sijaan sekä nettovarallisuuslaskelmalla että tuloverotuksessa luovutustilanteessa. Lisäksi muutos koskisi ensi vuodesta alkaen myös sellaisia osakevaihtoja, jotka on toteutettu 1.1.2017 tai sen jälkeen. Nähtäväksi jää, toteutuuko muutos ehdotetulla tavalla vai tuleeko siihen vielä lievennyksiä.
Yritysten kannalta positiivisia muutoksia ovat muun muassa osakevaihdon rahavastikkeen enimmäisrajaa koskevat lie-
vennykset ja yrityskaupoissa usein käytettävän ehdollisen kauppahinnan tulo- ja varainsiirtoverokohtelua järkevöittävät muutokset. Lisäksi ensi vuodesta alkaen yrityksen työntekijälleen maksamat oikeudenkäyntikulut muuttuvat verovapaaksi silloin, kun oikeudenkäynti on aiheutunut työntekijän työtehtäviin liittyen. Ulkomaisten osaajien rekrytointia ulkomailta helpottaa se, että ns. avainhenkilölain mukaista palkkatulon tasaveroprosenttia alennetaan nykyisestä 32 %:sta 25 %:iin ja veroedun piiriin pääsevät tietyin edellytyksin myös Suomen kansalaisuuden omaavat paluumuuttajat.
Pääomatulojen verotusta keventää metsävähennyksen korottaminen nykyisestä 60 %:sta 75 %:iin. Perintöjen ja lahjojen verotusta keventävät hieman veronalaisuuden alarajojen nostaminen perinnön osalta 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjojen osalta 5000 eurosta 7 500 euroon.
Työn verotuksen keventämisestä aiheutuvien verotuottomenetysten kompensoimiseksi ensi vuonna moni välillinen vero, kuten virvoitusjuoma-, alkoholi- ja tupakkavero kiristyy tavalla, joka näkyy kuluttajan kukkarossa. Päinvastaiseen suuntaan vaikuttaa alennetun arvonlisäverokannan alentaminen 14 %:sta 13,5 %:iin ensi vuoden alusta.
Tomi Viitala
Johtava veroasiantuntija, Keskuskauppakamari
Valtakunnallinen veropäiväkiertue
Varaa päivät kalenteristasi!
Kajaani 5.11. myös etäosallistumismahdollisuus
Oulu 19.11. myös etäosallistumismahdollisuus Ylivieska 20.11. myös etäosallistumismahdollisuus
Johtajaverkosto 2026 – Pohjois-Suomi -
kokemuksia, kasvua ja kohtaamisia
Johtajaverkosto on avoin ja luottamuksellinen yhteisö toimitusjohtajille, hallitusjäsenille, johtoryhmäläisille ja muille organisaatioiden avainhenkilöille.
Verkosto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittyä johtajana, inspiroitua muiden kokemuksista ja jakaa omia näkemyksiä kollegojen kanssa. Verkostossa sparrataan toisia, jaetaan avoimesti tietoa, kokemuksia, huolenaiheita ja onnistumisia – ja tarjotaan tukea myös silloin, kun kaikki ei suju suunnitellusti.
Monipuoliset ja asiantuntevasti fasilitoidut, teemoitetut tapaamiset tukevat jatkuvaa ammatillista kehittymistä. Jokaisesta keskustelusta voit ammentaa käytännön oivalluksia, jotka ovat suoraan hyödynnettävissä omassa työssäsi ja organisaatiossasi.
Pysyt ajan tasalla ja inspiroidut
- kuulet eri aihealuiden asiantuntijoita ja kouluttajia
- saat tuoreita näkökulmia liiketoiminnan ja johtajuuden kehittämiseen
Verkostoidut merkityksellisesti
- osallistut fasilitoituihin tapaamisiin ja luottamuksellisiin keskusteluihin
- pääset mukaan laadukkaisiin verkostoitumistilaisuuksiin
Opit parhaista käytännöistä
- tutustut kiinnostaviin yritystarinoihin ja osallistut yritysvierailuihin
- saat vertaistukea ja opit konkreettisista case-esimerkeistä
- saat hyödyllisiä ja arvokkaita jäsenyysetuja
Lisätietoja:
Patner Vesa Schutskoff, Chief Executive Search, puh. 040 511 4489 ja palvelujohtaja Riitta Schroderus, Oulun kauppakamari, puh. 050 338 9350
Koulutuscorner
Koulutussyksyn avajaisia vietettiin aamiaistilaisuudessa 22.8.
Kurkistimme tulevaan tarjontaan sekä tutustuimme tarkemmin uudistuneeseen KoulutusOnline-palveluun. Saimme kuulla myös erinomaisia puheenvuoroja muutoksen johtamisesta sekä työkaveruudesta muutoksen keskellä. Kiitos kaikille osallistujille mukana olosta sekä puhujille mielenkiintoisista esityksistä.
Kauppakamarien HHJ-koulutustoiminnan parissa työskenteleville elokuussa Tampereella järjestettyjen HHJ-koulutuspäivien aikana käsiteltiin HHJ:n tulevia kehitysaskeleita, perehdyttiin uutuuskoulutuksiin ja jaettiin kehitysideoita sekä hyviä käytäntöjä kauppakamareiden koulutustiimien kesken.
BusinessAsema
p. 08 558 55810 | businessasema.com
Uusikatu 52, 90100 Oulu
Tapahtumat ja valmennukset
tapahtumat.businessoulu.com
Muista myös sähköiset palvelumme
businessoulu.com
Seuraava asema on BusinessAsema, kun kyse on:
ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA
• liikeidea ja yrityksen perustaminen
• starttiraha
• startup-toiminta
OSAAVAN HENKILÖSTÖN REKRYTOIMISESTA
• rekrytointipalvelut ja -tapahtumat
• kansainväliset osaajat
• rekrytoinnin tuet
• kesätyöllistäminen
LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ
• yritysrahoitus
• maksuttomat valmennukset
• vienti ja kansainvälistyminen
• omistajanvaihdokset
• muutosturvapalvelut
UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA
• digitaalinen liiketoiminta
• vihreä siirtymä
• hiiliviisas kiertotalous
• innovaatiopalvelut
• designmenetelmät
SIJOITTUMISPALVELUISTA
• toimitilat ja yritystontit
• investointimahdollisuudet
TOIMIALAPALVELUISTA JA VERKOSTOISTA
• toimialakohtainen kehittäminen
• vienti- ja messumatkat
• klusteritoiminta
• Oulun innovaatioallianssi