Oulun kauppakamarilehti 2/2022

PÄÄKIRJOITUS

Huoltovarmuus huomioitava liikenneinvestoinneissa

– Väylien suunnittelussa painopisteiksi TEN-T-verkon VT4 ja Päärata

Kauppakamarien talouskyselyssä nousi esiin kolme suurta huolta Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista yritysten liiketoimintaan: ammattitaitoisen työvoiman puute (lähes 60%), raaka-aineiden ja komponenttien hintojen nousu (47%) sekä niiden toimitusvaikeudet (34%). Suomen ja erityisesti Pohjois-Suomen kilpailukyky uhkaa heikentyä, kun saatavuusongelmien lisäksi myös energian hinnat ovat nousseet.

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja noin 90% tavaraliikenteestä kulkee kumipyörillä maanteitse. Kuljettajapula, erilaiset pakotteet ja kohonneet polttoainekustannukset ovat luoneet toimintaympäristön, jossa on nyt välttämätöntä tehdä nopeita päätöksiä tilanteen helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Jotta kuljetusten huoltovarmuus voidaan taata, pitää jakeluvelvoite väliaikaisesti poistaa ja dieselin polttoainevero alentaa energiaverodirektiivin minimitasolle – ensin suoraan veroa laskemalla ja myöhemmin ammattidieselin käyttöönoton myötä veronpalautuksena kuljetusyrityksille. Nämä toimenpiteet ovat kiireellistä ensihoitoa, mutta lisäksi tarvitaan pitkän tähtäimen näkemys Suomen väyläverkon kehityksen suunnasta.

Esitimme viime vuoden lopulla yhdessä Lapin kauppakamarin, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liittojen sekä Oulun, Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupunkien kanssa huolemme Väyläviraston investointiohjelmasta vuosille 2022– 2029, jossa Suomen pääradan ja valtatie 4:n puuttuminen Pohjois-Suomen osalta ei tue TEN-T-ydinverkkokäytäväpäätöstä eikä myöskään Liikenne 12 -suunnitelmaan kirjattua tavoitetta EU:n CEF-rahoituksen täysimääräisestä hyödyntämisestä.

TEN-T-ydinverkkokäytävän laajennus Helsingistä Tornioon ja edelleen Perämeren kautta Ruotsiin ja Norjaan on entistä merkittävämpi suunta, jolla kehitetään Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta. Entistä laajempaan ja parempaan rautatieverkostoon tehdyt investoinnit varmistavat lisäksi teollisuuden ilmastoälykkäät kuljetukset, mikä edesauttaa vihreään talouteen siirtymistä.

Pääradan osalta kriittisin väli on Ylivieska–Oulu-yhteysväli ja ensimmäisessä vaiheessa Liminka–Oulu-rataosuus. Suomen pääradan ja valtatie 4:n kehittäminen Pohjois-Suomessa tulee saada mukaan väylän investointiohjelmaan.

Suomen on tavoiteltava olemassa olevien velvoitteiden täyttämistä TEN-T ydinverkolla vuoteen 2030 mennessä. Suomen intressissä on ollut olla osana eurooppalaisia liikenneverkkoja, joille on yhteisesti EU-tasolla määritelty vaatimukset ja laajuus. Nyt tarvitaan selkeät suunnitelmat siitä, kuinka asetetut vaatimukset tullaan täyttämään ja kuinka hyödynnetään EU-rahoituksesta saatavaa apua kotimaan infrahankkeisiin.

JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari