Oulun Kauppakamarilehti 4/2025 by Oulun kauppakamari

KAUPPA KAMARI

SUVI PULKKINEN OULUN KAUPPAKAMARI

JOHTAVA ASIANTUNTIJA, OSAAMINEN JA MAAHANMUUTTO, KESKUSKAUPPAKAMARI

Työ on parhaimmillaan hyvinvoinnin lähde. Se ylläpitää toimintakykyä, lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antaa elämälle merkityksen.

Vanhat viisaudet eivät kasvata suomalaisia yrityksiä. Kasvu tarvitsee uskoa, toivoa ja rahoitusta. Ota Finnvera kumppaniksi, niin rahoitus ei ole suurin haasteesi. Löydetään yhdessä kasvutarinasi puuttuva palanen. finnvera.fi

Työuria pidennettävä molemmista päistä

Suomen luonnollinen väestön kasvu on kääntynyt laskuun, kun syntyvyyttä mittaava hedelmällisyysluku on painunut tilastohistorian alimmalle tasolle. Sitä on mitattu systemaattisesti vuodesta 1776 alkaen, eli lähes 250 vuotta.

MDI:n tuoreen vuoden 2025 väestöennusteen mukaan lasten määrän väheneminen ja iäkkään väestön kasvu ei ole väliaikainen ilmiö, vaan pysyvä muutos. Koulujen tarve vaihtuu hoivakotien tarpeeksi, kun iäkkäimpien kansalaisten tarvitsemien palvelujen tarve kasvaa rajusti. Nykyisillä syntyvyys- ja maahanmuuttoluvuilla lasten määrä jatkaa laskuaan vielä 2040-luvulla. Nousu vaatisi merkittävää syntyvyyden elpymistä tai maahanmuuton kasvua.

MDI:n väestöennuste antaa karuja lukuja varsinkin kasvukeskusten ulkopuoliselle Suomelle. Työikäisen väestön eli 20–64-vuotiaiden osuus koko väestöstä tulee pienenemään, ja eläkeikäisten määrä suhteessa työikäisiin kasvaa.

Maahanmuuton nykyinen taso riittää pitämään työikäisen väestön kasvavana 2040-luvulle saakka, mutta siitä eteenpäin määrä vähenee, kun viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneet pienet ikäluokat tulevat työikäisiksi. Nykyisellä matalalla syntyvyydellä on näin ollen merkittäviä vaikutuksia työikäisten määrään tulevaisuudessa. Työikäisen väestön kasvun jatkuminen vaatiikin suurempaa maahanmuuttoa.

Yritysten tyytyväisyys kansainvälisiin osaajiin on pysynyt korkealla.

Kauppakamareiden osaajakyselyn perusteella 73 prosenttia kansainvälisiä työntekijöitä rekrytoineista yrityksistä pitää kokemustaan myönteisenä, ja vain 4,5 prosenttia kielteisenä. Kansainvälisten rekrytointien määrä on kuitenkin laskussa.

Saman kyselyn mukaan tekoäly ja automatisaatio korvaavat yrityksissä yhä enemmän sekä suorittavaa että asiantuntijatyötä. Toisaalta tekoälyn lisäämä työn tuottavuus mahdollistaa yrityksissä myös uusia toimintatapoja ja toimenkuvia.

Tekoälyn, teknologian ja automaation kehitys näkyy parhaiten suuryrityksissä. Yli 250 henkeä työllistävistä yrityksistä kaksi kolmannesta kertoo työn tuottavuuden parantuneen ja puolet niistä toteaa hallintoon menevän työajan vähentyneen. Yrityksillä on hyvät käytänteet osaamisen kehittämiseen, ja henkilöstön osaaminen vastaa teknologian tuomia tarpeita.

Samalla yli puolet vastanneista arvioi, ettei nykyinen koulutusjärjestelmä tuota riittävästi tulevaisuuden osaajia. Koulutusjärjestelmän tulee tuottaa jokaiselle vahva ja laaja-alainen perusosaaminen, johon voi tukeutua myös työuran murroskohdissa. Jatkuvasta oppimisesta pitää tulla pysyvä toimintatapa ja sen on oltava ketterämpi koostuen erilaisista pika- ja täsmäkoulutuksista.

Työn tuottavuuden parantamisen ja maahanmuuton lisäämisen lisäksi myös työuria on pidennettävä kum-

mastakin päästä, eli töihin on päästävä aiemmin ja jatkettava vähän pidempään - mahdollisuuksien ja jaksamisen mukaan jopa eläkkeellä. Huomion arvoista on, että yleensä työssä jaksamisessa on panostettu ikääntyvien työntekijöiden tukemiseen, mutta entistä useammin asia nousee esiin nuorten osaajien työllistymisessä.

Nykyisessä taloustilanteessa tulee entistä tärkeämmäksi saada valmistumisvaiheessa olevat nuoret työelämän rytmiin ja tapoihin kiinni harjoittelujaksojen ja opinnäytetöiden kautta. Se on myös parasta työnantajakuvan markkinointia.

Ensi kevät tulee nopeasti ja toivottavasti entistä useampi yritys havahtuu pohtimaan tulevaisuuden tekijöiden palkkaamista kesätöihin, jotta vähenevä nuorisomme saadaan mukaan työelämään mahdollisimman sujuvasti.

JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari

Ahdistaako tilapula?

Varastotilaa moneen tarpeeseen

PIDÄMME HUOLTA YRITYKSESI TYÖTERVEYDESTÄ

Terveyttä ja työkykyä kustannustehokkaasti.

oulunomavarasto.fi info@oulunomavarasto.fi

OULUN KAUPPAKAMARI

WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

PÄÄTOIMITTAJA

Jari P. Tuovinen

VASTAAVA TOIMITTAJA

Mika Kulju

TOIMITUSSIHTEERI

Jaana Lahtinen

KONSEPTI JA ULKOASU

PunaMusta Oyj

TAITTO

Jan Åqvist

KANNESSA

Suvi Pulkkinen

Johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto, Keskuskauppakamari

Kuva: Liisa Tikkala

PALAUTTEET: mika.kulju@chamber.fi

Tutustu palveluihimme ja jätä tarjouspyyntö. Sinua palvelevat Vesa Martikainen 040 168 1439 ja Mikko Nikkilä 040 457 7570. Etunimi.sukunimi@pihlajalinna.fi.

JULKAISIJA

Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu

ILMOITUSMYYNTI

ADAPTI-PALVELUT

Puh. 050 369 2556 myynti@adaptipalvelut.fi

ILMESTYMINEN

Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

PAINO

PunaMusta Oy, Oulu

JAKELU

Noin 1800 kpl

-Jäsenyrityksiin -Sidosryhmille

-Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO Oulun kauppakamarin www-sivuilla: www.oulunkauppakamari.fi

ISSN 1458-6002

OULUN KAUPPAKAMARI

Numero 4 / marraskuu 2025

PÄÄKIRJOITUS

Työuria pidennettävä molemmista päistä

MIKA POUTALA

8 Tulevaisuuden toivo

12 16

TYÖELÄMÄ JA OSAAMINEN

Väestötilastot ovat nostaneet esiin faktan. Suomi ei jatkossa pärjää ilman maahanmuuttajia

SUVI PULKKINEN

Aika osaamisen ryhtiliikkeelle

ANTELL

Työssä täytyy olla merkityksellisyyden maku

PIHLAJALINNA

21 Ihmisissä on se voima

26 Verkostoitumista ja juhlatunnelmaa

OKTOBERFEST 2025

Work Transformation Demands Strategic Competence Management

MARI VIIRELÄ

Oulu Chamber of Commerce Director of Service Sector

mari.viirela@chamber.fi

050 482 2305

As we look towards the latter half of the 2020s, the AI transformation of working life is becoming increasingly clear. AI will change competence needs and ways of working whether we like it or not. In addition to AI, key drivers of change include geoeconomic fragmentation, economic uncertainty, demographic shifts, and the green transition.

The World Economic Forum's Future of Jobs Report 2025 estimates that by 2030, approximately 8 % of current jobs globally will disappear. At the same time, new jobs will emerge at a rate of 14 %, when compared to current total employment. Far from reducing opportunities, these shifts will actually expand the job market.

This transformation requires organizations to elevate competence development to a strategic priority. Since a company's competence requirements flow directly from its strategy, investing in skills development becomes essential as technology reshapes how work gets done. Organizations only capture the full benefits of technological change when they treat competence management as a strategic objective. Taking a strategic approach to competencies helps companies identify emerging skill requirements and ensures they begin preparing for future needs with sufficient lead time.

While competence and skills ultimately reside in individuals, companies must ensure that knowledge doesn't remain siloed within separate employees. Strate-

gic competence management transforms individual expertise into collective organizational capability—the ability to manage production processes and execute business concepts as a unified whole. Building this collective capability requires a culture where employees don't compete against each other for position or recognition. Instead, it demands an environment where the common good takes precedence over individual self-interest, and where different teams and departments collaborate rather than compete, recognizing that their shared success depends on understanding and advancing the broader business strategy together.

Competence management plays a crucial role starting from recruitment. Companies increasingly face situations where experienced candidates with ready-made expertise are simply not available. In such cases, identifying which applicant has the greatest potential to develop into a top professional becomes the key selection criterion. This challenge creates a natural partnership between companies and education providers. When educational institutions equip graduates with solid foundational knowledge and essential workplace skills, companies gain a strong starting point to develop new professionals into the skilled workforce they need to succeed in competitive markets.

Wellbeing at Work Requires a Holistic Life Balance

When we talk about workplace wellbeing, the focus is often on how the employer can support their employees’ wellbeing. However, in recent discussions we have found ourselves reflecting more and more on the role of the individual’s own responsibility for their wellbeing.

Work wellbeing does not stem solely from the workplace or its leadership culture. Our free time also has a significant impact. Wellbeing is a holistic concept: if we don’t take care of ourselves outside of work, it will inevitably affect how we feel and perform at work.

We consider self-awareness to be especially important. Do you spend your free time doing things that bring you joy, help you recover, and create positive experiences? Or do you find yourself feeling overwhelmed even during your time off? Do you prioritize activities and people that give you energy?

Junior Chamber International activities are a great example of a hobby that offers meaningful and energizing experiences. Through JCI, you can make an impact in society, develop yourself, receive training, and build networks which, at best, can also support your professional life.

JCI Finland has introduced the concept of leadershipshape, which defines different aspects of leadership. The first of these is balance between the various areas of life: body, mind, values, emotions, relationships, and work. According to this framework, work represents only one sixth of our lives. However, taking care of all these areas contributes directly to our wellbeing at work.

From our perspective, the employer’s role is to support the balance between employees’ work, leisure, and family life. Depending on the nature of the work, this can be achieved by, for example, allowing flexible working hours, enabling advance scheduling and employee input in shifts, and making sure that the workload of employees is reasonable and equal.

JCI Oulu International Officer 2025

JENNIMARI KOSKELA, JCI Oulu Local President 2025

OPRI JOKINIEMI

Recruitment Specialist

Tulevaisuuden toivo

LIIKUNTA-, URHEILU- JA NUORISOMINISTERI

MIKA POUTALAN (KD.) MUKAAN HÄNEN KESKEISIN

TAVOITTEENSA ON PALAUTTAA NUORIIN TULEVAISUUDENUSKO. URAKASSA TARVITAAN PERHEIDEN, KOULUJEN JA URHEILUSEUROJEN LISÄKSI MYÖS

YRITYSTEN APUA.

TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: LAURI HEIKKINEN, VALTIONEUVOSTON

KANSLIA

Yksi kuluvan vuoden puheenaiheista on ollut alati paheneva nuorisotyöttömyys, joka on levinnyt kulovalkean tavoin myös akateemisen tutkinnon omaavien joukossa.

Palstatilaa on saanut myös ammattikoulutus, joka on jäänyt kauaksi taannoisessa uudistuksessa asetetuista tavoitteista. Lähiopetuksen määrä on pudonnut leikkausten myötä roimasti ja vastavalmistuneille on pitänyt työpaikoilla opettaa työhön liittyvien perustaitojen lisäksi myös työelämän perussääntöjä ja yleisiä käytöstapoja.

Kesäkuussa kaksivuotisen liikunta-, urheiluja nuorisoministerin pestinsä aloittanut Mika Poutala tunnustaa, että koulutus- ja työttömyysuutiset ovat olleet viime aikoina murheellista luettavaa.

”Toki on huolestuttavaa, jos ammattikoulusta ei enää saa niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Pitkässä juoksussa opiskelu on kuitenkin aina hyödyksi”, ministeri toteaa.

Hän ei silti sysää ammattikoulutuksen synkältä näyttävää saldoa pelkästään oppilaitosten kontolle. Kyse on pidemmän aikavälin haasteesta, jonka ratkaisemisessa nuoret tarvitsevat myös omien vanhempien ja lähipiirin tukea.

”Valitettavasti siihen ei ole kaikissa perheissä riittävästi valmiuksia”, Poutala tunnustaa.

KUKA: Mika Poutala, Liikunta-, urheiluja nuorisoministeri. Toiminut urheilijauransa jälkeen mm. ammattipuhujana, koulutusyrittäjänä ja mentorina.

KOULUTUS: Yo-merkonomi

PERHE: Vaimo ja kolme lasta

HARRASTUKSET: Juoksu, työmatkapyöräily sekä puu- ja nahkatyöt

Poutalan mukaan koulumaailmassa on saatu aikaan myös positiivisia muutoksia.

”Esimerkiksi kännykkäkiellot ja somen käyttörajoitukset näyttävät tuottavan jo nyt tulosta”, Poutala sanoo.

Alamäki alkoi koronapandemiasta

Viimeisimmän nuorisobarometrin mukaan suomalaisnuorten tulevaisuudenusko on ennätyksellisen matalalla.

Entistä useampi nuori tuntee masentuneisuutta ja kokee, että monet oman elämän peruselementit – kuten vakituinen työpaikka, oma asunto tai perheen perustaminen – ovat heidän ulottumattomissaan.

Näkymää ovat synkistäneet entisestään opinto- ja asumistuen leikkaukset sekä istuvan hallituksen säästölistat.

Poutala ei tätä kiistä. Samalla hän kuitenkin painottaa, että ilman valtiontalouden säästöjä nuorten tulevaisuus olisi vieläkin synkempi. Nuorilla on silti murheita riittämiin.

”Ensin oli koronapandemia, sitten tulivat Ukrainan ja Gazan sodat, talouskriisi sekä jatkuvasti etenevä ilmastonmuutos. Aikuinen pystyy jo elämänkokemuksellaan ajattelemaan, että elämä jatkuu kriiseistä huolimatta. Nuorille se on huomattavasti vaikeampaa”, Poutala toteaa.

Vaikka ministeri vierastaa jälkiviisastelua, löytyy yksi juurisyy nykytilanteeseen koronapandemian hoidosta. Sen suhteen päättäjillä olisi kuulemma peiliin katsomisen paikka, sillä nuorten tärkeimmät tarpeet jätettiin tuolloin terveysturvallisuuden nimissä huomioimatta.

”Koulujen sulkemisen ja etäopetuksen myötä sosiaaliset kontaktit kaveri-, koulu- ja harrastepiireihin katkesivat. Nyt voidaan varmasti jo tunnustaa, ettei Teamsista ja sosiaalisesta mediasta ollut niiden korvaajaksi”, Poutala toteaa.

Yrittäjätili valmisteluun

Poutala tiedostaa, että monet opiskelijat ovat nykyisin todella tiukoilla ja tähän herättiin myös syksyn budjettineuvotteluissa. Niissä nuoret säästyivät uusilta säästöpäätöksiltä.

”Tilanne paranee myös valmisteilla olevan opintotuen kokonaisuudistuksen myötä. Se mahdollistaa kokoaikaisen opiskelun ja samalla opinnotkin etenevät paremmin. Pientä helpotusta tuo myös vuoden vaihteessa voimaantuleva ateriatuen korotus”, Poutala listaa.

Samaan hengenvetoon hän toki tunnustaa, että työ- ja harjoittelupaikat ovat jatkossakin tiukassa, sillä nopeaa suhdannekäännettä ei ole näköpiirissä. Se taas jarruttaa yritysten rekrytointi-intoa.

Työministeri Matias Marttisen (kok) hiljattain lanseeraama 1 500 euron työllistämisseteli helpottaa hieman koulutettujen tilannetta. Sen arvioidaan tuovan puolen vuoden pestin 3 000–4 000 nuorelle.

Poutala puolestaan paimentaa eteenpäin virolaismallista yrittäjätiliä. Siinä pieniä keikkatöitä voisi tehdä eräänlaisella kevytyrittäjämallilla, kiinteällä veroprosentilla, henkilötunnuksella ja tilinumerolla. Samalla käteen jäisi enemmän tuloja kuin kevytyrittäjien perinteisten laskutuspalvelujen kautta.

”Tämä malli helpottaisi töiden ja opiskelujen tasapainottamista sekä madaltaisi myös yritysten työllistämiskynnystä. Tarkoitus on selvittää myös kesätyöseteliä. Sen avulla esimerkiksi liikunta- ja urheiluseurat voisivat palkata lisää ohjaajia kesätöihin. Samalla ehkäistäisiin myös nuorten syrjäytymistä, kun heille on tarjolla mielekästä tekemistä”, Poutala sanoo.

Vastuuta myös yrityksille

Vastuupallo lähtee myös yritysten suuntaan. Nuoria kannattaisi pestata kesä- ja keikkatöihin sekä tet-harjoitteluun, vaikka tarvetta olisikin juuri sillä hetkellä niukasti.

”Jos kokoaikaisen työtekijän palkkaaminen tuntuu liian isolta riskiltä, niin voisiko sen sijaan miettiä osa-aikaista? Ja olisiko yrityksessä jokin määräaikainen projekti, jonka voisi hoitaa tätä kautta? Jotain tekemistä löytyy aina, kun vain vähän mietitään oman boksin ulkopuolelta”, Poutala kannustaa.

Pitkäjänteisyyttä ja opastustakin tarvitaan, sillä työelämän taitoja oppii parhaiten vain tekemällä. Eikä ole pelkästään nuoren syy, jos kyseisiä taitoja ei ole ehtinyt täysi-ikäisyyden kynnyksellä vielä hankkia.

”Nuoret ovat fiksuja ja nopeita oppimaan, mutta heitä on myös arvostettava. Tätä kautta he oppivat itsekin arvostamaan omaa työtään ja myös työnantajaa.”

Mitalivauhdilla ministerin pestiin

Mika Poutalan (kd) poliittinen ura on ollut vähintään yhtä vauhdikas kuin miehen pikaluistelukierrokset arvokisoissa.

Poutala voitti vuonna 2018 EM-hopeaa 500 metrillä ja joukkuesprintissä. Hän ehti urheilijaurallaan kisata myös neljät talviolympialaiset, joissa paras saavutus oli neljäs sija Pyeongchangissa 2018.

Poutala nousi Espoon kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2021 ja sama tahti jatkui eduskuntavaaleissa 2023. Samana vuonna Poutalasta tuli kristillisdemokraattien ensimmäinen varapuheenjohtaja. Kesäkuussa hän nousi sovitusti ministeriksi Sandra Bergqvistin (r.) tilalle. Ministerin pestistä on hoidettavana enää vajaa puolikas, mutta Poutalan mukaan pöydällä on silti painavia asiakokonaisuuksia.

”Opintotuen kokonaisuudistus on ehdottomasti suurin valmistelussa oleva lainsäädäntöhanke, jonka aion viedä maaliin. Odotan malttamattomana myös asiantuntijaryhmän toimenpide-ehdotuksia, joilla vahvistetaan nuorten tulevaisuudenuskoa”, Poutala listaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asiantuntijaryhmä aloitti työnsä viime keväänä ja sen on määrä julkaista toimenpidesuositukset helmikuussa 2026.

”Pidän myös kiinni tavoitteestani tavata 50 000 nuorta ja kuulla heidän näkemyksiään.”

Monien mahdollisuuksien muutospolku

SUOMI PESTAA KIIHTYVÄÄN TAHTIIN ULKOMAISIA OSAAJIA JA

SAMALLA TYÖPAIKAT MUUTTUVAT MONIMUOTOISEMMIKSI.

S-RYHMÄSSÄ SE ON JATKUVA OPINTOPOLKU PAITSI UUSILLE

TULOKKAILLE MYÖS TYÖYHTEISÖILLE.

TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: MEERI UTTI

Viime vuosien väestötilastot ovat nostaneet esiin faktan, jonka mukaan Suomi ei jatkossa pärjää ilman maahanmuuttajia ja heidän alati kasvavaa työpanosta.

Tämä on havaittu myös S-ryhmässä, jonka henkilöstö koostuu jo yli 80 eri kansallisuudesta. S-ryhmään kuuluvat työnantajayritykset ja alueosuuskaupat ovatkin viime vuosina kehittäneet toimintamalleja maahanmuuttajien työllistämiseen. Kansainvälistä rekrytointia tehdään huolellisesti, kokeneiden kumppaneiden kanssa, ja perehdytykseen sekä työn ohjaukseen satsataan. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan työtä suunnitellaan ja muokataan yksilölliset tarpeet huomioiden. Positiivinen ja oppimismyönteinen asenne ratkaisevat.

S-ryhmän suurimman alueosuuskaupan HOK-Elannon HR-koordinaattorin Sini Kullaan mukaan tässä yhteydessä ollut hyvä linjata muun muassa kielivalintoja.

”Yrityksen virallinen kieli on edelleen suomi. Henkilöstön tuki- ja kommunikaatiokielenä on kuitenkin englanti, jota suurin osa ymmärtää ja osaa”, Kullaa selvittää.

HOK-Elannon HR-asiantuntija Jukka-Pekka Kantalan mukaan matkan varrella on muuttunut moni muukin asia. Aiemmin hyviksi miellettyjä toimintatapoja ja käytäntöjä on pitänyt tutkailla entistä tarkemmin myös maahanmuuttajien näkökulmasta.

”Käytännössä tämä on uusille työntekijöille, esihenkilöille, työyhteisöille ja koko organisaa-

tiolle jatkuva, mutta samalla antoisa oppimisprosessi”, Kantala toteaa.

Kieli on avain myös työyhteisöön

S-ryhmän rekrytoinneissa maahanmuuttajat ovat aina samalla viivalla kaikkien muiden hakijoiden kanssa. Pääosa ulkomaisista työntekijöistä on tullut Suomeen lähialueilta, ja sodan myötä etenkin Ukrainasta. Monilla kotimaa on kuitenkin Euroopan ulkopuolella.

Esimerkiksi HOK-Elannossa viikoittain järjestettävissä uusien työntekijöiden perehdytyksissä on käytössä materiaali, jossa suomen- ja englanninkielinen sisältö ovat rinnakkain.

”Lisäksi aloimme järjestää suomen kielen lähiopetusta, jossa keskitytään arkisissa työtehtävissä tarvittavaan suulliseen kielitaitoon. Oma työpaikka on useimmiten paras paikka oppia uutta kieltä. Sitä kautta pääsee paremmin sisälle työyhteisöön ja yhteinen kieli helpottaa myös kotoutumista”, Kullaa muistuttaa.

Koulutuspanoksia laitetaan myös esihenkilöiden koulutukseen, sillä useimmiten he ovat uusien työntekijöiden tärkeimpiä tukihenkilöitä.

”Koulutukset ja valmennukset antavat työkaluja monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen. Kaikessa lähtökohtana on henkilöstön oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu. Jokainen työtehtävä ja työntekijä on meille yhtä tärkeä”, Kullaa muistuttaa.

Osaajakisa kiristyy

S-ryhmälle vieraskielisen työvoiman työllistämisen kehittäminen on tärkeää ja viime vuosina siitä on tullut myös kilpailutekijä. Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osuus esimerkiksi pk-seudun väestöstä on noussut jo 20 prosenttiin, ja kasvaa lähivuosina edelleen.

”Meidän on pystyttävä palvelemaan tätä asiakaskuntaa entistä paremmin joko englanniksi tai heidän omalla äidinkielellään. Myös osaajakilpailu tulee kiristymään. Valmiiksi monikulttuurinen työyhteisö on vieraskieliselle hakijalle todennäköisesti kiinnostavampi ja helpompi vaihtoehto”, Kantala toteaa.

Mikään työyhteisö ei muutu monikulttuurisemmaksi ja viihtyisämmäksi pelkillä rekrytoinneilla ja kieltenopiskelulla. Sen lisäksi tarvitaan avointa keskustelua ja viestintää, yhteisten pelisääntöjen kirkastamista sekä huolellista perehdytystä, Kantala ja Kullaa painottavat. Esihenkilöt ovat tässä kohtaa paljon vartijoina. ”Täkäläiset käytännöt ja työkulttuuri voivat olla ulkomailta tuleville täysin vieraita. Heidän voi olla vaikea esimerkiksi käsittää, miksi he eivät voi tehdä 12-tuntista työpäivää. Sekin saattaa kummastuttaa, että työnjohdon kanssa pystyy keskustelemaan täysin tasavertaisesti”, Kullaa listaa.

Onko jossain kohtaa vielä kaipuuta entiseen?

”Ei todellakaan, sillä monikulttuurisuus on tuonut työyhteisöihin paljon positiivista ja uutta ajattelua. On ihan hyvä huomata, ettei meidän suomalaisten tapa tehdä asioita ole aina se ainoa oikea”, hr-kaksikko painottaa.

Entä mikä on viesti niille yrityksille, jotka edelleen pohtivat ulkomaalaisen työvoiman rekrytointia?

”Rohkeasti vain liikkeelle, vaikka kaikki ei olisikaan valmista. Tärkeintä on varata aikaa sekä panostaa avoimeen viestintään, perehdytykseen ja esihenkilötyöhön”, Kantala ja Kullaa evästävät.

Kulttuurien kirjo kasvaa

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2024 lopussa runsaat 610 000 äidinkieleltään vieraskielistä asukasta. Määrä kasvoi edellisvuodesta liki 52 000:lla.

Koko väestöstä vieraskielisten osuus oli viime vuoden lopussa noin 11 prosenttia. Samaan aikaan äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrä väheni lähes 20 000 henkilöllä.

Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkielenään venäjää puhuvat (noin 102 500), viroa puhuvat (lähes 50 000) ja arabiaa puhuvat (runsaat 43 500).

Suomen väkiluku kasvoi vuoden 2024 aikana yli 32 000 henkilöllä, mikä on toiseksi suurin lisäys 60 vuoden kuluessa. Yli kolmannes kasvusta selittyy Ukrainan kansalaisilla. Heistä runsaat 13 000 sai viime vuonna kotikunnan Suomesta.

Lähes puolet kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä asuu pääkaupunkiseudulla. Kunnittain tarkasteltuna heitä on eniten Vantaalla (29 %), Espoossa (25 %) ja Närpiössä (23 %).

Kulinaaritaiteilija mielii uralla eteenpäin

Helsinkiläisen ravintola Casa Largon vuoromestari Raymond Matola on hyvä esimerkki Suomeen kotiutuneesta ulkomaisesta osaajasta.

Matola saapui Filippiineiltä seitsemän vuotta sitten. Sitä ennen hän oli suorittanut kotimaassaan hotelli-, ravintola- ja laitosjohtamisen tutkinnon, jonka pääaineena oli kulinaarinen taide.

Casa Largossa työkavereina on monia muitakin ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.

”Tämä on ehdottomasti paras tiimi, joka minulla on Suomessa ollut. Kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta paikkaamme toistemme puutteita ja pelaamme hyvin yhteen”, Matola kertoo.

Samalla hän tunnustaa, että alkuajat Suomessa olivat vaikeita ja hän teki pitkään kahta työtä. Kulttuurieroista huolimatta Matola kokee, että on saanut välitettyä ajatuksiaan ja ideoitaan esihenkilöille ja työkavereille.

”Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni, mutta minulla on edelleen myös opittavaa. Tavoitteena on päästä uralla eteenpäin.”

Aika osaamisen ryhtiliikkeelle

Suvi Pulkkinen

Johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto, Keskuskauppakamari

Työttömyyslukemat ovat korkealla ja kasvu kangertelee. Siinä missä vielä pari vuotta sitten yritykset eivät saaneet tarvitsemiaan työntekijöitä, on nyt useimmilla aloilla hakijoita tarjolla runsaasti. Loistavia, motivoituneita, ahkeria. Silti moni työ on tekijäänsä vailla.

Kauppakamareiden tuoreen osaajakyselyn mukaan neljännes yrityksistä kärsii yhä osaajapulasta. Työvoimapula on muuttunut määrällisestä laadulliseksi. Työntekijöitä kyllä on, mutta oikeanlaista osaamista ei.

Erityisesti pienissä yrityksissä tämä näkyy arjessa. Yhä useammin kuulee tarinoita työntekijöistä, joiden muodollinen pätevyys ei vastaa työn vaatimuksia, tai joiden työkykyyn ja elämänhallintaan liittyvät haasteet ovat syöneet koko yrityksen kannattavuuden. Moni työnantaja pohtii, miksi ammatillisessa koulutuksessa ei enää opeteta perusasioita – kuten ajallaan tulemista ja keskittymistä. Useampi palkkaisi lisää väkeä, jos rekrytointiriski ei olisi näin suuri.

Kyselyyn vastanneet yritykset nostavatkin nuorten osaamistason, työkyvyn ja ammattiosaamisen tulevaisuuden kilpailukyvyn suuriksi haasteiksi. Nuorten odotukset ja asenteet työelämää kohtaan ovat muuttuneet: työn merkityksellisyys, osaamisen kehittäminen ja hyvinvointi korostuvat. Samaan aikaan julkinen keskustelu suomalaisesta työelämästä on usein synkkää – ja se karkottaa nuoria entisestään.

Työ on kuitenkin parhaimmillaan hyvinvoinnin lähde. Se ylläpitää toimintakykyä, lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antaa elämälle merkityksen. Työ tuo toimeentuloa ja avaa mahdollisuuksia. Siksi meidän olisi puhuttava työelämästä paljon nykyistä myönteisemmin – etenkin nuorille. Pitkittyvä työttömyys sen sijaan heikentää nopeasti ihmisen toimintakykyä ja henkistä hyvinvointia.

Kun talous kääntyy kasvuun, monen ilman työtä jääneen tilanne helpottaa. Mutta rakennetyöttömyys ei katoa itsestään. Työn tarjonnan ja kysynnän välinen kohtaanto-ongelma on yhä suurin pullonkaula. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan nopeita täsmätoimia, jotka tukevat työkykyä, jatkuvaa oppimista ja alanvaihtoa uran eri vaiheissa. Nyt näyttää siltä, että yhä harvempi työnhakija pääsee kehittämään osaamistaan – vaikka tarvetta esimerkiksi uuden teknologian pika- ja täsmäkoulutuksille olisi lähes kaikilla aloilla.

Työ- ja elinkeinoministeriössä onkin vastikään selvitetty, miten työmarkkinoiden joustoturvamallia voitaisiin soveltaa Suomeen. Malli toimii Tanskassa, jossa työvoimapolitiikka on aktiivista ja etuustaso korkea. Meidänkin olisi aika kehittää oma versio: malli, jossa yhdistyvät joustava työnhaku, kannustava sosiaaliturva ja yritysten todelliset tarpeet.

Yritysten ei pitäisi joutua kahlaamaan satoja hakemuksia vain todetakseen, ettei yksikään hakija ole aidosti kiinnostunut työstä – tai ilmesty edes haastatteluun. Tarvitaan ryhtiliike osaamiseen, työkykyyn ja asenteisiin. Se on edellytys sekä yritysten kilpailukyvylle että Suomen talouden uudelle nousulle.

Työssä täytyy olla merkityksellisyyden maku

TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: ANTELL

ANTELL TUNNETAAN RAVINTOLOIDENSA LISÄKSI TYÖPAIKKANA, JOSSA TYÖHYVINVOINTIIN ON PANOSTETTU PITKÄÄN JA TULOKSELLISESTI. TOIMIVA TYÖHYVINVOINNIN RESEPTI EI LOPULTA OLE MONIMUTKAINEN. TARVITAAN HYVÄÄ JOHTAMISTA, MERKITYKSELLISYYDEN TUNNETTA SEKÄ HITUNEN MAUSTEITA.

Lounas- ja henkilöstöravintolapalveluita tarjoavan

Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto on puhunut jo pitkään työhyvinvoinnista tärkeänä osana menestyvää liiketoimintaa.

“Täytyy aina muistaa, että työhyvinvointi parantaa lopulta yrityksen tulosta”, Lantto sanoo.

“Työhyvinvointi näkyy meillä esimerkiksi niin, että henkilöstön vaihtuvuus on pienempi, ihmiset joustavat tiukassa paikassa, kiintyvät työyhteisöönsä ja tekevät asiat paremmin.”

Antell on tehnyt pitkään määrätietoista työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi konsernin sisällä sekä suomalaisessa työelämässä ylipäätään.

Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa vahvasti mukana oleva Lantto on pitänyt asiaa pinnalla monin tavoin muun muassa Perheyritysten liitossa, Elinkeinoelämän keskusliitossa, Keskuskauppakamarissa ja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:ssä.

“Ajattelin johtajaurani alkuvaiheessa yrityksen johtamista enemmän numeroiden kautta, koska olin valmistunut kauppakorkeasta laskentatoimesta. Sitten aloin huomata, että yhtälössä on myös asiakastyytyväisyys ja sen takana lopulta oman henkilöstön hyvinvointi”, Lantto pelkistää.

Kehittäminen ei perustu mutu-tuntumaan

Antell on sijoittunut kolme kertaa suurten organisaatioiden kärkisijoille Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksessa. Siinä mitataan henkilöstön kokemusta työpaikastaan ja työhyvinvoinnin johtamisesta amerikkalaisen Great Place to Work -mallin mukaan.

Nykyisin työhyvinvointia kehitetään Antellilla myös Lapin yliopiston henkilöstötuottavuuden dosentin ja tutkijan Marko Kestin mallin pohjalta. Kesti on osoittanut selkeän korrelaation työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä.

Osaavassa tiimissä on mukava tehdä töitä.

“Työhyvinvointi

vaatii johtamiselta ryhtiä”, sanoo Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto

“Näihin kahteen malliin peilaamme ennen kaikkea toimintaamme, kun mietimme miten työhyvinvointia kannattaa kehittää. Mielestäni on oleellista, että työhyvinvoinnin johtaminen perustuu tutkimukseen – ei mutu-tuntumaan.”

Vaikka työhyvinvointi on lopulta pitkälti yrityksen arjessa tapahtuvia tekoja ja linjauksia, sitä ei tarvitse kehittää umpiossa. Oppia, hyviä käytäntöjä ja inspiraatiota saa muilta yrityksiltä, alan asiantuntijoilta ja verkostoista.

Antell on ollut viime aikoina mukana mm.

Suomen inhimillisimmät työpaikat -haasteessa ja hyväksytty jäseneksi YK:n Global Compactiin. Se on yrityksille suunnattu, maailman suurin yritysvastuualoite, joka sitouttaa yrityksiä kokonaisvastuullisuuteen YK:n periaatteiden mukaan.

“Esihenkilöllä täytyy olla ryhtiä”

Lantto on toiminut perheyrityksessä nuoresta saakka monenlaisissa tehtävissä pullakuskista tuotannonsuunnittelijaan, osastopäällikön oikeana kätenä ja aluepäällikkönä.

“Mielestäni olen jauhoissa kasvanut”, Lantto naurahtaa.

Hän aloitti Antellin ravintoloiden toimitusjohtajana 2003 ja siirtyi 2014 johtamaan kahvilaja leipomotoimintaa. Vuodesta 2020 hän on toiminut konsernin kaikkien tytäryhtiöiden toimitusjohtajana.

"On paljon mukavampi ja helpompi johtaa firmaa, jossa ihmiset voivat hyvin. Hyvinvointi näkyy kaikessa: tehokkuudessa, laadussa ja asiakastyössä.”

Lantto tiivistää työhyvinvoinnin kolmeen asiaan: esihenkilöt, tiimi ja laatu.

“Esihenkilö on tämän kolmion tärkein kulma.

Hänen tulee kannustaa, huolehtia osaamisesta ja puuttua rohkeasti vaikeisiinkin asioihin. Esihenkilöllä täytyy olla ryhtiä”, Lantto sanoo.

Hän nostaa yrityskulttuurin suureen arvoon työhyvinvoinnin ja menestyksen takana.

“Se on jopa tärkeämpi asia kuin brändi.”

Hyvin johdettu työ tuottaa useimmiten laadukasta jälkeä.

“Työhyvinvointi liittyy suoraan siihen, että työntekijä voi olla ylpeä työnsä tuloksista. Laatu – esimerkiksi hyvä ruoka ravintola-alalla – on perusta ammattiylpeydelle.”

Johtaminen vaikuttaa myös työhyvinvoinnin kolmanteen seikkaan, eli tiimiin ja sen dynamiikkaan.

“Työn täytyy olla mukavaa. Huipputiimissä on kiva olla, kun jokainen osaa ja hoitaa homman-

Ammattiylpeys ja työn merkityksellisyys tuovat työhyvinvointia.

sa sekä auttaa työkaveria tarpeen vaatiessa. Avainasemassa on ihmisten osaamiseen panostaminen”, toimitusjohtaja sanoo.

Hän muistuttaa, että esihenkilöt, tiimi ja työn laatu -kolmio ei katso työn luonnetta.

“Rakenne on sama, olipa kyse tietotyöstä tai suorittavasta työstä. Työkalut vain muuttuvat –kokilla se on veitsi ja tietotyöläisillä tietokone.”

Merkityksellisyys on etuja vahvempaa

Lantto painottaa sitä, että työhyvinvointi syntyy hyvästä arjesta ja työn merkityksellisyydestä.

“On tutkittu, merkityksellisyyden tunne kasvattaa työhyvinvointia eksponentiaalisesti. Kun voimme tehdä aidosti hyvää omassa työssämme, siitä syntyy merkitystä elämään – ja se on kullan arvoista."

Vaikkapa Antellin kokki voi saada useammat asiakkaat syömään maistuvaa kasvisruokaa ja vaikuttaa sitä kautta monien perheiden ympäristöystävällisiin ja terveellisiin ruokailutottu-

muksiin. Se tekee työstä merkityksellisempää.

Osaamisen kehittäminen kasvattaa työhyvinvointia suoraviivaisesti, kun taitojen karttuessa työntekijä tuntee itsensä varmemmaksi ja pystyvämmäksi.

“Osaaminen kasvaa parhaiten uusia asioita tehdessä, kuten vaikkapa työskentelemällä eri yksiköissä kokeneempien kollegoiden kanssa.”

Henkilöstöetujen vaikutus työhyvinvointiin taas ei ole niin merkittävä.

“Kulttuuri- ja liikuntasetelit sekä muut henkilöstöedut ovat tärkeitä, mutta työhyvinvointi ei kaksinkertaistu, vaikka edut tuplattaisiin.”

Kannustaminen on hyvä alku

Toimitusjohtaja näkee, että yrityskulttuurin ja työhyvinvoinnin juurruttaminen lähtevät ylhäältä.

“Firmasta tulee lopulta johtajansa näköinen. Ei ole johtajalle parempaa palkintoa kuin nähdä,

miten hyvien asioiden vahvistaminen ja huonojen juttujen karsiminen johtaa onnistumiseen”, Lantto sanoo.

Hän uskoo, että palautteen ja kehitysideoiden antamiseen kannustava kulttuuri vie yritystä eteenpäin ja vahvistaa samalla työyhteisön hyvinvointia.

“Yksinkertaisin tapa aloittaa työhyvinvoinnin parantaminen on kannustaa ja palkita henkilöstöä arjessa hyvin tehdystä työstä. Luottamuspääoma kasvaa, ja luottamuksen ilmapiirissä voidaan puhua vaikeistakin asioista.”

Tsaarin ajalta AI-ruokalistoihin

Vuonna 1880 perustettu Antell on Oulun vanhin yritys. Sen perustaja Katri Antell sai maistraatilta lupapaperit leipomotoiminnan harjoittamiseen vuonna 1880 ja toiminta kasvoi torimyynnistä leipomomyymälän perustamiseen 1883.

“Aina kun sääntelyä on purettu, yrityselämä on alkanut kukoistaa. Niin kävi myös tuolloin”, Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto sanoo 145 vuotta myöhemmin.

Antell kasvoi vuosikymmenten saatossa valtakunnan mittakaavaan ja kutkutteli suomalaisten makunystyröitä mm. omenahyveellä ja ensimmäisellä kostutetulla runebergintortulla.

Yhtiö siirtyi vuonna 1976 kokonaan Lanton perheelle, joka oli tullut toimintaan mukaan 1960-luvun lopulla.

Antellin toiminta laajeni ravintola-, kahvilaja pitopalveluihin. Leipomotoiminta lopetettiin 2018.

Nykyisellään noin 270 ihmistä työllistävä

Antell-konserni on keskittynyt henkilöstö-

Työhyvinvoinnin kannalta esihenkilön on osattava arvioida työntekijän tilannetta, jotta tätä ei kuormiteta liikaa vaikkapa vaikeassa elämäntilanteessa.

“Ja työntekijälläkin on velvollisuus keskustella esihenkilön kanssa. Vastuu työhyvinvoinnista ei ole pelkästään esihenkilöllä vaan myös ihmisellä itsellään.”

ja lounasravintoloihin, joita on noin 60 ym päri Suomen.

Antellin pääkonttori ja yksi lounasravintoloista ovat olleet vuodesta 2010 Oulun Poratiellä.

Perinteikäs Antell on pysynyt jatkuvasti ajassa kiinni. Kun korona kuritti ravintola-alaa muutamia vuosia sitten, Antell päätti etujoukoissa kokeilla tekoälyn käyttöä.

“Hankimme täysin oman, meille räätälöidyn AI-ratkaisun. Se maksoi kuusinumeroisen summan, mutta on jo maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin”, Lantto kertoo.

“Kukaan ihminen ei pysty laskemaan 5000 eri reseptistä sopivia lounaskombinaatioita ja arvioimaan menekkiä yhtä tarkasti ja nopeasti kuin tekoäly.”

Antellin kahvila oli osa Oulun kaupunkikuvaa yli sata vuotta. Kuva 1900-luvulta Kirkkokadun kahvilasta.

“Ihmisissä on se voima”

TEKSTI:

SAMI KORKALA, KUVAT: PIHLAJALINNA

PIHLAJALINNAN

POHJOIS-SUOMEN ALUEJOH-

TAJA VILLE VALKAMA KERTOO, ETTÄ TYÖTERVEYS ON ALETTU NÄHDÄ

YRITYKSISSÄ ENTISTÄ ENEMMÄN STRATEGISENA KUMPPANINA.

"Kun arki toimii ja ihmiset pysyvät työkykyisinä, se näkyy suoraan liiketoiminnan tuloksessa", Valkama tiivistää.

Työterveys muuttuu ajan ja työelämän mukana. Uudet toimintatavat mahdollistavat tavoitteellisen työkyvyn tukemisen ja auttavat pitämään ihmiset hyvinvoivina entistä tehokkaammin.

Työterveydessä digitaaliset ratkaisut, ennaltaehkäisevä ote ja pitkäjänteinen yhteistyö tukevat toisiaan.

Työterveyspalvelu ei ole yrityksille irrallinen tukitoimi, vaan osa strategista henkilöstöjohtamista. Siksi myös asiakkaiden odotukset ovat kasvaneet.

"Työterveyden mittarit tukevat johtamista, sillä loppujen lopuksi ihmiset ratkaisevat menestyksen."

Yrityksissä työterveyden onnistumista mitataan usein sairauspoissaolojen kautta.

"Vaikka muitakin mittareita on käytössä, sairauspoissaolot kertovat klassisena mittarina edelleen paljon. Kun poissaolot vähenevät, työteho paranee ja liiketoiminta hyötyy."

Ei klinikka vaan kumppani

Työterveyspalveluissa on menty entistä enemmän sairauksien hoidosta ennaltaehkäisevään suuntaan.

"Kun työkykyä tuetaan työterveydessä oikea-aikaisesti ja ennakoiden, se on huomattavasti vaikuttavampaa kuin sairaanhoito", Valkama tiivistää.

Konkreettinen esimerkki löytyy omasta asiakaskunnasta.

"Erään asiakasyrityksen kanssa panostimme yhdessä ennakoivasti sairauspoissaolojen hallintaan, ja tulokset näkyivät nopeasti – sairaus-

poissaolot vähenivät ja kustannussäästöt realisoituivat."

Säästöjen lisäksi ennaltaehkäisevä työterveystoiminta tuo luonnollisesti myös inhimillistä hyvinvointia. Hyvin johdettu työterveys ja toimiva yhteistyö palveluntarjoajan kanssa voi auttaa ratkaisemaan vaikkapa työvoiman saatavuusongelmia.

"Esimerkiksi matkailu- ja palvelualoilla työvoiman saatavuus ja henkilöstön sitouttaminen ovat kilpailukyvyn ytimessä."

Erikokoisissa yrityksissä työterveyden tulokset näkyvät eri tavalla. Isommilla toimijoilla onnistunut työterveystoiminta nousee esiin tilastoissa. Pienemmissä yrityksissä taas yksittäisen henkilön työkyky saattaa olla firman toiminnan kannalta kriittinen seikka.

Tieto vähentää tuskaa

Pihlajalinna on myös Pohjois-Suomessa yksi suurista työterveyspalveluiden tarjoajista ja sillä on asiakkaita merkittävän kokoluokan yrityksistä julkiselle puolelle sekä pienempiin toimijoihin.

Pihlajalinnalla kumppanuuden ytimessä on huolellinen alkukartoitus ja ohjausryhmätyö, jossa yrityksen johto, henkilöstöosasto ja työterveystiimi tarkastelevat yhdessä työkyvyn johtamista kokonaisuutena. Yhteistyö perustuu jatkuvaan vuoropuheluun ja tavoitteelliseen kehittämiseen, mikä mahdollistaa pitkäjänteiset ja vaikuttavat ratkaisut työkyvyn tueksi.

Työterveyspalveluiden kokonaisuus sovitetaan vastaamaan yrityksen tarpeita. Lisäksi työterveyspalveluihin liittyviä asioita käydään säännöllisesti läpi.

Pihlajalinnan digitaalinen palvelukonsepti tehostaa työterveyden toimintaa.

“Meidän mallissamme asiakasta hoitava tiimi tuntee yrityksen tavoitteet ja arjen haasteet. Tämä mahdollistaa aidon vaikuttavuuden.

Emme tee pistemäisiä toimenpiteitä, vaan jatkuvaa, tavoitteellista työtä”, Valkama kertoo.

Säännölliset terveystarkastukset ja työpaikan riskien arvioinnit antavat tietoa, jonka perusteella voidaan ennaltaehkäistä työperäisiä sairauksia ja tapaturmia sekä parantaa työhyvinvointia. Työterveyden vuosikello ja suunnitelmat ohjaavat toimintaa systemaattisesti tiedon pohjalta.

"Tieto ei lisää tuskaa – päinvastoin. Kun dataa hyödynnetään oikein, sen avulla pystytään tekemään vaikuttavampia päätöksiä työkyvyn tueksi", Valkama toteaa.

Digitaalisuus tuo tehokkuutta

Pihlajalinnalla on monien muiden toimijoiden tavoin digitaalisia työterveyspalveluita, jotka helpottavat asioimista ja tehostavat työterveyden toimintaa.

Tarjolla on mm. tapaamisia etäyhteydellä, sovellus palveluiden käyttöön ja Etähoitopolku chat-vastaanottoineen.

Digitalisaatio ja tekoäly ovat tuoneet työterveyteen uusia mahdollisuuksia. Valkaman mukaan kyse ei ole vain vastaanottojen siirtymisestä verkkoon, sillä suurempi muutos liittyy hoitopolun kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi tuotettuun dataan.

"Tekoäly auttaa asiantuntijoita arvioimaan hoidon tarvetta ja automatisoimaan rutiineja. Se vapauttaa aikaa merkitykselliseen työhön ja auttaa reagoimaan oikeaan aikaan."

Digitaaliset palvelut kehittyvät huimaa vauhtia, joten jatkossa voi odottaa entistä saavutettavampia, älykkäämpiä ja personoidumpia ratkaisuja myös työterveyden saralla.

Hyvää johtamista ja hyviä kohtaamisia

Valkama näkee, että esihenkilötyö on merkittävä ja usein alihyödynnetty vaikuttaja työhyvinvoinnin taustalla. Hyvä johtaminen tukee jaksamista ja auttaa ennaltaehkäisemään kuormitusta.

“Kun työntekijä on tyytyväinen, se heijastuu suoraan asiakkaalle. Onnistuneet kohtaamiset näkyvät liiketoiminnassa. Palveluyrityksissä tämä on erityisen tärkeää.”

Siinä missä digitaalisuus helpottaa arkea ja työtä monin tavoin, se voi myös tehdä työelämästä pirstaleista.

Esimerkiksi etätyön säätäminen sopivalle tasolle saattaa lisätä hyvinvointia työpaikoilla.

Valkama näkee, että ihmiset tarvitsevat yhä kohtaamisia.

"On nähty, miten tärkeää on tiimien välinen vuorovaikutus. Kun ihmiset tekevät töitä yhdessä, syntyy sitoutumista ja yhteistä ymmärrystä. Sillä on valtava merkitys työhyvinvoinnille."

Vuosikymmenen kokemus alalta on kirkastanut Valkaman näkemystä ihmisten tärkeydestä.

"Ei ole liioiteltua sanoa, että ihmisissä on se voima. Henkilöstö on yrityksen tärkein pääoma –ja kun siitä pidetään huolta, yritys menestyy."

Osaajana työelämään, jatko-opintoihin tai yrittäjäksi!

■ Tekniikan alat

■ Luovat alat

■ Luonnonvara-alat

■ Palvelualat

■ Perustutkinnot

■ Ammattitutkinnot

■ Erikoisammattitutkinnot

■ TUVA

■ Väyläopinnot korkeakouluihin

■ Työvoimakoulutukset

■ Korttikoulutukset ja pätevyydet

■ Yrityskohtaiset koulutukset

Työterveyspsykologi korostaa levon merkitystä

Ennaltaehkäisevä ja varhainen puuttuminen, yhdessä sovitut käytännöt sekä työn ja palautumisen terve suhde ovat kokeneen työterveyspsykologin neuvot parempaan työhyvinvointiin.

"Esihenkilöt ovat tässä avainasemassa. Kun he jaksavat hyvin, he voivat tukea koko työyhteisön jaksamista", Pihlajalinna Oulun työterveyspsykologi Maarit Nurmela sanoo.

Pihlajalinnan työterveysasiakkaiden esihenkilöt saavat käytännön tukea muun muassa varhaiseen puuttumiseen työkyvyn alenemistilanteissa.

"Olemme luoneet toimintamallin siihen, miten tällaisissa tilanteissa edetään ja kuinka asia otetaan puheeksi työntekijän kanssa ajoissa ja rakentavasti", Nurmela kertoo.

"Ei sen tarvitse olla neuvottelutilanne, vaan arkipäiväinen 'miten voit' -kysymys."

"Aina ei voi olla valmiustilassa"

Nurmela muistuttaa, että innostavassa työssäkin on tärkeää antaa keholle ja aivoille aikaa palautua.

"Aina ei voi olla valmiustilassa ja tarkistella esimerkiksi työviestejä omalla ajalla. Palautumisvelkaa syntyy, kun ihminen ei pääse kunnolla irtautumaan työstä. Se voi pitkässä juoksussa altistaa uupumus- ja stressioireille."

Työhyvinvointia voi tukea konkreettisesti sopimalla työyhteisössä pelisäännöistä.

"Voidaan esimerkiksi päättää, milloin tavoitettavissa olo päättyy, miten tauot toteutetaan tai miten avokonttorissa toimitaan. Hyvä kognitiivinen ergonomia on tärkeä osa työhyvinvointia, sillä se tukee keskittymistä ja muistia."

Nurmela kertoo, että Pihlajalinnan työterveys pystyy tunnistamaan kuormittavat tekijät ja lisäksi ennaltaehkäisemään niitä.

"Sitä ei voi liikaa korostaa, kuinka tärkeää riittävä uni on yksilötasolla."

Jatkuva muutos haastaa

Maailman iso kuva heijastelee myös työpaikoille ja työterveyspsykologin vastaanotolle. Yleisen taloustilanteen epävakaus, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, koronapandemia ja työelämän nopea muutostahti ovat tuoneet yleistä epävarmuutta.

"Joillakin saattaa tulla mitta täyteen jatkuvaan muutokseen ja osaamisen kehittämisen tarpeeseen. Meidän tehtävämme on auttaa yksilön resilienssin ja työpaikkojen muutoskyvykkyyden kehittämisessä.”

Etätyökäytäntöjen muuttuminen on nykyisin monilla työpaikoilla kuormitustekijä.

"Olen huomannut, että useissa asiakasyrityksissä on alettu tänä syksynä kutsua ihmisiä takaisin työpaikoille etätöistä. Siinäkin saattaa tulla haasteita."

Asiakasyrityksistä kertynyt data on arvokasta myös työterveyspsykologin työssä.

"Sen, ja yhteisissä foorumeissa saadun tiedon perusteella meille muodostuu hyvä kuva siitä, miten työpaikoilla yleisesti voidaan. Tiedon perusteella voimme tehdä muun muassa ehdotuksia kehitystoimenpiteiksi."

Pihlajalinnan työterveyspsykologi Maari Nurmela.

www.rescomi.com | Softpolis Raahe | Teknologiakylä Oulu

rakennussuunnittelu sisustussuunnittelu 3d-mallinnus, tietomallit uusiin ja saneerauskohteisiin

Ei yllätyksiä yrittäjälle! Vain reilua työterveyttä

Täsmän edut:

• Lakisääteiset toimet hoidetaan työpaikalla.

• Oikeasti kiinteä kk-hinta: Ei lisämyyntiä, piilokuluja tai aloitusmaksuja.

• Irtisanomisaika asiakkaalle 1 sekunti Älä arvaile, kysy suoraan!

Soita Niinalle: 020 7424 115 tai laske hinta: tasma.fi/hintalaskuri

ARKKITEHTITOIMISTO HML OY

Riihikatu 6, 90140 Oulu

Harjukatu 3B, 00500 Helsinki

jukka.lahtinen@hml.fi

RAKENTAVAT RATKAISUT www.hml.fi p.0405411164

Oulun kauppakamarin

Oktoberfest keräsi lähes 400 osallistujaa

–Verkostoitumista ja juhlatunnelmaa

TEKSTI: JAANA LAHTINEN

KUVAT: PETTERI LÖPPÖNEN

KUUDETTA KERTAA JÄRJESTETTY OULUN KAUPPAKAMARIN OKTOBERFEST KERÄSI

TECHNOPOLIS YDINKESKUSTAAN LÄHES NELJÄSATAA

ELINKEINOELÄMÄN EDUSTAJAA, YRITTÄJÄÄ JA YHTEISTYÖKUMPPANIA. LOPPUSYKSY SAI ARVOISENSA STARTIN TORSTAINA 9.10.2025, KUN TILAT TÄYTTYIVÄT ILOISESTA PUHEENSORINASTA JA OKTOBERFEST-HENKISISTÄ ASUISTA. LOPPUUNMYYTY ILTA TARJOSI YHDISTELMÄN VERKOSTOITUMISTA, OHJELMAA JA RENTOA JUHLATUNNELMAA.

Ohjelmaa, yllätyksiä ja palkintoja

Alkuillan ohjelmassa oli ohjattu verkostoitumispeli, jonka jälkeen osallistujat kiersivät yhteistyökumppanien pisteitä keräten leimoja leimapasseihin. Täydellä passilla pääsi mukaan illan pääpalkintojen arvontoihin – ja ständeillä riitti vilinää!

Yhteistyökumppanit olivat tänä vuonna näyttävästi esillä: Kaleva Media toi paikalle kansikuvauksensa, Technopolis avasi oman “saunaosastonsa”, Porschen pisteellä pääsi suunnittelemaan unelma-autonsa ja Oulu2026:n onnenpyörä pyöri taukoamatta. Yhdeksän kumppanipistettä houkutteli osallistujia kisailuun, arvontoihin ja uusiin tuttavuuksiin.

Yhteistyökumppaneina toimivat Technopolis, Kaleva Media, BusinessOulu, Adecco, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Oulun seutu, Oulu2026 – Euroopan kulttuuripääkaupunki, Pohjolan OP, Porsche ja PwC.

Illan juontajana säteili Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja Mari Viirelä, joka johdatti ohjelmaa rennolla ja varmalla otteellaan. Illan kruunasi taikuri Elias Kvistin lähitaikuus-show, joka sai yleisön yllättymään ja nauramaan.

Tapahtuman huipennuksena jaettiin upeita palkintoja: Technopoliksen saunaosastovuoro, ravintolalahjakortteja, Porsche viikonlopuksi käyttöön sekä pääpalkintona Discover Airlinesin 500 euron lahjakortti. Perinteinen parhaan asun palkinto kruunasi hyvän mielen kilpailuhengen.

Illan järjestelyistä vastasi Oulun kauppakamari yhteistyössä Go Arctic Eventsin kanssa. Tarjoiluista huolehti Food & Co Min By Ydinkeskusta, joka loihti teeman mukaisen saksalaisvaikutteisen menun.

Kauppakamarin viestintävaliokuntalaisia Oktoberfestissä. Tiesitkö, että Oktoberfestimme idea on syntynyt Viestintävaliokunnassa?

Juontaja Mari Viirelä esitteli yhteistyökumppanit ja piti illan langat käsissään iloisella otteellaan.

Loppuunmyyty Oktoberfest kokosi lähes 400 osallistujaa Technopolis Ydinkeskustaan – tunnelma oli katossa alusta loppuun.

Kalevan ständillä saattoi kuvauttaa itsensä lehden kanteen.

Porschen pisteellä sai suunnitella unelmiensa menopelin.

Pohjolan OP:n kumppanipisteellä oli mahdollisuus kokeilla virtuaalilaseja.

Oulu2026 ständillä onnenpyörä toi yllätyspalkintoja. Illallispöydissä oli tunnelmaa!

Taikuri Elias Kvist hämmästytti ja nauratti yleisöä.

Paras asu palkittiin tänäkin vuonna lukuisten erinomaisten vaihtoehtojen joukosta.

Oulun kauppakamarin väki kiittää kaikkia mukana olleita!

Katse kohti vuotta 2026

Oulun kauppakamari kiittää kaikkia osallistujia ja yhteistyökumppaneita upeasta illasta. Tapahtuma huipentui jatkoille Teerenpeliin, jonne suuri osa juhlakansasta suuntasi vielä verkostoitumaan ja nauttimaan illasta pitkälle yöhön.

Ensi vuoden Oktoberfestistä odotetaan entistäkin suurempaa – se on samalla osa Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta 2026.

Lipunmyynti vuodelle 2026 on jo avattu KauppakamariKaupassa. Tänä vuonna tapahtuma oli loppuunmyyty, joten varmista paikkasi ajoissa!

Varaa paikkasi ensi vuodelle jo nyt!

Asiakaspalautetta tältä vuodelta:

”Ohjelma ja järjestelyt oli 5/5. Rasteilta leimojen hakeminen isompaa arvontaa varten oli menestys.”

”Todella kivat puitteet, rento meininki, leimapisteet toi kivasti liikettä, ihania asuja, ruoka ja juoma hyvää. Todella kiva verkostoitumistapahtuma.”

”Kiitos tapahtumasta! Oli mukavaa, ja mukava, kun olitte saaneet näin paljon ihmisiä liikkeelle.”

”Tilaisuudessa oli todella rento ja positiivinen tunnelma.”

”Syksyn kohokohta!”

MATKALLA

MASUUNIPUTKET

TYÖNHAKIJA,

ÄLÄ LANNISTU! KOKEMUSTA ON – KOKEMATTOMUUDESTAKIN.

90-luvun alun laman kuritti Raahea, työpaikat olivat kiven alla. Lähetin lukemattomia työhakemuksia pitkin Suomea. Päätin koettaa täsmäiskua.

Marssin armeijan lomapuku päällä toiveikkaana työnhakuun kotikaupungin pieneen konepajaan tuoreet koneinsinöörin paperit mukanani.

– Oisko teillä ees jottain? sanoin.

Johtaja katsoi minua arvioivasti pöytänsä takaa. Vaistomainen tarkistus: rintataskun nappi oli kiinni. Hän katsoi ulos kopauttaen samalla tupakka-askistaan valkoisen käärön huuliensa väliin. Minulla oli tulitikut valmiina taskussa armeijan ohjeiden mukaisesti. Johtaja oli nopeampi ja hänen tikkunsa syttyi sähähtäen.

– Hmm. Vai että kaikki kävisi, johtaja sanoi ja imi tupakkaa silmät sirrillään.

Neuvottelu meni hyvin.

– Ilmoittaudut intin jälkeen työnjohtaja Pennaselle. Asennetta sinulla tuntuu olevan – oikein upseeriainesta.

Pennanen kaatoi kahvia raanavedellä huuhtaisemaansa kuppiin.

– Tuosta sumppia. Maitoa ei ole. Sirkkua saat paketista.

Verestävät silmät kielivät edellisen illan kuluneen väkijuomien parissa. Kahvi maistui kitkerälle tervalle.

Nuori insinööri sai ylleen moneen kertaan paikatut haalarit ja päähänsä käytetyn oranssinpunaisen Kempin suikan. Tehtäväni oli piikata kivettynyttä betonimassaa masuuniputkien sisältä. Pennanen kertoi kannustavasti, että homma ei firmassa ollut toistaiseksi kelvannut kenellekään. Vittumaista ja myrkyllistä.

– Työkalukopilla on tamppikone ja paineilmaletkun vedät hallin sisältä. Äläkä nirhaa letkua. Paska vaan pois putkesta, tyyli on vapaa!

Satakiloisia putkenmöhkäleitä lojui hallin varjossa kuin metrisiä halkoja suoraan lavalta kipattuna. Lohduton näky. Viikon kuluttua sormia tikkuili eikä kahvikuppia voinut täytenä hörpätä. Tiesin, mitä metsurin tauti tarkoittaa. Illat laadin työhakemuksia. Töitä tehdessä kehittelin jonkinlaista aputyökalua viheliäisen ja pölyisen työvaiheen helpottamiseksi.

Uskaltauduin taas painamaan johtajan ovisummeria. Vihreä syttyi, ja esittelin ruutupaperille piirtämäni hahmotelman apulaitteesta, jota johtaja tutki savun takaa. Sain luvan.

Pennasta idea ärsytti.

– Teet omalla ajalla härvelisi.

Kone toimi, mutta työ tihkusateessa tuntui yksitoikkoiselta.

– Kannattiko lukea insinööriksi? Pennanen irvaili.

Päivät ja viikot vaihtuivat kuukausiksi samojen työrutiinien toistuessa. Käsien hermosärky helpotti tärisevän työvaiheen poistumisen myötä.

Syksyisenä iltapäivänä vaimo riensi kerrostalon rappukäytävään vastaan kirje kädessään.

– Oot saanu postia Oulun Nokialta, hän sanoi tohkeissaan.

En jaksanut innostua. Ehkä taas kiittelevät kohteliaasti. Olin väärässä.

Hypimme ja kiljuimme.

Alakerran asunnosta koputettiin kattoon. Kävimme illalla ostamassa Rantakioskilta jätskit huiman uutisen kunniaksi.

PETRI SAARI petri.saari@proventia.com

Oulun kauppakamarilehti julkaisee vuonna 2025 neljä Petri Saaren Matkalla-kolumnia. Hän on oululainen myyntijohtaja, joka on toiminut vienninedistäjänä yli kolmen vuosikymmenen ajan.

Kirjoittaja on solminut kustannussopimuksen Gummeruksen kanssa Kalajoen Hiekkasärkille sijoittuvasta dekkarisarjasta. Instagram@petesaari69

Vuodenvaihteen parhaat bileet Oulussa!

Vuosi vaihtuu: Oulu2026

31.12.2025, Ouluhalli

KUUMAA • pehmoaino • Goldielocks

BESS • Suvi Teräsniska • Ege Zulu

Mieskuoro Huutajat • Marko Keränen

Oulu Sinfonian jousikvartetti

DANCESHOW by Tanssikeskus Citydance

Varmista paikkasi nyt!

Oulu2026-Avajaisfestarit 16.-18. tammikuuta Oulun keskustassa Tervetuloa!

Liput alk. 59,90 € (+Lippu.fin tilausmaksut alk. 1,50 € + 0,65 % tilauksesta)

Koe satoja ainutlaatuisia

tapahtumia Euroopan

kulttuuripääkaupungissa

Ohjelma on nyt julki. Tilaa uutiskirjeemme ja seuraa kanaviamme, pysyt menossa mukana! oulu2026.eu/uutiskirje

Oulu2026 Official oulu2026.eu

Oulu2026 - European Capital of Culture 2026

2x

Tuoretta tietoa

AUKTORISOITUJEN KIINTEISTÖARVIOITSIJOIDEN KYSELY

Keskuskauppakamarin syksyllä toteuttama kysely paljastaa kiinteistömarkkinoiden tilanteen vakiintuneen, vaikkei odotettua vilkastumista ole juurikaan tapahtunut. Vastanneista kiinteistöarvioitsijoista 46 prosenttia raportoi markkinoiden vilkastuneen ja 21 prosenttia koki markkinoiden hiljentyneen. Vuonna 2024 hiljentymisestä raportoi 23 prosenttia vastaajista. Tämä viittaa siihen, että pahin epävarmuus on jäämässä taakse.

Raisa Harju, pääsihteeri Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN OSAAJAKYSELY

Kauppakamarien osaajakyselyssä 22 prosenttia vastaajista totesi, että tekoäly on vähentänyt suorittavaa työtä, ja kymmenen prosenttia puolestaan kertoi asiantuntijatyön vähentyneen organisaatiossaan. Näiden osalta muutos on merkittävä vuodentakaiseen verrattuna, jolloin vain 15 prosenttia arvioi suorittavan työn ja viisi prosenttia asiantuntijatyön vähentyneen. Samalla 54 prosentin mukaan nykyinen koulutusjärjestelmä ei tuota riittävästi tulevaisuuden osaajia.

Suvi Pulkkinen, Johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto, Keskuskauppakamari

Mehiläinen Työelämäpalvelut tarjoaa kattavat ja modernit työterveyden ja työhyvinvoinnin palvelut johtamisen tueksi, työyhteisöille sekä yksilöille. Rakennamme luottamuksellista yhteistyötä yritysasiakkaidemme kanssa ja panostamme asiakkaan tilanteen ymmärtämiseen ja yhteiseen tiedolla johtamiseen.

Meillä on työelämä tehtävänä.

Tervetuloa uudet jäsenet!

15.8.-23.10.2025

KAINUU

AAWA INTERNATIONAL OY

B&E RAKENNUTTAJAT OY

BOREALIS FINLAND OY

KAJAANIN ENERGIATUOTANTO OY

KALAJOKILAAKSO

KEROLA SERVICE OY

HOHTO SÄHKÖ OY

IIN TAKSIKYYTI OY

IIT ACCOUNTING OY

Bistorianherkkuja

KAUPPATORIN KAHVILAMAKASIINIT OY

KEMPELEEN ILMASTOINTITEKNIIKKA OY

KIIMINGIN ERISTYS OY

KOONTIA OY

KOTILOVE OY

KIINTEISTÖNVÄLITYS LKV POHJANMAA OY

KORPIMACHINE OY

MURUVANA OY

RAUTION MONINIKKARI OY

SIEVIN VESIOSUUSKUNTA

KOILLISMAA

HKP NISKALA OY

KONE HIETALA OY

RUKA NORDIC OY

RUKAPALVELU OY

OULU

ACCOUNTOR SERVICES OY, OULU

ALFA ECARE OY

ASENNUSTUOTE OY

AUMAINT OY

BOTNIA PRINT OY AB

DOBBELGÄNGER OY

ELOVIA OY

ETEWÄ OY

FLEXO NORDIC OY

HAIR-EKA OY

HELMET LKV OY

KULJETUSLIIKE ESKOLA OY

LIMINGAN ENERGIAPUISTO OY

LÄMPÖINSSI OY

LÄNNENTILA OY

MAMMUTTI TALOTEHDAS OY

MATINOLLIN PERUNA OY

MET ÄS-SÄ OY

NUVOO OY

OULUN HERKUTTELUHETKI OY

OULUN KULTTUURISÄÄTIÖ SR

OULUN SYDÄNKESKUS OY

OULUNKAAREN TYÖTERVEYS OY

POLAR SECURITY OY

RAKENNUSLIIKE HÄYRYNEN OY

TOLONEERING OY

VIESTIMAA OY

WETTERI POWER OY

RAAHE

INDUSTPRO OY

PATTIJOEN APTEEKKI

WILLA KATARIINA OY

SÄHI OY

MajoituKIDE-hotellissa, Iso-Syötteellä

Tervetuloa nauttimaan joulun ajasta tai kokoustamaan hyvän ruoan merkeissä Nallikariin ja Iso-Syötteelle

9.11. ISÄNPÄIVÄLOUNAS 12-16

8.-22.12. JOULULOUNAS 11-15

PÖYTÄVARAUKSET 044 515 1710

ravintolanallikari.fi

Oulu - 044 515 1500

bistoria.fi

Oulu - 044 760 5210 bistoria.fi

Iso-Syöte - 044

Vahvista osaamista

– kasvata kykyä uudistua, johtaa ja menestyä

Tutustu jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin

Oulun yliopistossa

joy.oulu.fi

Kainuun ammattiopistosta osaamisen avaimet kaikille.

Tervetuloa Kainuun ammattiopistoon hankkimaan arvokasta kokemusta, ammattiosaamista sekä tietoja ja taitoja tulevaisuutta varten.

KAO tarjoaa ammatillista koulutusta monipuolisesti valtakunnallisesti. Vakituiset toimipaikat sijaitsevat Kajaanissa, Kuusamossa, Vantaalla ja Vuokatissa. Tutustu koulutustarjontaamme osoitteessa kao.fi

Kainuun ammattiopisto • Opintie 3, 87100 Kajaani • Puhelinvaihde (08) 61 651 • etunimi.sukunimi@kao.fi

Muista varata ilmoituspaikkasi 1/2026 - lehteen!

Soita 050 369 2556 tai laita viestiä myynti@adaptipalvelut.fi

Lex massimuija – osakevaihdon muuttuva sääntely

Valtiovarainministeriö antoi 25.9.2025 hallituksen esityksen osakevaihtoa koskevan sääntelyn muuttamisesta, jota myös lex massimuijaksi on nimitetty. Esityksen tarkoituksena on estää osinkoverotuksen minimointiin tähtäävien osakevaihtojärjestelyjen epätarkoituksenmukainen hyödyntäminen verotuksessa. Esityksen tavoitteena on myös helpottaa liiketoiminnan uudelleenjärjestelyjen toteuttamista ja rahoituksen hankkimista Suomessa sekä vahvistaa kilpailukykyä.

Tällä hetkellä osakevaihdossa hankinnan kohteena olevat osakkeet on voitu arvostaa hankkivan yhtiön verotuksessa käypään arvoon, mikä arvonmääritystavasta riippuen on voinut nousta huomattavan korkeaksi. Tämä taas on usein nostanut emoyhtiön nettovarallisuutta verrattuna kohdeyhtiön nettovarallisuuteen ennen osakevaihtoa ja mahdollistanut henkilöosakkaalle suurempien kevyemmin verotettujen osinkojen jakamisen. Jatkossa osakevaihdolla hankitut osakkeet arvostettaisiin nettovarallisuuslaskennassa nykyisen käyvän arvon sijaan niiden osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoonsa.

Lopputuloksena on käytännössä usein se, että osakevaihto ei enää kasvata nettovarallisuutta ja kevyemmin verotettujen osinkojen määrää. Esityksessä on takautuva elementti, sillä muutos koskisi 1.1.2017 ja sen jälkeen etuyhteydessä tehtyjä osakevaihtoja.

Vastaavasti myös osakevaihdolla hankittujen osakkeiden hankintameno määräytyisi osakevaihtoa edeltävän matemaattisen arvon perusteella. Muutoksella on vaikutusta tilanteissa, kun osakevaihdolla hankittuja osakkeita luovutetaan edelleen. Muutos koskisi 1.1.2026 ja sen jälkeen etuyhteydessä tehtyjä osakevaihtoja.

Vähemmän huomiota julkisessa keskustelussa ovat saaneet käteisvastiketta ja osakevaihtosään-

telyn alueellista laajentamista koskevat muutosesitykset. Osakevaihdossa käytettävän käteisvastikkeen rajaa ehdotetaan nostettavaksi 10 prosentista 50 prosenttiin, minkä lisäksi laskentatapaa hieman muutettaisiin. Muutos sujuvoittaisi käteisvastikkeen käyttöä osakevaihdoissa. Lisäksi osakevaihto olisi jatkossa tiettyjen lisäedellytysten täyttyessä mahdollista myös EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolisiin maihin, mikä tällä hetkellä ei ole ollut mahdollista ilman erillisiä välivaiheita.

Osinkoverotusta ja osakkeiden hankintamenoa koskevat muutokset koskisivat vain etuyhteydessä tehtyjä osakevaihtoja. Riippumattomien osapuolten välillä tehtyjä osakevaihtoja muutokset eivät koskisi. Käytännössä valtaosa tehdyistä osakevaihdoista täyttää etuyhteysmääritelmän, mutta määritelmän täyttyminen on jatkossa arvioitava erikseen.

Lakimuutos on tällä hetkellä eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Vaikka muutos nyt esitetyssä muodossa ankaroittaisi verotusta aiempaan verrattuna etuyhteydessä tehtyjen osakevaihtojen osalta, ei se tee osakevaihdosta käyttökelvotonta työkalua yritysrakennemuutoksia ajatellen.

Jari Ramberg, laki- ja konsulttiyhtiö Lecklén veroasiantuntija ja vero-oikeuden väitöskirjatutkija

SYKSY 2025

– osaaminen voimavaraksi!

MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI!

HR, työsuhde ja palkanlaskenta

13.11. (9-16) Suuri Palkkapäivä, etä 2.-3.12. HR-ajokortti®, Helsinki

4.12. (9-11) Palkka-avoimuus ja tasa-arvolain vaatimukset, etä

Johtaminen ja esihenkilötyö

7.11.-24.3. Toimitusjohtaja Pro (TJ PRO) –valmennus, Helsinki/etä

18.-19.11. Hyväksytty Advisory Board (HAB), Helsinki/etä 25.11. (9-12) Nuorten ammattilaisten rekrytointi ja johtaminen, Helsinki/etä

26.11. (9-12) Toimitusjohtajasopimukset, etä

3.-4.12. Project Manager –ajokortti, Helsinki/etä

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ)® -KURSSI

Kevä 2026 Oulu I Oulu II

1. jakso:

2. jakso:

3. jakso:

Ryhmätyö

4. jakso:

29.1. 15.4.

12.2. 21.4.

18.2. 29.4.

25.2. 6.5. 12.3. 20.5.

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI

Kansainvälistyminen

13.11. (9-16) Vientikaupan keskeiset asiakirjat, Helsinki/etä 20.11. (9-16) Vientikaupan ajankohtaispäivä, Oulu/etä 25.11. (9-12) Incoterms® 2020 -toimituslausekkeet ja logistiikan pullonkaulat, etä 11.12. (9-11) EU:n pakotteet, niiden kiertämisyritysten tunnistaminen ja kaksikäyttötuotteiden valvonta, etä

20.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Ylivieska/etä 5.-26.11. Konsernitilinpäätöksen ajokortti® (peruskurssi), Helsinki

26.11. (9-14) Ennakkoperintä 2026, Oulu/etä 8.12. (9-12) Talouslukujen kerääminen, analysointi ja esittäminen tekoälyn avulla, etä

10.12. (9-16) Kauppakamarin veropäivä (valtakunnallinen verkkokoulutus)

11.12. (9-16) Osakeyhtiön tilinpäätös, Oulu/etä 17.12. (9-15.30) Konsernitilinpäätöksen erityiskysymykset, Helsinki/etä

IT ja digi

6.11. (9-12) Säilytys, arkistointi ja tekoäly, etä

10.11. (12-16) Tietosuojavastaavan täydennyskoulutus, Helsinki/etä

18.11. (14-15.30) Controllerin Excel-raportointi, etä 20.11. (9-11.30) Tekoäly assistentin tukena – ChatGPT ja Copilot käytännössä, etä

28.11. (9-11) Excelin automaatio tekoälyn avulla – Aloittelijan opas, etä

Myös räätälöityä koulutusta – pyydä tarjous!

LISÄTIETOJA: Palvelujohtaja Riitta Schroderus riitta.schroderus@chamber.fi, puh. 050 338 9350

ILMOITTAUTUMINEN: kauppakamarikauppa.fi -> Koulutukset -> Oulu ja muu PohjoisPohjanmaa tai susanna.paaaho@chamber.fi, puh. 050 581 0884

5.11. (9-12) Näin aloitat digimarkkinoinnin Yhdysvaltoihin, etä

5.11. alk. Digimarkkinoinnin sertifiointiohjelma, etä

6.11. (9-15.30) Account Manager -asiakkuuspäällikön valmennuspäivä, Helsinki/etä

19.11. (9-11) Customer Excellence - Asiakaskokemus kilpailutekijänä, Helsinki/etä

10.12. (9-11) Kriisistä kriisiin – miten pärjätä ja kasvaa vaikeina aikoina?, Helsinki/etä

ja verotus

5.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, etä

19.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Oulu/etä

koulutukset

Löydät laajan valikoiman koulutuksia ja valmennuksia www.kauppakamarikauppa.fi/ collections/koulutukset

HHJ-puheenjohtajakurssi

Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)® -puheenjohtajakurssi, Oulu 12.-13.11.2025

Suositulla kurssilla keskitytään hallituksen puheenjohtajan tehtäviin käytännönläheisesti. Sen aikana saat syväluotaavan katsauksen pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajan käytännön työhön samalla, kun johtaminen kehittyy kokonaisuudessaan.

Käsiteltäviä aiheita: hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet, yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä, kokouksen johtaminen ja työjärjestys, liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus, hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet, hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut.

Aiheita käsitellään vuorovaikutteisesti keskustellen ja ryhmätöissä pohtien ja verkostoituen. Suuri lisäarvo on myös osallistujien käytänteiden ja kokemuksien jakaminen.

Kurssi sopii nykyisille hallitusten puheenjohtajille, puheenjohtajiksi aikoville sekä hallitusjäsenille.

Aikataulu

1 päivä: Puheenjohtajan peruskysymykset 12.11. klo 10.00-16.30

2 päivä: Hallitustyö, yhteistyö ja vuorovaikutus 13.11. klo 8.30-16.00

Valtakunnallinen veropäiväkiertue 2025

Hallitus teki kevään puoliväliriihessä poikkeuksellisen paljon veropäätöksiä, joista useat tulevat voimaan jo vuonna 2026. Koulutuksessa arvioidaan veromuutosten vaikutuksia yritysten, omistajien ja työntekijöiden näkökulmasta.

Kirjanpito- ja tilinpäätöskatsauksessa perehdytään mm. KILA:n uusimpiin lausuntoihin, arvon alentumiseen ja -palautumiseen sekä pk-yrityksen kestävyysraportointiin.

Lopuksi päivässä käydään läpi tulossa olevia alv-uudistuksia sekä tuoreimpien tulkintojen vaikutuksia yritysten liiketoimintaan.

Aikataulu

5.11. klo 9-16, etä 19.11. klo 9-16, Oulu/etä 20.11. klo 9-16, Ylivieska/etä

Asiantuntijoina:

kurssillemme!

Asiantuntijoina:

Johtava veroasiantuntija

Senior Tax Advisor

Risto Waldén Bilanssi Oy

Tomi Viitala Keskuskauppakamari

Senior Tax Manager

Tero Takalo KPMG

KTM, HHJ PJ Antti Haapakorva

DI, HHJ PJ Heikki Käkönen

Varaa paikkasi suositulle

Osakeyhtiön tilinpäätös

11.12.2025 klo 9-16 Oulu/etä

Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille varmuutta siitä, että yrityksen tilinpäätös on laadittu asianmukaisesti ja että se täyttää niin yrityksen omistajien, viranomaisten kuin muidenkin sidosryhmien siihen kohdistamat tarpeet voimassa olevan tilinpäätösnormiston näkökulmasta.

Asiantuntijana: KTM, KHT

Henry Kampman Revisium Oy

Ohjelma:

• Kirjanpitolain merkittävimmät säännökset ja niiden vaikutus tilinpäätöksen laatijalle

• Tuloslaskelman ja taseen sisältö ja niihin liittyvät arvostusja esittämistavat tilinpäätöksessä

• Rahoituslaskelman laadintavelvollisuus ja sen tuottaman informaation merkitys yritykselle

• Osakeyhtiön verotus ja vähennysoikeudet verotuksessa

• Toimintakertomuksen laadinta ja sen sisältö

• Yrityksen liitetiedot ja niiden merkitys tilinpäätöksen antamien oikeiden ja riittävien tietojen kannalta

• Kirjanpitolautakunnan tuoreimmat yleisohjeet ja lausunnot

Johtajaverkosto 2026 – Pohjois-Suomi

- kokemuksia, kasvua ja kohtaamisia

Johtamistyötä tekevät kohtaavat usein samankaltaisia haasteita, vaikka organisaatiot ovat erilaisia. Johtajan työ on yksinäistä. Monella on tarve sparrata sekä vaihtaa näkemyksiä ja oppeja muiden johtajien kokemuksesta.

Helmikuussa 2026 käynnistyvä Johtajaverkosto Pohjois-Suomi on juuri sinulle, joka kaipaat kollegiaalista tukea, kokemusten ja tiedon jakamista sekä yhteisiä keskusteluita luottamuksellisessa ja osallistavassa ilmapiirissä kuukausittain teemoitetuissa tapaamisissa.

Tapaamisten muoto on ohjattua, mutta keskustelevaa – vapaamuotoista ”pyöreän pöydän” sparrausta. Tavoitteena on tarjota uusia näkökulmia ja konkreettisia eväitä arjen johtamistyöhön.

Johtajaverkosto on avoin ja luottamuksellinen yhteisö toimitusjohtajille, hallitusjäsenille, johtoryhmäläisille ja muille organisaatioiden avainhenkilöille.

Pysyt ajan tasalla ja inspiroidut

- kuulet eri aihealuiden asiantuntijoita ja kouluttajia

- saat tuoreita näkökulmia liiketoiminnan ja johtajuuden kehittämiseen

Verkostoidut merkityksellisesti

- osallistut fasilitoituihin tapaamisiin ja luottamuksellisiin keskusteluihin

- pääset mukaan laadukkaisiin verkostoitumistilaisuuksiin

Opit parhaista käytännöistä

- tutustut kiinnostaviin yritystarinoihin ja osallistut yritysvierailuihin

- saat vertaistukea ja opit konkreettisista case-esimerkeistä

- saat hyödyllisiä ja arvokkaita jäsenyysetuja

Lisätietoja:

Patner Vesa Schutskoff, Chief Executive Search, puh. 040 511 4489 ja palvelujohtaja Riitta Schroderus, Oulun kauppakamari, puh. 050 338 9350

Koulutuscorner

Syksyn ensimmäisen HHJ-kurssin päätösjakson huipennuksena jaettiin todistukset ja vietettiin mukava hetki verkostoituen cocktailpalojen parissa.

Hyväksytty myyntijohtaja (HMJ) -kurssi käynnistyi lokakuussa. Avausjaksossa käsiteltiin myynnin suunnittelua ja toteuttamista. Käytännönläheistä päivää fasilitoi myyntijohtaja Simo Ikonen LeadDesk Oyj:stä.

BusinessAsema

p. 08 558 55810 | businessasema.com

Uusikatu 52, 90100 Oulu

Tapahtumat ja valmennukset

tapahtumat.businessoulu.com

Muista myös sähköiset palvelumme

businessoulu.com

Seuraava asema on BusinessAsema, kun kyse on:

ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUISTA

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

• starttiraha

• startup-toiminta

OSAAVAN HENKILÖSTÖN REKRYTOIMISESTA

• rekrytointipalvelut ja -tapahtumat

• kansainväliset osaajat

• rekrytoinnin tuet

• kesätyöllistäminen

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

• yritysrahoitus

• maksuttomat valmennukset

• vienti ja kansainvälistyminen

• omistajanvaihdokset

• muutosturvapalvelut

UUSISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA

• digitaalinen liiketoiminta

• vihreä siirtymä

• hiiliviisas kiertotalous

• innovaatiopalvelut

• designmenetelmät

SIJOITTUMISPALVELUISTA

• toimitilat ja yritystontit

• investointimahdollisuudet

TOIMIALAPALVELUISTA JA VERKOSTOISTA

• toimialakohtainen kehittäminen

• vienti- ja messumatkat

• klusteritoiminta

• Oulun innovaatioallianssi