Ekonomi 1/2018

1

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

TA M M I K U U 2 0 1 8

TALOUS Hyvinvointi tuo potkua myös talouteen

Mukana liite: NÄIN EKONOMIT TIENASIVAT 2017

TIETEENTEKIJÄ Yritykset nousemassa globaalien haasteiden vastuullisiksi ratkaisijoiksi TYÖHYVINVOINTI Varaa aikaa työstä palautumiseen!

VIDEOIDEN VALTIAS Roni Back loi itselleen menestyksekkään uran tubettajana.

alfaromeo.fi

ALL YOU NEED IS ATTRACTION

KAKSI AUTOA, YKSI JÄINEN PINTA: AINUTLAATUINEN VETOVOIMA. MAKSIMAALINEN PITO, DYNAAMINEN OHJAUS, TÄYDELLISTÄ TARKKUUTTA, POIKKEUKSELLISTA KÄSITELTÄVYYTTÄ.

ALFA ROMEO STELVIO JA ALFA ROMEO GIULIA Q4-NELIVETOJÄRJESTELMÄ: PARASTA SUORITUSKYKYÄ. JÄÄLLÄ JA TIELLÄ.

Nyt Stelvion ostajalle 3000 €:lla varusteita kaupan päälle! Rajoitettu erä. Katso lisää alfaromeo.fi

ALFA ROMEO STELVIO JA ALFA ROMEO GIULIA

[ SISÄLTÖ ] HELMIKUU / FEBRUARI 2018 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

1

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

3 x uusi työ.......................................... 18

10

Maailmalla Finanssialan töissä Norjassa.......... 30 Ura Tuunaa työstä mielekkäämpää...... 34

Hyvinvointi on

tasapainoa työelämän ja muun elämän välillä, sanoo työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka.

Sisäpiirissä Verkkovideoilla voi luoda uran........36 Kylterit Kylteripäivät 2018............................... 40 Työelämän pelisäännöt................ 42 Tapahtuma Sujuva paluu perhevapaalta........... 44 Tapahtuu............................................. 48 Kolumni................................................ 50

28 20

46

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan asiantuntijoiden työajat karkaavat helposti käsistä.

Erkki Tuomioja avaa uuden palstan pohtimalla taloustieteiden roolia yhteiskunnan ongelmien ratkaisussa.

Tolkkua työaikoihin!

Kansanedustajan ­kolumni

Tutkija Sonja Lahtinen: Yrityksistä tulee globaalien ongelmien ratkaisijoita.

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Onko kaikki hyvin?

A

rkisella kysymyksellä "onks’ kaikki ok" voimme avata keskustelun, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Se voi olla kevyen rupattelun alku, kuulumisten nopean vaihtamisen ensiaskel. Mutta se voi myös kirvoittaa syvälle luotavia pohdintoja hyvinvoinnista, siitä miten koemme olomme ja elomme. Onko oma kokemuksemme nykyisyydestä tasapainossa niiden tavoitteiden kanssa, joita itse asetamme hyvälle elämälle?

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on hyvän elämän perusedellytyksiä. Suomen Ekonomeissa tämän vuoden teemaksi on haluttu nostaa hyvinvointi kokonaisuutena. Haluamme siis keskustella hyvinvoinnista niin fyysisellä, psyykkisellä, sosiaalisella kuin emotionaalisellakin tasolla.

Tässä Ekonomi-lehdessä kerrotaan Työterveyslaitoksen tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin työaikojen yhteyttä työhön ja hyvinvointiin.

Tuloksista on selvästi pääteltävissä, että työhön käytetyn ajan pidentyminen heikentää hyvinvointia.

Asiantuntijoiden ja esimiesten onkin hyvä tiedostaa oma työskentelytyylinsä ja hahmottaa työhön käytetyn ajan kokonaisuus. Levittäytyykö työ kaikkeen aikaamme, vai saammeko riittävästi palautumisen hetkiä? Työn imu, hyvä fiilis ja kokemus työn merkityksellisyydestä parantavat hyvinvointia ja lyhentävät työhön käytettyä kokonaisaikaa.

Hyvinvointia voidaan edistää myös työhön liittyvillä järjestelyillä. Mahdollisuus vaikuttaa työnteon tapoihin ja työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtiin edistää sitä, samoin selkeät tavoitteet ja hyvä johtaminen.

Hyvinvoinnissa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään työelämästä. Jokainen voi edistää hyvinvointiaan monella tavalla, ja pohjimmiltaan siitä huolehtiminen vaatii yksilötason konkreettisia ratkaisuja. Voimavarojemme riittävyydestä varmistumme kukin omalla tavallamme: riittävällä unella, mielekkäällä vapaa-ajalla, terveellisellä ravinnolla tai hyvällä fiiliksellä. Lupauksia parem-

mista elintavoista teemme helposti, mutta ne on myös lunastettava.

Mikä on sinun lupauksesi oman hyvinvointisi edistämiseksi tänä vuonna, ja mikä on ensimmäinen tekosi sen lunastamiseksi?

Elämän eri osa-alueiden vaikutus kokonaishyvinvointiimme vaihtelee ajan kuluessa. Työ tuntuu joskus olevan ratkaisevassa roolissa, toisinaan taas muun elämän tilanteet ovat merkityksellisiä niin hyvässä kuin pahassa. Opiskelijoilla haasteena on opintojen, työnteon ja muun elämän yhteensovittaminen, ja toimeentulokin pohdituttaa. Siksi teemaa onkin pidettävä koko ajan ja monipuolisesti esillä. #hyvinvointi Anja Uljas vt. toiminnanjohtaja

SAMPO KORHONEN

Työhön käytetyn ajan pidentyminen heikentää työhyvinvointia.

Päätoimittaja / Chefredaktör Anja Uljas, anja.uljas@ekonomit.fi, p. 040 550 0712 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Tapani Mäkinen, tapani.makinen@veraja.fi, p. 040 595 4099

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia yrityksille.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otava.fi, Salla Salokanto, Nora Kolari (ulkoasu) ­Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Anja Uljas, Tapani Mäkinen, Riikka Mykkänen, Tuuli Marttila, Mika Parkkari, Taija Keskinen, Katri Markkanen ja Sirja Kulmala-­Portman Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia OMA, myynti­päällikkö Kari Salko, kari.salko@otava.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen ­Ekonomit, ­Tuuli Marttila, tuuli.marttila@ekonomit.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) T ­ ilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Otavamedia OMA, ­ ekonomi@otava­media.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Miika Kainu Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 12.4.2018, jäsenyhdistysten tiedotteet 23.3.2018 mennessä Suomen Ekonomeihin: tuuli.marttila@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 12.4.2018, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 23.3.2018 till Finlands Ekonomer: tuuli.marttila@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

4041-0619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Kylteri,

koska kaikkea ei ehdi lukea, keskity olennaiseen.

Nyt kannattaa tilata Kauppalehti.

Kylterinä saat sen vahvasti opintotuettuun hintaan – tasan 0 €. kl.fi/ekonomiopiskelijat Mikäli haluat pidentää Kauppalehden tilausjaksoa ja liittyä myös Option tilaajiin, katso ekonomit.fi/kylteriplus

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Johtamisen tukea mikro- ja pk-­ yrityksille OSAAMISTA ON johdettava myös pienissä yrityksissä: muuttuvassa työelämässä paitsi henkilöstön osaamisen tunteminen myös tulevien tarpeiden tunteminen korostuu.

Haasteet usein tunnetaan, mutta niihin puuttumiseen voi tarvita tukea.

Tähän tarpeeseen pien- ja mikroyrittäjille on luotu verkkopalvelu, jossa yrittäjä voi nopeasti kartoittaa yrityksensä osaamisen. Palvelu tuottaa tiedosta raportin ja toiminta­ ohjeita osaamisen johtamisen tueksi.

Palvelun on tuottanut STRATOS-­ hanke, jota hallinnoivat Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä.

Tutustu palveluun: www.redu.fi/stratos

Gurut ja ­tubettajat taloustaitojen asialla

Tiedätkö, mihin tuntisi kuluvat?

UUDISTUNUT AIKANI-SOVELLUS ajanhallinnan apuväline, joka auttaa sinua järjestämään työ- ja vapaa-aikaasi. Sen avulla voit seurata helposti, kuinka paljon käytät aikaa töiden tekemiseen, opiskeluun, liikuntaan tai nukkumiseen sekä laskea, paljonko sinulle jää vapaa-aikaa.

Itse nimeämiesi avainsanojen avulla voit kätevästi erotella erilaiset tehtävät ja projektit toisistaan. Kirjauksista sinulle muodostuu tiedosto, jota voit hyödyntää vaikkapa kehityskeskusteluissa.

Aikani on verkkopohjainen työkalu, jota voi käyttää kaikilla selainpohjaisilla laitteilla, kuten älypuhelimella, tabletilla ja tietokoneella. Voit ottaa sen käyttöösi kirjautumalla osoitteeseen omaaikani.fi. Kirjautuminen hoituu Facebooktai Google-tunnuksilla, eikä vaadi erikseen rekisteröitymistä.

Katso Aikani-video Ekonomien youtube-kanavalta: www.youtube.com/user/SuomenEkonomiliitto

6

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

Hyvinvoinnin aika Suomen Ekonomien teemana vuonna 2018 on hyvinvointi. Sen merkitys kasvaa jatkuvasti, mutta työelämän muutokset myös haastavat sitä usein.

Hyvinvointia lähestytään vuoden aikana kuudesta tärkeästä näkökulmasta: ajan, asenteen, työn, kunnon, joustavuuden ja ­ihmisten kautta. Tammi–helmikuussa osa-alueista esillä on erityisesti aika.

TAMMIKUUN LOPULLA käynnistyi jälleen kaksi tuttua nuorille suunnattua kilpailua, joiden myötä taloustaitoja tuodaan näkyviksi yli 15-vuotiaille nuorille ja lukiolaisille. #Tubetatonni-kilpailu on suunnattu kaikille yli 15-vuotiaille nuorille. Kilpailuun osallistutaan kuvaamalla yksin tai porukalla video, jossa kerrotaan, mitä rahankäytöstä on tullut opittua ja miksi. Parin minuutin videolla voi voittaa 1 000 euroa.

Videoita voi lähettää 18.2. saakka.

Lukiolaisten jo perinteeksi käyneeseen Talousguru-kilpailuun taas osallistutaan tänä vuonna 122 lukiossa, ja panokset ovat kovat. Moniosaisen, valtakunnallisen kilpailun parhaille myönnetään nimittäin jälleen korkeakoulupaikkoja. Voittajat ratkeavat maaliskuisessa finaalissa.

Lisätietoja molemmista kilpailuista: finanssiala.fi/talousguru

Kurkkaa uudistunut ekonomit.fi

Ekonomin verkkosivusto uudistettiin vastaamaan käyttäjien toiveita. Nyt eri tilanteissa hyödylliset palvelut löytyvät aiempaa nopeammin ja selkeämmin, ja ajankohtaiset asiat on koottuu yhteen Uutishuone-palveluun.

>

90 %

YLI YHDEKSÄN kymmenestä

ISTOCKPHOTO

vastuullisissa kesätyöpaikoissa työskennelleistä nuorista haluaisi työtä yrityksestä myös jatkossa. Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa työpaikka sitoutuu hyvän kesätyön periaatteisiin. Ensi kesänä mukana on jo yli 400 työpaikkaa mikroyrityksistä suuriin konserneihin.

Parempia valintoja arkeen MITEN VOIN osallistua kiertotalouden kehittämiseen? Mistä tiedän, ovatko arjessa käyttämäni tuotteet ekologisia ja eettisiä?

Esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin haettiin vastauksia Sitran alkuvuodesta järjestämässä Fiksu arki -yrityskilpailussa. Kisassa etsittiin pienyrityksiä, joiden tuote tai palvelu auttaa kuluttajaa tekemään arjessa tavalla tai toisella kestävämpiä valintoja.

Kilpailuun osallistuneet fiksun arjen ratkaisut olivat monesta muotista: joukossa

on niin ajanhallinnan apua, ekologisempaa arkiruokaa kuin jakamistaloutta.

Kymmenen parasta ajatusta palkittiin kilpailussa starttirahalla. Lisäksi ideat pääsevät kypsymään kehitysohjelmassa, jossa ne saavat tuekseen suuremman yrityksen resurssit ja tukea kehitykseen ja testailuun.

Tutustu kestävän arjen helpottajiin verkossa: sitra.fi/fiksu-arki

24,2 KULUTTAJIEN LUOTTAMUS

talouteen oli tammikuussa katossa. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrissa kuluttajien luottamusindikaattori kipusi ensimmäistä kertaa lukemaan 24,2 – indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on vain 12,3. Kuluttajien odotukset niin oman talouden kuin yleisen työttömyyskehityksenkin suhteen ovat siis korkealla.

Lähde: Tilastokeskus

VÄITÖS:

Rahoituksen lisäksi Piilaaksossa ­houkuttaa avoin ilmapiiri PIILAAKSO ON yrittäjän näkökulmasta erinomainen toimintaympäristö, arvioivat siellä toimivat suomalaisyrittäjät. He arvostavat toki markkinoiden kokoa ja käsillä olevaa rahoitusta, mutta huomattavan paljon myös avointa ilmapiiriä ja epäonnistumisten hyväksymistä.

Yrittäjät arvostavat sanojensa mukaan erityisesti Piilaakson tukevaa ilmapiiriä, jossa oma osaaminen ja verkostot vapautetaan työskentelemään myös muiden eteen.

Kyseessä on niin kutsuttu pay it forward -mentaliteetti ja vilpitön halu auttaa muita.

Näitä piirteitä yrittäjät toivoivat enemmän myös suomalaiseen yrityskulttuuriin.

Tiedot selviävät VTM, FL Hanna Maulan väitöskirjasta, joka tarkastettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tammikuussa. Maula haastatteli piilaaksossa toimivia startup-yrittäjiä selvittääkseen, kuinka he rakentavat yrittäjäidentiteettiään ja kasvutarinoitaan. Hän havaitsi, että yrittäjien kertomuksissa toistuivat esimerkiksi auttajista ja vastustajista puhuminen sekä moninaiset, jopa keskenään ristiriitaiset tavoitteet ja motivaatiot.

2,5 %

EUROALUEEN TALOUS kasvoi viime vuonna kaksi ja puoli prosenttia bruttokansantuotteella mitattuna. Kasvu oli sama sekä euromaissa että koko unionin alueella.

Lähde: Eurostat

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

7

Opi uutta, innostu, insp – osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

EkonomiEsimies – kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville

INHIMILLINEN HÄVIKKI JA MUUT TULOKSELLISEN HYVINVOINNIN ESTEET

Koulutusten kantavana perusajatuksena on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on coachaava ja kysymyksiäkin herättävä. Yhtä oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan me autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi ja tapasi toimia sekä kehittyä. Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä.

23.3.18 Kajaani 9.4.18 Turku 17.5.18 Oulu SOCIAL SELLING

EkonomiEsimies-kokonaisuudesta voit poimia itsellesi sopivat osat tai osallistua kaikkiin.

14.2.18 Mikkeli 13.3.18 Hämeenlinna KEHITY PÄÄTÖKSENTEKIJÄNÄ 21.3.18 Rauma

Tutustu kokonaisuuteen tarkemmin: ekonomit.fi/ekonomiesimies

PAREMPIA TULOKSIA RENNOMMIN – MIELEN VOIMA JA AIVOJEN HUOLTAMINEN 10.4.18 Lahti STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN VAIKUTTAVUUS

IMPROVISAATIO KOKOUKSISSA JA TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ

17.4.18 Lappeenranta

19.4.18 Helsinki

VIIDEN TÄHDEN ASIAKASKOKEMUS

EKONOMIESIMIES VIRTUAALINEN RYHMÄCOACHING

17.4.18 Tampere

8.3.–14.6.18 Helsinki

Tutustu tarkemmin kevään 2018 kattaukseemme ja ilmoittaudu: ekonomit.fi/tapahtumat

JÄSENMAKSUUN KUULUVA

8

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

MAKSULLINEN

COACHAAVA EKONOMIESIMIES 1 19.–20.3. ja 16.-17.4.18 Helsinki

ILTAKOULUTUS

PÄIVÄKOULUTUS

VERKKOKOULUTUS

[ UUTISSALDO ]

iroidu Marjo Loisasta Ekonomien uusi viestintäjohtaja KTM, YTM MARJO LOISA aloitti Suomen Ekonomien viestintäjohtajana 12.2.2018. Suomen Ekonomeissa Marjo Loisan tehtävänä on muun muassa viestinnän kokonaisuudistuksen koordinointi.

Loisa siirtyi tehtävään Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, jossa on ollut rakentamassa yliopiston strategista viestintää ja brändiä. Loisalla on kokemusta myös journalistisista tehtävistä.

Chattaa meille!

SUOMEN EKONOMIT palvelee jatkossa jäseniään ja ­jäsenyydestä kiinnostuneita myös chatissa. Sen kautta voit hoitaa jäsenyyteesi liittyviä asioita arkisin klo 12–16, siis myös jäsenpalvelun puhelinaikojen ulkopuolella.

Chat aukeaa verkkosivujen jäsenyyteen liittyvillä sivuilla sekä jäsenpalvelussa. Ota siis yhteyttä: ekonomit.fi/jasenyys tai jasenpalvelu.ekonomit.fi (nykyisille jäsenille).

SUOMEN EKONOMIT:

Aktiivimallin aktiivisuuden kriteerit korjattava TYÖTÖN EKONOMI voi hakea työllistymiseensä monipuolista tukea viranomaistahojen lisäksi esimerkiksi liitoltaan. Esillä olleessa aktiivimallissa liittojen työllisyyden tukemiseksi tekemää monipuolista työtä ei kuitenkaan lasketa työttömän osoittamaksi aktiivisuudeksi.

Näistä syistä Suomen Ekonomit vaatii tammikuisessa kannanotossaan, että aktiivisuutta osoittaviin palveluihin on luettava myös muiden kuin viranomaisten järjestämät työllisyyspalvelut. Lisäksi omatoiminen työnhaku on lisättävä aktiivimalliin kriteeriksi, jolla voi välttyä työttömyysturvan leikkauksilta, ja korkeakoulutettujen työllistymiselle olisi tärkeää myös laajentaa kouluttautumismahdollisuuksia.

Vaikuta sisältöön ja voita!

Mistä haluaisit lukea Ekonomi-lehdestä? Esitä toiveita ja anna nopeasti verkossa ja voita Otavamedian lehtivuosikerta. ekonomilehti.fi/lukijakysely KYSELYYN VASTANNEIDEN KESKEN ARVOTAAN 2.6.2018 OTAVAMEDIAN LEHTIVUOSIKERTA.

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

9

KUVA ISTOCKPHOTO

HYVINVOINTIA

10

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

HÖLMÖYKSIÄ KARSIMALLA Työhyvinvoinnin paraneminen antaa potkua myös taloudelle.

Mutta kuinka hyvinvoinnin vaikutusta koko yhteiskuntaan voidaan luotettavasti mitata?

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT HELI BLÅFIELD JA LAURA VESA

H

yvinvoinnista puhuttaessa liikutaan usein yksilö­ tasolla tai sitten mitataan esimerkiksi työhyvinvoin­ tia työpaikalla. Kumpikin on tärkeää, mutta kyse on kuitenkin isommasta asiasta: hyvinvoinnin paraneminen antaa potkua talouden kohenemiselle ja ohjaa jopa koko yhteiskuntaa.

Makrotalouden tutkijoilla on tässä ongelma: vaikka hyvinvointi on elintärkeä asia koko yhteiskunnalle, sen mittaaminen on vaikeaa. ”Elämme hyvinvointivaltios­ sa, joten hyvinvoinnin pitäisi olla keskeisin toiminto. Siksi tehdään töitä ja säädetään lakeja”, Helsingin yliopiston soveltavan tilastotieteen dosentti Jukka Hoffren pohtii.

Hänen mukaansa ylevänä ajatuksena on, että kun tehdään työtä, kasvatetaan kaikkien yhteistä

hyvinvointia toimimalla koneiston osasina.

BKT EI MITTAA HYVINVOINTIA Bruttokansantuote tulkitaan usein virheellisesti hyvinvoinnin mitta­ riksi. Bruttokansantuote on selkeä kansantalouden tilinpidon avain­ luku, jonka kehittymistä on helppo seurata. Se ei kuitenkaan mittaa hyvinvointia, vaan tuotantoa. Ne ovat kaksi eri asiaa, vaikka median ja poliitikkojen käyttäminä ne mene­ vätkin usein sekaisin.

Bruttokansantuote kertoo kansa­ kunnan taloudellisista aktiviteeteis­ ta, mutta sen ulkopuolelle jää paljon merkittäviä asioita, kuten kotona tehtävä työ. Se ei myöskään havait­ se ympäristövahinkoja ja niiden vaikutuksia. ”Usein kuvitellaan, että brutto­ kansantuote on yksiselitteinen mit­ tari, mutta se sotkee monia asioita.

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

11

Se mittaa tuotantoa, ja ajatellaan, että se on hyvää tuotantoa”, Hoffren sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi tuotannon perusyksikön, tehtaan. Se voi tuottaa hyviä tuotteita, kännyköitä, autoja ja muuta vastaavaa. Sen lisäksi tehtaasta tulee saasteita ja jätteitä, eli asioita, joita ei haluta. ”Kukaan ei halua tietää niistä mitään. Tehtaanomistaja on sitä mieltä, että ei kuulu minulle, koska luvat ovat kunnossa. Ja kuluttajatkin ovat sitä mieltä, että haitoista koituvia kustannuksia ei tule sisällyttää lopputuotteen hintaan. Kenelle ne jäävät kärsittäväksi? Me kaikki niistä joudumme kuitenkin kärsimään.”

Kun Talvivaarassa kipsisakka-­ altaat murtuivat ja lähivesistöille aiheutui vakavaa haittaa, valtio joutui korvaajaksi. Bruttokansantuote on Talvivaaran kaltaisissa tapauksissa hyvin sokea. Ympäristövahingot vähentävät hyvinvointiamme, vaikka vahinkojen korjaaminen synnyttää taloudellista aktiviteettia, joka taas kasvattaa bruttokansantuotetta.

Bruttokansantuote on ikään kuin talouden liikevaihto, mutta se ei kerro kaikkea toiminnan järkevyydestä. ”Näillä negatiivisilla asioilla on oikeasti hinta, mutta taloudessa leikitään, että niillä ei olisi mitään hintaa. Tämä on bruttokansantuotteen keskeinen ongelma.”

VALTIOKIN VOI TUOTTAA HYVINVOINTIA Hoffren on tutkinut, kuinka hyvinvointia voi mitata, koska makro­ taloudessa ei ole hyvinvointimittareita. Tutkimus on keskittynyt siihen, miten kaikista resursseista, kuten luonnonvaroista, ympäristöresursseista ja työvoimasta, saataisiin mahdollisimman paljon hyvinvointia aikaan. ”Makrotalouden tasolla meiltä puuttuu vielä mittari, joka osaisi havainnoida toiminnan järkevyyden.”

Hoffrenin mukaan olisi tärkeää, että pystyttäisiin vertaamaan hyötyä haittoihin ja päättelemään, minkälainen toiminta on järkevää.

Kun päästään tällaiseen vertailuun, voidaan miettiä, mitkä haitat pitäisi poistaa, jotta hyötyjä olisi enemmän. ”Tällä tavalla hyvinvointia saataisiin kasvatettua. Yleensä haittoja

12

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

saadaan taloudellisesti tehokkaimmin vähennettyä niin, että estetään jo alun perin niiden syntyminen.”

Hoffrenin mielestä valtio voisi hoitaa tehokkaammin tehtäväänsä hyvinvoinnin tuottajana. Hänen ajatusleikissään Suomi on ikään kuin valtava kone. Yksityinen ja julkinen sektori tuottavat paljon erilaisia asioita. Hyvien tuotteiden lisäksi ne tuottavat myös negatiivisia asioita, kuten sosiaalisia ja ympäristö­ ongelmia. Sitten kerätään veroja, ja eduskunta antaa haitoista kärsiville ihmisille rahaa. ”Tämä on yhteiskunnan käytettävissä oleva keino vastata haitoista kärsiville, köyhille ja kipeille. Ottakaa tuosta kompensaationa rahaa, jolloin te voitte paremmin.”

Ongelmana on, että haittoja ja korjattavia ongelmia syntyy koko ajan enemmän. Sen seurauksena valtion budjetin menot kasvavat, ja niiden kattamiseksi joudutaan ottamaan aina vain lisää velkaa. ”Eihän tässä ole mitään j­ ärkeä.

Haittojen syntyminen pitäisi estää jo ennakolta, jotta ongelmien korjaamiseen menevä rahankulutus ja velkaantuminen vähenisivät.

Toiminnan pitäisi olla paljon nykyistä tehokkaampaa. Taloustieteen näkö­kulmasta tärkeintä on parantaa taloudellisen toiminnan tehokkuutta vähentämällä tuotannossa syntyviä haittoja.”

HYVINVOINTIA RAKENNETAAN TYÖSSÄ JA VAPAALLA Myös työhyvinvoinnin ajatus on muuttunut vuosien ja vuosikym­ menten saatossa. Aluksi kyse oli siitä, että ihmiset pysyisivät hengissä eikä tulisi turhia tapaturmia tai sairauksia.

Ajan myötä työelämä on muuttunut ja ihmisten elinolosuhteet ovat parantuneet. Myös vaatimukset ovat kasvaneet, ja fyysisestä työsuojelusta on noustu pikkuhiljaa myös psyykkiselle puolelle. Elämänlaadun lisäksi psyykkiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat merkittävästi myös helposti laskettavissa oleviin asioihin, kuten vaikkapa yrityksen tulokseen.

Henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä Ossi Auran mukaan hyvinvoinnissa on kaksi merkittävää tasoa: yksilön taso ja työelämä.

”BRUTTOKANSANTUOTE TULKITAAN USEIN VIRHEELLISESTI HYVINVOINNIN MITTARIKSI.” JUKKA HOFFREN

Työhyvinvoinnin puutteilla on kova hinta TYÖHYVINVOINTI PONNISTAA pienistä arjen asioista, kuten ilmapiiristä ja elintavoista. Myös tuurilla on oma merkityksensä. Koska kyseessä on monimutkainen ja vaikeasti mitattava asia, se on helppo työntää syrjään. Työhyvinvoinnin vaikutukset näyttelevät silti merkittävää osaa ihmisten arjessa ja yhteiskunnassa.

Sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden, työtapaturmien ja sairaanhoitokustannusten kansantaloudellinen merkitys on suuri.

Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto selvitti menetettyjen työpanoksien kustannuksia vuonna 2014. Arviot perustuvat vuoden 2012 lukuihin. Sairauspoissaoloista aiheutuvan menetetyn työpanoksen kustannukseksi arvioitiin 3,4 miljardia euroa. Presenteismi, eli työntekijän saapuminen töihin sairaana tai muuten huonokuntoisena, söi työpanosta suurin piirtein yhtä paljon.

Työtapaturmien välittömät kustannukset olivat puolestaan noin 487 miljoonaa euroa. Välillisiksi kustannuksiksi arvioitiin 1,5–2 miljardia euroa. Työkyvyttömyyden vuoksi menetetyn potentiaalisen työpanoksen menetys oli noin kahdeksan miljardia euroa. Työikäisten väestön terveydenhuoltomenot olivat 8,28 miljardia euroa vuonna 2011.

Kaikista näistä tulee yhteensä yli kahdenkymmenen miljardin euron kakku. Luku on noin kymmenesosa koko bruttokansantuotteesta.

Kaikki luvut ovat myös enemmän tai vähemmän kytköksissä puutteelliseen työhyvinvointiin. Toki on huomioitava, että suuri osa esimerkiksi sairauksista ei ole työperäisiä. Joka tapauksessa parantamalla työhyvinvointia merkittävästi ja laaja-alaisesti yhteiskunta voisi luultavasti säästää miljardeja euroja.

Jukka Hoffren toivoo mittaria, jolla toiminnan järkevyyttä voitaisiin tarkastella makro­talouden tasolla.

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

13

Ossi Auran mukaan motivaatiota johdetaan perusasioilla, kuten poistamalla typeryydet ja huolehtimalla, että työssä tuntee saavansa asioita aikaan.

14

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

”Henkilötasolla tärkeitä asioita ovat terveys, ihmissuhteet ja elämäntavat”, Aura sanoo. ”Näkemys omasta hyvinvoinnista ponnistaa omasta arvopohjasta.”

Teknologia on tullut osaksi ihmisten työelämää ja muuta arkea. Sen vaikutus näkyy myös hyvinvoinnissa. ”Illalla ennen nukahtamista monet lukevat vielä sähköposteja, ja se häiritsee nukahtamista ja unta.

Samaan aikaan teknologia on kehittänyt härveleitä, joilla pystytään mittaamaan unenlaatua”, Aura sanoo.

20 vuotta sitten työasioita katsottiin vain töissä. Nyt asiantuntijatehtäviä tekevillä työasiat pyörivät mielessä koko ajan, mikä heikentää unenlaatua. ”Elämäntapanäkökulmasta katsottuna voi ajatella, että siihen liittyy myös hölmöilyä. Aikuisen täytyy kertoa toiselle aikuiselle, että kannattaa mennä aikaisemmin nukkumaan eikä jäädä lukemaan viestejä.”

Aura uskoo kuitenkin, että tietoisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Ruokailutottumuksia voi muuttaa ja nukkumiseen voi yrittää kiinnittää enemmän huomiota. ”Jos kerran huumeista ja alkoholista voi päästä eroon, niin varmaan myös pienemmistä paheista”, Aura pohtii.

ON VIRHE OLETTAA, ETTÄ KAIKILLA ON ASIAT HYVIN Henkilökohtaisen näkökulman lisäksi hyvinvointia määrittelee se, kuinka työ on johdettu ja minkälaista työnteon arki on. Työhyvinvoinnin sijaan Aura haluaakin puhua mieluummin henkilöstötuottavuudesta.

Siinä on kyse työhön liittyvästä motivaatiosta, työtyytyväisyydestä, sitoutumisesta, osaamisesta ja työkyvystä. ”Henkilöstötuottavuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Irrallinen touhuilu on turhaa. Jonkin kivan tapahtuman lämpö haihtuu kahdessa tunnissa, ja sen jälkeen palataan aikaisempaan kurjuuteen”, Aura sanoo.

Henkilöstötuottavuus on Auran mukaan tutkittavissa ja kartoitettavissa kyselyillä, joita voidaan toistaa säännöllisin väliajoin ja seurata tulosten kehittymistä.

Myös työntekijöiden hyvinvoinnilla ja työn tuottavuudella on mitattavissa oleva yhteys. ”Kaksi vuotta sitten tutkimme Eteran kanssa heidän asiakasyritystensä hyvinvointi- ja henkilöstötuottavuustuloksia ja tilinpäätöstietoja.

Sieltä löytyi positiivinen yhteys: ne firmat, joissa oli parempi henkilöstö­ tuottavuus, tekivät paremman käyttökatteen”, Aura selittää. ”Henkilöstötuottavuus on kehittynyt johtamisen kehittymisen myötä. Se näkyy myös tuloksessa.”

Monilla työpaikoilla on kuitenkin ongelmia. Hyvinvointi jätetään lapsipuolen asemaan, kun tulosta on tehtävä hinnalla millä hyvänsä. Mitkä ovat pahimpia virheitä suomalaisissa asiantuntijaorganisaatioissa? ”Suurin kompastuskivi on uskoa, että kaikilla on asiat hyvin. Oletetaan, että ihmiset osaavat ja ovat motivoituneita. Silloin ei lähdetä pohtimaan, mikä tilanne oikeasti on ja missä me voisimme kehittyä”, Aura vastaa.

Aura uskoo, että tässä asiassa myös johto voi kehittyä. ”20 prosenttia johtajista on synnynnäisiä johtajia siinä mielessä, että he ymmärtävät varmistaa tällaiset asiat ilman, että kukaan on opettanut heitä tekemään niin.

Sitten on toinen ääripää, joka ei osaa tehdä sitä, vaikka kuinka opetettaisiin. Suuri osa johtajista on sellaisia, jotka eivät ole havahtuneet, mutta he voivat oppia varmistamaan tällaiset asiat.”

Motivaation merkityksestä puhutaan paljon, mutta suomalaisissa yrityksissä ei kuitenkaan johdeta motivaatiota. Sitä ehkä mitataan kerran vuodessa. Kuinka motivaatiota siis voisi johtaa? ”Perusasioilla. Poistetaan typeryydet, varmistetaan aikaansaaminen, varmistetaan esimiehen ja asiakkaiden palaute ja työkavereiden huomioiminen. Oleellista on, että pitää työstä ja saa jotain aikaiseksi.”

Monet työntekijät kokevat, että asiat vain vyöryvät päälle, eikä mitään saa valmiiksi. Jos työ organisoidaan oikein, ihminen voidaan saada tuntemaan, että hän saa vaikkapa joka toinen päivä aikaan jotain. ”Ja kun siitä saa sen jälkeen palautetta, tuetaan motivaatiota

”ON HÖLMÖÄ, JOS AIKUISEN TÄYTYY KERTOA TOISELLE AIKUISELLE, ETTÄ KANNATTAA MENNÄ AIKAISEMMIN NUKKUMAAN EIKÄ JÄÄDÄ LUKEMAAN VIESTEJÄ.”

OSSI AURA

ja autetaan tekemään hommat ­paremmin.”

KAIKILLA OSAPUOLILLA ON RUNSAASTI KEINOJA Hyvinvoinnissa on kyse tasapainosta työelämän ja muun elämän välillä, sanoo työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka. ”Eurooppalaisessa vertailussa suomalaiset ovat pärjänneet hyvin.

Olemme työtyytyväisyydessä ja myös muun elämän tyytyväisyydessä ykkösiä”, Manka kertoo. ”Tämä on yllättävää, jos ajattelee, minkälaista valitusvirttä Suomessa kuulee työhyvinvoinnista. Makro­ tasolla näyttää hyvältä.”

Eurooppalaisista maista muun muassa Kreikassa, Kroatiassa ja ­Puolassa on paljon huonompi tilanne tyytyväisyydessä niin työssä kuin muussakin elämässä.

Suomalaisillakin on työelämässä silti omat sudenkuoppansa. ”Meidän ongelmamme eurooppalaisessa vertailussa on työpaikkakiusaaminen. Lisäksi meillä on tsemppaamisen ja kannustamisen puutetta verrattuna moniin muihin maihin, ja myös häirintä on ongelma”, Manka sanoo.

Työolobarometrin mukaan yli puolet työntekijöistä kokee, että omalla työpaikalla on ollut kiusaamista ja häirintää työkavereiden, esimiesten tai asiakkaiden taholta joskus tai jatkuvasti. ”Jos taas kysytään, onko itseä kiusattu, niin silloin ei niin moni vastaa myöntävästi”, Manka kertoo.

Työhyvinvointiin vaikuttaa negatiivisesti myös se, että asiakkaat

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

15

voivat kiusata, häiritä ja olla hankalia. Joissakin työtehtävissä asiakkaat uhkailevat jopa fyysisesti.

Kun työhyvinvoinnissa ilmenee ongelmia, Mankan mukaan kaikilla osapuolilla on runsaasti keinoja, joilla tilanne voidaan ratkaista. ”Avainasemassa on työnantaja, jonka tehtävänä on johtaa systemaattisesti työhyvinvointia yhdessä työntekijöiden kanssa”, Manka sanoo. ”Euroja säästyy, kun yhdessä kohdataan työyhteisön kipupisteitä ja tehdään ilmapiirikartoituksia.

Sitten oikeasti käsitellään asioita ja mietitään, mitä voidaan konkreettisesti tehdä.”

Suunnitelma on myös tärkeä aikatauluttaa ja myöhemmin tarkastaa, ovatko toimenpiteet vieneet asioita parempaan suuntaan.

Mankan mukaan ihmisillä on hyvin paljon lukkiutuneita uskomuksia työstä ja siitä, miten sitä voi kehittää. On vaikea lähteä liikkeelle, jos ei usko, että työtään voi kehittää paremmaksi. ”Resurssien vähäisyydestä puhutaan paljon, mutta kun porukalla mietitään, voidaanko työtä muuttaa, niin havaitaan, että voidaan. Isoin este onkin omassa päässä.”

Kun ongelmat nostetaan reilusti esille, kannustetaan toisia ja tuunataan työnkuvia, yksitoikkoisempiakin töitä voidaan kehittää mielenkiintoisemmiksi.

PEILIINKIN KANNATTAA KATSOA Vaikka valveutunut työnantaja ymmärtää hyvinvoinnin arvon, on valitettavan monia työyhteisöjä, joissa sen kehittämistä laiminlyödään.

Minkälaisia keinoja on yksittäisellä työntekijällä, jos hän voi pahoin työssään? ”Ensinnäkin asia on pakko ottaa puheeksi. Jos asiaa ei itse uskalla nostaa esiin, työpaikalta löytyy onneksi luottamushenkilö ja työterveyshuolto. Viimeiseksi on vielä työsuojeluhallinto, joka voi tarvittaessa laittaa tarkastukset työpaikalle”, Manka neuvoo.

Työsuojeluhallinnolla on puhelin, johon voi soittaa ilman, että kukaan työpaikalla saa tietää puhelusta.

Lisäksi vaikeissa ongelmatilanteissa on tärkeä tarkastella rehelli-

16

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

sesti omia asenteitaan. Voi miettiä, että tulkitseeko itse tilanteen jollakin tavalla nurjasti ja liian suurena epäkohtana. Tämän selvittääkseen voi haastatella muita siitä, miten he kokevat saman tilanteen. ”Oleellista on myös tarkastaa oma tavoitetaso. Mitkä omat tavoitteet ovat tällä hetkellä, ja ovatko ne liian korkealla työtä koskien? Jos henkilö esimerkiksi opiskelee työn ohessa yhtä aikaa, paineet ja kiire voivat nousta koviksi. Voi olla syytä hengittää ja miettiä tärkeysjärjestystä”, Manka sanoo.

Myös tasapaino elämän muilla alueilla on tärkeää. Jos työ tuntuu tympeältä, mutta vapaa-aikana pystyy kuitenkin palautumaan, tilanne töissä voi helpottua. ”Ei hankalaa tilannetta tarvitse sietää työpaikalla vuosikausia. Jos jatkuvista ponnistuksista huolimatta tilanne ei muutu, niin sitten kannattaa etsiä jokin toinen vaihtoehto ja lähteä vaikka työpaikasta pois”, Manka sanoo.

Yhden ihmisen on vaikea muuttaa työpaikan hankalaa tilannetta, jos sen juuret ovat syvällä työpaikan kulttuurissa ja johtamisessa.

ERGONOMISTA AJATTELUTYÖTÄ Tulevaisuudessa hyvinvointi nousee työelämän ja sen johtamisen prio­ riteeteissa entistä tärkeämpään asemaan, kun sen merkitys kokonaisuuden kannalta osataan tutkia ja kartoittaa paremmin. Kun historiassa työhyvinvointi merkitsi lähinnä tapaturmien ja kuolemien välttämistä, tulevaisuudessa mennään entistä syvemmälle psyykkiselle puolelle. ”Nyt on jo alettu puhua infor­ maatioergonomiasta. Kyse on siitä, että aivoja pitäisi pystyä suojelemaan niin, että jaksetaan tehdä työtä koko pitkä työura”, Manka sanoo.

Työ on muuttumassa monipaikkaiseksi, sitä tehdään etänä ja ihmisten täytyy entistä useammin ottaa vastuu omasta työllistymisestä. Uudessa tilanteessa psyykkinen puoli korostuu hyvinvoinnissa.

Stressi on hyvin yleistä. Se on tiettyyn rajaan asti positiivista, mutta kun se muuttuu negatiiviseksi, ihminen ei jaksa toimia eikä esimerkiksi suojella itseään.

”EUROOPPALAISESSA VERTAILUSSA SUOMALAISET OVAT TYÖTYYTYVÄISYYDESSÄ JA MYÖS MUUN ELÄMÄN TYYTYVÄISYYDESSÄ YKKÖSIÄ.”

MARJA-LIISA MANKA

”Aivotutkijat ovat tulleet asiantuntemuksensa kanssa työhyvinvoinnin saralle kertomaan, mikä on hyvää. Keskeytyksiä ei saisi olla, ja kiireessä ei saisi tehdä työtä.”

Kun työtä tehdään tulevaisuudessa entistä enemmän itsenäisesti, vastuu hyvinvoinnista siirtyy työnantajan sijaan ihmiselle itselleen. ”Olisi tärkeä löytää jonkinlainen työyhteisö, jos tekee itsenäisesti töitä, koska me kaikki tarvitsemme yhteisöä, kollegoja ja kavereita. On tärkeä, että kukaan ei jäisi yksin.”

Suomen Ekonomien vuoden 2018 teemana #hyvinvointi SUOMEN EKONOMIT VALITSI tämän vuo­ den teemaksi hyvinvoinnin, koska sen merki­ tys kasvaa jatkuvasti. Monet työelämän muu­ tokset haastavat hyvinvointimme, ja toisaalta jäsenemme haluavat elää kokonaisvaltaisesti merkityksellistä ja tyydyttävää elämää.

Teeman kautta haluamme edistää jäsen­ ten tietoisuutta hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, mahdollistaa hyvinvoinnin ylläpitoa ja parantumista sekä vaikuttaa jäsenten kan­ nalta olennaisiin hyvinvoinnin tekijöihin.

Tarkastelemme hyvinvointia ajan, asenteen, työn, kunnon, joustavuuden ja ihmisten näkö­ kulmista. #välmående #wellbeing

Marja-Liisa Manka muistuttaa, että kun ongelmiin tartutaan työyhteisössä yhdessä, niille voidaan usein tehdä paljonkin.

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

17

Tuplasti uusiin tehtäviin UUSI TYÖ

KTK Pauliina Kiviniemi Galton Voyseyn talousjohtaja > MTV:n Business Controller ja Suomen Nuorkauppakamarin talousjohtaja

TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT PEKKA NIEMINEN/ OTAVAMEDIA & RÖNKÖN JA HÄRMÄLÄN ALBUMIT

M

iksi tyytyä yhteen uuteen tehtävään, kun voi aloittaa kahdessa? Pauliina Kiviniemi pääsee uudessa työssään MTV:n liike­toiminnan Business Controllerina mukaan television digiloikkiin. Tuoreena Suomen Nuorkauppakamarien talousjohtajana hän taas tuo järjestöön digiajan johtajuutta.

Kiviniemi nauttii sekä työstään että harrastuksestaan, sillä yhdistelmä vain lisää energiaa. ”Välillä teen töitä illalla ja hoidan Nuorkauppakamarien asioita kesken päivän. On tärkeää, että työnantaja tukee ratkaisuani, sillä yhdistelmä tekee minusta paremman työntekijän.”

Kiviniemi päätti jo 12-vuotiaana, että kauppatieteet ovat hänen alansa. Hän opiskeli yläasteella ekonomiaa ja teki lukiossa tuplatutkinnon. Ylioppilas-merkonomin tutkintoon kuuluva harjoittelu toteutui Nokian talousosastolla. ”Minulla oli työkokemusta kansainvälisestä suuryrityksestä jo ennen kuin aloitin kauppakorkeakoulussa.”

Harjoittelu poiki kesätyöpaikan ja lopulta vakituisen työn. Kun Nokia avasi tehtaan Romaniaan vuonna 2008, Kiviniemi pestattiin sen controller-tiimiin. ”Kaikki kunnia Nokialle, että he uskalsivat lähettää 24-vuotiaan näihin tehtäviin. Sen jälkeen oli selvää, että bisnespuoli on alani.”

Seuraavaksi Kiviniemi työskenteli Nokian pääkonttorilla Espoossa. Neljä vuotta myöhemmin hän siirtyi controlleriksi Roviolle. Sitten soitti headhunter, ja Kiviniemi siirtyi pienen ulkomaisen yrityksen talousjohtajaksi.

Syksyllä 2017 työpaikaksi vaihtui MTV. Kiviniemi viihtyy uudessa työssään. Ilmapiiri on rento, ja sitä hallitsee tekemisen meininki. Vaikka Roviolla kertyi paljon digi­ osaamista, digikehitys televisiossa on maikkariuran haaste.

Uutta opetti myös hakuprosessi Suomen Nuorkauppakamareiden talousjohtajaksi vuodeksi 2018. ”En pidä esiintymisestä, mutta tehdessäni talousjohtajan vaalikampanjaa kiersin maata, tutustuin uusiin ihmisiin, pidin puheita ja tein videotervehdyksiä, mikä toi itsevarmuutta. Kampanja opetti myös rakentamaan yhteishenkeä.”

Kiviniemi haki tehtävään päästäkseen tekemään asioita, joihin ei törmää työelämässä. ”Operatiivinen talouden pyörittäminen on iso osa järjestön arkea, mutta minä voin tuoda rooliin lisää myös sisäisen laskennan näkökulmaa.”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVA.FI

POIMINNAT PAULIINAN ­U RALTA

2006 Accountant Nokia Oyj

18

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

2008 Business Analyst Nokia Oyj

2012 Controller Rovio Entertainment

2009 Valmistuminen KTK:ksi

2017– Business Controller MTV Oy

2016 CFO Galton Voysey

2018– CF Suomen nuorkauppakamarit ry

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Hoitokalustemaailman kärjessä KTM Martin Härmälä, 33 Surveypalin digitaalisen markkinoinnin päällikkö > ­Lojer-konsernin markkinointipäällikkö

MARTIN HÄRMÄLÄ ON on työskennellyt vuoden

Alan parhaaksi työpaikaksi KTM, KHT Päivi Rönkkö, 35 Hill Auditin asiantuntijasta saman yhtiön toimitusjohtajaksi

PÄIVI RÖNKKÖ SAI viime vuonna kiehtovan ehdotuksen. Hänelle tarjottiin toimitusjohtajan tehtävää omassa työpaikassaan Hill Audit -yhtiössä, jonka ensimmäisenä työntekijänä hän oli aloittanut seitsemän vuotta aiemmin. Nyt hän johtaa yritystä.

Kannukset nykyiseen asemaan ovat tulleet pitkästä kokemuksesta: Rönkkö on työskennellyt tilintarkastajana ja taloushallinnon tehtävissä vuodesta 2006. Hill Auditiin hänet pyysi aikanaan työntekijäksi yhtiön perustaja Lauri Mäki, joka otti Rönkön mukaan rakentamaan yrityksen järjestelmiä ja toimintatapoja. ”Tavoitteemme on olla tilintarkastusalan paras työpaikka Suomessa. Vahvuutemme ovat aito kiinnostus ja halu auttaa asiakkaita asiassa kuin asiassa. Tarjoamme tilintarkastuksen lisäksi muun muassa apua yritysjärjestelyissä, yhtiöoikeudellisissa asioissa ja verokonsultoinnissa. Erotumme alalla pienuudellamme, joka tuo ketteryyttä”, Rönkkö kertoo.

Kun Mäki halusi keskittyä asiakastyöhön ja siirtyä yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, hän ehdotti toimitusjohtajan pestiä Rönkölle.

Ehdotus kiehtoi, mutta vaati myös pohdintaa. ”Vaikka olin seurannut alusta alkaen vierestä yhtiön kaikkea toimintaa, mietitytti oman perhetilanteen ja työn palapeli. Perheasioissa joustovaraa ei juuri ole, sillä apujoukot ovat kaukana. Keskusteltuamme tilanteesta totesimme, että kaikki on soviteltavissa.”

Rönkkö pohjusti uutta polkuaan käymällä henkilöstöhallinnon koulutuksen. Toimitusjohtajaksi hänet valittiin 2017, partneri hänestä tuli jo vuonna 2016.

Yrityksessä pidetään tärkeänä, että jokaisen työ ja muu elämä ovat tasapainossa. Arvot on pohdittu ja hyväksytty yhdessä. ”Meillä ei ole tarkoitus hukuttaa ketään töihin. Stressihän vaikuttaa ennen pitkää myös työn jälkeen.”

Johtajana Rönkkö arvioi olevansa jämäkkä. Hän haluaa kohdella kaikkia reilusti ja tasa-arvoisesti. ”Haluan olla esimies, joka on tavoitettavissa. Ovi on auki jokaiselle.”

Omassa työssään häntä haastaa ajankäytön suunnittelu. Asiakastyön lisäksi on löydettävä aikaa käydä koulutuksissa ja perehtyä lainsäädännön muutoksiin.

Yritys on kasvanut maltilla, ja nyt onkin Rönkön mukaan aika painaa kaasua. Rönkkö kehuu työperhettään huippuporukaksi, jossa kaikilla on samanlainen draivi ja halu kehittyä. ”Pienessä yhtiössä työkaverit ovat paljon enemmän kuin työkavereita. Heidän ansiostaan on kiva tulla töihin joka aamu.”

”Oman perhe­­ tilanteen ja työn palapeli mietitytti.”

verran Suomen suurimman sairaala- ja hoitokalusteiden valmistajan, Lojer Groupin, markkinointipäällikkönä. ”Vaikka olemme maailman mittapuulla pieni toimija, meillä on aidot mahdollisuudet ja voimavarat kehittää hoito- ja terveydenhuoltoalan tuotteita, joilla olemme maailman parhaita”, hän tiivistää.

Lojer-konserni valmistaa muun muassa leikkauspöytiä, sairaalasänkyjä, tutkimus- ja hoitotuoleja sekä hoivatuotteita senioreille. ”Viime vuonna Lojer lanseerasi palvelun, jossa senioreille myydään ja vuokrataan ammatti­tasoisia hoivasänkyjä koteihin. Vastaavat apuvälineet ja palvelut lisääntyvät tulevaisuudessa, sillä ihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Voimme tuotteillamme ja palveluillamme tukea tätä suuntausta.”

Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Sastamalassa ja Kempeleessä. Tuotannosta kaksi kolmasosaa menee vientiin – pääosin Venäjälle, Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan, mutta myös Lähi-itään ja Aasiaan.

Härmälän uuteen työrooliin kuuluu niin hands on -työtä kuin strategista suunnittelua. Jatkuva kehitys­ kohde on jakaa aika tehokkaasti tasojen kesken. Hän onkin aina osannut keskittyä moneen. Opis­keluvuosinaan hän oli vahvasti mukana opiskelijatoiminnassa. ”Aktiivinen ainejärjestö on yksi Tampereen kauppatieteellisen alan vahvuuksista. Se on parhaimmillaan tieteellisen korkeakoulun käytännönläheinen jatke erityisesti niille, jotka eivät ole olleet alan töissä.”

Työkokemusta Härmälä on kerryttänyt muun muassa Suomen Ekonomeissa, yrittäjänä sekä asiakaskokemusta kehittävässä Surveypalissa. Nykyiseen tehtäväänsä hänet toi onnekas sattuma. Headhunter valitsi hänet aivan toisen terveysteknologia-alan yrityksen hakuprosessiin, mutta hän jäi rekrytoinnissa kalkkiviivoille. Haku avasi kuitenkin polun nykyisiin tehtäviin.

Härmälä kokee Lojerin tarinan omakseen. Yritys edustaa valmistavaa teollisuutta, jonka kasvun eteen hän on valmis tekemään töitä. ”Esimerkiksi valmistamaamme hoitopöytää voi pitää maailman parhaana alallaan. On hienoa huomata, että pienikin toimija voi olla maailman huipulla.”

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

19

20

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

TOLKKUA TYÖAIKOIHIN Kiireiset asiantuntijat tekevät töitä usein myös vapaa-ajalla, mikä heikentää palautumista ja hyvinvointia. Työn määrästä ja tavoitettavuudesta tulisi siksi keskustella työpaikoilla avoimesti.

TEKSTI MATTI REMES KUVITUS NORA KOLARI

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

21

M

onen asiantuntijatyötä tekevän tiedetään paiskivan pitkiä päiviä ja selaavan työsähköpostejaan vielä vapaa-ajallakin.

Asia saa vahvistusta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin asiantuntijoiden työaikoja ja työstä palautumista. ”Asiantuntijat ovat erittäin sitoutuneita työhönsä ja he käyttävät siihen paljon aikaa”, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen tiivistää.

Asiantuntijatyön työajat -tutkimuksessa hyödynnettiin Suomen Ekonomien Aikani-sovellusta.

Matkapuhelimeen ladattava sovellus sopii etenkin monessa paikassa tehtävän ja ajallisesti hajautuneen työn arviointiin.

Tutkimus nosti hyvin esille asiantuntijoihin kohdistuvat paineet.

73 prosenttia vastaajista koki, että heidän työmääränsä oli jatkuvasti tai ainakin ajoittain liian suuri.

Tämä näkyy työpäivien venymisenä ja viikko­työtuntien kasvuna – usein ilman korvausta.

ESIMIES TEKEE PIDEMPÄÄ PÄIVÄÄ Ropposen mukaan esimiesasemalla oli selvä yhteys pidempään viikkotyöaikaan. Tutkimukseen osallistuneet esimiehet tekivät viikossa keskimäärin 44 tuntia töitä. Ilman alaisia työskentelevien asiantuntijoiden työaika oli keskimäärin 40 tuntia viikossa.

Tutkimuksessa nousi esille kiinnostavia eroja myös erilaisten työpaikkojen välillä.

Suuremmilla työpaikoilla tehdään pidempää päivää työajalla, kun taas pienemmillä työpaikoilla ei-korvattavan työn määrä on suurempi.

Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa oleminen oli selvästi yhteydessä ylitöihin ja viikonlopputyöhön.

Samoin korkeakoulusektorilla työskentelevillä viikonlopputyön ja työpäivän pätkittyminen useampaan

22

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

jaksoon oli todennäköisempää kuin yrityksissä.

Sen sijaan järjestöissä ja yhdistyksissä työskentelevillä oli vähäisempi todennäköisyys tehdä ylitöitä.

ÄLYPUHELIN VIE TYÖT KOTIIN Asiantuntijatyötä tekevistä valtaosa ajattelee, että heidän tulee olla työssään jatkuvasti tavoitettavissa.

Esimerkiksi sähköposteihin pyritään reagoimaan välittömästi. Työpuhelimeen vastataan tavallisesti myös iltaisin. ”Esimiehet kokevat muita useammin, että heidän odotetaan olevan tavoitettavissa myös vapaa-­ ajallaan. Yksityisellä sektorilla ja etenkin isoissa organisaatioissa työskentelevät pyrkivät reagoimaan sähköposteihin välittömästi muita useammin”, Ropponen sanoo. Älypuhelimet ja muun tietotekniikan kehitys ovat mahdollistaneet sen, että työtä jatketaan usein kotona työpäivän jälkeen – Ropposen mielestä vähän turhankin helposti. ”Työlaitteiden käyttö työajan ulkopuolella saattaa olla merkki heikosta irrottautumisesta työasioista ja työn valumisesta vapaa-ajalle. Työn ja vapaa-ajan kietoutuminen liiaksi yhteen voi vaikeuttaa työstä palautumista ja rentoutumista.”

Toisaalta moni asiantuntija ei koe ongelmaksi, että työn ja vapaa-ajan raja ei ole enää yhtä selvä kuin aiemmin. Se voi tuoda myös tarvittavaa joustoa työn ja henkilökohtaisten asioiden yhteensovittamiseen.

Ropposen mielestä älylaitteet ja muu uusi tekniikka ovat muuttaneet työn teon muotoja niin paljon, että työpaikoilla tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja. Voidaan esimerkiksi sopia käytäntöjä siitä, milloin työntekijät ovat tavoitettavissa työpuhelimesta ja milloin he voivat huoletta sulkea sen.

Joissakin yrityksissä on sovittu yhteisistä säännöistä, joiden mukaan työsähköposteja ei lähetetä eikä niihin vastata iltaisin tai viikonloppuisin.

Entä mikä on työaikatutkijan oma ”työpuhelinetiketti”?

”TIETOTEKNIIKAN KEHITYS ON MAHDOLLISTANUT SEN, ETTÄ TYÖTÄ JATKETAAN USEIN KOTONA TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN.”

TYÖKALUJA AJANHALLINTAAN, PRIORISOINTIIN JA KIIREENTUNTUUN www.ekonomit.fi/ hyvinvointi

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

23

24

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

”Työpuhelimen lisäksi minulla oma puhelin henkilökohtaisten asioiden hoitoon. Voin itse rajata, milloin haluan pitää taukoa työstä. Esimerkiksi perjantai-iltana suljen työpuhelimen viikonlopuksi ja laitan sen pois silmistä, jotta ei tule kiusausta selata työsähköposteja. Avaan sen kyllä sunnuntai-iltana ja katson seuraavan viikon kalenterin. Se on tapani alkaa valmistautua uuteen viikkoon.”

TYÖSTRESSI HEIKENTÄÄ UNEN LAATUA Tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena Ropponen pitää asiantuntijatyön ajankäytön selvää yhteyttä hyvinvointiin ja palautumiseen. Sovelluksen avulla kerättiin tuntemuksia myös vireydestä ja unen laadusta. ”Työajan pituus on järjestelmällisesti yhteydessä kaikkiin hyvinvoinnin mittareihin, kuten työssä jaksamiseen, vireyteen ja muun elämän yhteensovittamiseen”, ­Ropponen sanoo.

Tutkimuksen mukaan pidempi ei-korvattava työaika oli yhteydessä heikompaan työssä jaksamiseen ja huonompaan työn sujuvuuteen.

Etenkin ilta-aikaan työskentely näyttää olevan yhteydessä heikompaan uneen ja vireyteen.

Huono palautuminen edellisestä päivästä lisää puolestaan todennäköisyyttä, että seuraavana päivänä työpäivä saattaa venyä pidempään. ”Silloin noidankehä on valmis.

Kun työpäivä venyy, niin uni seuraavana yönä heikkenee. Toisaalta jos edellisen yön uni on tuntunut heikolta, niin se saattaa pidentää työpäivää.”

Ropposen mielestä asiantuntijatyössä olisi hyvä huomioida työajan ja unen laadun välinen suhde. ”On suositeltavaa jaksottaa työskentely niin, että iltaisin jää vapaa-aikaa ja rauhoittumisaikaa ennen yöunille käyntiä. Myös unelle kannattaa varata riittävästi aikaa”, Ropponen neuvoo.

MIELEKÄS TYÖ LISÄÄ HYVINVOINTIA Työn henkisen rasittavuuden vastapainoksi moni asiantuntija arvosti

sitä, että työ vaatii jatkuvaa uuden oppimista, omien taitojen kehittämistä ja luovuutta. Työn koettiin tarjoavan mahdollisuuksia päättää itse asioista ja omasta työn tekemisestä. ”Koettu työn imu ja merkityksellisyys olivat selvästi yhteydessä parempaan hyvinvointiin. Sitä tukee myös mahdollisuus vaikuttaa työpäivän alkamis- ja loppumisaikoihin”, Ropponen huomauttaa.

Hänen mukaansa kokemusta työn mielekkyydestä lisäävät myös selkeät työtehtävät. Työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan ja missä aikataulussa. ”Merkityksellisyyttä vahvistavat myös hyvin toimiva tiimi ja mahdollisuus edetä omalla uralla. Tällaiset asiat kannustavat tekemään työnsä hyvin.”

Toisaalta asiantuntijoiden työmotivaatiota syövät Ropposen mukaan huono esimiestyöskentely ja rutiinitehtävät. ”Työn merkityksellisyys katoaa, jos raportointi, matkalaskujen täyttäminen ja muu byrokratia alkavat olla työn pääsisältö.”

AJANKÄYTÖSTÄ YHTENÄISET TOIMINTAVAT Ropposen mielestä tutkimus antaa hyviä eväitä asiantuntijoiden työn ja työpaikkojen käytäntöjen kehittämiseen. Hän toivoo, että työtekijöille tarjotaan tukea ja koulutusta ajanhallintaan työpaikoilla osana työyhteisöjen toimintaa ja esimiestyötä.

Lisäksi asiantuntijatyötä tekevien työpaikoilla on hyvä sopia yhteisistä käytännöistä, jotka liittyvät tavoitettavuuteen ja tehtävien kiireellisyyteen.

Ropponen huomauttaa, että asiantuntijatyöhön liittyy usein tietty projektimaisuus. Tehdään asioita, joilla on omat aikataulunsa. ”Silloin on ilmiselvää, että projektin loppuun saattamiseen tarvitaan venymistä. Toisaalta pitäisi pystyä puhumaan siitä, sännätäänkö hankkeen loputtua heti uuteen projektiin, vai olisiko pieni hengähdystauko paikallaan.” ”Työajoista kannattaa keskustella työpaikoilla ja pohtia yhdessä,

”TYÖNTEKIJÖIDEN KANNATTAA PITÄÄ TYÖAIKA-ASIOITA AKTIIVISESTI ESILLÄ.”

mikä on riittävä työmäärä ja missä aikaraameissa työtä tehdään. Sitäkin on syytä sopia, milloin työntekijät ovat tavoitettavissa sähköpostitse tai puhelimitse”, Ropponen sanoo.

Ropposen mielestä työn tekemisen käytännöistä tulisi puhua kaikilla tasoilla. Organisaatiolla pitäisi olla yhteiset ja kaikki työntekijät kattavat toimintatavat. Sen jälkeen voidaan katsoa, miten niitä toteutetaan tiimeissä ja yksittäisen työntekijän tasolla. ”Yhdessä sovitut toimintatavat kannattaa kirjata ylös. Niihin perehdyttäminen on tärkeää myös uusille työntekijöille.”

OMAA TYÖAIKAA KANNATTAA SEURATA Suomen Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen sanoo, että työaikakeskustelua tulisi käydä koko työyhteisön kesken. Kun ylin johto ja esimiehet sitoutuvat työaikakäytäntöihin, kaikkia työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja kaikkiin pätevät samat pelisäännöt. ”Työntekijöiden kannattaa pitää työaika-asioita aktiivisesti esillä.

Esimerkiksi isommissa yrityksissä

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

25

luottamushenkilöillä on yleensä työnantajan kanssa säännöllisiä tapaamisia, joissa on mahdollista nostaa esille näitä kysymyksiä”, ­Mykkänen toteaa.

Myös yksittäinen työntekijä voi keskustella näistä asioista esimiehensä kanssa.

Keskustelun pohjaksi on hyvä seurata jonkin aikaa omaa työaikaansa. Sen voi tehdä esimerkiksi Aikani-sovelluksen avulla. ”Kirjatuista työaikatiedoista voi hahmottaa kokonaiskuvaa, millaisista palasista oma työ koostuu ja paljonko siihen kuluu oikeasti aikaa.”

Mykkänen huomauttaa, että lain mukaan työnantajien tulisi seurata työntekijöidensä työaikaa. Tutkimukseen vastanneista asiantuntijoista kuitenkin 44 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole lainkaan työajan seurantaa. ”Se on ongelma. Ekonomit tekevät usein pitkää päivää ja tekevät töitä vielä kotona. He eivät kuitenkaan saa työstään siitä kuuluvaa korvausta, koska todellisia työtunteja ei kirjata.

Lisäksi kannattaa huomioida hyvinvointiin liittyvät vaikutukset, mikä tuli hyvin esille tutkimuksestakin” Suomen Ekonomien tavoitteena on, että työtunneista pidetään asianmukaisesti kirjaa ja että ylityöt ja matka-ajat korvataan työaikalain ja sopimusten mukaisesti.

Mykkäsen mielestä tutkimus on erinomainen lisä keskusteluun, jota nyt käydään työaikalain uudistamisesta. ”Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että asiantuntijat ja esimiehet tekevät paljon töitä. Silloin on tarve myös työsuojelulle. Siksi on erityisen tärkeää, että ylemmät toimihenkilöt pysyvät myös jatkossa työaikalain soveltamisen piirissä.” ”Työn tekemisen tapa on muuttunut niin paljon, että lakia voi olla vaikea saada toimimaan kaikkiin erilaisiin työn muotoihin ja tekemisen tapoihin. Siksi pitäisikin jättää pelivaraa, jotta työpaikoilla voidaan yhdessä henkilöstön kanssa sopia asioita oman toiminnan kannalta järkevästi.”

Uutta tietoa palautumisesta TYÖTERVEYSLAITOKSEN tutkimus Asiantuntijatyön työajat selvitti asiantuntijoiden työaikoja ja työstä palautumista. Tässä hyödynnettiin Suomen Ekonomien ja it-palvelutalo Ambientian kehittämää Aikani-sovellusta.

Työsuojelurahaston rahoittamaan tutkimukseen haettiin vapaaehtoisia Suomen ­Ekonomien jäsenistä ja IBM Finlandin työntekijöistä. Ajankäyttöään tallensi sovellukseen 651 henkilöä.

Heistä 218 vastasi myös kyselylomakkeeseen. ”Aineisto on hyvä, vaikka vastaajia olisikin voinut olla hieman enemmän”, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen sanoo.

Kyse on sikäli ainutlaatuisesta tutkimuksesta, että asiantuntijatyötä tekevien työaikoja ja ajankäyttöä ei ole aiemmin selvitetty yhtä perusteellisesti. Uutta on myös se, että sovelluksen avulla tutkimukseen osallistujat voivat myös arvioida päivätasolla vireyttään ja unen laatua.

Ota Aikani-sovellus käyttöösi! www.ekonomit.fi/aikani

Uutisetu ekonomeille.

Kauppalehti Digi 2 viikkoa veloituksetta.

Tilaa heti: kl.fi/digi2018

Kauppalehti Digi sisältää jatkuvasti päivittyvän KL NYT -uutisvirran, viimeisimmät pörssiuutiset, mielenkiintoiset uutisteemat ja videot, kansainväliset uutiset, painetun Kauppalehden ja Option sisällöt näköislehtinä, arkiston sekä paljon muuta.

[ TIESITKÖ? ] Työterveyslaitoksen tutkimus toteutettiin hyödyntäen kyselylomaketta ja Suomen Ekonomien ja Ambientan kehittämää Aikani-puhelinsovellusta. Tutkimuksen vastaukset koottiin 1 544 ekonomin ajankäyttötiedoista ja kyselyvastauksista.

ASIANTUNTIJA ON TAVOITETTAVISSA Asiantuntijan työajat -tutkimuksessa kerättiin tietoa asiantuntijoiden työajoista ja palautumisesta. Ekonomit hoitavat usein työasioita myös työajan ulkopuolella, vaikka rajaton tavoitettavuus voi tehdä hallaa hyvinvoinnille.

Työajan pituus ja viikonlopputyön määrä vaikuttavat kaikkiin tutkimuksessa käytettyihin hyvinvoinnin mittareihin, kuten työssä jaksamiseen, uneen, vireyteen ja sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen niitä heikentäen. Oman ajan hallinta on palautumisessa tärkeässä roolissa.

79

AINA VALMIINA?

41

%

vastaajista on työssään jatkuvasti tavoitettavissa esimerkiksi puhelimitse.

36

%

vastaajista arvioi, että tavoitettavissa tulee olla myös työajan ulkopuolella.

%

on työasioissa tavoitettavissa myös lomilla.

ÄLYPUHELIN KULKEE MUKANA KOLMEN KUUKAUDEN TARKASTELUJAKSOLLA ÄLYPUHELINTA KÄYTETTIIN TYÖASIOIHIN MYÖS VAPAA-AJALLA. PÄIVITTÄIN PUHELINTA KÄYTTI ilta-aikaan varsinaisen työajan ulkopuolella

38

%

matkalla työhön tai työstä kotiin

aamulla herättyään

lomallaan

vielä ennen nukkumaanmenoa

37 21 11 11 %

%

%

%

KALENTERIN KIVIJALAT 86 % aikataulutti työtään usein työn tavoitteiden ja tulostavoitteiden mukaan.

Esimiehen antamat tehtävät ja toiveet vaikuttivat aikatauluihin merkittävästi 57 prosentilla vastaajista.

Asiakkaiden määrittämät tai asiakkaan kanssa sovitut aikataulut ohjasivat aikataulutusta yli puolella.

Omien mieltymystensä ja preferenssiensä mukaan työtään aikataulutti 51 % vastaajista.

86

57

52

51

%

%

%

%

Säännöt selviksi Toteutuuko työaikasi kuten tarkoitettu on? Työelämän tietopankissa voit tutustua erilaisia työaikajärjestelyjä, lomia ja vapaita koskeviin ohjeisiin. Tarkista siis verkossa, mitkä pykälät määrittävät sinun työaikaasi: www.ekonomit.fi/tyoelaman-tietopankki.

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

27

Hyvää tekevä yritys pärjää Sonja Lahtinen tutkii väitöskirjassaan, miten suomalais­ yritysten vastuullisuusjohtajat tekevät päätöksiä. Hän uskoo, että yritysten on paitsi kannettava vastuunsa, myös pyrittävä aktiivisesti ratkaisemaan globaaleja ongelmia.

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA ANNI KOPONEN

KTM SONJA LAHTINEN • Tohtorikoulutettava, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu • Tieteelliset saavutukset: Valittiin syksyllä 2017 esittelemään tutkimustaan Yalen yliopiston Sustainable Leadership -foorumiin ainoana tutkijana Pohjoismaista.

• Seuraavat tutkimuskohteet: Tavoitteena jatkotutkimus ylimmän yritysjohdon parissa sekä tutkimustulosten hyödyntäminen käytännön konsultointityössä.

28

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

[ TIETEENTEKIJÄ ]

E

lämme maailmassa, jossa yhteiskunnan perinteiset valta- ja vaikutusrakennelmat muuttuvat.

Valtioiden ja politiikan mahdollisuudet ratkoa globaaleja yhteiskunnallisia ja ympäristöongelmia ovat rajalliset. Markkinatalouden varaan ­rakentuvassa maailmassa ratkaisijan rooli lankeaa yhä useammin yrityksille. ”Pitkään on ajateltu, että yritykset ovat osa ongelmaa. Viime aikoina ajattelutapa on muuttunut: yritykset nähdäänkin osana ratkaisua”, sanoo tohtori­ koulutettava Sonja Lahtinen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

Lahtinen tutkii väitöskirjassaan kestävyyden roolia yritysjohdon strategisessa päätöksenteossa. Yritysten sisäisiä prosesseja ja poliittisten päätösten ja sääntelyn vaikutusta yritysten toimintaan on tutkittu paljon, mutta Lahtinen tarkastelee nimenomaan päätöksentekijöitä. ”Juuri he vaikuttavat lopulta yritysten linjauksiin.”

Lahtinen haastattelee suomalaisfirmojen yritysvastuujohtajia ja kartoittaa heidän ajatteluaan ohjaavia kognitiivisia karttoja. Tärkeää on selvittää, miksi yritykset, jotka kohtaavat samanlaisia sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä haasteita reagoivat niihin hyvin eri tavoin.

MITEN YRITYSJOHTO AJATTELEE? Vastuullisuusjohtajien kirjo on hyvin laaja, insinööreistä juristeihin ja ekonomeista humanisteihin. Päätösten taustalla vaikuttavat siis myös erilaiset, usein tiedostamattomat ajattelumallit. Ne Lahtinen haluaa saada esiin. ”Mentaalimallit eivät ole pysyviä vaan dynaamisia, ja tiedostamalla omat mallinsa on mahdollista kehittää niitä”, Lahtinen selittää.

Tekeillä olevassa tutkimuksessaan Lahtinen on jo hahmottanut kaksi selkeää trendiä. Yleensä yritysvastuujohtajien mentaalimalleissa painottuu joko vastuullisuus tai kestävyys, ja tuo painotus heijastuu todennäköisesti myös yrityksen toimintakulttuuriin. ”Vastuullisuusajattelussa vastuu toteutuu suhteessa velvollisuuksiin. Kestävyysajattelu kietoutuu erilaisten ekosysteemien tai talouden jatkuvuuteen.” ”Yritysvastuun toteutumisen suhteen on selkeästi merkitystä, johdetaanko toimintaa velvollisuudesta vai halusta luoda jotain kestävää. Kun luodaan jotain kestävää, sillä on aidosti pitkän aikavälin liiketoiminnallisia tavoitteita palveleva tarkoitus", Lahtinen selittää.

VAIKUTUSVALTA VELVOITTAA YRITYKSIÄ Lahtinen toivoo tutkimuksen auttavan yrityksiä pohtimaan kriittisesti kestävyyteen liittyvää päätöksen­ tekoaan. Koko retoriikan olisi syytä siirtyä velvollisuuksien täyttämisestä kohti kestävää liiketoimintaa, joka luo kestävää hyötyä muille sidosryhmille ja koko maailmalle. ”Vastuullisuus ei ole sitä, että tehdään vain vähemmän pahaa, vaan sitä, että tehdään enemmän hyvää.”

Lahtinen ei ainoastaan tutki yritysvastuuta. Hän uskoo siihen vilpittömästi ja katsoo yritysten velvollisuudeksi tuottaa yleistä hyvää yhteiskunnalle siinä missä lisäarvoa osakkeenomistajille.

Innoitus väitöskirjaan syntyi, kun Lahtinen havaitsi omakohtaisesti, kuinka suuri vaikutusvalta yrityksillä on. Hän teki markkinoinnin gradunsa erään luksusbrändin palveluksessa vertaillen suomalaisten ja kiinalaisten kuluttajien mentaalimalleja suhteessa luksukseen. ”Se herätti näkemään, miten vahvasti markkinointi ja kulutuskulttuuri vaikuttavat ihmisten ajatteluun.

Kun tutkimus oli valmis, irtisanouduin ja aloin ajatella vastuullisuuskysymyksiä ihan uudesta näkökulmasta.

Ymmärsin, että yrityksillä on entistä suurempi vastuu, ja asiaa on syytä tutkia lisää.”

KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA MENESTYY Kestävät ratkaisut luovat Lahtisen mukaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja koituvat lopulta myös yrityksen hyväksi. Yleensä on parempi tarjota ratkaisuja todellisiin ongelmiin kuin luoda kysyntää keinotekoisesti. ”Seuraavat aidosti markkinalähtöiset innovaatiot liittyvät kestävyyteen. Ne ovat lähtöisin markkinoiden tarpeista, eivät yritysten omista lähtökohdista.”

Kenties suurin haaste on yleinen lyhytnäköisyys. Kestävyys ei tule mieleen, jos ajattelu ulottuu vain seuraavan kvartaalin loppuun. Ensimmäinen ja ehkä tärkein askel vastuullisuusajattelun uudistamisessa olisi horisontin ulottaminen yli kvartaalien. Samoin poliitikkojen aikajänteen tulisi ulottua yli vaalikausien. ”Meidän kaikkien pitäisi pystyä päätöksissämme ajattelemaan sitä maailmaa, jota emme vielä näe.”

VASTUULLISUUS KIINTEÄKSI OSAKSI KAUPPATIETEITÄ Yritysvastuu näkyy yhä enemmän kauppatieteen tutkimuksessa ja koulutuksessa. Käytännössä jokainen kauppakorkeakoulu tarjoaa jo vastuullisuuteen keskittyvää koulutusohjelmaa.

Yritysvastuun tutkimus on tyypillisesti tieteiden­ välistä, sillä vastuullisuuskysymykset koskettavat kaikkia yrityksen prosesseja. ”Uskon, että pian ei tarvita erikoistuneita koulutus­ ohjelmia, koska vastuullisuuskysymykset ovat osa kaikkea kauppatieteen tutkimusta ja opetusta”, Sonja Lahtinen povaa.

KAUTE-säätiö tukee tutkimusta Sonja Lahtisen tutkimus on yksi viime vuonna KAUTE­säätiön apurahaa saaneista tutkimuksista Suomessa.

KAUTE-säätiön tehtävänä on parantaa suomalaisen teollisuuden ja liike-elämän toimintaedellytyksiä tukemalla kauppa- ja teknillistieteellistä tutkimustoimintaa. Säätiö myöntää apurahoja edustamiensa tieteenalojen opiskeluun, opetukseen ja tutkimukseen.

KAUTE-säätiö on 2000-luvulla jakanut apurahoja yhteensä yli 6,5 miljoonaa euroa. Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiö KAUTEn perustivat suomalaiset ekonomi- ja diplomi-insinöörijärjestöt vuonna 1956.

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

29

[ MAAILMALLA ] TEKSTI PÄIVI MAANIITTY KUVAT AUDUN BRAASTAD/NTB/MVPHOTOS

Koti kasvoi Norjaan

Miia Kivimäki-Larsen yhdistää arjessaan pankkityön ja perhe-elämän. Norjassa se onnistuu erityisen hyvin.

U

lkomailla työskentely ei aina tarkoita uusien haasteiden etsimistä tai edes pyrkimistä uralla eteenpäin. Toisinaan sitä vain huomaa kotiutuneensa vieraaseen maahan ja solahtaneensa sen elämän­menoon vuosien varrella vaivattomasti.

Miia Kivimäki-Larsen hakee välillä suomen kielen sanoja, ja puheessa kuuluu hitunen ruotsintapaista aksenttia. 12 vuotta Oslossa ovat saaneet norjan kielen tarttumaan. Hän on palannut kaksi kuukautta sitten äitiyslomalta takaisin työmaalleen Nordeaan. Titteli on vaihtunut entisestä Senior Business Controllerista Business Developeriksi ja Collateral Manageriksi. Uudessa tehtävässä Kivimäki-Larsenin vastuulla on asuntolainojen hinnoittelu. ”Seuraan esimerkiksi asunto­ markkinoita, sitä, miten kilpailijat hinnoittelevat ja sitä, mitä media sanoo. Collateral Managerin roolissa olen vastuussa asuntoluottojen vakuusprosessista. Katson, että pankilla on tarvittava vakuusmäärä asuntoluotoille, ja seuraan portfolion kehitystä. Halusin hidastaa tahtia ja ennen kaikkea työn, johon ei kuulu matkustamista”, Kivimäki-Larsen toteaa.

Norjalainen mies Tore työskentelee työnantajajärjestössä poliittisena

30

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

neuvonantajana. Pariskunnan kolme lasta, 7-vuotias Kasper, 4-vuotias Emma ja 1,5-vuotias Maia pitävät huolen siitä, ettei tekeminen lopu kotona kesken.

Kivimäki-Larsenit asuvat Askerissa, noin 20 kilometrin päässä Oslon keskustasta. ”Se on tavallaan paikallinen Espoo. Kuljen töihin julkisilla reilussa puolessa tunnissa”, sanoo Miia.

ensimmäisen hakemansa paikan.

Minä hain Nordic Controllerin paikkaa Oslosta Nordean sisäisellä siirrolla”, kertoo Miia.

Suunnitellut pari Norjan-vuotta ovat sittemmin venähtäneet lastenkin tulon myötä kahdeksitoista.

Asettuminen oli helppoa, koska kaupunki ja maa olivat tuttuja. Muuton jälkeen myös parin kotikieli vaihtui englannin ja ruotsin sijasta norjaan.

HELPPO MUUTTO Kivimäki-Larsen lähti Osloon lukion jälkeen vuodeksi tekemään töitä hotellissa ravintola- ja siivouspuolella.

Samalla matkalla hän tapasi nykyisen aviomiehensä. Matkan jälkeen tie kävi takaisin Suomeen ja Vaasan yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä. Puoliso tuli Suomeen Åbo Akademiin lukemaan valtiotieteitä ja journalismia.

Laskentatoimea pääaineenaan lukenut Kivimäki-Larsen valmistui vuonna 2006. Perhe asui Suomessa yhteensä kuusi vuotta. Miia työskenteli jo gradua tehdessään Nordean Contact Centerissä Vaasassa. Toren työllistyminen vieraassa maassa oli vaikeampaa, koska suomen kieli ei sujunut.

Silloin tuli mieleen lähteä pariksi vuodeksi Norjaan. ”Tore haki Suomessa noin 30–40 työpaikkaa ja pääsi haastatteluun kerran tai kaksi. Oslossa hän sai heti

TÄRKEÄ VAPAA-AIKA Työ Nordeassa on tarjonnut haasteita ja kehittymismahdollisuuksia, ja tittelit ovat vaihtuneet tilanteiden mukaan. Controllerina Kivimäki-­ Larsen teki töitä suomalaisten, ruotsalaisten, tanskalaisten ja norjalaisten yksiköissä. Viikosta vierähti usein päivä tai kaksi työmatkoilla.

Työkielenä oli englanti, ja kokouksissa ja sähköposteissa puhuttiin norja-ruotsia.

”Vaikka Norjassakin ollaan kunnianhimoisia, tasapaino työn ja yksityiselämän välillä on arvossaan.”

Miia Kivimäki-Larsen kaipaa yhteyttä Suomeen, mutta ei harkitse muuttoa takaisin ainakaan tässä vaiheessa.

Mukava työ ja lapset pitävät perheen Norjassa.

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

31

[ MAAILMALLA ] Kivimäki-Larsenin mukaan norjalaisilla on sisäänrakennettu kiinnostus ulkoilmaurheiluun.

Luontoon lähdetään paitsi hiihtämään ja laskettelemaan, myös retkeilemään.

”Minulla ei ole koskaan ollut superambitioita olla johtotehtävissä, mutta tietty vaatimustaso töissä täytyy olla. Muuten käy tylsäksi.”

Kolmannelta äitiyslomalta viime syksynä palattuaan Kivimäki-Larsen halusi muuttaa työnkuvaansa niin, ettei siihen kuuluisi enää matkustelua tai ylitöitä. Nykyisessä roolissaan hän tekee töitä vain norjalaisten henkilö­ asiakkaiden laina-asioiden kanssa.

Norjassa ymmärretään erityisen hyvin työntekijöiden halu panostaa perheeseen ja vapaa-aikaan. ”En ole koskaan ollut Suomessa niin sanotusti aikuisten töissä, joten työkulttuurien vertaaminen maiden välillä on vaikeaa. Norjassa kuitenkin vapaa-ajan ja yksityiselämän arvostus on hyvin suurta, oli kyse sitten harrastuksista tai perhe-­ elämästä.”

Se näkyy työpaikoilla etenkin perjantaisin. ”Oma kokemukseni on, että palavereja pidetään hyvin harvoin

32

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

viikolla neljän jälkeen tai perjantaisin kahden–kolmen jälkeen. Silloin naulakot ovat täynnä reissuun ja mökeille lähtevien pusseja ja kasseja – talvisin suksikasseja. Jos joku olisi perjantaina viideltä töissä, sitä ihmeteltäisiin ja tultaisiin kysymään, onko kaikki kunnossa. Kolmelta lähteminen on normaalia”, kuvaa Kivimäki-Larsen.

TULOT VASTAAN KULUT Työaika joustaa, kuten usein Suomessakin, ja toimistolla pyritään olemaan paikalla ainakin yhdeksästä kolmeen. Kelloon kuitenkin katsotaan harvoin. Myös etäpäivien pitäminen on yleistä. Tärkeintä ei ole työpaikalla istuminen vaan se, että työt hoituvat sovitusti.

Suomalaisessa mediassa norjalaisten korkea palkkataso, varsinkin hoitoalalla, nousee usein esiin. Kivimäki-Larsen huomauttaa, että jutuista jää usein toinen puoli kertomatta.

Tiesitkö?

• Norjan hintataso on Euroopan korkeimpia.

Ruoan hintataso on 63 prosenttia Euroopan keskitasoa korkeampi.

• Vuonna 2016 norjalaisten keskipalkka oli 43 300 kruunua (n. 4 760 euroa) kuukaudessa.

• Suurimmat maahanmuuttajaryhmät tulevat Puolasta, Liettuasta, Ruotsista ja Somaliasta.

Useimmiten Norjaan muutetaan työn tai perheen perässä.

• Norjassa on noin 20 000 kilometriä merkittyjä kesä­vaellusreittejä ja noin 6 500 kilometriä merkittyjä talvireittejä. Retkeily on suosittu harrastus.

Lähteet: nyinorge.no, ssb.no, luontoon.fi, Miia Kivimäki-Larsen

”En osaa verrata maiden palkkatasoja keskenään, mutta kulut ovat täällä myös aika hurjat. Se pitää muistaa, kun puhutaan tuloeroista."

Asunnot ovat hintavia varsinkin Oslon seudulla, ja myös autoilun kustannukset ovat korkealla. Myös liha, maitotuotteet, alkoholi ja tupakka ovat kalliita. ”Jauhelihan tarjoushinta on Norjassa noin 8–10 euroa kilolta”, vertaa Kivimäki-Larsen.

SUOJASSA TALOUDEN MYRSKYILTÄ Muuta Eurooppaa viime vuosina kolhinut taantuma on jättänyt Norjan pääosin rauhaan. Työttömyys oli pahimmillaan viiden prosentin luokkaa ja on nyt laskenut neljään prosenttiin. ”Pahin tuntuu menneen ohi, ja ’pahin’ oli kovin lievä Suomeen ja muuhun Eurooppaan verrattuna.

Täällä esimerkiksi öljyn hinta vaikuttaa taloustilanteeseen enemmän kuin monet muut asiat.”

Asuntojen hintojen nousu on saanut Norjassakin aikaan lainaehtojen tiukentumisen. Sijoitusasunnon ostajalta vaaditaan entistä enemmän omaa pääomaa, eikä­­esimerkiksi lyhennysvapaata saa pitää, jos lainasta on jäljellä enemmän kuin 60 prosenttia asunnon arvosta.

Uudet ehdot tulivat voimaan vuoden 2017 alussa, ja ne päättyvät nykymuodossaan kesäkuun lopussa vuonna 2018. Säännöt luotiin muun muassa helpottamaan ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia ostaa oma asunto. Asuntojen hinnat olivat olleet pitkään rajussa nousussa etenkin Oslon seudulla, ja sen myötä kasvoi myös norjalaisten velkaisuusaste. Säännöillä on ollut vaikutusta. hintoihin. ”Huhtikuusta asti hinnat ovat laskeneet vauhdilla. Pudotusta on esimerkiksi Oslon seudulla tullut jo 10,5 prosenttia. Vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin hinnat nousivat parisenkymmentä prosenttia”, laskee asuntokauppaa näköalapaikalta seuraava Kivimäki-Larsen.

Pankkialalla pärjää englanniksi, mutta ruotsia on hyvä osata, jos mielii maahan töihin. Ruotsalaiset ja norjalaiset ymmärtävät toisiaan ilman käännösapua.

Kivimäki-Larsenin omaa norjan kielen oppimista hidastivat alussa ruotsinkieliset kollegat ja esimies, mutta kieli petraantui äitiyslomien aikana, jolloin kieliympäristö oli norjalainen. ”Työkaverit aina härnäsivät, että puhuin ’muuminorjaa’. Kun tulin äitiyslomalta takaisin, minulle kommentoitiin, että muuminorjani oli hävinnyt”, Miia nauraa.

Työn ulkopuolella sosiaalinen piiri muodostuu pitkälti lasten kavereiden vanhemmista, joihin tutustuu helposti päiväkotiryhmien ja koulujen kautta. ”Aluksi tuli etsittyä muita suomalaisia. Norjassa on aika paljon suomalaisia naisia, ja vuosien mittaan on lähistöllä asuvien kanssa kehittynyt melko tiivis ystäväpiiri.

Olemme jotkut myös toistemme lasten ­kummeja, ja vietämme esimerkiksi vaput ja itsenäisyys­päivät yhdessä. Lasten tulon ja Oslon keskustasta Askeriin muuttamisen myötä tutustuin paremmin myös norjalaisiin.”

SELVIYTYMISVAIHDE Norjasta on ehtinyt jo tulla enemmän koti kuin Suomesta. Kivimäki-­ Larsen sanoo oppineensa ulkomailla viettäminään vuosina ennen kaikkea vapaa-ajan arvostamista. Vaikka Norjassakin ollaan kunnianhimoisia, tasapaino työn ja yksityiselämän välillä on arvossaan. ”Vaikka kaipaan yhteyttä Suomeen, muuttamista sinne tuskin harkitsemme. Pidämme molemmat työstämme, mutta ehkä sen tahtia mietitään. Nyt on vähän survival mode päällä kolmen pienen lapsen kanssa.”

Toinen asia, jonka suomalainenkin naapurimaassa huomaa, on paikallisten sisäänrakennettu kiinnostus ulkoilmaurheiluun. Luontoon lähdetään paitsi hiihtämään ja laskettelemaan myös retkeilemään valmiiksi nimetyille reiteille. ”Ulkoilu on täällä todella suosittua ja helppoa. Itsellämme on viidentoista minuutin ajomatkan sisällä useita metsäreittejä, ja puolentoista tunnin ajomatkan päässä on lähin tunturi. Isommille tuntureille ajaa 3–5 tuntia. Lauantaisin ja sunnuntaisin metroasemilla on porukkaa sukset kädessä menossa Holmenkollenille”, kuvailee Kivimäki-Larsen.

TYÖKIELENÄ MUUMINORJA Oslon Nordeassa työskentelee paljon eri kansallisuuksia. Suomalaisia on muutamia, ruotsalaisia ja tanskalaisia sitäkin enemmän, ja yhdysvaltalaisia, kanadalaisia ja englantilaisia vaihtelevasti.

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

33

[ URA ] TEKSTI SALLA SALOKANTO KUVA ISTOCKPHOTO

TYÖSTÄ VOI MUOKATA MOTIVOIVAA Lähes kaikkia työtehtäviä voi tuunata, eli muokata paremmin itselle sopivaksi, pienillä arjen ratkaisuilla. Tuunaamisen hyödyt saadaan parhaiten esiin, kun organisaatio tukee taustalla.

K

uinka työn vaatimusten ja omien arvojen välillä voisi tasapainoilla paremmin?

Voiko omasta arjestaan kehittää mielekkääm­ pää? Työhyvinvoinnin merkityksen kasvaessa myös arjen sujuvuuteen ja työn tarkoitukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Ratkaisuk­ si tarjotaan yhä useammin oman työn tuunaamista itselle paremmin sopivaksi.

Tuunaaminen on suomennos termistä job crafting. Se merkitsee työntekijän omaa ruohonjuuri­ tason toimintaa, jossa hän muuttaa työtään nykyisen työtehtävänsä puitteissa itselleen mielekkäämmäk­ si ja ­toimivammaksi. Usein samalla puhutaan myös ajattelustrategioista, joiden avulla työntekijä voi täsmen­ tää itselleen, mikä oman työn tarkoi­ tus on ja kuinka työn eri osa-alueet sitä palvelevat.

34

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

”Lähtökohtana ovat ihmisen omat toiveet, tarpeet ja kaipuut. Työtä muokataan vastaamaan paremmin omia arvoja ja ehkä intohimojakin”, kertoo TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakanen. Hän oli avainasemas­ sa TTL:n ja Utrechtin yliopiston yhteistutkimuksessa, jonka myötä työn tuunaus nousi viime syksynä yhä useamman tietoisuuteen. ”Tuunaaja tekee työssään asioita, joita työnkuvan mukaan ei ehkä olisi pakko tehdä. Ne tekemällä hän tekee kuitenkin omasta työstään mielekkäämpää. Tuttua tehtävää voi myös tehdä uusilla tavoilla, ja sekin on työn tuunaamista”, Hakanen tiivistää.

MIELEKKYYS JA HYVINVOINTI KÄSI KÄDESSÄ Oman työn mielekkyyden arviointi ja tuunaaminen hyödyttää aika ajoin jokaista. Työn mielekkyyden kehittäminen motivoi ja auttaa

jaksamaan työssä paremmin. Työviihty­ vyys voi kohentua, ja ikävätkin tehtävät saa liitettyä paremmin työn päämääriin.

Parhaimmillaan tuunaus parantaa omaa ja työyhteisön hyvinvointia sekä työn laatua.

Johtamisen ja organisaatioiden tutkija ja kirjailija Kirsi LaPointe muis­ tuttaa, että omien työtehtävien muut­ taminen vaatii tilaa ja henkisiä resurs­ seja. Esimerkiksi tiukat aikapaineet ja tulostavoitteet voivat hankaloittaa työn muovaamista. Tuunaaminen edellyttää etäisyyden ottamista arkiseen suorit­ tamiseen, jotta työhön voi löytää uusia näkökulmia.

Kuka tahansa voi kuitenkin lähteä liikkeelle pienestä. Alkuun pääsee jo ko­ koamalla lyhyesti nykytilanteen ja omia toiveitaan paperille. Niiden pohjalta voi suunnitella itselle sopivia konkreettisia muutoksia esimerkiksi omiin työtapoi­ hin tai aikatauluihin. ”Oman työn tuunaus on yleensä pieniä asioita tässä ja nyt”, Jari Hakanen

kertoo. ”Parhaassa tapauksessa sillä saavutetaan kuitenkin paljon myönteistä myös pitkällä tähtäimellä, kun oma työ ja ura kehittyvät sopivaan suuntaan.”

Vaativassa asiantuntijatyössä tuunaamisen mahdollisuudet ovat laajat, kun vastuuta seuraa vapaus työskennellä parhaaksi katsomallaan tavalla. Moni ekonomikin muokkaa työtään jo valmiiksi. Suunnitelmallinen tuunaus tuo kuitenkin hyödyt yhä paremmin esiin.

TUUNAUS VOI NÄKYÄ TULOKSESSA Joissain organisaatioissa työn tuunaamiselle on paremmat edellytykset kuin toisissa. Esimerkiksi hyvin byrokraattinen työyhteisö tai mikromanageeraus voivat rajata työntekijän mahdollisuuksia turhaan. Kirsi LaPointe painottaa, ettei koko mielekkään työn kehittämisen vastuuta voikaan tuunaamisen varjolla siirtää yksittäiselle työntekijälle. ”Miten yksilö saa pidettyä uutta ajattelua ja rutiinien rikkomista yllä, kun työympäristö ei muutu?” hän kyseenalaistaa.

LaPointen mukaan työn tuunaaminen voikin helposti jäädä puuhasteluksi, jos työyhteisö ei mahdollista todellisia muutoksia. Vaikka työn tuunaus pohjautuukin yksilön arvoihin ja toiveisiin, tulee työyhteisön tukea muutosta. Työn mielekkyyttä on helpointa ja kestävintä lisätä vaikuttamalla työpaikan käytäntöihin yhdessä. Oman työn tuunausta voi myös tukea ryhtymällä siihen yhdessä kollegojen kanssa tai pyytämällä esimieheltä sparrausapua.

Myös Jari Hakanen kehottaa pohtimaan, kuinka hyvin organisaa-

Työn tuunaaminen vaatii resursseja.

Tiukat aikapaineet ja tulostavoitteet voivat hankaloittaa uusien näkökulmien löytämistä arkiseen suorittamiseen.

tion käytännöt tukevat tuunausta.

Työn muokkaus hyödyttää hyvinvoinnin lisääntymisen myötä myös organisaatiota. Esimerkiksi sitoutuneisuus ja työn tuottavuus voivat kohentua tuntuvastikin, mutta vain, jos tuunaamisen edellytykset todella ovat kunnossa. Esimiesten ja johdon suhtautuminen on olennaista: onko työpaikalla psykologisesti turvallinen ilmapiiri, jossa työntekijä saa kantaa vastuunsa? Onko todella lupa yrittää ja epäonnistua? ”Kaikki työnantajat sanovat kannattavansa aloitteellisuutta. Työyhteisöissä on kuitenkin eroja siinä, kuinka työntekijöiltä lähtöisin oleviin ideoihin ja ehdotuksiin oikeasti suhtaudutaan. Esimiesten tehtävä on siis miettiä, onko aloitteellisuuden viesti aito”, Hakanen summaa.

Esimerkiksi näitä voi tuunata

• Omia työtehtäviään voi tuunata tehtävänkuvan rajoissa. Nykyisten työtehtävien teko uudella tavalla saattaa avata uusia näkökulmia. Myös motivoivien tehtävien lisääminen lisää työn mielekkyyttä, mutta vaatii onnistuakseen tilaa ja henkisiä resursseja.

• Moneen työhön voi lisätä itsenäisyyttä pitämällä esimerkiksi etäpäivän tai varaamalla kalenterista aikaa henkilökohtaiselle kehittymiselle.

• Työhön saa lisättyä yhteenkuuluvuutta, kun luo suhteita ihmisiin, joiden kanssa työskentelee. Tällainen tuunaus voi olla esimerkiksi yhteisten kahvihetkien järjestämistä kollegoiden kesken tai uudenlaista verkostoitumista oman työyhteisön ulkopuolella.

• Työtä voi tuunata myös kognitiivisesti, kun kiinnittää huomiota omiin ajattelumalleihinsa.

Kognitiivista tuunausta on esimerkiksi työn tarkoituksen kirkastaminen. Kun tietää, miksi työtään tekee, yksitotisetkin työvaiheet voi liittää työnsä mielekkäisiin tavoitteisiin.

TYÖN TUUNAUKSEN ensimmäinen askel

on hahmottaa, mihin kaikkeen itse pystyy vaikuttamaan. Voi olla haastavaa hypätä yksin tarkastelemaan omaa työtään uudesta näkökulmasta. Henkilökohtainen uravalmennus voi olla hyödyllinen tuki: valmennuksessa voidaan ammattilaisen kanssa tehdä näkyväksi oma työn sisältö, työnteon tavat ja keinoija, joilla ottaa tuunaustoiveet puheeksi esimiehen kanssa.

Varaa oma maksuton uravalmennusaikasi: ajanvaraus.ekonomit.fi tai ura@ekonomit.fi

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

35

[ SISÄPIIRISSÄ ]

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT SAMI HEISKANEN

UUDEN MEDIAN edelläkävijä

Roni Back on Suomen suosituimpia tubettajia: hän elättää itsensä tekemällä videoita verkkoon.

Y

outube on verkon suosituin suoratoistopalvelu, jonka perusti kolme maksuvälitysjärjestelmä Paypalin työntekijää vuonna 2005. Käyttäjät voivat lisätä sivustolle omia videoitaan sekä katsoa ja kommentoida muiden käyttäjien videoita. Youtuben omistaa nykyään Googlen emoyhtiö Alphabet.

Kanava on suosittu etenkin nuoremman väen keskuudessa. Suoratoistopalvelun tarjonta on merkittävä kilpailija perinteiselle televisiolle.

Youtuben ensimmäisinä vuosina kuvanlaatu oli vaatimaton, samoin tarjonta. Nyt tilanne on aivan toinen.

Kun tekninen ja sisällöllinen laatu on parantunut, käyttäjämäärät ovat kasvaneet huikeiksi ja mainostajat ovat huomanneet Youtuben potentiaalin. ”Tubettamisen skene on ammatillistunut myös Suomessa. Kun mennään vain pari vuotta taaksepäin, niin kaikki oli vielä ihan pelleilyä.

Tubettajat tekivät harrastelijamaisesti videoita nettiin, mutta sitten kun huomattiin, että tämä on tv-­ ohjelmia isompi juttu, ymmärrettiin myös markkinapotentiaali.”

Monista Youtube-videoita harrastaneista on kasvanut laaja-alaisia viihdyttäjiä, joita halutaan televi-

36

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

sioon, radioon ja erilaisiin markkinointitehtäviin.

KAHDEKSAN EURON PALKKAKUITTI Backilla oli myös hetki, jolloin hän ajatteli lopettavansa koko touhun.

Hän julkaisi jopa videon, jossa ilmoitti lopettavansa. ”Se oli sen jälkeen, kun sain Youtubesta ensimmäisen palkkakuitin.”

Hän tiesi, että ulkomailla tubettajat saivat mainostulojen myötä noin 1,5 dollaria tuhannelta näyttökerralta. ”Olin silloin lukiossa. Ajattelin, että on ihan uskomatonta, että olen itse kehittänyt jotain, saan pelata pelejä ja samalla tienata kymmenen euroa päivässä.”

Vuonna 2013 todellisuus oli kuitenkin toinen: Suomessa ei ollut juuri lainkaan videopalvelumainontaa, sillä yritykset eivät olleet vielä tiedostaneet uuden väylän potentiaalia. Tubettajat saavat palkkansa juuri mainostuloista. ”Taisin saada tuhannelta näyttökerralta ehkä sentin. Palkkakuitti oli noin kahdeksan euroa, kun olin kuvitellut saavani kaksisataa euroa.”

Backin unelma romahti. Tubettamisella ei tuntunut olevan tulevaisuutta.

Hän lopetti noin kuukaudeksi.

Sen jälkeen hän tajusi, ettei voi pysyä poissa Youtubesta, koska videoiden teko oli niin hauskaa ja terapeuttista. ”Olin vähän sellainen ujo poika, enkä uskaltanut puhua koulussa tai harrastusten parissa. Mutta kun avasin internetin, niin kaikki kuuntelivat ja olivat kiinnostuneita, kun puhuin. Tuli hyvä ja lämmin olo.”

Back ei lopulta halunnut lopettaa, vaikka rahaa tubettamisella ei näyttänyt ansaitsevan. Videoiden tekeminen pysyi sivuharrastuksena, ja haave ammattimaisesta videoiden teosta jäi pois.

KAUPPATIETEET OPETTIVAT KÄRSIVÄLLISEKSI Lukion jälkeen Back opiskeli alemman korkeakoulututkinnon Estonian Business Schoolissa Ruoholahdessa. Hän valmistui vuonna 2016.

Samaan aikaan Back jatkoi tubettamista, ja siitä saadut tulotkin alkoivat kohentua. Tilanne oli muuttunut, ja elannon hankkiminen videoilla alkoi taas näyttää mahdolliselta.

Nykyään Suomessa saa tuhannesta näyttökerrasta arviolta 1,30–1,40 euroa. Näillä luvuilla tubettaminen on ollut Backin pääasiallinen ammatti ja tulonlähde jo yli vuoden ajan.

Vaikka Backin yleisössä on paljon nuoria, Youtuben kanavia katsovat hänen mukaansa myös yli 15-vuotiaat. ”He eivät tule fanittamaan, mutta arvostavat sisältöä.”

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

37

[ SISÄPIIRISSÄ ]

”Se, joka laittaa itseään eniten likoon, saa suurimman potin.”

Kauppatieteiden opintoja hänen ei ole tarkoitus enää jatkaa.

Kolmen ja puolen vuoden opinnot antoivat silti hyvät eväät kielitaitoon, koska kaikki opinnot olivat englanniksi.

Koulun penkillä istuminen kasvatti myös pitkäjänteiseksi ja kärsivälliseksi. ”Väänsin lopputyötä noin viisi kuukautta. Viimeiset kolme viikkoa tein vain exceliä ja wordia ja kävin välillä nukkumassa. Ympäri vuorokauden sitä samaa juttua.”

Se opetti kestämään painetta. ”Nyt jonkin videon tekeminen ei tunnu missään, vaikka se voisi olla jonkun mielestä stressaavaa, kun aikataulu on kireä ja joka päivä pitää saada uusi video valmiiksi.”

Backin tutkielma käsitteli kuntaliitosten tehokkuusmuutoksia viimeisen 17 vuoden aikana. ”Tutkielman lopputulos oli, että oikein mitään ei ole tapahtunut. Se oli

38

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

aika tylsä lopputulos, kun siihen käytti niin paljon aikaakin”, Back pohtii.

PAKKO ONNISTUA Back alkoi tubettaa täyspäiväisesti opintojen jälkeen vuonna 2016. Hän oli juuri hankkinut asunnon. ”Asuntolainaa hakiessa selitin, että teen Youtube-videoita. Vastaus kuului, että ’ahaa, mutta mikä se sun oikea työ on’. Yritin vakuutella heitä, että kyllä tubettamisella saa rahaa.”

Pankki antoi loppujen lopuksi lainaa, josta Backin isä takasi puolet.

Silloin Back ajatteli, että nyt jutun on pakko onnistua, koska muuten hän joutuu myymään asunnon ja muuttamaan takaisin vanhempiensa hoteisiin. ”Aloin tehdä videoita joka päivä. Miten muuten tämä toimisi kuin tekemällä superpaljon töitä?”

Kun kesällä 2016 muut tubettajat pääasiassa lomailivat, Back teki videoita

RONI BACK • Syntynyt: 1993 • Koulutus: Bachelor of Arts in Social Sciences, Estonian Business School • Nykyinen tehtävä: Yksinyrittäjä, tubettaja • Nykyisen työtehtävän plussat: Saa tehdä mitä lystää ja samalla haastaa itseään jatkuvasti.

• Nykyisen tehtävän miinukset: Arjen ja työn tasapaino hankala saavuttaa, kun on itsensä pomo.

• Harrastukset: Salibandy, jalkapallo, punttisali • Perhe: Isä, äiti, kaksi veljeä, koira (dobermanni)

joka päivä. Satsaus kannatti. Muiden videoiden vähyyden vuoksi Backin videot nousivat aina Youtuben etusivulle. ”Näyttökerrat nousivat viiteen miljoonaan, vaikka ne olivat olleet aiemmin kahdessa miljoonassa. Silloin ajattelin, että nyt tämä lähti käyntiin.”

KAUPALLISTA YHTEISTYÖTÄ Kun joka päivä täytyy tehdä video, käydä keskustelutilaisuuksissa ja pyörittää kaupallisia yhteistöitä eri tahojen kanssa, tarvitaan myös tausta­joukkoja.

Back kuvaa ja editoi videot edelleen itse, mutta muissa järjestelyissä häntä auttaa vaikuttajaverkosto Splay. ”Yhteistyö Splayn kanssa on tehnyt toiminnasta ammattimaista. Sitä kautta on järjestynyt yhteistyödiilejä, keikkoja ja tapahtumia.”

Tubettamisesta saa rahaa videoiden yhteydessä olevien mainosten kautta, mutta myös kaupallinen yhteistyö on

tärkeää. Erilaiset kaupalliset tahot lähestyvät tubettajia saadakseen omia tuotteita videoissa esille. Nuoret kohderyhmät on helpompi tavoittaa Youtuben kuin television kautta.

Myös Back on saanut erikoisia tarjouksia, kuten kysymättä lähetettyjä ilmaisia tuotteita, mutta hän osaa vetää selvän rajan piilomainonnan ja mainonnan väliin. Piilomainonta on laitonta.

Kaupallista yhteistyötä hän kuitenkin tekee. Perinteisen tuotemainonnan lisäksi uutena yhteistyökumppanina on ollut myös muun muassa Teknologiateollisuus, joka on halunnut tavoittaa nuoria rekrytointimielessä.

Backilla on laaja kohderyhmä.

Eniten hänen videoitaan katselevat 12–18-vuotiaat. ”Löytyy kahdeksanvuotiaita, ja toisessa päässä on 25-vuotiaitakin.

Videoita tehdessä täytyy miettiä, että molemmassa päässä olevat ja kaikki siltä väliltä saisivat jotakin. Että olisi vähän pelleilypuolta, ja samaan aikaan se resonoisi myös vanhempiin katsojiin.”

Suomeen on syntynyt hyvin vahva fanikulttuuri. Alle 15-vuotiaiden keskuudessa on suosittua fanittaa tubettajia. ”Iik, tuolla on tubettaja, apua kuinka siistii, haluan kuvaan sen kanssa ja saada nimmarin”, Back kuvaa.

Hieman vanhemmat puolestaan karsastavat fanittamista. ”Fanituskulttuurin vuoksi Youtube nähdään nuorten kanavana, koska fanit saapuvat paikan päälle kaikkiin tapahtumiin. Mutta kyllä Youtube-kanavia katsovat yli 15-vuotiaatkin. He eivät tule fanittamaan, mutta arvostavat sisältöä.”

Roni Back tuntee vastuunsa nuorista faneistaan, eikä ohjata näitä ihan mihin tahansa. Hän kirjoitti viime vuonna yhdessä Ville Kormilaisen kanssa Tubettajan käsikirjan (Otava). Siinä hän pureutuu muun muassa piilomainontaan, johon törmää joidenkin tubettajien videoissa. Etenkin kokemattomiin tubettajiin yritetään vaikuttaa ilmaisten tuotenäytteiden muodossa.

"Piilomainonta tai peitelty mainonta ei ole koskaan hyväksyttävää”, Back kirjoittaa. "Piilomainonta on laitonta ja usein tyhmää, sillä katsojat eivät nauti piilomainonnasta."

KUULUISUUDEN KÄÄNTÖPUOLET Tubettamisen vuoksi Back on joutunut luopumaan yksityisyydestään. Videoiden tekemisen alkuaikoina hän ei halunnut paljastaa itsestään juuri mitään. ”Sitten iski hälläväliä-fiilis ja ajattelin, että laitetaan vain kaikki likoon. Jos

”Asuntolainaa hakiessani selitin, että teen Youtubevideoita. Vastaus kuului, että ’ahaa, mutta mikä sun oikea työ on’.” tapahtuu jotain negatiivista, niin sitten tapahtuu, harmi homma.”

Kun tekee videoita joka päivä ja laittaa jatkuvasti fanien nähtäväksi viestiä ja kuvia Snapchatiin ja Instagramiin, on vaikea pitää yksityiselämänsä piilossa. ”Se, joka laittaa itseään eniten likoon, saa suurimman potin. Tubettamisessa on paljon yhtäläisyyksiä reality-tv:n kanssa.”

Julkisuudessa on hyviä ja huonoja puolia. Kadulla tai baarissa on kiva, kun joku tulee koputtamaan olalle ja kiittää videoista ja niiden tarjoamasta piristyksestä. Nurjana puolena on taas häirintä ja kyttääminen, jota on tapahtunut Backin kodin lähistöllä. Viime aikoina sekin on vähentynyt. ”Pystyn elämään tämän kanssa. Toinen asia ovat tietysti läheiset ihmiset, jotka eivät ole valinneet tätä rataa.”

Back ei ole kertaakaan maininnut tyttöystävänsä nimeä eikä ole näyttänyt häntä kamerassa, mutta fanit ovat ottaneet asian selville. Backin tyttöystävällä on Instagramissa yli 10 000 seuraajaa.

Nettiin ilmestyi jopa video, jossa tyttöystävästä löytyneitä tietoja esiteltiin.

Videolle on laitettu salapoliisielokuvamusiikkia ja tyttöystävän Instagram-kuvia. Back ei uskonut kenenkään kiinnostuvan videosta, mutta sillä on ollut 150 000 näyttökertaa.

Kuinka kauan Back sitten aikoo tubettamista jatkaa? ”Niin pitkään kuin tuntuu hyvältä.

Ulkomailla on paljon nelikymppisiäkin tubettajia, jotka osaavat edelleen vetää nuorekasta settiä.”

Tubettamisen tuoma kuuluisuus on tuonut työtarjouksia myös muilta suunnilta. ”Minua pyydettiin esimerkiksi yhteen Suomen suurimmista tv-ohjelmista pääjuontajaksi. Olen ollut aina sellainen tyyppi, että haluan sanoa kaikkeen kyllä. Sitten kun tulee tuollaisia elämää muuttavia tarjouksia ja joutuu sanomaan ei, niin sydän melkein pysähtyy.”

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

39

[ KYLTERIT ] TEKSTI SALLA SALOKANTO KUVAT TIMO SOASEPP

TULEVAISUUDEN SUUNTA VALITAAN NYT Tulevaisuus rakentuu tunteita ymmärtävälle tekoälylle ja lohkoketjuille, arvioivat Kylteripäivien puhujat. Muuttuvat uhat on syytä tuntea, mutta kuinka mahdollisuuksistakin saisi otteen?

V

iestiseinä täyttyi villeistä vitseistä ja improräppi raikasi, kun kylterit valloittivat Tennispalatsin Scape-salin Kylteripäivien seminaarin ajaksi. Iltajuhlia odotteleville tuleville ekonomeille tarjottiin tapahtumassa näkökulmia omaan osaamiseen, hyvinvointiin ja vaikutusmahdollisuuksiin. Samalla seminaarin puhujat herättelivät tulevia ekonomeja pohtimaan omaa rooliaan tulevaisuudessa, jonka muotoa kukaan ei vielä tiedä.

Puheenvuorojen perusteella varmaa on vain muutos. Olemme risteyskohdassa, ja moni nykykylteri on jatkossa mukana vaikuttamassa siihen, mikä verkkojen mahdollistamista monista poluista lopulta toteutuu.

Tiedämme kuitenkin, että nopeasti kehittyvät teknologiat nakertavat tuttuja rakenteita jo nyt. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi pankkialalla. ”Asiakkaiden toiveet ovat muuttuneet paljon”, kertoo talouden näkymiä tilaisuudessa ruotinut Aktian pääekonomisti Heidi Schauman. ”Suurin osa esimerkiksi toivoo, että palvelut toimivat mobiilisti.

Tämä pakottaa pankit muuttumaan nopeasti.”

Pitkän tähtäimen tulevaisuutta luodannut teknologiayrittäjä Mikko Alasaarela on samaa mieltä. Hän arvioi, että kehityksen etulinjaan pyrkivän onkin otettava haltuun ainakin lohkoketjuteknologia ja tekoäly, joiden varaan suuri osa kehityksestä rakentunee.

TEKOÄLY TIETÄÄ, MITÄ TUNNET Inbot-yrityksessään vaikuttava Mikko Alasaarela on hankkinut

40

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

jalansijaa tekoälyn ja teknologian kehityksen visionäärinä. Tämän hetken merkittävänä kehityskulkuna hän pitää tekoälyn tunneosaamisen lisäämistä.

Keinotekoisesti rakennetun tunneälyn avulla voidaan reagoida tunteisiin ja rakentaa luottamusta.

Tunnetietoa hyödynnetään jo nyt valtavasti, myös kaupallisesti. Esimerkiksi 2010-luvun tienoilla yleistynyt freemium-liiketoimintamalli nojaa käyttäjien tunteen, addiktion, synnyttämiseen ja vahvistamiseen. ”Lisäksi tunneälyn kehittyminen mahdollistaa myös luovan työn siirtämisen tekoälylle aiempaa paremmin”, Alasaarela kertoo.

Ei siis pidä paikkaansa, että luovat tehtävät olisivat teknologian ulottumattomissa: tekoälyn analyyseihin perustuva luova työ eli niin sanottu algoritminen design yleistyy. Ala-

saarela muistuttaa, että esimerkiksi Netflixin suositun House of Cards -sarjan näyttelijävalinnat ja juonenkäänteet perustuivat algoritmeilla toteutettuihin laajoihin yleisön käyttäytymis- ja arvostusanalyyseihin. Viikonloppujen sarjamaratonit ovat siis vain osoitus koukuttavien algoritmien tehosta. ”Tunteita ymmärtävä tekoäly mahdollistaa muun muassa pitkälle personoidun ja henkilökohtaisen palvelun. Toisaalta sen myötä myös psykologinen manipulaatio skaalautuu globaaliin mittakaavaan”, Alasaarela huomauttaa.

Jopa sinänsä harmittomilla algoritmeilla voi olla ennakoimattomia seurauksia, kun käyttäjälle esimerkiksi tarjotaan sivu sivulta intensiivisempää materiaalia, jotta hän pysyisi sivustolla. Analyysit ja sosiaalisen median kohdennukset

Kylterit seurasivat esityksiä Tennispalatsin vaikuttavan Scape-salin n ­ ahkapenkeillä.

Tietoturva-asiantuntija Marcus Murray muistutti kyltereitä siitä, että salasanoilla on väliä.

mahdollistavat myös laajamittaisen tarkoituksellisen vaikuttamisen esimerkiksi poliittisesti. ”Koskaan ei voi olla varma siitä, onko sosiaalisessa mediassa taustalla jokin intentio vai ei.”

PIDÄ HUOLI VERKKOPERSOONASTASI Myös tapahtuman pääpuhuja, kyberturvallisuuden huippuasiantuntija Marcus Murray havainnollisti, kuinka vaivatonta ja helppoa identiteetin varastaminen ja koneelle murtautuminen voi olla. Esimerkin vuoksi Murray hakkeroi oman koneensa muutamassa minuutissa sekä selvitti verkossa levinneestä tietokannasta tärkeiden ruotsalaispoliitikkojen salasanoja. ”Se, kuinka suurta riskiä heikko tietoturva tarkoittaa, riippuu siitä, kuka olet”, Murray tiivistää.

Arvokkaassa yrityksessä tai vaikka pankissa työskentelevän tietoturvastiplut voivat maksaa maltaita, kun rikolliset pääsevät käsiksi arvokkaaseen dataan tai jopa asiakkaiden tilitietoihin. Oma lukunsa ovat verkkoon yhdistetyt tuotteet, jotka yleistyvät esineiden internetin myötä: jo nyt murtautumisen tiedetään onnistuneen esimerkiksi Teslan ja jopa Boeing 757 -matkustajakoneen järjestelmiin.

Mitä nopeammin maailma virtualisoituu, sitä nopeammin riskitkin kasvavat. Liiketoiminnan lisäksi riskit koskevat myös yksityishenkilöitä. Salasanojensa vahvuudesta kannattaa siis huolehtia.

Viikonloppujen ­sarjamaratonit ovat osoitus koukuttavien algoritmien ­tehosta.

”Salasanat suojelevat sinun omaa verkkopresenssisiäsi, siis sitä, kuka olet verkossa”, Murray muistuttaa.

Ja virtuaalisten versioidemme merkitys kasvaa vauhdilla.

ROHKEASTI KOHTI MUUTOSTA Lopulta tulevaisuuden ennakointi on spekulaatiota, ja uhkakuvien lisäksi muuttuva maailma tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Tilaisuudessa puhuneen professori Alf Rehnin mukaan tärkeintä onkin ennakkoluuloton ajattelu. Tulevaisuudesta pitää osata herättää kysymyksiä, ja nykysuuntia voi kyseenalaistaa.

Muutoksen suuntaan voi siis vaikuttaa, mutta se vaatii sopivasti rohkeutta. ”Ei ole olemassa teoriaa tai kirjaa, joka opettaa, kuinka kaikki muutetaan”, Rehn muistuttaa.

Sen sijaan muutoksen kärryille pääsee Rehnin mukaan olemalla sopivassa suhteessa röyhkeä ja nöyrä. Hyvien ideoiden takana on vain harvoin nero, ja yhtä harvoin ne ovat kehittämättä valmiita. Siksi kokeillen oppiminen on avainasemassa. Se on mahdollista kaikille. ”Innovaatiot tehdään niin, että joku testaa jotain ja toivoo, että se toimii jollakin tavalla”, Rehn havainnollistaa.

Mikko Alasaarela on samoilla linjoilla. Asiantuntemus kehittyy uteliaisuudella ja asioita tekemällä. Teknologiseen kehitykseen voi vaikuttaa, kun sitä ensin opiskelee – eikä vain koulussa. Yksi taito nouseekin Alasaarelan mukaan tulevaisuuden maailmassa ylitse muiden. ”Ihmiselle tärkein kyky on kyky oppia.”

Inbot-yhteisön perustaja Mikko Alasaarela puhui tunneälykkäästä tekoälystä.

"Se, kuinka suurta riskiä heikko tietoturva tarkoittaa, riippuu siitä, kuka olet", Marcus Murray tiivistää.

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

41

[ SPELREGLER: ARBETSLIVET ] SOFIE SIEGFRIDS, JURIST, FINLANDS EKONOMER

LUE ARTIKKELI ­SUOMEKSI osoitteessa ­ekonomilehti.fi/ tyooikeuden-ukk

Några vanliga arbetsrättsliga frågor Finlands Ekonomers medlemmar använder flitigt våra juristtjänster: vi fick sammanlagt över 4 000 kontakter av olika medlemmar även under förra året.

F

inlands Ekonomers juridiska tjänster betjänar medlemmar i olika slags dilemman med anknytning till anställningsförhållanden. Nedan presenterar vi några vanliga frågor med svar som ofta framförts till våra jurister.

MÅSTE MAN VID RÖRELSEÖVERLÅTELSE SKRIVA UNDER ETT NYTT ARBETSAVTAL? Vid en överlåtelse av arbetsgivarens rörelse övergår arbetsgivarens rättigheter och skyldigheter till den nya ägaren. Även om arbetsgivaren förändras i samband med en sådan rörelseöverlåtelse, har detta enligt arbetsavtalslagen inte någon inverkan på arbetstagarens ställning utan anställningen fortgår som sådan.

Den nya arbetsgivaren har inte bättre rätt att förändra anställningsvillkoren i förhållande till vad den tidigare skulle haft. Arbetstagaren behöver inte skriva under något nytt arbetsavtal i samband med en överlåtelse av arbetsgivarens rörelse, utan hans eller hennes tidigare avtal är bindande. Arbetstagarna övergår i samband med överlåtelsen av arbetsgivarens rörelse som s.k. gamla arbetstagare.

Det finns dock inget direkt hinder för att ingå nytt arbetsavtal men vid ingående av nytt arbetsavtal bör man vara speciellt uppmärksam, så att man inte försvagar tidigare avtalade arbetsavtalsvillkor.

42

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

KAN EN ARBETSTAGARE FÖRORDNAS HA SEMESTER UNDER UPPSÄGNINGSTIDEN? Vid givande av semester under uppsägningstiden tillämpas samma bestämmelser som annars under anställningsförhållandet. Detta innebär att arbetsgivaren enligt semesterlagen kan förordna den anställde att hålla sommarsemester under semesterperioden (2.5 – 30.9) och vintersemestern skall ges under ”vintersemesterperioden” (1.10 – 30.4). Exempelvis om arbetstagarens uppsägningstid är 2 månader och infaller under vintersemesterperioden, kan arbetsgivaren inte förordna den anställde att hålla sin sommarsemester under uppsägningstiden, eftersom sommarsemesterperioden inte infaller under uppsägningstiden. Däremot kan arbetsgivaren meddela att arbetstagaren skall hålla sin intjänade vintersemester under uppsägningstiden.

Då arbetsgivaren meddelar om semesterns tidpunkt bör anmälningstiden också beaktas. Arbetsgivaren bör informera arbetstagaren om semesterns tidpunkt senast en månad innan semestern börjar. Om detta inte är möjligt kan tidpunkten för semestern meddelas senare. Ett sådant meddelande bör dock ges senast två veckor innan semestern börjar. Exempelvis om arbetstagarens uppsägningstid är 14 dagar kan arbetsgivaren inte alls kräva att den anställde håller semester under uppsägningstiden.

Semesterlagen innehåller dock en bestämmelse enligt vilken arbetsgivaren och arbetstagaren i uppsägningssituationer kan avtala om att semestern tas ut under uppsägningstiden. Det är viktigt att uppmärksamma att detta alltid förutsätter avtal och arbetsgivaren inte har rätt att ensidigt ge ett sådant förordnande. Detaljer gällande semesterpenning eller semesterbonus är skäl att alltid kolla upp i tillämpligt kollektivavtal, arbetsavtalet eller arbetsplatsens reglering.

KAN HÖGRE TJÄNSTEMÄN AVTALA OM KONKURRENSFÖRBUD? Genom konkurrensförbudsavtal begränsar man arbetstagarens rätt att utföra verksamhet som konkurrerar med arbetsgivarens ännu efter att anställningen upphört.

Utgångsmässigt kan man avtala om ett konkurrensförbud utan ersättning i högst 6 månader och beloppet för avtalsvite kan utgöra högst en summa motsvarande 6 månaders lön. Om arbetstagaren

KONKURRENSFÖRBUD SOM INGÅTTS UTAN SYNNERLIGEN VÄGANDE SKÄL ÄR OGILTIGT.

erhåller skälig ersättning under förbudstiden, kan konkurrensförbudet efter anställningen upphört vara högst ett år.

Ingående av avtal om konkurrensförbud förutsätter dock alltid synnerligen vägande skäl. Konkurrensförbud som ingåtts utan synnerligen vägande skäl är ogiltigt. Ofta är det fråga om arbetsgivarens behov att skydda konkurrensmässigt viktig information som konkurrenter inte har allmän tillgång till. Strävan att endast begränsa konkurrensen utgör inte godtagbar orsak för att ingå avtal.

Speciellt för högre tjänstemän och personer i ledande positioner är det viktigt att komma ihåg att det mycket väl kunde påvisas synnerligen vägande skäl för konkurrensförbudsavtal som ingåtts i arbetsavtal eller bilaga. Således skall man förbehålla sig seriöst till konkurrensförbudsvillkor och inte räkna med att konkurrensförbudsavtalet skulle vara ogiltigt eller inte vara bindande för arbetstagaren.

Konkurrensförbudet binder enligt arbetsavtalslagen inte om anställningen upphört av skäl som beror på arbetsgivaren såsom vid exempelvis ekonomiska eller produktionsmässiga uppsägningsgrunder.

Konkurrensförbudet begränsar vanligtvis arbetstagarens möjligheter att byta jobb eller bli företagare.

Således är det bra att försöka undgå ingående av konkurrensförbudsavtal eller åtminstone begränsa sådan verksamhet som kunde anses utgöra konkurrerande verksamhet så noggrant som möjligt t.ex. genom att i avtalet nämna några konkurrerande bolag. Rekommenderbart är även att undgå avtal om avtalsvite.

UTGÖR TID SOM ANVÄNDS FÖR RESANDE ARBETSTID? I arbetstidslagen stadgas specifikt att den tid som används för resa eller färd inte räknas in i arbetstiden, om inte denna samtidigt kunde anses utgöra en arbetsprestation. Tolkningen är den samma fastän arbetstagaren uttryckligen förordnats vidta en specifik arbetsresa.

Arbetstagaren kan i varje fall vara berättigad till ersättning för den tid som används för resande enligt kollektivavtal, arbetsavtal eller arbetsplatsens resepolicy. Sådan ersättning gör dock inte den tid som används för resa eller färd till arbetstid. Exempelvis om arbetstagaren deltar i ett möte i Tallinn, erhåller den anställde inte någon kompensation enligt arbetstidslagen för resetiden till Tallinn. Utöver avtalad lön i enlighet med arbetsavtalet kan den anställde dock vara berättigad till dagtraktamente och annan avtalad ersättning för den tid som använts för resa eller färd.

Om däremot den tid som används för resa eller färd kan anses utgöra en del av arbetsprestationen, skall den samtidigt anses utgöra arbetstid. Exempelvis en chaufförs resa eller färd vid transportering av andra personer. Däremot exempelvis utförande av arbete med hjälp av en bärbar dator i flygplan anses inte utgöra arbetstid.

HUR SKALL MAN MEDDELA OM ARBETSPLATSMOBBNING? Om en anställd känner sig blivit utsatt för arbetsplatsmobbning på arbetsplatsen, skall arbetstagaren tydligt informera den som uttryckt sig negativt om att dennes beteende inte kan anses accepterat. Arbetstagaren kan även begära hjälp av en kollega eller en arbetstagarrepresent­ant t.ex. arbetarskyddsfullmäktig och tillsammans med dem be att personen ändrar sitt beteende.

Om personen därefter fortsätter att trakassera kan den anställde ta upp frågan med sin egen chef och be honom eller henne ingripa i situationen. Arbetstagaren eller arbetstagarrepresentanten skall tydligt begära att ärendet tas till behandling. Om den störande är en nära chef eller chefen inte vidtar några åtgärder, kan frågan föras vidare till vederbörandes högre chef.

Arbetstagaren har möjlighet att vid behov även vända sig till arbetsplatshälsovården. Det skulle vara viktigt att den anställde antecknar och från börjar skriver ner på vilket

sätt trakasseringen sker, bl.a. hur ofta och hur man själv agerat i dessa situationer.

Arbetsgivaren har i enlighet med arbetsskyddslagen en skyldighet att ingripa om denne tillhandahållits information om mobbning. Om arbetsgivaren inte gör någonting åt saken kan den anställde föra ärendet till handläggning av den regionala arbetarskyddsmyndigheten. Ifall arbetsgivaren inte agerar för att stoppa arbetsplatsmobbningen och den anställdes hälsa lider skada till följd av detta, kan arbetsgivaren genom sitt förfarande göra sig skyldig till arbetarskyddsbrott.

Fråga mer av Finlands Ekonomers jurister Bekanta dig även med våra broschyrer, arbetsoch direktörsavtalsmodeller samt eLakipalvelu som du hittar på våra internetsidor www.ekonomit.fi. Du kan även kontakta oss i egenskap av förmans- eller arbetsgivarställning.

Boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi Finlands Ekonomers juridiska tjänster: arbetsoch tjänsteförhållanderådgivning, utkomstskydd Tel. +358 (0)20 693 205 (kl. 9:00 – 12:00) Finlands Ekonomers arbetsgivarrådgivning: Tel. +358 (0)20 692 923

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

43

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI PI MÄKELÄ KUVAT JUHO KUVA

Takaisin töihin Perhevapaalta palaavan täytyy muistaa pitää kiinni oikeuksistaan.

T

öihin paluu perhevapaan jälkeen ei aina suju kuten pitäisi. Lain mukaan perhevapaalta palaajalla on oi­ keus palata aikaisempaan tehtäväänsä, mutta moni Ekonomien jäsen tietää, että käytäntö on usein toinen. Oma työ on saattanut kadota perhevapaan aikana tai työtä jatkaakin vakinaiseen työsuhtee­ seen palkattu sijainen.

Suomen Ekonomien vuonna 2013 teettämän kyselyn mukaan 22 prosenttia vastanneista koki, että työn­ antaja oli hoitanut töihin paluun huonosti tai erittäin huo­ nosti. Joka kymmenes vastaaja oli joutunut ottamaan vastaan aiempaa vähemmän vaativan työtehtävän.

Suomen Ekonomien jäsenille suunnattu Työtä ja perhettä -tilaisuudessa perehdyttiin marraskuun lopussa aiheeseen.

Tilaisuudessa puhunut liiton työmarkkinajohtaja Riku Salokannel kertoo, että työn ja perhe-elämän yhteensovit­ tamiseen liittyvät ongelmatilanteet ovat myös ekonomeilla valitettavan yleisiä.

– Tyypillisimmät meille tulevat kysymykset liittyvät perhe­ vapaiden pito-oikeuksiin ja naisten perhevapaalta paluuseen.

Esimerkiksi suurissa yrityksissä on tavallista, että kun ekono­ minainen jää perhevapaalle, tehtävä täytetään sisäisellä siir­ rolla tai tehtävään palkataan kokonaan uusi henkilö. Vapaalta palaajan täytyy itse osata vaatia omia oikeuksiaan, hän sanoo.

Salokannel huomauttaa, että Suomen Ekonomien jäsenis­ tä puolet ovat miehiä ja puolet naisia, joten tiettyjen ongel­ mien painottuminen naisille on helppo havaita.

Johanna Seppänen uskoo, että perhevapaalta töihin palaaminen on helpompaa, kun prosessiin on valmistautunut henkisesti.

44

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

– Työelämän tasa-arvohaasteet näyttäytyvät kuitenkin vahvasti. Tämä ilmenee muun muassa siten, että mää­ räaikaiset työsuhteet ovat naisjäsenillä yleisempiä kuin miehillä.

SYRJINTÄÄ JA ENNAKKOLUULOJA Tasa-arvoon ja perhevapaalta palaamiseen liittyvät ongel­ mat eivät kuitenkaan ole yksinomaan ekonomien ongelma.

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran mukaan syy johtuu perhevapaajärjestelmästä, joka pitää äidit kotona.

– Perhevapaat mielletään vahvasti naisten asiaksi. Käy­ tännössä tälläkin hetkellä 90,5 prosenttia vanhempainpäi­ värahoista maksetaan äideille. Muutosta kohti tasa-arvoi­ sempaa perhevapaiden jakoa tapahtuu, mutta hitaasti.

Usein sanotaan, että jako johtuu siitä, että naiset tie­ naavat vähemmän, joten he myös jäävät herkemmin kotiin miesten mennessä töihin. Maarianvaara ei usko, että epä­ tasaisesti jakautuneet tulot olisivat ainut syy ongelmaan.

– Neljännes lapsiperheiden äideistä tienaa enemmän kuin isät, mutta silti naiset jäävät ylivoimaisesti enemmän kotiin.

Maarianvaara painottaa, että raskaussyrjintä näkyy yhteiskunnassa, eikä se katoa hyssyttelemällä. Siitä, miten yleinen ilmiö on, ei kuitenkaan ole tutkimusta.

– Huomattavaa on, että isätkin kohtaavat syrjintää ja en­ nakkoluuloja. Esimerkiksi THL:n tekemän kyselyn mukaan työnantajat pitävät luonnollisena sitä, että isät pitävät isyys­ vapaan, mutta eivät ole kotona yhtään pidempään. Isälle ei välttämättä palkata sijaista tai töissä oletetaan, että isä tekee työt läppärillä kotona vauvanhoidon ohessa.

Maarianvaara kertoo, että tutkimusten mukaan naiset ja miehet tienaavat usein saman verran noin 30-vuoti­ aaksi saakka. Tämän jälkeen palkkaerot alkavat kasvaa ja määräaikaiset työsuhteet kerääntyvät nimenomaan naisten ongelmaksi.

– Jo rekrytointitilanteissa kysytään perhesuunnitelmis­ ta, vaikka lain mukaan näin ei saisi tehdä. Lain mukaan perhevapaalta palaavalla on aina oikeus palata ensisijaisesti samaan tehtävään, josta hän on jäänyt vapaalle.

Maarianvaara painottaa, että omien oikeuksien penäämi­ nen jää usein työntekijälle.

– Valitettavasti sitäkin tapahtuu, että pitkältä perhe­ vapaalta palaava irtisanotaan yt-neuvotteluissa heti perhe­ vapaalta paluun jälkeen. Näissä tilanteissa työntekijällä on onneksi tukenaan muun muassa ammattiliitto, tasa-arvo­ valtuutettu ja työsuojeluviranomaiset. Asiat eivät muutu, jos esimerkiksi raskaussyrjintään liittyviä tilanteita ei lähdetä selvittämään ja tarvittaessa riitauteta.

PIDÄ YHTEYTTÄ TÖIHIN Paras keino pitää oikeuksistaan kiinni perhevapaan häämöt­ täessä on toimia ennaltaehkäisevästi. Yhteydenpito työnan­ tajan kanssa on tärkeää sekä ennen vapaata että sen aikana.

Perhevapaalta palaaminen herätti paljon keskustelua. Suomen Ekonomien vuonna 2013 julkaiseman kyselyn mukaan puolet perhevapailta palaavista palaa aiempaan työhön.

– Yhteyttä kannattaa pitää, vaikka ei mitään varsinaista asiaa olisikaan. Paluun lähestyessä on hyvä selvittää, onnistuuko paluu täsmälleen aikaisempiin tehtäviin, vai etsitäänkö jotain muuta työsopimuksen mukaista työtä, Ekonomien asiamies Kosti Hyyppä vinkkaa.

Myös Inkoossa asuva Anna Olin kehottaa pitämään yhteyttä työnantajaan perhevapaan aikana. Olin oli kuuntelemassa tilaisuutta töihin paluun kolkutellessa jo ovella.

– Olen ollut lapsen kanssa kotona noin vuoden ajan, joten töihin palaaminen tuntuu isolta elämänmuutokselta. Jo lyhyt puhelinkeskustelu sai töihin paluun kuulostamaan helpommalta. Suosittelen sitä kaikille perhevapaalla olleille.

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara muistuttaa, että raskaussyrjintä näkyy yhteiskunnassa. Ilmiön yleisyyttä ei silti ole tutkittu.

Perhevapaalle?

Muista ainakin nämä: • Sovi vapaan aikaisesta yhteydenpidosta ja kerro, jos tiedät jo, milloin aiot palata töihin. Käy esimiehesi kanssa läpi nykyiset tehtäväsi ja päivittäkää tarvittaessa myös työsopimus ajan tasalle.

• Muista, että olet osa työyhteisöä myös perhevapaan aikana. Pidä säännöllisesti yhteyttä työnantajaan ja varmista, että olet tietoinen työpaikalla tapahtuvista muutoksista. Yhteydenpito on erityisen tärkeää silloin, kun organisaatiossa on tapahtunut muutoksia tai esimiehesi on vaihtunut.

• Valmistaudu paluuseen. Suunnittele, milloin töihin paluu on optimaalisinta oman perhetilanteesi ja työpaikan kannalta. Keskustele tulevasta työtehtävästä hyvissä ajoin esimiehesi kanssa. Hyödynnä joustoja ja jaa perhevastuuta.

• Muista oikeutesi paluun jälkeen. Mikäli havaitset ongelmia, ole yhteydessä Suomen Ekonomeihin.

Perhevapaat jakautuvat useimmissa perheissä epätasa-arvoisesti.

Vinkit antoi Suomen Ekonomien asiamies Kosti Hyyppä.

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

45

[ KOLUMNI ]

Erkki

Tuomioja Taloustiede ongelmien ­aiheuttajasta niiden ratkaisijaksi

I

t's the economy, stupid, oli Bill Clintonin tunnettu resepti siihen, miten voittaa tai hävitä vaalit. Tämä on totta sillä tärkeällä täsmennyksellä, ettei talouden toimivuutta voi arvioida vain tai edes ensi sijassa bruttokansantuotteen määrällä ja kehityksellä.

Kun tämä mielessä tarkastelee tämän päivän Yhdysvaltoja, ei sen tila ole hyvä. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskevissa vertailuissa Yhdysvallat on kaukana kärjestä. Väkivallan yleisyys ja monet muut tekijät erottavat sitä muista korkean aineellisen elintason maista. Siten monessa suhteessa Yhdysvaltoja leimaavat juuri sellaiset piirteet, joita voisi liittää niihin maihin, joita Trump hiljattain karkealla kielenkäytöllään loukkasi.

Yhdysvaltain suurin ongelma ei ole Trump ja hänen rasistinen kielenkäyttönsä, eikä edes hänen lyhytnäköinen America First-nationalisminsa.

Trumpin valintaa on edeltänyt jo vuosikymmeniä niin demokraattisten kuin republikaanisten presidenttien aikana jatkunut eriarvoistumiskehitys, joka tuottaa paitsi sosiaalisia ongelmia ja inhimillisiä kärsimyksiä, vähitellen myös maan talouden dynamiikkaa haittaavaa pysähtyneisyyttä.

Paradoksaalista kyllä juuri tämä tuotti myös Trumpin valinnan presidentiksi, kun asemansa jatkuvaan heikkenemiseen kyllästynyt työväenluokka äänesti Trumpia. Vaali ei tietenkään tuonut mitään parannusta työväenluokan asemaan, vaan päinvastoin Trump on ajanut läpi maan historian ehkä räikeimmin rikkaita suosivan verouudistuksen. Sen yhtenä sivujuonteena on myös Obaman suurimman saavutuksen eli varattomien amerikkalaisten terveydenhuoltoa parantaneen Obamacaren romuttaminen.

Mihinkään ylemmyyteen suhteessa Yhdysvaltoihin ei Euroopassa kuitenkaan ole aihetta. Samat trendit kuin USA:ssa näkyvät myös Euroopassa – erityisesti brexit-äänestyksen jälkeisessä Britanni-

Markkinavoimat ovat edelleen hyvä renki, mutta niitä ei tule päästää isännän asemaan.

46

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

assa – vaikka oikeistopopulistit eivät ole hallituksia kaataviin vaalivoittoihin yltäneetkään.

Samoin on muistettava, että Yhdysvallat tänään on syvästi kahtiajakautunut maa. Jos kuilu republikaanien edustamien arvojen ja eurooppalaisten arvojen välillä syvenee koko ajan niin, että on jo ­harhaanjohtavaa puhua mistään amerikkalais-eurooppalaisesta arvoyhteisöstä, niin on kuitenkin myös olemassa toinen Amerikka, joka on hyvin lähellä eurooppalaisia arvoja ja jonka ehdokas Clinton sai lähes kolme miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump.

On kuitenkin liian helppoa uskotella, että demokraattien paluu valtaan muuttaisi kaiken. Jotta muutos olisi todellinen, on myös demokraattien ja kaikkien avoimeen ja liberaaliin talouteen luottavien ensin kyettävä analysoimaan aiemman politiikan virheet ja myöntämään, että ne ovat osaltaan nostattaneet globalisaatiota vastaan nousseita rajat kiinni -reaktioita.

Vielä eivät markkinaliberaalit voimat sen enempää Yhdysvalloissa kuin Euroopassakaan ole tähän yltäneet. Se ei tarkoita luopumista sen enempää avoimien rajojen kuin avoimien talouksien kannattamisesta, mutta kylläkin sitä, ettei taloutta pidä tarkastella itseisarvona vaan välineenä. Toinen tapa ilmaista tämä on todeta, että markkinavoimat ovat edelleen hyvä renki, mutta niitä ei tule päästää isännän asemaan.

Jää myös pohtimaan, mikä on ollut talous- ja kauppatieteen opetuksen vaikutus siihen miksi näin on käynyt. Johtopäätös on, että myös kauppatieteen opetuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ei yksin bruttokansantuotteen määrään vaan myös siihen, miten se jakaantuu ja kuinka kestävästi se on luotu. Yliopistoissa se tarkoittaa vanhan sivistys­ yliopistoihanteen palauttamista modernissa muodossaan siihen asemaan, josta markkinayliopiston käytäntö on sen syrjäyttänyt.

Tällä palstalla vierailevat kirjoittajat ovat ekonomitaustaisia kansanedustajia.

Sarjan aloittaa Erkki Tuomioja (SDP), valtiotieteen tohtori ja ekonomi.

46

Metsäverotuksesta Metsäverokirja 2018 Hannu Jauhiainen

Metsälehden Metsäverokirja 2018 on jokaisen metsänomistajan ja metsäammattilaisen käsikirja. Laajasti arvostettu ja tunnettu vuotuisteos paneutuu ajankohtaisiin verokysymyksiin perusasioita unohtamatta.

Vuosittain vaihtuvat taksat sekä korvausten ja vähennysten enimmäismäärät ovat kirjassa ajantasaisina. Teos kokoaa omistajanvaihdoksiin liittyvän perustiedon ja avaa mm. metsälahjavähennyksen laskentaa. Vuosikatsaus kokoaa edellisen vuoden metsätaloudelliset tapahtumat ja päälinjat. Kirjan käytettävyyttä lisäävät valmiit pohjat kirjanpitoa varten. Vuoden 2018 verokirja pureutuu metsätaloutta varten hankittavien koneiden ja laitteiden verokohteluun.

Hinta 29 €

Metsäsijoittajan kirja Hannu Liljeroos Kirja esittelee metsäsijoittamisen peruspiirteet ja vertailee metsää ja sen tuottoa muihin sijoituskohteisiin. Teos kokoaa ajankohtaisen tiedon suomalaisista metsätilamarkkinoista sekä viime vuosina toteutuneista kaupoista.

Metsätilojen arvonmääritysmenetelmät ja niihin keskeisesti vaikuttavat tekijät sekä mahdolliset epätarkkuudet ja virhelähteet kuvataan selkeästi.

Hinta 42 €

Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi

tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

Yhteismetsän vero-opas

Pirjo Havia, Harri Pettersson Käytännönläheinen käsikirja yhteismetsän verotustilanteisiin. Osakaskunnan ja osakkaan verotusta käsitellään kattavasti yhteismetsän perustamisesta tulonhankintaan, laajenemiseen ja purkamiseen. Kirjassa on runsaasti uusinta verotuskäytäntöä ja viimeisimpiä oikeustapauksia sekä käytännön esimerkkejä.

Hinta 48 €

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN NIORD 15.2 Utställning: Bröderna von Wright 27.2 Vinprovning på La Maison 1.3 Teater: Stockmann, Stockmann 6.3 Utbildning: Från strategi till effektiv implementering 7.3 Lexington 13.3 TFIF-program: Bostadstransaktioner 14.3 Hanaholmen 20.3 Teater: Egenmäktigt förfarande 23.3 Deadline för att beställa åkband till Borgbacken 24.3 Konsert: MM 140 27.3 Årsmöte 11.4 Utbildning: Vad är ansvarsfullt placerande?

Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400-138 258, Catarina Söderström, 0400-138 528. Läs om Niords program i Niordbladet och på niord.fi.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 13.3. Social Selling -koulutus Lisäinfoa saat jäsenkirjeessämme, nettisivuiltamme ­www. etela­hameenekonomit.fi ja Facebook-ryhmässämme Etelä-Hämeen ekonomit.

ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT 15.3. LinkedIn- ja Twitter -koulutus, Seinäjoki 20.4. Sääntömääräinen kevätkokous & yritysvierailu, Lapua 8.6. Mannerheim -ooppera, Ilmajoki 14.7. Ekonomitangot, Seinäjoki Lisäinfoa löydät kotisivuiltamme www.epekonomit.net. Tapahtumat myös Facebook-ryhmässä Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry.

Liity ryhmään.

HELSINGIN EKONOMIT 28.2. Onko edessä vielä pitkä noususuhdanne vai mennäänkö jo jatkoajalla? Nooa Säästöpankki, Helsinki 1.3. Työelämän ABC: Kilpailukielto työntekijän ja työnantajan näkökulmasta/ Asianajotoimisto Hästö & Co, Helsinki 5.3. Symboliikka brändin tukena /Markkinointi-instituutti, Espoo 7.3. Liikematkustuksen After Work/CWT Finland, Helsinki 8.3. Kultsan tanssit 60 v. revyykonsertti/Kulttuuritalo, Helsinki 13.3. Stressinhallinta ja palautuminen/Ravintola Pääposti, Helsinki

48

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

15.3. IBM ja tekoälyn lyhyt oppimäärä/IBM:n Suomen pääkonttori, Helsinki 10.4. Hyvä yritys ja sen muodot – seminaari/Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu, Helsinki Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.helsinginekonomit.fi KAINUUN EKONOMIT 23.3. Suomen Ekonomien koulutus: Inhimillinen hävikki ja muut tuloksellisen hyvinvoinnin esteet 25.4. Yritysvierailu Critical Force -peliyritykseen ja kevätkokous KESKI-SUOMEN EKONOMIT 14.3. Vuosikokous 11.4. Kukka-asetelmakurssi Minnan Ruusupuussa LAPIN EKONOMIT 17.2. klo 18:00 Fatbike pyöräilyä – Roll Outdoors ­Rovaniemi.

17.3. klo 11:00 Perinteinen Kemin lumilinna vierailu Muumien kera.

28.4. Lapin Ekonomien KEVÄTKOKOUS LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT Seuraa yhdistyksen sähköisiä uutiskirjeitä sekä verkko­ sivua ja liity mukaan uuteen Lounais-Hämeen Ekonomit -Facebook-ryhmään, niin saat tietoa ja ilmoittautumisohjeet yhdistyksen tapahtumiin.

PIRKANMAAN EKONOMIT 20.2. Tulevaisuus, työ ja elämä -seminaari 21.2. Ekonomiaamiainen Amurin Helmessä 24.2. Retkiluistelua Näsijärvellä 8.3. Tyylikoulutus 13.3. Ekonomiaamiainen Fazer Caféssa 14.3. Joogaa Lentävässä ­Matossa 10.4. Yritysvierailu mainos- ja viestintätoimisto Villi Visioon 18.4. Pirkanmaan Ekonomien kevätkokous ja komedia Suurenmoista!

Lisätietoa tulevista tapahtumista nettisivuilla, uutiskirjeissä ja Facebookissa.

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 21.2. Urailta yhteistyössä Optimi Ry:n kanssa. Lisätietoja uutiskirjeessä ja facebookissa.

22.2. klo 11.30 ekonomilounas ravintola Kreetassa Lisätietoa tapahtumista nettisivuiltamme, uutiskirjeestä sekä

Pohjois-Karjalan Ekonomien Facebook-sivuilta.

POHJOIS-SAVON EKONOMIT 23.2. After Work, Hygge Bro, Kauppakatu 28, Kuopio. Ei ilmoittautumista.

19.4. Sääntömääräinen kevätkokous, Kuopion Klubi.

19.7. Matka Savonlinnan Oopperajuhlille sisältäen laivaristeilyn, buffetruokailun laivalla ja ­Tšaikovskin oopperan Pata­rouva. Ilmoittautuminen huhtikuussa.

Lisätietoa tapahtumistamme internetsivuiltamme www.pohjoissavonekonomit.fi ja Pohjois-Savon Ekonomit ry:n Facebook-sivuilta.

PORIN SEUDUN EKONOMIT 23.2. Lounas ekonomikollegojen kanssa. Helmikuussa Middlework ravintola Buccossa klo 11.30. Ilmoittautuminen tapahtumakalenterin kautta.

3.3. Jääkiekkopeli Ässät-Tappara. Ottelu alkaa klo 18.30, ruokailu Captain Loungessa ennen ottelua ja paikat istumakatsomossa.

Koko kattauksen löydät ja lisätietoa tapahtumista saat jäsenkirjeestä, yhdistyksen ­nettisivuilta ja Facebookista.

RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN ­EKONOMIT 2.3. Biljari, Musta Kasi, Hyvinkää 3.3. ja la 10.3. klo Lajitutustuminen: Luisteluhiihto, Perttulan kenttä, Hyvinkää 21.4. Prison Break, Way Out Sveitsi, Hyvinkää Lisää alkuvuoden tapahtumista uutiskirjeistämme, rihy.fi ja facebook-sivuilta Riihimäen-­ Hyvinkään Ekonomit ry.

SUUR-SAVON EKONOMIT 8.3. Yritysvierailu Jukurit HC Oy ja After work -lätkämatsi ­Jukurit–Tappara, Ikioma Areena.

21.3. Yritysvierailu Mölnlycke Health Care Oy, Saimaankatu 6.

Yritysesittely ja tehdaskierros.

6.4. Ekonomilounas, Frans & Michelle, Porrassalmenkatu 9.

17.4. Suur-Savon Ekonomien kevätkokous ja Yritysvierailu Marski Data, Vuorikatu 7.

5.6. Kesäretki Mäntyharjulle Taidekeskus Salmelaan.

19.7. Savonlinnan Oopperajuhlat, Patarouva-ooppera, teosesittely ja risteily. Hinta 154,50 € (jäsen/

avec) sisältää yhteiskuljetuksen Mikkelistä, risteilyn, ruokailun ja teosesittelyn sekä oopperalipun.

Ilmoittautuminen viim. 28.2.

Päivi Ruuskaselle: sales@savonlinnatours.fi, tai puhelimitse 050 548 4004.

Suur-Savon Ekonomien 70-vuotisjuhla järjestetään pe 5.10.

Varaa päivä kalenteriisi jo nyt!

Lisätietoa jäsenkirjeestä ja Facebookista.

TURUN SEUDUN EKONOMIT 8.2. Koulutus: Rose-viinit 14.2. Yritysvierailu: Auto-Center 27.2. Yritysvierailu: Venetarvikeliike Raisionranta 1.3. Finnfighters` Gym – ­kamppailu-urheilua junnuista pappoihin 2.3. Ekonomien juhlalounas, Ravintola Suomalainen Pohja 8.3. Naisten päivän yritys­ vierailu: Vida Interior 10.3. Turun Seudun Ekonomit ry 80 v., Turun Kaupunginteatteri 24.3. Mimmit-lastenkonsertti 27.3. Aamiaisseminaari: Vaihtoehtoinen tulevaisuus?

27.3. Kevätkokous ja yritys­ vierailu: Brinkhallin kartano 9.4. Inhimillinen hävikki ja muut tuloksellisen hyvinvoinnin esteet / Suomen Ekonomien koulutus 18.4. Vapun kuohuviinit -koulutus 24.4.–29.5. Uintitekniikkakurssi Lisätietoa jäsenlehdestä, uutiskirjeestä ja ­kotisivuilta www.turunseudunekonomit.fi VAASAN EKONOMIT 28.1.–22.5. Verenluovutuskisa (ekonomit ja kylterit vastaan insinöörit ja teekkarit) 15.2. Trivial Pursuit -kisa ­(Vaasan Ekonomit vastaan ­Vaasan Teknillinen Seura) 20.2. Koulutus: Ammattirekrytoijan prosessi työnhaussa Lisätietoa Vaasan Ekonomien facebook-ryhmästä, www-­ sivuilta sekä uutiskirjeistä.

JÄSEN, SIIRRÄ MEILLE ASUNTOLAINASI JA SÄÄSTÄ.

Hyödynnä etusi: danskebank.fi/akava

KESKITY OLENNAISEEN.

[ KOLUMNI ]

STUDIO TORKKELIN PIKKUSTUDIO

Yrittäjä vai palkansaaja?

DI Mika Uusi-Pietilä on Akateemiset yrittäjät AKYn hallituksen puheenjohtaja, Tekniikan Akateemiset TEKin hallituksen varapuheenjohtaja sekä Minutor Oy:n toimitusjohtaja ja osaomistaja.

T

yön murros on jo täällä, mutta Suomen sosiaaliturva ja lainsäädäntö eivät ole vielä uuden tilanteen tasalla. Perinteinen palkkatyö vähenee, ja moni siirtyy palkansaajasta yrittäjäksi tai toisinpäin, työllistää itse itsensä tai kokoaa elantonsa useista erilaisista töistä ja toimeksiannoista. Nykyinen tiukka jako palkansaajiin ja yrittäjiin ei enää toimi.

Itse olen osaomistajana yrityksessä, jonka toimitusjohtajana toimin myös. Työttömyyslainsäädännön mukaan olen yrittäjä, eläkelainsäädännön mukaan palkansaaja. Vastaavanlaisia tilanteita on paljon. Kun esimerkiksi 5–10 ihmistä perustaa yrityksen tasaosuuksin, yksi on toimitusjohtaja, yksi hallituksen puheenjohtaja ja muutama on mukana hallituksessa, mutta eivät välttämättä kaikki. Jokainen on panostanut yhtä paljon ja tekee yhtä lailla työtä yhteisen yrityksen eteen, mutta yhteiskunnan silmissä osa on yrittäjiä, osa palkansaajia. Harmillisinta on, että tulkinta vielä vaihtelee hallinnonaloittain. Uudenlaisissa eteen tulevissa tilanteissa on usein hankala arvioida etukäteen, milloin oma status määritellään yrittäjäksi, milloin palkansaajaksi.

Yrittäjän ja palkansaajan määritelmien epäyhdenmukaisuus aiheuttaa epävarmuutta ja vaikeuttaa oman työuran suunnittelua. Jotta työikäiset ja -kykyiset ihmiset pystyisivät vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin, myös lainsäädännön ja sosiaali­turvan on muututtava niin, että nämä ihmiset uskaltavat ryhtyä yrittäjäksi ja työllistää itsensä. Jos yrityksen perustamiseen liittyvän riskin mukana riskeeraa aiemman sosiaaliturvansa, kynnys on monelle liian kova. Tästä syystä Akateemiset yrittäjät (AKY) haluaa, että sosiaaliturva toimisi yksilön kannalta mahdollisimman joustavasti, kun liikutaan yrittäjä- ja palkansaajastatuksen rajapinnassa. Tällä hetkellä esimerkiksi työttömyysturva heikkenee merkittävästi silloin, kun palkkatyö ja yrittäjyys vaihtelevat.

Kaiken kaikkiaan olisi päästävä eroon malleista, jotka määrittelevät työn entisaikojen suorittavan tehdastyön pohjalta. Jatkuvasti kasvava asiantuntijaja tietotyö on täysin erilaista. Sitä tehdään muulloinkin kuin työpaikalla kahdeksasta neljään, eikä työntekijän rooli ole läheskään aina selkeästi yrittäjä tai palkansaaja, niin kuin nykyinen lainsäädäntö sen määrittelee.

Olisi päästävä eroon malleista, jotka määrittelevät työn entisaikojen suorittavan tehdastyön pohjalta.

50

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

Yrittäjän ja palkansaajan määritelmien epäyhdenmukaisuus aiheuttaa epävarmuutta ja vaikeuttaa oman työuran suunnittelua.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN • Jäsenmaksut – Medlemsförmåner • Jäsenedut – Medlemsavgifter • Työttömyyskassan jäsenyys – Medlemskap i arbetslöshetskassan

URAVALMENNUS, TYÖHAUN NEUVONTA JA PALKKANEUVONTA – KARRIÄRCOACHING RÅDGIVNING I ARBETSSÖKNING OCH LÖNERÅDGIVNING

jasenrekisteri@ekonomit.fi arkisin – vardagar 9–12: 0206 93200 Omien yhteystietojen päivitys: jasenpalvelu.ekonomit.fi Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi

ura@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

• Uusi suunta urallesi – En ny riktning på karriären • Oman osaamisen tunnistaminen – Identifiering av det egna kunnandet • Työhaun keinot ja kanavat – Metoder och kanaler för arbetssökning • Palkkaneuvonta ja neuvottelusparraus – Lönerådgivning och stöd för lönesamtal • Yrittäjyys uravaihtoehtona – Företagande som karriäralternativ

OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA RÅDGIVNING • Työsuhdeneuvonta – Anställningsrådgivning • Työttömyysturvaneuvonta – Arbetslöshetsskyddsrådgivning

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Riku Salokannel 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi VT. TOIMINNANJOHTAJA – TF. VERKSAMHETSLEDARE Anja Uljas 040 550 0712 Koko henkilöstön yhteystiedot löydät sivustolta www.ekonomit.fi/yhteystiedot Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi Kontaktuppgifterna hittar du på webben www.ekonomit.fi/kontaktuppgifter E-postadresserna skrivs i formatet fornam.efternamn@ekonomit.fi

arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi eLakipalvelu 24/7 kirjautumalla – eLakipalvelu (eJuristen) 24/7 genom att logga in på: jasenpalvelu.ekonomit.fi

TYÖTTÖMYYSKASSA – ARBETSLÖSHETSKASSA IAET-kassan puhelinpalvelu – IAET-kassas telefonservice ma–to 10–15, pe 10–13: må–to 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi

09 4763 7600

Suomen Ekonomeilla on 25 alueellista ekonomiyhdistystä sekä 13 opiskelija­yhteisöä. Lisätietoa: www.ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset ja www.ekonomit.fi/kylteriyhteisot.

Finlands Ekonomer har 25 lokala ekonomföreningar samt 13 studerandeföreningar. Mer information: www.ekonomit.fi/ekonomforeningar och www.ekonomit.fi/studerandeforeningar.

KYLTERIYHDYSHENKILÖT Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö auttaa, kun haluat tietää Suomen Ekonomien opiskelijapalveluista. Löydät oman kyllisi yhteystiedot: www.ekonomit.fi/kyltereille.

EKONOMSTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Finlands Ekonomers kontaktperson på ditt universitet hjälper dig när du vill ha information om förbundets tjänster för studerande. Kontaktuppgifter till din egen kontaktperson hittar du på www.ekonomit.fi/ekonomistuderande.

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 16,9 snt / min ja lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min. Puheluhinnat 0206-alkuisiin matkapuhelimesta mpm + 3 snt / min ja lankapuhelimesta pvm + 3 snt / min.

Samtalspris till 0201-nummer 8,21 cent / samtal + 16,9 cent / min från mobiltelefon och 8,21 snt / samtal + 6,9 cent / min från fasta nätet. Samtalspris till 0206-nummer msa + 3 sent / min från mobiltelefon och lna + 3 cent / min från fasta nätet.

Tarkistathan, että omat jäsentietosi (etenkin yhteystiedot, työpaikka ja työtehtävä) ovat ajan tasalla. Näin varmistat, että saat meiltä juuri sinulle tärkeää tietoa.

Voit kirjautua jäsenpalveluun jäsennumerollasi, Facebook- tai LinkedIn-kirjautumisella tai verkkopankkitunnuksilla osoitteessa jasenpalvelu.ekonomit.fi .

E KO N O M I 1 /2 0 1 8

51

TEKEEKÖ ERP-JÄRJESTELMÄSI KUOLEMAA?

ON AIKA SIIRTYÄ ERP:STÄ OSCAR LIIKETOIMINTA-ALUSTAAN.

TOIMINNANOHJAUKSEN

ONNELA JA TUONELA ERP:stä liiketoiminta-alustaan - Kokeneet konkarit kertovat

LATAA ILMAINEN OPAS

EKONOMI HANKKII LIIKETOIMINTA-ALUSTAN EKONOMEILTA - OTA YHTEYTTÄ!

JARNO LAHTINEN, KTM, osakas jarno.lahtinen@oscar.fi Puh. 010 820 1004

50

Technology Fast 50

2017 Finland

JUUSO MUSTONEN, KTM, osakas Juuso.mustonen@oscar.fi Puh. 010 820 1051

Oscar Software Oy on vastuunkantajan asialla. Olemme Suomen nopeimmin kasvava toiminnanohjauksen palvelutalo. Tarjoamme sinulle ja yrityksellesi parhaat ERP-ratkaisut rautaisella ammattitaidollamme. Oscar Software on toteuttanut monipuolisia ratkaisuja teollisuuden, tukkukaupan, verkkokaupan, huollon ja palveluiden toimialoille. Luotettavana kumppanina tuemme liiketoimintasi kehitystä. Tavoitteemme on sinun yrityksesi menestys.

www.oscar.fi | myynti@oscar.fi