Cargo 1/2024

DSV-YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 1/2024

DSV LEIKK ASI MERKITTÄVÄSTI PÄ ÄSTÖJÄÄN LOGISTIIK AN MURROS AL AN TOIMIJOIDEN SILMIN

A s ke r l u ot ta a D S V : h e n

LOGISTIIKAN HAASTEET KOROSTUVAT TERVEYDENHUOLLOSSA

2

Cargo 1/2024

ISTOC K

TYÖHYVINVOINNIN MERKITYSTÄ yrityksen menestymisen kannalta ei voi korostaa liikaa. Työntekijöiden hyvinvointi vaikuttaa suoraan henkilökunnan tuottavuuteen, sitoutumiseen ja innovatiivisuuteen, jotka ovat kaikki keskeisiä tekijöitä yrityksen menestymisessä.

Sana hyvinvoivasta työyhteisöstä kiirii muuallekin, ja tällaiset yritykset houkuttelevat uusia hyviä työntekijöitä sekä kykenevät pitämään kiinni olemassa olevista. Työntekijöiden vaihtuvuus esimerkiksi DSV:llä Suomessa onkin hyvin pientä ja työurat ovat pitkiä. Niistä sekä alan kehityksestä voit lukea tämän lehden pääjutusta sivulta 8.

DSV Group on toteuttanut nyt toista kertaa työntekijöilleen globaalin kyselyn, jonka mukaan DSV:n työntekijöiden työhyvinvointi on niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa hyvällä tasolla. Hyvinvoivakaan työyhteisö ei ole koskaan valmis, vaan työhyvinvointia on vaalittava ja kehitettävä koko ajan.

Lue DSV:n People Surveystä sivulta 18.

Cargo 1/2024 3

DSV-YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 1/2024

8

14

20

Tässä numerossa:

6 UUTISET Uusi varasto on aikataulussa.

Asiakaskyselyn satoa.

8 LOGISTIIKKA Perinteet pysyvät, mutta tukitoimet kehittyvät.

12 INFOGRAFIIKKA DSV onnistui leikkaamaan päästöjään.

4

Cargo 1/2024

14 TERVEYDENHUOLTO Asker Healthcare Group on hionut toimitusketjuaan.

18 TIESITKÖ?

Kyselyn mukaan DSV koetaan hyväksi työpaikaksi.

20 PERSON Stig ”Stigu” Lindroos går i pension i höst.

22 Q&A Mitä CBAM eli hiilirajamekanismi edellyttää?

23 VIERASKYNÄ Markku Aalto toivoo asiakirjojen yhtenäistämistä.

Päätoimittaja Jurkka Mäkelä Toimitusneuvosto Kaisa Hopponen Heidi Jääskeläinen Markku Manninen Jurkka Mäkelä Emilia Herlin Toni Palmumaa

Toimitus ja toteutus Otavamedia Sisältömarkkinointi

Vastuu virheistä

Cargossa esitetyt näkemykset ovat yksittäisten henkilöiden esittämiä näkemyksiä ja mieli­ piteitä asioista. Yhtiömme näkemys lehdessä esitettyihin näkökantoihin tulee tarkistaa erikseen.

DSV-yhtiöt eivät vastaa lehdessä mahdollisesti esitetyistä virheellisistä näkemyksistä.

Osoitteenmuutokset pyydetään toimittamaan sähköpostitse osoitteeseen info@fi.dsv.com

PÄ ÄKIR JOITUS

Edessä haastava vuosi Vuosi 2023 osoittautui DSV:lle paluuksi normaaliin koronan jälkeisestä ajasta. Viime vuonna lento- ja merirahtien hinnat tippuivat koronan jälkeisestä huippuvuodesta 2022, mutta se oli odotettua. Niinpä Roadin ja varsinkin Air & Sean osalta liikevaihtomme laski, sen sijaan Solutions ylitti edellisen vuoden liikevaihdon ja tuloksen. Yhtiötasolla pääsivät kaikki kolme yritystä kuitenkin meille asetettuihin tulostavoitteisiin.

Tämä vuosi ei valitettavasti näytä tuovan helpotusta markkinatilanteeseen. Viime joulukuusta alkaen Jemenin huthikapinallisten hyökkäykset ovat vaikuttaneet konttilaivojen reittimuutoksiin. Suezin kanavan sijaan konttilaivat kiertävät Afrikan, minkä seurauksena kuljetusaika Euroopasta Aasiaan ja takaisin on pidentynyt kuukaudella.

Se vähentää väistämättä vuotuista laivakapasiteettia ja lisää varustamoiden polttoaine- ja palkkakustannuksia. Valitettavasti myöskään Ukrainan sodalle ei ole näkyvissä loppua.

Markkinatilannetta ovat haastaneet myös helmikuun ja maaliskuun poliittiset lakot, jotka päättyivät 8.4., ainakin tältä erää. Jokainen lakko aiheuttaa taloudellista haittaa. Siinä, missä tammikuussa oli jo näkyvissä viennin piristymisen merkkejä, näyttää nyt siltä, että vientivolyymit tippuvat, koska kontteja ei saatu lakkojen aikana lastattua. Vaikka poliittiset lakot loppuivatkin, niiden vaikutukset kestävät vielä pitkään, sillä suman purkaminen vie viikkoja.

Oma huoleni on, että toistuvat lakot ja niiden seuraukset heikentävät Suomen vetovoimaisuutta vientimaana ja investointikohteena. On kuitenkin tärkeää pysyä optimistisena maailman- ja markkinatilanteen haasteista huolimatta ja pyrkiä sopeutumaan.

Toivotamme kaikille lukijoillemme haasteellisista ajoista huolimatta toiveikasta kevättä ja hyvää kesää!

DANIEL WIKMAN

TO IM ITU SJO HTA JA ,

D SV

AIR&SE A

OY

Cargo 1/2024 5

UUTISET

Kaikki varastot hiilineutraaleja!

DSV:N HÄMEENLINNAN-VARASTO on tämän vuoden alusta alkaen täysin hiili­ neutraali. Nyt kaikki DSV:n varastot ovat hiilineutraaleja Suomessa.

Hämeenlinnan kiinteistön sähkö tuote­ taan kokonaan tuulivoimalla. Kiinteistöllä on sähkösopimus KSS Energian kanssa, ja sen toimittama vihreä sähkö tuotetaan 100 prosenttisesti tuulivoimalla.

Myös kiinteistön kaukolämpö tuotetaan kokonaisuudessaan uusiutuvilla energian­ lähteillä, kun se siirtyi Loimua Oy:n Kanta Eko -lämpötuotteeseen. Kaukolämpö on hiilineutraalia, ja se on tuotettu kokonaan uusiutuvilla energialähteillä. Loimuan Kanta Eko on varmennettu uusiutuvan lämmön alkuperätakuilla energian alkuperätakuulain (1050/2021) mukaisesti.

Lajittelemme ja kierrätämme kaikki jätteet parhaiden käytäntöjen mukaisesti.

Panostamme myös entistä vahvemmin kestävien pakkausmateriaalien valintaan ja pakkausjätteen vähentämiseen.

Uusi logistiikkakeskus muodostaa yhdessä Trukkikujan varaston kanssa varastokampuksen.

UUSI LOGISTIIKKAKESKUS AUKEAA ELOKUUSSA

DOMOS DSV:n uuden logistiikkakeskuksen rakennusprojekti on A R K K I T E H D I T

Nimitysuutisia JANI LAITILA on aloittanut Air & Sean myynnissä Key Account Mana­ gerina 15.1.2024.

JOHANNA VIRRANTUOMI on nimitetty Shared Services -yksikön johtajaksi 1.3.2024 alkaen.

LOTTA KUUSIJÄRVI on aloittanut DSV Roadin myynnissä Sales Advisorina 26.2.2024.

Myös DSV:n markkinoinnissa on tapahtunut muutoksia 1.2. alkaen: TARJA WITIKKA on jäänyt eläkkeelle, ja Heidi Jääskeläinen on nimitetty Marketing Manageriksi sekä Ada Lahtinen Marketing Speclialistiksi (Road).

6

Cargo 1/2024

edennyt aikataulun mukaisesti, ja se otetaan käyttöön elokuussa 2024.

PIAN VALMISTUVA 11 000 m2 logistiikka­keskus sijaitsee 500 metrin päässä DSV:n Trukkikujan pää­ konttorista ja varastosta. Uusi varasto muodostaa laajan ja monimuotoisen varastokampuksen Vantaalle yhdessä Trukkikujan varaston kanssa, jossa on käytössä pientuotteiden keruuta tehos­ tava Autostore-automaatio.

– Olemme tyytyväisiä, että voimme tarjota markkinoille tehokasta ja kestä­ vän kehityksen mukaisesti toteutettua logistiikkakapasiteettia erittäin halutulla alueella Vantaan Hakkilassa. Loistava sijainti lähellä satamaa, maanteiden valtaväyliä ja kuljetusterminaaleja sekä asiakkaidemme loppuasiakkaita antaa hyvät mahdollisuudet kuljetusverkos­ tojen optimointiin niin kustannus- kuin päästönäkökulmasta, toteaa toimitus­ johtaja Jan Magnus Nordberg.

Logistiikkakeskus edustaa alan vii­ meisintä tekniikkaa ja kestävää kehi­ tystä. Kiinteistön katolle asennetaan aurinkopaneelit, joilla tuotetaan noin 40 prosenttia kiinteistön sähkön­ tarpeesta. Loput sähköstä tuotetaan vihreällä sähköllä, täysin uusiutuvalla vesivoimalla. Lämmitykseen käytetään vastuullisesti tuotettua uusiolämpöä.

Kiinteistön valaistus toteutetaan LEDratkaisulla. Kiinteistön suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu BREEAM Very Good standardin vaatimukset.

Keväällä aloitetaan kuormalava­ hyllyjen ja IT-infran asennukset sekä muut valmistelut, joilla varmistetaan, että kiinteistö on valmis operatiiviseen käyttöön­ottoon. Varasto sisältää noin 19 000 EUR-lavapaikkaa, jolloin DSV:n varastojen kokonaiskapasiteetti Vantaal­ la on lähes 100 000 EUR-lavapaikkaa.

UUTISET

Asiakaskyselyn satoa DSV GROUPIN Customer Success Programme (CSP) -asiakas­tyytyväisyyskyselyn tulokset ovat jälleen tulleet. Kysely on meille tärkeä, sillä sen avulla pystymme parantamaan ja kehittämään palvelu­amme kaiken muun tiedonkeruun ohella.

Palautteiden perusteella laskettu NPSluku (Net Promoter Score) on noussut viime kyselystä niin Roadin kuin Air & Sean kohdalla. ­Suomen osalta Roadin NPS-luku

nousi 15:sta 32:een ja Air & Sean osalta 39:stä 56:een.

Erittäin haastavista ajoista huolimatta ­asiakkaat olivat tyytyväisiä palveluun, henkilö­kuntaan, kommunikaatioon ja toimitus­varmuuteen.

Kehitettävääkin toki löytyy. Aiempien kyselyiden perusteella olemme pyrkineet entisestään tehostamaan tiedottamistamme niin markkinoiden yleisistä häiriöistä net-

FINLAND ROAD

tisivuilla, operatiivisin infokirjein ja somekanavien kautta kuin lähetyskohtaisista muutoksista asiakaspalvelumme kautta.

Vastaamalla voi siis vaikuttaa. Niistä asioista, joihin asiakkaamme ovat tyyty­ mättömiä, muodostuu osittain DSV:n kehityskohteita.

Kysely lähetettiin noin 7000 asiakkaalle, ja vastausprosentti oli 9. Kiitämme lämpimästi kaikkia kyselyyn osallistuneita.

FINLAND A&S

NPS - Finland - 12mth rolling

NPS - Finland - 12mth rolling

32

56

n=426

45 % n=192

n=239

42 % n=179 Promoter 45 %

13 % n=55

Neutral 42 %

59 % n=140

39 % n=93

Detactor 13 %

Promoter 59 %

100

100

75

75

50

50 28

25

29

30

34

33

51

51

54

55

55

56

23

Finland - Primary reason for high score

Categories: What are... > DSV

Categories: What are... > DSV

Oc

20

Finland - Primary reason for high score

t2 02 3 No v 20 23 De c2 02 3 Ja n 20 24 Fe b 20 24

23 20

Se p

Au g

23

20 23

20

Ju l

n Ju

20

20 23

Ap

M ar

23

Oc

t2 02 3 No v 20 23 De c2 02 3 Ja n 20 24 Fe b 20 24

23 20

Se p

Au g

23

20 23

20

Ju l

n Ju

r2

M ay

02

3

-25 20 23

-25 20 23

51

49

25 0

Ap

49

Detactor 3 %

32

0

M ar

50

02

25

r2

25

23

19

18

47

M ay

25

42

3

NPS Dev - Finland - 12mth rolling

20 23

NPS Dev - Finland - 12mth rolling

Neutral 39 %

Customer Support

54% n=53

Customer Support

52% n=41

Skilled Staff

44% n=43

Ease of Doing Business

37% n=29

Ease of Doing Business

43% n=42

Skilled Staff

37% n=29

37% n=36

Service Reliability Price Competitiveness International Consistency Global Reach

11% n=11 7% n=7 4% n=4

32% n=25

Service Reliability Price Competitiveness

10% n=8

Global Reach

9% n=7

International Consistency

3% n=2

Cargo 1/2024

7

8

Cargo 1/2024

LOOGISIA MUUTOKSIA logistiikan työkentällä Rahti kulkee yhä maalla, merellä ja ilmassa, mutta aiempaa nopeammin, tehokkaammin ja usein myös sähköisesti.

Perinteet pysyvät, mutta logistiikan tukitoiminnot kehittyvät ajan hengen mukaisesti. tek sti VES A VAINIO | kuvat ISTO CK J A HA ASTATELTAVAT

L

ogistiikka-alan perus­ tehtävä on kuljettaa tavaroita paikasta toiseen maa-, meri- ja ilmaliikenteen voimin. Tuo tehtävä ei ole vuosikymmenten vaihtuessa muuttunut, mutta sen ympärillä olevissa tukitoiminnoissa on tapahtunut valtavasti kehitystä.

Logistiikka-alan tehokkuus on kasvanut huimasti. Kuljetuspalveluiden hintatasot eivät ole vuosien varrella olennaisesti nousseet, pikemminkin päinvastoin. Vaikka kulut ovat kasvaneet joka vuosi, sama työ tehdään nyt huomattavasti pienemmällä työvoimalla, kiitos automatiikan ja prosessien.

Myös aiempaa tehokkaammat operatiiviset toimintamallit erilaisine seuranta­mittareineen ovat saaneet aikaan kustannus­tehokkuutta.

Samalla esimerkiksi laivojen kapasiteetit ovat kasvaneet merkittävästi.

Työelämässä on eletty isoa murrosta 1990-luvulta lähtien. Miten logistiikka-alan toimijat ovat sen nähneet ja kokeneet?

Kynähommista Excelin pyöritykseen Pitkät työurat ovat tyypillisiä logistiikkaalalla. Siitä esimerkki on Billing Specialist Päivi Tihilä, jonka työura alkoi 1988. Yli 35 vuotta on sujunut saman työnantajan palveluksessa, pitkälti samoissa työtehtä­ vissä. Laskutus on hänen juttunsa: asiakkaita, edustajia, sisäistä ja ulkoista, myynti- ja ostolaskuja.

Alkuvuosina käytössä olivat kynä ja paperi sekä työkortti, josta tiedot tallennettiin käytössä olevaan ohjelmaan. Hinnat löytyivät mappirivistöstä, ja kollegan käsi­alasta tuli saada selvää. Atk-henkilön tuella toimiva oma laskutusohjelma oli iso edistysaskel.

2000-luku toi uusia ohjelmia ja käyttöjärjestelmiä, tämä vuosikymmen puolestaan verkkolaskut.

Cargo 1/2024 9

Päivi Tihilä

Petra Mäkinen

– Koko ajan on menty eteenpäin pienin askelin ilman isompaa dramatiikkaa. Isoin muutos on paperittomuus ja Euroopan ­unionin myötä tullut sisäkauppa.

Tänä päivänä automaattiajot hoitavat laskutuksen trailerikohtaisesti aiemman lähetyskohtaisen laskun sijaan. DSV tilittää maksut liikennöitsijöille suoraan niin kutsu­tulla self billing -laskulla, joka muistuttaa hyvityslaskua. Eli liikennöitsijä saa DSV:ltä tili­tyksen tekemättä ostolaskua. Tihilä pääsee piipahtamaan myös asiakkaiden laskutusohjelmissa.

– Nykyään työni on enemmän kontrolloivaa, Excelin pyörittämistä ja virhelistojen tsekkaamista. Varsinainen laskutus tapahtuu taustalla näkymättömissä.

Rahan liikkuminen sovitusti on yhä tärkeä osa logistiikan toimitusketjua. Rakkaus numeroihin ja kielitaito ovat avuksi kansainvälisen toimintaympäristön asiakaspalvelutehtävässä. Isossa konsernissa panostetaan kehitystyöhön, ja robotiikka ja tekoäly kurkistelevat jo Tihilänkin työpöydän kulmilla.

Faksi on vaihtunut sähköpostiin Merivientilähetysten hoitaminen on ollut Senior Manager Petra Mäkisen ominta työsarkaa vuodesta 1997 lähtien. Työn opettama asiakaspalvelun ammattilainen muistaa hyvin alkuvuosien käsin tehdyn työn ja paperiröykkiöt.

10

Cargo 1/2024

Jurkka Mäkelä

Jarno Orre

Kirjoituskoneella kirjoitetut konossementit eli laivatavaran rahtikirjat ja niiden kopiot kulkivat fyysisesti laivayhtiöön leimattavaksi ja vientiselvitykset tulliin. Postillekin riitti ­töitä, samoin teleksille ja faksille.

2000-­luvulla viestiliikennettä mullisti sähköposti, ja paljon on muuttunut muutenkin.

– Työn kuva on muuttunut hektisem­ mäksi, sillä kaikki pitää tapahtua heti. Työ itsessään on samaa. Merirahti liikkuu perinteisesti konteissa, dokumentit ovat samat, tulli saa vienti-ilmoituksensa ja konossementti on yhä olennainen asiakirja.

Nyt Mäkinen johtaa 14 henkilön tiimiä ja varmistaa, että työt osastolla sujuvat sovitusti.

Uudet säädökset ja vaatimukset edellyttävät kouluttautumista, ja lisäoppia tulee jatkuvasti työtä tekemällä. Täysin paperiton ja sähköinen toimintapa asettaa omat vaatimuksensa.

– Perustehtävä on ennallaan. Asioiden ­pitää tapahtua turvallisesti niin toiminnallisesti kuin tiedollisesti. myDSV-portaali tarjoaa tiedot asiakkaan ulottuville ja lisää tiedon läpinäkyvyyttä.

Mäkinen pitää monipuolisesta työstään, missä tavara ja viestit liikkuvat maailman­ laajuisesti. Se sisältää paljon erilaisia lähetyksiä, yllättäviä tilanteita sekä erilaisia ja -kokoisia asiakkaita. Lähetyksen tarkka seuranta ja asiakkaan informointi on yksi tämän päivän tekniikan tuomia kehityksiä.

– Tämä on 90-prosenttisesti asiakaspalvelutyötä: tarpeiden kartoittamista, vaihtoehtojen esittämistä ja lupauksien täyttämistä. Kokonaisuuksien hallinta, ­priorisointi, stressinsietokyky ja halu oppia uutta tukevat tehtävässä onnistumista.

Myyjät moniosaavia kapellimestareita Logistiikka-alalle 1980-luvun lopulla tullut Jurkka Mäkelä, Senior Director, Sales & Marketing, näkee fyysisten asioiden tapahtuvan yhä samalla lailla kuin silloin. Kuitenkin digitaalisuus ja läpinäkyvyys ovat muuttaneet ja vauhdittaneet työn tekemistä.

– Tavaralla tuntuu olevan aina kiire.

Varmuus­varastot ovat pienentyneet ja ­varastot ovat pyörien päällä, jolloin kuljetusajan täsmällisyys on entistä kriittisempi osa toimitusketjua.

Tietoa halutaan ja jaetaan huomattavasti enemmän kuin ennen. Mäkelä miettii, ­löytääkö jokainen viestitulvastaan varmasti ne ehdottoman kriittiset.

– Toisaalta tämä tuo tehokkuutta toimintaan, kun voi keskittyä olennaisiin asioihin.

Mäkelän mukaan henkilöstön perustietotaito­laajuus on kasvanut hurjasti.

Hänestä jokainen työntekijä on tavallaan myyjä, eli moniosaaja, joka hanskaa prosessit, ympäristön, kustannustehokkuuden ja

AVOIMUUS ON PÄIVÄN SANA. OLE REALISTI JA OMA ITSESI. PIDÄ MITÄ LUPAAT. a­ siakkuuden sekä raportoi ja analysoi ollakseen vielä tehokkaampi.

– Myyjä on kapellimestari, jonka tulee ymmärtää ja koordinoida asioita laajasti, mutta ei tarvitse itse välttämättä osata kaikkea. Hän johtaa eri osastojen eksperttejä ja tietää, mitä eri prosesseilta vaaditaan.

Asiakkaiden tarpeet ovat kasvaneet, ja rahtiliikenteen toimijoille on tarjolla paljon oheispalveluja. Itse ydintuote on kuitenkin pitkälti standardoitu, mikä soveltuu lähes kaikille asiakkaille. Mitä tämän päivän ­myyjältä vaaditaan?

– Avoimuus on päivän sana. Ole realisti ja oma itsesi. Pidä mitä lupaat. Löydä ideaali tapa toimia, jotta kaikki menee sovitusti.

Molemmilla puolilla pöytää Merituonnin liikenteenhoitaja ja lähetysten huolitsija olivat tehtävät, joita nykyinen ­Business Change Consultant Jarno Orre alkuun teki. Oheen tulivat pian myös

järjestelmä­projektit, jotka liittyivät myynnin tuen raportointiin sekä lento- ja meri­ liikenteen prosessien parantamiseen tieto­ tekniikkaa hyödyntäen. Nyt hän tekee samaa työtä kumipyöräliikenteelle.

Orren ura DSV:llä on nyt 12 vuoden ­mittainen. Välillä hän kävi ohjelmisto­ toimittajan puolella eli logistiikan ­ohjelmistofirman leivissä.

– Henkilöt liikkuvat logistiikka-alan sisällä ja löytävät eri yrityksistä erilaisia tehtäviä.

Alalla on usein matalat organisaatiot, ja ­ihmiset tuntevat toisensa. Ala ei muutu, mutta töitä voi tehdä eri tavalla.

Koulutus antaa ihmiselle teoreettisen pohjan, jonka lisäksi tarvitaan yleis­ maailmallista ymmärrystä. Tänä päivänä

työnkuvilla on tapana laajentua, mikä lisää tarvetta muun muassa tietotekniikan ymmärrykselle ja sen hyödyntämiselle. Orre on päässyt vaikuttamaan omaan toimen­ kuvaansa.

– Järjestelmäprojekteissa työnkuva usein elää, ja olen päässyt määrittämään sitä itse, mutta se on myös muokkautunut tehtävien mukaisesti. Asiantuntijana tehtäväni on saada muut mukaan hallittuun muutokseen.

Orrelle siirtyminen alan sisällä tehtävästä toiseen on käynyt sujuvasti. Mahdollisuus automatisoida ja muokata tietoa kätevämmin ja nopeammin, myös etätyönä, on tämän päivän työnkuvissa oleellista.

– Tiedon käyttäminen ja siitä hyödyn irti ottaminen on ykkösasia.

Cargo 1/2024 11

DSV etenee kohti

ympäristö­ tavoitteitaan DSV Groupin vuoden 2023 vastuullisuusraportin mukaan kuljetusten aiheuttamia päästöjä on onnistuttu leikkaamaan merkittävästi. Tekemistä kuitenkin vielä on.

Tek sti ja gra fiika t D S V Ju tu n a sia n tu n tija n a on D S V:n S en ior Com p l i ance Manag er Mi kko Kuos manen

DECARBONISATION PROGRESS

Scope 1+2

SBTi target boundary (CO2e-’000 tonnes)

Scope 3

20 117 15 489

-41.7 % 11 734

409

2019 baseline

12

Cargo 1/2024

441

2022 progress

+1.0 %

413

2023 progress

DSV GROUPIN tavoitteena on leikata omia päästöjään 50:llä ja alihankkijoidensa päästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Kummassakin tapauksessa lähtökohtana ovat vuoden 2019 päästöt.

Päämääränä on hiilineutraalius vuonna 2050.

DSV tuore vastuullisuusraportti kertoo, että matka kohti kunnianhimoisia tavoitteita sujuu hyvin.

DSV:LLÄ EPÄSUORAT päästöt eli Scope 3 on ylivoimaisesti merkittävin päästöluokka.

Siihen kuuluvat kuljetusalihankkijoiden käyttämien polttoaineiden aiheuttamat päästöt.

Scope 3 -päästöt ovat laskeneet peräti 41,7 % vuoden 2019 tasosta.

Suurin yksittäinen syy päästöjen putoamiselle on maailmantalouden jäähtyminen ja kuljetusten väheneminen. Positiivista kehitystä selittää kuitenkin myös kuljetusten ja kuljetusketjujen optimointi. Oma roolinsa on myös ajoneuvotekniikan kehittymisellä sekä aikaisempaa ympäristöystävällisemmillä polttoaineilla, ennen kaikkea biodieselin käytön lisääntymisellä.

Henkilöautojen sähköistyminen etenee voimakkaasti, mutta raskaan liikenteen sähköiset ratkaisut ovat vasta kehitysvaiheessa.

Suomessa DSV Air & Sea sekä DSV Solutions käyttävät kotimaan kuljetuksissa biodieseliä.

Hiilidioksidiekvivalentti on kasvihuonekaasujen yhteismitta. Siinä huomioidaan hiilidioksidin lisäksi myös muut ilmakehää lämmittävät kaasut, kuten typpioksidit ja metaani.

DSV:LLÄ SCOPE 1 -päästöihin kuuluvat esimerkiksi yrityksen oman toiminnan suorat päästöt ja Scope 2:een ostoenergiaan, muun muassa toimitilojen tarvitseman sähkön ja lämmön tuotantoon liittyvät päästöt.

Globaalit Scope 1 ja Scope 2 -päästöt ovat nousseet 1 % vuoden 2019 tasosta.

Syynä on ennen kaikkea liiketoiminnan laajeneminen ja uusien toimitilojen käyttöönotto.

Vaikka DSV:n Scope 1- ja Scope 2 -päästöt ovat vain pienessä sivuosassa kokonaisuuden kannalta, myös ne pyritään minimoimaan. Suomessa DSV käyttää toimitiloissaan esimerkiksi päästöttömästi tuotettua sähköä ja kaukolämpöä.

DSV AIKOO saavuttaa vuoden 2030 päästötavoitteensa monen eri keinon avulla. Lähitulevaisuudessa suurin merkitys on kuljetusten optimoinnilla sekä energiatehokkuuden lisäämisellä. Keinovalikoimaan kuuluvat myös fossiilisen energian käytön vähentäminen ja uusiutuvan energian hyödyntäminen. Tulevaisuudessa raskas sähköinen kalusto yleistynee, ja myös vedyllä saattaa olla oma roolinsa kuljetuksissa. Innovaatioita voidaan nähdä paitsi teknologiassa myös kumppanuuksissa, joissa syntyy uudenlaisia yhteistyömalleja.

OUR ROADMAP TOWARDS NET-ZERO EMISSIONS Our roadmap describes our projected decarbonisation trajectory.

It ncludes the estimated share of emission reductions from initiatives within four key decarbonisation levers:

Energy efficiency and optimisation Phasing out fossil fuels in transportation Renewable energy production and charginf infrastruvture Innovation and partnerships

20 526 (CO e- ’000 tonnes) 2

Scopes 1+2: -15% Scope 3: -20%

Scopes 1+2: -30% Scope 3: -25%

Target Scopes 1+2: 50% Scope 3: 30%

12 147 1. Energy efficiency and otimisation 2. Phasing out fossil fuels in transportation 3. Renewable energy production and charging infrastructure 4. Innovation and partnerships

2019

2023

Netzero

2026

2028

2030

2050

Cargo 1/2024 13

SUJUVUUTT TOIMITUSKETJ U

14

Cargo 1/2024

A UUN

OneMedin ja DSV:n varastointiyhteistyö alkoi vuonna 2014 ja toimii Vantaalla DSV:n Trukkikujan varastolla. Tilat on suunniteltu terveydenhuollon logistiikkaan, laitteiden huoltoon ja testaukseen sopiviksi.

Logistiikka on usein äärimmäisen vaativaa liiketoimintaa, jossa liikkuvia osia riittää. Terveydenhuollossa toimitusketjun haasteet korostuvat entisestään. tek st i SAMI ANTERO INEN | kuvat SIRPA LE VO NP E R Ä

Y

ksi alan keskeisistä toimijoista on Asker Healthcare Group, joka tuottaa turvallisia ja laadukkaita lääkinnällisiä tarvikkeita, laitteita ja varusteita markkinoille kestävän, huippuunsa hiotun toimitusketjun kautta.

Askeriin kuuluu yli 40 yritystä ja 3 500 työntekijää 14 maassa. Asker Healthcare Groupin palveluilla ja tuotteilla tavoitetaan kymmeniä tuhansia sairaanhoitajia ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka puolestaan hoitavat vuosittain miljoonia potilaita eri puolilla Eurooppaa.

Logistisesti ajatellen kyseessä on valtava palapeli, sanoo Peter Nilsson, Asker Group North -liiketoiminta-alueen johtaja. Hän aloitti uransa logistiikan parissa jo vuonna 1993.

– Käytämme yhä enemmän esimerkiksi automaattista ja puoliautomaattista poimintaa, IT-järjestelmiä ja robotteja optimoidaksemme toimitusketjun toimintaa, Nilsson sanoo.

Nilssonin mukaan kaiken lähtökohtana on laaja portfolio, joka sisältää noin 50 000 tuotetta. Toimintaa kirittävät kehittyneet suunnittelujärjestelmät, jotka käyttävät big dataa tehdäkseen tarkkoja ennusteita tulevista tuotevirroista.

– Käytämme Anaplania pitkän aikavälin ennusteisiin ja markkinakohtaiseen myynnin ja toiminnan suunnitteluprosessiin, jossa hyödynnämme myyntitilastoista ja kaupalliselta tiimiltämme saatua tietoa. Lyhytaikaisempaa suunnittelua varten meillä on viikoittainen Sales & Operations Execution -prosessi.

Avoimuus avainasemassa Nilssonin mukaan läpinäkyvyyden jatkuva lisääminen on yksi Asker-logistiikan keskeisiä kulmakiviä.

– Meidän on kerättävä tietoa ja välitettävä sitä niille, jotka tarvitsevat informaatiota suoritustason seuraamiseksi ja oikeiden päätösten tekemiseksi, hän linjaa ja myöntää, että kysymys ei ole aivan pienestä harjoituksesta silloin, kun se toteutetaan Euroopan mittakaavassa.

Cargo 1/2024 15

Asker-konsernin Embra® -tuotemerkin tuotteiden ­valmistuksessa raaka-aineena käytetään kierrätettyä­ materiaalia tai tuotteen valmistuksen aikaiset CO2-päästöt ovat vähintään 30 % vastaavaa tuotetta pienemmät. Caring for the future on yksi yrityksen vastuullisuuteen liittyvistä arvoista.

Askerin valttikorttina on toimitusketjuja ja muita keskeisiä toimintoja tukemaan rakennettu huippuosaamiskeskus (Center of Excellence).

– Huippuosaamiskeskus auttaa meitä jatkuvasti kehittämään organisaatiotamme ja levittämään parhaita käytäntöjä kaikkiin yrityksiimme.

Lisäksi kestävän kehityksen ESG-kysymykset (Environmental, Social, Governance) ovat nousseet isoksi prioriteetiksi Askerilla.

– Olemme tehneet kuljetus- ja jakelukumppaneidemme kanssa tiivistä yhteistyötä viimeisten 3–4 vuoden aikana siirtyäksemme mahdollisuuksien mukaan muun muassa biodieseliin ja sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin.

Nilsson lisää, että rahtia siirretään kumipyöriltä kiskoille aina tarvittaessa. Myös DSV:n varasto Vantaalla on täysin hiilineutraali.

Tämän päälle tulee tietenkin vielä päivittäinen yhteistyö toimitusketjun eri osissa eri partnerien kanssa.

– DSV on Askerille strateginen kumppani, jolla on runsaasti logistista osaamista, josta konserni voi ammentaa.

Tähtäin korkealla Asker aloitti DSV Solutionsin kanssa syksyllä 2022 yhteishankkeen, jonka tavoitteena on toimitusketjun valmiuksien ja tehokkuuden parantaminen. Rima oli korkealla: Asker ylläpitää erittäin vahvaa In-Full- ja On-Time-tilausten tasoa, mikä tarkoittaa, että konserni pystyy lähes aina toimittamaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

– In-Full-tilausprosenttimme on 98,5 prosenttia, kun taas tavoitteemme on 99 prosenttia. Olemme ylpeitä siitä, että asiakas saa tuotteet sovitusti, Nilsson kertoo.

DSV:n ammattilaisten avulla Asker pystyi hienosäätämään järjestelmää ja lisäämään tehokkuutta. Nilson kehuu, että projektista saadut oivallukset olivat arvokkaita ja hanke oli erittäin onnistunut.

Askerin tytäryhtiön OneMedin toimitusketjupäällikkö Satu Luukkonen on samaa mieltä siitä, että yhteistyö DSV:n kanssa on tuonut kosolti hyötyjä. Varastointiyhteistyö alkoi vuonna 2014 ja toimii Vantaalla DSV:n Trukkikujan varastolla. Tilat on

Asker Healthcare Group • Valmistaa ja jakelee turvallisia ja laadukkaita lääkinnällisiä tarvikkeita, laitteita ja varusteita.

• Konserniin kuuluu yli 40 yritystä ja 3 500 työntekijää 14 maassa.

• Portfolio sisältää noin 50 000 tuotetta.

• Askerin Healthcare Groupin pääkonttori on Tukholmassa.

• OneMed Finland on osa Asker Healthcare Groupia.

• OneMedin pääkonttori on Helsingissä.

16

Cargo 1/2024

Askerin tytäryhtiön OneMedin toimitusketjupäällikkö Satu Luukkonen

Asker Group North -liiketoiminta-alueen johtaja Peter Nilsson

suunniteltu terveydenhuollon logistiikkaan, laitteiden huoltoon ja testaukseen sopiviksi.

– OneMed ja DSV jakavat saman tinkimättömän tavoitteen palvella loppuasiakasta laadukkaasti. Kun molemmat sitoutuvat OneMedin asiakkaan tyytyväisyyden varmistamiseen, asiakkaan ääni näkyy oikealla tavalla toimitusketjun laadussa ja kehityksessä, Luukkonen toteaa.

DSV Solutionsin myyntijohtaja Toni Palmumaa

OLEMME YLPEITÄ SIITÄ, ETTÄ ASIAKAS SAA TUOTTEET SOVITUSTI.

Koko paketti kuntoon Luukkonen katsoo, että osaoptimoinnin minimointi, prosessien läpinäkyvyyden parantaminen, mittaaminen ja kehittämien ovat avainroolissa logistiikassa. Lisäksi hän mainitsee keskeisenä menestystekijänä huippuluokan IT-työkalut, jotka tuovat tervetullutta joustavuutta palveluketjuun.

– Joustavuus on erityisen tärkeää silloin, kun maailmanlaajuiset toimitusketjut ovat epävakaita. Muutoksia on ollut paljon ja niiden vaikutukset voidaan minimoida, kun käytössä on hyvät työkalut ja oikeat yhteistyökumppanit.

OneMed kasvaa edelleen markkinoita nopeammin.

– Tässä kehityksessä luotamme toimitusketjumme toimivuuteen samoin kuin DSV:hen tärkeänä osana ketjua, Luukkonen lisää.

Aina on parantamisen varaa DSV Solutionsin myyntijohtaja Toni Palmumaa vahvistaa, että kunnianhimon taso on pilvissä – ja niin sen pitääkin olla.

– Terveydenhuolto on logistiikan näkökulmasta erittäin monimutkainen ala, joka käy tälläkin hetkellä läpi meitä jokaista koskettavaa muutosta, Palmumaa sanoo.

OneMed kouluttaa säännöllisesti DSV:n väkeä toimialan erikoispiirteistä. Esimerkiksi tuotteiden lämpötila, kosteus tai puhtaus voivat joskus merkitä eroa elämän ja kuoleman välillä.

– Alan säädökset ovat jo itsessään hyvin tiukkoja, joten muutoksia, parannuksia, koulutusta ja valmennusta tarvitaan jatkuvasti.

Palmumaan mukaan paras tapa taklata eteen tulevat ongelmat on saumaton yhteistyö.

– Olemme alusta asti tehneet hyvin tiivistä yhteistyötä OneMedin kanssa ja aina halukkaita parantamaan.

Tällä Palmumaa tarkoittaa esimerkiksi toimintojen karsimista päällekkäisyyksien osalta.

– Kun yhteistyö on vakiintunutta ja toimintamallit olleet käytössä pitkään, niitä kannattaa silloin tällöin haastaa. Toteutimme juuri yhdessä projektin, missä pystyimme vähentämään toiminnan hukka-aikaa ja pienentämään kustannuksia asiakastyytyväisyydestä tinkimättä, hän summaa.

OneMed Oy on ISO 13485 sertifioitu yritys.

Cargo 1/2024 17

TIESITKÖ?

Hyvää hiotaan paremmaksi DSV:n globaalin henkilöstökyselyn tulokset ovat hyvin positiiviset.

Työhyvinvointi vaatii kuitenkin jatkuvaa kehittämistä ja vaalimista – kyseessä on matka, joka ei pääty. tek st i MAT TI VÄLIMÄKI kuvat ISTO CK

18

Cargo 1/2024

TIESITKÖ?

DSV GROUP ON TOTEUTTANUT toista kertaa globaalisti koko väelleen henkilöstökyselyn, joka tunnetaan nimellä DSV People Survey.

HR:n Senior Manager Tuure Väisänen summaa, että työhyvinvoinnin ja työolosuhteiden mittarit ovat keskimäärin hyvällä tasolla niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin.

– Myös mainetta ja imagoa selvittelevissä osioissa yllettiin erittäin korkealle. Tutkimuksen mukaan henkilökunta kokee, että DSV on hyvä työpaikka ja työntekijät ovat valmiita suosittelemaan DSV:tä työpaikkana muillekin.

Väisäsen mukaan kyselyssä on arvokasta se, että se antaa kokonaiskuvan, mutta tarjoaa myös vinkkejä kehittämiskohteista.

– Vaikka kysely on globaali, se antaa samaan aikaan myös hyvin tarkkoja maa- ja osastokohtaisia tietoja. Kyselyssä huolehditaan kuitenkin tarkasti siitä, että vastaajien henkilöllisyys ei paljastu.

Ensimmäinen globaali DSV People Survey tehtiin vuonna 2022.

Tätä ennen DSV on tehnyt maakohtaisia työhyvinvointikyselyitä.

Kyselyllä voi vaikuttaa Haastatteluhetkellä vuoden 2023 tulokset ovat juuri tulleet ja niiden tarkempi ­analysointi sekä osastokohtaisten toimenpiteiden suunnittelu on vasta käynnistymässä.

– Prosessi on joka vuosi samanlainen. Kun tulokset saadaan, ne analysoidaan. Tämän jälkeen jokaisella osastolla työntekijät ja esihenkilöt suunnittelevat yhdessä 3–5 toimenpidettä, joiden avulla työhyvinvointia voidaan kehittää entisestään. Myös sitä, onko toimenpiteet otettu käyttöön, seurataan myöhemmin.

Väisäsen mukaan vuosien 2022 ja 2023 yleiskuva on varsin saman oloinen.

– Toisaalta tuloksista voi ehkä huomata, että vastaajat ovat oppineet etsimään itsekin entistä aktiivisemmin kehityskohteita. He ovat huomanneet, että kyselyyn vastaamalla voi ihan oikeasti vaikuttaa ja se johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin.

Tiedonkulkuun on kiinnitetty huomioita Edellisen, vuoden 2022 People Surveyn tuloksissa pinnalla oli tiedonkulku, minkä tehostamista monet toivoivat. Vuoden 2023 alustavien tulosten mukaan tässä onkin tapahtunut positiivista kehitystä.

– Monilla työpaikoilla on parannettu tiedonkulua esimerkiksi uudella palaverikäytännöllä, johon sisältyvät myös esihenkilön ja työntekijän säännölliset keskustelut kasvotusten.

Esihenkilöt ovat pyrkineet huomioimaan myös työtekijöiden toiveen, että palautetta työstä tulisi entistä enemmän – avoimesti ja rehellisesti.

Vuoden 2022 tuloksissa havaittiin myös, että kaikki työntekijät eivät olleet tietoisia globaaleista satsauksista, joita DSV on tehnyt ympäristöasioissa.

– Yhtiön johto on nyt parantanut sisäistä tiedotusta. Toimitusjohtajat pitävät esimerkiksi enemmän infoja, joissa he jalkauttavat strategiaa henkilökunnalle. Kaikkihan eivät seuraa aktiivisesti yrityksen intranettiä. Toisaalta uudet työntekijät joutuvat omaksumaan lyhyessä ajassa niin paljon tietoa, että jotain saattaa helposti myös unohtua.

Merkityksellistä työtä ja arvostusta DSV aikoo tiedottaa entistä paremmin työntekijöilleen myös esimerkiksi DSV Whistleblower -järjestelmästä. Kyseessä on vastuullisen globaalin työnantajan anonyymi ilmoituskanava, johon voi ilmoittaa vaikkapa havainnoistaan sisäpiirikaupoista tai korruptiosta.

Väisänen huomauttaa, että DSV:ssä on nollatoleranssi myös työpaikkakiusaamiselle, seksuaaliselle häirinnälle ja muulle asiattomalle käytökselle. Näitä varten on luotu omat menettelytavat, miten tapauksista voi ilmoittaa matalalla kynnyksellä ja miten niihin puututaan.

– Oma visioni on, että DSV on työpaikka, johon jokainen työntekijä tulee aamulla iloisena ja ylpeänä ja kokee, että hänen työnsä on merkityksellistä ja kaikkia työntekijöitä arvostetaan, Tuure Väisänen miettii. 

OMA VISIONI ON, ETTÄ DSV ON TYÖPAIKKA, JOHON JOKAINEN TYÖNTEKIJÄ TULEE AAMULLA ILOISENA JA YLPEÄNÄ.

Cargo 1/2024 19

Stig Lindroos hoppas på att få behålla hälsan länge. Han drömmer om längre perioder i värmen när det är som mörkast i Finland.

KRYDDIGA PENSIONSDAGAR VÄNTAR Under ett kvartssekel på DSV har Stig Lindroos sett företaget utvecklas och växa – och själv vuxit med det. Varje morgon har han gått gladeligen till jobbet, men i höst väntar pensionen. tex t MI C HA E L A VON KÜ GE LGE N | foto D S V

20

Cargo 1/2024

ALLA SOM GÅR I PENSION HAR BRÅTTOM, SÅ JAG ANTAR ATT DET SKER OCKSÅ MED MIG.

I

augusti är det 25 år sedan DSV:s ekonomi­ansvariga Stig ”Stigu” Lindroos klev in på Merikiitos kontor i Vanda för första gången. Trots ett kvartssekel i ett och samma bolag har arbetet aldrig varit tråkigt. Vid sidan om mer rutinmässiga månads- och kvartalsrapporter har det hänt mycket i bolaget sedan Lindroos headhuntades sommaren 1999.

– Det har gjorts en hel del affärer och ackvisitioner, så det har inte bara varit en grå vardag, säger Lindroos.

Under studierna i redovisning på Hanken var karriärmöjligheterna många, men efter att han sommarjobbade på Finncarriers, som sedermera blev Finnlines, fanns det inte längre någon återvändo från logistikbranschen. Sommarjobben utvidgades till moderskapsvikariat och arbetslivet förde med sig.

– Jag fick logistikhatten på huvudet och det tog sin tid att ta ut pappren från Hanken.

Efter många år på Finnlines väcktes ­lusten för att hitta en ny utmaning – och den utmaningen blev Merikiito som sedan blev en del av DSV. – Alla morgnar hittills har jag kommit gladeligen till jobbet, säger Lindroos.

I höst tar hans karriär på DSV slut och ett nytt liv börjar: pensionen. Men innan det är dags att planera aktiva pensions­ dagar blickar Lindroos tillbaka på sin karriär på DSV.

Arbetet har skuffat framåt När Stig Lindroos under sensommaren 1999 började på Merikiito var det ett ­avsevärt mycket mindre bolag än vad DSV är idag.

Samtidigt som Lindroos har vuxit in i sin roll har också DSV vuxit och utvecklats.

När Lindroos ser tillbaka på sina första år på DSV bedömer han att bland annat rutinerna inte var i skick. Användningen av befintliga resurser var inte heller optimal.

– Om jag jämför med 20 år tillbaka var bolaget inte i ett så bra läge. Under min tid på DSV har vi tillsammans med kollegorna byggt ett väloljat maskineri, säger Lindroos.

En stor del av den positiva utvecklingen har skett tack vare lyckade integreringar med andra bolag.

– Höjdpunkten efter en integrering har varit att se att saker börjar rulla och går som planerat.

Arbetet med integreringar och ack­ visitioner var också ett sätt för Lindroos att utvecklas.

– Vi har tagit hjälp av experter så den vägen har jag lärt mig mycket. I dag är jag på ett bredare plan insatt i administration och juridiska frågor än vad jag var för 20 år sedan. Arbetet har lärt mig och skuffat mig framåt.

Han tror att kollegorna skulle beskriva honom som samarbetsvillig.

– Eftersom jag ansvarar för servicebiten för alla tre av DSV:s bolag är det en ständig balansgång. Man måste kunna jämka och komma överens med människor.

Ibland har jobbet ätit upp en stor del av Lindroos tid, men utmaningarna har sporrat honom att fortsätta utvecklas.

– Jag har haft många långa dagar, men inte många tråkiga stunder.

Intresset för jobbet både hörs och syns på Stig Lindroos. Han berömmer också samarbetet med kollegorna.

– De har varit en krydda i arbetslivet.

Vill bli en bättre kock Kryddor är något Stig Lindroos kommer att syssla med även i fortsättningen. Han

har inte gjort några exakta planer för pensionsdagarna men har ett tydligt mål: att utvecklas som kock. Ambitionerna för framtida stunder i köket ligger ändå på en rimlig pensionärsnivå.

– Jag kommer inte att börja på ­Perhos­restaurangskola, men kanske gå på Arbetar­institutets kurser, säger Lindroos.

Oftast kockar han asiatiskt eller ­italienskt. Utöver visuellt vackra portioner är smaken viktig. Matlagningen har alltid varit viktig för Lindroos, men han beskriver sig inte som en gourmand.

– Jag är inte tafatt i köket, men inte heller någon specialist. Jag vill förkovra mig på alla fronter.

Utöver att utvecklas i köket vill Stig Lindroos leva ett aktivt pensionärsliv som gärna får omfatta resor, konserter och mycket film. Pensionen börjar när han fyller 64,5 år.

– Det känns som den rätta tiden att ­träda av. Det är värdefullt att få gå i ­pension­när jag är i bra skick.

Trots att Lindroos är säker på sitt beslut både bävar och ser han fram emot pensionen som inleds den 1 oktober.

– Jag har mitt nätverk och mina närmaste kontakter på jobbet och har träffat kollegorna mer än familjen. Vad ska man sedan göra?

Jag är ingen föreningsmänniska som sitter på möten och kommer inte heller att bli det.

Däremot lockar fler och längre stunder på stugan som finns på Brändö. Trots att den åländska skärgården breder ut sig rakt utanför husknuten har Lindroos varken båt eller fiskespön. Inte trivs han heller så gärna i vattnet. Istället beskriver han sig som en hedonist.

– Jag njuter av att sitta på terrassen och grilla med ett glas rödvin i handen och titta på naturen.

Cargo 1/2024 21

Q&A

1.

CBAM tuo raportointi­ velvollisuuden

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) on EU:n uusi keino ehkäistä hiilivuotoa eli päästöjen ohjautumista EU:n ulko­puolelle. Hiilirajamekanismi koskee kaikkia, jotka tuovat EU:n ulkopuolelta EU:hun CBAM-tavaroita.

Niitä ovat esimerkiksi tietyt rauta- ja terästuotteet, lannoitteet, alumiini- ja sementtituotteet sekä vety ja sähkö.

Hiilirajamekanismin tavoitteena on, että EU-tuontitavaroiden hinnat­ ­heijastaisivat nykyistä paremmin niiden hiilisisältöä. Samalla halutaan ­kannustaa kolmansia maita, ulkomaisia valmistajia ja EU-alueen tuojia vähentämään päästöjään.

2.

J u t u n asia n t un tijoin a ova t D S V:n Su sa n K an k kon en , Ma n a ger, For wa rdin g ja J oo n as A n d er sson , S en ior Ma n a ger, Sea I m por t .

Mitä velvoitteita CBAM tuo maahantuojille?

Maahantuojan on raportoitava EU:n ulkopuolelta tuotavista CBAM-tavaroista, toisin sanoen raportoitava niiden päästöistä komissiolle CBAM-siirtymärekisterissä neljännesvuosittain. ­Raportoitavia tietoja ovat tuontitavaran määrä, tavaran suorat ja epäsuorat päästöt, mahdollinen alkuperämaassa maksettu hiilen hinta ja siitä saadut kompensaatiot.

Ensimmäinen raportointipäivä oli tammikuun 2024 lopussa, ja se koski vuoden 2023 viimeistä kvartaalia. Raportti tehdään vain niistä CBAM-tavaroista, jotka luovutetaan vapaaseen liikkeeseen EU:n sisällä.

EU otti 1.10.2023 alkaen käyttöön EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) siirtymäajalla, joka kestää vuoden 2025 loppuun. Millaisia velvoitteita CBAM tuo maahantuojille? te k s t i J A A N A K A L L I OKOS K I

Mitä hiilirajamekanismi eli CBAM tarkoittaa ja ketä se koskee?

3.

Mitä siirtymäaika tarkoittaa ja mitä sen jälkeen tapahtuu?

4.

Miten DSV voi auttaa maahantuojaa CBAM:in kanssa?

Siirtymäajalla maahantuojilla on vain raportointivelvollisuus EU:n komis­siolle, eikä CBAM-tuotteista vielä vaadita mitään dokumentteja ja todistuksia. ­Siirtymäajan jälkeen maahantuoja tarvitsee CBAM-luvan ja todistuksen jokaista päästötonnia kohden. Dokumenttien on oltava kunnossa, muuten maahantuojalle voi seurata sakkoja tai jopa tuontikielto.

DSV tarjoaa aputyökaluja maahantuojille DSV:n tullaamista lähetyksistä, jotka sisältävät CBAM:n piiriin kuuluvia tuotteita. DSV:n tuottama raportti ei sisällä hiilipäästöjä, vaan ne on asiakkaan itse selvitettävä. On tärkeää huomioida, että CBAM-tuotteista on ilmoitettava tulli-ilmoituksella myös nettokilot, joten näiden tietojen on löydyttävä tullauksessa käytettäviltä kaupallisilta asiakirjoilta.

22

Cargo 1/2024

VIERASKYNÄ Markku Kuula Aalto-yliopiston logistiikan professori

Yhtenäiset digitaaliset asiakirjat säästäisivät aikaa ja rahaa MAAILMASSA ON KÄSILLÄ isoja muutoksia, jotka väistämättä heijastuvat logistiikka-alaan. Niin geopolitiikka, luonnonkatastrofit kuin ilmastonmuutos vaikuttavat muun muassa infrastruktuuriin ja reitteihin, aiheuttavat muutoksia ja lisäävät kustannuksia.

Muutoksiin voidaan varautua digitalisaatiolla, ja yksi merkittävä edistysaskel olisi rahtiasiakirjojen digitalisaatio. Vaikka siitä on puhuttu jo kaksi vuosikymmentä, meiltä puuttuu edelleen kaiken kattava yhtenäinen malli. Ongelma on osin säädöksissä: eri kuljetusmuodoilla on erilaiset dokumentaatiovaatimukset, samoin valtiollisilla ylikansallisilla toimijoilla.

Jos rahtikirjat saataisiin digitalisoitua niin, että ne toimivat yli maiden ja toimialojen, säästyisi aikaa ja rahaa. Myös virheiden mahdollisuus pienenisi.

Aina kun logistiikkaketjussa siirrytään uuteen vaiheeseen, esimerkiksi rekasta laivaan, huolintaliikkeestä ja maasta toiseen, tarvitaan uudet dokumentit. Tällä hetkellä osa dokumenteista täytetään manuaalisesti, jolloin virheiden mahdollisuus on suuri verrattuna siihen, että ne syötettäisiin digitaalisesti kerran ja ne kulkisivat läpi ketjun. Prosessista tulisi myös huomattavasti edullisempi.

Digitalisaatio säästäisi aikaa niin tullauksessa, tuontiselvityksissä kuin viranomaisilmoituksissa.

Esimerkiksi lentorahdin läpimenoajassa säästettäisiin päiviä, jos teknologia mahdollistaisi tullauksen jo lennon aikana.

Digitalisaatio mahdollistaisi myös monipuolisen analytiikan. Viranomaiset näkisivät helposti,

onko verot ja tullimaksut maksettu. Poikkeamat aiempiin tuonti- ja vientiselvityksiin erottuisivat konekielen ansiosta vaivatta. Lento- ja laivayhtiöt saisivat lastaustiedot etukäteen käyttöönsä. On iso ero, saako lentoyhtiö lastaustiedot vasta, kun rekka ajaa rahtiterminaaliin vai jo kun se lähtee tuotantolaitoksen pihasta. Analytiikan avulla kuljetusyritykset voisivat paremmin suunnitella tulevia investointejaan, markkinointiaan ja esimerkiksi lastitilan käyttöä.

Euroopassa, EU:ssa ja Liikenne- ja viestintäministeriöllä on meneillään hankkeita rahtiasiakirjojen digitalisoimiseksi. Esimerkiksi Valtionkonttori ajaa Peppol-hanketta (Pan-­European Public Procurement On-Line), jonka kautta eri toimijat voivat välittää sähköisiä liiketoiminta-asiakirjoja toisilleen standardisoidulla, toimialariippumattomalla tavalla.

Asiat kyllä etenevät, mutta tuskallisen hitaasti.

Tärkeää olisi, että viranomaisten lisäksi myös ­yksittäiset yritykset löytäisivät halukkuutta pistää asioihin vauhtia.

LENTORAHDIN LÄPIMENOAJASSA SÄÄSTETTÄISIIN PÄIVIÄ, JOS TEKNOLOGIA MAHDOLLISTAISI TULLAUKSEN JO LENNON AIKANA.

Cargo 1/2024 23

Let’s trade on nature’s terms

Supply chain optimisation

CO2 reporting

Sustainable warehousing

Sustainable fuels

DSV Road Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8388

DSV Air & Sea Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8344

DSV Solutions Oy Trukkikuja 3 01360 Vantaa p. 020 738 8322

Carbon offsetting

www.dsv.com/fi info@fi.dsv.com