Ekonomi 2/2017

2

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Uusiutuva energia

TARVITSEE TALOUSTIEDETTÄ OLLAKSEEN KANNATTAVAA

HUHTIKUU 2017

MAAILMANTALOUS Mistä protektionismin nousussa on kyse?

TASA-ARVO Naiset etenevät johtajiksi yhä harvoin SISÄPIIRISSÄ Autoalan kehitystä ohjaa asiakas

RAJAN YLI JOKA PÄIVÄ Karoliina Heikkilä asuu Kööpenhaminassa ja suunnittelee yrityskauppoja Malmössä.

LADATTU TÄYTEEN

E3 2190,CE3 1490,-

TYYLIÄ & ILOA

HELKAMA e-BIKE

Oletko jo kokeillut sähköpyöräilyä? Helkamalla on laaja valikoima sähköpyöriä jokaiseen käyttöön.

Valitse upea punainen etunapamoottorilla oleva CE3-citypyörä, Shimano Steps -tekniikalla olevat sporttinen SE10L tai huippuvarusteltu E3. Älä hikoile vaan anna sähkön viedä! Sähkömoottori antaa lisäpotkua, kun lähdet liikkeelle ja auttaa eteenpäin jokaisella polkaisulla. Tutustu pyöriin verkossa ja koeaja e-Bike Expertillä. Pyöräily ei ole koskaan ollut näin hauskaa!

helkamavelox.fi

Tutustu Hövdingin tyylikkäisiin airbag-kypäriin osoitteessa www.hovding.com

LIIKKUMISEN ILOA V U O D E S TA 1 9 0 5

[ SISÄLTÖ ] HUHTIKUU / APRIL 2017 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

2

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

3 x uusi työ.......................................... 18 Tiesitkö?................................................26 Tieteentekijä Ratkaisuja ekoenergian tueksi........28 Ura Tukea kouluttautumiseen................ 34 Kylterit Naisopiskelijoiden määrä laskee... 40 Tapahtuma Vuoden bisneskirja............................ 42 Työelämän pelisäännöt Mikä muuttui vuoden alusta?......... 44 Chaker................................................... 46 Tapahtuu............................................. 48 Kolumni................................................ 50

10

36

Protektionismi puhuttaa

Kotimarkkinoiden suojaaminen on viime aikoina voimistunut vapaakaupan kustannuksella.

Mitä se tarkoittaa?

20

30

voi edelleen olla vaikea.

Asenteet ja yrityskulttuurit muuttuvat, mutta hitaasti.

on yllättänyt Karoliina Heikkilän positiivisesti, vaikka uusissa kielissä oli aluksi totuttelemista.

Naisen tie johtajaksi

Työpaikka Malmössä

Autoalan murros

ei tapahdu hetkessä, sanoo Vehon Kenneth Strömsholm.

Jaa juttuvinkki myös kaverille ­ Ekonomin verkkolehdestä. ekonomilehti.fi

3

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Työ vai vapaa-aika?

T

yttäreni pysäytti minut kysymyksellä: ”Kumpi on sinulle töissä tärkeämpää, lomat vai palkka?”

Pitkät lomat täydellä palkalla ei tähän oikein riitä vastaukseksi.

Jos kokee työnsä merkitykselliseksi ja pääsee työskentelemään hyvässä työpaikassa, kysymykseen sisältyvä ristiriita hälvenee, mutta vain aniharvoin kokonaan poistuu.

Ehkä niitä ei voikaan laittaa tärkeysjärjestykseen, sillä ylivoimainen enemmistö käy töissä pystyäkseen kaiken arjen hoitamisen lisäksi myös lomailemaan. Kiky siirsi vaakaa työn puolelle, kun vapaa-aika väheni ja sosiaaliturvamaksuja siirrettiin palkansaajien maksettaviksi.

Viimeistään verotus ja korkeat elinkustannukset pitävät huolen siitä, että korkeasti koulutetutkin voivat tehdä aidon valinnan työn ja vapaa-ajan välillä vain poikkeustapauksissa.

Ehkä turhankin yleistetty totuus on se, että oman sukupolveni tapa arvostaa työtä ja työpaikkaa on toisenlainen kuin nuoremmilla sukupolvilla, joille työ on selvemmin väline saada rahaa itsensä todelliseen toteuttamiseen.

Veropoltiikalla ja sen seurauksena syntyneellä korkealla kustannustasolla yhteiskunta suorastaan suosittaa pitämään ansiotason kurissa esimerkiksi vaihtamalla työn vapaa-aikaan.

Näin ei tuottavuus kuitenkaan nouse.

EVAn taannoisessa tutkimuksessa kerrottiin, miten kuntien teettämä työ on 7–8 prosenttia kalliimpaa kuin yksityisen.

Kuntatyössä esimerkiksi työajat ovat lyhyemmät ja lomat pidemmät kuin yksityisellä sektorilla, vaikka vähimmäispalkat voivatkin olla alemmat. Kysymys

palkasta, työajasta ja lomista on siis yksilön lisäksi tärkeä myös kansantaloudellisesti.

Jo Martti Hetemäen verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportissa vuosia sitten todettiin suomalaisen ansiotuloverotuksen heikentävän tuottavuutta. Hallituksen puoliväliriihessä huhtikuun lopussa tämä on muistettava huolella.

Ansiotulo­verotusta on kevennettävä, ja kevennysten on koskettava kaikkia tuloluokkia.

Hanna-Leena Hemming toiminnanjohtaja

VESA TYNI

Ylivoimainen­ enemmistö käy töissä pystyäkseen myös ­lomailemaan.

Päätoimittaja / Chefredaktör Hanna-Leena Hemming, hanna-leena.hemming@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö / Redaktionschef Terttu Sopanen, terttu.sopanen@ekonomit.fi, p. 040 3341 202

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia oma.otavamedia.fi ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

Tuotanto / Produktion Otavamedia OMA, Paula Ristimäki, paula.ristimaki@otava.fi, Salla Salokanto, Nora Kolari (ulkoasu) Toimitusneuvosto / Redaktions­kommittén Hanna-Leena Hemming, Terttu Sopanen, Riikka Mykkänen, Tuuli Marttila, Mika Parkkari ja Sirja Kulmala-Portman Suomen Ekonomeista sekä Otavamedia OMA Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljn­ing Otavamedia Oy, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@otava.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, ­Tuuli Marttila, tuuli.marttila@ekonomit.fi Osoitteen­muutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös ­jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) T ­ ilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Otavamedia OMA, ekonomi@otavamedia.fi, myös eijäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 68 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Ola Torkelsson

4041-0619 Painotuote

Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 1.6.2017, jäsenyhdistysten tiedotteet 12.5.2017 mennessä Suomen Ekonomeihin: tuuli.marttila@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 1.6.2017, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 12.5.2017 till Finlands Ekonomer: tuuli.marttila@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

PEFC/02-31-151

KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT TUONNEMMAKSI löytyy nyt yhdestä paikasta.

Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu.

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Katso IT

KUINKA VUOA VARAUT

TUOREITA JUTTUJA & AJATTELEMISEN AIHEITA blogi.ekonomit.fi

Helsinkiläiset Ulla Soikkeli ja Tytti Tervo­ nen ovat entisiä työ­ kavereita, jotka tapaa­ vat toisiaan Ekonomien tilaisuuk­ sissa. Tapahtuma oli tälläkin kertaa heille ajankohtainen, sillä he sparraavat toisiaan ura­­ kehityksessä.

Minna Tervamäki pyysi yleisöä pohtimaan, kuinka puhuttelemme itseämme: vaadimmeko, kannustammeko ja uskallammeko elää unelmaamme?

Esityksensä lopuksi Tervamäki yllätti yleisön muuntautumalla hetkeksi joutseneksi.

Kaikki voimavarat käyttöön

Ekonomien naistenpäivässä etsittiin näkökulmia menestystä tukemaan. Ballerina Minna Tervamäki kysyi yleisöltä, millaista tarinaa kerromme itsestämme.

TEKSTI KIRSI RIIPINEN | KUVAT ANNI KOPONEN

NAISTENPÄIVÄN TAPAHTUMASSA innostus tarttuu. Helsingin Sokos Hotel Presidentiin on kokoonnuttu saamaan vertaistukea ja ajatuksia omalle uralle.

Ballerina Minna Tervamäen Riko rajasi, älä itseäsi -esityksessä käsiteltiin itseä koskevia uskomuksia, joista emme saa kiinni, ellemme ala kuunnella itseämme. Tervamäen omia esimerkkejä on helppo peilata kenen tahansa elämään. Hän esimerkiksi kertoo, kuinka hänen päässään lymysi pitkään ankara balettiopettaja. Sisäisestä kriitikosta eroon pääseminen vaati tietoista, positiivista muutosta tapaan, jolla Tervamäki itseään puhutteli. Illan esiintyjä

6

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

kehottaakin kuuntelemaan, millaista tarinaa itsestämme kerromme.

– Meillä jokaisella on mahdollisuus valita näkökulmamme.

Tervamäki muistuttaa myös, että välillä on hyvä kysyä itseltään, mistä itsessä pitää ja missä on hyvä. Kun tähdätään huipulle, kiinnitetään huomiota juuri vahvuuksiin: kukoistuksen salaisuus ei ole se, että hioo jatkuvasti heikkouksiaan. Vahvuudet on tunnettava myös, kun lähdetään rikkomaan omia rajoja.

ÄLÄ RIKO ITSEÄSI, VAIKKA RIKOT RAJOJA Uuden oppimiseen kannattaa Tervamäen mukaan suhtautua mainos-

”Meillä jokaisella on mahdollisuus valita näkökulmamme.” lausetta mukaillen: koska olen sen arvoinen – ei siksi että minun täytyy.

Kyky oppia ja kasvaa on valtava, mutta samalla on muistettava pitää huolta omista voimavaroistaan.

Miten siis varmistaa, ettei rajoja rikkoessaan riko itseään? Apuna itsetuntemuksen parantamisessa voivat olla esimerkiksi temperamenttitutkimukset. Kun tuntee

Vuonna 1953 HKKK:sta valmistuneet!

Kurssitapaaminen järjestetään tiistaina 9.5.2017 kello 12 Helsingin Suomalaisella Klubilla. Tule mukaan ja ilmoittaudu Antti Heleniukselle, p. 050 1997 tai heleniukset@pp.inet.fi.

Paljasta laatuopetus!

SUOMEN EKONOMIEN OPETUSPALKINTO

Helsinkiläiset Iris Jämsä (oik.) ja Sonja Paju vaikuttuivat Minna Tervamäen esityksestä. Mieleen jäi esimerkiksi se, että itseltään voi vaatia paljonkin, mutta ratkaisevaa on, millä sävyllä vaatimukset itselleen esittää.

oman temperamenttinsa, pystyy johtamaan itseään vahvemmin. Silloin on tunnistettava ne asiat, jotka tukevat juuri omaa hyvinvointia.

Tervamäki itse tarvitsee omaa aikaa ja yksinoloa. Jollekin toiselle palauttavampaa voi olla vaikka shoppailukierros tai illan­istujaiset ystävien kanssa.

PERHEVASTUUT PUHUTTIVAT Ekonomit Iris Jämsä ja Sonja Paju olivat naistenpäivän tapahtumasta otettuja. Jämsä tiivisti tunnelmat sanomalla, että kaikki kolahti. Pajua puhuttelivat erityisesti itsetuntemuksen ja kriittisyyden teemat.

Itseltä saa vaatia, mutta vaatimukset voi esittää itselleen eri tavoin, masentavasti tai kannustavasti.

Kummallekin ajankohtainen oli myös tilaisuuden alussa puhuneen Riikka Mykkäsen, Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikön, muistutus siitä, että perhevastuut kannattaa jakaa. Jämsä ja Paju odottavat kumpikin lasta ja pyrkivät siihen, että vanhempainvapaa jaetaan mahdollisimman paljon puolisoiden kanssa.

TUTUSTU Minna Tervamäen ajatuksiin

tarkemmin verkossa: www.ekonomilehti.fi

myönnetään tänä vuonna ansioituneelle kauppa­ tieteiden opettajalle, joka palkitaan 6 000 euron voittosummalla ja Vuoden opettajan kunnia­ nimellä.

Opetuksen laatuun vaikuttavat monenlaiset seikat, ja palkinnossa halutaan huomioida niistä mahdollisimman moni. Siksi Vuoden opettajana palkitaan henkilö, joka huomioi työssään yhtä lailla opiskelijakeskeisyyden, monipuoliset ja kehittyvät työtavat kuin opetuksen yhteyden tutkimukseen­ kin. Lisäksi painotetaan opettajan oman opetuksen aktiivista kehittämistä.

Palkinnon saaja valitaan opiskelijoiden esitys­ ten perusteella. Jokainen kylteriyhteisö voi esittää palkinnon saajaksi yhtä opettajaa. Esitys kooste­ taan yhteisössä yhteistyönä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, ja siihen liitetään perusteiden ja konk­ reettisten esimerkkien lisäksi myös lyhyt video.

Myös voittaneen esityksen tehnyt kylteriyhteisö palkitaan 1 000 eurolla.

Palkinnon teeman kautta halutaan tuoda näky­ väksi opetushenkilökunnan tekemää monipuolista työtä. Voittaja julkistetaan elokuussa kauppa­ tieteellisen alan kansainvälisessä tapahtumassa pääkaupunkiseudulla.

Digitaaliselle koulutukselle miljoonarahoitus

10 307

AKAVAN JÄSENMÄÄRÄ jatkaa

kasvuaan: jäseniä oli vuoden 2017 alussa 607 254, mikä on 10 307 jäsentä enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomen Eko­ nomit on yksi voimakkaimmin jäsenmääräänsä kasvattaneista akavalaisista liitoista. Jäsen­ määrää kasvatti myös Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n liittyminen Akavan jäsen­ järjestöksi.

40 % TILASTOKESKUKSEN uuden

­ ieto&Trendit – Talous- ja hyvin­ T vointikatsauksen mukaan nuor­ ten koulutustaso on parantunut vuosien varrella merkittävästi.

Tulosta on nostanut erityisesti naisten korkeakouluttautumi­ nen. 25–29-vuotiaista naisista 40 prosenttia ja miehistä 24 prosenttia oli vuonna 2015 suo­ rittanut korkeakoulututkinnon.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ myönsi Suomen Kauppakorkeakoulut ABS ry:lle 1 006 400 euron rahoituksen uuden liiketoimintaosaamisen digitaalisen koulutusohjelman toteuttamiseen.

Uusi koulutusohjelma on suunniteltu kaikille muille kuin kauppatieteiden koulutusohjelmissa opiskeleville yliopisto-opiskelijoille. Ohjelman myötä muiden alojen opiskelijat voivat perehtyä liiketoimintaosaamisen perusteisiin verkossa jous­ tavasti ja omien tarpeiden mukaan.

Digitaalista kokonaisuutta on valmisteltu kauppa­tieteitä opettavien yliopistojen yhteis­ työnä nyt yli vuoden ajan, ja rahoituksen myötä se saadaan pilottivaiheeseen jo tämän vuoden syyskuussa.

Haasteina kansallisessa yhteistyössä ovat muun muassa olleet toisistaan eroavat tietojärjestelmät ja toimintamallit. Kokonaisuudessa opetettavis­ ta sisällöstä vastaavat yhteistyössä useiden eri yliopistojen kauppatieteiden opettajat.

24 500 VUONNA 2016 kauppatieteitä

opiskelemaan haki 24 500 hen­ kilöä, ja opiskelemaan hyväk­ syttiin 1 471 opiskelijaa. Tämän vuoden yhteishaku päättyi huhtikuun alussa.

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

7

Opi uutta, innostu, in – Osallistu Ekonomien koulutustapahtumiin ympäri Suomen!

Ammatillisen kehittymisen tapahtumat

Pidämme huolta osaamisestasi koko työurasi ajan. Haluamme olla tässäkin edelläkävijöitä ja tarjota teemoja, jotka parhaiten vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

Rovaniemi 25.4. Loistavan palveluelämyksen kehittäminen

Jyväskylä 3.5. Rakentava vuorovaikutus ja yhteistyötaidot

Turku 27.4. Lisämyynnillä huipputuloksiin

Lahti 10.5. Työn murros - miten asiantuntijatyö uudistuu?

Kouvola 10.5. Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen

Helsinki 11.5. Lisämyynnillä huipputuloksiin 8.6. Talouden tunnusluvut tutuiksi

Joensuu

Savonlinna

27.4. Työn murros - miten asiantuntijatyö uudistuu?

16.5. Strategian kirkastaminen ja yhteisen tavoitteen luominen

nspiroidu

[ UUTISSALDO ]

Tutkimus: yrittäjyyttä voisi edistää toimijalähtöisesti FM KIRSI PEURA tuo tuoreessa väitöksessä esiin yksipuo-

EkonomiEsimies

– Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin Esimiehille ja esimiestehtäviin haluaville Koulutusten kantavana perusajatuksena on hyvä ja kestävä johtaminen. Työskentelytapa on coachaava ja kysymyksiä herättävä. Yhtä oikeaa vastausta ei useinkaan ole, vaan autamme sinua löytämään oman esimiesidentiteettisi sekä tapasi toimia ja kehittyä.

Johtajaksi ei kasveta päivässä, vaan työssä kehitytään joka päivä. EkonomiEsimies-koulutuksesta voit poimia itsellesi sopivat palat tai osallistua kaikkiin.

lisen lähestymisen yrittäjyyden tukemiseen. Yksipuolisella opetuksella Peura tarkoittaa, että merkittävä osa yrittäjyyden tukemisesta on rakenteellista tukemista, kuten toimintaympäristöjen rakentamista tai koulutuksen ja rahoituksen tukemista.

Yrittäjien tukeminen yksilötasolla on jäänyt vähemmälle.

Tutkimusta varten haastateltiin yrittäjyyden parissa työskenteleviä eri alojen ammattilaisia ja analysoitiin haastattelujen kautta henkilöiden kokemuksia yrittäjyydestä ja motivaatioista.

Väitöskirjassa havaittiin, että voisi olla hedelmällistä tukea yrittäjyyttä aiempaa monipuolisemmin huomioimalla toimijoiden erilaiset, henkilökohtaiset kontekstit ja tilanteet.

Väitös Exploring agency in entrepreneurship development A narrative approach hyväksyttiin helmikuussa Turun kauppakorkeakoulussa.

Tutustu kokonaisuuteen tarkemmin:

ekonomit.fi/ekonomiesimies

Nimityksiä Ekonomeissa

Helsinki

TYÖMARKKINAYKSIKÖSSÄ asiamiehenä on aloittanut OTM

29.8.-19.12. Ryhmäcoaching

Podcastit - soundcloud.com / Suomen Ekonomit

Ted Apter. Oikeustieteen maisterin tutkinnon lisäksi hän on suorittanut EU-politiikan maisteritutkinnon London School of Economics and Political Science -yliopistossa. Apter on opiskeluaikanaan toiminut lukuisissa luottamustehtävissä muun muassa Akavan opiskelijoiden puheenjohtajana.

Sari Ajanko: Voiko moninaisuutta johtaa?

OIKEUDELLISISSA PALVELUISSA työsuhdelakimiehinä ovat aloittaneet OTM, VTM Katariina Harju ja OTM Noora Yli-Huumo.

Harju siirtyi Ekonomeihin Tasa-arvovaltuutetun toimistosta tarkastajan tehtävästä. Yli-Huumo on aiemmin työskennellyt lakimiehenä Ammattiliitto PRO:ssa.

HR-ASIANTUNTIJANA Suomen Ekonomeissa on aloittanut

Päiväkoulutus

Podcast

Iltakoulutus

Maksullinen

Coaching

Jäsenmaksuun kuuluva

Tutustu tarkemmin kevään 2017 kattaukseen ja ilmoittaudu:

ekonomit.fi/ tapahtumat

KTM Katariina Roitto. Hän on aiemmin työskennellyt Deloitte & Touche Oy:ssä HR Advisor/ Senior HR Advisorin tehtävissä.

Haussa paras tapa ylläpitää ammattitaitoa OMAN AMMATTITAIDON JA OSAAMISEN kehittäminen on koko työuran kestävä haaste. Organisaatioissa osaamisen kehittämistä tuetaan monenlaisin keinoin, esimerkiksi kannustamalla henkilöstöä kouluttautumaan, järjestämällä sparrausta tai mentorointia sekä selvittämällä systemaattisesti osaamistarpeita ja olemassa olevaa osaamista.

Suomen Ekonomit palkitsee 10 000 eurolla pk-yrityksen tai vastaavan kokoisen yhteisön, jossa osaamisen kehittämiseen on löydetty kiinnostavin ratkaisu. Kilpailu oli avoinna 20.3. saakka, ja ekonomiyhdistykset voivat esittää palkinnon saajaa 18.4. saakka. Osaamisen kehittämisen palkinto luovutetaan liittokokouksessa 20.5.

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

9

TEKEEKÖ TRUMP PROTEKTIONISMISTA SALONKIKELPOISTA? Vapaakauppa on joutunut vastatuuleen.

Trumpin kauppapolitiikka ja Brexit lisäävät entisestään protektionismia maailmassa.

Ilmiö näkyy myös EU:n sisällä ja heijastuu suomalaisyrityksiin asti.

ISTOCKPHOTO

TEKSTI MIKKO HUOTARI KUVAT VESA TYNI, MIIKA KAINU JA ALEKSI POUTANEN

10

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

11

O

len iloinen, että Tyynenmeren vapaakauppasopimus TPP on kuollut ja kuopattu.”

Näin sanoi yhdysvaltalainen senaattori Bernie Sanders, kun presidentti Donald Trump allekirjoitti määräyksen vetäytyä TTP-sopimuksesta 23. tammikuuta.

Asetelma on erikoinen, koska Sanders yritti päästä demokraattien presidenttiehdokkaaksi viime vuoden vaaleissa. Sanders kampanjoi huomattavan vasemmistolaisilla teemoilla ja hävisi niukasti demokraattien presidenttiehdokkuuden Hillary Clintonille. Sanders taisteli tiukasti Trumpin näkemyksiä vastaan muilla politiikan alueilla, mutta Trumpin lailla hän kampanjoi voimakkaasti vapaakauppasopimuksia vastaan.

Trumpin valinnan ratkaisi Yhdysvaltojen Keskilännen työväestö, joka käänsi selkänsä demokraattiehdokkaalle. Ruostevyöhykkeeksi (rust belt) kutsuttu alue on viime vuosikymmeninä menettänyt paljon hyväpalkkaisia teollisuuden työpaikkoja.

Katkeroituneet, työnsä menettäneet ihmiset ovat kokeneet, että globalisaatio ja kaupan vapautuminen ovat syynä elämän kurjistumiseen.

Yhdysvaltojen poliittinen tilanne on aivan uusi. ”On todella mielenkiintoista nähdä, kuinka Trump tulee onnistumaan pyrkimyksissään, koska iso osa republikaaneista on ollut vapaakaupan kannattajia”, sanoo Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku. ”Nyt republikaanien pitäisi tulla Trumpin kanssa toimeen, mutta hän ei olekaan perinteinen republikaani.”

Republikaaneilla on periaatteessa tuhannen taalan paikka tehdä mieleistänsä politiikkaa, koska heillä on värisuora: presidentin lisäksi heillä on enemmistö senaatissa ja edustajainhuoneessa. Unelma-asetelmaa hankaloittaa se tosiasia, että republikaanien omissa riveissä on hyvin erilaisia intressejä. ”Omalaatuinen kombinaatio”, Saikku pohtii. ”Trump, joka vetää omaa populistista linjaansa. Sitten on perinteisesti suuryritysten etuja ajava osasto ja näiden lisäksi uskonnolliset konservatiivit.”

Kullakin on oma agendansa, eivätkä ne välttämättä kohtaa. Trumpin kannattajajoukon ydin haluaa protektionismia ja vanhoja hyviä aikoja takaisin.

12

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

”Trump hyökkäsi vaalikampanjassaan kasvotonta kansainvälistä pääomaa vastaan, mutta hänen taustajoukoissaan on perinteisten nationalistien lisäksi myös juuri tämän suuntauksen edustajia”, Saikku sanoo. ”Todella mielenkiintoinen ja ennakoimaton kuvio.”

MITÄ ON PROTEKTIONISMI? Protektionismi on voimistunut monissa valtioissa viime vuosina.

Ennen Trumpin valintaa Iso-Britannian kansa äänesti EU-eron eli Brexitin puolesta. Brexit-tuloksen ja Trumpin menestyksen taustalla on samankaltaisia syitä. Kummassakin pelkona on, että työpaikat ja hyvinvointi katoavat muualle tai muualta tuleville ihmisille.

Protektionistista politiikkaa voidaan harjoittaa muun muassa tulleja nostamalla ja tuotteisiin liittyvää sääntelyä lisäämällä. ”Protektionismissa yritetään suojata kotimaista tuotantoa ja siihen liittyviä työpaikkoja ulkoiselta kilpailulta”, sanoo Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. ”Koetaan, että ulkomainen kilpailu on esimerkiksi epäreilua.”

Protektionismi aiheuttaa Vihriälän mukaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Protektionismin kohteeksi joutuneet maat turvautuvat vastatoimenpiteisiin suojatakseen omaa tuotantoaan, mikä johtaa kaupankäynnin vähenemiseen. Työnjakokaan ei toimi yhtä hyvin kuin vapaissa olosuhteissa. ”Tämä vähentää tuottavuutta ja alentaa pitkällä aikavälillä elintasoa kaikissa maissa”, Vihriälä sanoo.

Kaupan esteiden lisääminen nostaa myös kuluttajahintoja. Kun tarjolla on halvimman tai parhaimman tuotteen sijaan vain kotimainen tuote, kilpailu vähenee ja hinnat nousevat. Kuluttajahintojen nouseminen taas heikentää ostovoimaa.

PROTEKTIONISMIN AALTO Maailmantaloudessa protektionismi on lisääntynyt jo ennen Trumpia ja Brexitiä. Finanssikriisi on heikentänyt monien maiden talousnäkymiä.

Kun talousnäkymät heikkenevät, valtiot usein pyrkivät suojaamaan omaa markkinaansa, vaikka se voi pitkällä aikavälillä aiheuttaa maan taloudelle enemmän vahinkoa kuin etuja. ”Vuonna 2009 Maailman kauppajärjestö WTO alkoi seurata uusien kaupan esteiden syntymistä.

Kaikki G20-maat sitoutuivat siihen,

"ON MIELENKIINTOISTA NÄHDÄ, KUINKA TRUMP TULEE ONNISTUMAAN, KOSKA ISO OSA REPUBLIKAANEISTA ON OLLUT VAPAAKAUPAN KANNATTAJIA." MIKKO SAIKKU, YHDYSVALTAIN TUTKIMUKSEN PROFESSORI, HELSINGIN YLIOPISTO

että ei lähdetä protektionismin ja kauppasodan tielle. Sitoumuksista huolimatta linja ei ole pitänyt”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen.

Vapaakauppa on ollut vastatuulessa. Kaupan vapauttaminen ei ole edennyt pitkään aikaan, ja samaan aikaan protektionismi on lisääntynyt. Kunnianhimoiset vapaakauppasopimukset TTIP ja TPP muuttuivat utopistisiksi Trumpin astuessa vallankahvaan. Tosin eurooppalaiset torppasivat TTIP:n etenemisen jo ihan omalla porukalla.

Viime vuosina kotimarkkinoiden suojelua ovat harjoittaneet isot kehittyvät markkinat, kuten Kiina, Venäjä, Indonesia ja Intia. ”Esimerkiksi Venäjällä astui vuoden alussa voimaan tuonninkorvausohjelma, joka tarkoittaa käytännössä kotimaisten yritysten suosimista julkisissa hankinnoissa”, Turtiainen kertoo.

Nyt venäläiset yritykset saavat julkisissa hankinnoissa 15 prosentin hintaedun suhteessa ulkomaalaisiin kilpailijoihin. Tavoitteena on asettaa tuonti heikompaan asemaan ja yrittää kehittää paikallista valmistusta. ”Se on kuitenkin verovarojen tehotonta käyttämistä ja kallis tapa yrittää lisätä työllisyyttä kotimaassa”, Turtiainen pohtii.

Nykypäivänä protektionismi on suurelta osin myös muuta sääntelyä kuin perinteistä tullien nostamista.

Ulkomaalaisia yrityksiä pyritään lainsäädännöllä asettamaan kotimaisia yrityksiä heikompaan asemaan. ”Hirveä määrä byrokratiaa kasataan yrityksien eteen”, Turtiainen sanoo. ”Etenkin pienemmille vientiyrityksille byrokratiavuori

Protektionismi on nykyään paljon muutakin kuin tullien nostamista, kuvaa Saila Turtiainen.

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

13

voi olla niin korkea, että sitä ei edes yritetä ylittää.”

SALONKIKELPOINEN PROTEKTIONISMI Yhdysvallat on vielä toistaiseksi maailman suurin talous, joten sen kauppapolitiikalla on suuri vaikutus myös muihin talouksiin. ”Viime vuosikymmeninä Yhdysvallat on pääasiassa ollut kaupan vapauttamisen eteenpäin vievä voima, ja se on taistellut kaupan esteitä vastaan etenkin kehittyvissä maissa, joissa niitä syntyy paljon”, Turtiainen sanoo. ”Jos Yhdysvallat jatkossa alkaa rakentaa kaupan esteitä, se tekee protektionismista entistä hyväksyttävämpää, ikään kuin salonkikelpoista. Muutkin alkavat suojata omia markkinoitaan.”

TPP:stä irtaantumisen lisäksi Trump haluaa neuvotella Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTAn uusiksi. Tässä ei ole sinänsä mitään uutta, koska myös Barack Obama halusi neuvotella sen uudelleen. Hän tosin olisi tehnyt sen TPP:n kautta, koska NAFTA-maat olivat TPP-sopimuksessa osallisina. ”Vapaakauppasopimuksien päivittäminen on ihan normaalia, mutta Trumpin tapa toimia on huolestuttava. Hän uhkailee muut neuvottelupöytään ja sanoo, että nykyinen sopimus ei ole Yhdysvaltojen edun mukaista”, Turtiainen sanoo. ”Jos sopimuksesta ei saada parempaa, Trump uhkaa vetäytyä sopimuksesta.”

Meksikon kanssa kauppasopimuksien neuvotteleminen tulee olemaan kivinen tie, koska sivistynyt keskustelu on ollut Trumpin lausun-

"JOS YHDYSVALLAT JATKOSSA ALKAA RAKENTAA KAUPAN ESTEITÄ, SE TEKEE PROTEKTIONISMISTA ENTISTÄ HYVÄKSYT­ TÄVÄMPÄÄ."

SAILA TURTIAINEN, KAUPPAPOLITIIKAN ASIANTUNTIJA, ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO

14

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

noista kaukana. Hän on uhkaillut Meksikon tuonnille kohtuuttomia tulleja, jos naapurimaa ei tanssi hänen pillinsä mukaan.

Kaiken huipuksi Trump on vähätellyt WTO:n asemaa. Tuoreen kauppapoliittisen agendansa mukaan Trumpin hallinto valmistautuu kyseenalaistamaan järjestön roolia.

Näin Trump asettaa kansainvälisen yhteistyön ja Yhdysvaltain itsemääräämisoikeuden vastakkain. ”Jos Yhdysvallat sivuuttaa sitoumuksiaan WTO:ssa eivätkä kunnioita sitä, mitä on yhdessä sovittu, miksi muutkaan kunnioittaisivat sitä enää sen jälkeen?” Turtiainen pohtii. ”Sellainen tilanne voisi johtaa kauppasotaan.”

MAHDOTON PALUU VANHAAN Trumpin protektionistinen linja on paluuta vanhaan. Yhdysvalloilla on historiassaan pitkät protektionistiset perinteet. ”1800-luvulla britit olivat taloudellisesti ylivoimaisia tuotantoedellytyksien ja kaupan suhteen”, sanoo professori Mikko Saikku.

Yhdysvalloissa kongressi sääti vuonna 1816 tariffilain, jonka tarkoituksena oli suojella kotimaan tuotantoa merentakaiselta kilpailulta. Hyvin voimakas tariffipolitiikka jakoi mielipiteitä jo silloin. ”Tariffipolitiikka liittyi voimakkaasti myös etelän ja pohjoisen väliseen kahtiajakoon ja oli siten osasyy Yhdysvaltain sisällissotaan”, Saikku sanoo.

Protektionistinen kauppapolitiikka luotiin suojaamaan pohjoisvaltioiden kehittyvää teollisuutta. Etelävaltioilla puolestaan oli tarve kaupan esteiden purkamiseen, kun briteille myytiin puuvillaa ja heiltä hankittiin edullisia teollisuustuotteita. ”Esimerkiksi presidentti Abraham Lincoln oli kovien tariffien kannalla”, Saikku sanoo.

Yhdysvaltojen kauppapoliittinen linja jatkui pääasiassa protektionistisena toiseen maailmansotaan asti.

Sen jälkeen tilanne muuttui täysin. ”Vanhat kilpakumppanit olivat sodan jäljiltä huonossa taloudellisessa kunnossa, ja Yhdysvallat oli ylivoimainen. Muuttuneessa tilanteessa Yhdysvaltojen etu oli, että heidän tuotteensa pääsisivät mahdollisimman liukkaasti markkinoille.”

Vuonna 1947 allekirjoitettiin GATT-sopimus, joka oli tulleja ja kaupankäyntiä koskeva yleissopimus. Kaupan vapautuminen sai

vauhtia, kun Maailman kauppajärjestö WTO perustettiin vuonna 1995. Lisäksi vuotta aikaisemmin oli astunut voimaan Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTA. Se on kauppaa vapauttavilta vaikutuksiltaan verrattavissa Euroopan unionin sisämarkkinoihin.

DUUNARI KÄÄNTÄÄ KELKKANSA Professori Mikko Saikku oli Yhdysvalloissa jatko-opiskelijana 1990-luvun alkupuolella, kun NAFTA-neuvotteluja käytiin. ”Presidentti Bill Clintonin kaudella maalailtiin aika ruusuisia kuvia työpaikkojen säilymisestä”, Saikku muistelee. ”Nyt myöhemmin on ymmärrettävää, että pettymys oli aikamoinen, kun työpaikkoja esimerkiksi autoteollisuudesta siirtyi Meksikoon.”

Ongelma on ilmeinen. Kaupan vapautuminen ja globalisaatio ovat lisänneet kansantalouksien vaurautta, mutta ne eivät ole kohdelleet kaikkia yhtä hyvin. Tyytymätön kansanosa on katkeroitunut, ja populististen poliitikkojen on ollut helppo tarttua tähän täkyyn. Ilmiö näkyy muuallakin kuin Yhdysvalloissa. Trumpin valinta saattaa silti olla dramaattisin, koska Yhdysvalloissa perinteiset vasemmistoäänestäjät hyppäsivät oikeistolaisen populistin ja show-miehen­ kelkkaan. ”Yhdysvalloissa yhteiskunnan turvaverkot ovat paljon heikommat kuin Euroopan unionissa tai varsinkaan pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa”, Saikku selittää. ”Kun joutuu hyväpalkkaisesta teollisuustyöpaikasta hampurilaisbaarin kassalle minimipalkalla, joutuu samalla luopumaan sairausvakuutuksestaan.

Myöskään ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei ole.”

ARVOKETJUT HAJALLAAN Vaikka Trumpin politiikka voi vaikuttaa monin kohdin hyvin tempoilevalta ja ennalta-arvaamattomalta, hän on ollut protektionististen ajatuksiensa kanssa johdonmukainen jo 1980-luvulta asti. ”Trumpin ajatusmaailma perustuu vanhakantaiseen merkantilismiin”, Saila Turtiainen sanoo.

Merkantilismi on kauppa- ja teollisuuspolitiikan suuntaus, jota harjoitettiin 1500-luvulta 1800-luvulle. Taustalla vaikutti uskomus siitä, että maailman varallisuus on vakio, joten yksien voitto on toisten tappio.

Mikko Saikun mukaan Yhdysvaltojen protektionistinen linja on paluuta vanhaan.

Talous nähtiin nollasummapelinä.

Merkantilismissa tavoitteena on siis ylijäämäinen kauppatase: viennin pitää olla suurempi kuin tuonnin.

Tämä saavutetaan muun muassa tariffeilla ja kauppakielloilla.

Nykyaikaisten näkemyksen valossa merkantilismilla mennään lähinnä metsään. Sen sijaan vireä kaupankäynti hyödyttää kaikkia kauppaa käyviä maita. Monien maiden sisäpolitiikassa protektionismi saa kuitenkin kannatusta, koska oman markkinan suojaaminen on helposti myytävä ajatus, joka myös nostaa kansallista itsetuntoa.

Onko protektionismi ollut milloinkaan hyvää kauppapolitiikkaa, Saila Turtiainen? ”Aikaisemmin historiassa on ollut helpompi suojata kotimaista tuotantoa ilman, että se aiheuttaa taloudellista vahinkoa omalle maalle”, Turtiainen vastaa. ”Tänä päivänä arvoketjut ovat hajallaan, ja yritykset toimivat monissa maissa. Siksi valmistus on riippuvainen siitä, että kauppa kulkee.”

Euroopan vaikea vuosi EUROOPASSA ÄÄNESTETÄÄN tänä vuonna useissa tärkeissä vaaleissa.

Monissa maissa liberaalin demokratian haastajiksi ovat nousseet populistiset puolueet.

Ranskassa järjestetään toukokuussa presidentinvaalit. Maahanmuuttovastaisen oikeistopopulistin Marine Le Penin suosio on kasvanut, ja muiden puolueiden ehdokkaat vaikuttavat kisassa yllättävän vaisuilta.

Saksassa järjestetään syyskuussa liittopäivävaalit. Suuret puolueet eli kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit tulevat todennäköisesti pysymään kärkikaksikkona, mutta kolmanneksi suurimmaksi voi nousta oikeistopopulistinen ja maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD).

Jos Ranska valitsee presidentikseen Le Penin, seuraukset Euroopan unionille ovat arvaamattomat. Le Pen liputtaa EU-eron puolesta ja on kertonut kannattavansa samanlaista protektionismia, jota Donald Trump ajaa.

Kuinka protektionistinen politiikka on-

nistuisi EU:ssa, jolla on yhteinen kauppapolitiikka? ”EU:lla on yhteinen sisämarkkina, eli EU:n sisällä ei periaatteessa ole kaupan esteitä. Tosin kyllä niitä sääntelyn seurauksena on jonkin verran, ja niitä pitää yrittää poistaa. Tämä olisi ensimmäinen uhanalainen asia”, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä pohtii.

Myös unionin yhteinen kauppapolitiikka on uhanalainen. ”Jos jokin maa, esimerkiksi Ranska Le Penin tullessa valtaan, haluaisi aivan omanlaistaan kauppapolitiikkaa, niin kyllä se tarkoittaisi jossain mielessä EU:n loppua. Ei se sovi tähän kokonaisuuteen, että yksi maa ottaa ihan erilaisen linjan suhteessa jäsenmaihin ja ulkomaailmaan.”

Vihriälän mielestä Le Pen olisi uhka EU:lle myös monista muista syistä. Le Pen on muun muassa halunnut järjestää kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä. ”Jos Ranska eroaa EU:sta, niin EU lakkaa olemasta siinä mielessä kuin se on ymmärretty.”

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

15

Markkinakohtaisen tuotannon organisoiminen rasittaa pieniä yrityksiä suhteessa enemmän kuin suuria, Vesa Vihriälä sanoo.

16

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

"NETTOVAIKUTUS KAUPAN VÄHENEMISESTÄ ON KAIKILLE KANSAN­ TALOUKSILLE KAIKEN KAIKKIAAN KIELTEINEN." VESA VIHRIÄLÄ, TOIMITUSJOHTAJA, ETLA

Turtiainen ei usko, että Trump pystyy rajoittamaan tuontia Yhdysvaltoihin aiheuttamatta vahinkoa kotimaisille yrityksille.

Myös Etlan Vesa Vihriälä on samoilla linjoilla. Protektionismilla saadaan hyötyä vain harvoille. Ketkä siis ovat voittajia protektionismissa? ”Periaatteessa Yhdysvallat voi saada takaisin joitakin työpaikkoja, joita suojataan ulkomaalaiselta kilpailulta, koska ulkomaisen kilpailun heiketessä tuotanto Yhdysvalloissa muodostuu kannattavammaksi.”

Tappiota kärsivät ensimmäiseksi ne yritykset ja kuluttajat, jotka ovat hyötyneet ulkomaisesta tuonnista. ”Pitkällä aikavälillä kansantaloudet sopeutuvat protektionismiin eri tavoin, mutta nettovaikutus kaupan vähenemisestä on kaikille kansantalouksille kaiken kaikkiaan kielteinen”, Vihriälä sanoo.

EUROOPPA BREXITIN JÄLKEEN Iso-Britannian ero Euroopan unionista lähenee päivä päivältä. Brexit tulee luomaan merkittäviä kaupan esteitä Eurooppaan. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, mitä ne ovat.

Iso-Britannian eroilmoituksen jälkeen varsinainen eroprosessi lähtee käyntiin kesäkuussa, ja neuvottelut pitäisi käydä kahdessa vuodessa.

Käytännössä neuvotteluihin jää aikaa vain puolitoista vuotta, koska EU tarvitsee puoli vuotta neuvottelujen lopputuloksen käsittelyyn. ”Voimme arvata, että se on käytännössä mahdoton tehtävä”, Turtiainen sanoo. ”Briteillä on suuri byrokraattinen sotku hoidettavana.

Ja tässä vaiheessa heidän osaamisensa on iso kysymysmerkki, koska heillä ei ole kauppaneuvottelijoita.

Vapaakauppasopimusten laatiminen on ollut ulkoistettuna EU:lle.”

Brexitin vaikutukset tuntuvat myös Suomen talouselämässä.

Turtiainen arvioi, että suorien vaikutuksien osalta Suomi ei ole suurin kärsijä, mutta epäsuorien vaikutuksien kautta ilmiö on negatiivinen ja merkittävä.

Heti Brexit-kansanäänestyksen jälkeen uumoiltiin, että britit voisivat pysyä osana EU:n sisämarkkinoita, mutta nyt Iso-Britannia on osoittanut haluavansa niin sanotun kovan Brexitin (Hard Brexit) eli jäädä sisämarkkinoiden ulkopuolelle. ”Brexitin vaikutukset riippuvat siitä, minkälainen sopimus brittien kanssa saadaan neuvoteltua.”

Toinen suuri kysymys suomalaisten kannalta on, minkälaiseksi EU ja sen kauppapolitiikka asettuvat Brexitin jälkeen. ”Iso-Britannia on ollut Suomen kanssa samoilla linjoilla kauppapolitiikassa, eli on haettu kaupan vapauttamista ja parempaa säätelyä”, Turtiainen sanoo.

Etenkin eteläisessä Euroopassa on suosittu protektionistisempia linjauksia kuin Iso-Britanniassa ja Suomessa.

Iso-Britannia on Suomelle seitsemänneksi tärkein vientimarkkina.

Suomesta viedään Britteihin muun muassa metsä-, konepaja- ja kemianteollisuuden tuotteita. Briteistä puolestaan tuodaan kuluttajahyödykkeitä, kuten autoja ja lääkkeitä.

PROTEKTIONISMI VOI TUODA PK-YRITYKSILLE VAIKEUKSIA Myös Yhdysvaltojen kauppapolitiikan linjaukset vaikuttavat Suomeen, koska Yhdysvallat on tärkeä kauppakumppani. ”Kun tarkastellaan arvonlisän vientiä, ei pelkästään bruttovientiä, niin Yhdysvallat on Kiinan rinnalla Suomen tärkein vientimarkkina”, Vihriälä sanoo.

Pieni talous on riippuvaisempi kansainvälisestä vaihdannasta kuin suuri talous. Viennin osuus bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia. Protektionismin lisääntyminen voi luoda uusia haasteita jo nyt nahkeasti pyörivälle viennille. ”Toisaalta nämä ilmiöt eivät kosketa Suomea niin voimakkaasti, jos EU:n sisälle ei tule kaupan esteitä”, Vihriälä pohtii. ”EU:n vuoksi voimme pitää omaa kotimarkkinaamme pelkästään Suomea laajempana.”

Kaupan esteiden purkaminen on erityisen merkittävää ulkomaille suuntautuville pk-yrityksille. Protektionismi on puolestaan myrkkyä.

Tariffeja haitallisempia voivat olla

maakohtaiset lainsäädännölliset muutokset, jotka lisäävät tuotannolle maakohtaisia vaatimuksia. ”Yrityksillä täytyy olla juristeja ja insinöörejä, jotka osaavat suunnitella, miten eri markkinoille tuotteet valmistetaan ja miten täytetään erilaiset vaatimukset”, Vihriälä sanoo. ”Se on kallista, eikä pk-yrityksillä välttämättä ole sellaista osaamista.”

Isoille yrityksille markkinakohtaisen tuotannon organisoiminen ei ole suhteessa yhtä suuri rasite kuin pienille. ”Monikansallisilla yrityksillä on tuotantoa eri maissa, ja ne pystyvät sen avulla sopeutumaan paremmin tilanteeseen, jossa säännöt ovat eri maissa hieman erilaisia”, Vihriälä sanoo.

MITÄ SUOMALAISET VOIVAT TEHDÄ?

Suomi on pieni avoin talous, joka on monella tapaa riippuvainen muusta maailmasta. Mitä suomalaiset voivat tehdä, jos protektionismi kasvaa ja lyö kapuloita viennin rattaisiin? ”Suomi voi yrittää vaikuttaa osana kansainvälistä yhteisöä niissä neuvottelupöydissä, joissa on osallisena”, Vihriälä vastaa. ”Voimme puhua ja äänestää vapaamman kaupankäynnin puolesta.”

Vihriälä korostaa, että Suomen täytyy pitää omasta taloudestaan mahdollisimman hyvää huolta. ”Meidän on tuotettava hyvälaatuisia tuotteita, hyödynnettävä uutta teknologiaa ja pidettävä kustannustaso kilpailukykyisenä. Jos nämä toteutuvat, voimme pärjätä vähän huonommissakin oloissa.”

Turtiaisen mukaan EU on nyt vapaakaupan merkittävin puolestapuhuja. ”Vaikka Iso-Britannia ja Yhdysvallat haluaisivat käpertyä sisäänpäin, niin edelleen on paljon maita, jotka haluavat poistaa kaupan esteitä”, Turtiainen sanoo.

Tällä hetkellä EU:lla on käynnissä toistakymmentä vapaakauppasopimusneuvottelua eri tahojen kanssa. ”Näiden kanssa voitaisiin yrittää edetä mahdollisimman nopeasti ja jättää Yhdysvallat rannalle ruikuttamaan”, Turtiainen pohtii. ”Jos me kykenemme etenemään kaupan vapauttamisessa, niin uskon, että pragmaattinen Yhdysvallat huomaa pian jäävänsä tappiolle. Se pakottaa heidät takaisin neuvottelupöytään."

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

17

”Jag tror starkt på att våga”

UUSI TYÖ

EM Christel Tjeder, 58 Senior Manager Nordic & Ireland, HR & Communication, Whirlpool Nordic > COO, Hanken & SSE Executive Education

TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT ANNI KOPONEN, MIIKA KAINU JA ERIK LÄHTEENMÄKI

C

hristel Tjeder tillträdde som operativ chef på Hanken & SSE Executive Education med en bred internationell karriär i bakfickan. ”De senaste 15 åren på Whirlpool Nordic var en spännande resa. Jag hade jobbat som freelance med olika projekt efter föräldraledigheten och hoppade in hos Whirpool Nordic för att göra sommarkampanjerna och fastnade.” År 2010 genomfördes en stor omorganisering på Whirlpool och alla stödfunktioner centraliserades till Sverige. ”I samband med ett företagsköp blev det slutligen nödvändigt att ha HR-chefen i Stockholm och då prioriterade jag familj, vänner och mitt liv här i Finland. Efter det höll jag ett sabbatsår, städade i skåp och skalle och hittade nya utmaningar med bl.a. styrelseuppdraget i Finlands Ekonomer.”

I somras hörde Tjeder om befattningen på Hanken & SSE och sökte den. Som operativ chef kommer hennes erfarenheter från ett multinationellt företag nu väl till pass. ”Jag jobbar med ett team av projektledare och programdirektörer, koordinerar resurser, är med i planering och design, följer upp program och kvalitet för att säkra att vi både möter och överträffar kundernas förväntningar. Jag har också en del administrativa och finansiella uppgifter.”

Hanken & SSE är ett bolag samägt av Svenska handelshögskolan och Handelshögskolan i Stockholm och levererar ledarskapsutbildning i och utanför Norden. ”Vi har både företagsspecifika skräddarsydda program och flerföretagsprogram med ett givet innehåll. Strategic Market Shaping SMASH, startade i februari. Det fokuserar på att ge redskap åt företag att experimentera och hitta nya idéer för organisk tillväxt.

Ett annat intressant program är Business Lead, som vi körde i fjol för asylsökande med akademisk bakgrund. I år erbjuds programmet för personer som fått uppehållstillstånd. Känns fint att jobba för en organisation som också sysslar med frågor kring gemensamt ansvar.”

Christel Tjeder rekommenderar varmt var och en att se vilka möjligheter som öppnar sig bakom hörnet. ”Jag tror starkt på att våga. När jag stannade hemma sex år och skötte våra tre barn och därefter jobbade deltid några år, undrade många hur det skulle gå med min karriär. Jag har inte ångrat beslutet och känner att jag haft lyckan att få syssla med sånt jag trivts med och dessutom fått möjligheter att lära mej nya saker på vägen.”

OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: PAULA.RISTIMAKI @OTAVAMEDIA.FI

PLOCK UR CHRISTELS KARRIÄR

1981

1999–2000

utexamineras från Hanken med marknadsföring och företags­ administration som huvudämne

Brand Manager, Finland, Whirlpool Nordic

2004–07

2007–15

Marketing Manager Nordic & Nordic Leadership Team Member, Whirlpool Nordic

Senior Manager Nordic 2007–2012 Senior Manager Nordic & Ireland 2012–2015 HR & Communication, Whirlpool Nordic

1977

1982–85

1992–99

2000–04

2006–07

2016–

inleder studierna vid Hanken

Account Manager, Taucher Studio Oy

projektledare bland annat hos Remy Finland, Falck Security, Maximedia, Nokia, Esbo stadsteater, Europeiska säkerhetskonferensen

Brand Manager, Nordic, Whirlpool Nordic

mentor, Ekonomföreningen Niord

• COO, Hanken & SSE Executive Education • medlem i förvaltningsrådet, Finnvera Oyj • styrelsemedlem, II vice ordförande, Finlands Ekonomer • mentor, Suomen Mentorit ry

18

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Tähteyden ytimessä KTK Niko Nordström, 48 Warner Finlandin toimitusjohtaja > President of Warner Music Australasia YHTIÖ, JOLLA ON kirkkaimmat tähdet ja suurimmat hitit,

Paluu ydinbisnekseen KTM Marika Kauranen, 42 Helsinki Mission markkinointipäällikkö > Arvato Finance Suomen markkinointipäällikkö MARIKA KAURANEN SIIRTYI maaliskuun alusta vastaamaan Arvato

Finance Suomen markkinoinnista ja brändin rakentamisesta. ”Tehtävä on uusi Suomessa. Oli kutkuttava tunne palata takaisin kansainväliseen bisnekseen, jonka parissa aloitin uraani. Ympyrä sulkeutuu”, hän kuvaa.

Paluuladulle bisnesmaailmaan Kauranen lähti Helsinki Missiosta, jossa hän vastasi koko organisaation varainhankinnasta. Hän ehti myös työskennellä Kirkon Ulkomaanavussa vastaten suurlahjoituksista ja yritysyhteistyöstä. Molemmilla brändeillä on vahva asema yhteiskunnassamme, ja organisaatioissa työskentelee huippuammattilaisia koko sydämellään. ”Halusin tehdä jotain merkityksellistä, jossa voisin myös hyödyntää osaamistani liike-elämästä. Kokemus oli rikastuttava. Katselen maailmaa nyt erilaisten lasien takaa”, hän kertoo siirtymästään non­profitorganisaatioiden varainhankintaan äitiys- ja perhevapaiden jälkeen.

Yhdeksi hienoimmista hetkistä edellisissä tehtävissään Kauranen nostaa vierailun Kambodzaan tutustumaan Kirkon Ulkomaanavun ja Naisten Pankin työhön. ”Näin, mihin hankkimani lahjoitukset käytettiin. En koskaan unohda niitä vähävaraisia tyttöjä, jotka pääsivät Naisten Pankin tuella opiskelemaan. Kahden pienen tytön äidille se oli koskettava kokemus.”

Tähtihetkeksi Helsinki Missiossa hän nimeää Joulun tähdet -hyväntekeväisyyskonsertin, jolla kerättiin varoja yksinäisille vanhuksille yhdessä Suomen johtavien artistien kanssa. ”Produktiossa syntyi valtava innostus tehdä yhdessä hyvää!”

Paluu bisnesmaailmaan kuitenkin kiehtoi pohjalaisen yrittäjäperheen tytärtä, joka jo 13-vuotiaana teki töitä äitinsä vaateyrityksessä.

Kauranen toteaa olevansa pohjimmiltaan markkinointi- ja myynti-ihminen. Brändin rakentaminen tuntui mielenkiintoiselta haasteelta.

Siksi hän päätyi hakemaan alan työtä Arvato Finance Finlandista.

Arvato on Euroopan johtava integroitujen taloushallinnon ratkaisujen palvelutarjoaja. Taustalla on vakavarainen saksalainen yritys Arvato Bertelsmann. ”Olin aiemmalla työurallani mukana perustamassa kansainvälisen ohjelmistofirman Finantixin Suomen tytäryritystä, ja työskentelin myös yrityksen Lontoon konttorissa. Uskon, että tämä kokemus tuo lisäarvoa uuteen työhöni.”

Digitalisaatio etenee luotijunan nopeudella myös taloushallinnon liiketoimintaprosesseihin. ”Uudessa työssäni on vahva panostus digiin, ja sillä saralla haluan koko ajan tehdä ja oppia uutta. Positio on strategisesti tärkeä, ja samalla pääsen myös tekemään käytännön markkinointia.”

voittaa pelin. Laki pätee myös musiikin digitaalisilla markkinoilla, jossa suoratoistopalvelut ovat palauttaneet bisneksen nousu-uralle 15 laskuvuoden jälkeen.

Niko Nordström on suoratoiston asiantuntijana ja artistien urien kehittäjänä ohjannut nousua Warner Music Finlandissa. Huhtikuun alusta hän on vastannut Warner Musicin Australian ja Uuden-Seelannin, maailman kuudenneksi suurimman musiikkimarkkina-alueen, bisneksestä.

Warner Music Internationalin pääjohtaja Stu Bergen kiittää Nordströmiä, joka on vajaassa kymmenessä vuodessa pystynyt tuplaamaan Warnerin markkinaosuuden.

Suomen yksikkö on ollut kirkkaasti paras Warner-yhtiö kaikilla mittareilla laskettuna 2010-luvulla. ”Tulosta on syntynyt satsaamalla sisältöön eli musiikkiin ja artisteihin. Kehitystä ovat tukeneet yrityskulttuurimme ja henkilökunnan tahtotila. Vaikka musiikkibisneksessä on paljon markkinointia, kaiken ytimenä on artistin ja hänen biisiensä kehittyminen”, hän toteaa.

Jo opintojensa alussa 90-luvulla Nordström hakeutui työhön levy-yhtiöihin. Warnerin toimitusjohtaja hänestä tuli 2007, kun hän ja Asko Kallonen päätyivät Warnerin kanssa yrityskauppoihin omistamastaan levy-yhtiöstä.

Musiikkiala on nähty äänitebisneksenä auringonlaskun alana, koska fyysiset tuotteet ovat menneet kaupaksi yhä huonommin. ”Uskomme silti, ettei musiikki kuole koskaan, koska sillä on niin paljon merkitystä ihmisten elämässä.

Toki meidän on pitänyt muuttaa rajusti toimintamallejamme, mutta ydin on pysynyt samana.”

Australiassa musiikin kulutuksesta on noin 80 prosenttia angloamerikkalaista ja brittirepertuaaria, samaa, jota Warner Music Suomessakin markkinoi. Muutos digitaaliseen kulutukseen on Australiassa vielä eri vaiheessa kuin Suomessa ja Pohjoismaissa, mutta sielläkin siirtyminen streamingiin nähdään seuraavien vuosien aikana.

Nordströmillä on Sydneyn toimipaikassa organisaatio ja hyvä tiimi, jonka jäsenet ovat lähettäneet heti tervetulotoivotuksia. Nordström aikoo lähteä uuteen tehtäväänsä heti kun maahanmuuttopaperit ovat kunnossa. ”Johtajan vaihtuessa työyhteisön kulttuurikin väistämättä aina muuttuu. Sen luominen lähtee pitkäjänteisestä työstä sekä kunnianhimosta kehitykseen ja kasvuun. Se tekee työstä mielenkiintoisen.”

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

19

20

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

TEKSTI TARJA VÄSTILÄ KUVITUS ISTOCKPHOTO

Nainen, ura ja perhe – jo tämä yhtälö on haastava ja vaati melkoisen määrän kalkulointia onnistuakseen. Kun siihen lisätään vielä johtajuus, vaikeusaste moninkertaistuu.

NAISEN TIE JOHTAJAKSI ON YHÄ KIEMURAINEN V

aikka 2000-lukua on eletty jo liki viidennes, tuntuu, että yksi asia ei vieläkään ole muuttunut: naiset kokevat uran ja perheen yhdistämisen yhä hankalaksi. Luultavasti tästä syystä naisia on edelleen ole ylimmässä johdossa vain murto-osa miehiin verrattuna.

Osakesijoitusjohtaja, KTM Eija Koskimiehellä Evli Pankista on vuosikymmenien kokemus kuviosta nainen, johtaja, ura ja perhe. ”Yhtälö on vaikea, mutta ei se ole mahdoton”, hän lohduttaa.

Koskimiehen uran aikana työelämä on harpponut eteenpäin. Nykyisin työaika joustaa, on etätyömahdollisuuksia ja isyysvapaatkin ovat lisääntyneet. ”Kuitenkin tutkimukset kertovat, että naisjohtaja on useimmin lapseton ja miesjohtaja perheellinen. Miesjohtaja kokee perheen tuen tärkeäksi, naisen ura on usein toissijaista. Kriittisin vaihe on se, kun lapset ovat pieniä.

Tällöin naiset usein luopuvat ambitiostaan” Koskimies harmittelee, ja jatkaa naurahtaen: ”Kannattaa valita puoliso, joka on valmis tukemaan naisen uraa.”

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

21

PALUUOHJELMA PERHEVAPAALTA TULIJOILLE Fambition Consulting Oy on lähtenyt muuttamaan suomalaista työelämää.

Yrityksen nimi paljastaa sen toiminnan ytimen: family ja Koskimiehenkin mainitsema ambition mahtuvat yhteen. ”Perheystävällisestä työelämästä hyötyvät työnantajat, työntekijät, heidän perheensä ja läheisensä sekä koko yhteiskunta”, uskoo yhtiön markkinointistrategi, KTM Laura Rönnholm.

Fambitionin taustalla on Mothers in Business -yhdistys. Kun Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö haki uusia tekemisen tapoja kasvun luomiseksi Suomeen, Mothers in Businessa, MiB, pääsi pilotoimaan kokeilua, jossa perhevapaalta palaavien työntekijöiden työnantajat haastettiin huomioimaan palaajien potentiaali. Pilotin pohjalta kehittyi myöhemmin Fambitionin FAM Back -ohjelma.

Fambition erottui viime syksynä MiB:stä omaksi spin-off-yrityksekseen. Yhdistyksen lisäksi sen omistajiin kuuluu seitsemän osaajan monialainen naistiimi: mukana on ekonomeja, diplomi-insinöörejä, valtiotieteilijöitä, HR-ammattilaisia sekä viestinnän ja markkinoinnin taitajia.

HYVÄSSÄ YRITYKSESSÄ JOHDETAAN ESIMERKILLÄ Fambition on kiinnostanut ihmisiä alusta alkaen. Asiakkaita on kertynyt niin yrityksistä kuin järjestöistä.

Rönnholmin kokemuksen mukaan perheystävällisyys ei ole s­ ukupuolieikä sukupolvikysymys, eikä asiakasyritysten koollakaan tunnu olevan merkitystä. ”Hyvissä yrityksissä johdetaan esimerkillä: esimiehetkin hakevat lapsia hoidosta ajoissa, ja isät jäävät hoito- ja isyysvapaille. Käytännöt tuodaan näkyville, ja ne ovat myös kaikkien saatavilla.”

Asenneilmapiiri on muuttunut: yhä useammat isät pyörittävät nykyään myös perheen arkea. Kuitenkin naiset tekevät edelleen kompromisseja uran ja perheen välillä. ”Ihminen on aina kokonaisuus, eri osa-alueet tukevat hyvinvointia.

Joustavat työajat, etätyö ja mielekäs

22

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

työura tuovat motivaatiota, ja nainen jaksaa olla myös äiti. Palavereitakaan ei tarvitse järjestää aamukahdeksalta tai neljältä iltapäivällä.”

Rönnholm pitää hyvänä asiana muun muassa sitä, että esimerkiksi sairaan lapsen hoivapalvelujen tarjonta on lisääntynyt. Lisäksi hän toivoisi mallia otettavan naapurimaasta: Ruotsissa mahdollisuus työskennellä osittaisella hoitovapaalla on tuonut naisia aiempaa nopeammin takaisin työelämään.

HOIVAVASTUU LAAJENEMAAN IKÄIHMISIIN Naisillakin on vastuu työnteostaan ja työajoistaan sekä rajojen vetämisestä. Puhuminen auttaa. ”Esimiehet eivät voi tietää, haluaako lapsen saanut jäädä kotiin vai tehdä töitä. Sekin pitää kertoa, jos ei halua työskennellä iltaisin tai viikonloppuisin. Työntekijä kaipaa esimiehen tukea eri ratkaisuihin. Jos sitä ei ymmärretä, johtamisessa on ongelmia.”

Kun työkaluina ovat avoimuus, ymmärrys, joustot ja empatia, päästään Rönnholmin mielestä jo pitkälle. Perheystävällinen työelämä vaikuttaa arjen hallintaan, tasapainoiseen perhe-elämään ja siihen, että työpaikka onnistuu houkuttelemaan ja sitouttamaan parhaat osaajat.

Fambitionissa nähdään perhe­ käsite laajasti. Hoivavastuu voi koskea lasten lisäksi myös työntekijän ikääntyviä vanhempia. ”Työelämä ei vielä jousta niin, että työntekijä voisi erkaantua hetkeksi hoitamaan vanhempiaan tai vaikkapa ystäväänsä, joka tarvitsee apua. Jos läheiset ovat hankalassa tilanteessa, se vaikuttaa myös työntekijän motivaatioon ja jaksamiseen.”

Rönnholm pitää hyvänä avauksena Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaa, jonka konsulttiverkostoon Fambition kuuluu.

Pilottiin osallistuu 15 työpaikkaa, joista teleoperaattori DNA on ottanut käyttöön isovanhempainvapaan, viikon palkallisen loman.

ROOLIT OVAT SYVÄLLÄ Sukupuoliroolit määrittävät työelämässä vielä paljon. Koskimies korostaa opiskeluvalintojen ohjaa-

"NAISTEN PITÄISI NYKYISTÄ ROHKEAMMIN JA AKTIIVISEMMIN TAVOITELLA JOHTAJAN PAIKKOJA." MINNA WICKHOLM

van uraa ja perinteiden painavan: johtaminen on maskuliinisesti värittynyttä.

Myös Rönnholmin mukaan naiset jo koulutusvalinnoillaan suuntautuvat muualle kuin liiketoiminnan ytimeen. Hän huomauttaa, että hoivavastuuta kantavien naisten urakehitys on hitaampaa, ja he myös tienaavat vähemmän kuin miehet. ”Naisilla on mahdollisuus tehdä toisenlaisia valintoja: naisten työ on yhtä tärkeää kuin miesten. Esimerkiksi ansioon sidottu isyysraha ei tutkimuksen mukaan vaikuta perheen toimeentuloon niin negatiivisesti kuin kuvitellaan. Kaikki naiset eivät halua johtajiksi, mutta kaikkien kykyä edetä pitäisi tukea sukupuolesta riippumatta.”

AALTO EXECUTIVE MBA -OHJELMA KIINNOSTAA MIEHIÄ Viestintätoimisto Ellun Kanojen Dialogi-hanke on työkalu monimuotoisempaan työelämään. Dialogi 2015:n tavoitteena oli naisten urien edistäminen – myös johtotehtäviin asti.

Mukaan hankkeeseen lähti kymmenen yritystä sekä yhteistyökumppaneiksi liikkeenjohdon koulutus­yritys Aalto University Executive Education ja Aalto-yliopisto.

Aalto EE:n liiketoimintajohtaja Minna Wickholmin mukaan Suomessa on kirittävää. Luvut kertovat: 2016 Helsingin Aalto Executive MBA -ohjelmaan osallistuneista 43 prosenttia oli naisia, tänä vuonna määrä

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

23

Koko johdon pitää olla sitoutunut monimuotoiseen yrityskulttuuriin.”

Wickholmin mukaan HR-käytänteiden pitäisi muuttua. Naisille tulisi tarjota haasteita, näytön paikkoja, urapolkuja ja työnkiertoa. Myös mentorointi on hyvä malli edistää työuria. Rekrytoinneissa naisia olisi saatava loppusuoralle. Hakukaan ei saisi suosia yhtä sukupuolta. ”Miksi käytetään niin paljon urheilu- ja sota-aiheista sanastoa, joka tyypillisesti vetoaa enemmän miehiin kuin naisiin?” kommentoi anonyymisti eräs Dialogi-hankkeen osallistujista.

Myös Koskimies peräänkuuluttaa tehtävähakujen monipuolistamista. ”Johtajavalintaprosessi voi olla yksipuolinen. Hakuprosessissa pitäisi haastaa etsimään hyviä naisia johtopaikoille. Kyvykkäitä naisia on.

Heidät pitää löytää, ja heidän pitää olla löydettävissä.”

EPÄVARMUUS, VÄHÄTTELY JA ITSEKRIITTISYYS OVAT NAISTEN HELMASYNTEJÄ, JOTKA EIVÄT EDISTÄ URAPOLKUA.

Kerro vinkkisi parempaan työelämään Suomen Ekonomien tavoitteena on työelämä, jossa naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen, perhevapaisiin ja tasa-arvoiseen palkkaukseen. Keräämme neuvoja ja tarinoita työelämän tasa-arvon edistämiseksi - naisilta ja miehiltä, junioreilta ja konkareilta, työelämää eripuolilta näkeviltä ja kokevilta.

Millaisin pienin arkipäivän teoin ja sanoin, tai suurin urapäätöksin edistämme työelämän tasa-arvoa parhaiten: kollegoina, esimiehinä, puolisoina, ystävinä? Kerro omat vinkkisi ja kokemuksesi ekonomi.fissä.

24

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Suomi rinnastuu hänen mukaansa Iraniin, jossa vastaavassa Aalto EE:n ohjelmassa mukana olleista 31 prosenttia oli naisia. ”Taiwanissa EMBA-osallistujista naisia oli yhdessä ryhmässä 70 prosenttia, toisessa 52,9. Meilläkin MBA-naispotentiaalin pitäisi olla lähempänä 50 prosenttia”, pohtii Wickholm.

HAASTEITA REKRYTOINTIIN Dialogi-hankkeen aikana havaittiin useita esteitä naisten uralla etenemiseen. ”Yrityskulttuurit eivät tue tasavertaisia uramahdollisuuksia.

Naisten potentiaalia ei tunnisteta eikä tunnusteta. Esimiehen roolina olisi tukea naisten urakehitystä.

VAATIMATON SUKUPUOLI Naiset ovat myös itse uriensa esteenä. Yli 70 prosenttia Dialogissa haastatelluista naisista uskoo, että heistä on johtajiksi. Kuitenkin vain 30 prosenttia on sitä mieltä, että molemmilla sukupuolilla on tasavertaiset etenemismahdollisuudet. ”Naisten pitäisi nykyistä rohkeammin ja aktiivisemmin tavoitella johtajan paikkoja. Uran edistäminen ei ole vain työnantajan tehtävä, vaan naisella itsellään on siinä iso rooli”, korostaa Wickholm.

Koskimiehen mukaan naiset tuppaavat vaatimaan itseltään täydellisyyttä: jo ennen hakemista johtopaikalle nainen alkaa miettiä, mahtaako hän täyttää kaikkia hakukriteerejä. ”Epäonnistumisen pelkoon liittyy vaatimattomuus: osaamista ei haluta tuoda riittävästi esille.”

Epävarmuus, vähättely ja itsekriittisyys ovat naisten helmasyntejä, jotka eivät edistä urapolkua.

Niinpä Aalto EE:n järjestämä johtajavalmennus Dialogi 2015:een osallistuneiden yritysten naisille pureutui vahvuuksien, itsetuntemuksen, oman persoonan ja johtajapotentiaalin tunnistamiseen.

TULOSTA AIKAISEKSI Koskimiehen mukaan rahoitusalalla on naisia johtotehtävissä, mutta

lukumäärä ei ole kasvanut. Esimerkiksi naissalkunhoitajien ja -analyytikkojen osuus on pysynyt samana vuosikymmeniä. ”Tutkimusten mukaan naisten tekemät sijoitukset tuottavat enemmän kuin miesten. Miehet tekevät enemmän kauppoja, mutta liiallinen itsevarmuus voi johtaa huonoihin päätöksiin.”

Koskimies toteaa, että Suomessa pörssiyhtiöissä on naisia rahoitusjohtajina, mutta vain kahdessa on naistoimitusjohtaja. Muun muassa Norjassa yritysten hallituspaikoissa on lakisääteisiä naiskiintiöitä.

Markkinatutkimusta ja analyyseja tuottava MSCI on analysoinut naisjohtajien vaikutusta kansain­välisten yritysten menestymiseen. Jos hallituksessa on vähintään kolme naista, yritys tekee parempaa tulosta. Vaikutus perustuu siihen, että molempien sukupuolien edustus monipuolistaa päätöksentekoa.

Jos naisia on ylimmässä ja alemmassa johdossa sekä työntekijöinä, vähentää se MSCI:n mukaan henkilöstön vaihtuvuutta ja lisää sitoutuneisuutta. Tälläkin on vaikutusta yrityksen tulokseen.

PUHENAISIA ESTRADEILLE Koskimies toteaa, että naisjohtajien­ihmistaitoja tunneälyineen on alettu jo arvostaa. Naisen ohjaimissa työtyytyväisyys, inhimillisyys ja motivaatio tuntuvat olevan työpaikoilla kohdallaan. ”Naisten vahvuuksina ovat ainakin empaattisuus, kuuntelemisen taito, stressinsietokyky ja kyky organisoida sekä taito tehdä asioita yhtäaikaisesti.”

Wickholm toivoisi, että naisten uratarinoita kerrottaisiin enemmän.

Naisten pitäisi näkyä asiantuntijoina mediassa ja seminaareissa. Puhemiehiä riittää, puhenaisia kuullaan harvemmin.

VERKOSTOT VAHVUUTENA Uudenlaiset verkostot, kuten Mothers in Business ja Facebookin naisverkosto Ompeluseura, ovat vahvistaneet asemaansa naisten yhteisinä, avoimina foorumeina.

Rönnholm toteaa, ettei esimerkiksi äitiysvapaa ole välttämättä ammatillinen pysähdyshetki.

”Kokonaisvaltaisen ihmisen elämä koostuu muustakin kuin vaipoista, vaatteista ja soseista. Osaamisesta ja omista kiinnostuksen kohteista halutaan pitää kiinni, eikä uraidentiteetistä luovuta. Verkostoissa naiset kannustavat toisiaan, miehiä unohtamatta.”

Koskimiehenkin mukaan MiB-tyyppiset ryhmät rohkaisevat naisia ottamaan aktiivista roolia uriensa kehittämiseen. Verkostot tarjoavat näkyvän ponnahduslaudan uusiin mahdollisuuksiin. ”Naisjohtajia tarvitaan lisää, mutta monipuolisessa, toimivassa organisaatiossa on naisia, miehiä, nuoria ja kokeneita. Se on paras yhdistelmä”, Koskimies korostaa.

Wickholm patistaa organisaatioita panostamaan työnantajakuvaan ja viestittämään siitä nuorille jo opiskeluvaiheessa. ”Parhaat osaajat hakeutuvat työpaikkoihin, joissa on tilaa erilaisille ihmisille.”

"KYVYKKÄITÄ NAISIA ON. HEIDÄT PITÄÄ LÖYTÄÄ, JA HEIDÄN PITÄÄ OLLA LÖYDETTÄVISSÄ."

EIJA KOSKIMIES

Aalto-yliopistoon hyväksyttyjen naisten määrä on laskussa.

Lue lisää sivulta 40.

Globaalisti naisjohtajien määrä ei kasva Grant Thorntonin Women in Business -tutkimuksen mukaan nainen hoitaa ylimpiä johtotehtäviä 27 prosentissa suomalaisyrityksistä. Noin 28 prosentissa yrityksistä ei ole naisjohtajia lainkaan.

– Suomessa on kuljettu oikeaan suuntaan: naisjohtajien osuus kaikista johtajista on noussut kaksi prosenttiyksikköä 25 prosentista 27 prosenttiin. Lisäksi niiden yritysten osuus, joissa ei ole lainkaan naisia johtoryhmässä on pudonnut 33 prosentista 28 prosenttiin, toteaa partneri Camilla Viherlaakso Suomen Grant Thorntonilta.

Maailmanlaajuisesti naisten määrä johtotason tehtävissä on kuitenkin pysynyt lähes muuttumattomana: vuoden 2016 lopulla tehdyn tutkimuksen mukaan 25 prosenttia korkeimmasta yritysjohdosta oli naisia, kun vuotta aiemmin luku oli 24 prosenttia. Lainkaan naisia johtotehtävissä ei ollut 34 prosentissa yrityksistä.

Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana nämä luvut eivät ole juurikaan muuttuneet, naisjohtajien määrä ei ole kasvanut.

Suomessa johtotehtävissä toimivien naisten osuus, on vain prosenttityksikön Ruotsia (28 prosenttia) jäljessä. Toisaalta olemme merkittävästi edellä esimerkiksi Saksaa, jossa alle viidennes, vain 18 prosenttia johtotehtävissä toimivista on naisia. Yllättäen Venäjällä ollaan meitä huikeasti edellä: siellä vastaava luku on 47 prosenttia.

Grant Thorntonin Women in Business -raportti on kansainvälinen tutkimus, jossa selvitetään vuosittain yli 10 000 yrityksen näkemyksiä ja odotuksia 36 maasta.

Kysely toteutettiin loka-joulukuussa 2016.

Tutkimukseen osallistui Suomesta 100 vastaajaa yrityksistä, joiden henkilöstömäärä vaihteli 50–500 henkilön välillä.

Grant Thornton, Women in Business 2017.

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

25

[ TIESITKÖ? ] Lähteet: Tilastokeskus, Grant Thornton, Women in Business 2017, Keskuskauppakamarin Naisjohtajaselvitys 2016, Dialogi 2015 -hanke.

NAINEN JA MIES TYÖELÄMÄSSÄ Naiset kouluttautuvat hyvin – jo peruskoulun päätyttyä tytöt valitsevat poikia useammin lukion ja korkeakoulututkinnonkin suorittaa selvästi useammin nainen kuin mies. Johtajaksi naiset eivät kuitenkaan etene läheskään yhtä usein kuin miehet.

Koulutus Peruskoulun jälkeen lukioon jatkaa (2014)

Korkeakoulututkinnon on suorittanut (2015)

Ensimmäisen lapsen syntymä 1985

naiset 26 vuotta miehet 28 vuotta tytöistä

61 %

pojista

43 %

naisista

39 %

Palkka Määräaikaisessa työsuhteessa (2014) 25–29-vuotiaista naisista

35 %

miehistä

25–29-vuotiaista miehistä

19 %

24 %

Maailmanlaajuisesti johtajista (senior leadership position) joka neljäs on nainen.

27

prosentissa suomalaisyrityksistä ylimpiä johtotehtäviä hoitaa nainen.

17 % pienempi kuin miehillä.

70 %

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

suomalaisnaisista on sitä mieltä, että miehillä ja naisilla on työelämässä tasavertaiset etenemismahdollisuudet.

Naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa EU-maissa

Suomi

32 % Ruotsi

34 %

Viro

8% Latvia

suomalaisnaisista uskoo, että heistä on johtajiksi.

28

prosentissa suomalaisyrityksistä naisia ei ole johtotehtävissä lainkaan.

Naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on noussut viime vuosina noin yhden prosenttiyksikön vuosivauhtia. Tällä hetkellä naisia on suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa 32 % ja kaikissa pörssiyhtiöissä 25 %.

26

30 %

Naisten keskiansio vuonna 2016 oli

Nainen johtajana

1/4

2015

naiset 29 vuotta miehet 31 vuotta

28 % Belgia, Saksa ja Tanska Ranska

27 %

39 %

Italia

30 % Malta

5%

Kreikka ja Tsekki

9%

Rauli Svento • Taloustieteen professori, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu • Tutkimusjohtaja, BCDC Energia-projekti • 35 kansainvälistä referee-artikkelia, 12 monografiaa, IIOC Best paper Award 2010.

• Filosofian tohtori, kansantaloustiede • Ohjannut tähän mennessä yli 500 gradua ja 16 väitöskirjaa. Saanut useita Hyvän opettajan palkintoja.

• Tulevaisuuden tutkimuskohde: Kysyntä­ joustoa käytännössä toteuttavan pilvi­palvelu­konseptin liiketoiminta- ja ansaintamallien kehittäminen

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA HARRI TARVAINEN

Oulun kauppakorkeakoulussa tutkitaan keinoja tuoda tuuli- ja aurinkosähkö markkinoille kustannus­tehokkaasti ja kannattavasti. Professori Rauli Sventon johtama projekti luo pohjaa uusille energia-alan palvelukonsepteille.

Taloustiede raivaa tietä uusiutuvalle energialle 28

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

[ TIETEENTEKIJÄ ]

M

onessa kodissa aurinkoinen sää määrää pyykkipäivän: sateella lakanoita ei voi ripustaa ulos kuivumaan. Mutta pian säätiedote saattaa säästää sähkölaskussakin.

Ilmatieteen laitoksen ja Oulun yliopiston yhteistyönä kehitetty energiasääennustepalvelu kertoo 200 paikkakunnan seuraavan vuorokauden auringonpaisteen ja tuulen kilowattitunteina. Jos katolla on aurinkopaneeli tai pihassa tuulimylly, voi pyykinpesun ajoittaa hetkeen, jolloin oma sähköntuotanto on tehokkaimmillaan. ”Energiasääsovellus on osoittautunut varsin suosituksi. Vähän yli puolessa vuodessa verkkosivulla on käynyt reilusti yli 6 000 kävijää”, kertoo Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Rauli Svento.

Svento vetää Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa hanketta nimeltä ”Pilvipalvelut laaja-alaisen vaihtelevan energian-tuotannon mahdollistajana”, lyhyemmin BCDC Energia. Sen tavoitteena on tutkia ja kehittää toimintamalleja uusiutuvien energiamuotojen tuomiseksi sähköjärjestelmään.

SÄHKÖMARKKINOILLA HAETAAN RATKAISUJA Uusiutuvat energialähteet ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa, mutta niiden hyödyntämiseen sisältyy haasteita. Toisin kuin perinteiset energian tuotantoteknologiat, sekä tuuli- että aurinkosähkö ovat riippuvaisia sääolosuhteista. Niitä ei voi ajaa sähköjärjestelmään kysynnän ja sähkönkulutuksen mukaan, vaan jonkun systeemin osan on joustettava. Se edellyttää sähkömarkkinoilta uusiutumista.

Mahdollisia ratkaisuja on ainakin kaksi, Svento kertoo. Kapaseettimarkkinamallissa tuotanto joustaa siten, että järjestelmässä on nopeasti ylösajettavia voimaloita, jotka ovat sitoutuneet olemaan käytettävissä tarpeen mukaan. Näin toimitaan esimerkiksi Britanniassa ja Irlannissa. Suomessakin vesivoima tarjoaa tähän mahdollisuuksia, joita Sventon ryhmä on kartoittanut.

Toinen ratkaisumalli on kysyntäjousto, jossa kuluttajat, kotitaloudet ja yritykset sitoutuvat vähentämään omaa kulutustaan, jos sähkön tarjonta yllättäen pienenee. Sventon hanke tutkii erityisesti tätä vaihtoehtoa. ”Jotta se olisi mahdollinen, tarvitaan uudenlaisia sopimuksia. Kuluttajille pitää kompensoida jotenkin, jos heidät voidaan pudottaa sähköverkosta tarpeen mukaan.

Se edellyttää myös uutta tekniikkaa, sillä kaiken säätelyn pitää olla automatisoitua”, Svento selittää.

Tieteidenvälisen hankkeen yhtenä päämääränä on kehittää toimintamalli uudenlaiselle energian tuottaja- tai välittäjäyhteisölle, jonka jäseniksi ihmiset voisivat liittyä.

Kehitteillä on muun muassa pilvipohjainen alusta, joka yhdistäisi sähkön kuluttajia ja pientuottajia.

TUTKIMUSTA YLI TIETEENALARAJOJEN Sventon oma kiinnostus uusiutuviin energiamuotoihin juontaa ympäristötalouden tutkimukseen, johon hän on syventynyt väiteltyään tohtoriksi kansantaloustieteestä.

Hän on aikaisemmin tutkinut muun muassa ympäristöön kohdistuvia arvostuksia ja niiden tuomista mukaan taloudelliseen päätöksentekoon.

Vuosituhannen alussa Svento ohjasi oppilaansa Maria Kopsakangas-Savolaisen väitöskirjan energiamarkkinoiden murroksesta, ja kaksikko on sen jälkeen tehnyt yhteistyötä energiatalouden tutkimuksessa.

Kopsakangas-­Savolainen nimitettiin vuonna 2014 Ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston yhteisen energia­ talouden tutkimusprofessorin tehtävään.

Kysymys uusiutuvien energialähteiden laajasta hyödyntämisestä on valtava vyyhti, jonka purkaminen edellyttää monien eri tieteenalojen yhteisiä ponnistuksia. Siksi BCDC-tutkimushankkeen perustana on tieteiden välinen konsortio, johon kuuluu taloustieteilijöiden lisäksi tietoliikenteen ja informaatiotutkimuksen osaajia Oulun yliopistosta, ohjelmoijia Helsingin yliopistosta, meteorologeja Ilmatieteen laitokselta sekä rypäs yrityskumppaneita. Teoreettinen tutkimus ja käytännön toteutus kulkevat käsi kädessä.

PILOTEILLA KOHTI TOIMIVIA KÄYTÄNTÖJÄ Parhaillaan käynnissä on kolme pilottihanketta, joista energiasääennuste on yksi. Toinen on Vuokatissa sijaitseva lomakylä, jonka sähkölämmitteisten mökkien energiankulutusta pyritään optimoimaan muun muassa varausjärjestelmän avulla. ”Vertailemalla viime vuoden toteutuneita säätilastoja ja optimoitua sähkönkulutusta tutkijat selvittivät, että kylä voisi kattaa kulutustaan varsin tehokkaasti mökkien katoille asennetuilla aurinkopaneeleilla”, Svento kertoo.

Kolmannessa pilotissa on mukana Porvoon kaupunki, joka on yksi hiilineutraaliuteen pyrkivistä kokeilukunnista. Projektissa kartoitetaan kysyntäjouston ja uusiutuvien energialähteiden mahdollisuuksia kokonaisen kaupungin mittakaavassa.

Svento toivoo tutkimuksen raivaavan tietä uusille energia-alan startupeille, jotka toisivat uutta taloudellista toimeliaisuutta ja uusia palvelukonsepteja. Siksi talous- ja kauppatieteiden osuus on ratkaisevassa roolissa. ”Tutkimuksessa haetaan ennen kaikkea kustannustehokkaita ja markkinaehtoisia ratkaisuja, jotka kestävät myös todellisessa markkinatilanteessa. Ansaintalogiikan, hinnoittelun ja liiketoimintamallien tulisi olla realistisia ja toimivia”, Svento sanoo.

Tavoitteena on uusiutuva sähköntuotanto, joka ei nilkuta tukimuotojen varassa.

SMART GRID -OPINTOKOKONAISUUS YHDISTÄÄ TEKNIIKAN JA TALOUDEN Ympäristötaloustiedettä ja energiataloutta voi opiskella osana taloustieteen tutkintoa. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu on käynnistänyt yhdessä insinööritieteiden kanssa yhteisen englanninkielisen Smart Grid -kurssi­ kokonaisuuden, joka käsittelee muun muassa uusiutuvien energiamuotojen tuomia muutoksia sähköntuotantoon.

Kokonaisuuteen kuuluu kolme kurssia, jotka ovat avoimia taloustieteen, ympäristötekniikan ja sähkötekniikan maisteriopiskelijoille. Taloustieteen pääaineopiskelijoita vuotuisesta osallistujamäärästä on noin neljännes.

Professori Rauli Svento uskoo ympäristötaloustieteen ja energiatalouden kiinnostavan jatkossa yhä useampia.

Sähkömarkkinoiden murroksen myötä tarvetta on jatkossa yhä enemmän myös kauppatieteelliselle osaamiselle.

Lisää opintokokonaisuudesta: www.oulu.fi/energy/node/44602.

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

29

[ MAAILMALLA ] TEKSTI SARI LAPINLEIMU KUVAT OLA TORKELSSON/MVPHOTOS

”Parempaa kuin kuvittelin” Kööpenhaminassa asuva ja Malmössa töitä tekevä ekonomi Karoliina Heikkilä ylittää Tanskan ja Ruotsin välisen sillan kymmenen kertaa viikossa – ja viihtyy mainiosti sen molemmissa päissä.

V

uonna 2014 valmistunut Karoliina Heikkilä kuvaa opiskeluaikaansa aktiiviseksi: tekemistä riitti opiskelujen ohessa muun muassa laskentatoimen ainejärjestössä. Ulkomaille lähtö kiinnosti jo tuolloin. Heikkilä haaveili valmistumisen jälkeen ulkomaille muutosta ja yrityskauppoihin liittyvästä työstä. ”Kun ystäväni sitten vinkkasi Malmössä toimivan Hiabin työpaikkailmoituksesta, laitoin heti hakemuksen vetämään. Toimenkuva oli täydellinen.”

Työpaikka heltisi kolmen haastattelun jälkeen – ja oli Heikkilän unelmien täyttymys. ”Opiskelin laskentatoimea ja rahoitusta, ja olin aina ollut kiinnostunut yrityskaupoista. Pääsin Hiabin yrityskauppatiimiin tekemään juuri sitä, mitä halusin. Työt alkoivat syyskuun 2016 alussa ja jatkuvat toistaiseksi.”

KASVUMAHDOLLISUUKSIA KARTOITTAMASSA Hiab on maailman johtava ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteiden ja huoltopalvelujen tarjoaja. Se kuuluu suomalaiseen, vuonna 2005 perustettuun Cargotec-konserniin, joka syntyi Kone Oyj:n jakautuessa Cargoteciksi ja uudeksi KONEeksi.

30

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

Hiabilla on noin 2 700 työntekijää 35 eri maassa.

Cargotec on muodostunut useiden yritysfuusioiden ja -ostojen tuloksena. Yli sadassa maassa 11 000 työntekijän voimin toimiva konserni teki vuonna 2016 noin 3,5 miljardin liikevaihdon.

Hiabin Malmön konttorissa on noin 35 työntekijää. Heikkilä – ainoa suomalainen – kuuluu yrityskauppatiimiin, jonka tehtävänä on kartoittaa yrityskauppojen tarjoamia kasvumahdollisuuksia. ”Kartoitamme erilaisia strategiaa tukevia, yrityskaupoin toteutettavia kasvuvaihtoehtoja sekä mietimme, miten potentiaaliset yritykset toisivat lisäarvoa. Teemme myös arvonmääritystä eri vaihtoehdoista.”

EI PELKKÄÄ NUMEROMURSKAUSTA Hiabin yrityskauppatiimissä on kolme työntekijää. Sekä oma tiimi että muut hiablaiset saavat suomalaiselta silkkaa ylistystä. ”Ihmiset ovat ystävällisiä ja keskustelukulttuuri upeaa: täällä jaetaan, pallotellaan ja kannustetaan ideoiden heittämiseen. Kehittämiseen panostetaan, ja vaikka diskuteeraamista on paljon, asiat myös etenevät.”

Kun Heikkilältä kysyy, mikä työssä kiehtoo, hän nimeää

ensimmäiseksi laaja-alaisen oppimisen. Erilaisia projekteja ja opittavia asioita tuntuu totisesti riittävän. ”Työ yhdistää numeroiden pyörittelyn ihmisten kanssa olemiseen, mikä on hienoa. Pääsen käyttämään ja kehittämään analysointi- ja ihmis­ suhdetaitojani sekä haastamaan itseäni. Toisaalta tulessa on niin monta rautaa, että lankojen pitäminen käsissä vaatii välillä aikamoista akrobatiaa.”

KAKSI PASSINTARKASTUSTA PÄIVÄSSÄ Heikkilä asuu Kööpenhaminan keskustassa, Indre By -nimisessä kaupunginosassa. Kööpenhamina

Malmö

Malmö on Ruotsin kolmanneksi suurin, kasvava kaupunki, jonka taajaman alueella asuu noin 320 000 henkilöä. Kaupungin asukkaiden keski-ikä on alhaisempi kuin Ruotsissa keskimäärin, mikä näkyy myös asumisessa: yli 70 prosenttia kotitalouksista on yhden tai kahden hengen talouksia. ”Ruotsalaiset ovat poliittisesti korrekteja, miellyttäviä ja ystävällisiä; olen tosiaan pitänyt heidän kanssaan työskentelystä”, Karoliina Heikkilä toteaa.

Lähde: www.malmo.se

”Ihmiset ovat ystävällisiä ja keskustelukulttuuri upeaa: täällä jaetaan, pallotellaan ja kannustetaan ideoiden heittämiseen”, Karoliina Heikkilä kertoo.

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

31

Juutinrauman silta on jo ehtinyt vakiinnuttaa asemanja ja toimia esimerkiksi suositun rikossarja Sillan näyttämönä.

Katariina Heikkilä ylittää sillan päivittäin.

kiehtoi jo ennen työpaikan löytymistä ja valikoitui lopulta myös asuinpaikaksi, vaikka työpaikka Ruotsin puolella onkin. ”Päädyin tänne siksi, että metro ja juna kulkevat vierestä. Pääsen täältä nopeasti joka paikkaan. Työmatkoihin kuluu pari tuntia päivässä.”

Herätyskello soi arkiaamuina ”liian aikaisin”, varttia yli kuusi, ja kotioven Heikkilä sulkee kymmentä vaille seitsemän. Työt toimistolla alkavat yleensä kahdeksalta. ”Ajan metrolla lentoasemalle ja vaihdan siinä junaan. Ensimmäinen passintarkastus tapahtuu lentoasemalla ja toinen ensimmäisellä Ruotsin puolen juna-asemalla.

Takaisin päin tullessa tarkastuksia ei ole. Minun aikanani rajanylitykset ja passintarkastukset eivät ole aiheuttaneet ongelmia; suurimman pakolaistulvan aikaan tilanne oli kuulemma toisenlainen.”

Normaali työpäivä koostuu palavereista, ”excelin pyörityksestä”, kasvumahdollisuuksien miettimisestä sekä presentaatioiden laatimisesta.

Päivän päätteeksi suuntana on usein kotikaupungin crossfit-sali. Kotiin Heikkilä ehtii iltayhdeksän aikaan.

32

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

KOLME TILIÄ, KOLME VALUUTTAA Heikkilä kertoo viihtyvänsä mainiosti sekä kotikaupungissaan että työpaikassaan. Kommelluksitta uuden elämän aloittaminen ei kuitenkaan onnistunut. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui kielikylpy, johon suomalainen tuli kertaheitolla hypänneeksi. ”Jouduin samanaikaisesti tekemisiin tanskan, ruotsin ja englannin kanssa. Menin kuukaudeksi aivan solmuun: en juuri suutani avannut.

Jälkeenpäin selvisi, että tätä on tapahtunut muillekin – kukaan ei vain huomannut varoitella minua asiasta.”

Hiabin työkielenä on englanti.

Skånen ruotsia Heikkilä on alkanut pikku hiljaa ymmärtää, mutta puhumiseen vaaditaan vielä enemmän rohkeutta. Harjoittelu siis jatkuu, kollegoiden vahvalla tuella. Tanskan alkeiskurssi ei sen sijaan saa jatkoa ainakaan toistaiseksi. ”Tanskalaisten kanssa pärjää hyvin englannilla. Ruotsin opiskelu olisi jatkon kannalta huomattavasti hyödyllisempää.”

Aikaiset aamuherätykset, pitkät

”Työssäni yhdistyvät numeroiden pyörittely ja ihmisten kanssa oleminen, mikö on hienoa.” päivät sekä opittavien asioiden paljous sekoitti alkuaikoina sekä vuorokausirytmin että ajatukset.

Päänvaivaa aiheutti muun muassa kolmen pankkitilin ja kolmen eri valuutan kanssa toimiminen. ”Minulla on ruotsalainen, tanskalainen ja suomalainen tili. Saan palkan ruotsalaiselle tilille ja maksan verot Ruotsiin, mutta vuokra ja muut juoksevat kulut menevät Tanskan tililtä. Suomen tilikin on edelleen käytössä. Sumplin siis jatkuvasti eri tilien ja valuuttojen välillä. Alku oli hankalaa, mutta pikku hiljaa tämäkin on alkanut sujua rutiinilla.”

EHDOTTOMASTI KÖÖPENHAMINA! Kööpenhamina oli Heikkilälle itsestäänselvä valinta.

[ MAAILMALLA ]

”Köpis on ehdoton, iso ja eläväinen. Täältä löytyy ihania ravintoloita, kulttuuria, festareita ja konsertteja. Minulla oli täällä entuudestaan kavereita, joten vaikka koti-ikävä painoi alussa, asettuminen oli helppoa. Mutta vaikka tuttuja ei olisi, suomalaisia seuroja ja tapahtumia löytyy ekspatriaateille pilvin pimein. Oma aktiivisuus ja avoimuus ratkaisee.”

Kaupungin infrastruktuuri on hyvin samanlainen kuin Helsingissä.

Hintataso on sen sijaan korkeampi. ”Täällä lähestulkoon kaikki maksaa enemmän kuin Suomessa.

Poikkeuksena ovat muun muassa kukat ja liikuntaharrastukset sekä lentoliput, joita voi saada todella halvalla. Muu Eurooppa on lähellä, ja yhteydet ovat hyvät. Myös Helsinki on lähellä. Käyn siellä noin kerran kuukaudessa moikkaamassa perhettä, ystäviä ja kampaajaani.”

Korkeaa hintatasoa kompensoi korkeampi palkkataso. Tanskassa asuvien ja Ruotsissa työskentelevien apuna on myös veroetu, niin sanottu SINK-verotus. ”Veroedun ansiosta veroprosenttini on huomattavasti normaalia alhaisempi. Toki myös työmatkat maksavat melko paljon, 250 euroa kuukaudessa.”

Entä hyggeily – se paljon puhuttu, trendikäs kotoilu, jossa tanskalaiset ovat niin ylivertaisia? Mitä Heikkilä siitä ajattelee? ”Tanskalaiset tosiaan arvostavat perheiltoja ja -viikonloppuja, mikä on hieno asia. Kynttilät palavat, ja pimeinä talvi-iltoina kääriydytään peiton alle eikä tehdä mitään. Liekö tämä syy siihen, että kaupat menevät arkisin kiinni hyvin aikaisin? Niin tai näin, välillä tuntuu toivottomalta ehtiä ostoksille töiden jälkeen.”

äärimmäiseen korrektiuteen kuin ruotsalaiset he eivät kuitenkaan yllä.

Heikkilä antaa esimerkin: ”Tanskalaiset osaavat englantia, mutta ovat hieman laiskoja puhumaan sitä. He vaihtavat porukassa helposti tanskaan, jolloin muualta tuleva kokee jäävänsä ulkopuoliseksi. Tällaista ruotsalaiset eivät tee.”

Suomalainen huumori ei kumpaankaan kansaan välttämättä pure – sen Heikkilä on saanut kokea kantapään kautta useampaankin otteeseen. ”Vaikka vitsi olisi miten hyvä, suomalainen suoruus herättää hämmennystä. Idea kyllä ymmärretään, mutta aaltopituudet eivät välttämättä aina kohtaa.”

Ruotsalaisten ja tanskalaisten keskellä oma suomalainen identiteetti on vahvistunut voimalla, joka on yllättänyt Heikkilän itsensäkin. ”Minusta on tullut huomattavasti suomalaisempi kuin aikaisemmin.

Karjalanpiirakat, Jallu, Suomi 100 -purkka ja Elovenan puurohiutaleet ovat olleet kovemmassa kurssissa kuin koskaan aikaisemmin. Ja itsenäisyyspäivänä tulin töihin sinivalkoisissa vaatteissa!”

”Ruotsalaiset ovat poliittisesti korrekteja, miellyttäviä ja ystävällisiä.”

Juutinrauman silta

• Kööpenhaminan ja Malmön yhdistävä 7,8 kilometriä pitkä silta avautui vuonna 2000.

• Sillan alemmalla tasolla kulkee rautatie ja ylemmällä nelikaistainen moottoritie.

• Vuonna 2011 noin 18 000 työmatkalaista matkusti päivittäin sillan yli työpaikalleen.

Ennen sillan avautumista työmatkalaisia oli reitillä päivittäin vain noin 2 600.

• 57 prosenttia työmatkapendelöijistä käyttää junaa, loput autoa.

• Suurin osa Juutinrauman sillan päivittäin ylittävistä työmatkalaisista on korkeakoulutettuja.

Lähde: www.orestat.se/sv/analys

"Muu Eurooppa on lähellä Kööpenhaminaa, ja yhteydet ovat hyvät", Heikkilä kiittää.

KULTTUUREISSA ON EROJA Heikkilä on tehnyt puolen vuoden aikana tuttavuutta sekä ruotsalaisten että tanskalaisten kanssa. Kohtaamiset ovat olleet lähinnä mukavia. ”Ruotsalaiset ovat poliittisesti korrekteja, miellyttäviä ja ystävällisiä; olen tosiaan pitänyt heidän kanssaan työskentelystä. Voi olla, että näen asiat vielä vaaleanpunaisten lasien läpi, mutta olkoon niin – nautin niin kauan kuin voin”, hän nauraa.

Myös tanskalaiset ovat osoittautuneet kanssakäymisessä ystävällisiksi ja helposti lähestyttäviksi. Aivan yhtä

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

33

[ URA ] TEKSTI OLLI MANNINEN KUVA ISTOCKPHOTO

AIKUISKOULUTUSTUKI ON PARASTA MUUTOSTURVAA Työelämässä vaadittavat taidot muuttuvat ripeästi. Oman osaamisen ketterä kehittäminen on edellytys tulevaisuuden työmarkkinoilla menestymiseen. Aikuiskoulutustuki on osoittautunut toimivaksi keinoksi vauhdittaa osaamisen uudistumista ja ennaltaehkäistä työttömyyttä.

A

ikuiskoulutustukea myöntää Koulutusrahasto, joka on työmarkkinaosapuolten eli työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen hallinnoima rahasto. Sen tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen.

Viime vuonna Koulutusrahasto jakoi aikuiskoulutustukea 23 480 henkilölle lähes 190 miljoonaa euroa.

Palkansaajan aikuiskoulutustuki on ansiosidonnainen etuus, joka koostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Vuonna 2016 keskimääräinen palkansaajan tuki oli 1 491 euroa kuukaudessa. Aikuiskoulutustukea voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa työuran aikana, nykyisin enimmillään 15 kuukautta.

Aikuiskoulutustuen suosio on moninkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana. Se viestii Koulutusrahaston toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikin mukaan

34

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

työmarkkinoiden voimakkaasta rakennemuutoksesta. ”Digitalisaatio, globalisaatio ja kiertotalous uudistavat nopeasti työmarkkinoita. Monet nykyisistä ammateista ja tehtävistä katoavat seuraavien vuosien aikana. Oman urapolun kehittäminen vaatii ketterää, ennakoivaa asennetta ja halua uudistaa osaamistaan”, hän arvioi.

RUUHKAVUOSIA VIETTÄVIEN SUOSIOSSA Nykyään uudistumisen tarve tulee työntekijöillä eteen jo yllättävän varhaisessa vaiheessa urapolkua.

Reilut 60 prosenttia aikuiskoulutustukea hakeneista on alle 40-vuotiaita, vaikka tuen saaminen edellyttää vähintään kahdeksan vuoden työssäoloaikaa. Koulutusrahaston tilastojen mukaan peräti kaksi kolmasosaa tuen saaneista joko laajentaa nykyistä osaamistaan tai vaihtaa ammattia. ”Kolmasosa opiskelee lisää omalla alallaan. Sekä työnantajat että tukea hakeneet pitävät aikuiskoulutus­

”Aikuiskoulutustuen suosio on moninkertaistunut viimeis­ten viiden vuoden aikana.” tukea merkityksellisenä tekijänä, mikä mahdollistaa osaamisen kehittämisen”, Korhonen-Yrjänheikki toteaa.

Eniten tukea käyttävät sosiaalija terveysalalla, julkishallinnossa ja kaupan alalla työskentelevät, mikä näkyy myös tukea hakeneiden sukupuolijakaumassa. Viime vuonna hakijoista peräti 75 prosenttia oli naisia. Tuen saajista 64 prosenttia työskentelee yksityisellä ja 36 prosenttia julkisella sektorilla.

Yrittäjien osuus aikuiskoulutustuen hakijoista on noin kolme prosenttia.

”Yrittäjä voi saada vain tuen perusosan. Tuen saamisen edellytyksenä muiden ehtojen lisäksi on, että yritystoiminnan tulot alenevat tukiaikana kolmasosalla. Se voi olla monelle pienyrittäjälle hyvin haastava yhtälö”, hän arvioi.

HAKIJALLA OLTAVA RIITTÄVÄSTI TYÖTAUSTAA Jotta palkansaajan täysimääräistä aikuiskoulutustukea voi hakea, takana on oltava vähintään kahdeksan vuotta työelämässä. Nykyisen työnantajan palveluksessa tulee olla ollut vähintään vuoden. Lisäksi tuen hakeminen edellyttää todistusta opiskeluoikeudesta ja sopimusta työnantajan kanssa vähintään kaksi kuukautta yhdenjaksoisesti kestävästä palkattomasta opintovapaasta.

Samanaikaisesti opiskeluun ei voi saada muuta tukea.

Opintovapaan aikana voi hankkia sivutuloja enintään 250 euroa bruttona kuukaudessa.

Koulutusrahasto myöntää aikuiskoulutustukea tutkintoon johtavaan opiskeluun, tutkinnon osien suorittamiseen sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen. Koulutus tulee suorittaa julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa Suomessa.

Aikuiskoulutustuen hakeminen on helppoa, jos kaikki vaadittavat kriteerit täyttyvät. Yli 80 prosenttia hakemuksista tehdään sähköisesti Koulutusrahaston verkkosivuilla.

Hakemusten käsittely kestää normaalisti 2–3 viikkoa. ”Alkuvuodesta meillä on ollut ruuhkaa, kun saimme joulukuussa 40 prosenttia enemmän hakemuksia kuin edellisenä vuonna. Hakemusruuhka johtuu vuoden vaihteessa voimaan astuneista lakimuutoksista”, Korhonen-Yrjänheikki toteaa.

Hakuohjeet ja lisätietoa:

27 %

aikuiskoulutustuen saaneista on 30–34-vuotiaita.

Vuonna 2010 aikuiskoulutus­ tukipäätöksiä annettiin 9 000.

Vuonna 2016 määrä on kasvanut

23 500

:aan.

38 %

myönteisistä aikuiskoulutustuki­ päätöksistä annettiin ammattikorkeakoulutukseen.

Aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytykset: • Työssäoloaikaa on kertynyt yhteensä vähintään kahdeksan vuotta.

• Hakija on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuoden.

• Päätoimiselta yrittäjältä edellytetään vähintään vuoden yrittäjyyttä ennen tuettavan opiskelun alkua.

• Tukea voi saada yhteensä vähintään kaksi kuukautta kestäviin opintoihin.

• Palkansaajan tulee olla opintovapaalla etuuden aikana.

• Todistus opiskeluoikeudesta edellytetään ennen tuen hakua.

• Tuen piirissä on julkisen valvonnan alainen koulutus, joka voi olla joko tutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen johtavaa koulutusta tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta.

www.koulutusrahasto.fi

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

35

[ SISÄPIIRISSÄ ]

TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVAT ROOPE PERMANTO

Autoala mullistuu asteittain Sähköautot, autonomiset ajoneuvot ja liikkuvuuspalvelut uudistavat autoalaa, mutta muutos ei tule yhdessä yössä, sanoo Vehon toimitusjohtaja Kenneth Strömsholm. Tärkeintä on kuunnella asiakkaita ja kehittää eri vaihtoehtoja.

K

oskaan ei ole puhuttu niin paljon autoalasta ja sen muutoksista kuin tällä hetkellä”, toteaa Veho-konsernin toimitusjohtaja Kenneth Strömsholm.

Viime vuosina autoalalle on povattu murrosta monelta rintamalta.

Sähköautot syrjäyttävät polttomoottorit. Itseään ajavat robottiautot tulevat kaduille. Auton omistaminen siirtyy historiaan, kun erilaisen kyydinjakosovellukset kehittyvät kokonaisvaltaisiksi liikkumispalveluiksi.

Melkein neljä vuosikymmentä autoalalla toiminut Strömsholm kuitenkin toppuuttelee innokkaimpia visionäärejä. ”Alaa konsultoivat ihmiset ajavat tällä hetkellä tätä muutosta vähän liiankin nopeasti.

Aivan kuin huomenna kaikki autot ajaisivat itsestään ja sähköllä”, hän sanoo. ”Tämä tulee tapahtumaan asteittain. Ajoitus on tärkeintä.”

Otetaan esimerkiksi sähköautot. Niiden vallankumousta on povattu viimeistään 1990-luvulta lähtien, mutta kehitys on ollut hidasta.

Tänä päivänä kuluttajien lisääntynyt ympäristötietoisuus ja ilmastosopimuksiin kirjatut päästötavoitteet puoltavat sähkömoottorien käyttöönottoa.

Mutta. Toistaiseksi markkinoilla olevat sähköautot ovat kuitenkin vielä kustannuksiltaan kalliita ja häviävät käyttökokemuksena perinteiselle polttomoottorille. Eikä sähköautojen yleistyminen yksin riitä vähentämään päästöjä, sillä koko teillä liikkuva autokanta pitäisi saada uusiutumaan. ”Vaikka sähköautoja alettaisiin myydä enemmän, ei suurin osa liikenteessä olevista autoista vielä pitkään aikaan ole sähköautoja.

Niiden osuus on vielä todella kaukana merkittävästä”, Strömsholm huomauttaa. ”Se tiedetään, että kuluttajat haluavat

36

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

tehokkaita ja vähäpäästöisiä autoja. Mutta tällä hetkellä on ehkä vallalla vähän väärä käsitys siitä, että päästöjä voidaan vähentää vain sähköautoilla. Kaikki muukin moottoriteknologia on kehittynyt valtavasti. Erilaisia vaihtoehtoja on ja tulee olemaan jatkossakin.”

KUUNTELE ASIAKASTA, ÄLÄ VISIONÄÄRIÄ Strömsholm vertaa nykyistä sähköauto­ huumaa toiseen megatrendiin, verkkokauppaan. Muutama vuosi sitten ennustettiin autokaupan siirtyvän lopullisesti nettiin ja kivijalkaliikkeiden sulkevan ovensa. Nyt istumme kuitenkin keskellä Vehon uutuuttaan kiiltävää Mercedes-Benz-lippulaivaliikettä Helsinki-Vantaan lentokentän kupeessa.

Strömsholmin mukaan ennustajia tärkeämpää on kuunnella, mitä asiakkaat ajattelevat. ”Se tiivistyy yhteen lauseeseen. Asiakas haluaa päättää, milloin ja miten hän asioi meidän kanssamme.”

Joku haluaa käydä autokaupoilla arkisin, joku viikonloppuna. Joku haluaa käydä myymälässä, joku haluaa surffata netissä.

Autokaupan tehtävä on palvella kaikkia näitä mieltymyksiä, Strömsholm sanoo. ”Kysymys ei ole, onko kauppa netissä vai kivijalassa, vaan se on yhdistelmä näitä molempia. Ei joko-tai vaan sekä-että.”

Sama pätee esimerkiksi liikkumispalveluihin. Niiden taustalla on ajatus siitä, että tulevaisuudessa oman auton omistaminen käy yhä harvinaisemmaksi. Sen sijaan erilaiset operaattorit tarjoavat kuukausimaksullisia palvelukokonaisuuksia, joihin voi kuulua julkista liikennettä, taksikyytejä ja auton käyttöä tai jopa lentoja ja junaliikennettä.

Veho on mukana kehittämässä liikkumispalvelua muun muassa suomalaisen Maas

Autoala

• Ala työllisti Suomessa vuonna 2015 suoraan 27 140 henkeä. Kun mukaan lasketaan valmistus sekä rengas-, osa- ja varustekauppa, ala työllistää noin 45 000 henkeä.

• Eniten alalla työskentelee mekaanikkoja ja autokaupan toimihenkilöitä. Ala työllistää paljon myös teknisiä ja ylempiä toimihenkilöitä.

• Työnkuvat vaihtelevat ­monipuolisesti teknisistä ja kaupallisista tehtävistä viranomais- ja julkisiin tehtäviin.

• Teknologian kehittyminen ja uudet liiketoimintakonseptit muovaavat myös autoalaa.

Vuonna 2017 ajankohtainen on esimerkiksi tekeillä oleva liikennekaari, joka kokoaa yhteen liikennemarkkinoiden sääntelyä.

Lähde: www.akl.fi, www.lvm.fi

Strömsholmin mukaan monelle auton omistaminen on vielä pitkään tärkeää, vaikka osa haluaakin ostaa vain auton liikkuvuuden.

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

37

[ SISÄPIIRISSÄ ]

Global -yrityksen kautta. ”Maas” on lyhenne sanoista mobility as a service eli liikkuminen palveluna. Maas Globalin kehittämä mobiilisovellus Whim tarjoaa käyttöön yhdistelmän julkista liikennettä, taksimatkoja ja Vehon vuokra-autoja yhdellä kuukausimaksulla. ”Whim on jo käytössä Helsingissä. Kiinnostus Suomen ulkopuolella on viimeisen puolen vuoden aikana räjähdysmäisesti kasvanut”, Strömsholm sanoo.

Eikä ihme. Liikkumispalveluista ennustetaan viiden vuoden aikajänteellä tuhansien miljardien arvoista bisnestä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että auton omistaminen loppuisi lähivuosina. ”Varmasti tulee vielä pitkään olemaan heitä, jotka haluavat ostaa tai omistaa auton. Mutta tulee myös ryhmä ihmisiä, jotka haluavat vain sen liikkuvuuden. Älykäs autokauppias kehittää näitä kaikkia vaihtoehtoja ja kuuntelee tosissaan asiakkaita”, Strömsholm sanoo.

AUTOMIES YMMÄRTÄÄ AUTOALAA Jos katsotaan pelkkää auton käyttö­ astetta, ei auton omistamisessa ole hirveästi järkeä. Suurin osa niistä

38

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

seisoo suurimman osana ajasta, ja silloin kun ne liikkuvat, niissä kulkee useimmiten vain yksi ihminen.

Auton kapasiteetista on käytössä hirveän pieni osa.

Toisaalta autoon liittyy vahvoja tunteita, ja monille oma auto on lähes yhtä tärkeä kuin oma koti.

Strömsholm tietää tämän, sillä on itse pitkän linjan automies. ”Kaikki tekniikkaan liittyvä on aina kiinnostanut, olivat kyseessä sitten autot, mopot tai perämoottorit”, hän kertoo.

Nuoruutensa Strömsholm vietti autoja ja mopoja rassaten. Ensimmäinen oma auto oli 1500-sarjan Volkswagen vuosimallia ‘63. Nykyään hän ajaa työsuhdeautolla ja entisöi vapaa-ajallaan vanhoja perämoottoreita. ”Itselleni on helppoa olla alalla, jossa tuote on niinkin käsinkosketeltava ja herättää niin paljon tunteita kuin auto”, hän myhäilee.

Strömsholm aloitti 1980-luvulla Fordilla ja työskenteli yhteensä 16 vuotta Volvolla Suomessa ja Japanissa. Veholle hän tuli vuonna 2005, ja toimitusjohtajaksi hänet valittiin vuonna 2012.

Suurin muutos Strömsholmin uran aikana on ollut autoalan

Strömsholmin uran aikana alan suurin muutos on tapahtunut asiakaslähtöisyydessä.

KENNETH STRÖMSHOLM • Syntynyt: 1957 • Koulutus: Ekonomi ja kone­tekniikan insinööri • Nykyinen tehtävä: Veho ­Groupin ­toimitusjohtaja • Nykyisen työtehtävän plussat: Näköalapaikka alalle ja isoon, yli 2 000 tekijän organisaatioon. Haluan saada ihmiset menemään samaan aikaan samaan suuntaan samalla vauhdilla, ja vielä hyvällä fiiliksellä. Kun ihmisiä on näin paljon, tehtävä ei ole helppo, mutta kun se onnistuu, se on kaikkein palkitsevinta.

• Nykyisen tehtävän miinukset: Arjen huolet ja paineet. Aina on jotain kesken.

• Harrastukset: Juoksu, jää­kiekko,­ vanhojen perämoottorien entisöinti • Perhe: Vaimo, kolme lasta ja kuusi lastenlasta

asiakas­lähtöisyydessä. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana autonvalmistajat ovat laajentaneet tarjontaansa, ja eri vaihtoehtojen määrä on lähestulkoon räjähtänyt. ”Sama pätee voimanlähteisiin.

Löytyy bensiiniä, dieseliä, hybridiä, sähköautoa…”

Entä milloin vaihtoehdoksi saadaan itsestään ajava auto? Sellaisia kehitetään kovaa vauhtia eri puolilla maailmaa. Helsingissäkin on kokeiltu muun muassa ammattikorkeakoulu Metropolian kehittämiä robottibusseja. Milloin asiakas saa ostaa auton, joka ajaa itsensä autokaupasta kotiin? ”Sitä päivää ei tule”, Strömsholm sanoo. Muutoksen luonne ei nimittäin ole sellainen.

AUTOMAATIO KEHITTYY ASTEITTAIN Robottiauton sijaan saamme tulevaisuudessa yhä uusia automaattisia apuvälineitä, jotka tekevät ajamisesta mukavampaa ja helpompaa, ja asteittain vievät liikennettä kohti

autonomisia ajoneuvoja, Strömsholm selittää. Niitä on ollut käytössä jo 1980-luvulta lähtien.

Harva mieltää esimerkiksi ABS-jarrut autonomisen auton ominaisuudeksi, vaikka sitä ne tavallaan ovat. Auto jarruttaa kuljettajan puolesta niin, etteivät pyörät lukkiudu ja ohjattavuus säilyy. Luistonestojärjestelmä helpottaa mäkilähtöä liukkaalla kelillä. Ajonvakausjärjestelmä korjaa, jos auto uhkaa lähteä sivuluisuun. ”Jos otettaisiin kaikista maailman autoista nämä avustimet pois, tienposket olisivat täynnä ulos ajaneita autoja”.

Automaatio lisääntyy autoissa jatkossakin vaivihkaa, Strömsholm uskoo. Auto voi esimerkiksi maantiellä pitää tasaista etäisyyttä edessä ajavaan ja tarvittaessa reagoida itsestään äkkijarrutukseen. Tällainen automaatio yleistyy jatkuvasti, mutta itseohjautuva auto on liian suuri harppaus.

Taas kerran on syytä kuunnella asiakkaita. Liikenneturvan kyselyssä

joulukuussa noin puolet vastaajista uskoi, että autonomisia ajoneuvoja on saatavilla 11–30 vuoden sisällä, mutta vain 15 prosenttia olisi valmiita valitsemaan robottiauton.

Strömsholm suhtautuu ylipäätään tervein varauksin futuristisimpiin visioihin autoilun lähitulevaisuudesta. Ala muuttuu siinä missä muutkin, mutta muutoksen tahti on usein verkkaisempaa kuin hätäisemmät haluaisivat.

Nykyaikana alalla kuin alalla on totuttu tähyilemään alati uusia toimintaympäristöjen ja ajattelutapojen murroksia, jotka pudottavat jättiläisiä jalustoiltaan ja nostavat uusia tulokkaita maailman huipulle.

Strömsholm kuitenkin muistuttaa, että yritysjohtajan päähuomion pitäisi silti olla tässä päivässä. ”Moni tuntuu ajattelevan, että olet hyvä vain, jos koko ajan mietit mitä tapahtuu seuraavaksi ja mistä suunnasta murros tulee. Mutta jos enemmistö ajasta menee tulevan miettimiseen, jää arki hoitamatta”, hän sanoo.

TILAA KIRJAT JÄSENHINTAAN -25 %

Suomen Ekonomien jäsenille 25% alennus kaikista neljästä Alma Talentin kustantamasta Suomen Ekonomien kirjallisuuskilpailun finalistiteoksesta: Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto 2016 -voittaja Sari Torkkola: LEAN ASIANTUNTIJATYÖN JOHTAMISESSA (norm. 67 €, jäsenhinta 50,25 €)

Kirsi Piha: RYTMIHÄIRIÖ – TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE (norm. 45 €, jäsenhinta 33,75 €)

Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto 2016 -tunnustuspalkinto Frank Martela, Karoliina Jarenko: DRAIVI – VOIKO SISÄISTÄ MOTIVAATIOTA JOHTAA? (norm. 45 €, jäsenhinta 33,75€)

Vesa Ilmarinen, Kai Koskela: DIGITALISAATIO – YRITYSJOHDON KÄSIKIRJA (norm. 68 €, jäsenhinta 51,00 €)

TILAA TAI KYSY LISÄÄ: Lotta Saunamäki, p. 040 661 4722 tai lotta.saunamaki@almamedia.fi.

Mainitse yhteydenotossasi ”Suomen Ekonomien jäsenetu”. Etu on voimassa vuoden 2017 loppuun.

[ KYLTERIT ] TEKSTI SALLA SALOKANTO

MAINEELLA ON MERKITYSTÄ Aalto-yliopistossa on havahduttu siihen, että aloittavista opiskelijoista yhä harvempi on nainen. Laskevaan trendiin halutaan tarttua.

40

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

ONKO ALAN MAINE YKSIPUOLINEN? Kaikki lukiolaiset näkivät haastatteluissa kauppatieteellisen alan maineen melko samanlaisena. Lukiolaisten kommenteissa toistuivat kilpailu, liike-elämässä menestyminen ja numero-osaaminen. Rissasen tutkimuksessa nämä piirteet toistuivat yhtä lailla lukiolaisten miesten ja naisten kuin opinto-ohjaajienkin puheessa. Puheet puolestaan muokkaavat mielikuvia voimakkaasti. ”Menestyminen ja kilpailu korostuvat mielikuvissa entisestään, kun kansainvälisten rankinglistojen ja akkreditointien painotus viestinnässä lisääntyy. Kauppakorkeakoulujen maine pohjautuu hieman suppeasti näihin seikkoihin”, Rissanen selittää.

Haastatteluissaan Rissanen havaitsi, että opiskelijoiden maailmassa tulevaisuutta koskevat toiveet

ja tavoitteet jakautuivat sukupuolen mukaan: lukiolaiset miesopiskelijat puhuivat menestymisestä, johtamisesta ja kilpailusta huomattavasti positiivisemmin kuin samanikäiset naiset. Tästä syystä miesopiskelijat myös arvioivat kauppakorkeakoulujen nykyisen maineen positiivisemmaksi. Haastattelujen perusteella naiset sen sijaan arvostivat tulevaisuudensuunnitelmissaan toisenlaisia asioita. ”Lukiolaisten arvomaailmat olivat haastattelujen perusteella ylipäätään varsin sukupuolittuneet.

”Maine syntyy siitä, miten alasta puhutaan arjessa.”

KAUPPATIETEELLISEN ALAN YHTEISVALINTA, AALTO-YLIOPISTOON OPISKELEMAAN HYVÄKSYTYT

47,1 %

40,3 %

45,0 %

38,5 %

2006

2007

2008

2009

sisäänpäässeitä

sisäänpäässeitä

356

280

sisäänpäässeitä

sisäänpäässeitä

310

301

41,2 %

41,3 %

35,5 %

40,1 %

2010

2011

2012

2013

sisäänpäässeitä

sisäänpäässeitä

sisäänpäässeitä

sisäänpäässeitä

306

264

258

38,6 %

32,4 %

252

30,0 %

2014

2015

2016

sisäänpäässeitä

sisäänpäässeitä

sisäänpäässeitä

293

295

293

Naisten osuus sisäänpäässeistä (%)

LÄHDE: KAUPPATIETEET.FI, TILASTOJA (KOOTTU OPH:N VIPUSESTA)

T

ilastot ovat yksiselitteiset: Aalto-yliopistoon valitaan aiempaa vähemmän naisia opiskelemaan kauppatieteitä. Suunta on ollut alaspäin jo kymmenen vuotta – vuonna 2006 kandidaatintutkintoa opiskelemaan valituista naisia oli 47 prosenttia, kun vuonna 2016 osuus oli laskenut 30 prosenttiin. Kehityksen suunta ja naisten osuuden kutistuminen on tuntunut monista ylipäätään yllättävältä, mutta samanlaista kehitystä on havaittu myös esimerkiksi Norjan kauppakorkeakouluja tutkittaessa.

Aallon kauppakorkeakoulussa ilmiöön halutaan reagoida oikein.

Vuonna 2013 perustettiin dekaanin aloitteesta työryhmä selvittämään tilannetta ja sen syitä. Sittemmin yliopisto on tilannut aiheesta myös kaksi gradua, joiden avulla ilmiöstä halutaan saada ote. Joulukuussa hyväksytty Minna Rissasen tutkimus kauppatieteiden maineesta lukiolaisten keskuudessa osoittaa, että tulevaisuuttaan ja jatko-opiskelujaan pohtivien nuorten naisten keskuudessa kauppatieteitä ei pidetä houkuttelevana vaihtoehtona.

Strategiaa pääaineenaan opiskellut Rissanen perehtyi tutkimuksessaan lukiolaisten ja opinto-ohjaajien mielikuviin kauppatieteistä opiskelualana. Hän haastatteli lukiolaisia heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan ja selvitti samalla, millaisia mielikuvia heillä oli kauppatieteiden opiskelusta ja opiskelijoista. Lisäksi hän selvitti, millaisia ajatuksia lukiolaisia ohjaavilla opinto-ohjaajilla on alasta. ”Keskustelimme lukiolaisten kanssa laajasti heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan ja niitä koskevista arvoista ja ajatuksista. Sen jälkeen selvitin/selvitimme heidän kauppatieteiden opiskeluita koskevista ajatuksistaan tarkemmin”, Rissanen kertoo.

Naisopiskelijat pitivät tulevalla urallaan tärkeinä ennen kaikkea merkityksellisyyttä, auttamista ja ihmisläheisyyttä. Tällaisia asioita opiskelijat eivät mielikuvissaan liittäneet kauppakorkeakouluihin”, Rissanen kuvailee.

Kauppakorkeakoulujen ja alan maine ei siis vastannut hakemista pohtivien naisten toiveita ja tavoitteita. Rissasen mukaan kyse on ennen kaikkea siitä, että kauppakorkeakoulujen maineessa alan monipuoliset mahdollisuudet jäävät osin pimentoon. ”Naisetkin voisivat innostua kauppatieteistä enemmän, jos heidän mielikuvansa alasta vastaisi paremmin heidän tavoitteitaan.”

MONENLAISET URAT ESIIN Ratkaisun avain piilee Minna Rissasen mukaan kauppatieteiden maineen monipuolistamisessa.

Alasta voisi nostaa aktiivisesti esiin esimerkiksi ihmisläheisyyttä, työskenteleehän suuri osa ekonomeista juuri erilaisten ihmisten ja asiakassuhteiden parissa.

Koulutuksen järjestäjillä on vakiintuneina ja arvostettuina toimijoina hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Rissanen arvioi, että yliopistot voisivat kiinnittää viesteissään aiempaa enemmän huomiota ekonomien monenlaisiin mahdollisuuksiin ja uriin. Myös nuorille kohdennetun markkinoinnin valinnoilla on konkreettisesti väliä. ”Aallonkin materiaaleissa korostuvat kansainvälisissä vertailuissa huomioitavat asiat, kuten menestyminen, johtajuus ja kilpailu.

Markkinointi puolestaan heijastui lukiolaisten puheisiin yllättävän suoraan: lukiolaiset käyttivät materiaalien sanavalintoja ja ilmauksia lähes sellaisinaan”, Rissanen kuvaa. ”Lisäksi opiskelijat antoivat suoraa palautetta siitä, että vierailijaluennoille saattoi tulla puhumaan ainoastaan miehiä. Tällaisissa tilanteissa monenlaiset ja erilaisia valintoja tehneet esiintyjät saattaisivat avartaa kuvaa siitä, kenelle kauppatieteet ja niiden opiskelu kuuluvat.”

EKONOMIEN

Monipuolistuvan markJÄSENISTÖSSÄ ON EDUSTETTUNA kinoinnin lisäksi tarvitaan YLI 5 000 kuitenkin monipuolista AMMATTINIMIKETTÄ. arkipuhetta. Päivittäisissä keskusteluissa alan maine rakentuu pikkuhiljaa, ja tuttujen mielipiteet voivat vaikuttaa mielikuviin markkinointimateriaaleja paljon voimakkaammin. ”Opintojaan suunnittelevien nuorten olisi tärkeää nähdä kauppatieteen alan tarjoamia erilaisia mahdollisuuksia”, Rissanen summaa. ”Jokainen voi purkaa kaksijakoisuutta pitämällä esillä erilaisia uratarinoita ja kertomalla, mihin kaikkialle ekonomit todella työelämässä päätyvät. Maine syntyy siitä, miten me arjessa kauppatieteistä puhumme.”

Minna Rissasen pro gradu Kenelle Kauppis sopii – Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun maineen rakentuminen lukiolaisten sukupuolittuneissa diskursseissa on luettavissa verkossa osoitteessa aaltodoc.aalto.fi/ handle/123456789/24525. Myös Pirjo Purolinnan tutkimus aiheesta (University image and its effect on applying intentions – Case: Aalto University School of Business) ilmestyi joulukuussa.

www.personaria.fi

TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖOSAAJA PALVELUKSESSASI! Rekrytointi, henkilövuokraus ja vuokrajohtajat

[ TAPAHTUMA ] TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT SUOMEN EKONOMIT

Johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa oppiminen Miten menestyä tulevaisuudessa? Vastauksen antaa Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon voittajateos, Sari Torkkolan Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Tunnustuspalkinnon puolestaan ansaitsi Frank Martelan ja Karoliina Jarenkon teos Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa.

S

uomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon saajat julkistettiin Ekonomien tilaisuudessa, jonka teema oli Johtamisen X-Factor – Miten menestyä tulevaisuudessa. Kirjallisuuspalkinnon nappasi teos, jota palkintoraati piti uudenlaisena johtamisen kirjana.

Sari Torkkola tarjoaa Lean asiantuntijatyön johtamisessa -teoksessa konkreettisia keinoja siihen, miten ihmisissä synnytetään halu uuden oppimiseen.

Torkkola on voitosta hyvin otettu. Hän on myös kiitollinen yleisöltä saamastaan palautteesta. ”Huomasin pian julkaisun jälkeen, että kirjan aihe todellakin kiinnostaa. Kun kirjoja oli myyty pari viikkoa kirjakaupoissa, aloin saada kutsuja puhumaan teemastani.”

Kutsuja on sittemmin tullut paljon, ja Torkkolasta on samalla tullut suosittu puhuja. Ei ihme, sillä voittajateoksessa

on runsaasti ajankohtaista oppia suomalaiselle talouselämälle. Sen keskeisiä teemoja on muistuttaa, kuinka johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa oppiminen.

Palkintoraati jakoi tällä kertaa kirjapalkinnon kahtia.

Torkkola sai 30 000 euron potista 24 000, Frank Martela ja Karoliina Jarenko teoksestaan Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa? tunnustuspalkintona 6 000 euroa.

Palkintoraadin puheenjohtaja Merja Fischer luonnehtii palkittuja teoksia sisällöltään ja opeiltaan juuri sellaisiksi, joita suomalainen talouselämä tällä hetkellä tarvitsee. ”Draivin opit yhdistettynä Lean-kirjan menetelmiin luovat pohjan toiminnalle, joka pulppuaa energiaa ja synnyttää sekä yksilöille että organisaatioille merkitystä myönteisen kokemuksen ja yhdessä oppimisen kautta. Yhteisen osaamisen kulttuurin myötä syntyy hyvinvointia, kannattavampia yrityksiä, parempia asiakaskokemuksia ja kansallista kilpailukykyä”, Fischer toteaa.

VOITKO OLLA TYYTYVÄINEN YRITYKSESI MENESTYKSEEN? Ennen voittajan julkistamista kuultiin puheenvuoroja, jotka herättivät keskustelua ja tarjosivat runsaasti pohdittavaa.

Matti Alahuhdan teos Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisen voima voitti kirjallisuuspalkinnon yleisöäänestyksen. Alahuhta kysyi tilaisuudessa puheenvuoronsa alussa, milloin voidaan olla tyytyväisiä yrityksen kehitykseen. Koneen pitkäaikainen toimitusjohtaja ja nykyinen kehitysyhtiö DevCo Partnersin hallituksen puheenjohtaja oli rakentanut ratkaisuista selkeitä listoja. ”Jos asiakastyytyväisyys ja liikevaihtolukemat ovat hyvät, niistä voi olla tyytyväinen. Se ei kuitenkaan riitä. Tavoitteena on myös asiakastyytyväisyyden jatkuva parantaminen, henkilöstön hyvinvointi, kilpailijoita ja markkinoita nopeampi kasvu, vahva panostus kestävään kehitykseen ja yrityksen etenemiseen. Jos nämä kaikki ovat kunnossa,

Kirjallisuuspalkinto on poikinut Sari Torkkolalle muun muassa puhujakutsuja.

42

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

”Huomasin pian julkaisun jälkeen, että kirjan aihe todellakin kiinnostaa.”

voimme olettaa, että yritys on vuoden lopussa vahvempi kuin vuoden alussa.”

Listan jokainen kohta on tärkeä, mutta kaikkein keskeisimmiksi Alahuhta nimeää asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden.

Samoin jos yrityksen missio tai strategia kokonaisuudessaan tuntuu monimutkaiselta, sitä Alahuhdan mielestä ei ole työstetty riittävästi. ”Kun asiat saadaan esitettyä yksinkertaisesti, niistä on helppo kommunikoida, ja ne saa paremmin liikkeelle.”

Petri Suhonen kirjoitti verkossa uupumuksesta ja muistuttaa nyt, ettei ongelmien kanssa pidä jäädä yksin.

MERKITYKSELLISYYS INNOSTAA Kuinka Alahuhta sitten innostaa ihmiset mukaan? Hän korostaa innostavan ja kirkkaan vision tärkeyttä. ”Koneella määrittelimme visioksi tarjota parhaat ratkaisut ja käyttäjäkokemukset. Oli tärkeätä saada ihmiset ymmärtämään, mitä visio tarkoittaa jokapäiväisessä toiminnassa asiakkaiden ja omien käyttäjien näkökulmasta.”

Kun visio on selvillä, henkilöstö alkaa kertoa yhä uusia parannusajatuksia ja löytää innovaatioita. On tärkeää, että ihmiset pääsevät kokemaan samalla työnsä merkityksellisyyden.

Yrityksissä on syytä pohtia, kuinka henkilöstölle viestitään pienistäkin edistysaskelista. Samalla kun kerrotaan uusista asioista ja kehitysohjelmista, selvitetään, miten ne vaikuttavat itse kunkin työhön. ”Kun uuteen kehitysvaiheeseen lähdetään, on jo etukäteen syytä varmistaa, että jossakin sen osassa on mahdollista saada nopeita tuloksia. Ihmisille on saatava tunne siitä, että menemme eteenpäin.”

EI OLE HEIKKOUTTA KERTOA, ETTÄ EI JAKSA Modernin työn mielivaltaisesta mielettömyydestä puhui tilaisuudessa Petri Suhonen, Vincitin asiakkuusjohtaja.

Suhonen julkaisi lokakuussa blogikirjoituksen, jossa hän kertoi uupumuksestaan ja masennuksestaan: kuinka lähimuisti pätki, töitä jäi tekemättä ja lupauksia lunastamatta.

Siitä tuli Vincitin sivujen ylivoimaisesti suosituin kirjoitus ennätysajassa. ”Kun Suomessa sanoo, että mulla menee huonommin kuin teillä muilla, kaikki tykkää. Moni kertoi saaneensa blogistani lohtua ja oivalluksia. Minulle myös lähetettiin kirjoja, joiden saatesanoissa toivottiin niiden auttavan minua.”

Uupuminen ja diagnosoitu keskivaikea masennus opettivat vanhan totuuden: Puhu ongelmistasi. Ei ole heikkoutta kertoa olevansa väsynyt tai että ei jaksa. ”Meillä työpaikalla yleistä on veljellinen vittuilukulttuuri. Se toimii, kun on voimia ottaa sitä vastaan ja kun tietää, mitä oikeasti ollaan tekemässä. Mutta kun on väsynyt, vittuilukulttuuri on maailman vaarallisin elementti. Väsynyt tarvitsee aitoa välittämistä ja uupunut hoivaa.”

Yksi isoja oppeja olikin, että jokainen, myös organisaation huipulla, tarvitsee tukiverkkoa. Kukaan ei jaksa yksin.

Ja että jokaisella on rajansa.

JOHTAJAN OSAAMISEN OLTAVA KUNNOSSA Merja Fischer, johtamistieteiden tohtori ja Ekonomien kirjapalkintolautakunnan jäsen, muistutti omassa puheenvuorossaan, kuinka johtajan paras henkivakuutus on pitää osaamisestaan huolta. ”Mutta onko osaamisella mitään merkitystä, jos oma jaksaminen ei ole kunnossa?”

Hän viittasi myös Alahuhdan kuuluttamaan merkityksellisyyden tärkeyteen. ”Merkityksellisyys voi syntyä myös siitä, että auttaa muita löytämään merkityksellisyyden.”

Matti Alahuhdan johtajuutta käsittelevä teos upposi yleisöön.

Kiinnostavia teoksia huomioitiin myös kahdella kunniamaininnalla ja yhdellä tunnustuspalkinnolla (keskellä).

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

43

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] TEKSTI TIMO VOUTILAINEN, LAKIMIES, OTK KUVA ISTOCKPHOTO

Työlain­säädännön muutoksia vuoden alusta Työsopimuslakia muutettiin 1.1.2017 työllistämiskynnyksen alentamiseksi. Muutoksia tuli yli vuoden työttömänä olleen työnhakijan palkkaamiseen, koeajan pidentämiseen ja takaisinotto­ velvollisuuden lyhentämiseen. Laki velvoittaa työnantajaa tietyin edellytyksin myös tarjoamaan irtisanotuille koulutusta ja työterveyshuoltoa työsuhteen päätyttyäkin.

MÄÄRÄAIKAISUUKSIEN PERUSTEISTA Työsopimuslakiin lisättiin säännös, joka mahdollistaa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen ilman perusteltua syytä enintään vuoden ajaksi, jos palkattava henkilö on ollut työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen perusteella yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Näin ollen on siis mahdollista poiketa määräaikaista työsopimusta koskevasta perustellun syyn vaatimuksesta, eikä työsopimuksen tekemistä määräaikaisena näissä tapauksissa estä sekään, että työvoimatarve on pysyvää. Tällä perusteella palkattavan työntekijän yhtäjaksoinen työttömyysjakso ei katkea, vaikka se sisältää enintään kahden viikon pituisen palvelussuhteen. Pitkäaikaistyöttömän kanssa tehtävän määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi, ja jakson aikana voidaan tehdä enintään kolme erillistä määräaikaista sopimusta. Jos pitkäaikaistyötön halutaan palkata vuotta pitemmäksi ajaksi tai jos hänen

44

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

kanssaan tehtävät työsopimukset eivät muutoin vastaa säännöksessä asetettuja rajoituksia, työnantajalla tulee edelleen olla työsopimuslaissa tarkoitettu perusteltu syy määräaikaisen sopimuksen tekemiseen.

KOEAIKA Vuoden alusta lähtien koeajan kestoksi on voitu sopia enintään kuusi kuukautta toistaiseksi voimassaolevassa työsopimuksessa, mutta lyhyemmästä koeajasta on edelleen mahdollista sopia tai jättää koeajasta kokonaan sopimatta. Koeaika voi vuotta lyhyemmissä määräaikaisissa työsopimuksissa olla enintään puolet työsuhteen pituudesta. Työehtosopimusten määräykset koeajasta voivat poiketa työsopimuslain säännöksistä, ja koeajan maksimipituus voi edelleen olla työehtosopimuksen mukainen neljä kuukautta.

Koeaikaa on mahdollista pidentää työntekijän koeaikaan kohdistuneen poissaolon vuoksi. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää

Koeaikaa voidaan pidentää ainoastaan tietyllä kuukausimäärällä, ei tätä lyhyemmissä jaksoissa tai osakuukausin.

koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Ratkaisevaa on se, että työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä.

Koeaikaa voidaan pidentää ainoastaan tietyllä kuukausimäärällä, mutta ei tätä lyhyemmissä jaksoissa tai osakuukausin. Säännöksessä ei ole edellytetty, että poissaolo kestäisi

yhtäjaksoisesti 30 kalenteripäivää, vaan päivät voivat koostua useammasta poissaolojaksosta. Kalenteripäiviä laskettaessa huomioidaan kaikki työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvät kalenteripäivät mukaan lukien vapaapäivät. Kaikkien päivien tulee osua koeajalle, jotta ne voidaan ottaa huomioon.

Koeaika ei pitene suoraan lain nojalla, vaikka työntekijä olisikin poissa vähintään 30 kalenteripäivää, vaan koeajan jatkaminen edellyttää aina, että työnantaja ilmoittaa siitä ennen koeajan päättymistä työntekijälle.

TAKAISINOTTOVELVOLLISUUS Taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuden pituus on vuodenvaihteen jälkeen päättyvissä työsuhteissa jatkossa neljä kuukautta aiemman yhdeksän kuukauden asemesta. Jos työsuhde on kestänyt sen päättymiseen mennessä keskeytyksettä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Tämä muutos koskee

kaikkia vuoden 2017 puolella päättyviä työsuhteita, vaikka irtisanominen olisikin tapahtunut vuoden 2016 aikana.

IRTISANOTUN TYÖNTEKIJÄN KOULUTUSVELVOLLISUUS Työsopimuslakiin lisättiin säännös, jonka mukaan työnantajan, jonka palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on tarjottava TSL 7:3 §:n perusteella tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä 1.1.2017 jälkeen irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen irtisanomisaikana tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, mikäli se on koulutuksen järjestämisen kannalta mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Työnantaja päättää valmennuksen tai koulutuksen sisällöstä, mutta valmennuksen tulee olla työntekijän työllistymistä edistävää ja sen tulee arvoltaan vastata vähintään työntekijän yhden kuukauden palkkaa.

Tällaista henkilökohtaista tai

ryhmäkohtaista koulutusta voi olla vaikkapa työnhakuvalmennus tai työntekijän ammattitaidon päivittämistä koskeva koulutus tai koulutus uudenlaisiin työtehtäviin.

Mahdollista on sopia sellaisestakin menettelystä, että työntekijä hankkii itse haluamansa koulutuksen tai valmennuksen ja työnantaja kustantaa sen. Laissa on myös annettu mahdollisuus sopia paikallisesti toisin valmennuksen tai koulutuksen arvon määräytymisestä. Tarkoituksenmukaista saattaakin olla, että sovitaan työntekijälle tarjottavan valmennuksen tai koulutuksen määräytyvän kunkin työntekijän tarpeen eikä vain hänen palkkansa suuruuden mukaan, jolloin koulutukseen käytetty rahamäärä voi olla suurempi kuin kuukauden palkkaa vastaava summa. Valmennuksen tai koulutuksen sijasta voidaan sopia muustakin järjestelystä, jolla edistetään irtisanottavan työllistymistä, kuten esimerkiksi starttirahasta.

Valmennukseen tai koulutukseen on oikeus vain työntekijöillä, jotka ovat olleet työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymiseen mennessä. Oikeutta koulutukseen ei ole lainkaan työntekijöillä, joiden työsuhde on päättynyt määräaikaisen työsopimuksen päättymisen vuoksi tai jotka on irtisanottu työntekijästä johtuvilla perusteilla.

TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuoltolain mukaan työnantajalla, jonka palveluksessa on vähintään 30 työntekijää, on velvollisuus järjestää tuotannollisella tai taloudellisella perusteella 1.1.2017 jälkeen irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvoitteen, ei siis työsuhteen, päättymisestä lukien.

Edellytyksenä on, että irtisanotut työntekijät ovat olleet työsuhteessa irtisanovaan työnantajaan vähintään viisi vuotta ennen irtisanomista ja työterveyshuollon sisältö ja laajuus vastaavat työnantajan työ- terveyshuoltosopimusta. Työterveyshuoltopalvelujen järjestämisvelvollisuus ei kuitenkaan jatku enää sen jälkeen, kun työntekijä on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen ja tämän työterveyshuollon piiriin. Työntekijällä on säännöksen mukaan velvollisuus ilmoittaa edelliselle työnantajalle, kun hän saa uuden työpaikan.

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

45

[ COLUMN ]

Monetizing Arctic Light: Berries & Spice

Arctic berries provide a growing segment of health-conscious consumers.

46

embodiment of arctic light monetisation. Arctic berries are rich in antioxidants and other skin-en­ hancing ingredients. The objective is to protect and beautify skin in a world facing increasing pollution and stress. This is potentially another global success story from Finland. It is being led by a new CEO and global veteran of the beauty industry Michel Dallemagne and an enlightened team of international and Finnish professionals that are selling tons of Finnish arctic light and nature by the jar to the world under the names of Sisu, Lähde and Valo.

Finally, to finish my column with some Finnish spice, Nordic light is also the driver of a surprisingly successful export from Finland: cumin. Finland and its many cumin entrepreneurs produce a 28% share of the global cumin market. A short growing season and the abundance of Nordic light generates the highest quality and best tasting cumin in the world.

So, the next time you are savouring some hot chili or warm and pungent curry, remember that like Mexi­ co and India, Finland is a pretty hot place too.

André Noël Chaker Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

MIIKA KAINU

At

first glance, arctic Lapland doesn’t look easy to monetize. Extreme weather conditions usually repel people and challenge growth. But sometimes it is true that what doesn’t kill you really makes you stronger. All least, for the few things that only grow in the arctic regions of the world and for the niche businesses they have created.

Arctic berries are some of the most resilient foods in the world. The resistance of their plants to harsh and dark winters and their exposure to in­ tense and long periods of light in the summer have made them one of the world’s most potent super­ foods. Their natural sunscreen is a much sought after raw material for food supplements, cosmetics and even cleaning agents.

Arctic berries are a niche market by global standards but they provide a growing segment of health-conscious consumers with benefits they are willing to pay a premium for. Some small innovative companies from Finland such as Arctic Nutrition and Nordic Hug have made respectable inroads their respective markets with arctic berries as the heart of their offering. For Arctic Nutrition, it is their wide range of health enhancing super-food supplements.

For Nordic Hug, it is the lev­ eraging of Finnish discover­ ies in the making of unique cleaning agents out of arctic cloudberries. This natural antimicrobial ­product out­ performs soap and alcohol for cleaning sensitive glass surfaces such as smartphones, tablets and health­ care equipment.

A bigger Finnish player in this space is the Finn­ ish premier cosmetics brand Lumene. It puts much of Finnish clean arctic nature into its products to protect, enhance and beautify skin. The company has recently transformed itself as the company offering “Beauty Born of Light”. This strategy is the

HUIPPUETU SINULLE EKONOMI! KAUPAN PÄÄLLE

5 kk VAIN

19

90

Arvo 39,00€

norm.

32,90 €

T ILA A H ETI : ELLE.F I /TI LAUKSET MUISTA MAI N I TA TI L AU STU N N U S : F K0 381

TILAUS- JA ARVONTAKORTTI TILAA HELPOSTI NETISTÄ: www.elle.fi/tilaukset PUHELIMITSE: 075 328 5100

KAUPAN PÄÄLLE

ELLE maksaa tilauksen postimaksun

(ma-pe klo 8.00-16.00, 8,8 snt/min + pvm/mpm)

Kyllä kiitos!

Tilaan 5 kk:n Elle-lehdet kestotilauksena tarjoushintaan VAIN 19,90 € (norm. 32,90 €).

Saan kaupan päälle Ivana Helsingin Herbariolaukun (arvo 39,00€) T I LAUST UN N US: FK0 381

5 kk VAIN

Paola Suhosen suunnittelema keväinen pikkulaukku on suosittua Herbario–kuosia. Laukussa on kevyesti topattu valkoinen sisävuori, metallinen klipsisuljin ja tyylikäs, irrotettava kantoketju (ketjun pituus n. 115 cm). Tämän arki- ja juhlakäyttöön sopivan laukun koko on 18cm x 20cm x 8cm. Arvo 39 €

19

90

Kyllä! Tilaajana osallistun arvontoihin ja voin voittaa 5.000,00 € matkarahaa tai päävoiton 35.000,00 € puhtaana käteen!

norm.

32,90 €

Tunnus: 5020361 Info: E3 00003 VASTAUSLÄHETYS

Arvo 39,00€

Tilaukseni jatkuu aina edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan hintaan. Kestotilaus on jatkuva, ellei sitä erikseen irtisanota.

Etunimi

Sukunimi

Sähköpostiosoite

Syntymävuosi

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin

Allekirjoitus (huoltajan, jos alle 18-v.)

Kyllä kiitos! Haluan saada Allerilta ja sen valitsemilta yhteistyökumppaneilta uutisia, tarjouksia ja tietoa tapahtumista sähköpostitse

tekstiviestinä

Arvonnan säännöt: Aller Media Oy järjestää arvonnan, jonka voittona on 35 000,00 €.

Arvonta suoritetaan 12.12.2017 ja siihen osallistuvat kaikki 8.12.2017 mennessä tilanneet.

5000 € arvotaan 27.03.2017, 31.07.2017 ja 27.11.2017 ja niihin osallistuvat kaikki 3 arkipäivää ennen arvontaa tilanneet.

Kaikki arvontahetkellä voimassa olevat Aller Media Oy:n kestotilaukset ovat automaattisesti mukana arvonnoissa. Voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti.

Voittajan nimi voidaan julkaista Aller Media Oy:n lehdissä tai Internet-sivuilla. Arpajaisveron maksaa Aller Media Oy. Aller Media Oy:n henkilökunta perheineen ei voi osallistua arvontaan.

Tilausehdot: Tarjous on voimassa 11.06.2017 asti. Tarjous koskee kotimaantilauksia sekä uusia tilaajia eli talouksia, joissa ei ole ollut Elle -lehden tilaajia viimeksi kuluneiden 6 kk:n aikana. Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Aller Media Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kuitenkin kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Aller Media Oy:n asiakaspalveluun (ma-pe klo 8.00-16.00): Aller Media Oy, Pursimiehenkatu 29-31 A, 00150 Helsinki, puh. 075 328 5102. Puhelun hinta on 8,8 snt/min + pvm/mpm (hinta pätee myös jonotuksen ajan). Varaamme mahdollisuuden toimittaa kaupanpäällisen tilalle toisen tuotteen, mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tuotteiden määrän. Tuote toimitetaan noin kahden kuukauden kuluessa tilausmaksun saapumisesta.

Emme lähetä noutamatta jääneitä tilaajalahjoja. Lähettämällä tämän tilauksen hyväksyn Allerin tietosuojaselosteen ja tilausehdot.

Tietosuojaseloste: www.aller.fi/tietosuojaseloste Tilausehdot: www.aller.fi/tilausehdot

[ TAPAHTUU ]

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN MERKUR 22.4 Tapas n' Mingle.

Networking-­event för magisterstuderande, alumner och företagsrepresentanter där det bjuds på vin, tapas och inspirerande diskussioner.

19-20.5 Smakresa till Åland. På programmet står bl.a. ölprovning på Stallhagens bryggeri och middag i Smakbyn. Start på fredagmorgon, övernattning i Mariehamn och hemresa på lördagen. Begränsat antal platser så anmäl dig så snabbt som möjligt!

EKONOMFÖRENINGEN NIORD 20.4 Bekanta dig med Hagaro 25.4 Frukosmöte hos Evli 27.4 Champagnetasting 4.5 Blomsterkväll 6-7.5 Operaresa till Tallinn 7.5 Islandshästridning 10.5 Vasa: Våga fråga – företagandet i praktiken 10.5 Utställning: Caesar van Everdingen 11.5 Finlands Ekonomer: Prestera på topp genom til�läggsförsäljning

15.6 Utställning: Jukka Rintala 31.10 Musikal: Myrskyluodon Maija Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja, 0400-138 258, Catarina Söderström, 0400-138 528.

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT 28.3. Koulutus Työn murros 27.4. Kevätkokous ja vierailu Etelä-Hämeen Osuuspankkiin 12.5. Ooppera (vahvistuu myöhemmin) Syyskuussa yritysvierailu (vahvistuu myöhemmin) Lokakuussa yritysvierailu (vahvistuu myöhemmin) 9.12. SuomiSata-juhlat Hämeen linnassa ETELÄ-POHJANMAAN ­EKONOMIT 28.4. Sääntömääräinen kevät­ kokous & futistapahtuma OmaSpStadion, Seinäjoki 18.5. Yritysvierailu Relicomp Oy, Kurikka 8.7. Ekonomitangot, Seinäjoki

www.umo.fi

www.kyn.fi

SILENT MUSIC:

UMO & KYN musiikkia hiljaiselle viikolle Kapellimestari Kirmo Lintinen, kuoronjohtaja Kaija Viitasalo

pe 14.4. klo 18 mikael agricolan kirkko, helsinki liput 22,50 € / 17,50 € / 11 € Ticketmasterista sis. toimituskulut

48

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

HELSINGIN EKONOMIT 19.4. Service Design @ Hellon 20.4. Legendaarinen Lallukan taitelijakoti 20.4. Big Data @ Supercell & Blockchain Basics 20.4. The Netherlands in the Heart of Europe 20.4. UPM Metsämaailma ja metsänomistajan sähköiset palvelut 20.4. Stockmann Oyj Abp 20.4. Biotalous ja sen merkitys tulevaisuudessa 20.4. Juurihoito 25.4. Muutos työelämän aikana tai sen jälkeen – Yksilön ja organisaation näkökulma eläköitymisessä ja irtisanomisessa 25.4. AAC GLOBAL company visit and communication skills workshop: Getting Your Message Through and Inspiring Your Audience 26.4. Kauppalehti ja Alma Talent 26.4. Suomalainen vaatebrändi Vejits 26.4. Miten kehityn ketteräksi johtajaksi ja vahvistan itseohjautuvuuden ja vastuunoton kulttuuria?

26.4. Pankki- ja tyyli-ilta 27.4. Työelämän ABC: Työsopimus ja työehtosopimus 27.4. Elämäni Kekkosen tyttönä – Maarit Tyrkön uutuuskirja Presidentti ja toimittaja 27.4. Nordnetin sijoittamisen ilta 27.4. S-ryhmä 27.4. Curlingia pelaamaan 27.4. Stressinhallinta helpon joogan avulla 28.4. Esimiesaamu: Palkitseminen, sen johtaminen ja suunnittelu 28.4. Pönötysvapaa PreWappu 3.5. Mistä sinä välität? Suomalainen lahjoituskulttuuri ja hyvä testamentti 3.5. Kansainvälinen politiikka myllerryksessä: Brexitin ja geoekonomian vaikutukset markkinoihin 3.5. Mindfulness-ilta 3.5. Heltti – Työterveyden uusi aika 3.5. TOVE 4.5. Brändää itsesi työnhakuun 5.5. BusinessFM 89,7 – busineksen ääni: ”Yhdessä maailman huipulle” 6.5. Excel työkäyttöön 6.5. RSOn konsertti Lintu Trifonov 7.5. Islanninhevosratsastus 8.5. ASP-säästäminen ja ensi­ asunnon ostaminen 8.5. Muutoksen voima ja uudis­ tuminen – Miten nostat työ-

markkina-arvosi ja esimiestyösi seuraavalle tasolle?

9.5. Nordnet esittäytyy – Palveluja Superrahastoista Private Bankingiin 9.5. Vantaan Energian jätevoimala 10.5. Tulevaisuuden työelämän trendit 11.5. Jalkahoitoa Stadin aikuisopistossa 11.5. Työelämän ABC: Työsuhteen päättäminen ja liiton palvelut työsuhteen päättyessä 12.5. Sijoittajaklubi: Sijoittajan aamuherätys 15.5. Allas Sea Pool – Kelluva merikylpylä 16.5. Finpro – Terveysteknologialla Suomi nousuun 17.5. Taalerin Mika Heikkilä: Arvosijoittaminen 17.5. Juha Siltala: Työn ja tuottavuuden irtoaminen – Työmarkkina­kansalaisuuden ja työmarkkinoiden kriisi 17.5. Human to Human Workshop 18.5. Työelämän ABC: Työ­ elämän joustot 20.5. Excel - VBA ja makrot 24.5. Cooper-juoksutesti ekonomeille 24.5. UKK-kävelytesti ekonomeille KAINUUN EKONOMIT 11.6. Virkistysmatka Hossan kansallispuistoon ja Impi Saunoo -turvesaunatapahtumaan.

6.7. Pieni eläin – Seela Sella 80 vuotta. Monologiteos Kajaanin Runoviikolla.

23.9. Tanssii Tavisten Kanssa KESKI-SUOMEN EKONOMIT 1.5. Vapputreffit 3.5. Rakentava vuorovaikutus ja yhteistyötaidot -koulutus 1.12. Keski-Suomen ekonomien 80-vuotisjuhla Sählyvuoro sunnuntaisin klo 18 Kuokkalan Graniitissa 28.5. asti KYMENLAAKSON EKONOMIT 10.5. Koulutustilaisuus, Kouvola Oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen aika / puolen päivän koulutus Elokuu: Yritysvierailu, Kouvola 21.9. Koulutustilaisuus, Kouvola, Autopilotilta oman ajattelun johtamiseen / koko päivän teemakoulutus 27.10. Vuosikokous ja kulttuuritapahtuma 16.11. Koulutustilaisuus, Kotka, Luottamuksen merkitys työssä

[ TAPAHTUU ] ja elämässä / puolen päivän koulutus LAHDEN SEUDUN EKONOMIT 1.5. Vappulounas Villa Rauhalassa 10.5. Työn murros – miten asiantuntijatyö uudistuu? -koulutus Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella (Suomen Ekonomit) 27.5. Perhetapahtuma Pajulahdessa LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT 20.4. Kevätkokous ja yritys­ vierailu Jokioisten Leipään 25.5. Forssa Unplugged ja koko perheen puistopiknik Yhtiönpuistossa OULUN EKONOMIT 26.4. Kevätkokous klo 18:30 Hotelli Lasaretti 28.4. Pieleen meni -komedia­ uutuus Oulun kaupunginteatterilla Kevään loppupuolella: Juoksukoulu ja tenniskurssi 19.8. Rapujuhlat PIRKANMAAN EKONOMIT 16.6. Kylteri-Ekonomigolf -kilpailu­Nokia River Golfin uudella Rock-kentällä. Yhteislähtö klo

9.30. Ilmoittautuminen käynnissä tapahtumat.ekonomit.fi.

Tervetuloa mukaan pelaamaan!

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 30.3. klo 11.30 Ekonomilounas ravintola Kreetassa 21.4. klo 17.00 Ekonomi-illallinen ja kevätkokous ravintola Torerossa. Kutsu kokoukseen tulee erikseen. Tervetuloa!

PORIN SEUDUN EKONOMIT 28.4. Afterwork goes Middlework Wanhassa Juhanassa – Rento verkostoitumislounas 2.5. Kevätkokous ja yritys­ vierailu Satmatic Oy:ssä 5.5. klo 18 Uusien jäsenien ilta viinitastingin merkeissä 13.5. Flooran-päivän juhla yhdessä Rauman Ekonomien kanssa.

8.7. Ekonomitango 15.7. Ekonomijazz RIIHIMÄEN-HYVINKÄÄN ­EKONOMIT 26.4. klo 18 RiHy Ekonomien kevätkokous ja kuohuviinitasting, Ravintola Ravistin, Hyvinkää 2.5. klo 18 Etäjohtaminen-koulutus, Riihimäki 7.5. klo 12 Ratsastusta islannin­

hevosilla, Jau Jau Icelandic Horses –talli, Järvenpää 11.5. klo 17 Yritysvierailu: Valio / Osuuskunta Tuottajain Maito, Riihimäki 30.5. klo 18 Sosiaalisen median vuosikello -koulutus, Hyvinkää SAVONLINNAN SEUDUN ­EKONOMIT 30.4. klo 18:00 alkaen perinteiset Wappukuohut pässillä, Tallisaari 16.5. Strategian kirkastaminen ja yhteisen tavoitteen luominen –iltakoulutus. Kouluttajana Merja Fischer. Ilmoittautuminen Ekonomien sivuston kautta.

SUUR-SAVON EKONOMIT 24.4. Yritysvierailu OpaMuurikka Oy, Mikkeli 24.4. Kevätkokous yritysvierailun jälkeen OpaMuurikka Oy:n tiloissa 6.5. Koko perheen kevätretki Repoveden kansallispuistoon 9.6. Kuohuviinitasting, kouluttajana toimii Sommelier Martin Nordell, Mikkeli 12.6. Vierailu Taidekeskus Salmelaan, opastettu kierros ja illallinen Ekonomi-lounaat 2017: 11.5. ja 8.6. Mikkelin Rossossa

TURUN SEUDUN EKONOMIT 19.4. Yritysvierailu: Meriaura 20.4. Samppanjat-koulutus 27.4. Suomen Ekonomit: Lisämyynnillä huipputuloksiin 3.5. Yritysvierailu: Villa Augusta, Merimasku 9.5. ja 11.5. Golfin peruskurssi, Aura Golf 13.5. ja 29.5. Golfin jatkokurssi / Teemapäivät, Aura Golf 17.5. Yrittäjyyslounas, Turku Science Park 17.5. Rentoutuminen – mielen salattu maailma, Jaana Määttälä 23.5. Aamiaisseminaari: Choose Your Future: vapaaehtoistyöstä yritykseksi 23.5. Yritysvierailu: Logomo 8.6. Turun alueen Ekonomigolf 18.6. Koko perheen kesäteatteri Rölli 29.6. Kesäteatteri: Eloheinäkesä VAASAN EKONOMIT 30.3. Kevätkokous ja Room Escape 19.4. Henkilöstöjohtamisen kehityssuuntia -koulutus, professori Riitta Viitala, Vaasan yliopisto Toukokuu: LinkedIn-koulutus Kesäkuu: Sundom Wine- viini­ tilavierailu

Tervetuloa rockaamaan Pirkanmaalle!

Kylteri-Ekonomigolf pelataan 16.6.2017.

Kuka tekee hole-in-onen? Kenellä on tyylikkäin swingi?

Vastaus selviää Kylteri-Ekonomigolf -kisassa Nokialla.

Kilpailu on avoin kaikille Suomen Ekonomien jäsenille.

KILPAILUMAKSU: 40 € kylterit, 50 € ekonomit AIKATAULU: Yhteislähtö klo 9.30 Nokia River Golfin uudella Rock-kentällä ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT: tapahtumat.ekonomit.fi TIEDUSTELUT: Pirkanmaan Ekonomit, Henry Viljanen, p. 040 538 2758 Boomi ry, Jasmiina Kivini, p. 045 638 0838 Suomen Ekonomit, Vilma Järvinen, p. 045 257 4257 YHTEISTYÖSSÄ:

PIRKANMAAN VAASAN EKONOMIT EKONOMIT VASA EKONOMER E KO N O M I 2 /2 0 1 7

49

[ KOLUMNI ]

KUVA: EY

Ole avoin sattumahdollisuudelle

Matti Copeland Chief Curiosity Officer Executive Director EY

L

iian usein ajaudumme päivä-, viikko- tai jopa vuosirytmeihin, joissa rutiinit dominoivat ja tuntuu, ettei meille tapahdu mitään. Eikä tapahdukaan, jos emme hiukan pinnistä ja kutsu itseämme kohtaamaan sattumahdollisuutta. Sattumahdollisuus vaatii ennen kaikkea henkistä hereillä oloa.

Virallista määritelmää sattumahdollisuudelle ei ole. Kehitteillä olevan työversioni mukaan sattumahdollisuus on meidän jokaisen dna:ssa. Se on aivojen aktiivisuuden tila, jossa nykyhetkeen ja tähän asti kokemaamme törmää tai törmäytetään virikkeitä, joilla on yllättäviä ja positiivis-optimistisia vaikutuksia ajatteluun ja tekemiseen. Usein yksi sattumahdollisuus johtaa toiseen – ja kohta on sattumahdollisuuksien putki auki.

Ehkä hedelmällisimpiä paikkoja sattumahdollisuuksille ovat erilaiset startup pitching -tilaisuudet ja -kilpailut tai demo-dayt. Startup-yrittäjät ovat innostuneita, ja paikalla on yleensä joukko ideoille avoimia osallistujia: sijoittajia, yrittäjiä ja muuten vain kiinnostuneita ihmisiä. Tilaisuuden henkeen kuuluvat haastavat kysymykset ja vilkas keskustelu.

Hiukan enemmän rohkeutta tarvitaan, jos lähtee hakemaan sattumahdollisuuksia yleisölle ja yrityksille avoimista yhteisöllisistä coworking-tiloista.

Microsoft Flux, Mothership of Work (MOW), HUB13 ja WeWork avaavat joka päivä ovensa startup-yrittäjille, koodareille tai oikeastaan kenelle tahansa, joka tarvitsee sohvapaikan, pöydän kulman ja nettiyhteyden eikä pelkää sopivasti kaoottista mutta luovaa meininkiä.

Varmoja sattumahdollisuuksien asuinsijoja ovat myös Akateeminen ja Suomalainen kirjakauppa.

Paitsi kirjat, myös kirjojen ystävät inspiroivat. Olen monta kertaa kysellyt lukuvinkkejä tai muuten vaan päätynyt jakamaan lukukokemuksia ventovieraiden kanssa.

Suosikkejani tällä hetkellä on esimerkiksi Elina Hiltusen Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa – tren-

Sattumahdollisuus vaatii ennen kaikkea henkistä hereillä oloa.

50

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

dit ja ilmiöt. Hiltunen on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Kirja esittelee 15 kuluttajatrendiä, ja uskallan luvata, että jokainen niistä vie lukijan mielen sattumahdollisuuksien polulle.

Maailmalta odotan syksyn 2017 Nordic Business Forum puhujan Adam Grantin uutta kirjaa. Grant on yhdessä Facebookin johtajan Sheryl Sandbergin kanssa kirjoittanut kirjan Option B: Facing Adversity, Building Resilience and Finding Joy, joka ilmestyy juuri ennen pääsiäistä. Sattumahdollisuus on tulkittavissa eräänlaiseksi Option B:n lähteeksi.

Ja jos ei ole koskaan lukenut James Pattersonin trillereitä, niin kannattaa aloittaa.

Yli 300 miljoonaa kappaletta myyneet kirjat ovat täynnä sattumahdollisuuksia.

Aloita vaikka Alex Cross -trillereistä Along came a Spider, suomennettuna Hämähäkin aika.

Ja sitten ovat elokuvat, etenkin dokumenttielokuvat, suurenmoiset sattumahdollisuuksien lähteet. Katsoin hiljattain dokumentin ilotulituskulttuurista. Tuli, itämainen perinne, juhlat ja käsityöläisyys kaikki näyttäytyivät Passfire-dokumentissa aivan uudella tavalla.

Olin Töölönlahdella kiinalaisen uuden vuoden ilotulituksen aikaan ja mielestäni koin dokumentin myötä ilmassa leijuvan ruudin tuoksun aivan eri tavalla kuin ennen.

Sytytä siis valot ja anna aivoillesi sattumahdollisuus. Anna aistiesi olla kamera, jolla tallennat muistijälkiä ja havaintopolkuja uusien kokemuksien maailmaan. Jaksa olla utelias. Mutta muista välillä myös sammuttaa valot ja sulkea kamera ja vaan olla.

Antoisaa sattumahdollisuuksien täyttämää kevättä!

Ehkä ­hedelmällisimpiä paikkoja sattu­ mahdollisuuksille ovat erilaiset startup pitching -­tilaisuudet ja -­kilpailut.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT – FINLANDS EKONOMER Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors p./tfn 0201 299 299 info@ekonomit.fi ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSÄRENDEN jasenrekisteri@ekonomit.fi arkisin – vardagar 9–12: Omien yhteystietojen päivitys: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Uppdatera dina kontaktuppgifter: jasenpalvelu.ekonomit.fi/logga-in > Egna sidor

0206 93200

Kontaktuppgifterna hittar du på webben ekonomit.fi/sv/kontaktuppgifter E-postadresserna skrivs i formatet fornam.efternamn@ekonomit.fi

URAPALVELUT – KARRIÄRTJÄNSTER ura@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Suomen Ekonomeilla on 25 alueellista ekonomiyhdistystä sekä 13 opiskelija­yhteisöä. Lisätietoa: ekonomit.fi/ekonomiyhdistykset ja ekonomit.fi/opiskelijayhteisot.

PALKKANEUVONTA – LÖNERÅDGIVNING Lähetä soittopyyntö – be oss ringa dig: palkkaneuvonta@ekonomit.fi Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi

Finlands Ekonomer har 25 lokala ekonomföreningar samt 13 studerandeföreningar. Mer information: ekonomit.fi/web/sv/ekonomforeningar och ekonomit.fi/web/sv/sammanslutningar-ekonomistuderande

TYÖSUHDENEUVONTA – ANSTÄLLNINGSRÅDGIVNING arkisin – vardagar 9–12: 0206 93205 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖNANTAJANEUVONTA – ARBETSGIVARRÅDGIVNING

0206 92923

TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA – ARBETSLÖSHETSSKYDDS­RÅDGIVNING ma–to – må–to 9–12: 0206 93273 Varaa puhelinaika – boka telefontid: ajanvaraus.ekonomit.fi TYÖTTÖMYYSKASSA – ARBETSLÖSHETSKASSA IAET-kassan puhelinpalvelu – IAET-kassas telefonservice ma–to 10–15, pe 10–13: må–to 10–15, fr 10–13 www.iaet.fi

Koko henkilöstön yhteystiedot löydät sivustolta ekonomit.fi/henkilohakemisto Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ekonomit.fi

09 4763 7600

TYÖMARKKINATOIMINTA – ARBETSMARKNADSVERKSAMHET Työmarkkinajohtaja – Arbetsmarknadsdirektör Riku Salokannel 040 724 9566 VIESTINTÄ – KOMMUNIKATION viestinta@ekonomit.fi Viestintä- ja markkinointijohtaja – Kommunikations- och marknadsföringsdirektör Terttu Sopanen

040 334 1202

TOIMINNANJOHTAJA – VERKSAMHETSLEDARE Hanna-Leena Hemming

050 511 3048

KYLTERIYHDYSHENKILÖT Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö auttaa, kun haluat tietää Suomen Ekonomien opiskelijapalveluista. Löydät oman kylterisi yhteystiedot sivustolta ekonomit.fi/otayhteytta > Henkilöt palveluittain > Kylteriyhdyshenkilöt EKONOMSTUDERANDENS KONTAKTPERSONER Finlands Ekonomers kontaktperson på ditt universitet hjälper dig när du vill ha information om förbundets tjänster för studerande. Kontaktuppgifter till din egen kontaktperson hittar du på ekonomit.fi/web/sv/ kontaktuppgifter > Enligt service > Kontaktpersoner för ekonomstuderande

Kerro mielipiteesi ja voita palkinto Piditkö lukemastasi? Käytä viisi minuuttia ja kerro meille, miten onnistuimme lehden teossa ja mistä aiheista haluaisit lukea jatkossa. Kyselyyn vastaamalla voit voittaa mattamustan Paulig Cupsolo ByMe -kapselilaitteen ja siihen sopivia kaakao- ja kahvijuomakapseleita. Voittaja arvotaan 2.6.2017. Klikkaa osoitteeseen lukijakysely.fi/ekonomi

Puheluhinnat 0206-alkuisiin numeroihin matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min ja lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min.

Samtalspris till 0206-nummer mobilsamtalsavgift + 3 cent/min från mobiltelefon och lokalnätsavgift + 3 cent/min från fasta nätet.

Tarkistathan, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Se onnistuu jäsenpalvelussa: jasenpalvelu.ekonomit.fi > Omat sivut Kirjaudu jäsenpalveluun jäsennumerollasi (tai vaihtamallasi tunnuksella) ja henkilötunnuksen loppuosalla.

E KO N O M I 2 /2 0 1 7

51

Tästä alkaa tasa-arvon aika sijoittajille.

Sijoitusmaailma ei pian ole entisensä ja hyvä niin. Me haluamme tuoda siihen muutoksen: tasa-arvoa kaikille sijoittajille. Olipa sukan varressasi jemmassa satasia tai satoja tuhansia, tämä koskee sinua.

Me LähiTapiolassa olemme hoitaneet varojamme onnistuneesti jo 150 vuoden ajan. Tämä kokemus ja osaaminen ovat sijoitusasiakkaidemme käytettävissä.

Tuomme nyt kaikkien saataville suursijoittajien sijoituskohteita, hinnoittelua ja palvelua. Miksikö?

Siksi, että meille asiakkaidemme, eli omistajiemme, onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tasa-arvoa on se, että sijoitamme rahasi kuten omamme: samoihin sijoituskohteisiin, joihin itse uskomme.

Katso lisää lahitapiola.fi/sijoituspalvelut

Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Kiinteistöpääomarahastot: LähiTapiola Kiinteistöpääomarahastot Oy. Kiinteistövarainhoito: LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy.