Ekonomi 2/2015

2

E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

Sparraaja & kuuntelija

DIGITALISAATIO UUDISTAA TILITOIMISTON ROOLIA

Hyvinvointi esiin UUSI MITTARISTO PALJASTAA HR-INVESTOINTIEN TULOSEUROT

HUHTIKUU 2015 MAAILMALLA

Japanilainen tehokkuus perustuu tarkkoihin prosesseihin

URA

Ylisitoutuminen lisää alttiutta uupumiseen

Suuret puheet varoittavat ENKELISIJOITTAJA RIKU ASIKAINEN TIETÄÄ, ETTÄ KILPAILUN EDESSÄ PITÄÄ OLLA NÖYRÄ.

Hyvän tuulen kokousmatkat Merikokous tarjoaa tiimillesi tai työyhteisöllesi huvin ja hyödyn samassa paketissa. Laivalla on niin kokous-, ravintola-, majoitus- kuin viihdepalvelutkin saman katon alla. Mahdollisuus edullisiin tuliaisostoksiin sekä inspiroiva merinäköala sisältyvät hintaan. Kerro meille toiveesi, me hoidamme loput.

Sydämellisesti tervetuloa!

VISIOI VIISAASTI HELSINGISTÄ

SAARISTOSYNERGIAA TURUSTA

Helsinki–Tukholma-kokous.

Vuorokauden merikokous.

Gabriella/Mariella, su–ke alk. 119,50 €/hlö Helsinki–Tallinna-päiväkokous.

Viking XPRS, su–ke

alk. 36 €/hlö

Viking Grace, su–ke

alk. 59 €/hlö

Vuorokauden merikokous.

Amorella, su–ke

alk. 50 €/hlö

Piknik-päiväkokous.

Amorella/Viking Grace, su–to

alk. 41 €/hlö

Kokouspaketit sisältävät hytin, aterioita ja kokoustilan.

Päiväkokouspaketti ilman hyttiä.

Varaukset: Helsinki 09 123 571,Turku 02 333 1332, Tampere 02 333 1200 tai ryhma@vikingline.com Pidätämme oikeuden muutoksiin. Paikkoja on rajoitetusti.

[ SISÄLTÖ ] HUHTIKUU / APRIL 2015 E KO N O M I E N A M M AT T I L E H T I

2

E KO N O M E R N A S FA C K T I D N I N G

20

Asenne ratkaisee

Tilitoimistojen pitää olla valmiita investoimaan digitaaliseen osaamiseen.

10

46

Työelämän laatu ja työaikajakauma saatiin samaan laskutoimitukseen.

Joustoa paikallisella sopimisella.

Hyvinvointi euroina?

Työelämän pelisäännöt

Enemmän verkkolehdessä

Läs hela artikeln Enastående Ekonom på nätet.

Lue Erityinen Ekonomijuttu myös suomeksi ekonomilehti.fi E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

3

[ SISÄLTÖ ]

[ PÄÄKIRJOITUS ]

Erika Ehrnrooth kombinerar ekonomi och zonterapi ......................................26

28

Maailmalla

Japanilaisyritykset etsivät hyviä kumppaneita

Chaker ................................................. 31 Ura .........................................................32 Persona Grata

Riku Asikainen uskoo hyvän tekemiseen.............................. 34

Maineteko.......................................... 37 Kylterit

Työelämä vaatii muuntautumiskykyä .........................38

Kolumni .............................................. 41 Työelämän pelisäännöt .......... 42 Evenemang ..................................... 44

Julkaisija / Utgivare Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299 www.ekonomit.fi Kustantaja / Redaktion Alma 360, PL 502, 00101 Helsinki www.alma360.fi www.ekonomilehti.fi

4

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

On aika vaikuttaa

P

alkkatasotutkimuksemme 2014 tiedoista laadittiin joka neljäs vuosi tehtävä palkkaepätasapainotutkimus, jossa tarkastellaan naisten ja miesten välistä palkkaeroa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Todellisuutta on, että yksityisellä sektorilla ekonomi­ naisen palkka on keskimäärin 76 prosenttia ekonomimiehen keskipalkasta. Kun putsataan pois niin sanotut selittävät tekijät: asemataso, viikkotyötunnit, työmarkkinoilta poissaolovuodet ja tulospalkkioiden piirissä oleminen, eroksi jää 11 prosenttia.

Ekonominaisen euro on 89 senttiä.

Palkkaepätasapainoselvitys tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Aika lohdutonta on, että palkkaerot ovat edelleen samalla tasolla. Palkkaerot sukupuolten välillä ovat myös osoitus työmark­ kinoilla vallitsevasta eriarvoisuudesta.

Samaa todistaa Ekonomien helmikuussa jäsenilleen tekemä kysely. Opiskeluaikana valtaosa ekonomeista piti omaa ja puoli­ son uraa yhtä tärkeänä. Työuralla enää puolet vastaajista ajattelee näin, eikä kukaan ekonomimiehistä pidä puolison uraa omaansa tärkeämpänä.

Edelleen oletetaan miesten haluavan johtotehtäviin, ja se ­ heille helposti myös suodaan. Naisten oletetaan valitsevan perheen ennen uraa ja jäävän helposti pitkälle perhevapaalle. Ekonomi­ nainen kokeekin tarvitsevansa terävämmät kyynärpäät ja näyttöjä osaamisesta.

Työelämän tasa-arvo ei edisty hurskailla toiveilla, vaan tarvi­taan kovempaa: poliittista tahtoa ja päätöksiä. Ekonomien hallitus­ohjel­ matavoitteena on perhevapaiden ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen. Perhevapaiden ja perhevastuun jakaminen on tehokkain tapa tasata työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuk­ sia. Tasa-arvoisempi perhevapaajärjestelmä ohjaa työelämän valin­ toja, jotka muokkaavat asenteita ja vaikuttavat eriarvoisuuteen.

Voit vaikuttaa päätöksiin, kun annat ainokaisen äänesi sopivalle ehdokkaalle. Ekonomiehdokkaat löydät www.ekonomit.fi/ ekonomiehdokkaat Mahtavaa kevättä ja hyvää työelämää!

Itse siirryn kolmanteen elämän­ vaiheeseeni kevään aikana.

Kiitos yhteisistä vuosista.

Eeva Riittinen-Saarno haikeana

Päätoimittaja / Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ekonomit.fi, p. 0201 299 254 Asiakkuuspäällikkö / Kundchef Diana ­Törnroos, diana.tornroos@alma360.fi Tuottaja / Producent Sanna Laakkonen, ­ sanna.laakkonen@alma360.fi Mediakoordinaattori / Mediekoordinator Marina Ahlberg Ulkoasu / Layout Antti Nikunen Toimitusneuvosto / Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Katri Markkanen, Taija Keskinen Suomen Ekonomeista sekä Alma 360 Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning Alma 360, myyntipäällikkö Kari Salko, kari.salko@alma360.fi Ekonomitoimintaa / Aktiviteter för ekonomer Suomen Ekonomit, Lauri Laavakari, lauri.laavakari@ekonomit.fi Osoitteenmuutokset / Adressändringar p. 020 693 200 tai info@ekonomit.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset / Prenumerationer (ei-jäsenet) Alma 360, ekonomi@alma360.fi, myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset Hinta / Pris 65 euroa/vsk Repro Aste Helsinki Oy Paino / Tryckeri Punamusta Oy Kannen kuva / Omslagsbild Roope Permanto Paperi / Papper kannet ­MultiArt Silk 130 g/m2, sisus Novapress Silk 75 g/m2 ISSN 2242–3311 Aikakauslehtien Liiton jäsen Seuraava Ekonomi ilmestyy 4.6.2015, jäsenyhdistysten tiedotteet 4.5.2015 mennessä Suomen Ekonomeihin: lauri.laavakari@ekonomit.fi. Nästa Ekonomi utkommer 4.6.2015, meddeland­en från medlemsföreningarna senast 4.5.2015 till Finlands Ekonomer: lauri.laavakari@ekonomit.fi.

Ekonomi-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen ­kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä ­palauttamisesta.

MIIKA KAINU

3 x uusi työ........................................ 18 Enastående Ekonom

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

MUISTA ÄÄNESTÄÄ!

Jokainen ääni on tärkeä.

Ehdokkaat, jotka ovat Suomen Ekonomien jäseniä, löydät www.ekonomit.fi/ekonomiehdokkaat

Kuvassa on verrattu nykyistä perhevapaajärjestelmää ja Suomen Ekonomien ehdottamaa mallia.

EKONOMIEN MALLI KANNUSTAA ISIÄ PERHEVAPAILLE SUOMEN EKONOMIT on

kehittänyt uudenlaisen mallin perhevapaiden järjes­ telyyn. Tavoitteena on lisätä isien osuutta käytetyistä perhevapaista, ja nimen­ omaan kustannusneutraal­ illa tavalla.

Ekonomien mallissa isille siirretään korvamerkitty­ jä vapaita 12 päivää lisää nykyiseen malliin verrattuna.

Nämä lisäpäivät otetaan vanhempainvapaista.

Järjestelmää tehdään joustavammaksi niin, että toisin kuin nykyisin, hoito­ vapaata ja kotihoidontukea voi käyttää jo ennen kuin vanhempainvapaat ovat päättyneet. Hoitovapaan joustavampi käyttö tekee aidosti mahdolliseksi jakaa ansiosidonnaisesti korvattu vapaa vanhempien kesken.

Joustoa Ekonomien mallissa tuo myös se, että isyysvapaata voi pitää sa­ malla tavoin kuin osittaista hoitovapaata, esimerkiksi päivän viikossa.

6 %

YLI 60 000 EUROA vuodessa ansaitsevan tuloveroaste on Suomessa 6 prosenttia korkeampi ­kuin Ruotsissa.

63 % MIEHISTÄ KATSOO, että miehillä ja naisilla on tasavertaiset mahdollisuu­ det edetä urallaan. Naisista tätä mieltä oli 21 prosenttia.

(TNS Gallup, Akavan tutkimus)

6

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

OLISIKO AIKA KESKUSTELLA URAOHJAAJAN KANSSA? ekonomit.fi/ urapalvelut

PERHEVAPAAT NYT Jaettavissa

105

Äityisvapaa

50–30 päivää Laskettu aika

158

Jaettavissa

18+ 36

Vanhempainvapaa

Isyysvapaata voi käyttää 1–18 päivää äidin ollessa äityis-, vanhempain- tai hoitovapaalla

Isyysvapaa

Hoitovapaa, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta

Voi käyttää, kunnes lapsi 2-vuotias

EKONOMIEN KUSTANNUSNEUTRAALI ESITYS Jaettavissa

105

Äityisvapaa

50–24 päivää Laskettu aika

Mahdollisuus hoitovapaaseen

146

Jaettavissa Vanhempainvapaa

Isyysvapaata tulisi voida käyttää myös osittaisen hoitovapaan tapaan esimerkiksi päivän viikossa.

18+ 48

Isyysvapaa

Hoitovapaa, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta

Voi käyttää, kunnes lapsi 3-vuotias

Uudelle mallille kannatusta kansanedustajilta

S

uomen tavoitteena on Euroopan paras työelämä 2020. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan työelämän tasa-arvoa.

Suomen Ekonomien mielestä keskeisimmät keinot tämän parantamiseksi ovat perhevapaajärjestelmän kehittäminen ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen.

Ekonomeilla on myös oma perhevapaamalli, joka tuo joustavuutta kustannusneutraalisti.

Ekonomien asiamies Kosti Hyyppä esitteli liiton tasa-arvotutkimuksia ja vanhempainvapaamallia puolueiden edustajille eduskunnassa 11.3. Paikalla olleet, lähes kaikkien suurimpien puolueiden edustajat ottivat kantaa Suomen Ekonomien perhevapaamalliin.

Sari Sarkomaa, Kokoomus: Tasa-arvo­ asioiden pitäisi mahtua hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen pöydälle. Olisi katsottava kaikki perhevapaat kerralla niin, että perheet voivat käyttää niitä joustavasti ja että isiä kannustettaisiin niiden käyttöön. Myös työmarkkinoiden segregaatiota on lievennettävä.

Opetus­ministerinä mottoni oli: enemmän miesopettajia ja enemmän naisrehtoreita.

Tytti Tuppurainen, SDP: Työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä on vahvistettava, ja valtiovallan on tuettava työtä, jotta hoivavastuusta ja perhevapaista aiheutuvat kustannukset jakautuisivat tasaisemmin. Ei riitä, että työnantajalle korvataan kustannuksia.

Kimmo Kivelä, Perussuomalaiset: Olemme edelleen 1970–80-lukujen tapaisissa keskusteluissa, ja se on masentavaa. Isillä on oltava mahdollisuus olla enemmän lastensa kanssa.

Ekonomien kustannustehokas malli on hyvä.

Annika Saarikko, Keskusta: Ekonomien mallissa sen kustannusneutraalisuus on hyvä. Tasa-arvokysymyksiä siirretään usein eteenpäin taloudellisesti huonoina aikoina. Perhevapaajärjestelmää uudistettaessa perheelle pitää taata valinnanvapaus. Perheillä, joilla menee hyvin, perheen ja työn yhteensovitta­minen on suurin haaste.

Kari Uotila, Vasemmistoliitto: Raken­ teellisten uudistusten tekeminen ja asen­ teiden muuttaminen vaatii aikaa. Perhe­vapaa­järjestelmään tarvitaan rakenteellisia udistuksia. 6+6+6-malli tuo kustannuksia, mutta sitä kohti on mentävä. Uudistuksia pohdittaessa ei pidä mennä perheiden valinnanvapauden taakse, koska perheiden valintoja ohjaavat paljon yhteiskunnan rakenteet, normit ja asenteet. Ekonomien perhevapaajärjestelmän uudistamisehdotus on hyvä iso ratkaisu, eikä pelkkää viilausta.

Outi Alanko-Kahiluoto, Vihreät: Rakenteita on muutettava niin, että jokaisen perheen on mahdollista tehdä tasa-arvoisia päätöksiä.

Perhevapaajärjestelmää uudistettaessa on tehtävä tasa-arvoa tukevia päätöksiä.

Stefan Wallin, RKP: Perhevapaajärjestelmää uudistettaessa on oltava paletti, jossa on useita vaihtoehtoja. Kun olin tasa-arvoministerinä, ehdotimme 6+6+6-mallia, jonka esikuva on Islannin 3+3+3-malli. Islannin isistä 90 prosenttia oli käyttänyt vapaansa 3+3+3 mallin käyttöönoton jälkeen. 6+6+6-malli ei ole kustannusneutraali, onnittelenkin Ekonomeja harkitsemisen arvoisesta mallista.

PELAAMALLA KAUPPAKORKEAAN

TEKSTI BIRGITTA SUORSA, UP KUVA SEESA LIPPO, THINKSTOCK

TÄMÄKIN ON nyt mahdollista: kauppakorkean pääsykokeisiin voi valmistautua pelaamalla.

Kauppakorkeaan.fi on älypuhelimella, tabletilla ja tietokoneella pelattava valmen­ nuskurssi – verkkovalmennuspalvelu, joka sisältää pelin. Kurssi sisältää yli 800 moni­

valintatehtävää, ja oikeat vastaukset tulevat heti näkyviin.

Sovelluksen ovat kehittäneet kaksi Lap­ peenrannan teknillisen yliopiston opiskelijaa, Tuukka Koivisto ja Eero-Kaappo Koivisto, yhdessä kauppatieteiden opiskelijoiden kans­ sa. Lähtökohtana on ollut yhdistää mobiilipe­ lin ominaisuudet ja käyttäjän tarpeet.

YTN:n tutkimus:

Yt-neuvotteluiden tulos usein arvattavissa YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUISTA ON tullut näytelmää, jonka lopputulos on selvä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n teettämässä tutkimuksessa luottamusmiehet suhtautuvat yt-neuvotteluihin sitä kyynisemmin mitä pidempään he ovat luottamustoimessa olleet.

Peräti 76 prosenttia luottamusmiehistä katsoi, että neuvottelujen lopputulos oli sovittu jo etukäteen.

Työnantajista samaa mieltä oli 13 prosenttia.

Kyselyyn vastasi 448 YTN:n luottamusmiestä ja 67 työnantajan edustajaa.

”OSAPUOLILLE SAMAT TIEDOT” Työntekijöiden edustajan tulisi saada käyttöönsä samat talousluvut ja muut taustamateriaalit, joihin työnantaja perustaa lomautus- tai irtisanomisesityksensä, esittää YTN. Siksi yt-laki pitäisi päivittää.

YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari huomauttaa, että lainmukaisesta yt-neuvottelujen vähimmäisajasta on tullut maksimiaika.

Ideana on tehdä pääsykoeopiskelusta helpompi kokemus. Miehet uskovat, että moni opiskelemaan pyrkivä mieluummin ratkoo pääsykoekirjojen pohjalta laadittuja tehtäviä pelaamalla kuin pänttää kirjapino­ jen äärellä. Testeissä palaute onkin ollut myönteistä, ja palvelua on kehitetty edelleen palautteen perusteella.

Terttu Sopanen Suomen Ekonomien viestintäjohtajaksi SUOMEN EKONOMIEN uutena viestintäjohtajana aloitti 23.3. ekonomi, KTM ­Terttu Sopanen. Hän siirtyi Suomen Ekonomeihin Helsingin kulttuurikeskuksen viestintäpäällikön paikalta.

Sopanen työskenteli kulttuurikeskuksessa viimeiset kahdeksan vuotta ja vastasi muun muassa kulttuurikeskuksen brändihierarkian selkeyttämisestä.

Lisäksi Sopanen toimi Helsingin kaupungin henkilöstölehden toimitusneuvoston puheenjohtajana ja viestinnän asiantuntijana useissa kaupunkiyhteisissä verkostoissa.

Aiemmin Sopanen on toiminut Helsingin kauppakorkeakoulussa markkinointi- ja viestintäpäällikkönä, tiedottajana ja alumnikoordinaattorina. Sopasella on kokemusta myös ekonomiyhdistystoiminnasta, sillä hän on yksi HEKOn Viestintä­ekonomit-kerhon perustajajäsenistä.

Porokari esittää muutettavaksi myös irtisanomisperustetta. ”Maininta taloudellisista tai tuotannollisista syistä tulisi muuttaa muotoon taloudellisista ja tuotannollisista syistä.”

KANNEOIKEUS JAKAA EHDOKKAAT YTN:n vaalipaneelissa Kokoomuksen, SDP:n, Perussuomalaisten ja Keskustan edustajat olivat eri mieltä yt-lain uudistamisesta.

Paula Lehtomäki (kesk.), Jari Lindström (ps.) ja Anna-Mari Virolainen (kok.) pitivät nykyistä yt-lakia riittävän hyvänä. Tosin sen soveltamista tulisi laajentaa työ­ paikan kehittämiseen.

Ammattiliittojen kanneoikeut­t a kannattivat neljästä ehdokkaasta kaikki paitsi kokoomuksen Virolainen. ”Sanoisin, että epäileväinen ei”, hän totesi.

Työntekijälähtöisiin työaikajoustoihin olivat kaikki valmiita.

Silti työaikapankkia ei haluttu lakiin.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

7

[ UUTISSALDO ]

Modernisoidaanko koulutusta vai päästetäänkö se näivettymää?

Mahdollistetaanko kouluttautuminen kyvykkäille ja halukkaille vai eriytetäänkö se perhetaustan perusteella?”

EKONOMIEN BLOGI Nyt paremmin ­luettavissa tabletista tai kännykästä. ekonomit.fi

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n puheenjohtaja Jari Järvenpää koulutuspolitiikasta ekonomit.fi:n blogissaan Ei ny pilattais maailman parasta.

Etsitään joustavan opiskelun mahdollistajia

Kehity, virkisty, ­verkostoidu!

SUOMEN EKONOMIEN AMMATILLISEN KEHITTYMISEN TAPAHTUMAT

Suomen Ekonomit hakee vuoden 2015 Opetus­palkinnon saajaa teemalla joustavat opiskelumenetelmät.

JOUSTAVILLA OPISKELUMENETELMILLÄ tarkoitetaan esimerkiksi mahdollisuuksia oppia ajasta ja paikasta riippumatta sekä huomioiden opiskelijoiden erilaiset tavat oppia. ”Teema nousee suoraan Suomen Ekono­ mien koulutuspoliittisista suuntaviivoista.

Olemme keskustelleet paljon opintojen sujuvasta etenemisestä, myös silloin kun opiskelija käy opiskeluaikanaan töissä”, ker­ too Suomen Ekonomien koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Ville Niukko teeman valinnasta.

Joustavuus voi syntyä digitaalisia työka­ luja ja oppimisympäristöjä hyödyntämällä tai se voi olla innovatiivinen toimintatapa, joka rikastaa luokkahuonevuorovaikutusta, luentoja ja tenttikäytäntöjä. Kilpailussa kyl­ terit tekevät kilpailuehdotukset ja voittajan valinnasta vastaavan palkintoraadin kokoon­ panosta noin puolet on opiskelijoita. ”Opetuspalkinto on Suomen Ekono­

meille tärkeä tapa nostaa esille laadukkaan ekonomikoulutuksen merkitys. Kilpailulla kannustamme kauppatieteellisen opetuk­ sen jatkuvaan kehittämiseen ja annamme tunnustusta niille, jotka sen ansaitsevat.

Odotamme hyviä ehdotuksia kaikilta 13 kylteriyhteisöltä, jotta saamme paljon hyviä käytäntöjä jakoon”, Ekonomien puheen­ johtaja Timo Saranpää summaa.

Opetuspalkinnon tavoitteena on tukea kauppatieteellisen alan opetuksen kehit­ tämistä. Kilpailussa haetaan toimivia ja innovatiivisia käytänteitä, jotka voivat toimia esimerkkeinä hyvästä opetuksesta kaikille yliopistoille sekä olla toimintatapana uusin­ nettavissa. Opiskelijajärjestöt esittävät pal­ kinnon saajaa tai saajia vuosittain vaihtuvan teeman mukaisesti. Palkinnon suuruus on ­ 6 000 euroa ja voittanutta esitystä ehdotta­ nut opiskelijajärjestö palkitaan 1 000 eurolla.

Lue lisää www.ekonomit.fi/opetuspalkinto-2015

KEVÄÄSEEN POSITIIVISILLA TYÖLLISTÄMISAIKEILLA SUOMALAISTEN TYÖNANTAJIEN työllistämisaikeet paranivat vuoden 2015 toiselle neljännekselle. Työllistämisaikeet nousivat huomattavat 19 prosenttiyksikköä edellisestä vuosineljänneksestä ja vuositasolla verrattuna 2 prosenttiyksikköä. Näin kertoo ManpowerGroupin maaliskuussa julkaisema globaali työmarkkinabarometri, Manpower Employment Outlook Survey.

Työmarkkinabarometrin mukaan 17 prosenttia tutkimukseen haastatelluista 620 työnantajasta arvioi lisäävänsä henkilöstöä, 6 prosenttia arvioi henkilöstö-

8

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

määrän laskevan, ja 67 prosenttia arvelee henkilöstö­määrän pysyvän samana.

Suomen työmarkkinoita kuvaava työllistämisaikeiden indikaattori (Net Employ­ ment Outlook) on huhtikuun ja kesäkuun välisellä ajanjaksolla +11 prosenttia. ”Epävarmuus lähitulevaisuudesta näkyy vastauksissa: 10 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa, lisääkö vai vähentääkö henkilöstönsä määrää. Tämä on tähän saakka korkein epävarmojen vastaajien osuus Suomen tuloksissa”, analysoi Iikka Lindroos, ManpowerGroupin toimitus­ johtaja Suomessa.

Ekonomit järjestää vuosittain ammatillisen kehittymisen tapahtumia eri puolilla Suomea.

Koko päivän teemakoulutus – ajankohtainen, kaikkia kiinnostava aihe.

Puolen päivän tietoiskut – tiiviissä paketissa eväitä omaan kehittymiseen.

Webinaarit – kaikkien saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Asiantuntijoina kaikissa oman alansa parhaat osaajat.

Tarkemmat tiedot: www.ekonomit.fi/koulutukset Ilmoittautuminen: www.ekonomit.fi/tapahtumat EKONOMIESIMIES KEHITTYY – LEDARSKAP FÖR EKONOMEN Kokonaisuus, joka vie uralla eteenpäin – Utbildning som för dig framåt i din karriär Sekä esimiestehtävissä jo toimiville että niihin haluaville

ITSETUNTEMUKSEN KAUTTA MUUTOKSEEN UUTTA! Syventävä lähikoulutus (14h) Hinta 200 e, ilman yöpymistä 100 e 7.−8.5. Tampere, 29.−30.10. Helsinki Lähikoulutus (28h) Hinta 400 e, ilman yöpymistä 200 e Seuraavan kerran vuonna 2016 LUENTO: JOHTAJAN 100 PÄIVÄÄ - ITSENSÄ PALJASTUS 27.4. Helsinki YHTEISDYNAMIIKALLA UUTEEN KASVUUN Ryhmäcoaching (9 x 2,5 h) Hinta 500 e/250 e 27.8.−17.12. Helsinki DYNAMISK SAMVERKAN GER NYA LÖSNINGAR Gruppcoaching (9 x 2,5 h) Pris 500 e, 250 e Följande gruppen 2016

URAMYYTTI KUMOON: NAISET HALUAVAT EDETÄ URALLAAN Uralla eteneminen on sekä miehille että naisille yhtä tärkeää. Erittäin tärkeänä uralla etenemistä pitää 28 prosenttia miehistä ja 26 prosenttia naisista. Tarkastelussa on vertailtu ylempiä toimihenkilöitä. Tilastokeskuksen

UUTTA! VIRTUAALINEN RYHMÄCOACHING Hinta 500 e, 250 e, 25.8.-15.12.

WEBINAARIT Seuraavat keväällä 2015 UUTTA! EKONOMIESIMIES VERKOSSA – EE NETTI Hinta 150 €, 31.8.−6.12.

Koko päivän teemakoulutukset

7 HYVÄÄ TOIMINTA­TAPAA – TIE MENESTYKSEEN 21.4. Turku, 21.4. Helsingfors (på svenska), 19.5. Kouvola, 8.9. Oulu, 6.10. Helsinki Koulutuksessa käydään läpi, kuinka saavutat omien kykyjesi huipun ja kehityt mahdollisimman hyväksi vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidoissa.

Koulutus perustuu amerikkalaiseen konseptiin ja kirjaan 7 Habits of Highly Effective People.

Koulutuksen tavoitteena on, että hallitset omaa elämääsi, tavoitteesi selkiytyvät, ihmissuhteesi paranevat ja kommunikointitaitosi paranee sekä työelämäsi ja yksityiselämäsi ovat tasapainossa.

Kouluttajana Arto Sahla, FranklinCovey

Työolotutkimukseen perustuva Akavan tutkimus kumoaa vanhan myytin, että suurin este naisten urakehitykselle olisivat naiset itse. ”Suomi on tienristeyksessä, joka haarautuu tietopohjaisen hyvinvointivaltion ja jälkiteollisessa krapulassa vellovan pahoinvointivaltion suuntiin. Modernisoidaanko

FASILITOINTITYÖKALUJEN PERUSTEET 19.5. Jyväskylä Valmentajana Miikka Penttinen, Grape People TALOUSVIESTINTÄ YHTEISEN TALOUDELLISEN YMMÄRRYKSEN RAKENTAMINEN 28.5. Oulu Kouluttajana Maija Harsu, MH Consulting Tarkemmat tiedot: www.ekonomit.fi/koulutukset Ilmoittautuminen: www.ekonomit.fi/tapahtumat

koulutusta vai päästetäänkö se näivettymää? Mahdollistetaanko kouluttautuminen kyvykkäille ja halukkaille vai eriytetäänkö se perhetaustan perusteella?”

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n puheenjohtaja Jari Järvenpää koulutuspolitiikasta ekonomit.fi:n blogissaan Ei ny pilattais maailman parasta.

VÄITÖS: MEDIA-ALALLE KILPAILUETUA PALVELUKESKEISESTÄ AJATTELUSTA TUOTANTOTALOUDEN ALAN väitöskirjan keskeinen väite on, että perinteinen mediateollisuus on sisäistämässä uuden tavan tuottaa arvoa asiakkailleen. Arvo luodaan yhdessä asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, työntekijöiden ja kilpailijoiden kanssa.

Palvelu tulisi ymmärtää aktiivisena prosessina.

Maailmankuva medialiiketoiminnassa on kuitenkin edelleen voimakkaasti tuotelähtöinen, mikä tekee siirtymisen palvelukeskeiseen ajatteluun haasteelliseksi.

Väitöskirja pyrkii tunnistamaan keinoja, joilla mediayritykset voivat luoda omaa tulevaisuuttaan eikä vain reagoida muutoksiin ulkoisessa ympäristössä.

KTM Anna Viljakainen, Exploring the transformation of media sector through the lens of service-dominant (S-D) logic, Aalto-yliopisto 3/2015

Puolen päivän tietoiskut RATKAISUMYYJÄSTÄ OIVALLUSMYYJÄKSI 28.4. Joensuu Valmentajana Vesa Purokuru, Humap

OMAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA NÄKYVÄKSI TEKEMINEN 28.4. Kuopio Valmentajina Tiina MyöhänenAstikainen ja Arja Parpala, Suomen Ekonomit TALOUDEN TUNNUSLUVUT TUTUKSI 29.4. Pori, 11.5. Seinäjoki Kouluttajana Risto Walden, Bilanssi Oy MINDFULNESS TYÖSSÄ 6.5. Lahti Valmentajana Taija Keskinen, Suomen Ekonomit

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

9

10

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

TEKSTI JUKKA NORTIO KUVITUS JUSSI KAAKINEN

HYVINVOINTI LISÄÄ TYÖTEHOA Työhyvinvoinnin ja työn tulosten välinen yhteys ei ole enää pelkkä uskomus. Lapin yliopistossa kehitetty mittari kertoo, miten työhyvinvoinnin investoinnit näkyvät yrityksen tuloksessa.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

11

T

yön kehittämiseen investoidut eurot satavat moninkertaisina yrityksen laariin. Empiiriset tutkimukset ovat tukeneet tätä piintynyttä uskomusta.

Hyvät HR-käytännöt sekä määrätietoinen työolojen, esimiestyön ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ovat näkyneet yritysten tuloslaskelmissa viivan alla.

Työhyvinvoinnin ja euroina mitattavien tulosten välisiä korrelaatioita on selitetty erilaisilla teorioilla. ”Nämä teoriat ovat olleet melkoista höttöä ja toistettavuus eri organisaatioissa ei ole onnistunut.

Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välinen yhteys on hyvin monimutkainen asia”, Lapin yliopiston tutkimusjohtaja Marko Kesti sanoo.

Empiirisen tutkimuksen tuloksia vahvistavat Lapin yliopistossa rakennettu teoria ja siitä johdetut mittarit, joilla voidaan laskea kuinka paljon mikäkin HR-investointi tuottaa tuloseuroja. Kesti on kehittänyt tutkimusryhmänsä kanssa analyysityökalun, jolla yhdistetään yrityksen talous- ja henkilöstötiedot työhyvinvoinnista kerättyihin tietoihin.

12

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

Analyysin perusteella lasketaan, kuinka paljon investointi henkilöstön kehittämiseen tuottaa euroja yritykselle. Panos-tuotoslaskelman jälkeen päätöksenteko kehittämiskohteista on helppoa, kun tiedetään mitä mistäkin toimenpiteestä seuraa.

Suomen Ekonomien finanssialan vastuuasiamies Riikka Sipilä on hyvillään, että työhyvinvoinnin ja organisaation tuloksenteon välille on löydetty vankkaa tieteellistä näyttöä ja selkeitä mittareita. ”Tämähän on ollut pitkään mantra, jota on hoettu ilman konkreettista näyttöä.”

Vaikka aiemmin on jo nähty työhyvinvoinnin lisääntymisen myönteiset vaikutukset esimerkiksi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentymiseen, ei suoranaista vaikutusta liiketoiminnan kannattavuuteen ole osoitettu.

ONNETTOMIA LASKELMIA Työhyvinvointia on kartoitettu henkilöstökyselyillä, joiden tuloksena saatuja lukuja on ynnätty yhteen ja edelleen laskettu keskiarvoja. Tämä on Kestin mukaan ollut virheellinen tapa ja antanut useimmissa tapauksissa aivan harhaanjohtavaa tietoa

yrityksen henkilöstön tilasta. Vaikka henkilöstökyselyn kysymykset ovat oikeita, niistä saaduilla vastauksilla ei ole sama painoarvo työhyvinvoinnin ja suorituskyvyn kannalta. ”Tätä voisi verrata siihen, että sentti-, tuuma- ja kyynärämitoista laskettaisi suoraan keskiarvoja ja muita tunnuslukuja ilman että mittaustulokset muunnetaan ensin saman yksikköön.”

Kestin ja kumppaneiden uusi tutkimus- ja mittaustapa tuo esille työhyvinvointiin eri tavalla vaikuttavat tekijät ja samalla myös antaa tietoa siitä, miten ja mihin suuntaan työhyvinvointiin vaikuttavia asioita organisaatiossa pitää kehittää.

Tämä työelämän laatumittari tuottaa työelämänlaatuindeksin, joka on keskeinen muuttuja Lapin yliopiston kehittämässä henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiossa.

Sen laskentamallissa tarkastellaan rinnakkain yrityksen työaika­ jakaumaa ja työelämän laatua eli aineetonta henkilöstöpääoma.

Niiden perusteella saadaan liiketoimintakapasiteetti eli tehollisella työajalla tuotettu liikevaihto.

HENKILÖSTÖN VIISAUS KÄYTTÖÖN Perinteisten henkilöstö- ja työhyvinvointikyselyiden ongelma on ollut myös se, että ne nostavat parhaimmillaankin vain epäkohtia esille, mutta eivät anna työkaluja ongelmien korjaamiseen. ”Kehitimme Hiljaiset signaalit -menetelmän, jonka avulla henkilös-

töstä haetaan ideoita ja mielipiteitä”, Kesti kertoo.

Menetelmän avulla kerätään aloitteita esimerkiksi esimiestyöhön, työjärjestelyihin tai asiakaspalvelun kehittämiseen. Henkilöstö kun tietää parhaiten, mikä parantaa heidän työhyvinvointiaan ja sitä kautta tuottavuutta. ”Meillä on maailman osaavin ja kokenein työvoima, jonka tietotaito pitää osata ottaa yrityksissä käyttöön. Yrityksen kannattaa valita jokaiselle ryhmälle neljä käytännön parannusta, joilla työn sujuvuutta lisätään. Kun kaikki tiimit parantavat toimintaansa, saadaan tuottavuus nousuun”, Kesti sanoo.

Henkilöstöä kuunnellaan kuitenkin yrityksissä aivan liian vähän. ”Syynä on perinteinen management by perkele -johtamiskulttuuri, joka ei sovi ollenkaan tietointensiiviseen toimintaan”, Kesti sanoo.

TYÖN KEHITTÄMINEN LUO HYVINVOINTIA ”En usko työhyvinvoinnin kehittä­ miseen vaan siihen, että työhyvinvointi saadaan työn kehittämisen tuloksena”, Varman työkykyjohtaja Jyri Juusti pamauttaa.

Juusti tietää, mistä puhuu, sillä hän on työskennellyt suomalaisen työhyvinvoinnin parissa neljällä vuosikymmenellä ja satojen yritysten kanssa. Hän listaa neljä asiaa, joihin tulee kiinnittää huomiota, kun työhyvinvointia halutaan parantaa. ”Aivan ensimmäisenä on työn sisällön ja työntekotapojen kehittäminen. Toiseksi tulee hyvän esimiestyön varmistaminen. Kolmantena on palautumisen tukeminen ja neljänte-

nä on työkykyketjujen rasvaaminen.

Viimeisellä tarkoitan yrityksen, työterveyshuollon ja eläkeyhtiön yhteistyön tiivistämistä sekä ennakolta että ongelmatilanteissa”, Juusti sanoo.

Kun nämä asiat ovat yrityksessä kunnossa, myös työhyvinvointi kohenee.

Työn mielekkyyden ja merkityksen kokemukset ovat työn kehittä­ misen ytimessä. ”Kun ihminen saa tehdä työtä jossa on järkeä ja hän saa osallistua työnsä kehittämiseen, hän voi myös kovissa muutostilanteissa hyvin.

Tämä vaatii hyvää johtamista”, Juusti sanoo.

KIINNI ONGELMAKOHTIIN Pelkkä kehitystyö tuottavuuden parantamiseksi ei riitä vaan on puututtava asioihin, jotka heikentävät työpaikan ilmapiiriä ja työn tuottavuutta. Henkilöstövaikutteisten riskien minimoinnilla pyritään

poistamaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kasvun esteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi työyhteisössä olevat johtamisen tai yksittäisen henkilön työhön liittyvät ongelmat. ”Varhaisen puuttumisen malli ­ on aivan keskeinen. On tärkeää, että riskitekijät kartoitetaan ja pahoinvoinnin tekijät poistetaan. Tuotavuutta ei voi parantaa hyvilläkään teoilla ja ideoilla ellei pahoinvointia aiheuttavia tekijöitä ole ensin poistettu”, Kesti sanoo.

Työpahoinvoinnin vastakohta ei kuitenkaan ole työhyvinvointi. Pelkkä pahoinvoinnin poistaminen ei riitä tuottavuuden kohentamiseen, vaan siihen tarvitaan aina aktiivisia työhyvinvointia parantavia toimenpiteitä.

Kestin tutkimusten mukaan henkilöstö voi jopa sietää hetkellisesti pientä pahoinvointia, jos organisaatiolla on kyky ratkoa ongelma-

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

13

tilanteita. Työhyvinvointi paranee ja tuottavuus nousee, kun organisaatio onnistuu ongelmatilanteiden ratkaisemisessa, kun on luovuutta ja onnistumisen elämyksiä.

JOUSTAVUUTTA MUUTOSTILANTEISSA Työtehtävien muutokset ja siirtyminen työpaikasta toiseen antavat työntekijöille parhaimmillaan mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä sisältöön. Vaikka jatkuva muutos on omiaan luomaan paineita ja stressiä, ovat muutostilanteet aina myös mahdollisuus parempaan. Tämä korostuu ekonomeille tyypillisessä johto-, esimies- ja asiantuntijatyössä. ”Kun oman työn hallintamahdollisuudet paranevat ja työn imu kasvaa, myös työn tehokkuus nousee.

Työn mielekkyys, vaikutusmahdollisuudet ja vastuunottaminen ovat tärkeässä roolissa. Työtä ei tehdä vain sen itsensä vuoksi, vaan työ on isompi osa elämää ja sen sisältöä halutaan jatkuvasti kehittää”, Sipilä sanoo.

Joustavuus korostuu jatkuvassa muutoksessa. Sekä työnantajat että työntekijät voivat oikein johdettuina hyötyä joustavista työajoista, työntekopaikan vaihteluista, työn

14

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

tekemistapojen kehittämisestä sekä työn sisällön joustavista muutoksista. Tässäkin korostuu työntekijän halu, kyky ja mahdollisuus vaikutta omaan työhön. ”Koska työn ja muun elämän erottaminen on monilla vaikeaa, on tärkeää, että työtä kehittämällä luodaan tasapainoa näiden kahden välille. Vaikuttamismahdollisuuksien hyödyntäminen vaikuttaa työssä jaksamiseen ja työhyvinvoinnin rakentamiseen”, Sipilä sanoo.

Muutostilanteissa on nähtävä sekä mahdollisuudet että sudenkuopat. Työntekijän on huolehdittava omasta osaamisesta. Samalla organisaatioiden on tuettava työntekijöitä muutoksessa ja huolehdittava osaamisen kehittämisestä, sillä osaava ja kehittävä työpaikka on myös hyvinvoiva työpaikka.

MIELEKÄSTÄ TYÖTÄ Kehittämistyössä on aina katsottava samanaikaisesti sekä kokonaisuutta että eri toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tavoitteiden, mittareiden

ja vaikuttavuuden määrittäminen suhteessa kokonaisuuteen on huomioitava tarkoin. ”Kyseessä on tavoitteiden ja mittareiden ryppäät, joihin pyritään keinojen ryppään kautta”, Juusti tiivistää.

Juustin mukaan työelämään haetaan nyt tehokkuuden nostamisen rinnalla koko ajan enemmän järkeä työhön. Muutosvirrassa työntekijän oma vastuu korostuu. ”Näennäisen tekeminen ei ole mahdollista vaan nyt on katsottava, mikä työssä on oikeasti tärkeää.

Työntekijän oma osaaminen ja kyky hallita osaamisensa kehittymistä muutoksessa on ensiarvoista. Vanhoista ajattelu- ja työtavoista pitää uskaltaa irrottautua ja heittäytyä muutosvirtaan”, Juusti sanoo.

Yritysten on tunnistettava sekä omat tavoitteet että työntekijöidensä toiveet ja innostumisen aiheet. Kun nämä saadaan samaan suuntaan ja niiden eteen tehdään yhdessä töitä, työn hallinta ja työhyvinvointi paranevat.

”Vanhoista ajattelu- ja työtavoista pitää uskaltaa irrottautua ja heittäytyä muutosvirtaan.”

JOS OLET KUOLEMATON

voit lopettaa lukemisen tähän.

Meitä muita sen sijaan saattaa kiinnostaa henkivakuutuksen tuoma turva, jos toinen jäisi yksin pitämään huolta kaikesta. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa, ja verkkokaupassa vakuutus on vielä 10 % edullisempi.

Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien!

Katso hinta ja laita

henkivakuutuskuntoon.fi Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 44-vuotias henkilö, Suomen Ekonomien jäsen, 50 000 euron turva.

010 19 19 19

6

Esim.

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

* k k €/

Onnistumiset kannustavat eteenpäin Kysyimme kahden yrityksen edustajalta työhyvinvoinnin parantamisesta.

Autokeskuksen henkilöstöjohtaja Maikki Salminen (MS) ja Bolidenin Harjavallan tehtaan henkilöstöpäällikkö Reijo Salminen (RS) vastaavat.

MITKÄ TEKIJÄT INNOSTIVAT TEITÄ KEHITTÄMÄÄN TYÖHYVINVOINTIA?

MS: Olemme havahtuneet huomaamaan henkilöstökulujen painoarvon budjetissa ja tuloksessa. Henkilöstökulut ovat kytköksissä työhyvinvointiin. Henkilöstön vaihtuvuus, sairauspoissaolot ja muut poissaolot ja työkyvyttömyyseläkekustannukset ovat hyviä mittareita. Työhyvinvointi vaikuttaa myös muihin mittareihin, kuten tehokkuuslukuihin ja asiakastyytyväisyyteen.

RS: Tyytyväisempi työntekijä on tuottavampi työntekijä. Pitkällä tähtäimellä panostus työhyvinvointiin parantaa myös työnantajakuvaa ja vaikuttaa positiivisesti sairauspoissaoloihin ja työturvallisuuteen.

MILLÄ KEINOILLA OLETTE ONNISTUNEET PARANTAMAAN TYÖHYVINVOINTIA?

MS: Kehityskeskustelut oli ennen kirjattu toimintatapaan, muttei niitä aina pidetty.

Parissa vuodessa kehityskeskustelut toteutuvat lähes sataprosenttisesti. Kaikenlainen esimies-alaisviestinnän sekä osastojen sisäisen ja johdolta tulevan viestinnän määrän lisääminen parantaa luottamusta ja sitä kautta hyvinvointia.

RS: Olemme määrittäneet toimenpiteet vuodesta 2011: työterveyslaitoksen kehitys­

16

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

keskustelukoulutukset koko henkilöstölle, tiedonkulun tehostaminen kuten sisäinen tiedotuslehti, Intranet ja sähköiset päiväkirjat, yhdenvertaisuussuunnitelman luominen, säännölliset tapaamiset työnantajan ja henkilöstöedustajien välillä, varhaisentuen-mallin käyttöönotto, esimiesten työhyvinvointikoulutukset ja palaverikäytäntöjen tehostaminen.

MITEN OLETTE MITANNEET TYÖHYVIN­ VOINNIN PARANEMISTA JA SEN VAIKUTUSTA LIIKETOIMINTAAN?

MS: Aloitimme työtyytyväisyysmittaukset vasta viime syksynä, joten vertailupohjaa ei vielä ole. Seuraamme sairauspoissaoloja ja työterveyshuollon kustannuksia, vaihtuvuutta ja työkyvyttömyyseläkkeitä.

RS: Olemme olleet vuodesta 2010 alkaen pilottiyrityksenä ammattiliittojen Hyvä työ, pidempi työura -yhteishankkeessa. Siihen kuuluu vuosittainen Yksilötutka-työhyvinvointikysely. Lisäksi selvitämme koko konsernin henkilöstön työhyvinvoinnin joka toinen vuosi tehtävällä henkilöstökyselyllä.

Sairauspoissaolot ovat kehittyneet pääsääntöisesti positiiviseen suuntaan, samoin tapaturmataajuus. Vuonna 2015 henkilöstöllemme ei ole tapahtunut yhtään

työtapaturmaa. Eläköitymisikä on työhyvinvointihankkeiden käynnistymisen jälkeen noussut 59 vuodesta 61 vuoteen.

MITEN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN ON VASTUUTETTU ORGANISAATIOSSANNE?

MS: Työyhteisötaitojen mittaamisen myötä aloimme puhua vastuusta. Kaikkea vastuuta johtamisesta, työhyvinvoinnista ja töiden kehittämisestä ei voi eikä kannata sälyttää esimiehille tai ylimmälle johdolle.

Jokaisella on vastuu siitä, miten meitä johdetaan eli itse on annettava palautetta pomolleen ja kerrottava, mistä ja miten haluaisi palautetta. Työyhteisön tai tiimin ilmapiirin osalta esimies on viime kädessä vastuussa, mutta ei hän yksin sitä ilmapiiriä tee.

RS: Vastuu työhyvinvoinnista lähtee yrityksen johdosta, jonka tehtävä on varmistaa työhyvinvoinnin kehittämiseen tarvittavat resurssit. Työhyvinvointihankkeen toimintaa suunnitellaan ohjausryhmässä, jossa on edustus Boliden Harjavallan johto­ ryhmästä, asiantuntijoista, viestinnästä, osastopäälliköistä ja henkilöstöedustajista.

Toimenpiteiden toteutuksesta vastaavat osastot ja henkilöstöhallinto.

Henkilöstöpäivät 2015 10.–12.6.2015, M/S Silja Serenade Kauppakamarin ja HENRY ry:n seminaarissa luodaan jälleen monipuolinen katsaus ajankohtaisiin HR- ja johtamisteemoihin, tuuletetaan ajatuksia ja tavataan kollegoita. Ilmoittaudu mukaan!

Asiantuntijat: Pirkko Huhta, yrittäjä, organisaatiokehittäjä, Innoras Oy Jyrki Jalassuo, työnohjaaja, Innoras Oy Mika Järvinen, CEO, Mahdollistaja, yritysvalmentaja, Kuudes Aisti Oy

Esimies on viime kädessä vastuussa, mutta ei hän yksin ilmapiiriä tee.

Juhani Kauhanen, KTM, tietokirjailija, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kati Mattinen, lakimies, Helsingin seudun kauppakamari Johanna Pystynen, henkilöstöjohtaja, Vincit Oy Ari Rämö, toimitusjohtaja, Sick Oy

Ekonomit avainasemassa ”Työaikalain uudistamista pitää vakavasti harkita, sillä nykyinen laki ei sovellu asiantuntijatyöhön. Tässä on vahva työsuojelunäkökulma, sillä monet asiantuntijat tekevät helposti pitkää päivää, kun työ on niin kiinnostavaa. Jos vastapainona ei ole riittävää palautumista ja työn siirtämistä syrjään, vaarana on työn liika kuormitus ja työhyvinvoinnin heikkeneminen”, Suomen Ekonomien Riikka Sipilä sanoo.

Ekonomeilla on merkittävä rooli työhyvinvoinnin kehittäjänä, sillä esimiehinä ja johtajina heillä on valtaa ja vastuuta vaikuttaa oman työpaikkansa kehittämiseen, miten työtä tehdään ja miten työntekijät voivat. ”Samalla on huolehdittava myös johdon jaksamisesta. Erityisesti keskijohto on kovissa paineissa tulostavoitteiden ja ylhäältä tulevien ohjeiden kanssa samalla kun on huolehdittava henkilökunnan jaksamisesta ja työn kehittämisestä. Oma työmäärä pitää samalla muistaa pitää kohtuullisena.”

Minna Tervamäki, tähtitanssija, voimavaravalmentaja, Kuudes Aisti Oy Maritta Österberg, valmentaja, mentori, Mentoritas Oy

Hinta Ekonomiliiton jäsenille alk. 690 € ( alv 0 %)

www.kauppakamarikauppa.fi/HR15

Työoikeuspäivät 26.5.2015, Crowne Plaza Helsinki Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja väittelemään ajankohtaisista teemoista viime vuoden *parhaimmaksi valitun juridiikan kouluttajan tilaisuuteen. *Taloustutkimuksen Yrityskuva-tutkimus v. 2014.

Hinta Ekonomiliiton jäsenille alk. 495 € (+ alv 24 %)

www.kauppakamarikauppa.fi www.kauppakamarikauppa.fi

UUSI TYÖ TEKSTI MAARIT KAUNISKANGAS KUVAT ROOPE PERMANTO, JUUSO PALONIEMI

Palveluita kehittämään uudella tavalla KTM Hannu Uotila, 32 Rakettijengi Tuotannot Oy > Oy Sailer Research & Development Ltd.

H OLETKO ÄSKETTÄIN SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ UUSIEN HAASTEIDEN PARIIN JA HALUAISIT KERTOA SIITÄ MUILLEKIN TÄLLÄ PALSTALLA? ILMOIT­TAUDU TOIMITUKSEEN: SANNA.LAAKKONEN@ ALMA360.FI

POIMINNAT HANNUN URALTA

2001 Ylioppilaaksi Helsingin kuvataidelukiosta

18

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

annu Uotila on tämän vuoden alusta vetänyt palveluiden kehitysyhtiö Saileria. Ensimmäiset toimeksiannot ovat jo työn alla. ”Tutkimuksemme on ihmisläheistä. Mukana on sekä asiakkaita että yhtiön johtoa ja palveluhenkilöstöä, joskus ulkopuolisiakin. Tutkimme esimerkiksi minkälaisia myyttejä löytyy niin palvelusta kuin organisaation sisältä.”

Uotila korostaa, että myytit ohjaavat usein tarpeettomasti palvelun kehittymistä. Myytiksi voi paljastua esimerkiksi ravintolan lounaslistan pakollinen liha-kasviskeitto-vaihtoehto tai huonot yöunet hotellissa. Myytit voivat tutkittaessa paljastua paikkansa pitämättömiksi tai prosessissa voi syntyä kehitysideoita myös muuhun, kuten markkinointiin. ”Välineitämme ovat muun muassa workshopit, havainnointi ja syvähaastattelut. Koska vierastamme paksuja tekstipumaskoja, tulevat tulokset meiltä videoiden, valokuvien, infograafien ja jopa sarjakuvien muodossa. Tällä tavalla on paljon helpompi jalkauttaa tietoa organisaatiossa siten, että kaikki sen ymmärtävät ja ehtivät siihen tutustua. ”Kokemusta liikkuvan kuvan tuottamisesta oli Uotilalle kertynyt Rakettijengi Tuotannot Oy:n toimitusjohtajana ja vastaavana tuottajana. Rakettijengiläiset tekivät mainoselokuvia ja yritysten videoviestintää sekä tuottivat tv-ohjelmia. Uotila muun muassa toimi Duudsonit tuli taloon -sarjan ensimmäisen kauden tuottajana. ”Pääsin tekemään mahtavia juttuja ja mitä tärkeintä – opin paljon.

Mutta pari vuotta sitten alkoi tuntua, että tämä on jo nähty. Rakettijengi lopetti toimintansa kesällä 2014 tuoreiden unelmien tieltä suurempana ja kannattavampana kuin koskaan.”

Tutkimusyhtiön luomisessa auttoi tutkimustausta Aalto-yliopistosta. Uskallusta olla edelläkävijä kuvaa, että Uotila vuonna 2011 teki maailman ensimmäisen kauppatieteiden videogradun. Uusia näkökulmia työhön on tuonut myös mentori.

Uotilan vapaa-aika kuluu vaimon ja puolitoistavuotiaan pojan kanssa luonnossa liikkuen ja kesäisin veneillen. Kohentaakseen ­uimataitoaan hän meni vapaauinnin eli kroolauksen kurssille.

Treeniä kerran viikossa ja omin päin uintia tunnin kerrallaan silloin tällöin pitää miehen kunnossa.

2007-20014 Rakettijengi Tuotannot Oy, toimitusjohtaja

2006 Tradenomi Haaga AMK Helsingin liiketalousinstituutista, pääaineena markkinointi

2009-2011 Aalto yliopisto Pienyrityskeskus, tutkija, projektipäällikkö

2008 KTK Kuopion yliopistosta, pääaineena yrittäjyys

2014 Oy Sailer Research & Development Ltd, toimitusjohtaja

2011 KTM Aalto yliopistosta, pääaineena yrittäjyys

[ 3 X UUSI TYÖ ]

Intohimona taide ja tarinankerronta KTM Pia Sievinen, 42 Oma yritys > Checkpoint Helsinki

Sittenkin unelmaduuniin KTM Anni Anttonen, 27 Philip Morris Finland Oy > Fitness24seven

ANNI ANTTONEN aloitti helmikuussa kuntosaliketju Fitness­ 24sevenissä aluepäällikkönä unelmatyössä, jonka hän oli jo luullut menettäneensä. ”Olin hakenut tätä paikkaa ja päässyt loppusuoralle vii­ meisiin haastatteluihin. En saanut paikkaa, koska minulla ei ollut esimieskokemusta. Asia harmitti kovasti. Pääsin parissa muussakin työnhaussa jälleen loppusuoralle enkä niissäkään saanut paikkaa – jälleen puuttui työkokemusta esimiehenä.”

Tammikuussa Anttonen sai yllättävän puhelun. Kunto­ saliketjun aluepäälliköksi valittu olikin löytänyt toisen työn ja hänen tilalleen oli jo ryhdytty etsimään uutta työntekijää.

Lopulta oli päädytty Anttoseen, joka oli koko ajan vaikuttanut juuri sel­ laiselta henkilöltä, joka sopii tähän porukkaan. ”Työ on täyttänyt kaikki odotuk­ seni. Opiskelin Tampereen yliopis­ tossa johtamista ja HR:ää. Nyt mi­ nulla on kolmisenkymmentä alaista.

Olen salihenkilökunnan lähiesimies ja hoidan palkat, rekrytoinnit sekä työsopimukset.”

Fitness24sevenissä Anttosta miellyttää nopeasti kasvavan yrityksen energinen ilmapiiri. Dynaamisessa ympäristössä pääsee käyttämään luovuuttaan.

Anttosta ilahduttaa myös, että työyhteisössä on saman­ henkisiä ihmisiä, jotka arvostavat terveellistä elämäntapaa.

Ja onhan yhtiön tavoitteena tuottaa ihmisille hyvinvointia.

Kuntosaliketjun salit olivat tulleet hänelle tutuksi jo aiemmin. ”Aloin käydä Fitness24sevenin kuntosalilla, kun huomasin tarvitsevani punttitreeniä alettuani muutama vuosi sitten har­ rastaa discotanssia. Koska myös kilpailen, muuta en ehdikään harrastamaan. Tanssitreenejä on 5–7 tuntia viikossa, minkä lisäksi tulevat kuntosalitreenit.”

PIA SIEVINEN aloitti tammikuussa Checkpoint Hel­ singin viestintävastaavana. Tulevaisuuden nykytaidetta Helsinkiin ja helsinkiläisille tuottava organisaatio syntyi keväällä 2013 Guggenheim-keskustelun inspiroimana, uudenlaiseksi vaihtoehdoksi Guggenheimin kaltaisille instituutioille. ”Työskentelemme nousevien kansainvälisten kuraat­ toreiden ja taiteilijoiden kanssa, paikkana Helsinki.”

Checkpoint Helsinki kuratoi joitakin teoksia myös itse.

Pörssitalossa esitetään toukokuun lopussa ruotsalaisen taiteilijapari Goldin+Sennebyn tilausteos On a Long Enough Timeline The Survival Rate For Everyone Drops to Zero. Se yhdistää taikuriesitykseen arvopaperikaup­ paan liittyvän niin sanotun lyhyeksi myynnin. ”Haluamme tuoda nykytaidetta kaikille, ilman pääsy­ maksuja. Lisäksi osallistumme aktiivisesti taidekeskus­ teluun ja etsimme uusia tapoja kohentaa taiteilijoiden edellytyksiä toimia.”

Sievisen rakkaus nykytaiteeseen syttyi kesällä 1998 Venetsian biennaalissa. Gary Humen näyttely Iso-Britannian paviljongissa mykisti kauneudellaan.

Sievinen toteaa, että viestintävastaavan työ on suurelta osin tarinankerrontaa. ”Olen havainnut, että maailmaa voi muuttaa kirjoit­ tamalla. Kun sanat osuvat oikealla hetkellä ihmiseen, tapahtuu ihmeitä.”

Tarinankerronnasta Sievisellä on parinkymmenen vuoden kokemus brändi- ja viestintäkonsulttina, toimit­ tajana, kirjailijana ja toimitus- ja uutispäällikkönä. Yrittä­ jäperheen tytär lähti aikoinaan opiskelemaan Helsingin kauppakorkeakouluun yhdistääkseen bisnesnäkökulman ja luovan työn.

Työn vastapainoksi Sievinen harrastaa liikuntaa ja seuraa muotia. ”Saatan aloittaa aamuni katsomalla iPadilta esimer­ kiksi Diorin muotinäytöksen. Se on kuin taidekokemus: mykistävää.”

Työ on täyttänyt kaikki odotukseni.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

19

20

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

SÄHKÖÄ ILMASSA

Digitalisaatio muokkaa tilitoimistojen arkea. Tulevaisuuden tilitoimistot työllistävät numeroita murskaavia muutosagentteja, jotka osaavat analysoida asiakkaidensa liiketoimintaa.

TEKSTI OLLI MANNINEN KUVAT ROOPE PERMANTO

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

21

K

olmikymppiset kaksoisveljet Antti ja Mikko Karhinen ostivat neljä vuotta sitten Jyväskylässä toimineen tilitoimiston eläkkeelle jääneeltä yrittäjältä ja modernisoivat tilitoimiston ohjelmistot.

Kirjanpidon ja palkanlaskennan lisäksi Karhisten SunProfit Oy tarjoaa asiakkailleen raportointi- ja konsultointipalveluja sekä muita asiakkaille räätälöityjä palveluja.

Ekonomiveljekset analysoivat tarkkaan toimialan, laativat kattavan liiketoimintasuunnitelman ja esittelivät suunnitelman pankille sekä Finnveralle rahoituksen saamiseksi ja TE-toimistolle starttirahaa hakiessaan. Kaikki lähtivät mukaan. ”Rahoitustuki oli etenkin alkuvaiheessa elintärkeää, sillä investoinnit liiketoiminnan ostamisen ohella uuteen teknologiaan nielivät paljon pääomia”, Mikko kertoo.

Kasvun nopeuttamiseksi veljekset ostivat vuotta myöhemmin Tuusulasta toisen tilitoimiston, jossa oli käytössä tutut ohjelmistot. ”Viimeiset kolme vuotta ovat olleet melkoinen käytännön korkeakoulu. Yliopistossa laskentatoimen kursseilla kirjanpidosta sai aika pintapuolisen käsityksen”, Antti lisää.

Vaikkei tilitoimisto tai yrittäjyys ollut kummallakaan itsestäänselvä vaihtoehto kauppatieteiden maisterin tutkinnon jälkeen, ovat he molemmat innoissaan sekä yrittä­ jyydestä että toimialasta. ”Haluamme ottaa vastuun asiakkaiden taloushallinnosta, jotta ne voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Tilitoimistojen asiakkuudet ovat yleensä pitkäkestoisia ja perustuvat määrätietoiseen luottamuksen rakentamiseen”, Mikko sanoo. ”Asenne ratkaisee”, Antti muistuttaa.

Karhiset uskovat, että tilitoimistoalalla menestyvät sellaiset toimistot, jotka ovat valmiita investoimaan digitaaliseen osaamiseen, vuorovaikutustaitoihin, markkinointiin ja ­ennen kaikkea asiantuntemuk-

22

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

seen. Nyt SunProfit työllistää viisi henkilöä. Toimiston liikevaihto on kasvanut ensimmäisen tilikauden 60 000 eurosta jo 350 000 euroon.

Karhiset uskovat yrityksensä liikevaihdon kasvavan, kun yritykset ulkoistavat taloushallintoaan ja viranomaisvelvoitteet lisäävät yritysten taloushallinnon raportointia. ”Asiakkaat haluavat entistä reaaliaikaisempaa taloushallinnon tietoa, mikä auttaa ennakoimaan liiketoimintaa. He haluavat myös sparraajaa ja kuuntelijaa, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia muustakin kuin kirjanpidosta. Haluamme olla tällainen kumppani”, veljekset vakuuttavat.

TYÖT KASAUTUVAT ALKUVUOTEEN Tilitoimistotyössä tarvitaan paineensietokykyä, sillä työt kasautuvat vuoden alkukuukausille, kun palkanlaskennan ilmoitukset, tilinpäätökset ja verotukset tulee saada valmiiksi.

Työaikajärjestelyihin tulisikin alalla kiinnittää enemmän huomiota työssäviihtyvyyden parantamiseksi. Tämä tulos tulee ilmi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n teettämästä taloushallinto- ja tilitoimistoalan palkkatutkimuksesta, johon osallistui Suomen Ekonomien ja Trade­ nomiliiton jäseniä. Työn palkkaus jakaa ajatuksia. ”Huonosta taloustilanteesta huolimatta alan yritykset ovat hyviä palkanmaksajia, joskin ongelmana on henkilöstön huono tietämys yritystensä palkkapolitiikasta, mikä johtaa väärinkäsityksiin ja epäymmärrykseen”, sanoo YTN:n vastuullinen asiamies Antti Leino.

Ainoastaan kaksikymmentä prosenttia vastanneista arvioi tuntevansa yrityksensä palkkapolitiikan sisällön.

Leino pitää tilitoimistoalaa varteenotettavana vaihtoehtona ekonomeille. Alalla tarvitaan monipuolista taloushallinnon osaamista ja se voi olla myös nopea tie yrittäjäksi. ”Useissa tilitoimistoissa on edes-

sä sukupolvenvaihdos, mutta jatkajaa ei välttämättä löydy. Tilitoimiston ostaminen on hyvä vaihtoehto ryhtyä yrittäjäksi, kun toimistolla on jo asiakkuudet valmiina. Pienissä tilitoimistoissa saa enemmän vastuuta ja pääsee tekemään monipuolisia tehtäviä”, Leino sanoo.

KUMPPANI JA MUUTOSAGENTTI ”Sparraaja, kumppani tai korvaamaton muutosagentti, joka osaa kehittää asiakkaidensa liiketoimintaa”, kuvailee Taloushallintoliiton johtaja Sirpa Airola tilitoimiston ja asiakkaan suhdetta.

Hän uskoo että digitalisaation myötä tilitoimistoille avautuu useita erilaisia tapoja erikoistua ja tuotteistaa osaamistaan. Muutosta kirittää myös uudistuva kirjanpitolaki. ”Liberaalimpi kirjanpitolaki mahdollistaa taloushallinnon täyden digitaalisuuden ja paperittomuuden.

Digitaalisuuden myötä tilitoimistoissa tarvitaan backup-osaamista, jotta tieto kulkee eheässä, kontrolloidussa ja varmistetussa muodossa. Kun rutiinit, kuten viranomaisraportointi, automatisoituvat, aikaa vapautuu muun osaamisen kehittämiseen.

Viranomaisraportointi tarvitsee omat erikoisosaajansa.”

Tilitoimistojen kannattaa investoida taloushallinnon ohjelmistoihin ja tarjota ne palveluina asiakkaille, joilla ei ole resursseja uusimpaan tietotekniikkaan.

Asiakkaat odottavat tilitoimistoilta myös enemmän kykyä tiedon murskaamiseen, analyyttista otetta taloushallintoon ja jalostetun tiedon tarjoamista oikeille henkilöille. ”Erikoistumista voi tapahtua liiketapahtuman lähteen eli osto- tai myyntitapahtuman käsittelyn suuntaan tai liiketoiminnan talouskonsultoinnin suuntaan tai palkkahallintoon”, Airola sanoo.

Tilitoimistoista on kasvamassa monipuolisia asiantuntijaorganisaatioita, joiden johtajilta ja asiantuntijoilta edellytetään parempia vuorovaikutustaitoja niin tiimien

Tilitoimistoalalla • • • •

Yrityksiä 4 294 kpl Alalla työskentelee 12 153 henkilöä Alan liikevaihto on 890 milj. euroa 5–9 henkilön tilitoimisto hoitaa keskimäärin 145 yrityksen asioita.

• Taloushallintoalan asiantuntijatut­ kinto on KLT, tutkinnon suorittaneita KLT-kirjanpitäjiä eli KLT:eitä on 2 773.

• 76 prosenttia heistä työskentelee tilitoimistoissa.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

23

vetäjinä kuin asiakaskuntaankin päin. Kansainvälistyminen korostaa myös kielitaidon merkitystä.

Airolan mukaan alan harmaa maine johtuu osin siitä, että tilitoimistot ovat pitäneet matalaa profiilia ja niiden työtä on leimannut viranomaisvaatimukset. ”Kun on kysymys asiakkaan ja tilitoimiston välisestä luottamussuhteesta, on toimiala ollut hiljaa julkisuudessa.”

Tilitoimistoista on kasvamassa monipuolisia asiantuntijaorganisaatioita, joilta odotetaan aiempaa parempia vuorovaikutustaitoja.

Hurmaava uutuus!

Väreinä ihana fuksia ja pirteä vaaleansininen!

MAINETTAAN MONIPUOLISEMPIA Tilitoimistot huolehtivat asiakkaidensa juoksevasta kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä, sisäisestä laskennasta eli johdon laskentatoimesta, sähköisestä osto- ja myyntilaskutuksesta sekä palkanlaskennasta.

Kirjanpitäjän ammatti ei nuorten opiskelijoiden silmissä vaikuta luovalta tai jännittävältä.

Taloushallinnon palveluja tarjoa­ vien auktorisoitujen tilitoimistojen ja konsulttiyritysten toimialajärjestö Taloushallintoliitto tekee paljon

Liiku kuin katujen kuningatar Aitoa 1920-luvun henkeä ja nykypäivän keveyttä yhdistelevä Velotar on tyylitietoisen fillaroitsijan valinta. Upea Velotar erottuu muotoilullaan ja väreillään missä tahansa!

Velotar alk. 499,-

Koeaja pyörät lähimmässä pyöräliikkeessä ja tutustu koko valikoimaan: www.helkamavelox.fi

yhteistyötä oppilaitosten kanssa edistääkseen monipuolisempaa mielikuvaa tilitoimistoista tulevai­ suuden työpaikkana. ”Kun kerromme, mitä kaikkea kirjanpitäjän työ todellisuudessa voi olla, kiinnostus laskentatoimeen herää uudella tavalla.”

Airolan mukaan laskentatoimen opiskelussa tapahtuu kaupallisel­ la alalla aina piikki, kun ajat ovat huonot. ”Vaikeina taloudellisina aikoi­ na kiinnostus laskentatoimeen lisääntyy. Ehkä ajatellaan, että jos hallitsee laskentatoimen, niin sille on käyttöä niin oman talouden hoidossa kuin ammattina.”

Tulevaisuudessa toimistojen pitää osata kuitenkin tarjota muuta­ kin kuin mitä lakiteksti määrää.

Taloushallintoliiton jäsenten liikevaihto ja henkilömäärä on noin puolet alan volyymista. Ne ovat pää­ osin kannattavia tai hyvin kannat­ tavia. Tilitoimiston koko ei sinänsä vaikuta toiminnan kannattavuu­ teen. Tilitoimistojen keskikoko on

hyvin pieni, ne työllistävät keski­ määrin alle kymmenen henkilöä.

Mukana on myös isoja tilitoimisto­ ketjuja, joissa työskentelee satoja henk­löitä.

Airolan mukaan taloushallinnon toimintojen modernisoinnissa tieto­ järjestelmien yhteensopivuus on ollut kuuma puheenaihe jo vuosia. Tilitoimistoille tarjolla olevat tietojärjestelmät perustuvat yhä pitkälti jopa 1970-luvun tietotek­ niikkaan, jolloin eri järjestelmien yhteensopivuus on heikkoa. Järjes­ telmäkokonaisuudet, verkkolaskut ja yhtey­det asiakkaiden järjestelmiin kommunikoivat vain tyydyttävästi.

Taloushallintoliitossa on yhdessä TIEKE:n kanssa kehitetty avoimeen lähdekoodiin perustuvaa, liike­ tapahtuman viennin vakioivaa TALTIO-­tapahtumatiedostoa, joka helpottaa järjestelmien yhteentoimi­ vuutta. Näin esimerkiksi verkkolas­ kujen tiedot saadaan jatkojalostettua eri viranomaisraportteihin, jolloin automatisoitu tilintarkastus ja vero­ tarkastus on mahdollista.

TAL-mittaristo Tilitoimistot tarkkailevat perinteisesti liiketoimintansa kehitystä talouslukujen valossa.

Vähintään yhtä tärkeätä on seurata asiakastyytyväisyyttä, henkilöstön sitoutuneisuutta, osaamista tai prosessien toimi­ vuutta. Taloushallintoliitto on luonut tilitoimistoille 22 mittaria, joiden avulla voi tarkastella tilitoimistoliiketoimintaa.

[ENASTÅENDE EKONOM] TEXT MICHAELA VON KÜGELGEN FOTO JUUSO PALONIEMI

”Zonterapin har slukat mig med hull och hår, men jag kommer också i fortsättningen att hålla mig till försäljing, marknadsföring och strategier.”

LÄS ARTIKELN PÅ WEBBEN EKONOMILEHTI.FI LUE KOKO JUTTU VERKOSSA MYÖS SUOMEKSI EKONOMILEHTI.FI

26

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

ERIKA EHRNROOTH

EM, diplomzonterapist, äffarsidkare ZoneCenter, Mommy & Me

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

27

[ MAAILMALLA ] TEKSTI MARITA KOKKO KUVAT MARKO SALONEN, THINKSTOCK

Nousevien markkinoiden maassa

Väylä kaupan kehittämiseen on avoin, sillä Japanilla on aktiivinen rahapolitiikka ja sen yrityksillä halpaa rahaa, jota sijoittaa hyviin kohteisiin, sanoo Finpron Marko Salonen.

S

aamme kaiken aikaa kyselyjä japanilaisilta yrityksiltä, jotka hakevat kasvua uusilta markkinoilta tai uusilta liiketoimintaalueilta”, kertoo Finpron Tokion vientikeskuksen päällikkö Marko Salonen.

Hän on kolme vuotta työskennellyt Japanissa opetellen itse sekä opettaen suomalaisille yrityksille japanilaista bisneskulttuuria.

Vaikka Kiina imee huomion, ja Japanista uutisoidaan usein negatiivissävytteisesti, maan taloutta uudistetaan koko ajan. ”Japanilaisyritykset etsivät hyviä kumppaneita ja Supercellin osto on hyvä esimerkki japanilaisten mittavista sijoituksista. Ostot ovat suomalaisille hyvin kannattavia, mutta oikeassa paikassa pitää olla oikeaan aikaan”, Salonen sanoo.

Ostajina japanilaiset toimivat toisin kuin amerikkalaiset, jotka muuttavat johdon ja koko yrityksen filosofian. Japanilaiset antavat yleensä yrityksen toimia omilla vahvuuksillaan, koska eivät itse ole kansainvälisen liiketoiminnan asiantuntijoita.

ENGLANTIA EI OSATA Marko Salonen valmistui vuosituhannen alussa Helsingin kauppa­ korkeakoulusta, ja töitä toivat jo alkuun vientitehtävät. Nyt hänellä on takanaan kahdeksan mielenkiintoista vuotta Finprossa. Iso kansainvälistymiseen keskittyvä organisaatio

28

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

mahdollistaa urakehityksen ja oman kompetenssin kehittymisen. ”Olen auttanut yli viittäkymmentä yritystä strategian ja liiketoimintasuunnitelman laatimisessa sekä kotimaassa että nyt Japanissa.

Tuskin missään muussa yrityksessä on mahdollisuus päästä näkemään ja tekemään niin monipuolisesti yritysten kansainvälistymistä.”

Kummassakin maassa hän on päässyt tekemään projekteja monikulttuuristen tiimien kanssa.

Japanissa kielimuuri on yksi keskeinen haaste. ”Suomessa ei oikein hahmota, kuinka vähän Japanissa puhutaan englantia. Suuret japanilaiset yritykset joutuvat pitämään kansainväliseen toimintaan keskittyvät yksiköt Japanin ulkopuolella esimerkiksi Singaporessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa, koska kotimaassa ei riitä kansainvälisestä liiketoiminnasta kiinnostuneita ja englantia osaavia henkilöitä.”

KIINAN VERRAN BISNESTÄ Kielimuurista huolimatta Salonen kehottaa unohtamaan mielikuvan laskevan auringon ja vanhusten maasta. Kansainväliset kauppakamarit ovat tutkineet, että kolme neljästä Japanin markkinoilla olevasta ulkomaalaisesta yrityksestä on koko ajan kasvu-uralla ja aikoo panostaa kasvuun lisää.

Haasteita aiheuttaa lähinnä markkinan valtava koko ja segmentoituneisuus, joita varsinkaan suo-

malaiset pk-yritykset eivät yleensä aluksi hahmota. Kiina ymmärretään valtavaksi, mutta tosiasiassa Japani on muutamaa viimeistä vuotta lukuun ottamatta ollut markkinana samankokoinen. Segmentoituminen johtuu sekä koosta että japanilaisesta traditiosta. ”Vaatii uudenlaista ajattelua, pitkäaikaista omistautumista sekä ennen kaikkea hyvää markkinatutkimusta, että pystyy tekemään oikeanlaisia päätöksiä ja bisnessuunnittelua. Autamme yrityksiä hankkimaan tietoa ja tukea päätöksenteossa”, Salonen avaa Finpron työtä.

Japanin mahdollisuudet eivät kohdistu vain maahan itseensä, sillä pääsemällä japanilaisen yrityksen siiven alle, voi mahdollisuuksia avautua myös moneen muuhun Aasian maissa toteutettavaan projektiin.

SUOMALAINEN MALLI EI TOIMI Partnerin valinta Japanin markkinoilta on riski ilman riittävää tietoa omien kohdeasiakkaidensa arvoketjuista. Se johtuu yritysten leiriytymisestä. ”Kun lähtee jonkun matkaan, ei partnerin mukana tulevasta leimasta sen jälkeen välttämättä pääse irti, vaikka sopimuksesta pääsisikin. Se voi hankaloittaa jatkoa. Vanhakantainen ajattelu, että messuilta löytyy helposti hyvä kumppani, on tie turmioon. Jos ei tunne taustoja, ei kannata tehdä sopimuksia”, Salonen neuvoo.

"KUN PAIKALESIMIES ON EIVÄT U LA, IHMISE T SK MIELIP ALLA SANOA ITEITÄÄ N ."

LUE LIS Ä KOKEMÄ MARKON U K SIS EKONO MILEHTTA I.FI

Suomelle positiivinen tase SUOMEN VIENTI Japaniin on miljardin luokkaa ja Japanin tuonti noin 650 miljoonaa. Japani on kolmanneksi suurin vientimaamme Euroopan ulkopuolella USA:n ja Kiinan jälkeen.

Marko Salonen korostaa, etteivät vientiluvut kerro kaikkea.

Suomalaisten tuotteiden vienti Japaniin tapahtuu enemmän ja enemmän esimerkiksi Kiinan tehtailta. Japanilaiset taas tuovat paljon elektroniikkaa ja autoteollisuuden tuotteita Suomeen Euroopan-tehtailtaan. ”On arvioitu että suomalaisten yritysten todellinen vienti Japaniin olisi noin 2,5-kertainen verrattuna vientitilastoihin”, Salonen muistuttaa.

Merkittävimpiä vientiartikkeleitamme ovat metsäteollisuuden tuotteet ja puutavara: paperi, kartonki, hirsitalot sekä erilaiset koneet ja laitteet.

”Japanissa puhutaan edelleen vähän englantia, joten kielimuuri on haaste”, Marko Salonen sanoo.

Hunters–farmers-jaossa suomalaiset ovat usein metsästäjiä, japanilaiset farmareita. Siinä missä suomalaiset etsivät uusia asiakkaita ja kilpailuttavat kumppaneitaan, japanilaiset leiriytyvät ja perustavat liiketoiminnan pitkäaikaisiin suhteisiin. He pitävät asiakkaistaan huolta viimeiseen asti ja pyrkivät saamaan tarvitsemansa liiketoiminnan omilta asiakkailtaan. Uusia asiakkaita ei etsitä aktiivisesti kuten hunter-kulttuureissa tehdään. ”Se tulee yllätyksenä suomalaisille. Kun itse ollaan metsästäjiä, samaa toivotaan partnereilta. Tällaisen toiveen korostaminen omissa keskusteluissa antaa kuitenkin japanilaiselle mielikuvan epäsystemaattisesta ja lyhyen aikavälin sitoutujasta, joka saattaa johtaa mielenkiinnon lopahtamiseen japanilaisten puolelta. On ymmärrettävä, että tämä on vanha kulttuuri ja täällä on omat tavat tehdä bisnestä.”

Ajattelun erilaisuutta Salonen joutuu selvittämään yrityksille todella paljon.

”Japanilainen haluaa aina varmistaa, että asiakas saa varmasti hyvän palvelun eikä hänelle koidu mitään riskiä. Suomalaisen näkökulmasta taas riskejä kaihtava partneri ei välttämättä ole kyllin aggressiivinen ja sitoutunut. Suomalainen malli ei toimi Japanissa.”

TEKNOLOGIA YHDISTÄÄ Jos japanilaisilta satunnaisotannalla kysyy, mitä he tietävät Suomesta, vastauksia ovat muumit, Marimekko, Iittala sekä tietysti Lappi ja ”ooroora” eli revontulet. ”Suomi kiinnostaa ja siellä matkaillaan paljon. Suomi taitaa jopa olla ainoita Euroopan maita, jossa japanilaisten turismi kasvaa”, Salonen arvioi.

Suomalaiset metsä- ja paperiyritykset ovat toimineet Japanissa 1920-luvulta asti. Koska pitkien luottamuksellisten suhteiden merkitys on Japanissa suuri, suomalaisiin luotetaan ja kanssamme halutaan tehdä yhteistyötä. Molemmissa maissa arvostetaan laatua, mikä usein antaa

hyvät lähtökohdat suomalaisille.

Toinen yhteinen tekijä on teknologiavetoisuus. ”Japanilaiset ovat insinöörikansaa kuten suomalaisetkin. Ensimmäisessä palaverissa on helppo keskustella teknisistä asioista, kun molemmilla puolilla pöytää istuu insinööri”, Salonen sanoo.

Lopulta menestys kuitenkin perustuu kykyyn perustella oman tuotteen todellinen hyöty ja arvo asiakkaalle, sillä laatua pidetään yleensä itseisarvoina pieniä yksityiskohtia myöten.

PILKUNTARKAT PROSESSIT Prosessit ovat japanilaisilla markkinoilla keskeisiä. Kaikki tehdään suunnitelmallisesti ja joka hankkeeseen luodaan prosessi. Prosesseista poikkeaminen aiheuttaa hämmennystä, vaikka Salosen mukaan ulkomaalaisille annetaan kulttuuriin vivahteiden ymmärtämättömyyttä myös aika paljon anteeksi. ”Eivät kauppakorkeakoulujen hyllyt ole turhaan täynnä japanilai-

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

29

[ MAAILMALLA ]

sia ­logistiikka- ja prosessikirjoja.

Suomessa suunnitelmat syntyvät nopeasti ja jos ne eivät toimi, niitä pystytään tarpeen mukaan korjaamaan nopeasti. Japanilaiset tiimit ovat niin isoja, että prosessi pitää suunnitella tarkasti ja kaikki noudattavat sitä prikulleen. Silloin toteutukset ovat tehokkaita.”

Ja kun prosessi on, se toteutetaan. Salonen kertoo esimerkin perheensä puhelimen hankinnasta. ”Olimme tehneet operaattorin kanssa kaikki paperit valmiiksi, ja puhelin oli edessämme. Sitten piti näyttää vielä ajokortti, josta tarkistetaan japanilaisen prosessin mukaan osoite. Suomalaisessa ajokortissa taas ei lue osoitetta. Yritin selvittää, että vaikka siinä lukisi osoite, se ei olisi meidän osoitteemme Japanissa.

Ei auttanut. Kun prosessi ei toteutunut, puhelintakaan ei sillä kertaa tullut.”

Mahdollisuuksia NYT FINPRON MARKO SALONEN korostaa Suomen mahdollisuuksia Japanissa.

EU:n ja Japanin neuvottelupöydässä on parhaillaan Fair Trade Agreement. Sopimus avaa monia lukkoja kaupankäynnissä.

Japanilaiset ovat nostaneet esille arktisen merireitin, joka tulevaisuudessa ohjaa merireitin pohjoisen kautta Eurooppaan. Suomi voisi olla siinä keskeinen yhteis­työkumppani.

Japanilaiset ovat asiassa jo aktiivisia, nyt olisi Suomen syytä tehdä samoin.

Koneiden välinen kommunikointi kasvaa Japanissa vauhdilla. Siihen liittyen autoteollisuuden it-ratkaisuissa on paljon poten­ tiaalia käytettävissä. On etsikkoaika päästä mukaan.

Peliteollisuus ja uudistuva energia ovat myös kärkihankkeita kaikkialla maailmassa, ja Japani on niissäkin kiinnostava markkina.

Terveydenhuollon ratkaisut käyvät kaupaksi Japanissakin. Molemmissa maissa tarvitaan teknologiaa tueksi ikääntyvien terveyden ylläpitoon ja sairauksien hoitoon.

VAIHDA PAPERI DIGITAALISEEN Tervetuloa digitaalisen Talouselämän lukijaksi Talentumin Summa-palvelussa. Kun vaihdat painetun lehden tilauksen Talouselämän digitilauksesi, saat kaikki seuraavat edut: • Talouselämä-lehden jutut ja verkkouutiset yhdessä paikassa • Talouselämän iPadnäköislehtisovelluksen

• Valitsemasi bisneskirjan e-kirjana • Summasta löydät myös Ekonomien blogin uusimman sisällön

Lisäksi Suomen Ekonomit tarjoaa sinulle kolmeksi kuukaudeksi täyden käyttöoikeuden kaikkiin Talentumin lehtiin Summapalvelussa.

Ota Summa käyttöösi osoitteessa ekonomit.talentum.fi

Mahdollisuuksia suomalaisille tarjoavat myös tuotekehitys ja teollinen design. Japani kaipaa vientituotteisiinsa näkemystä, minkälaiset tuotteet myyvät ulkomailla.

Finpro markkinoi japanilaisille Suomea väylänä Euroopan ja Venäjän markkinoille.

Japanissa on puolestaan paljon yrityksiä, jotka voivat toimia suomalaisille yrityksille tienä Aasian markkinoille.

[ COLUMN ]

Boost Your Sisu. Every Other Choice Is Already Taken. at its lowest since the 1970’s and there is evidence that innovation initiatives are on the decline.

This comes partly from the fear of embarking on the risky but necessary path towards innovation and growth.

This year is the official year of sisu in Finland.

This is an initiative to revive a part of the national culture and spirit that is defined by grit, guts, determination and cool courage. This spirit has pulled Finland out of its impossible wars against the Soviet Union and Nazi Germany. It has fuelled the innovation burst that pulled Finland out of its great recession of 1991. Where is sisu today? We would need economic sisu to break out of the negative spiral of stagnation. There has been signs of new business sisu from some of the companies like Valio who have seen their Russian market vanish behind sanctions and have already found promising alternative markets elsewhere. If I had one piece of advice to Finnish businesses and investors today it would be: Boost your sisu. Every other choice is already taken.

André Noël Chaker Author, Speaker & Entrepreneur

Chaker

MIIKA KAINU

T

here is a common key to opening the door of greater personal, corporate and even national success. This is an old key and it has been used to turn poor circumstances into better fortunes for centuries. It is an old Irish playwright, the eccentric Oscar Wilde, who I believe summarized the essence of strategic thinking and the key to developing competitive advantages into one short and witty sentence: ”Be yourself. Everyone else is already taken”. He most probably did not intend to do so, but this self-evident and slightly humorous phrase has been followed by many business leaders and entrepreneurs who have been serious about success.

This key is called differentiation and it is the pitch in which you need to play in order to create relative commercial wins. In the jungle, a prey only needs to run a bit faster than another prey to survive. Similarly, in any given market winning is not about performing perfectly but rather performing differently than your competitor. Per­ fecting old standards is not as promising as creating your own. One recent example of this in Finland is the winning of a band made up of musicians suffering from down syndrome and autism to represent the country at Eurovision. Pertti Kurikan Nimipäivät (PKN), like Lordi almost ten years ago, is a tribute to the power of differentiation and authenticity. Like in most competitions, it is not as much about being better than it is about being different.

The critical importance of differentiation and authenticity is very well researched and understood in today’s business life. Mr. Jobs’ “Think Different” is the modern mantra of every digital business worker around the world. However, recessions tend to throw many businesses and economies into a damaging differentiation conundrum: In economic downturns large companies who should innovative do not and smaller companies who want to innovate cannot. Both are victims of endemic risk aversion.

Overly conservative and careful corporate leadership or financers put companies and ultimately countries off the path of positive differentiation and on the path of relative stagnation. European economies are at a standstill. Finnish work productivity is

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

31

[ URA ]

TEKSTI JUHA EUROPAEUS KUVA THINKSTOCK

VASTUUTA & VÄLINEITÄ E

Hyvinvoiva esimies on avain hyvinvoivaan ja innostuneeseen työyhteisöön. simiehellä on itsenäistä päätösvaltaa enemmän kuin rivityöntekijällä. Se, että työssä on hallin­ nan mahdollisuuksia, ei kuitenkaan välttämättä lisää kokemusta, että työ sujuu hyvin.

Työterveyslaitoksen psykologi Matti Joensuu havaitsi helmikuussa tarkastetussa väitös­ kirjassaan, että suuri päätäntävalta työssä voi vaikuttaa terveyteen jopa negatiivisesti. ”Yksi tekijä, joka voi selittää, miksi itsenäinen pää­ täntävalta omassa työssä näyttäytyi joissain työkonteks­ teissa terveysriskinä, voi olla virallisen esimiesaseman puute”, Joensuu toteaa. ”Työntekijät joutuvat ottamaan vastuuta ilman, että heillä on kuitenkaan tarvittavia resursseja tai virallisen aseman tuomaa suojaa, jos tulisi ongelmia päätösten johdosta. Tämä on kuitenkin vain yksi hypoteesi, jota tulee tutkia lisää.”

Lisääntynyt päätäntävalta antaa siis hallinnan tun­ netta, mutta lisää stressiä. Myös vastuu työssä on kasva­ nut ja esimiehiltä vaaditaan enemmän yrittäjäasennetta kuin koskaan aiemmin.

Esimiehiin kohdistuu paineita sekä ylemmältä joh­ dolta, alaisilta että asiakkailta. Heiltä odotetaan innovaa­ tioita, taloudellista menestymistä ja sosiaalisia taitoja.

Lisäksi sidosryhmien odotukset saattavat olla ristiriitai­ sia ja niiden sovittelu jää esimiehen tehtäväksi.

Pitkällä aikavälillä vastuun lisääntymiseen liittyvä kuormitus ja stressi voivat vaikuttaa terveyttä heiken­ tävästi.

KUUNTELE KEHOASI Esimiehenä työskentely saattaa kuormittaa, vaikka ihminen itse kokee työnsä innostavaksi. Siitä huoli­

32

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

matta, että mielenkiintoinen työ ja siitä saatavat palkkiot kompensoivat suurta panostusta työhön, elimistö ei aina pysy tahdissa mukana. Silloin ihmistä uhkaa uupuminen ja sairastuminen. ”Liiallinen stressin kokeminen vaikuttaa haitallisesti terveyteen”, sanoo Työterveyslaitoksen kehittämiskon­ sultti Tommy Larvi. ”Jos annetaan vastuita, on myös annettava välineitä vastuiden täyttämiseen. Jos välineitä ei ole, epäsuhta voi lisätä stressiä.”

Sinänsä päätäntävallan lisääntyminen ei ole huono asia. Työn itsenäisyys tuo joustoa työn suunnitteluun ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön on kiehtovaa.

Joillakin esimiehillä on kuitenkin taipumusta sitoutua työhönsä liian voimakkaasti. Ylisitoutuminen lisää alt­ tiutta stressiin ja uupumiseen.

Myös työajan ja vapaa-ajan rajat ovat esimiestyössä usein hämärtyneet. Silloin huomiota pitää kiinnittää riittävään lepoon ja palautumiseen sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. ”Kaikkiin asioihin ei voi itse vaikuttaa, mutta omaa kehoaan kannattaa kuunnella”, Larvi neuvoo. ”Jos huomaat fyysisiä tai henkisiä hälytysmerkkejä kuten työhaluttomuutta, väsymystä ja ärtyisyyttä, pysäh­ dy miettimään mistä on kyse.”

Toisaalta Larvi muistuttaa, että innostuneena työtä jaksaa tehdä enemmän. Siksi omaa esimiestyötä kannat­ taa kehittää. Keinoja löytyy koulutuksesta ja coachingista vertaistukeen ja työnohjaukseen. ”Kun osaaminen on laajaa, työympäristö ja yhteistyö­ taidot ovat hyvät, niin kuormitustakin kestää paljon.”

Työn ilo syntyy siitä, kun haasteet ja työn tekemisen voimavarat ovat tasapainossa.

HUOLEHDI ITSESTÄSI KEHITÄ OMAA OSAAMISTASI

JOSKUS

HUOLEHDI HYVINVOINNISTA: RIITTÄVÄSTÄ LEVOSTA, RAVINNOSTA JA LIIKUNNASTA

MUISTA TYÖN ULKOPUOLISET IHMISSUHTEET

KAIKESSA EI TARVITSE SAAVUTTAA TÄYDELLISYYTTÄ.

MUOKKAA TYÖTÄ VOIMAVAROJEN JA KUORMITTAVIEN ASIOIDEN SUHTEEN: PYRI VÄHENTÄMÄÄN KUORMITTAVIA TEKIJÖITÄ NIIN TYÖSSÄ KUIN VAPAA-AJALLA

MIETI OMAA AJANKÄYTTÖÄSI JA PRIORISOI: MIKÄ ON TÄRKEINTÄ JA MITÄ ILMAN VOISIT OLLA

DELEGOI. KAIKKEA EI TARVITSE TEHDÄ YKSIN

OLE ARMELIAS ITSELLESI: RIITTÄÄ, KUN PYRIT PARHAIMPAASI NIILLÄ VÄLINEILLÄ, MITÄ SINULLA ON SILLÄ HETKELLÄ KÄYTÖSSÄ

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

33

[ PERSONA GRATA ] TEKSTI JOHANNA HYTÖNEN KUVAT ROOPE PERMANTO

Kovissa paikoissa

ENKELI TUNNETAAN Bisnesenkeli ja ekonomi Riku Asikainen altistui yrittämiselle jo lukioiässä. Haasteita hän ei ole pelännyt sen jälkeenkään ja uskoo, että menestymiseen tarvitaan hyvän tekemistä.

S

itä hetkeä Riku Asikainen ei unohda, kun ensimmäisen oman yrityksen tilil­ lä oli mahtavat 20 miljoonaa markkaa. ”Silloin tajusin ensimmäisen ker­ ran, että tässä ollaan tekemässä jotakin suurta”, hän muistelee. ”Seuraavana päivänä rahat oli jo käytetty liiketoiminnan pyörittämi­ seen, mutta tuona hetkenä ymmärsin, että voin kehittää bisnestä tosissani.”

Sen jälkeen Asikainen on ehtinyt olla omis­ tajana yli kolmessakymmenessä yrityksessä ja reilut viisitoista viime vuotta hän on ollut päätoi­ minen enkelisijoittaja.

”MUN FIRMOJA” Asikaisen perustamille ja rahoittamille yhtiöille on ollut yhteistä se, että ne on luotu selkeään tarpeeseen. ”Olen aina nähnyt niin, että menestyvä yritys on sellainen, josta hyötyvät niin yrittäjä, työnteki­ jät kuin asiakkaat. Jos asiakkaalla ei ole tarvetta palvelulle, sitä on aivan turha lähteä tarjoamaan.”

Asikainen omistaa nyt erikokoisia osuuksia kuudestatoista yrityksestä. Omistusosuudet vaih­ televat 90 prosentista yhteen prosenttiin. ”Kaikki näistä yrityksistä ovat mun firmoja.

Koen, että saan olla yrittäjänä monessa firmassa, mutta silti yrittäjän arkipäivä ei kaadu omaan syliini. Saan olla mukana silloin, kun minua tarvi­ taan”, hän kuvailee.

Asikaisella on nyrkkisääntö, jonka mukaan hän valmistautuu triplaamaan lähtösijoituk­ sensa yrityksen kehittyessä. Keskimääräinen ensisijoitus on viime aikoina ollut 20 000 euroa.

Asikainen on vuosien kuluessa pienentänyt omia sijoituksiaan, jotta mukaan pääsisi useampi enkelisijoittaja.

OMA PAIKKA PITI OTTAA On hyvin mahdollista, että Riku Asikaisen urapol­ ku aukesi jo lukioikäisenä. Silloin hän nimittäin lupautui Helsingin Mäkelänrinteen lukion

34

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi.

Asikainen oli lukion ekaluokkalainen ja vuoden pari muita hallituksen jäseniä nuorempi. ”Oma paikka piti ottaa. Silloin ajattelin oikeastaan vain, että hommat pitää hoitaa”, ­hän muistelee. ”Hommat” tarkoittivat muun muassa lukio­ laisten oman kioskin perustamista, koulubilei­ den järjestämistä pääsylippuineen ja esiintyji­ neen, oppikirjojen välittämistä ja leirikoulun organisointia. Kaikki tehtiin tavoitteellisesti. ”Meillä oli työvuorolistat ja pidimme kirjan­ pitoa.”

Asiasta kertominen nostaa vieläkin hymyn huulille. Liiketoimien avulla oppilaskunta hankki muun muassa oppilaille stipendejä sekä koululle tietokoneita ja tulostimia.

Työ oppilaskunnassa poiki vuonna 1992 Asikaisen ensimmäisen yrityksen, Lukiolaisten kirjakaupan. Hän oli yrityksen perustaessaan 22-vuotias. Asikainen myi kaupan vuonna 2003 SanomaWSOY:lle ja monisti idean Ranskaan.

Siellä Lukiolaisten kirjakaupan sisaryritys LDE on maan suurin opiskelijakirjakauppa.

ENKELISIJOITTAMINEN ENNÄTYSLUKEMISSA Puheenjohtajan rooli seuraa Asikaista tänäkin päivänä. Hän oli vuonna 2010 mukana perusta­ massa enkelisijoittajien omaa yhdistystä, Finnish Business Angels Networkia (FIBAN) ja johti sen hallitusta vuosina 2013−2014. ”Tuntui siltä, että enkelisijoittajien keski­ näiselle tuelle ja vaikuttamiselle ja startup-yrit­ täjyyden edistämiselle oli tarvetta”, Asikainen kertoo.

FIBANissa on jäsenenä yli 500 sijoittajaa, ja se on alansa suurin Euroopassa. Vuonna 2012 se valittiin vuoden eurooppalaiseksi enkelisijoit­ tamisen verkostoksi. Viime vuonna bisnesenkelit sijoittivat suoraan yrityksiin ennätykselliset 21 miljoonaa euroa ja yhdessä Finnveran kanssa 12 miljoona euroa.

Riku Asikainen • Pääomasijoittaja • Syntynyt 1969 • Naimisissa, kaksi kouluikäistä poikaa • Kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulusta 1999, pääaineena rahoitus -• Omistajana mm. Nixu-, Rephop-, Combinostics-, BergGram- ja Streamrteknoyrityksissä • Yhteisö- ja sosiaalisen median palveluja tarjoavan Kampiki Solutions/Ezyinsightsin hallituksen puheenjohtaja • Suomalaisen teollisuuden kansainvälisiä verkostoja kehittävän Grönmarkin hallituksen puheenjohtaja • Videopalveluja kehittävän Third Presencen hallituksen jäsen • Yrityskiihdyttämö Startup Saunan päävalmentaja ja Startup-säätiön perustajajäsen • Terveystuotteita verkossa myyvän Palveluosakeyhtiö Metsäpolun perustaja ja hallituksen puheenjohtaja • Ranskankielisiä oppikirjoja globaalisti myyvän LDE:n perustaja ja partneri • Finnish Business Angels Networkin hallituksen puheenjohtaja 2013−2014

”Koen, että saan olla yrittäjänä monessa firmassa, mutta silti yrittäjän arkipäivä ei kaadu omaan syliini”, Riku Asikainen sanoo.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

35

[ PERSONA GRATA ]

Harvard Business Schoolissa tehdyn tutkimuksen mukaan enkelisijoittajien rahoittamat yritykset menestyvät keskimäärin muita paremmin ja saavat enemmän sijoituksia muilta bisnesenkeleiltä.

TUNNISTA MENESTYKSEN MERKIT Kun yrittäjä pitchaa sijoittajalle yrityksestään, Asikainen tarkkailee muutamia perusasioita. ”Yrittäjän pitää itse ymmärtää markkinan mahdollisuudet, ja tuotteen pitää tuoda jotakin uutta markkinoille. Halutun markkinan on myös oltava järkevän kokoinen, jotta mukaan voi päästä ja yritys voi kasvaa merkittävästi. Yleensä yrittäjätiimi ratkaisee, haluanko tehdä yhteistyötä yrityksen kanssa.”

Asikainen uskoo todennäköi­syyksiin. ”Useimmiten menestyjät ovat ahkeria puurtajia ja heidän yrityksissään vallitsee ahkeroimisen meininki. Kovassa paineessa tulee esille ihmisen sisin olemus.”

Suuret puheet ovat usein varoitusmerkki. ”Yrittäjän pitää tuntea itsensä ja olla nöyrä kilpailun edessä. Voi tulla todella kalliiksi, jos kuvittelee osaavansa vaikka ei osaa”, hän jatkaa.

Asikainen pitää yrittäjän moraalia ehdottoman tärkeänä asiana. Jos moraali vaikuttaa horjuvan pienissä asioissa, niin käy todennäköisesti myös isoissa. Silloin on yrityskin vaarassa. ”Jos sinusta tuntuu, että jossakin asiassa on moraalinen ongelma, siinä todennäköisesti on”, hän lainaa saamaansa hyvää neuvoa.

TERVE RISKI KELPAA Enkelisijoittajan työssä toimii Asikaisen mukaan lastenkasvatusmalli. Yrityksen rinnalla ollaan myös sateessa ja tuulessa. ”Parhaimmillaan työ ei tunnu lainkaan työltä, kun kokee tekevänsä hyödyllistä ja saa olla mukana seuraamassa useamman yrityksen menestystä.

Parhaat hetket uralla ovat olleet pieniä oivalluksia ja porukassa tekemistä. Se ei tarkoita, että en pyrkisi maksimoimaan voittoa. Pysyvä pitkäaikai-

36

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

nen voitto on vain tehtävä niin, että se hyödyttää kaikkia osapuolia”, hän kuvailee.

Bisnesenkelille firma itsessään on tuote.

Tavoitteena on saada sijoitukselle tuottoa, joten osuus yrityksestä on myytävä ennemmin tai myöhemmin. ”Otan mielelläni tervettä riskiä. Tilastollisesti kannattaa mieluummin ottaa 20 miljoonaa kuin jäädä odottamaan mahdollista 100 miljoonaa.”

KILPAILU ON HYVÄKSI Asikainen valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta. Viime vuonna hänet valittiin entisen opinahjonsa vuoden alumniksi. ”Olen tuosta kunnianosoituksesta niin otettu, että teen kouluni eteen, mitä se kehtaa vain pyytää”, hän kertoo ja kehottaa muita samaan. ”Me valmistuneet olemme saaneet niin paljon, että on syytä antaa myös takaisin. Minusta hyvään yhteiskunnalliseen asemaan kuuluu se, että pyrkii antamaan panoksensa yhteiskunnan ja nuorempien sukupolvien hyödyksi. Yhteiskunnan mitta on se, miten se pystyy huolehtimaan heikoimmistaan.”

Asikaisen mukaan Suomi tarvitsee sekä rohkeita yrittäjiä että kilpailua. Hän arvioi, että yrittäjyyttä voisi edistää vähentämällä byrokratiaa. ”Työnantajan pitää esimerkiksi hallita 900 sivua lakitekstiä, ennen kuin hän voi työllistää yhden ihmisen. Pienelle yritykselle se on liikaa”, hän puuskahtaa.

Asikainen itse on vauhdittanut yritystoimintaa muun muassa startup-tapahtuma Slushin sekä yrityskiihdyttämö Startup Saunan taustavaikuttajana. Hän kehottaa suomalaisia yrityksiä haastamaan rohkeammin maailman jättejä. ”Suomessa kilpailua on vierastettu, vaikka se on ainoa asia, joka ajaa yhteiskuntaa eteenpäin.

Tänne tarvitaan enemmän kisällimeininkiä, jossa taitoja välitetään eteenpäin henkilökohtaisten kontaktien avulla ja jossa uudet tekijät haluavat kehittyä paremmiksi kuin mestarinsa.”

”Useimmiten menestyjät ovat ahkeria puurtajia ja heidän yrityksissään vallitsee ahkeroimisen meininki.

[ MAINETEKO ] TEKSTI MARITA KOKKO KUVITUS SEESA LIPPO, THINKSTOCK

Kaiken voi tehdä toisin

Yllätetään yhteiskunta -ryhmä haluaa meidän sekä ajattelevan että tekevän toisin. Kesäkuun alussa vietetään Suomen ensimmäistä hyvien ideoiden varastamisen ja monistamisen päivää.

MIKSI TÄLLAISTA TOIMINTAA TARVITAAN, YLLÄTETÄÄN YHTEISKUNTA -HANKKEEN SIELU JA MOOTTORI JARI RAITANEN?

”Tarve uusiin ideoihin ja ennen kaikkea niiden toteuttamiseen on todella suuri.

Suomessa väki istuu mielellään paneelikeskusteluissa ja puhuu, miten pitäisi t­ ehdä.

Mutta kun pitää tehdä, porukat pinkovat takavasemmalle minkä kintuistaan pääse­ vät. Meillä on ollut onni pyörittää asioita teemoilla, miten kaiken voi ajatella ja tehdä toisin. Kun niin on todella tehty, mukaan on lähtenyt ihmisiä, jotka ymmärtävät, että nyt on pakko tarttua uuteen.”

MISTÄ YHTEISKUNNAN YLLÄTTÄMINEN LÄHTI LIIKKEELLE?

”Tapasimme Veikkauksen entisen toimitusjohtajan Risto Niemisen kanssa kahvi­ aamiaisella. Risto kysyi, mitä mieltä olen ideasta Yllätetään yhteiskunta, jonka sisältö olisi vapaasti luotavissa. Pidin ideasta, koska Suomi on liikaakin asiantunti­ joiden maa, jossa kaikki on valmiiksi mietitty ja ajatukset ennalta lokeroitu. Parin kuukauden kuluttua ideaan oli vihitty kymmenen toimitusjohtajaa, ja säännölliset tapaamiset alkoivat. Avauksen saatesanoina meillä oli, että aina asioita voi tehdä niin kuin on aina tehty tai sitten voidaan tehdä toisella tavalla.”

MITÄ KONKREETTISTA OLETTE SAANEET AIKAAN?

”Ensimmäisen puolen vuoden tapaamisten tiimellyksestä syntyi Hiilineutraalit kunnat eli Hinku-hanke. Se porskuttaa edelleen vauhdilla eteenpäin, ja on synnyt­ tänyt uusia työpaikkoja sekä uutta johtamisajattelua kuntiin. Toisinajattelu on poikinut myös kampanjat Kehu työkaveria selän takana sekä Mahdollisuuksien tori nuorten työllistämiseksi.”

ENTÄ MITÄ HANKKEENNE JAMIT OVAT?

Olemme kehittäneet konseptin nimeltä Yllätetään yhteiskunta JAM. Tapahtumien osanottajat ideoivat yhdessä ja ideat kiteytetään yksinkertaiseen graafiseen malliin ja muutamaan lauseeseen. Sitten ideat viedään kokeiluvaiheeseen ja edelleen pilotointiin. Konseptia on toteutettu kuntakohtaisesti, ja sitä on sovellettu myös e ­ ri aihealueisiin, esimerkiksi kestävään kehitykseen ja nuorten hyvinvointiin.

Myös ministeriöt ovat kiinnostuneet järjestämään JAMeja kanssamme.

Nyt rakennamme juuri näistä onnistuneista ideoista ja pilotoinneista vapaan monistamisen tapahtuman kesäkuun 4. päiväksi. Paikalle tulee myös kokeiluista kiinnostuneita rahoittajia, kuten Icecapitalin toimitusjohtaja Ari Lahti. Hän on todennut, että Suomi tarvitsee uudenlaisia rahoitusmalleja uusien ideoiden edistämiseksi. Mukaan on lupautunut myös Raha-automaattiyhdistys.”

KEITÄ OVAT JOUKKONNE FIILISAGENTIT?

”Ihmiset, jotka pystyvät vaikka vain hetkeksi tuottamaan paremman fiiliksen, ovat kultaakin kalliimpia. Heistä meillä on syntynyt paremman fiiliksen agentteja.

Risto Nieminen on agentti numero 1, minä numero 8. Facebookissa ilmoittautui juuri palvelukseen agentti 624. Fiilis, jota agenttikunta viljelee ympärilleen, on ratkaiseva tekijä ideoinnissa, uuden ajattelun luomisessa, uusien toimintatapojen synnyttämisessä sekä tietenkin yhteiskunnan yllättämisessä.” www.yllatetaanyhteiskunta.fi Facebook: Yllätetään yhteiskunta

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

37

[ KYLTERIT ] TEKSTI OLLI MANNINEN KUVA SEESA LIPPO

Työelämä on jatkuvassa myllerryksessä ja työsuhde yhden työnantajan palveluksessa pikemmin poikkeus kuin sääntö.

Menestyminen vaatii jatkuvaa halua kerryttää osaamista ja kykyä uudistua.

M

onet tämän päivän am­ matit katoavat lähivuo­ sina. Ne ovat syntyneet tiettyyn historialliseen tai tekniseen erityis­ tarpeeseen ja niiden elinkaari kestää vain 10−20 vuotta.

Auringonlaskun aloja ovat hel­ posti automatisoitavat ammatit, joita löytyy paljon teollisuudesta mutta myös taloushallinnon tehtävistä, kun kirjanpitoala digitalisoituu. Paino­ piste siirtyy konsultoivaan asiantun­ tijan rooliin. Kun yritysten organi­ saatiot litistyvät, myös keskijohdon esimiestehtävät ovat tulevaisuudessa vaaravyöhykkeessä.

38

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

Nousussa ovat esimerkiksi ym­ päristönsuojelu ja energian säästö, hoitoala, robotiikka, digitaalisen tietovirran analysointi ja talous­ analytiikka.

Talousasioiden tuntemus, markkinointi sekä vuorovaikutusja johtamistaidot ovat kuitenkin osaamisalueita, joita tarvitaan tulevaisuudessakin. Kyky soveltaa oppimaansa ja muuntautua työteh­ tävien mukaisesti korostuu. Oman osaamisen uudistaminen ja ajan tasalla pitäminen jatkuu heti valmis­ tumisen jälkeenkin.

Lisäksi nopeiden käänteiden työelämässä monet asiat ovat paljon sattumasta kiinni. Voit saada lois­

tavan työpaikan, kun olet mieleltäsi ketterä, avoin, joustava − ja tartut rohkeasti uusiin tilaisuuksiin.

TYÖPAIKKA VOI LÖYTYÄ SOMESTA Kauppatieteiden maistereilla on hy­ vät lähtökohdat. Ekonomin tutkinto tuo arvokasta ymmärrystä liiketa­ loudesta ja avaa väylät monipuolisiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin, mutta se ei vielä riitä kilpailussa houkuttelevimmista työpaikoista.

Tulevaisuuden työmarkkinoilla menestyy ketterä kauppatieteilijä, joka osaa verkottua monipuolisesti jo opiskeluaikana. Mieti jo opintojen aikana, miten eri kurssien, ryhmä­

töiden, projektien tai seminaarien avulla voit luoda suhteita itseäsi kiinnostaviin yrityksiin päin. Gradun aiheen valinnassa strateginen pelisilmä on valttia ja voi avata ovet työelämään. Opiskeluajan muu toiminta ainejärjestöissä tai tapahtumatyöryhmissä auttaa luomaan kontakteja, joista voi olla hyötyä myöhemmin myös työelämässä.

Kehität tiimityöskentelytaitojasi ja itsesi johtamisen tietoja.

Työelämässä tarvittavia taitoja kertyy myös vapaa-ajan harrastusten ja yhdistystoiminnan kautta. Lemmikkien agilityharrastuksesta voi aueta tie kansainväliseksi yrittäjäksi tai maratonjuoksusta yritysvalmentajan työ.

Tehokkain keino työllistyä on hyödyntää omaa verkostoasi, joten aktiivinen yhteydenpito kannattaa.

Ystävien, opiskelu- ja armeijakavereiden, akateemisen maailman asiantuntijoiden, työtovereiden tai

harrastuskumppaneiden ohella sosiaalisen median verkostojen merkitys korostuu entisestään työnhaussa. Esimerkiksi näin: kollega bongasi Twitterista työtarjouksen, välitti sen ystävälleen, joka kiitti muutama viikko myöhemmin. Työ ja ammattilainen löysivät toisensa.

Koska mitä todennäköisimmin tulet työskentelemään globaaleilla markkinoilla, kannattaa vaikkapa LinkedIn-profiili luoda usealla eri kielellä. Se on samalla hyvä käynti­ kortti rekrytoijille, jotka etsivät kansainvälisiä kyvykkyyksiä.

TARJOA OMAA OSAAMISTASI Työskentely jo opiskeluaikana kehittää työelämävalmiuksiasi ja voimistaa mielikuvaa aktiivisesta ja joustavasta modernista moniosaajasta. Seuraa aktiivisesti julkisessa haussa olevia työpaikkailmoituksia, niin olet kartalla, millaista osaamista

Työelämässä tarvittavia taitoja kertyy myös vapaaajan harrastusten ja yhdistystoiminnan kautta.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

39

[ KYLTERIT ]

Lisää vinkkejä osaamisen kartuttamiseen ekonomit.fi

työnantajat arvostavat. Ota aktiivisesti yhteyttä sellaisiin yrityksiin, jotka sinua kiinnostavat, mutta jotka eivät ilmoita työpaikoistaan. Mieti, olisiko sinulla tarjota sellaista osaamista, jota heillä ei välttämättä ole.

Talousosaaminen yhdistettynä markkinointiin ja vuorovaikutustaitoihin sekä monipuolinen kielitaito voivat kiinnostaa vaikkapa teknologisia kasvuyrityksiä. Käy aktiivisesti rekrymessuilla ja jaa CV-käyntikorttiasi potentiaalisille yhteistyökumppaneille.

Vähintään yhtä tärkeää työllistymiselle on kuitenkin intohimoinen asenne. Myönteisesti uusiin haasteisiin tarttuva, elämänjanoinen kauppatieteilijä menestyy tulevaisuuden työmarkkinoilla, joilla arvostetaan ammattitaitoa, analyyttistä ongelmien ratkaisukykyä ja yhdessä tekemistä.

Näin uudistut jatkuvasti • Seuraa oman ja muiden kiinnostavien alojen uutisia, niin tiedät mitä liike-elämässä tapahtuu.

• Seuraa sosiaalista mediaa ja osallistu aktiivisesti keskusteluihin. Esimerkiksi LinkedInissä on runsaasti ammattilaisryhmiä, joista saat alan tietoa ja laajennat verkostoasi.

• Osallistu ajankohtaisiin seminaareihin ja aamiais­ tilaisuuksiin, joissa käsitellään sinua inspiroivia aiheita. Valmistuttuasi voit vaihtaa näkemyksiä muiden ekonomien kanssa Suomen Ekonomien maksuttomissa koulutuksissa ja ekonomiyhdistysten tilaisuuksissa.

• Lisää osaamistasi kokeneemman mentorin avulla. Hae aktoriksi Suomen Ekonomien mentorointiohjelmaan.

• Seuraa mediaa ja tunnista heikkoja signaaleja, jotka viestivät muutoksista toimialoilla, työmarkkinoilla ja organisaatioissa. Muutoksista voit löytää uuden houkuttelevan työmahdollisuuden.

• Pysähdy välillä miettimään, mitä olet tähän mennessä oppinut ja millaisissa asioissa olet onnistunut.

Mieti myös, minne suuntaan haluaisit työurasi kehittyvän.

[ KOLUMNI ]

Työssä on oltava tarkoitus

J

os raahaudut aamuisin töihin ja virut siellä kellokorttikoneen kontrolloimana vain, koska sinulle maksetaan siitä hyvästä, vaihda työpaikkaa. Ei elämää, edes työelämää, kannata hukata tarkoituksettomaan virumiseen.

Helppo sanoa, toteat. Minkä puun oksalta voi nykyisessä taloudellisessa tilanteessa poimia uuden ihannetyöpaikan?

Hakijoita on joka paikkaan satamäärin.

Entäpä, jos se ihannetyöpaikka löytyisikin sieltä, missä jo olet? Voiko muutos lähteä sinusta itsestäsi? Kokeile työpaikan vaihtamista niin, että tänään nykyinen työpaikkasi omine ankeuksineen jää taakse.

Huomenna tulet takaisin samaan fyysiseen tilaan, joka onkin täynnä innostavia haasteita ja mahdollisuuksia saada aikaan jotain elämää suurempaa.

Jos haluat työyhteisösi muuttuvan vuorovaikutteiseksi ja oikeasti muut ihmiset huomioonottavaksi paikaksi, ryhdy vuorovaikutteiseksi ja ota muut ihmiset huomioon. Jotain alkaa tapahtua. Ei ehkä maailmaa ravisuttava muutos, mutta muutos kuitenkin, pienin askelin alkuun. Vähän myöhemmin ehkä isommin askelin.

Markkinointikysymyksiä käsitellessäni olen ottanut ohjenuoraksi, että mitään toimenpiteitä ei kannata käynnistää, ellei ihmisille ole selvää, MIKSI niitä tehdään.

Mikä on yrityksen tehtävä, missio, tässä maailmassa ja näillä markkinoilla? Miksi töihin tullaan päivittäin? Mitä aikaansaamaan? Markkinoinnin tehtävähän on saattaa kysyntä ja tarjonta yhteen. Olisi hyvä tietää, mitä tarjotaan – siis ei vain rautaa ja suoritetta, vaan merkityksiä.

Sama sääntö pätee kaikkeen liiketoimintaan: siinä on oltava isompi tarkoitus.

Asiakas ei osta tuotettasi sen takia, että sinun pitää saada rahaa kassaan. Asiakas ostaa, jos kokee, että tarjoat jotain juuri hänen tarpeensa täyttävää, hänen arvoihinsa sopivaa, hänelle merkityksellistä. Nike ei myy urheilujalkineita. Se myy ajatusta siitä, että SINÄ KYKENET. Olet yleisurheilija, jos haluat. Sinusta on siihen, jos uskot itseesi ja ryhdyt tekemään jotain asian hyväksi. Just do it! Se on enemmän kuin kehotus ostaa ”Nike-lenkkarit, kun ne on niin hyviä”.

Lakonisten toiminta-ajatusten sijaan yritysten tulisi panostaa siihen, että niiden missio on kirkas ja helposti kommunikoitavissa. Sen pitää myös todentua oikeilla teoilla. Kun työllä on tarkoitus, se innostaa.

Innostuksen kautta voidaan saavuttaa positiivinen kierre, joka ruokkii itse itseään.

Työyhteisöissä johdon tulee myös tehdä itselleen selväksi, millä kannustimilla se ohjaa henkilöstöään yhä parempiin suorituksiin. Valittavana ovat vaikka seuraavat päälinjat: a) Innostus, kannustus, kommunikaatio ja tuki tai b) kellokorttikone, näennäinen läsnäolo (jota kellokortti mittaa) ja valvonta. Kumman varaan rakennat tulosennusteen?

Ihmisten kannustamisella voidaan saavuttaa maksimi. Valvonnalla pidetään huoli, että saavutetaan minimi. Kumpaan sinä tähtäät?

KTM Lauri Sipilä on MARK Suomen Markkinointiliitto r.y:n toimitusjohtaja.

Hän on partnerina ja hallituksen jäsenenä Pro-Source Oy:ssä ja Trueflaw Oy:ssä.

Päätyönsä ohella Sipilä toimii kouluttajana yritysten sisällä ja vierailevana luennoitsijana useissa oppilaitoksissa.

Asiakas ostaa, jos kokee, että tarjoat jotain juuri hänen tarpeensa täyttävää, hänen arvoihinsa sopivaa, hänelle merkityksellistä.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

41

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ] LASSE JOHANSSON, LAKIMIES, OTM, SUOMEN EKONOMIT KUVA THINKSTOCK

RIITTÄMÄTÖN IRTISANOMISPERUSTE Korkeimman oikeuden tuore ratkaisu myyntityötä koskien (KKO 2014:98)

42

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

Korkein oikeus otti juuri ennen joulunpyhiä kantaa mielenkiintoiseen myyntityötä koskevaan tapaukseen.

R

atkaistavana ollut tilan­ ne oli seuraava. X Oy oli 16.4.2011 irtisanonut Lahden myymälässä kodinkoneiden osa-aikai­ sena myyjänä työskennel­ leen A:n työsopimuksen sillä perusteella, että A:n myyntikateprosentti oli kahden varoituksen jälkeenkin ollut huo­ mattavasti alhaisempi kuin yhtiö oli edellyttänyt myyjiltään. X Oy oli aset­ tanut tavoitteeksi, että kukin myyjä saavuttaa keskimäärin vähintään 80 prosenttia siitä myyntikatepro­ sentista, jonka paras samalla osastol­ la työskentelevä myyjä saavuttaa.

Toisaalta molemmat osapuolet olivat ­yksimielisiä siitä, että A oli saavutta­ nut euromääräiset myyntitavoitteen­ sa sekä suoriutunut asiakaspalvelu­ työstä hyvin.

Työsuhteen irtisanomisen pe­ rusteita käsittelee Työsopimuslain 7 luku. Sen 1 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asial­ lisesta ja painavasta syystä. Tämä yleissäännös koskee sekä työn­ tekijään sekä henkilöön liittyvillä perusteilla tapahtuvaa irtisanomista että taloudellisiin ja tuotannollisiin perustein tapahtuvaa irtisanomis­ ta. Työntekijän henkilöön liittyvät lainmukaiset irtisanomisperusteet säännellään tarkemmin saman luvun 2 §:ssä.

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisa­ nomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikutta­ vien velvoitteiden vakavaa rikkomis­ ta tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työn­ tekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Käytännössä katsoen oikeuden pohdittavana oli se, muodostiko A:n

myymien tuotteiden muita saman osaston työntekijöitä heikompi myyntikateprosentti lain mukaisen asiallisen ja painavan perusteen työsuhteen päättämiselle.

Yhtiön näkemyksen mukaan myyntikatteella ja kateprosentilla oli suuri merkitys yhtiölle, joten ka­ teprosentin heikko taso oli yksinään riittävän painava peruste työsuhteen päättämiselle, eivätkä A:n muut hyvät ominaisuudet työntekijänä muuttaisi edes päättämisperusteesta tehtävää kokonaisarviota. Yhtiön mukaan myyntikateprosentti kertoi siitä, miten hyvin myyjä oli onnis­ tunut myymään asiakkaille parem­ pikatteisia tuotteita, lisäta­kuita, vakuutuksia, rahoituspalveluja sekä oheistuotteita. Lisäksi yhtiö katsoi, että sillä oli oikeus vapaasti mää­ ritellä se suoriutumistaso, jota se edellytti työntekijöiltään.

Työntekijä A toi prosessin aikana esille seikkoja, jotka hänen mukaan­ sa aiheuttivat sen, etteivät myyjäkoh­ taisia myyntikatteita kuvaavat tilas­ tot olleet vertailukelpoisia. Tällaisia seikkoja olivat myyjien työtehtävien erilainen jakautuminen, erilaiset työvuorot ja asiakkaiden sattuman­ varainen jakautuminen myyjien kesken. Myyjien henkilökohtaisiin myyntikateprosentteihin ja siten myös niitä kuvaavaan tulosmittarin antamaan arvoon oli lisäksi voitu vaikuttaa jättämällä vähäkatteisia tarjoustuotteita koskevat myynnit kirjaamatta myyjän henkilökohtai­ seen tulokseen.

Työntulosten mittaamisen osalta korkein oikeus katsoi, että työnanta­ ja antaa määräyksiä siitä, miten työtä on tehtävä ja mihin työtehtäviin työntekijän on erityisesti keskityt­ tävä. Työnantaja voi myös asettaa työntekijälle työn tuloksellisuutta koskevia tavoitteita ja mitata työteki­ jän suoriutumista työssään erilaisilla määrällisillä tai taloudellista tulosta kuvaavilla mittareilla. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, ettei työn­ antajan johtamis- ja valvontaoikeu­ desta seuraa sitä, että työnantaja voisi liittää asettamiinsa tulostavoit­ teisiin tai valitsemiinsa mittareihin

välttämättä uhkaa työsuhteen irtisa­ nomisesta. Työsuhteen irtisanomis­ perusteita koskevat työsopimuslain 7 luvun säännökset ovat pakottavaa lainsäädäntöä työntekijän eduksi, eikä työnantaja voi määräyksillään tai työtavoitteita asettamalla laskea irtisanomiskynnystä.

Irtisanomiskynnyksen osalta korkein oikeus totesi, että työsuh­ teen päättämisen perusteeksi hyväk­ sytään puutteellinen työsuoritus työntekijän tehottomuuden, kyvyttö­ myyden tai passiivisuuden johdosta.

Korkein oikeus katsoi kuitenkin lähtökohtana olevan, että vaaditun työtuloksen tai mittareiden saavutta­ matta jääminen voi olla irtisanomis­ peruste vain, jos se on johtunut työn­ tekijän viaksi katsottavasta syystä.

Lisäksi annetun tulostavoitteen tai mittauksen tulee olla kohtuullinen suhteutettuna kyseisen työntekijän asemaan ja hänen mahdollisuuksiin­ sa vaikuttaa tulokseen.

Kyseinen tapauksen ratkaisemi­ sen kannalta keskeinen merkitys oli sillä, että yhtiö oli irtisanomispe­ rusteena vedonnut ainoastaan A:n riittämättömään myyntikatepro­ senttiin. Pelkästään se seikka, ettei A myyntikatetta mittaavien lukujen valossa ollut onnistunut myymään asiakkaille riittävästi tuotteita, joiden myyntikate olisi ollut yhtiön haluamalla tasolla, ei korkeimman oikeuden mukaan osoittanut hänen rikkoneen vakavalla tavalla olennai­ sia työsopimusvelvoitteitaan. Täten yhtiöllä ei korkeimman oikeuden mukaan ollut myöskään työsopimus­ lain mukaisia perusteita irtisanoa A:n työsopimusta.

Tuomioistuinratkaisujen loppu­ tulokset perustuvat aina kyseisen yk­ sittäistapauksen seikkojen pohjalle.

Edellä todetusta huolimatta on tästä käsillä olevasta ennakkopäätöksestä tulkittavissa yleisempänä oikeusoh­ jeena se, ettei työsuhteen päättämi­ nen voi perustua edes varoitusten jälkeen sellaisiin mittareihin tai tavoitteisiin, jotka ovat kohtuuttomia tai joiden toteutuminen on työnte­ kijän omien vaikutusmahdollisuuk­ sien ulkopuolella.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

43

[ EVENEMANG ] TEXT ISABELLA MATTSON FOTO MAIJA ASTIKAINEN

LUE JUT TU MYÖS S UOMEK SI ek onomile

hti.fi

Verktyg för varumärkesuppbyggnad

Att klara av att berätta för omvärlden vad ditt varumärke står för är grundförutsättningen för att bygga upp ett starkt brand. Det säger en av grundarna bakom Ivana Helsinki, som bland annat använt sig av kreativa lösningar som klädkaruseller för att marknadsföra sina kläder.

D

en digra frukosten håller på att dukas undan på Finlands Ekonomers kvinnodagsevenemang och trehundra deltagare försöker ivrigt överrösta varandra. Tillfället med temat varumärkesuppbyggnad och hur man gör för att bredda sitt nätverk har dragit fullt hus.

Pirjo Suhonen, en av kvinnorna bakom klädmärket Ivana Helsinki, äntrar scenen.

Ivana Helsinki har lyckats med det som så många företag strävar efter, nämligen att bygga upp ett välkänt varumärke och på så sätt få otaliga samarbetspartner. Pirkka, Vitalis, Rovio och Luhta är några av de företag Ivana Helsinki jobbat tillsammans med. ”Det finns två saker som krävs för att ni ska lyckas göra ett märke välkänt. Ni måste producera unikt och intressant innehåll och ni måste lyckas nå ut med detta till omvärlden”, säger Suhonen.

Suhonen berättar att Ivana Helsinki inte har kunnat tävla med stora multinationella klädföretag. För att differentiera sig ur mängden och skapa något unikt valde Ivana Helsinki att satsa på konstnärliga och mer tidlösa kläder. Suhonen säger att målet är att kunderna ska älska sina kläder ännu efter tiotals år.

För att sedan nå ut med sitt varumärke har Ivana Helsinki tagit till olika kreativa knep. I USA använde sig företaget av så kallade klädkaruseller, där kvinnor i en månad lånade en Ivana Helsinki-klänning och tog fotografier vid olika tillfällen då de bar klänningen. Efter en månad gav kvinnorna klänningarna vidare till någon annan. Kampanjen genererade flera reklambilder och även ett omnämnande i amerikanska Elle.

– Tack vare den lilla notisen i Elle var det lättare att få in en fot på den amerikanska marknaden, berättar Suhonen.

44

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

SATSA PÅ SOCIALA MEDIER Efter paus och skumpamingel tar Helene Auramo, vd för Okimo clinic som planerar strategier för sociala medier, till orda. ”Jag anställer inte någon som inte är aktiv på sociala medier, säger Auramo som uppmanar alla att använda sociala medier för att låta potentiella kolleger och arbetsgivare veta vad man är intresserad av och vad man vill jobba med.

Speciellt gäller det att fästa uppmärksamhet vid hur man presenterar sig på LinkedIn, säger Auramo. I stället för att bara skriva vad man jobbar med lönar det sig att komma med mer exakt information om vad man är intresserad av.

Det är inte bara privatpersoner som vill bredda sitt kontaktnätverk som kan utnyttja sociala medier, påpekar Auramo. Det är också ett effektivt sätt för företag att nå sina kunder. Ett bra sätt är att låta arbetstagarna representera företaget via sina egna profiler. ”Människor har större förtroende för en arbetare än en vd, eftersom de ofta uppfattas som för slipade”, säger Auramo.

För att få reda på vad som egentligen fungerar på sociala medier och vad ens följare är intresserad av rekommenderar Auramo att använda analysverktyg. ”Twitters analysprogram avslöjar vad som fått spridning och vad som inte fungerat.”

En intensiv förmiddag är över och kön till garderoben ringlar sig lång. Åhörarna Johanna Mäenpää och Catarina Ahlrik är nöjda med dagen. ”Både intressant och inspirerande. Jag tror att det är jätteviktigt att fundera över hur man vill uppfattas professionellt och vilka byggstenar som krävs för att skapa det varumärke man vill ha”, säger Ahlrik.

Att våga ta tag i saker och inte lägga ribban för högt är den viktigaste lärdomen Johanna Mäenpää och Catarina Ahlrik fick under Finlands Ekonomers kvinnodagar.

Helene Auramo

Ingen förbättring på sjutton år

Pirjo Suhonen

Finlands Ekonomers senaste undersökning om löneskillnader mellan män och kvinnor är en påminnelse om varför kvinnodagens finns. De oförklarliga löneskillnaderna bland kvinnliga och manliga ekonomer har nämligen inte minskat sedan 1998. År 2014 förtjänade manliga ekonomer i den privata sektorn i medeltal 24 procent mer än kvinnliga ekonomer. Klyftan beror främst på skillnader i arbetsuppgifter. Män har oftare en ledande ställning och därmed högre lön.

Bortser man från bakgrundsfaktorer och placering i arbetslivet är den så kallade oförklarliga löneskillnaden mellan könen 11 procent. Klyftan har inte krympt sedan Finlands Ekonomer 1998 gjorde sin första undersökning om löneobalansen.

Inom den statliga sektorn är skillnaden däremot lägre, fyra procent till männens fördel. Inom den privata sektorn hör ekonomerna oftare till ledningen medan det är vanligare att ekonomer inom den statliga sektorn arbetar med expert- och tjänstemannauppgifter, vilket är en av orsakerna till att löneklyftan är mindre på statligt håll.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

45

[ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ]

TEKSTI SUOMEN EKONOMIT KUVA SEESA LIPPO, ISTOCKPHOTO

Paikallinen sopiminen tuo joustoa työpaikoille

T

yömarkkinoilta vaaditaan joustavuutta. Perustellusti, sillä työelämä on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Yhdeksi välineeksi tarjotaan paikallista sopimista ja sen lisäämistä. Se voi olla työpaikan ja työhyvinvoinnin menestystekijä tai sen myötä asiat voidaan saada solmuun. Julkisuudessa asiasta puhuminen on mennyt lähinnä puolipopulistiseksi huuteluksi ilman konkretiaa. Paikallinen sopiminen ja sen peruskäsitteet myös ymmärretään hyvin eri tavoin. Mistä paikallisessa sopimisessa on kysymys?

JOKO TYÖEHTOSOPIMUKSEN TAI LAINSÄÄDÄNNÖN KAUTTA Paikallista sopimista raamittaa eniten se, onko alalla työehtosopimus vai ei. Erityisen usein tämä koskee ekonomeja. Heistä yli puolet työskentelee ns. sopimuksettomilla aloilla eli aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta.

Esimerkkejä työehtosopimuksista ja paikallisen sopimisen kirjauksista SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALA SKOL: LIUKUVAN TYÖAJAN ENIMMÄISMÄÄRÄ ”Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan enimmäiskertymästä työaikalaista poiketen kuitenkin niin, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia.”

Mitä tarkoittaa? Työehtosopimuksen paikallisen sopimisen kirjaus perustuu siihen, että työ suunnittelu- ja konsulttialan tehtävissä on osittain kausiluonteista. Työaikalaissa määritelty 40 tunnin enimmäisraja liukutuntien määrälle ei jäykistä työehtoja, jos työpaikalla halutaan sopia, että työtä voidaan tehdä enemmän säännöllisenä työaikana 120 tuntiin asti. Luonnollisesti ajatus on, että hiljaisena työkautena voidaan vastaavasti pitää kertyneitä tunteja vapaana.

46

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

Asia sivuutetaan lähes aina paikallisesta sopimisesta puhuttaessa, mutta sillä on suuri merkitys.

Työehtosopimuksen puuttuessa paikallinen sopiminen tapahtuu lainsäädännön puitteissa (esim. kaupan, metsän ja elintarvikealan ylemmät toimihenkilöt). Tällaiset paikalliset sopimukset koskevat tyypillisesti työaikapankkia, liukuvaan työaikaan siirtymistä tai varallaoloa ja siitä suoritettavaa korvausta. Näissä tilanteissa menetellään yleensä niin, että henkilöstöryhmän edustaja sopii työantajan kanssa yleisistä raameista esimerkiksi liukuvan työajan osalta, ja tämän pohjalta yksittäinen työntekijä sopii siirtymisestä liukuvaan työaikaan.

Kun alalla on työehtosopimus, siihen on kirjattu asiat joista voidaan työpaikoilla ja yrityksissä sopia toisin paikallisesti. Tavallisimmin paikallinen sopiminen koskee työaikoja, palkkausta ja vuosilomaa sekä niihin sovellettavia ehtoja.

TIETOTEKNIIKAN PALVELUALA (TIPAL): LOMARAHAN TOISIN MAKSAMINEN / MAKSAMATTA JÄTTÄMINEN ”Mikäli yhteisesti luottamusmiehen ja työnantajan välillä todetaan, että yrityksessä ovat sen taloudellisen tilanteen vuoksi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaiset irtisanomisperusteet, voidaan sopia lomarahan kokonaan tai osittain maksamatta jättämisestä. Tällainen sopimus voidaan tehdä vain yhdeksi lomavuodeksi kerrallaan. Sopimuksen yhteydessä työnantajan tulee selvittää lomarahan maksamatta jättämisestä aiheutuvan kustannussäästön käyttö­ periaatteet.”

Mitä tarkoittaa? Työehtosopimuksessa asetettu mahdollisuus paikallisesti sopimalla luopua joko osittain tai kokonaan lomarahoista antaa mahdollisuuden esimerkiksi merkittävissä talousvaikeuksissa olevassa yhtiössä sopia yhteistoimintamenettelyn aikana lomarahoista luopumisesta ja näin pyrkiä välttämään tai vähentämään työsuhteiden irtisanomisia tai lomauttamisia.

Luonnollisesti tämä edellyttää, että luottamusmies ja hänen edustamansa henkilöstöryhmä katsoo tällaisen sopimisen tarkoituksenmukaiseksi.

KUKA VOI SOPIA PAIKALLISESTI? Työehtosopimuksissa on tarkemmin määritelty kuka paikallisen sopimuksen voi solmia. Tyypillistä on, että paikallisen sopimisen mahdollisuus on annettu työnan­ tajalle ja luottamusmielle tai yksittäisen työntekijälle ja hänen esimiehelleen. Kuka työntekijäpuolen sopija on, riippuu sovittavasta asiasta. Jos sopimuksen piirissä on yksittäinen tai muutama työntekijä, sopimus voidaan solmia suoraan työntekijöiden ja työnantajan välillä. Jos asia koskee useampaa henkilöä, on tarkoituksenmu­ kaista, että paikallinen sopimus solmitaan henkilöstön edustajan ja työnantajan välillä. Luonnollisesti henki­ löstön edustajan on syytä käsitellä sopimusta ja sen yk­ sityiskohtia edustamiensa työntekijöiden kanssa ennen sopimuksen solmimista.

YKSILÖLLINEN SOPIMINEN ON ERI ASIA KUIN PAIKALLINEN SOPIMINEN Paikallisesti voidaan sopia myös asioista, jotka koskevat yksittäisen työntekijän tai työntekijöiden työsopimuk­ sissa sovittuja asioita. Tällöin on pikemminkin kysymys yksilöllisestä sopimisesta, eikä niinkään paikallisesta sopimisesta. Työntekijällä on oikeus sopimalla tehdä muutoksia omaan työsopimukseensa esimerkiksi palkan suhteen. Luottamusmies tai muun henkilöstöryhmän edustaja ei voi sopia muutoksista niihin työsuhteen ehtoihin, jotka on sovittu työntekijän henkilökohtaisessa työsopimuksessa.

MITEN PAIKALLINEN SOPIMINEN ONNISTUU ”Paikallinen sopiminen edellyttää kaikilta osapuolilta ­todellista halua löytää yhteinen hyvä. Henkilöstöedusta­ jien pitää tietää, mistä voidaan sopia ja mitkä ovat taus­ talla oleva lait ja sopimukset. Pitää ymmärtää, mitkä ovat vaikutukset. Yksittäisen työntekijän pitää tietää omat oikeudet ja velvollisuudet, olla avoin ja kertoa mitkä ovat omalta kannalta tärkeitä asioita, jos ollaan tekemässä paikallisia sopimuksia”, sanoo ekonomi ja pääluottamus­ mies Liisa-Johanna Pesonen.

Paikallinen sopiminen tarvitsee viitekehyksen, jonka puitteissa se tapahtuu. Lainsäädäntö ja sopimukset raa­ mittavat tätä osaltaan. Lisäksi tarvitaan sopijaosapuolet, joilla on ollut mahdollisuus perehtyä asioihin ja saada koulutusta sekä oppia. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Ei ole yksiselitteistä ryhtyä sopimaan esimerkiksi työpaikan työaikajärjestelyistä, ellei sopija­ osapuolilla ole osaamista ja kykyä soveltaa osaamistaan työpaikalla.

Työelämäosaaminen vaatii kaikilta osapuolilta paljon ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet tunnetaankin melko huonosti. Paikallinen sopiminen ja sen lisääminen vaatisi niin henkilöstöedustajille kuin työnantajille nykyistä järjestelmällisempää ja parempaa koulutusta, joka olisi ensisijaisesti yhteistä. Neuvottelusuhteiden pitäisi toimia kaikilla tasoilla, eikä yrityksen johdon vai­ kutusta voi vähätellä sopimisen onnistumisen kannalta.

Yksipuolinen sanelu harvoin johtaa hyvään lopputulok­ seen pitkässä juoksussa. ”Paikallisen sopimisen esteenä on se, että työnantajan puolelta pyritään sanelemaan ja tulkitsemaan työehto­ sopimusta ja lakeja yksipuolisesti. Tällöin kumpikin

osapuoli asettuu omiin poteroihinsa ja kumpikaan ei ole valmis miettimään asioita uudella tavalla. Yhdessä pitäisi pystyä hakemaan niitä asioita, joilla olisi hyviä vaiku­ tuksia molemmille. Voisin kuvitella, että esimerkiksi joustava työaika voisi toimia ja siitä voitaisiin sopia, jos hyväksytään, että työntekijällä tulee olla viimeinen sana siihen, milloin tekee. Työnantajalle tämä toisi kustan­ nussäästöjä, kun vapaaehtoisesti joustamalla ei tulisi niin paljoa ylitöitä ja varmasti työtyytyväisyys ja tuotta­ vuus sitä kautta paranisivat. Jos taas työnantaja sanelee, milloin pitää ”joustaa”, niin työtekijät haluavat siitä sen mukaiset korvaukset ja ilmapiiri huononee ja tuottavuus kärsii. Vaikea sanoa, miten tätä pystytään edistämään, mutta varmaankin yhteiset ja erilliset koulutukset ja hyvät esimerkit tehdyistä sopimuksista edistäisivät”, Pesonen toteaa.

Paikallinen sopiminen vaatii yhteistyötä ja tiedon­ vaihtoa. Ainoastaan siten saavutetaan sopimisen kolmas olennainen elementti eli luottamus ja yhteisymmärrys.

Tarvitaan tietoa paitsi yrityksen taloudellisesta tilantees­ ta, mutta myös ymmärrystä toisen osapuolen asioista ja tavoitteista. Osapuolten tulisi myös olla edes jossain määrin tasaveroisessa asemassa. Kun paikallisen sopimi­ sen tarve on lisääntynyt työmarkkinoilla, olisi ehdot­ tomasti kiinnitettävä huomiota henkilöstön edustajan aseman vahventamiseen.

Paikallinen sopiminen on erinomainen keino muo­ kata työsuhteen ehtoja huomioiden kunkin työpaikan erityispiirteet. Se edellyttää kuitenkin sopijaosapuolilta asiantuntemusta työelämän pelisäännöistä ja erityisesti luottamusta sopijakumppaniin. Parhaimmillaan paikalli­ nen sopiminen on tilanteessa, jossa sopimusneuvotteluja käydään avoimesti ja molempien osapuolten näkökan­ toja huomioiden sekä onnistutaan löytämään sellainen ratkaisu, josta molemmat sopijapuolet kokevat aidosti hyötyvänsä.

Paikallisen sopimisen edellytykset 1. Sopijaosapuolet ovat työpaikalla olemassa.

Työpaikalle on valittu luottamusmies tai luottamusvaltuutettu sekä työsuojeluvaltuutettu kaikille henkilöstöryhmille (työntekijät, toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt).

2. Lainmukaiset suunnitelmat on tehty ja ne ovat käytössä. Esimerkiksi henkilöstö-, koulutus- ja tasa-arvosuunnitelma, palkkakartoitus sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma.

3. Peruspalikoiden lisäksi työpaikoilla tarvitaan jatkuvaa yhteistoimintaa. Yhteistoiminta tarkoittaa päivittäistä tekemistä, tiedon välittämistä, keskustelua ja eri vaihtoehtojen pohtimista osapuolten kesken. Arkista, normaalia työtekoa ja tiedonvaihtoa ja ennen kaikkea sopijaosapuolten välistä luottamusta.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

47

[ TAPAHTUU ] LISÄÄ TAPAHTUMIA

Ekonomiyhdistysten tapahtumat EKONOMFÖRENINGEN NIORD 21.4 Finlands Ekonomer: Personligt ledarskap – De 7 Goda Vanorna 6.5 Vasa: Bokslutsanalys, del 2 7.5 Champagne och pärlor 19.5 Teater: Rådgivaren 20.5 Vårutfärd: Tavastehus i Sibelius fotspår 21.5 Gudrun Sjödén 21.5 Vasa: Bocks bryggeri 3.6 NJK seglats Läs om Niords program i Niord­ bladet och på www.niord.fi.

Niords kansli, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors, Cati Lilja 0201 299 275. Catarina Söderström 0201 299 274.

9.5. Excel-kurssi: makrot ja VBA 26.5. Ekonomit elokuvissa – kurkistus kulissien taakse 4.6. HEKOn kesäjuhla 16.−21.9. Matka Pohjois-Puolaan ja Etelä-Baltiaan 29.9. Billy Elliot -musikaali Lisää tapahtumia ja ilmoittautumiset www.heko.fi KAINUUN EKONOMIT RY 24.7. Kuhmon kamarimusiikki.

Lähtö Kajaanista klo 12, tutustu­ minen Kuhmon Woodpolikseen klo 14. Konsertti klo 19 ja paluu Kajaaniin heti konsertin jälkeen.

Lisäinfoa myöhemmin keväällä sähköpostin välityksellä.

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT 24.4. Yhdistyksen sääntömää­ räinen kevätkokous ja yritys­ vierailu, Kyrö Distillery Compa­ ny, Oltermannintie 6, Isokyrö.

Yhteiskuljetus Seinäjoen Matka­ keskuksesta. Tarkemmat tiedot nettisivuilta tai Facebookryhmästä. Ilmoittautuminen viimeistään 16.4. epe@ekonomit.fi.

KESKI-SUOMEN EKONOMIT 22.4. Yritysvierailu: Jyväskylän Autotarvike Oy 1.5. Wapputreffit

11.5. klo 17−20 Suomen Ekonomit: Talouden tunnus­ luvut tutuksi. Ilmoittautuminen alkaa klo 16.30. Paikkaa ei ole vielä varattu. Seuraa ilmoittelua.

KYMENLAAKSON EKONOMIT 5.9. Yhdistyksen 70-vuotisjuhla ja sääntömääräinen vuosi­ kokous meriristeilyn merkeissä.

Risteily lähtee Kotkan Sapo­ kasta klo 14 Kaunissaareen, kuljetukset Kouvolasta. Ruokailu Kaunissaaren Majalla ja paluu iltasella Kotkan keskustaan.

18.9.−22.9. Ekonomimatka Krakovaan. 808,50 €/hlö (2 hh), sis. lennot, hotellin, retket, päiväretkilounaat ja läksiäisillallisen. Tarkempi ohjelma nettisivuillamme.

Lennot Vaasasta, yhdistys maksaa linja-autokuljetuksen Seinäjoelta. Paikkoja rajoitetusti.

Ilmoittaudu viimeistään 20.5. epe@ekonomit.fi.

Ajankohtaiset tapahtumat www.epekonomit.net ja Facebookin Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry -ryhmä.

HELSINGIN EKONOMIT 22.4. Kierros Kiasmassa, Ismo Kajanderin anartisti -näyttely 23.4. Ranskalainen ilta: samp­ panjaa, matkailua & liike-elämää 24.4. HEKOn sijoittajaklubi 28.4.Yritysvierailu YLEen 7.−9.5. Hki–Sto–Hki: liiketoimin­ taa ja markkinointia ruotsalai­ sittain

48

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

Tiedot loppukevään tapahtu­ mista saat sähköisestä jäsen­ kirjeestä ja kotisivuiltamme.

Päivitä tietosi Suomen Ekono­ mien jäsenrekisteriin, niin saat jäsenkirjeen. Lisätietoa myös info@keskisuomenekonomit.fi.

Suunnitteilla vierailu Siriukseen ja KTP:n jalkapallo-ottelu.

Seuraa uutiskirjeitämme.

LOUNAIS-HÄMEEN EKONOMIT 27.4. klo 16 Ekonomien kevät­ huoltoilta Beauty Fai, Saksan­ katu 27, Forssa. Ammatti-insti­ tuutin kauneudenhoitoalan opiskelijat hemmottelevat sekä miehille että naisille sopivilla hoidoilla. Esim. täydellinen käsi­ hoito 30 €, minimanikyyri 15 €, täydellinen jalkahoito 30 €, kasvohoitoja 45 €, ihonpuh­ distus 33 €, kulmien tai ripsien värjäys 5 €, vartalohoidot 40 €.

Pyydä hinnasto sähköpostitse Pasi J:ltä. Max 16 hlöä. Maksu paikan päällä. Yhdistys tarjoaa pientä yllätystarjoilua. Ilmoit­ tautumiset 10.4. mennessä pasi.jokela@businesscollege.fi/ 050 4026 779 tai

riikka.koski@makuliha.fi/ 040 1325 010. Kerro ilmoittau­ tuessasi, mitä hoitoja haluat.

Toukokuussa luvassa on stand upia Hämeenlinnassa.

OULUN EKONOMIT 27.4. klo 18.30 Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous torstaina. Paikka ilmoitetaan myöhemmin nettisivuillamme.

Syötteen lomahuoneistojemme kesäajat ovat jo jäsentemme varattavissa osoitteessa www.oulunekonomit.fi Tiedotamme ajankohtaisista asioista uutiskirjeellä, pidä sähköpostiosoitteesi ajan tasalla Suomen Ekonomien jäsenrekisterissä. Tapahtumat myös www.oulunekonomit.fi ja Facebook-sivuillamme.

PIRKANMAAN EKONOMIT 22.4. klo 17-18 Yhdistyksen sääntömääräinen kevätko­ kous, Tampereen Teatteri, Frenckell-näyttämön lämpiö.

Asialistalla vuoden 2014 toimin­ takertomus ja tilintarkastus­ kertomus, 2014 tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.

1.5. klo 11−12.45 Vappubrunssi Näsinlinnassa 16.5. klo 12.30 PME:n perhepäi­ vä Särkänniemessä 12.6. Laivaristeily Pyhäjärvellä TEKiläisten kanssa Ilmoittautumisohjeet www.pirkanmaanekonomit.fi POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT 23.4. Yhdistyksen sääntö­ määräinen kevätkokous 28.4. Suomen Ekonomien koulu­ tus: Ratkaisumyyjästä oivallus­ myyjäksi – Asiakaskohtaamisen vaikuttavuus 28.5. Ekonomilounas Tarkemmat tiedot www.pohjoiskarjalanekonomit.fi PORIN SEUDUN EKONOMIT 27.3. klo 16.30−18.30 Ekonomi After Work, Ravintola Wanha Juhana, Siltapuiston­katu 1, 28100 Pori. Ohjelmassa ravintolan esittely, pientä naposteltavaa, virvokkeita ja arvonta. Ei ennakkoilmoittau­ tumista.

www.ekonomit.fi

14.4. klo 14.15−21 Autotehdas­ vierailu: Valmet Automotive, 23501 Uusikaupunki.

Ilmoittautumiset 31.3. mennessä info@porinseudunekonomit.fi.

Max 40 hlöä. 25 € sis. yhteis­ kuljetuksen, autotehdasvierailun, automuseokäynnin ja keittopäi­ vällisen. Maksut Porin Seudun Ekonomit ry / Nordea FI73 1115 3000 3954 95. Lisätiedot: Juhana Valo, 050 4106 153.

Huom. Vierailu ei ole sovi henkilöille, joilla on merkittäviä liikunta­rajoitteita, sydämentah­ distin tai sähköisiä elintoimintoja ylläpitäviä laitteita.

23.4. klo 18−20.30 Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous ja yritysvierailu: Aurubis Finland Oy, Kuparitie 5, 28330 Pori.

Vahvistetaan vuoden 2014 tilinpäätös ja toimintakertomus.

Hallitusvalinnoista päätetään vaalikokouksessa syyskaudella.

Ilmoittautumiset 10.4. mennessä info@porinseudunekonomit.fi.

Lisätiedot: Saku Vähäsantanen, 040 866 7670.

24.4. klo 16.30−18.30 Ekonomi After Work, Ravintola Tamarin Puuvillan kauppakeskus 2.krs, Siltapuistonkatu 14, 28100 Pori.

29.4.klo 17−20 Suomen Ekonomit: Talouden tunnusluvut -koulutus.

Ilmoittautuminen alkaa klo 16.30.

Paikka ilmoitetaan erikseen.

Seuraa Suomen Ekonomien tapahtumakalenteria 15.5. klo 18−20 Flooran-päivän juhla (avec), Pori. Porin Seudun Ekonomien ja Rauman Ekonomi­ en perinteinen juhla. Ohjelmassa kulttuuriannos ja Flooran-päi­ vän illallinen. Tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin. Seuraa ilmoittelua nettisivuillamme.

Ilmoittautuminen alkaa huhtikuun alussa.

SAVONLINNAN SEUDUN EKONOMIT 31.4. klo 18 Perinteiset vappukuohut Pässillä.

7.7. klo 14 Operetti Iloinen Leski, Olavinlinna. Ennen oopperaa Savonlinnan kaupungin terveh­ dys, Oopperajuhlien yritysesittely, teosesittely ja risteily Saimaalla.

140,50 €.

Valtakunnalliset tapahtumat SUUR-SAVON EKONOMIT 8.6. Perinteinen Salmelan ke­ säretki. Taidenäyttelyn jälkeen illallinen Mäntyharjulla WHD Gårdissa. Mahdollisuus tutustua myös WHD-automuseoon. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 29.5. mennessä www.ekonomit.fi.

13.6. Valtakunnallinen Ekonomigolf 2015

TURUN SEUDUN EKONOMIT 5.5. klo 8.30−10 Aamiais­ seminaari: Uusi sukupolvi tulee - miten pärjään esimiehenä?

Ilmoittautumiset 27.4. mennessä.

Klo 14–15.30 Kaupungintalo, Valtuustosali, Olavinkatu 27: Savonlinnan kaupungin tervehdys, oopperajuhlien merkitys Savonlinnan kaupungille, Savonlinnan Oopperajuhlien yritysesittely, teosesittely Iloinen Leski, kahvitarjoilu.

Klo 16−18.30 S/S Savonlinna, Satamapuistonkatu: Risteily lähi­vesillä, ruokailu ja saapuminen Olavinlinnaan.

Klo 19 Olavinlinna: Operetti Iloinen Leski, paikat A-katsomossa, 140,50 €/lippu.

Varaukset 31.3. mennessä paivi.ruuskanen@savonlinna travel.com. Paikat jaetaan

8.5 klo 16.30–19 TGIF – Ekonomi After Work, Ravintola Blanko, Aurakatu 1, Turku. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy.

13.5. klo 18−20 Valkoviinikoulu­ tus ja -tasting Turun Seudun Ekonomien toimistolla. 25 €/ hlö. Ilmoittautumiset ja maksut 6.5.mennessä.

18.−20.5. klo 18-21 Golfin alkeiskurssi Paraisilla, Archipelagia Golf. Mahdollisuus suorittaa Green Card -koe. 150 €/hlö, jos alle 10 hengen ryhmä ja 130 €/ hlö, jos yli 10 hengen ryhmä.

Maksut golfklubille ensimmäisenä kurssipäivänä. Ilmoittautumiset 3.5. mennessä.

Naantalin Aurinko Golfissa.

Järjestäjinä Suomen Ekonomit yhteistyössä Turun Seudun Ekonomit ja Ekonomföre­ningen Merkur.

7.7. Operetti Iloinen leski Savonlinnassa

ilmoittautumisjärjestyksessä.

Kysy myös majoitusta.

11.7. Tango around the clock Etelä-Pohjanmaan Ekonomit kutsuu Suomen Ekonomien jäseniä seuralaisineen ympäri Suomen mukaan yhteiseen tangojuhlaan Tangokadun VIP-tiloi­ hin klo 15−17.30 ja sen jälkeen nauttimaan tangon pyörteistä tangokuninkaallisten vauhdittamina. Ekonomin VIP-paketti 65 €, sis. pääsyn tangokadulle, buffetruokailun juomineen ja tangotanssit urheilutalolla.

Mahdollisuus ostaa lippu klo 21 alkavaan Tangokuningasfinaaliin, 40 €.

Muiden yhdistysten vieraille varattu pieni hotellikiintiö.

Lisätietoja www.epekonomit. net ja www.tangomarkkinat.fi.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut ekonomitangot@gmail.com tai 050 042 2780/Anna-Maija.

Ilmoittautumiset 15.5. mennessä.

18.7. Ekonomi Jazz 18 v.

Porin Seudun Ekonomit juhlii täysikäistä Ekonomi Jazz -tapahtumaa klo 12−15 Kulttuuritehdas Kehräämössä Pumpulikatu, Porin Puuvillatehtaan sisäpihalla. Juhlapuheita, esityksiä, buffetlounas juomineen ja jazzmusiikkia.

Ilmoittautumiset 30.6. mennessä info@porinseudun­ ekonomit.fi. Paikallisyhdistysten ilmoittautumiset koostettuna kerralla. Suomen Ekonomit ja avec 25 €/hlö, Porin Seudun Ekonomit (jäsenet) 0 €, avec 10 e/hlö.

Maksut Porin Seudun Ekonomit ry / Nordea FI73 1115 3000 3954 95.

Lisätiedot: Porin Seudun Ekonomit ry, Saku Vähäsantanen, 040 866 7670 tai www.porinseudunekonomit.fi

Ekonomien kesän oopperaretkellä saadaan tänä vuonna nauttia Franz Lehárin operetista Iloinen leski.

21.5. ja 28.5. klo 18-21 Golfin jatkokurssi Greencardin suorittaneille, yht. 6 h, Naantalin AurinkoGolf. 75 €/hlö, maksu paikanpäällä. Ilmoittautumiset 14.5. mennessä.

21.5. klo 18 Verkostoitumis­ tilaisuus yrittäjäekonomeille, yrittäjiksi aikoville tai aiheesta kiinnostuneille.

BARBARA PÁLFFY/VOLKSOPER/SAVONLINNAN OPPERAJUHLAT

25.5. 18−21.30 Maastoautosafari Kalanti, Uusikaupunki.

Hinta 79 €. Ilmoittautumiset ja maksut 15.4. mennessä.

2.6. klo 19 Emmateatterin Hockey Night. Alkudrinkit klo 17.30, Naantalin Kaivohuone.

Hinta jäsenille 28 €, avec 30 €. Ilmoittautumiset ja maksut 27.4. mennessä. Turun Seudun Ekonomit ry, Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku, (02) 469 0680, tsery@co.inet.fi, avoinna ma–to klo 9–14, www.turunseudunekonomit.fi.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

49

Digitaalinen Kauppalehti on nyt entistäkin enemmän.

REUTERS

Kansainvälisiä yritys-, toimiala- ja markkinauutisia.

NEW YORK TIMES Harvard Business Review’n artikkeleita johtamisesta. Richard Branson: Startup, menestys ja yrittäjyys.

FINANCIAL TIMES Uusimmat, kuumimmat startup-uutiset, kiinnostavimmat pk-yritysten uutiset maailmalta.

KIRJEENVAIHTAJAT

Kauppalehden omat kirjeenvaihtajat uutisoivat Tukholmasta Mumbaihin, New Yorkista Shanghaihin.

Digitaalinen Kauppalehti jatkaa uudistumistaan.

Saat entistä kattavamman tarjonnan kansainvälistä talousuutisointia. Luet merkittävimmät uutiset ja näet puheenaiheet taloudesta, politiikasta sekä yrityselämästä.

Tutustu nyt uudistuneeseen Kauppalehteen osoitteessa kauppalehti.fi

OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN.

[ YHTEYSTIEDOT ] SUOMEN EKONOMIT Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229 e-mail etunimi.sukunimi@ekonomit.fi www.ekonomit.fi

FINLANDS EKONOMER Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229 e-mail förnamn.efternamn@ekonomit.fi www.ekonomit.fi

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP

VIESTINTÄ – INFORMATION

Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@ekonomit.fi Sari Ridanpää, Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – Studerandemedlemmar Carita Erkkilä

Ekonomi-lehti – Tidningen Ekonomi Alma 360 Markkinointi – Marknadsföring Nina Enberg Viestintä – Information Marianne Falck-Hvilstafeldt, Lauri Laavakari, Heidi Haapalainen (perhevapaalla - föräldraledig) Viestintäjohtaja – Informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno, Terttu Sopanen

020 693 200 0201 299 246

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös internetin kautta: www.ekonomit.fi > Jäsenpalvelu > Omat sivut. Kirjaudu jäsentietoihin ensimmäisen kerran ­jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla ja sen jälkeen olemassa olevilla ­käyttäjätunnuksillasi.

URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING* Palkkatieto – Lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@ekonomit.fi Urapalvelut / Ammatillinen kehittyminen – Karriärtjänster / Kompetensutveckling Arja Parpala, Birgit Lindholm, Nina Juhava, Hannele Heikinheimo, Anu Varpenius, Taija Keskinen Ekonomirekrytointi – Ekonomrekrytering Sirja Kulmala-Portman (perhevapaalla – föräldraledig), Taija Keskinen, Tiina Myöhänen-Astikainen Työskentely ulkomailla – Arbete utomlands Arja Parpala Yksikön assistentti – Enhetens assistent Päivi Kutvonen Kehitysjohtaja – Utvecklingsdirektör Anja Uljas

LAKIYKSIKKÖ – JURISTENHET* Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister klo 9.00–12.00 Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä, Emilia Reinikainen, Riku Salokannel, Timo Voutilainen, Lasse Johansson, Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund Yrityksen perustamisneuvonta – Startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 9.00–12.00 Työttömyysturvaneuvonta – Rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, ma–ti ja to–pe klo 9.00–12.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – Juridiska enhetens direktör Jan Degerlund Työttömyyspäivärahat – Dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 12–14 (09) 4763 7610 www.iaet.fi IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukiolo­ajat ma ja ke klo 10–15 sekä pe klo 10–13 (ti ja to suljettu). * Palveluille on myös sähköinen ajanvarauskalenteri > www.ekonomit.fi

EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhälls­politik Kosti Hyyppä, Tage Lindberg, Riikka Mykkänen, Riikka Sipilä, Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – Utbildningspolitik Suvi Eriksson, Eeva Salmenpohja (perhevapaalla – föräldraledig), Tuomas Viskari Opiskelijatoiminta – Studerandeverksamhet Tanja Hankia, Katri Markkanen Yksikön assistentti – Enhetens assistent Salla Grönholm Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – Beställning av publikationer Krista Salo

JÄSENYHDISTYKSET – MEDLEMSFÖRENINGAR Ekonomiyhdistykset – Ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, ­Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, ­Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, ­Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, ­Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, ­Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, ­Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, ­Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen–Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit – Expatriatekonomerna ry Opiskelijayhteisöt – Studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu

Järjestötoiminta – Organisationsverksamhet Satu Taivainen (perhevapaalla - föräldraledig), Tuuli Marttila Tapahtumakoordinaattori – Evenemangkordinator Hannele Hämäläinen Tutkimukset – Utredningar Juha Oksanen

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Hanna-Leena Hemming Toiminnanjohtajan sihteeri – Verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen Asiakashallinta – Kundförvaltning Tuija Mäkinen Talous – Ekonomi Leena Lillomäki, Suvi Viinikainen Informaatikko – Informatiker Ulla Niemelä

Helsingin kauppatieteiden ­ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans ­Studentkår, Helsingfors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – Mer information: www.ekonomit.fi > Meistä > Ekonomit-yhteisö www.ekonomit.fi > SV > Om oss > Ekonomer samfund

KYLTERIYHDYSHENKILÖT – EKONOMSTUDERANDENS KONTAKT­PERSONER Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö ­avustaa, kun ­haluat tietää Ekonomien opiskelijapalveluista.

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ekonomit.fi.

Hanken: Thomas Lindqvist Aalto-yliopisto: Roope Lääkkölä JY: Veera Leppänen LUT: Taru Hakkarainen ISY: Erno Hilvenius, Nora Kettunen TaY: Sampo Juuti Hanken Vasa Campus: Markus Heikkilä TSE: Salli Laakio ÅA: Marina Stenbäck VY: Lotta Takala Pori: Lauri Kiilholma OY: Kalle Mäkäräinen

Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

0206- ja 0209-alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

E KO N O M I 2 / 2 0 1 5

51

Täysin uusi Audi TT. Alk. 59.983 €.

Uskallatko erottua massasta ja nähdä ajamisen uusin silmin? Uuden Audi TT:n ikoninen muotoilu kätkee 230-hevosvoimaisen TFSI-moottorin, quattro-nelivedon ja S tronic -automaattivaihteiston, joiden ansiosta 0–100 km/h taittuu vain 5,3 sekunnissa. Täysin digitaalisen Audi virtual cockpit -mittariston ja Matrix LED -ajovalojen ansiosta uusi TT ottaa harppauksen eteenpäin myös kehityksessä.

Tutustu osoitteessa audi.fi

Audi Care Base -huolenpitosopimus TT-malleihin alk. 37.79 €/kk.

Audi TT Coupé 2.0 TFSI quattro S tronic 169 kW (230 hv): autoveroton hinta: 45.330 €, arvioitu autovero 14.653,24 €*, kokonaishinta: 59.983,24 €.

Vapaa autoetu 1075 €/kk, käyttöetu 895 €/kk. Keskikulutus 6,4 l/100 km. *CO2-päästöt 149 g/km. Hintaan lisätään jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut.

Kuvan autossa lisävarusteena LED-ajovalot ja metalliväri.