a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

3:2013

Lehti hartwaLLin asiakkaiLLe

lapin kulta 140 Vuotta ••• sushia ja skimmausta

Mahdollisuus idästä

Venäläiset kuluttaVat suomessa miljoonia

ota sesonki haltuun

Myynti  lentoon  lähdössä

uutta: hartwall jaffa luomuomena, lapin kulta luomu jouluolut... s. 16-19


pääkirjoitus

Vakaissa käsissä Syksy on aina uuden alku, niin myös meillä Hartwallilla. Odo­ tamme innolla yhteistyön alkamista uuden omistajamme, tanskalaisen Royal Unibrew’n, kanssa. Olemme vakuuttuneita siitä, että Hartwallin tulevaisuuden kehitys on vakaissa käsissä. Uuden omistajan vahva asema ja tähtäin lähialueillamme Pohjoismaissa ja Baltiassa, tahto kehittää Hartwallia pitkäjänteisesti sekä tiivis yhteistyö Heinekenin ja Pepsin kanssa takaavat erinomaiset edelly­ tykset tulevaisuuden kasvulle. Olemme ylpeitä siitä, että suomalainen panimobisnes kiin­ nostaa ulkomailla. Suomi on nyt Royal Unibrew’lle toiseksi suurin markkina, ja me olemme merkittävä osa uuden omista­ jan liiketoimintaa. Tuotevalikoimaltamme olemme samankaltaisia toimijoita: kummallakin on monipuolinen valikoima merkkituotteita oluissa, virvoitusjuomissa, vesissä ja muissa panimojuomissa. Jatkamme entiseen tapaan Heinekenin ja Pepsin maailman­ laajuisesti menestyvien brändien jakelijana yksinoikeudella Suomessa. Omistajavaihdoksen myötä myös Hartwallin suku palasi juurilleen juoma­alalle. Royal Unibrew’n toisena isona omista­ jana Hartwall Capital sitoutuu toimintamme kehittämiseen ja tuo mukanaan suomalaisen näkökulman. Hartwall on ollut juoma­alan innova­ tiivinen suunnannäyttäjä jo vuodesta 1836, kun Victor Hartwall perusti Poh­ joismaiden ensimmäisen kivennäisvesi­ tehtaan. Meidät tunnetaan vetovoi­ maisista ja arvostetuista tuotemer­ keistä. Tarjoamme juomanautintoja kaikkiin tilanteisiin. Näillä vahvuuksillamme hurma­ simme myös uudet omistajamme. Jatkamme nyt entistä vahvem­ pana, ja uuden omistajan pitkäjänteinen sitoutumi­ nen vauhdittaa menestys­ tämme juoma­alan suun­ nannäyttäjänä. Pekka Lindroos johtaja, lakiasiat & yhteiskuntasuhteet Hartwall

2


sisältö 3:2013 16

lapin kulta luomu jouluolut ja muut kauden uutuustuotteet.

10

22

ajan hengessä

ennen lentoa

Sesongeissa on mahdollisuus.

Juomabrändit kohtaavat asiakkaat lentokentällä.

Tässä lehdessä myös:

04 ⁄ pinnalla Onnellinen Makupari, brändit kesän hulinoissa, lonkeron maailmanvalloitus. 20 ⁄ henrik von schrowe Suuhygienisti puhuu asiaa energiajuomista. 27 ⁄ rajan takaa Venäläiset tulevat, oletko valmis? 30 ⁄ laatua lasiin Näin syntyy hyvä tuoppi. 32 ⁄ tunturipuroista aurinkovoimaan Lapin Kulta uudistaa suomalaista olutkulttuuria. 34 ⁄ trendit nyt Kuohuvaa mintunlehdillä, satokauden teetä ja Ossi Ahdon vinkki. 35 ⁄ kurkistus Palvelua 24 h.

Point Oy Hartwall Ab:n asiakaslehti  Päätoimittaja Hanna Leppäniemi   toimitusneuvosto Maija Ankkuri, Leena Koskinen, Maria Malila, Noora Pöyhönen & Petra Tuulos toimituksen osoite Oy Hartwall Ab, PL 200, 00371 Helsinki, point@hartwall.fi Lehden toimitus Alma 360  tuottaja Irene Easton  toimitussihteeri Anna Kauhala   Ulkoasu Jere Saarelainen, Mika Soikkeli (AD) Kuvatoimittaja Anna Keski-Kohtamäki   Kannen kuva Miika Kainu  Pekka Lindroosin kuva Hartwall  Paino PunaMusta  Painos 15 300  Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2014

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Hartwall kunnioittaa ympäristöä kaikessa toiminnassaan. Point painetaan Suomessa kasviöljypohjaisilla väreillä entistä ekologisemmalle paperille.

3


pinnalla TeksTi pi mäkilä

Kuluttajat siiderin lähteillä Suoraan kuluttajilta saatu palaute on kullanarvoista, joten Hartwall haluaa tehdä faniensa kanssa tiivistä yhteistyötä. Siideristä kiinnostuneet kuluttajat pääsivät toukokuussa jälleen osallistumaan Hartwallin uutuustuotteiden kehittämiseen. Tuotepäällikkö Juhani Mertsalmen mukaan ensi kesän uutuussiideri valmistuu ja paljastetaan aivan aikataulussa. ”Juoma esitellään ennen vuodenvaihdetta, ja se tulee markkinoille muiden kevään uutuustuotteiden kanssa.”

hartwall aKatemian KoulutuKset uudistuivat Hartwall-Akatemian juomamyynnin koulutusohjelmaa on päivitetty joustavammaksi. Asiakaskoulutuspäällikkö Liisa kupsu kertoo koulutussisällöstä löytyvän kaksi uutta osiota, viinija drinkkikoulut. ”Koulutustarjonnasta voi halutessaan poimia vaikka vain yhden osion riippuen siitä, millainen ravintola on kyseessä”, Kupsu kertoo.

radlerilla innoKas vastaanotto Maaliskuussa lanseerattu Foster’s Radler on otettu innokkaasti vastaan. Miedoille alkoholijuomille on selvästi kysyntää, sillä 2-prosenttinen juomasekoitus otti kahden ensimmäisen kuukauden aikana 20 prosentin markkinaosuuden miedoissa oluissa. Menestys jatkui myös kesällä: kesäkuun myynti oli suurempi kuin maalis–huhtikuun myynti yhteensä. ”Radlereiden raikas, sitruunainen maku sopii monenlaisiin tilanteisiin”, tuotepäällikkö Daniela tjeder sanoo.

eKologisempaa ja tyyliKKäämpää Lonkeroiden, Pommacin ja siidereiden puolen litran pullot ovat nyt ympäristöystävällisempiä ja tyylikkäämpiä. Upcider sai myös entistä luonnollisemman ilmeen. ”Uusi pullomalli sopii paremmin siidereille ja istuu paremmin käteen”, tuotepäällikkö Juhani Mertsalmi kertoo.

4

nautintoa elämään

muuttunut Suomessa viime vuosina valtavasti ja tarjonta on monipuolistunut. Maustamattomien ja aromatisoitujen kivennäisvesien rinnalle on tullut myös muita vaihtoehtoja: vitamiinivedet, mehukivennäisvedet ja makeutetut kivennäisvedet. Muutoksen taustalla on ollut suomalaisten voimistuva kiinnostus terveyttä ja hyvinvointia kohtaan. Novelle on ollut suomalaisten vesimarkkinoiden innovaatioveturi ja tuonut uutuuksia markkinoille kuluttajien tarpeista katsoen. Hartwallin vesien tuotepäällikkö Tea Ijäksen mukaan uutuustuotteiden taustalla on ollut kiinnostus hyvinvointiin. Kaikki Novellet on tehty suomalaisesta lähdevedestä, ne ovat suolattomia ja ne on maustettu ainoastaan luontaisilla aromeilla. ”Novellea leimaa vahvasti halu nauttia elämästä. Kupliva kivennäisvesi sopii hyvinvointivalinnaksi, mutta myös tuomaan pientä nautintohetkeä arkeen”, Ijäs kertoo. Vesikategoria on

Brändi edellä

Harva kuluttajatuoteyritys pystyy rakentamaan liiketoimintaa pelkkien tuotteiden ympärille. Tea Ijäksen mukaan siihen tarvitaan paljon muutakin, niin tarinoita, historiaa kuin tunnettakin, eli kaikkea, mikä sitoo brändin osaksi ihmisten arkea. Novellen parissa onkin tehty paljon strategista työtä viimeisen vuoden aikana. Samalla on kirkastettu brändin ydintä ja sanomaa. Novelle oN ollut ”Lisäksi olemme pohtineet, miten suomalaisteN digitaalisuus voi auttaa Novellen brändin rakennuksessa ja kommunikoinnissa vesimarkkiNoideN ihmisten kanssa.”

Uusi novelle.fi

iNNovaatioveturi.

Muutoksen tuulet puhaltavat Novellen tuotesivusto Novelle.fi:ssä, joka on muuttumassa uudenlaiseksi, sisältöpohjaiseksi sivustoksi. ”Sivustosta tulee ikään kuin Novellen digitaalinen koti, jossa kuluttajat pääsevät vierailemaan. Novellen brändin tukipilari, hyvinvointi, tulee olemaan sivuston suurimpia teemoja, mutta pelkkä hyvinvointisivusto se ei missään nimessä ole. Samanaikaisesti voi sekä elää terveellisesti että nauttia elämästä”, Ijäs huomauttaa. Novellen uudistuneella verkkosivulla tullaan näkemään myös bloggareita, novellisteja, jotka jakavat elämästä nautAndReAS Lind timisen ilosanomaa omista näkökulmistaan. ”Sivustolle kaavaillaan ainakin Master Chef -kilpailusta tutun Kira Åkerström-Kekkosen ruoka- ja juoma-aiheisia kirjoituksia, valokuvaaja Saara Salaman Awesomeness-hyvinvointifestivaalin tuntemuksia ja tanssiryhmä Wannabe Ballerinasin tuottamaa materiaalia”, Ijäs sanoo. Tervetuloa vierailemaan Novelle.fi:ssä marraskuussa!


Happy Joe innosti piknikille. Helsingin töölössä sijaitsevan kulttuuritehdas korjaamon kesäinen Happy Joe -piknikkori innosti nauttimaan kesäisestä sisäpihasta, eikä rajoittanut oleskelua pelkälle terassialueelle. vuohenjuustosalaatista, mansikoista, vaahtokarkeista ja tietenkin Happy Joe -siideristä koostuneen piknikkorin kanssa istuskeltiin nurmikolla Happy Joe -viltillä, jonka asiakkaat saivat lainata eväsretken ajaksi käyttöönsä.

AnnoskuvA: sini/nAutiskellen

+

Hunaja

”Hunaja korostaa makeudellaan annoksen omenaisuutta. Annoksessa leikitellään muutenkin makean ja suolaisen yhdistelmällä.” – Happy Joen Kauden onnellisin makupari -reseptikilpailun voittanut Nautiskellen-blogin kirjoittaja Sini. nautiskellen.blogspot.fi

Siideri-hunajaliemeSSä haudutettu porSaan kylki ja Sipulit 400 g porsaan kylkeä 4 sipulia 2 pulloa Happy Joe Organic -siideriä pari tuoretta timjaminoksaa puolikas valkosipuli 4 rkl hunajaa suolaa pippuria 4 rkl hunajaa

Ota liha lämpiämään huoneenlämpöön pari tuntia ennen valmistusta. Mittaa liemen ainekset kattilaan ja kiehauta. Laita liha uunivuokaan ja kaada kiehautettu liemi sen päälle. Kuori ja puolita sipulit. Aseta sipulit lihan seuraksi liemeen. Laita uuniin 175 asteeseen, ota sipulit pois 1,5 tunnin kuluttua ja anna lihan muhia vähintään kolme tuntia liemessä. Ota liha pois liemestä ja anna sen jäähtyä. Mikäli teit tämän jo edellisenä iltana, laita liha jääkaappiin. Siivilöi liemi ja ota se talteen. Seuraavana päivänä kiehauta liemi paistinpannulla, lisää toinen annos hunajaa ja anna kiehua matalalla lämmöllä, kunnes liemi saostuu ja hunaja karamellisoituu. Paloittele liha annospaloiksi ja lisää se ja sipulinpuolikkaat karamellisoituneen kastikkeen joukkoon pannulle. Paista, kunnes liha ja sipulit ovat kauniin ruskeita. Tarjoa kaalisalaatin ja Happy Joe Organic -siiderin kanssa.

5


pinnalla

HArTwAll On FAcebOOkissA! Tuoreimmat yritysuutiset, vastuullisuusasiat, uutuudet ja vastaukset kuluttajien kysymyksiin löytyvät sieltä. Näymme myös LinkedInissä, Twitterissä ja YouTubessa.

Kesä vei mennessään 1. JeNNA JAuHIAINeN, 2. LINNANMäKI, 3. LOReNzö, 4. PeKKA LäHTeeNMäKI

Hartwallin kesä kului aurin-

koisissa merkeissä ympäri Suomea. Tuotepäällikkö Ossi Ahdon mukaan kesätapahtumat luovat brändeille uusia markkinointimahdollisuuksia. ”Tapahtumissa tehdään tuotteiden lanseerauksia, koska ne mahdollistavat tuotteen saamisen tietyn kohderyhmän huulille.” Kesällä tarjolla oli monenlaista menoa. Onnekkaimmat ohikulkijat saivat ilmaisen kyydin amerikanraudalla, kun Sol Cadillacit kruisailivat muun muassa Helsingissä, Tampereella ja Turussa. ”Sol Cadillac -ajelut toteutettiin free rides for free spirits -hengessä. Muutamana päivänä viikossa liikennöityjen

3. 1.

2.

4.

6

autojen kyydissä pääsi matkaamaan esimerkiksi Hartwallin yhteistyöravintoloihin”, tuotepäällikkö Daniela Tjeder kertoo. Flow-festivaaleilla ihailtiin Happy Joe -valokuvakilpailun satoa, kun Instagramissa järjestetyn valokuvakilpailun 15 parasta kuvaa kerättiin näyttelyksi. ”Nähtävillä oli onnellisia sattumuksia Happy Joen parissa. Valokuvanäyttelyn kuvaajat saivat festariliput palkaksi”, tuotepäällikkö Juhani Mertsalmi kertoo. Hartwallin luotsaamassa Flow-festivaalien samppanjabaari Champagne Bar & Loungessa pääsi nauttimaan musiikista hyvän juoman kera. Foster’s Radleria maisteltiin muun muassa Himoksen juhannusfestivaaleilla, The Tall Ships Races -tapahtumassa, Asuntomessuilla ja Tammerfestissä. ”Kaikkiaan radleria maisteltiin puoli miljoonaa kertaa”, Daniela Tjeder sanoo. Festivaalien lisäksi Hartwall oli myös osa Linnanmäen kesää. Hartwall solmi vuoden alussa huvipuistoa pyörittävän Lasten Päivän Säätiön kanssa kumppanuussopimuksen, ja näin kaksi lapsuusmuistojen rakennuspalikkaa, Hartwall Jaffa ja Linnanmäki, kohtasivat. Huvipuistossa nähtiin muun muassa Jaffa-hahmoja, jotka hauskuuttivat vierailijoita kesän ajan. Myös Linnanmäen Lintsiburger- ja Jarrumies-ravintolat sekä autoradan autot saivat iloisen, jaffamaisen uuden ilmeen. 1. Happy Joe -näyttely 2. Linnanmäki 3. Heineken

Open Source Stage Flow'ssa

4. Sol Cadillac


37 %

Stevia maiStuu. 37 prosenttia suomalaisista käyttää stevialla makeutettuja tuotteita. Hartwallin keväällä 2013 teettämän tutkimuksen mukaan steviaa käytetään erityisesti terveydellisistä ja painonhallintaan liittyvistä syistä.

onnea La ChabLiSienne! La Chablisienne -viini juhlii 90-vuotista taivaltaan. ”alun perin talkoohengellä luotu viinitalo tuottaa palkittuja viinejä kaikilta Chablis´iin laatuluokitusalueilta”, tuotepäällikkö Satu partti kertoo.

KoKo perheen hupiKeidas kovassa nousussa myös Suomessa. Euroopan suurin sisähuvipuisto, Lempäälässä toimiva Funpark, ihastuttaa simulaattorimaailmallaan, jossa huristellaan moottoripyöräradoilla ja kaikentasoisilla vuoristoradoilla. ”Simulaattoreiden vauhdissa pääsee kokemaan täysin uusia ulottuvuuksia. Esimerkiksi 6D-simulaattoreissa painovoima on kunnolla mukana ja vesi ja lumi lentävät”, Funparkin toiminnasta vastaavan HopLop Oy:n toimitusjohtaja Tomi Pulkki kertoo. Hartwall on osallistunut vahvasti Funparkin kahvila-ravintolakonseptin suunnitteluun ja toteuttamiseen. ”Teemme myös markkinointiyhteistyötä, ja toki Hartwall on läsnä koko puistossa”, Pulkki sanoo. Hän huomauttaa Funparkin sopivan hyvin kaiken ikäisille ja myös yritystilaisuuksiin. ”Harvassa ovat ne aktiviteettipaikat, joista on mahdollista vuokrata omaan käyttöönsä jopa 10 000 neliötä kohtuullisin hinnoin läpi vuoden.” Funparkin lisäksi Hartwall tekee yhteistyötä 1–11-vuotiaille suunnatun sisähuvipuistoketju HopLopin kanssa. ”Olemme tuoneet HopLopissa vahvasti esiin Novelle Fruity Junior -tuotteita. Novelle Fruity Juniorit sopivat kahvilaravintoloidemme valikoimaan hyvin, sillä niissä on vähemmän sokeria ja hiilihappoa”, Pulkki summaa.

Junnu Lusa

SiSähuvipuiStot ovat

”simulaattoreiden vauhdissa pääsee kokemaan täysin uusia ulottuvuuksia.” HopLop Oy:n toimitusjohtaja Tomi Pulkki näyttää mallia trampoliinilla.

7


pinnalla

SykSyn parhaat vinkit

Myynti kasvuun

Tuotteiden esillepanolla on huima merkitys myyntiin. Esimerkiksi oluiden myynti nousee oikean­ laisella esillepanolla selvästi. ”varsinkin hyllynpäätyesittelyt saattavat nostaa myyntiä jopa useita kymmeniä prosentteja”, asiakasmarkkinointipäällikkö Antti Viertola kertoo.

alkoholiton arvoonsa

Pikkujouluaikaan kannattaa laittaa esille myös lista alkoholittomista tai matala­alkoholisista tuotteista ja tarjoilla ne yhtä hienostuneesti kuin viinitkin. Pommac lasipullossa on tyylikäs valinta. ”asiakkaalle tulee tästä kiva olo, ja lasipullossa tuote vaikuttaa kiinnostavammalta. aito vaihtoehto, jonka voi valita myös huomaamattomasti”, asiakasmarkkinointipäällikkö Maria Malila sanoo.

talviolyMpialaisten

8

hengessä

kohdista oikein

isoja urheilutapahtumia ei kannata unohtaa, varsinkaan kun ne ovat käynnissä naapurivaltiossa. venäjän Sotšissa helmikuussa pidettävien talviolympialaisten tapahtumat kiinnostavat taatusti monia Suomessa. ”Esimerkiksi Karjala tulee näkymään ensi talvena vahvasti ravintoloiden kisa­ katsomoissa ja kauppakanavassa”, tuotepäällikkö Tiina Turkulainen vihjaa.

Kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut, ja yhä useampi jää kotisohvalle ravintola­ illan sijaan. Hartwallin kenttämyynti­ päällikkö Tero Merisen mukaan kuluttajat tuleekin huomioida entistä paremmin, sillä erikoistuminen on päivän sana. ”Ravintolan tuotevalikoimaa kannattaa miettiä sen mukaan, ketkä siellä ensisijaisesti käyvät – ja minkälaisia asiakkaita halutaan lisää. Esimerkiksi laajan valikoiman sijaan nyky­ päivänä kannattaa pohtia osuvinta valikoimaa. Tässä me Hartwallilla autamme mielellämme”, hän vinkkaa.


”Kumppanuuden kehittäminen on meille tärkeää. Parhaat tulokset saadaan, kun pohdimme yhdessä, millaisissa asioissa voimme parantaa yhteistyötä niin valikoiman, esillepanon kuin markkinaseurannan suhteen.” kenttämyyntipäällikkö tero merinen

1 000 000

euroa Hartwallilta uuden Lastensairaalan rakentamiseen. Lue lisää: hartwall.fi/fi/vastuullisuus

HartwaLL Jaffa tekee Hyvää Hartwall Jaffa on mukana tukemassa Suomen lasten ja nuorten säätiön valtakunnallista Myrsky-hanketta. Siinä nuorten syrjäytymistä pyritään estämään taiteen keinoin. Jaffa kokosi kesäkuussa Suomenlinnaan viikonlopun ajan kestäneeseen taidepajaan 13–20-vuotiaita nuoria, jotka tekivät mainosgrafiikaksikin sopivia julisteita kahdesta aiheesta: Jaffasta ja ilosta tai Jaffasta ja joulusta. Myös Jaffa-julisteiden isä, Suomenlinnassa itsekin asuva Erik Bruun, oli mukana opastamassa nuoria taiteen pariin. ”Jaffa on iloinen vitamiinipommi, joten on hienuorten syrjäy­ noa antaa taiteellisia tymistä pyritään vinkkejä tästä aiheesta nuorille”, Bruun painotestämään taiteen taa. keinoin. Hartwall Jaffan tuotepäällikkö Karita Taura kertoo brändin puhuttelevan erityisesti lapsia ja nuoria, joten heidän tukemisensa tuntuu luonnolliselta. ”Olemme mielellämme mukana tällaisessa toiminnassa. Tarkoituksena on, että kaikki nuorten työt esitellään taidenäyttelyssä ja osa näkyy Jaffan joulukampanjan ulkomainosjulisteina”, Taura sanoo.

Lonkero vaLLoittaa maaiLmaa original long Drink suuntaa ulkomaille. Hartwall on saanut satoja kyselyitä suomalaisesta erikoisuudesta ympäri maailmaa, ja lasteja myös lähtee viikoittain Lahdesta kohti vieraita maita. Aito Lonkero onkin valloittanut tähän mennessä jo 31 maata Alaskasta Australiaan. Hollannissa lonkero on saavuttanut suosiota kahden innokkaan faninsa, Hugo Hakvoortin ja Adriaan de Stigterin, ansiosta. Lonkeroa myy jo 20 amsterdamilaisravintolaa, ja halukkaita ravintoloitsijoita olisi enemmänkin. Pitkä nimikään ei ole este: maailmalla lonkeron nimi taipuu leppoisasti Originaliksi, aidoksi. Seuraa maailmanvalloitusta: aitolonkero.fi/maailmanvalloitus/kartta

JONNA KOiVumäKi

markkinakatsaus

Suomenlinnassa järjestetyssä taidepajassa luotiin uusia Jaffa-julisteita.

Hartwallin Juomat kävivät kesällä kaupaksi niin vähittäiskaupassa kuin ravintoloissa odotettua paremmin, vaikka taloustilanne laimensikin hyvän kesän positiivisia vaikutuksia. ”Terassimyynti sujui tänä vuonna mukavasti siitä huolimatta, että tiukka verotus ja haastavat ajat ovatkin viime aikoina syöneet kulutusta”, Hartwallin markkina-analyytikko Anne Nieminen sanoo. Lämpimät kesäkuukaudet nostivat vesien kulutusta. Varsinkin vitamiinivesien, mehuvesien ja makeutettujen vesien kulutus kasvoi kesällä. ”Lämmin sää tekee hyvää vesien ja osittain myös virvoitusjuomien myynnille. Varsinkin heinäkuussa ne kävivät hyvin kaupaksi. Toisaalta moni virvoitusjuomien kuluttaja on siirtynyt juomaan erilaisia vesiä”, Nieminen sanoo.

9


Bisnestä sesonkien tahtiin TeksTi Meri eskola kuviTus jussi kaakinen

Panimoteollisuudessa eletään sesonkien mukaan, mutta kaudet voivat olla maailman­ trendienkin kokoisia. eräät liikemiehet ovat perustaneet koko uransa sille, että kykenevät tunnistamaan Zeitgeistin, ajan hengen.

”A

jankohtaisuuden vaatimus koskee nykyään kaikkea bisnestä. Sanonta ’Business as usual’ ei enää toimi, perusasiat muuttuvat koko ajan. Luovan talouden tai aineettoman talouden sijaan pitäisi puhua muutostaloudesta”, tykittää kulttuurikeskus Korjaamon toimitusjohtaja Raoul Grünstein. Muutoksella Grünstein viittaa ilmiöihin yhteiskunnassa, jotka tulevat ja menevät – osa ihmisistä kiinnittyy niihin, osa ei. Mikään ei enää ole pysyvää niin kuin 50 vuotta sitten, eivät työsuhteet, asuinpaikat, perheet tai asiat, joihin uskomme. Mies tietää, mistä puhuu: hän perusti Suomen ensimmäisen katu-uskottavan lifestyle-lehti Imagen ja surffasi trendisetterien kärjessä vuosikymmenet. Myytyään Image-kustannuksen seitsemän vuotta sitten hän ryhtyi haaveilemaan itsenäisestä kulttuurikeskuksesta Helsingin Töölön raitiovaunukorjaamolla ravintoloineen kaikkineen – ja toteutti haaveensa. ”Ei kukaan sanonut meille, että nyt pitää perustaa itsenäinen kulttuurikeskus. Mutta aika on ollut ilmei-

10

sesti kypsä hankkeelle, kun kävijämäärämme kasvavat koko ajan ja liikevaihto on noussut puolesta miljoonasta viiteen seitsemässä vuodessa”, Grünstein toteaa vaatimattomasti. Nyt hän haluaa rakennuttaa kaupunkikylpylän Helsingin Katajanokalle. Avajaiset ovat ensi vappuna. Miksi? ”Koska sellaista ei vielä ole, ja se on tehtävissä.” Grünstein kieltäytyy kuitenkin ottamasta kunniaa kaikista ideoistaan itselleen. ”Ei minulla ole ollut yhtä suurta ideaa, Korjaamon kasvu ja kehittyminen on ollut orgaanista. Meriuimalan keksi suunnittelujohtaja Marianne Mäkelä jo vuonna 2006. Mutta minä olen usein se, joka sanoo ’Let’s do it!’. Minulla etäisyys ideasta toteuttamisvaiheeseen on lyhyt, ja olen oppinut mallintamaan asioita.”

Kuin tanssia

Grünstein haluaisi kaikkien liiketoimintaa tekevien omaksuvan kulttuuriosaamisen idean. Se ei tarkoita suppeasti taiteen ymmärtämistä, vaan sitä, että nykyään kaikki bisnes ”vuotaa” ihmisten ja yhteiskunnan


panimojuomat kuuluvat herätteellisimpiin tuoteryhmiin muihin elintarvikkeisiin verrattuna. 11


”Haluan olla mukana toiminnassa, jossa voin kehittyä. Silloin syntyy tunne, että tekee jotain merkityksellistä”, sanoo kulttuurikeskus Korjaamon perustaja Raoul Grünstein.

12


Viime kädessä kaiken bisneksen pitäisi olla kuin tanssia. suuntaan. Pitää olla herkkyyttä laajoille kulttuurisille muutoksille. ”Tämä tulee olemaan yhä suurempi taito kaikilla toimialoilla, matkailusta panimoihin. Pitäisi miettiä, mitä nyt tapahtuu, mikä on merkityksellistä, mikä voisi olla mahdollista? Energiajuomatkin syntyivät siksi, että joku keksi sen olevan hyvä juttu.” Hyvän tekemisen eetos on myös syntymässä nyt, sanoo Grünstein. Se ei ole enää hyväntahtoisten harjoittamaa ylellisyyttä, vaan kilpailuetu, joka bisneksessä kannattaa huomioida. ”On huomattu, että hyvän tekemisen varaan voi jo rakentaa kokonaisen bisneksen. Meriuimalassa otamme huomioon muun muassa ympäristöarvoja ja haluamme vapauttaa osan ydinkeskustan ranta-aluetta kaupunkilaisten käyttöön.” Viime kädessä kaiken bisneksen pitäisi olla kuin tanssia, Grünstein uskoo. ”Ei meillä ole mitään valtavaa suunnitelmaa, että miten aion tämän tanssia, kun menemme tanssilattialle. Pitää vain luottaa siihen, että osaa tanssia riittävän hyvin, vaikka tulisi uutta musiikkia ja uusia partnereita.”

Myyntimahdollisuuksia luomassa

Hartwallillakin ollaan hereillä tulevista ilmiöistä ja siitä, mikä ihmisiä kiinnostaa. Olemassa olevien myyntikausien lisäksi panimoyhtiössä yritetään nuuskia nousevia sesonki-ilmiöitä.

”Pohdinnassa on esimerkiksi ystävänpäivän suurempi hyödyntäminen. Haistelemme trendejä ja luomme niitä – Halloweenin viettäminen Suomessa on lähes yksinomaan kaupallisten toimijoiden ansiota”, markkinointipäällikkö Noora Pöyhönen Hartwallilta kertoo. Sesonkeja mietitään Hartwallilla itse asiassa niin paljon, että yhtiön koko myynti- ja tuotanto-organisaatio hengittää niiden tahtiin. Esimerkiksi kesän alkaessa asiakaspalvelukeskuksessa hoidetaan tuplamäärä puheluita ja joulunajan jakelupiikkeihin reagoidaan nopeasti. Hiljattain tehdyllä organisaatiomuutoksella on tähdätty siihen, että väkeä on entistä joustavammin juuri siellä, missä tarvitaankin. ”Sesongeissa on todellista mahdollisuutta, ja niillä on selkeä vaikutus myynnille”, Pöyhönen vakuuttaa. Kausiin kehitellään myös omia tuotteita, kuten esimerkiksi jouluoluet ja -siiderit. ”Siiderien ostajat ovat tutkimusten mukaan vaihtelunhaluisia, avoimia kokeilemaan uutuuksia. Heille haluamme tarjota esimerkiksi sesonkikohdennettuja tuotteita.” Omenasadonkorjuun vuoksi syksy on siiderien kulta-aikaa. Tätä käytettiin hyväksi premium-siideri Happy Joen lanseerauksessa. ”Pääsimme tekemään Valintataloissa Omenaviikotkampanjan, jossa siiderit olivat näyttävästi esillä hedelmä- ja vihannestiskillä kauden omenoiden kanssa. Se oli brändimarkkinoijan unelmakampanja ja menestyi todella hyvin.”

C 13


Kauppias Toni Pokelan luotsaamassa Iso Omenan Citymarketissa tehdään aina välillä jotain vähän enemmän.

14


Miten kiinnittää asiakkaan huomio?

Sesonkien huomaaminen panimobisneksessä ei vielä riitä: pitää olla myös oikeat tuotteet, hyvin esillä. Hartwallilla paiskitaan pitkää päivää, jotta tuotteet olisivat asiakkaiden myyntipisteissä mahdollisim­ man houkuttelevasti esillä. TSN Gallupin 2001–2012 mukaan panimo­ juomat kuuluvat herätteellisimpiin tuoteryhmiin muihin elintarvikkeisiin verrattuna. ”Kun ajatellaan, että 45 prosenttia kaikista oluenostajista käyttää osto­ päätökseen alle 10 sekuntia, tuotteen sijainnilla ja esillepanolla on hirveän suuri merkitys”, Hartwallin kenttä­ myyntipäällikkö Toni Antila sanoo. Hartwallin kauppakanavan vuonna 2012 tekemän juomatutkimuksen mukaan siide­ rien tuotemerkkipäätös syntyy puolella ostajista vasta kaupassa. Antila ennustaa, että valtiovallan aja­ mat säädökset esimerkiksi alkoholijuo­ mien mainontaan aiheuttavat sen, että vähittäiskaupan lattiatilasta tulee panimo­ juomabrändeille entistä merkittävämpi. ”Kysymys on silloin siitä, kuinka hyvin pystym­ me tekemään menekinedistämistä kaikissa tuote­ ryhmissä. Haluamme luoda esillepanolla asiakas­ kokemuksen ja muistijäljen.”

Ajankohtaisuus on hyvää palvelua

Kauppakeskus Iso Omenan Citymarketin kauppias Toni Pokelan mielestä tuotetarjonnan ajankohtaisuus ja uusien asioiden innovointi ovat tuore tapa mieltää hyvä asiakaspalvelu. ”Suurin osa tekemisestämme on maratonia: keski­ tymme siihen, että perusasiat ovat hyvin. Asiakkaiden mielestä on hurmaavaa, kun tuotteet löytyvät helposti, henkilökunta on ystävällistä ja hinnat kohdallaan. Mutta voimme silti tehdä välillä jotain kivaa.” Pokela on keksinyt kauppaansa ainutlaatuiset ideat, Sinkkukauppakorin ja Hitaan kassan, mutta Iso Ome­ nan Citymarketissa saatetaan ilahduttaa asiakkaita myös pukeutumalla sesongin mukaan esimerkiksi Suomen jääkiekkomaajoukkueen tai koripallojoukkue FC Hongan väreihin. ”Nämä ovat pieniä, halpoja keinoja, joiden loppu­ tulemana asiakas ajattelee, että me yritämme vähän enemmän kuin muut. Minusta palvelubisneksessä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että asiakas lähtee meiltä tyytyväisenä pois”, kauppias toteaa.

Kauppiaat haluavat sesonkiajattelua

Ajankohtaisuus on Pokelan päivittäistavaraliiketoimin­ nassa tärkeää. Asiakkaat odottavat, että kauden tuot­ teet ovat näyttävästi esillä. Sesongit on ehdottomasti huomioitava, mutta ne ovat myös hyvää myyntiä kau­ palle.

”Meidän tehtävämme on etsiä ne tuotteet, jotka asiakas haluaa. Jos hän joutuu kertomaan, mitä haluaa, hän tekee meidän työtämme. Ei sesonkeja ole niin paljon, ettemme ehtisi niihin kaikkiin vastaa­ maan.” Kauppias kertoo, että Halloween nostaa uutena sesonkina hiukan päätänsä, moni tuoteryhmä tekee sen eteen jo töitä. Sen sijaan Oktoberfest ja sadon­ korjuu eivät ole saaneet Suomessa ilmaa siipiensä alle, vaan ovat jääneet lähinnä mainostoimistojen paperin­ makuisiksi ideoiksi. ”Kampanjoiden pitää olla loppuun asti mietittyjä niin, että ne toimivat myös kassajärjestelmissämme ja myymälätiloissamme. Toivomme, että tavarantoimitta­ jat tukisivat sesonkiajattelua, meillä ei ole siihen aikaa. Miettisivät hyviä sesonkeja ja tulisivat toteuttamaan ne.” Pokelan mieleen on jäänyt takavuosien Pepsi­kam­ panja, jossa pullonkorkkeja keräämällä saattoi voittaa kannettavan tietokoneen. Teknillisen korkeakoulun opiskelija soitti kauppaan ja kysyi, paljonko painaa lava kolajuomaa. ”Pojat miettivät, että kun juovat kolaa joka tapauk­ sessa, voisivat samalla voittaa tietokoneen, jotka siihen aikaan olivat kalliita. He halusivat laskea, kestääkö heidän asuntonsa parveke neljän juomalavan painon”, Pokela hymyilee. • 15


uutta TeksTi jenni uusilehto kuva miika kainu

OmenantuOksua jouluun talvikauden herkulliset juomauutuudet luovat tunnelmaa pimeneviin iltoihin. kuusi tuoksuu, jouluradio soi ja lasissa pirskahtelee mausteinen hartwall jaffa jouluomena. Pukkia odotellessa joulupöydässä maistellaan tummaa, kotimaisista luomumaltaista valmistettua lapin kulta luomu jouluolutta.

16


uutta

Koko perheen joulujuoma

Joulun suosikkisiideri

muhkean maltainen olut

Talviolut uudistuu

Hartwall Jaffa Jouluomena palaa nostattamaan suomalaisten joulumieltä. Jo perinteeksi muodostunut kausituote esiintyy muun tuoteperheen tapaan retrokuosissa. Joulunpunaisessa juomassa yhdistyvät raikkaan omenan ja jouluisten mausteiden, kuten vaniljan ja inkiväärin, maut. Kuten kaikkien muidenkin Jaffa-tuotteiden, myös koko perheen suosikkijoulujuoman maku syntyy luontaisista aromeista. Jouluinen kausituote herättää kiinnostuksen myös niissä, jotka eivät tavallisesti osta virvoitusjuomia.

Jo perinteeksi muodostunut juhlakauden suosikkituote Upcider Jouluomena uudistuu nyt jouluisan mausteisella tavalla. Talvikauden herkullisen juoman maut ovat peräisin Royal Gala -omenasta ja glögimausteista. Kuten muissakin Upcider-siidereissä, myös Jouluomenassa on käytetty vain luontaisia aromeita. Jouluinen siideri sopii sekä loppuvuoden juhlakauteen että joulun ajan rauhalliseen nautiskeluun.

Lapin Kulta kruunaa tänäkin vuonna suomalaisten jouluateriat Luomu Jouluoluellaan, joka valmistetaan jo kolmatta kertaa täysin kotimaisista luomumaltaista. Pääosa maltaista on vaaleaa pilsner-tyyppistä mallasta, osa tummempia, hieman karamellisoituneita maltaita ja pieni osa aivan mustaksi paahtuneita maltaita, joissa on kahvin ja suklaan aromeja. Niistä syntyy muhkean maltainen olut, joka sopii loistavasti talviseen tunnelmaan, pimeneviin iltoihin ja jouluruokien kumppaniksi. Lapin Kulta Luomu Jouluolut on väriltään tumman kuparinen ja sen tuoksussa voi aistia selkeän humalan aromin.

Teerenpelin panimon perinteinen talviolut Pakkaspaavo saa uuden ulkoasun ja reseptin. Tumman ja paahteisen sesonkioluen uudistunut suklainen maku on peräisin amerikkalaisesta cascade-humalasta. Suodatettu pintahiivaolut on tasapainoinen, täyteläinen ja pyöreäpaahteinen. Teerenpelin Pakkaspaavo sopii hienosti joulupöytään kinkun seuralaiseksi. Uudistunut olut täydentää myös mukavasti pähkinäkanaa ja on erinomainen pekaanipähkinäpiiraan seuralainen. Myös cheddar antaa Pakkaspaavolle hyvän makuparin. Pakkaspaavo pääsee nyt oikeuksiinsa 0,75 litran pullossa.

• Myydään 1,5 litran kierrätysmuovipullossa • Pakkaus noudattaa tuoteperheen nostalgista ulkoasua • Toimitukset alkavat viikolla 40

• Alkoholipitoisuus 4,7 % • Myydään 0,5 litran kierrätysmuovipullossa • Maussa Royal Gala -omenaa ja glögimausteita • Toimitukset alkavat viikolla 40

• Alkoholipitoisuus 4,6 % • Myydään 0,35 litran kierrätyslasipullossa ja 0,33 litran kertalasipullossa 6-packissä • Toimitukset alkavat viikolla 40

• Tumma ja täyteläinen pintahiivaolut • Alkoholipitoisuus 4,7 % • Myydään 0,75 litran kertalasipullossa • Suklainen maku peräisin amerikkalaisesta cascadehumalasta. • Toimitukset alkavat viikolla 40

Hartwall Jaffa Jouluomena

Upcider Jouluomena

KauSI

KauSI

Lapin Kulta Luomu Jouluolut

KauSI

Luomu

Pakkaspaavo

KauSI

ERIKoIS

17


uutta

Luonnollisen kevyt

Aitoa omenaa

Energinen hanauutuus

uusia pienpanimo­ siidereitä

Luonnollisen kevyet steviajuomat täydentyvät nyt toivotulla marjaisalla uutuudella, Hartwall Jaffa Supermarjalla, joka on makeutettu hedelmäsokerilla ja steviakasvin lehdistä valmistetulla makeutusaineella. Jaffa-tuoteperheen luonnollisesti vähäkalorisessa uutuudessa maistuvat suomalaisten rakastamat marjat: mansikka, herukka ja karpalo.

Suomen arvostetuin juomabrändi Hartwall Jaffa vastaa kasvaneeseen luomutuotteiden kysyntään tuomalla markkinoille Hartwall Jaffa Luomuomenan. Aidon omenan makuinen raikas uutuus on Jaffa-tuoteperheen ensimmäinen luomutuote ja myös Suomen ensimmäinen kaupallisesti merkittävä luomuvirvoitusjuoma. Omenainen maku-uutuus on valmistettu puhtaista luomuraaka-aineista ilman säilöntäaineita ja makeutettu luomusokerilla. Kuluttajatesteissä Hartwall Jaffa Luomuomena sai erinomaiset tulokset.

Hanajuomavalikoima saa piristävän täydennyksen energiajuomasuosikki ED:stä. Nyt pistoolissa tai postmixpakkauksessa saatava ED on raikas ja hyvänmakuinen energiajuoma. Sen maku on vähemmän makea kuin kilpailevien energiajuomatuotteiden. Nopea ja helppokäyttöinen postmix on hävikitön vaihtoehto pulloille. Myöskään pullojen varastointia tai kylmäsäilytystä ei postmixin myötä enää tarvita.

Saimaan Juomatehtaan Kuulas Luomusiiderit ovat suomalaisen käsityön taidonnäytteitä. Ne saavat raikkaan makunsa luonnosta ilman lisä- ja säilöntäaineita. Kuulas Luomuomenan kuiva, raikkaan hapokas ja runsaan omenainen maku on peräisin sataprosenttisesti luomuomenoista. Puolikuivassa Kuulas Mesimarja Luomusiiderissä on omenan lisäksi käytetty korkealuokkaista luontaista Suomessa valmistettua mesimarja-aromia. Kuiva Kuulas Luomuomena sopii nautittavaksi vaalean lihan, kalan ja äyriäisten kanssa, kun taas makeampi Kuulas Mesimarja on makeiden jälkiruokien kumppani.

• Makeutettu hedelmäsokerilla ja stevioliglykosideilla • 100 ml Jaffa Supermarjaa sisältää 20 kilokaloria • Myydään 0,5 litran ja 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa • Pakkaus noudattaa tuote­ perheen nostalgista ulkoasua • Toimitukset alkoivat viikolla 34

• Pakkaus noudattaa tuote­ perheen nostalgista ulkoasua • Myydään 0,33 litran tölkeissä • Toimitukset alkavat viikolla 40 • Tuotetta on myytävänä rajoitettu erä

• Myydään 5 litran postmix­ pakkauksissa • Hävikitön vaihtoehto pulloille • Pullojen varastointia tai kylmäsäilytystä ei postmixin myötä enää tarvita

• Alkoholipitoisuus 4,7 % • Tuotteet myydään 0,33 litran tölkeissä • Kaksi makuvaihtoehtoa: Mesimarja ja Luomuomena • Toimitukset alkoivat viikolla 34

Hartwall Jaffa Supermarja

KEvy­ EmpI

18

Hartwall Jaffa Luomuomena

KAuSI

LuOmu

ED

Kuulas Luomuomena ja Mesimarja Luomusiiderit

LuOmu

ERI­ KOIS


uutta

US HAR VEST Ale

5,5%

Brie-juuston kaveri

Amerikantyyliin Ahvenanmaalta

Italialainen viiniuutuus

Syksyn tunnelmanluoja

Saimaan Juomatehtaan Marsalkka-tuoteperhe saa maistuvan täydennyksen uudesta Luomu Golden Ale -oluesta. Uusi pintahiivaolut on väriltään hohtavan kirkas ja aavistuksen punakultainen. Suodatetun luomualen pehmeän makea maltaisuus ja pyöreät katkerot ovat sopuisasti tasapainossa. Marsalkka Luomu Golden Alen aromissa ja maussa on kypsää hedelmää huipentuen ripaukseen trooppisia makuja. Siinä yhdistyvät ale-oluen hedelmäisyys ja lager-oluen raikkaus sekä juotavuus. Marsalkka Luomu Golden Ale sopii mainiosti mausteisten ja tulisten ruokien sekä brie-juuston kumppaniksi.

Ahvenanmaalainen pienpanimo Stallhagen täydentää hanaolutvalikoimaa amerikkalaistyylisellä sadonkorjuuoluella. Stallhagen US Harvest Ale on kuparinvärinen, puolitäyteläinen ja aromikas pintahiivaolut. Uutuus mukailee amerikkalaista craft-beer suuntausta, jossa kunnioitetaan käsityöläisyyttä. Maussa tuntuvat kuivatut makeat hedelmät ja laventelivivahteet tasapainottavat sitrusmaisen rohkean ja kuivan humalaisuuden. Tasapainonsa ansiosta US Harvest Ale on erinomainen ruokajuoma peuralle, hirvelle sekä porolle. Juustoista erityisesti englantilainen stilton sopii tämän oluen makupariksi.

Alkon valikoima täydentyy laadukkaalla italialaisella Cascina Lo Zoccolaion punaviiniuutuudella. Lo Zoccolaio Dolcetto d’Alba valmistetaan viineistään kuuluisassa pohjoisitalialaisessa Barolon kylässä, Piemonten maakunnan sydämessä. Keskitäyteläinen ja keskitanniininen viiniuutuus on valmistettu käsin poimituista Dolcetto-rypäleistä. Hennon mausteisessa viinissä voi maistaa kirsikan, kevyen karhunvatukan sekä kukkaisia vivahteita. Makutyypiltään viini on vivahteikas ja kehittynyt. Se sopii erittäin hyvin kylmien alkupalojen sekä pastan ja liharuokien kumppaniksi.

Australialaisen Casella Winesin huippusuosion saavuttanut viinibrändi Yellow tail tuo Alkon tilausvalikoimaan perinteikkään punaviiniuutuuden. Cabernet Sauvignon -rypäleistä valmistettu keskitäyteläinen punaviini on mainio pimenevien iltojen tunnelmanluoja. Aromaattisen viinin maku on keskitanniininen, makean marjainen ja hennon mausteinen. Yellow tail punaviiniuutuus on erinomainen seurustelu- ja ruokaviini. Se sopii erityisesti naudanlihan, lampaan ja riistan seuraksi.

• Alkoholipitoisuus 4,6 % • Myydään 0,5 litran tölkissä ja 0,33 litran kertalasipullossa • Makea maltaisuus ja pyöreät katkerot ovat erinomaisessa tasapainossa. • Aromissa ja maussa on kypsää hedelmää. • Toimitukset alkoivat viikolla 34

• Puolitäyteläinen ja aromikas pintahiivaolut • Alkoholipitoisuus 5,5 % • Myydään 30 l astioissa • Mukailee amerikkalaista craftbeer suuntausta • Erinomainen pari peuralle, hirvelle sekä porolle • Toimitukset alkavat syys–lokakuussa

• Alkoholipitoisuus 13 % • Myydään 0,75 l kertalasipullossa • Hartwa-Trade tuotenumero: 63320 • Alkon tuotenumero: 435677 • Alkon hinta: 12,48 € • Tuote tuli myyntiin syyskuun alussa

• Alkoholipitoisuus 13,5 % • Myydään 0,75 l kertalasipullossa • Hartwa-Trade tuotenumero: 6268 • Alkon tuotenumero: 928387 • Alkon hinta: 9,98 € • Alkon tilausvalikoimaan syyskuun alussa

Marsalkka Luomu Golden Ale

LuOmu

ERIKOIS

Stallhagen US Harvest Ale

Lo Zoccolaio Dolcetto d’Alba

Yellow tail Cabernet Sauvignon

ERIKOIS

19


Suuhygienisti Henrik von Schrowe kannustaa nuoria energiajuomien kohtuukäyttöön.

20


vaikuttaja TeksTi Pi Mäkilä kuva Junnu lusa

HampaidEn asialla

suuhygienisti Henrik von schrowe uskoo, ettei alaikäisten energiajuomien väärinkäyttöä voi taltuttaa sormea heristämällä.

N

uorison energiajuomien päihdemäinen käyttö on puhututtanut viimeaikoina paljon. Myös Lahden kaupungin suuhygienisti Henrik von Schrowe on huolissaan ilmiöstä, jossa aikuisten piristävästä juomasta on tullut jotain ihan muuta. Lahdessa asiaan onkin tartuttu yhteistyössä Hartwallin kanssa. Lahden kaupungin nuorisotoimen järjestämässä Päihdeputki-tapahtumassa Schrowe kertoi kaikille kaupungin 12-vuotiaille energiajuomien ylenmääräisen käytön haitoista. Hartwall oli mukana tapahtumassa, sillä yhtiö haluaa olla Suomen vastuullisin panimo ja kannustaa nuoria kohtuukäyttöön. ”Me suomalaiset olemme hyvin ehdottomia, eikä energiajuomien demonisointi johda mihinkään. Suomalainen päihdevalistustyö on ollut varsin yksipuolista ja vanhankaltaiset asenteet ovat edelleen läsnä. Loppujen lopuksi me kaikki haluamme sitä samaa, nuorillemme paremmat eväät tulevaisuuteen”, von Schrowe toteaa.

Esimerkillä maaliin

Von Schrowe uskoo alaikäisten juovan energiajuomia erityisesti siksi, että ne ovat cooleja ja hieman jännittäviä – ja koska aikuiset puoltavat niiden kieltoa. Asialliselle keskustelulle onkin tilausta. ”Nuoret ovat fiksuja ja itse oivaltavia. He osaavat löytää tietoa ja tehdä omat johtopäätöksensä.” Von Schrowe huomauttaa nuorten tarvitsevan energiaa, mutta energiajuomien sijaan sitä olisi parempi hankkia monipuolisella ruokavaliolla ja riittävällä levolla. ”Kodin esimerkki on kadoksissa monelta, ja rajat tuntuvat puuttuvan isolta osalta lapsia. Nuoret vertaavat energiajuomia usein kahvinjuontiin. Vanhemman

Henrik von Schrowe • Lahtelainen suuhygienisti, s. 1980 • Toiminut suuhygienistinä vuodesta 2007 • ”Kouluttauduin aiemmin IT-insinööriksi, mutta työ näkymien epävarmuuden takia jouduin punnitsemaan uravalintaani uudelleen. Päivääkään en ole katunut.”

roolimalli on siinä erityisen tärkeä: jos aikuinen on tottunut juomaan kahvia tiettynä kellonaikana, lapsi siirtyy helposti juomaan omaa kofeiinitankkaustaan samaan tyyliin. Kahvia nuoret eivät juo, sehän on pahanmakuista.” Schrowe kertoo törmäävänsä energiajuomien liikakäytön aiheuttamiin ongelmiin työssään viikoittain. Kun energiajuomia on juotu suuria annoksia päivittäin vuosikausia, ongelmat ovat jo vakavia. ”Esimerkiksi vähän aikaa sitten vastaanotolleni tuli 25-vuotias nuorukainen, jolla laskimme olevan yhteensä 18 suoraan sitruunahapon syövyttämää reikää suussaan. Näiden reikien paikkaaminen on suoraan saman verran hammashoidon aikoja muilta pois. Ei tarvitse ihmetellä, mistä pitkät hoitojonot syntyvät.” Schrowen mielestä energiajuomia juodessa tavallaan opetellaan siihen, että tietyssä seurassa pidellään jonkinlaista juomatölkkiä kädessä. ”Toki energiajuomia voi nauttia silloin tällöin, eivät hampaat kerrasta pilalle mene. Mutta jos tölkkejä juodaan hauskan fiiliksen takia monta putkeen, kyse on jo eräänlaisesta päihteestä”, von Schrowe huomauttaa ja myöntää itsekin nauttivansa energiajuomia satunnaisesti. ”En usko totaalikieltoihin, ja voin mielestäni varsin hyvin juoda energiajuoman joskus.”

asiallista keskustelua kehiin

Von Schrowen luotsaama 12-vuotiaille lahtelaisille suunnattu Päihdeputki-tapahtuma jatkaa näillä näkymin Lahden nuorisotoimen ja Hartwallin yhteistyötä vastaisuudessakin. ”Yhteistyö on antanut meille erinomaiset eväät tavoittaa kokonainen sukupolvi tämän tapahtuman kautta. On ollut virkistävää olla mukana luomassa uudenlaista yhteistyökulttuuria julkisen yhteisön ja yritysmaailman välille”, von Schrowe kertoo. Kolmen vuoden kuluttua Päihdeputki-tapahtuman valistuksen tulokset näkee suoraan tilastoista – ja lahtelaisnuorten hampaista. ”Uskoisin, että hampaista pidetään tuolloin parempaa huolta. Tilastoissa näkyy jo viitteitä parannuksista, ja olisi huikeaa olla itse todistamassa tätä aitiopaikalta.” •

21


TeksTi Jenni UUsileHto kuvaT laUra oJa

Matka alkaa Kentältä Kirjava asiakasjoukko kohtaa päivittäin tutut juomabrändit Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Miten nautiskelijat ja kiireiset asiakkaat saadaan viihtymään saman katon alla?

22


C 23


Café Torin vuorovastaavat Nona Korkiakoski ja Vilma Lahtinen palvelevat asiakkaita reippaalla asenteella.

K

äytävä vilisee ihmisiä. Yksi kuorsaa penkillä, joku pinkaisee juoksuun. Viimeisiä matkustajia kuulutetaan lennolle. Ilmassa on selvästi matkalle lähdön tuntua. Helsinki-Vantaan lentoaseman läpi kulkee vuosittain lähes 15 miljoonaa matkustajaa. Yksi vilkaisu ympärille riittää ymmärtämään, kuinka kirjava matkustajajoukko on – kovaääninen lapsiperhe, yksinäinen liikematkustaja, eläkeläispariskunta ja nuoret reppureissaajat. Vähän matkan päässä olevalta non-Schengen-alueelta löytyvät vielä Aasian vaihtomatkustajat ja muut kaukomatkaajat. Täällä, jos missä, juomabrändinkin pitää näkyä. ”Missään muualla kuin lentoasemalla ei voi saada tätä väen kirjoa samaan tilaan”, sanoo Jussi Laakso, SSP Finlandin operaatio- ja markkinointijohtaja. SSP Finland vastaa lentoaseman ravintolatoiminnasta. Valikoimaan kuuluu yli 20 erilaista palvelupistettä: ravintoloita, kahviloita, baareja, pubeja ja loungeja sekä fiinimpään että rennompaankin makuun. Lentoasemalla erityisen tärkeää on tunnistaa erilaisten asiakasryhmien mieltymykset ja juomatavat sekä olla tietoinen alan trendeistä. SSP Finlandin suurin haaste on saada koko kirjava asiakaskunta viihtymään lentoasemalla. Vaikka toiset tulevat lentoasemalle hyvissä ajoin nauttimaan ja

24

kokemaan makuelämyksiä, pitää myös mattimyöhäisille taata nopea mutta laadukas palvelu. ”Tämä on todella vaikea ympäristö, mutta me olemme tässä ammattilaisia”, Laakso sanoo.

Oluen ystävän kantapaikka

Terminaali 2:n käytävällä tulee vastaan toinen toistaan houkuttelevampia näkyjä. On fiiniä viinibaaria, rennompaa sporttipubia, kotoisaa kahvilaa ja näköalaravintolaa, jokaiselle jotakin. Suurin osa lentokentän palveluista löytyy täältä, sillä terminaali 2:n läpi lentää eniten lomamatkaajia. Terminaali 1:n matkustajat koostuvat lähinnä liikematkaajista, ja siellä niin sanottu läpimenoaika on yleensä alle tunti. ”Ihanteellista heille olisi se, jos voisi kävellä suoraan ulko-ovelta lentokoneeseen. Heille lentoasema on kuin bussipysäkki”, Laakso selittää. Terminaali 2:n asiakkaat taas ovat nautiskelijoita, jotka tulevat tietoisesti lentoasemalle hyvissä ajoin kokemaan elämyksiä ja nauttimaan matkalle lähdön tunnelmasta. Poikkeamme lentoaseman omaan, jo legendaksi muodostuneeseen irkkupubiin, The Oak Barreliin. Monelle lentomatkustajalle on muodostunut perinne nauttia tuoppi olutta täällä ennen lentoa.


Täällä, jos missä, juomabrändin piTää näkyä. ”Monille tämä paikka on niin itsestäänselvyys, ettei heidän tarvitse edes sopia, missä tavataan ennen len­ non lähtöä, kun kaikki tulevat automaattisesti tänne”, kertoo Laakso. Pubin sininen julkisivu on kuin suoraan Dublinin katukuvasta. Eikä sisäpuoleltakaan tunnelmaa puutu. Tummanpuhuvassa pubissa on helppo rentoutua ja unohtaa arjen murheet matkan alkua odotellessa. The Oak Barrel on yksi nelihenkisen turkulaisseu­ rueen suosikkipaikoista lentoasemalla. Pariskunnat Aino ja Tapio Kilpi sekä Tuula ja Antero Palaja saa­ puvat mielellään hyvissä ajoin lentokentälle. Heillä on ollut tapana skoolata matka alkaneeksi jo ennen koneeseen nousua. ”Yleensä otamme lasilliset viiniä tai sitten oluet”, Aino Kilpi kertoo. Nyt porukka juo yksimielisesti olutta ennen kuin lomalento Krakovaan starttaa. Olut onkin luonnollinen valinta The Oak Barrellissa, sillä valikoimaa riittää. Suurta oluttynnyriä muistuttavalla tiskillä seisoo pitkä rivi olutpulloja belgialaisista luostarioluista laadukkai­ siin brittialeihin. Valikoimiin on tulossa myös The Oak Barrelin oma olut. Tiskillä olevasta diginäytöstä kiirei­ nen asiakas voi valita jo jonottaessaan omien mielty­ mystensä mukaisen juoman.

Erilainen torikahvila

Vähän matkan päässä olevasta Café Torista löytyy toi­ senlaisia herkkuja. Vitriinit suorastaa notkuvat mehe­ vistä munkkipossuista ja tuoreista mansikkaleivoksista, herttaisia Hartwall Jaffa ­retropulloja unohtamatta. Tämä on siitä erikoinen torikahvila, että täällä eivät lokit pääse häiritsemään ruokailua. Torimaista tunnelmaa luovat tuoreiden leivonnais­

Tuula ja Antero Palaja sekä Aino ja Tapio Kilpi nauttivat oluesta The Oak Barrelissa ennen lennon lähtöä.

SSP Finlandin operaatio- ja markkinointijohtaja Jussi Laakso Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

ten lisäksi seinien tunnelmalliset historiakuvat Helsin­ gin kauppatorilta ja vilkas ihmisvilinä. Suurempaa ruuhkaa ei kuitenkaan ehdi syntyä, siitä huolehtii kas­ salla työskentelevä vuorovastaava Nona Korkiakoski. Korkiakoski palvelee asiakkaita ystävällisesti, mutta reippaalla tahdilla. Hymy ei herkeä hetkeksikään, ja kieli vaihtuu lennosta englantiin aina tilanteen mukaan. Hyvä kielitaito on kansainvälisessä ympäristössä eri­ tyisen tärkeää. Sen tietää myös Korkiakosken työkave­ ri, kaksi vuotta lentoasemalla työskennellyt Vilma Lahtinen. ”Puhun suomea, ruotsia ja englantia. Niillä kyllä pärjää ja sitten voi käyttää käsin kommunikointia apu­ na”, Lahtinen sanoo. Lentoasemalla asioi paljon kiireisiä asiakkaita. Kii­ rettä pyritään helpottamaan muun muassa auttamalla ostopäätöksen tekemisessä erilaisilla digitauluilla. Café Torin tauluissa vilkkuvat suositut combot, eli usean eri tuotteen pakettitarjoukset. Kevyeen lounascomboon kuuluvat salaatti, juoma ja jälkiruoka. Kahvin ja crois­ santin ostaja taas saa yhteishintaan Novelle­vesipullon. ”Rakennamme combot aina sesongin mukaisesti niistä tuotteista, joita muutenkin myydään paljon”, kertoo Jussi Laakso. Vesikampanjat ovat lentoaseman kahviloissa aina

C 25


Heineken pop up -baarissa työskentelevä Maria Virtanen joutuu välillä malliksi, kun turistit käyvät kuvaamassa juomabrändin nimikkobaaria.

takuuvarma hitti, sillä asiakkaat haluavat ostaa vettä lennolle mukaan ja omat vesipullot on viety pois turvatarkastuksessa.

Juomabrändit esillä

Lentoasemalla huolehditaan myös perheen pienempien matkustajien viihtyvyydestä. Yksi lapsille tarkoitetuista leikkinurkkauksista sijaitsee aivan Café Torin vieressä. Se on toteutettu yhteistyössä Hartwallin kanssa ja pirteässä sisustuksessa seikkailevat Novelle Fruity Junior -juomasta tutut mansikka- ja päärynähahmot. Hartwall on SSP Finlandin yksi suurimmista yhteistyökumppaneista, ja monet lentoaseman makunautinnoista onkin rakennettu Hartwallin tunnettujen juomabrändien ympärille. Vain kiven heiton päässä Cafe Torista sijaitsee Restaurant & Deli Fly Inn, jonka yläpuolella on viihtyisä näköalaterassi Lapin Kulta Lounge. Se on kaikille avoinna oleva rentoutumispaikka, jonne voi nousta nauttimaan Delin antimista. Toisinaan lentokentällä tarvitaan myös nopeasti uusia ideoita. Niitä syntyy sekä SSP Finlandilta että Hartwallilta. Näin kävi viime talvena, kun yksi liiketila jäi terminaali 2:ssa tyhjäksi. ”Vuokranantaja kysyi, olisiko meillä mitään ideaa siihen, ja pöytälaatikosta löytyi Heineken pop up -baari”, Laakso kertoo. Portin 27 vieressä sijaitseva kirkkaan vihreä ilmestys oli niin suosittu, että sen vuokrasopimusta päätettiin jatkaa pidempään kuin alun perin oli suunniteltu. 26

Kiireetöntä matkustamista

Helsinki-Vantaa on siitä poikkeuksellinen lentoasema, että täällä kaikki kahvila- ja ravintolapalvelut ovat porttien välittömässä läheisyydessä. ”Täällä ihmiset voivat mennä rauhassa porttialueelle, hengähtää ja nauttia vielä palveluista. Se tuo ihmisille mielenrauhan, kun on lähellä sitä omaa porttia. Se on tietysti kaupallisesti hyvä asia mutta myös asiakkaiden viihtyvyyden kannalta äärimmäisen tärkeää”, Laakso sanoo. Pentti Flink ja Jari Laine ovat valinneet odottelupaikakseen terminaali 1:n Delight-baarin, joka on sopivasti heidän lähtöporttinsa vieressä. Tyylikkäästi sisustetusta baarista odottaisi ensisilmäyksellä saavansa vain kuohuviiniä suurista Freixenet-valotauluista päätellen. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että paikasta on saatavilla monta muutakin juomaa ja lisäksi pientä purtavaa. Flink ja Laine ovat valinneet tuopit olutta kumpainenkin. ”Vaimon kanssa yleensä juomme kuohuviinit ennen lentoa, mutta poikaporukassa otamme oluet”, kertoo Flink. Miehet odottavat lennon lähtöä Kööpenhaminaan, mutta varsinainen päämäärä on Ruotsin Ystad, jossa kulkupeli vaihtuu purjeveneeksi. Lennon lähtöön on vielä tovi, mutta pieni odottelu ei näytä miehiä haittaavan. ”Matkalle lähtiessä ei saa olla kiire. Matka kun alkaa jo täältä lentokentältä”, sanoo Flink. Siitä ei voi olla kuin samaa mieltä. •


TeksTi Petri Forsell kuviTus Katri Nietosjärvi

Kielimuuri alas! viestintää, tuotetietoa ja mainontaa venäjän kielellä. sillä keinolla yhä useampi venäläisturisti saadaan tarttumaan muihinkin suomalaisiin ruokiin ja juomiin kuin maitoon ja loheen.

S

uomeen tehdään vuosittain lähes neljä miljoonaa matkaa Venäjältä. Rahaa turistit käyttävät yli 1,1 miljardia, josta lähes 900 miljoonaa tuoteostoihin ja loput palveluihin. Suuret luvut ja venäläisturistien runsaus monessa kaupungissa hämärtävät hieman sitä tosiasiaa, että vain varsin harva naapurimaan asukas on vieraillut Suomessa. Pietarilaisista 80 prosenttia ei ole ylittänyt lähintä länsirajaa, ja Moskovasta tehdään Suomeen vain parisataatuhatta matkaa vuodessa. Suomea kuitenkin pidetään Venäjällä kiinnostavana kohteena, ja kaikkein varovaisimmissakin arvioissa matkojen määrä kaksinkertaistuu vuosikymmenessä. Jos nykyinen kasvu jatkuu, lisäys on huikeasti suurempi ja 2020-luvulla matkoja tehdään 20 miljoonaa vuodessa. Nykyisin venäläinen turismi keskittyy Etelä-Karjalaan, Kymenlaaksoon, Lappiin ja Helsinkiin, mutta tulevaisuudessa itäturisteja tavataan yhä enemmän myös Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.

Tuppisuun kauppa ei käy

Avain venäläisen matkailijan palveluun on venäjän kieli. Venäjän puhujia on maailmassa liki 300 miljoonaa, joten ei ihme, että sikäläiset turistit ovat tottuneet käyttämään äidinkieltään matkoillakin. Kielisnobeja venäläiset eivät ole: ei-syntyperäistä puhujaa pyritään iloisesti ymmärtämään pienistä virheistä ja puutteista piittaamatta. Turisti tulee ottaa vastaan kielen kautta: hänelle on tarjottava venäjänkielistä viestintää jo ennen kuin raja on ylitetty,

C 27


Hartwallin Pohjois-Suomen aluemyyntipäällikkö Olli Teijonmaa opastaa. ”Venäläisten kanssa pätevät samat lainalaisuudet kuin muidenkin. Parhaiten pärjäävät ne, jotka markkinoivat tuotteitaan venäjäksi.” Teijonmaa ei usko, että suomalaisia tuotteita kannattaa tehdä venäläiseen makuun sopiviksi. Parempi tapa on viestiä venäläisille kuluttajille tuotteiden ominaisuuksista ja antaa heidän löytää mieleisensä. Vuosien mittaan suomalaistuotteet ovatkin käyneet tutuiksi ainakin niille, jotka asioivat Suomessa usein. Teijonmaan mukaan heidän käytöksensä ei juuri eroa suomalaisten kuluttajien käytöksestä, ja suomalaisia virvoitusjuomia pidetään korkealaatuisina ja kansainvälisten merkkien veroisina. Jos ja kun tuotetietoa on alettu jakaa jo ennen rajanylityspaikkaa, sitä tulee olla tarjolla myös sielsiellä, missä tuotteetkin ovat. ”Venäjänkielisessä myymälämainonnassa on tehtävä selväksi, mitkä ovat eri merkkien erot”, Teijonmaa summaa.

Venäläinen tuntee trendit

Lappeenrannan seudulla venäläismatkailijoiden merkitys tunnetaan ja tunnustetaan. Palvelut ovat edenneet pitkälle parin vuosikymmenen takaisesta tilanteesta, jolloin kaupan ulko-ovessa oli tyly lappunen rajoittamassa liian monen venäläisen asioimista yhtä aikaa. ”Nyt haaste on pysyä venäläisten trenditietoisuuden tasalla. Keskimääräinen itäturisti on trendikkäämpi ja innokkaampi kokeilemaan uusia asioita kuin suomalainen asiakas. Ja Foursquare on jokaisella”, Etelä-Karjalan osuuskaupan toimialajohtaja Pertti Timonen vinkkaa. Venäläiset kulutustottumukset poik28

keavat suomalaisista määrän ja laadun puolesta. ”Siideri ja lonkerot eivät oikein satu venäläiseen makuun, ja panimotuotteet ovat hieman outo asia. Perinteisesti olut on mielletty pikemmin virvoitus- kuin alkoholijuomaksi. Peruslagerit maistuvat venäläisille hyvin ja Karjala sekä Lapin Kulta ovat suosittuja merkkejä”, Timonen kertoo.

”Hanaoluissa kylläkin suositaan tummia laatuja. Voisi sanoa, että mitä tummempaa sitä parempaa.” Venäläismatkailijat jakautuvat myös ikäryhmissä karkeasti niin, että vanhempi polvi suosii votkaa juhlajuomana ja nauttii ruoan kanssa Vichyn kaltaista hapokasta ja suolaista kivennäisvettä. Nuorille maistuu olut ja viini, ja jos väkeviin kosketaan ollenkaan, tarjolla pitää


”parhaiten pärjäävät ne, jotka markkinoivat tuotteitaan venäjäksi.”

merkkejä, koska venäläisissä K- ja S-kaupoissa ne mielletään länsibrändeiksi. ”Tarvitaan tuotetietoa siitä, mitä suomalaiset merkit ovat. Mielikuvissa suomalaiset tuotteet ovat laadukkaita, minkä vuoksi niistä voidaan myös maksaa. Kyllä sieltä mahdollisuuksia löytyy”, Timonen sanoo. Venäläisyyteen kuuluu runsas ruokapöytä, mikä näkyy myös ravintoloissa ja kahviloissa. ”Kun suomalainen ottaa kahvin ja pullan, venäläinen ostaa pöytään suolaiset ja makeat, kahvit, teet ja mehut. Rahan käyttö on höveliä ja keskiostokset selvästi suurempia.”

Venäläinen uskoo sanaa

olla laadukasta konjakkia tai viskiä. ”Suomalaiset kevyet kivennäisvedet ovat ehkä yksi oudoimmista tuotteista venäläisille. Vastaavalla tavalla Venäjällä suositut vedet maistuvat suomalaisesta liian suolaisilta.”

Lisää tietoa tuotteista

Venäläisiä kiinnostaa suomalaisuus, ja he etsivät usein juuri suomalaisia tuotteita,

mikä Itä-Suomessa tarkoittaa ennen kaikkea maitotuotteita ja lohijalosteita. Tosin mitä enemmän Suomessa vietetään aikaa, sitä enemmän suositaan suomalaista muissakin tuotteissa. Suomalaiset brändit ovat kuitenkin kovassa puristuksessa kansainvälisten merkkituotteiden ja kauppaketjujen omien merkkien välissä. Laatutietoisimmatkaan matkailijat eivät syrji halpa-

Timonenkin korostaa sitä, että venäläisiä on palveltava heidän omalla kielellään. ”Asiakaspalvelussa on hyvä osata vähintään perussanasto, jota voi täydentää tarvittaessa elekielellä.” Ihmiseltä ihmiselle kommunikaatio toimii vaikka yhteisen kielen pohja on hatara. Mutta kun eteen tulee pullo, tölkki tai muu pakkaus, jonka kirjaimetkin näyttävät oudoilta, tarvitaan tuotetietoa omalla kielellä. matVenäläinen mat kailija luottaa yli kai kaiken maanmiehensä kertomiin kokemuksiin. Jos venäjänkielistä markkinointia ja mainontaa tai edes tuoteselosteita ei ole, parhaatkin suomalaistuotteet ovat tuttavan mielipiteen armoilla. Timonen uskoo, että venäläismatkailu levittäytyy Suomessakin yhä laajemmalle, kun viisumivapaus toteutuu. Silloin ensimmäisenä tulevien trendien haistelijoiden kokemukset luovat maineen, jonka kanssa yritysten on elettävä pitkään. • 29


oluesta TeksTi Hasse Härkönen kuva miika kainu

YksitYiskohdat tekevät tuopin Hanaoluen laatua on helppo parantaa yksinkertaisilla ratkaisuilla. Hartwallin laatupäällikkö valentina Costanzan mukaan hyvin tarjoiltu hanaolut tuo suoraa hyötyä ravintolalle.

S

uomen nuori olutkulttuuri näkyy monessa ravintolassa hanaoluen tarjoilussa. Usein tuopit lasketaan automaattihanasta, jolla ei saada aikaan kunnon vaahtoa, ja asiakkaan palvelu saattaa olla turhan hätäistä. Ravintolan asiakkaatkaan eivät välttämättä tiedä, miltä kunnon tuopillinen maistuu ja näyttää. Valentina Costanza kannustaa ravintoloita satsaamaan hanaoluen tarjoilun laatuun. Perustelu on naseva: ”Jos ensimmäinen oluttuoppi on hyvä ja laadukas, asiakas haluaa ostaa toisen.” Costanzan mukaan kotimaan olutkulttuuri on jo ottanut harppauksia hyvään suuntaan ja hän on vakuuttunut siitä, että jatkossa tarjotaan yhä enemmän huolellisesti tarjoiltuja, laadultaan moitteettomia tuoppeja. ”Suomeen on jo tullut paljon ravinto-

loita, joissa olut on todella laadukasta ja olutvaihtoehtoja on paljon. Sama trendi näyttää jatkuvan, mikä kertoo siitä, että suomalaiset ovat heränneet asian suhteen.”

Vaahto käsikäyttöisellä hanalla

Koko olutkulttuurin muuttuminen on hidasta, mutta yksittäiselle ravintolalle hanaoluen laatuun satsaaminen voi tuoda konkreettisia tuloksia nopeasti. Costanza kertoo Hollannissa tehdyistä tutkimuksista, joissa selvitettiin hanaoluen oikeaoppisen tarjoilun merkitystä asiakkaille. Kun olut tarjoiltiin brändilasista lasinalusen kanssa, peräti 60 prosenttia asiakkaista koki oluen laadukkaaksi. Toisessa tutkimuksessa taas selvisi, että hanaoluen tarjoilun kunnolla hoitava ravintola sai tippejä lähes 70 prosenttia enemmän kuin vertailuryhmä.

Pala Aasiaa

Henrik Lönnqvist & thuy tran

1.

2.

3.

Sushivalikoiman, wasabin ja soijakastikkeen kanssa maistuu Heineken.

Tuhdin, teriyakikastikkeessa tarjotun härän kanssa sopii luonteikas Karjala.

Tähtianisbrûlée, lakritsikastike ja sitrussorbetti nautitaan Happy Joe Cloudy Applen kanssa.

Vinkit antoivat Tokyo 55:n keittiömestari Henrik Lönnqvist ja pääkylmäkkö Thuy Tran.

30

”Jos kaikki on kunnossa, kuluttajat ovat tyytyväisiä”, laatupäällikkö tiivistää tulokset. Costanzan mukaan yksityiskohdat ovat ratkaisevan tärkeitä hanaoluen tarjoilussa. Pienistä paloista muodostuu kokonaisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa. Laadukkaan tuopillisen ainekset ovat yksinkertaiset: olut on tarpeeksi kylmää, lasissa on kunnon vaahto, olut tarjoillaan juuri sille tehdystä lasista, lasin alle asetetaan lasinalunen, ja asiakkaan palvelu on huomaavaista ja kohteliasta. ”Käsikäyttöisellä hanalla lasiin saadaan hyvä vaahto ja juoman laskeva ravintolan työntekijä palvelee asiakasta henkilökohtaisesti”, Costanza sanoo.

omat tarjoilutavat tulossa

Hartwallilla on tehty työtä oluen laadukkaan tarjoilun eteen pitkään ja siihen kiinnitetään paljon huomiota jatkossakin. Heinekenin hanaolut tarjoillaan esimerkiksi Star Serve -laatuohjelman mukaan. Viiden askeleen laatuohjelmassa kiinnitetään huomiota puhtaaseen lasiin, oluen laskemiseen oikeassa kulmassa, ylimääräisen vaahdon leikkaamiseen eli ”skimmaukseen” ja lasinalusen käyttämiseen. Skimmaus pitää oluen raikkaana, ja makuero ilman vaahdon leikkaamista tarjottuun tuoppiin on iso. Laatupäällikkö kehuukin uutta käsikäyttöistä David-hanaa, joka varmistaa oluen oikean tarjoilulämpötilan ja pitää sen tuoreena hyvin pitkään, vaikka juoman menekki olisi vähäistä tai kausivaihtelut suuria. ”Jos ravintola on kiinnostunut siirtymään käsikäyttöisiin hanoihin, mietimme yhdessä mikä olisi juuri sinne paras ratkaisu.” •


Laatupäällikkö Valentina Costanza tietää, miten hyvä tuoppi syntyy.

31


brändin tarina TeksTi Jenni Juntunen kuvaT Jarno Luotonen, Joni MaLMi Ja HartwaLL

RaIkas tuuLI puHaLtaa 140-vuotiaan Lapin Kullan tunnusmerkki on aina ollut raikkaus. Se maistuu oluessa ja näkyy tekemisen meiningissä. tähtäimessä on suomalaisen olutkulttuurin uudistaminen.

L

astataan höyrylaiva kiinnostavilla kotimaisilla yhtyeillä, seilataan viikko Helsingin edustalla ja tehdään risteilystä musiikkidokumentti legendaarisen Saimaa-ilmiö -elokuvan hengessä. Perustetaan kiertävä aurinkovoimalla toimiva ravintola yhdessä suomalaisen huippukokin ja katalonialaisen muotoilijan kanssa. Tuodaan luomuolut ravintolahanoihin ja tehdään lähiruokaa arvostaville erikoisolut, jonka jokaisen pullon syntytarinan voi jäljittää ohrapellolle asti. Siinä muutama esimerkki Lapin Kullan viimeaikaisista yhteistyöprojekteista ja tuoteuutuuksista. ”Lapin Kullan raikkaus ei liity pelkästään itse juomaan. Suomessa syntyy tällä hetkellä paljon uusia ja energisiä start up -yrityksiä ja älyttömän mielenkiintoista kaupunki- ja ravintolakulttuuria. Arvostamme avoimuutta ja eteenpäin katsomista, ja haluamme olla mukana tässä kehityksessä”, Lapin Kullan tuotepäällikkö Pekko Koski kertoo.

Lagerista erikoisoluihin

Kelataan nopeasti 140 vuotta taaksepäin. Lapin Kullan tarina alkoi Torniossa vuonna 1873, kun joukko pohjoisen liikemiehiä, kauppiaita ja virkamiehiä perusti panimon pieneen alle tuhannen asukkaan pitäjään. Torniolaisolut sai

”HaaStaJana on Kiva oLLa, KoSKa Se Laittaa Meidät teKeMään töitä.” 32

1960-luvun alussa nimen Lapin Kulta. Eksoottisella nimellä ja tunturipurojen raikkaalla imagolla varustettu olut tuli pian tunnetuksi ympäri Suomen. Hartwallin omistukseen Lapin Kulta siirtyi vuonna 1980. ”Lapin Kullalla on hieno pitkä historia, josta olemme ylpeitä. Brändin ydin on aina ollut raikkaudessa, suomalaisuudessa, puhtaissa raaka-aineissa ja aitoudessa. Kaikkein tärkeintä meille on itse olut, sen laatu ja nautinnollisuus”, Koski kertoo. Pitkä ikä ei väsytä Lapin Kultaa. Se seuraa tämän hetken oluttrendejä ja suuntaa katseensa rohkeasti tulevaisuuteen. Viime vuosina Lapin Kullan klassikkolager on saanut rinnalleen erikoisempia tuotteita, jotka vastaavat kuluttajien uusiin mieltymyksiin. Lapin Kullan luomuversion ja lähellä tuotettujen Arctic Malt -erikoisoluiden lisäksi markkinoille on tuotu muutamana viime vuonna Tuisku-kausiolut, joka on valmistettu yhteistyössä lahtelaisen Teerenpeli-pienpanimon kanssa. Pintahiivalla valmistettua Lapin Kulta Tuiskua on kulloinkin tehty vain pieni, 80 000 pullon numeroitu erä. ”Tuisku oli ensimmäinen Lapin Kullan luomuolut ja erittäin hieno projekti. Se tehtiin todella pieteetillä, mikä kuvaa hyvin sitä intohimoa, jota Lapin Kullan tekijöiltä löytyy. Panimomestari tutustui suomalaiseen oluthistoriaan ja löysi sieltä idean oluen maustamiseen siankärsämöllä”, Koski kertoo.

Intohimolla ja rohkeudella

Raikas ajattelu näkyy Lapin Kullan tuoteperheen lisäksi brändin yhteistyöprojekteissa. Kosken mukaan Lapin Kulta

Lapin kulta lastasi yhdessä Makian ja Fullsteamin

haluaa olla mukana luomassa aidosti mielenkiintoisia ja uudenlaisia asioita, jotka tarjoavat kuluttajille iloisia yllätyksiä ja hienoja elämyksiä. ”Yhteistyökumppaneitamme yhdistää intohimo ja valtava määrä positiivisen tekemisen henkeä. Sitä löytyy suomalaisesta designista, ruuasta, start up -yrityk-


Aurinkovoimalla toimiva Lapin Kulta Solar Kitchen Restaurant kiersi Suomea loppukesällä ja syksyllä.

kanssa kiinnostavat artistit ja ruoka-, kulttuuri- ja designvaikuttajat höyrylaivaan Full Steam Ahead -kiertueelle.

sistä, vaatemerkeistä ja monesta muustakin paikasta”, Koski kertoo. Tuotepäällikkö uskoo Lapin Kullan viimeaikaisten yhteistyökuvioiden ja uutuustuotteiden kiinnostavan erityisesti kaupunkilaisia nuoria aikuisia. Brändin varsinainen kohderyhmä on kuitenkin laaja: kaikki suomalaiset oluenjuojat.

”Suomalainen olutkulttuuri on pitkään ollut tummaa ja maskuliinista, mutta raikkaiden vaihtoehtojen arvostus kasvaa. Se näkyy esimerkiksi kansainvälisten olutmerkkien suosiona”, Koski sanoo. Lapin Kulta on tällä hetkellä Suomen muihin suuriin olutmerkkeihin nähden haastaja-asemassa. Sen tulevaisuuden

visiona on olla arvostetuin suomalainen lagerolut. ”Haastajana on kiva olla, koska se laittaa meidät tekemään töitä. Emme ole jääneet paikoillemme makaamaan, vaan haluamme yllättää itsemme joka päivä. Uskallamme tehdä asioita, joihin toisilla ei ehkä riitä rohkeutta.” • 33


trendi Colourbox

TeksTi AnnA KAuhAlA Tällä palstalla kerrotaan tulevista trendeistä.

MinttujuoMaa italian Malliin unohda moJitot, nyt juodaan Hugoa! Italialainen kuohuviinidrinkki saa makunsa mintusta, limestä ja seljankukkamehusta ja tuo muiston kesästä syksyn pimeneviin iltoihin.

TrendiKäs Tee

Hugo

1 dl Canti Pinot Grigio Brut Spumantea 1,5 dl Hartwall Vichy Originalia 1–2 tl seljankukkasiirappia mintunlehtiä kahden limetin mehu yksi limetti viipaloituna jäitä

Shutterstock

Murskaa mintunlehdet isoon viinilasiin. Lisää seljankukkasiirappi ja kuohuviini, limetinmehu, Vichy ja jäät. Sekoita ja koristele mintunlehdillä.

Jo muinaisessa Kiinassa se tiedettiin, teenjuonti on tarkkaa puuhaa. Teeseremoniat olivat taidetta, eikä teetä tosiaankaan vain kulautettu kurkkuun. Nyt teellä hifistellään taas. Trendiväki suuntaa teehuoneisiin, osallistuu teen maisteluihin ja keittää sen suodatettuun veteen. Terveysvaikutuksistaan tunnettu ihmejuoma ei tule enää pussissa, eikä se ole nykyään vain mummojen ja joogien suosiossa. Teehuoneissa vierailevat nyt eniten kolmikymppiset miehet. Valkoista, punaista, vihreää vai kenties sinivihreää? Kaikkea löytyy, mutta viisas tietää, että tee on kausituote. ”Tee on parhaimmillaan, kun sitä nautitaan vuodenajan mukaan. Mistään mistä ei ilmoiteta sato-aikaa tai -paikkaa ei kannata maksaa”, Miia Suominen Teehuone Pienestä Kilpikonnasta summaa.

Kaikin tavoin parempi Parhaat tuotteet ovat nyt kaikkea: ekologisempia, toimivampia ja kauniimpia kuin kilpakumppaninsa. Tulevaisuuden ekotuotteiden käyttö tai pelkkä olemassaolo hyödyttää ihmisiä ja ympäristöä. Hyvän tekeminen kuuluukin yhä useamman yrityksen arvoihin. Osa Mexico Cityn sairaalasta on esimerkiksi suunniteltu tuhoamaan kemikaaleja ympäröivästä ilmasta. Monet rakennukset ympäri maailmaa tuottavat jo enemmän energiaa kuin käyttävät, ja Perussa on kehitetty mainostaulu, joka valmistaa ilmasta juomavettä. trendwatching.com

Mehukasta Mansikoita, appelsiini, pari porkkanaa ja kauramaitoa. Tai mustikoita, avokadoa, sellerinvarsi ja banaani. Smoothie näyttää juuri siltä kuin juojansa, oli kyseessä sitten kahvilassa surautettu välipala tai mukaan napattu terveellinen herkku. Maailmalta rantautuneiden juomien suosio on helppo ymmärtää, sillä samassa paketissa tulevat parhaimmillaan vitamiinit, proteiinit ja hyvät rasvat. Ei ihme, että smoothiebaarien lisäksi nykyään löytyy jo mehuterapeuttejakin.

Hetkessä ”Suosittelen käymään keväällä auenneessa Hakaniemen rannan kulttuurisaunassa, joka on ensimmäinen Helsinkiin avattu uusi yleinen sauna viiteenkymmeneen vuoteen. Saunan ovat suunnitelleet Tuomas Toivonen ja Nene Tsuboi, jotka myös pyörittävät sitä. Hyvät löylyt, ekologisesti tehokas sauna ja miellyttää myös silmää. Seuraavaan numeroon haastan antamaan oman trendivinkkinsä lakimiehemme Hanna Siveniuksen!” kulttuurisauna.fi

Ossi Ahto, Heinekenin tuotepäällikkö

34


kurkistus TeksTi irene easton kuva junnu lusa Tällä palstalla kurkistetaan Hartwallin toimintaan.

Juomakauppa kainalossa. se ei ole unelma vaan fakta: 24-tuntia vuorokaudessa auki oleva juomien tilauspalvelu, jota voi käyttää missä vain, millä tahansa päätelaitteella tablettia ja älypuhelinta myöten. Hartwallin juomanetti läpikäy uudistuksia ja palvelee syksyn myötä entistä mobiilimmin ja joustavammin. ”juomanetti on rakennettu muutama vuosi sitten, eli on aika uudistua. Haluamme parantaa sen teknologisia ominaisuuksia, käytettävyyttä ja ulkoasua vastaamaan nykypäivän tarpeita. lopputulos tulee olemaan kaikin puolin raikkaampi ja selkeämpi”, Hartwallin asiakaspalvelupäällikkö Sami Höylä kertoo. sisukset juomanetissä ovat edelleen tuttua laatutavaraa: palvelusta voi tilata samalla kertaa kaikkia Hartwallin ja Hartwa-traden juomia.

35


Profile for Otavamedia OMA

Point 3/2013  

Point 3/2013