a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

2:2013

Lehti hartwallin asiakkaille

Alkoholin mielikuva­ mainonta

Katoaako olut urheilutapahtumista?

TUTKIJAT KULUTTAJIEN KANNOILLA ••• TÄYDELLISTÄ TUOPPIA METSÄSTÄMÄSSÄ

RADLER ON TÄÄLLÄ!

Mietojen juomien eturintamassa uutta: jaffa super appelsiini, upcider kuiva granaattiomena... s. 16-19


pääkirjoitus

Ei sanoja vaan tekoja Tässä lehdessä pureudutaan kuumaan puheenaiheeseen: ­alkoholimainonnan tulevaisuuteen Suomessa. Kerromme, miten me teemme vastuullista mainontaa ja kuinka osallistumme valistukseen paremman alkoholikulttuurin puolesta muun muassa yhteisellä kampanjalla Vanhempainliiton kanssa. Lehden sivuilta voit lukea myös täydellisen tuopin metsästyksestä sekä kuluttajille suunnatusta olut ja ruoka Makuparikilpailustamme. Kannustamme uusien makuelämysten löytämiseen: kun olut nautitaan ruoan kera, määräkin pysyy kohtuullisena. Rakentamalla laadukasta olutkulttuuria ohjaamme juomakulttuuria vastuullisempaan suuntaan. Vastuullisena yrityksenä haluamme olla osa paikallisyhteisöämme ja yhteiskuntaa. Olemme ylpeitä siitä, että saamme olla mukana tukemassa yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti ­tärkeää Uusi Lastensairaala -hanketta. Tässä numerossa esitellyt teot ovat esimerkkejä konkreettisista saavutuksista kohti tavoitettamme olla Suomen vastuullisin juomatalo. Vastuullisuus ei ole meille erillinen projekti, jolla on alku ja loppu, vaan se liittyy kaikkeen tekemiseemme. Vastuullisuusasioissa kehitämme toimintaamme pitkäjänteisesti. Emme epäröi ottaa esille vaikeitakin kysymyksiä ja tehdä vielä enemmän. Viime vuoden saavutuksista ja ­tavoitteistamme kerromme pian julkaistavassa vastuullisuusraportissamme. Yksi vastuullisuusteoistamme on käsin kosketeltava: tämän Point-lehden hiilijalanjälki on entistä ­pienempi. Lehden paperi on ­vaihdettu huokoisempaan ja ­ekologisempaan, ja painotyöllä on Joutsenmerkki. Pekka Lindroos johtaja, lakiasiat & ­yhteiskunta­suhteet Hartwall

2


sisältö 2:2013 16

Jaffa super Appelsiini ja muut kauden uutuustuotteet.

22

27

Tuopeista on moneksi

Tutkijat ­ alapoliiseina s

Täydellistä olutnautintoa etsimässä.

Mitä kuluttajat haluavat?

Tässä lehdessä myös:

04 ⁄ pinnalla Kauden Makupari, kesän tapahtumat, uusi Happy Joe -ravintola. 10 ⁄ alkoholimainonta Valistusta ja yhteistyötä. 20 ⁄ ANNE BERNER Uutta lastensairaalaa rakentamassa. 30 ⁄ uudenlainen olut Foster's Radler on virkistävä uutuus. 32 ⁄ klassikkojen klassikko Pula-ajan lapsesta Suomen arvostetuimmaksi virvoitusjuomaksi. 34 ⁄ Trendit nyt Uutta elämää, pieniä palveluksia ja Noora Pöyhösen vinkki. 35 ⁄ kurkistus Näin syntyy etiketti.

Point Oy Hartwall Ab:n asiakaslehti  Päätoimittaja Hanna Leppäniemi   Toimitusneuvosto Maija Ankkuri, Leena Koskinen, Maria Malila, Noora Pöyhönen & Petra Tuulos Toimituksen osoite Oy Hartwall Ab, PL 200, 00371 Helsinki, point@hartwall.fi Lehden toimitus Alma 360  Tuottaja Irene Easton  Toimitussihteeri Anna Kauhala   Ulkoasu Andreas Johanson, Mika Soikkeli (AD) Kuvatoimittaja Anna ­Keski-Kohtamäki   Kannen kuva Miika Kainu  Kannen kuvauspaikka Pelagon pyöräverstas Helsingissä  Pekka Lindroosin kuva Hartwall  Paino PunaMusta  Painos 15 100  Seuraava lehti ilmestyy

441 619 Painotuote

PEFC/02-31-151

Hartwall kunnioittaa ympä­ ristöä kaikessa toiminnassaan. Point painetaan Suomessa kasviöljypohjaisilla väreillä entistä ekologisemmalle paperille.

­syyskuussa 2013

3


pinnalla Tekstit Linda Finell, Jenni Juntunen ja anna kauhala

Nautivastuullisesti.fi ­vetää väkeä Pienpanimo- ja erikoisoluet ovat Suomessa suositumpia kuin koskaan ennen, mutta oluen ja ruoan yhdistäminen kiinnostaa kaikkein eniten. Hartwallin avaama Nautivastuullisesti.fi-sivusto levittää sekä vastuullisen nauttimisen viestiä että kulinaarista ilosanomaa. Alkuvuonna lanseeratun sivuston Makupari-kilpailu onkin osoittautunut supersuosituksi. Se keräsi pelkästään kahden ensimmäisen viikon aikana lähes neljäsataa makuparia. Kuluttajille suunnattu kilpailu kannustaa jakamaan oman makupariehdotuksen, jossa ruoan kanssa nautitaan olutta, siideriä tai lonkeroa. Ehdotusten kirjo on laaja aina karitsan sisäfileen ja Happy Joen, lohipastramin ja Lapin Kullan sekä salmiakin ja Murphy’s Irish Stoutin yhdistelmiin. Kilpailun suosio kielii asennemuutoksesta ja muuttuneesta suhtautumisesta panimojuomiin ja olutkulttuuriin. Vielä pari vuosikymmentä sitten olut miellettiin lähinnä saunamakkaran tai simppelin mökkigrillailun kaveriksi. Viimeisten viiden vuoden aikana olutkulttuuri on kehittynyt ja määrän sijaan kuluttajat ovat alkaneet arvostaa laadukasta olutnautintoa. ”Kuluttajien kiinnostus kokeilla erikoisempia oluita ja kansainvälisiä tuontioluita on kasvanut viime vuosina, samoin pienpanimotuotteiden määrä”, kertoo oluiden markkinointipäällikkö Meri ­Vainikka.

Laatua kohtuudella

Hartwallilla kasvaneeseen erikoisoluiden kysyntään on vastattu muun muassa viime vuonna lanseeratuilla Lapin Kulta Arctic Malt -tuotteilla. Laadukkaiden ­ruoka- ja seurusteluoluiden valmistus ei siis jää vain pienpanimoiden tehtäväksi. Erikoisoluiden kyljessä suosiotaan ­kasvattavat myös matalan alkoholipitoisuuden oluet. Viime kesänä Hartwall toi hyllyille Sininen 3,5 % -oluen, ja tämän

4

kesän uutuus on kahden prosentin ­vahvuinen, virvoitusjuoman ja oluen yhdistävä juomasekoitus Foster’s Radler. Miedommat juomat sopivat erinomaisesti janojuomaksi ja kuuman kesäpäivän virkistäjäksi. Olutkulttuurin kehittymisellä on merkitystä sekä panimoteollisuudelle että kuluttajille. Monipuolisesta valikoimasta on helppo kokeilla erityylisiä juomia ja yhdistää niitä sopiviin tilanteisiin. Laatu­ oluita nauttimalla määräkin pysyy helpommin kohtuullisena. ”Me Hartwallilla uskomme, että olutkulttuurin kehittyminen vie kulutusta vastuullisempaan suuntaan. Kannustammekin kaikkia ’laatu ennen määrää’ ­-ajatteluun”, Vainikka sanoo. Vaikka olut on Suomessa otettu osaksi ruokanautintoja, on tavassamme käyttää olutta hänen mielestään vielä potentiaalia kehittyä. ”Euroopan muihin maihin verrattuna olutkulttuurimme on yhä alikehittynyt.” Hartwall kannustaa tulevaisuudessakin oluen ja ruoan ennakkoluulottomaan yhdistämiseen. Makupari-kisa on käynnissä Nautivastuullisesti.fi-sivustolla ­jatkuvasti, ja paras makuyhdistelmä ­palkitaan neljä kertaa vuodessa. Kaikissa juomapakkauksissa muistu­ tetaan ­vastuullisesta nauttimisesta ­Nautivastuullisesti.fi-merkinnällä.

määrän sijaan ­kuluttajat ovat ­alkaneet ­arvostaa laatua.


pinnalla Karjala kiekko­ leijonien tiimissä Karjala on viime vuoden tapaan esillä jääkiekon MM-kisoissa. Brändi toimii kisojen kansallisena sponsorina ja on esillä kisapaikoissa sekä myynnissä kisojen virallisena oluena. Kevään aikana Karjalan Facebook-sivuilla arvotaan kiekkofanien kesken yhteensä 30 kahden hengen lippupakettia Suomen otteluihin. Kisoissa näkymisen lisäksi Karjala on tuttuun tapaan esillä maajoukkueen pääyhteistyökumppanina.

Grillikesän ­paras makupari Koemaistaja-ruokablogin Anna Keski-Kohtamäen vinkki Lapin Kulta Arctic Malt Pilsin ja kesän ­grilliruokien lisäkkeeksi on minttuinen vesimelonifetasalaatti.

Kansainvälisen tason ideoija Hartwallilla todella osataan luoda uutta. Tuoreen listauksen mukaan yhtiö sijoittuu nimittäin innovaatioasteellaan viidenneksi kaikkien Heineken-maiden joukossa. Uusilla innovaatioilla halutaan ennen kaikkea vastata kuluttajien tarpeisiin, ja Hartwallin tutkimustiimi tekee paljon töitä selvittääkseen, minkälaisia tuotteita markkinoilla kaivataan. Kuluttajia on esimerkiksi kutsuttu mukaan itse innovaatioprosessiin, mutta myös jokaista hartwallilaista rohkaistaan osallistumaan ideoimiseen. Koskaanhan ei tiedä, mistä seuraavan menestystuotteen alkukipinä lähteekään.

Vesimeloni-fetasalaatti mintulla (4-6 hengelle) 1/2 vesimeloni 1 paketti laadukasta fetajuustoa puntti minttua

Koverra lusikalla vesimelonipaloja ja kuutioi ne. Siirrä melonit kulhoon. Paloittele feta ja revi mintun lehdet, lisää ne kulhoon. Sekoita. Tarjoile salaatti meloninkuoressa esimerkiksi grillatun lihan kanssa.

Valitse sopiva kuohuva kesään

Päivi Anita Ristell

Lisää ­herkullisia reseptejä osoitteessa koemaistaja.fi.

Kevät ja kesä ovat juhlien ja kuohujuomien aikaa. Tiesitkö, että kuohuviinit sopivat kilistelyn lisäksi myös ruokajuomaksi? Kokeile vaikka seuraavia: Freixenet Carta Nevada on hedelmäinen ja puolikuiva cava, joka sopii juotavaksi antipastojen ja muiden pikku purtavien kanssa. Freixenet Cordon Negro on kuiva ja erittäin hapokas. Se on loistava valinta esimerkiksi paistetun kuhan ja kanaruokien seuraksi. Freixenet Cordon Rosado Brut on erinomainen kuohuviini terasseille sekä oiva salaattiruokien seuralainen. Besserat de Bellefon Cuvée des Moines -samppanjat sopivat nautittavaksi läpi aterian. Erityisen hyviltä ne maistuvat kanan ja vähärasvaisen kalan kanssa. Viini- ja ruokavinkit antoi Hartwa-Traden tiimi.

5


pinnalla

Kuuma ­tapahtumakesä Hartwall on mukana yli 50 kesätapahtumassa ympäri

Plugi

Suomea. Kuvittele auringon lämmittämä juhla-alue, ­iloiset ihmiset ja kädessä kylmä Jaffa, raikas Foster’s Radler tai omenainen Happy Joe – oikean tunnelman voit löytää muun muassa seuraavista tapahtumista: • Saaristo Open -musiikkifestivaali Kaarinassa 14.–15.6. • Juhannus on Rock 20.–22.6. ja Iskelmäfestivaali 27.–29.6. Himoksella • Tammerkosken Sillalla 28.6.–6.7. • Seinäjoen Tangomarkkinat 10.–13.7. • Hyvinkään Asuntomessut 13.7.–11.8. • Tall Ship Race Helsingissä 17.–20.7. • Suopotkupallon MM-kisat Puolangalla 19.–20.7. • Kotkan Meripäivät 25.–28.7. • Flow-festivaalit Helsingissä 7.–11.8.

6


pinnalla Ville Loponen on iloinen saadessaan olla mukana Happy Joen tarinassa.

Uusi pikaruokakumppani

Mikko Käkelä

Vuoden alussa Hartwall sai uuden merkittävän asiakkuuden ScanBurger-pikaruoka­ ketjusta. ”Emme aiemmin ole olleet kovin vahvalla panostuksella mukana fast food -katego­ riassa, joten uusi sopimus on tärkeä. Ravintoloissa näkyvyyden rakentaminen onnistuu uskottavasti, sillä ne ovat paikkoja, joissa asiakas kohtaa tuotteen aidosti”, myyntipäällikkö Rea Valkonen kertoo. Keulatuotteena ravintoloissa on Pepsi, jonka ilme näkyy niin mukeissa, menutauluissa kuin työasuissakin. Yhteistyö on nähtävillä jo suurimmassa osassa ScanBurgereita, ja tavoitteena on saada kaikki noin sata pistettä kevään aikana yhtenäisen ilmeen mukaisiksi. Tähän asti Hartwallin merkittävin fast food -asiakas on ollut Rolls, jonka kanssa solmittiin vastikään uusi viisi­ vuotissopimus.

Happy Joe sai oman ravintolan maamattomissa mutta harkituissa yksityiskohdissa”, kertoo myyntiedustaja Ville Ilanko Hartwallilta. Vastaavia brändin ilmettä toistavia ravintoloita tai niiden osia on toteutettu muillekin Hartwallin brändeille Suomessa. Ravintolan konseptointi tietyn tuotteen henkeen tehdään aina yksilöidysti sekä brändin että ravintolan erityispiirteet huomioon ottaen. ”Kun juttelimme uudesta paikastamme tuttujen hartwallilaisten kanssa, tajusimme, että Happy Joe voisi olla sopiva brändi meille. Korkealaatuinen siiderimerkki tuntui turvalliselta valinnalta. On myös hienoa olla mukana tällaisen voimakkaan brändin kasvutarinassa”, kertoo Ville Loponen, toinen ravintolan omistajista.

Hartwall-uutisia

Helmikuun lopulla Helsingin Pursimiehenkadulla avasi ovensa Suomen ensimmäinen ja vielä nimetön Happy Joe ­-konseptiravintola, joka tarjoaa asiak­ kailleen puhtaista ja kotimaisista raakaaineista valmistettua ruokaa lounaasta iltamyöhään. Noin sadan asiakaspaikan tilassa siideri­brändi osuu silmään harkituissa yksityiskohdissa. Sen ilme toistuu baarijakkaroissa ja kabinettien seinissä, ja kylmäkaapissa on tietysti koko tuoteperhe edustettuna. Ruokalistalta löytyy puolestaan annos, jossa Happy Joeta on käytetty vasikanposkea maustavassa kastikkeessa. ”Tarkoituksena oli tuoda Happy Joe juuri tänne istuvalla tavalla esille, huo-

Helsingin kesä & Hartwall Helsingin kantakaupungissa terasseista ei ole pulaa, ja tulevana kesänä monella niistä voi nautiskella Hartwallin juomia. Mbar keskustaterasseineen on uusi asiakas, ja sen iloisessa tunnelmassa voi nauttia vaikkapa huurteisen Heinekenin tai aidon lonkeron. Tarjolla on täyskattaus Hartwallin juomia, joten valinnanvaraa nautiskelijoille löytyy. Kivinen kantakaupunki saa piristystä toukokuun alussa, kun Töölössä sijaitsevan Korjaamon sisäpihan terassi muuntuu vihreäksi Happy Joe -keitaaksi. Aurinkoista meksikolaistunnelmaa puolestaan tarjoaa Iso Roobertinkadulla sijaitsevan Bar Llamasin Solterassi.

7


pinnalla Luomu yhä ­suositumpaa

23 %

Suomalaisista kuluttajista 23 % ilmoittaa käyttävänsä luomutuotteita vähintään kerran viikossa. Viime vuonna luomutuotteiden myynti kasvoi noin viidenneksen edellisvuoteen verrattuna. Lähde: Pro Luomu ry.

Heineken vie Champions-­ liigan finaaliin Jalkapallofaneille avautui kevättalvella ennen kokematon mahdollisuus,

”Luomuviinien suosio on kasvussa niin ravintoloissa kuin Alkossakin. Viime vuonna luomun osuus Alkon viinimyynnistä oli noin kuusi prosenttia. Myös HoReCapuolella asiakkaiden kiinnostus luomuviineihin on kasvanut, ja yhä useampien ravintoloiden viinilistoilta löytyy luomuvaihtoehtoja. Hartwa-Trade vastasi ­kasvaneeseen ­kysyntään tuomalla valikoimaansa ­alkuvuodesta 11 uutta luomuviiniä: sekä punaista, ­valkoista että kuohuvaa.” Hartwa-Traden ­markkinointipäällikkö ­Marianne Godenhjelm

8

kun Heinekenin kuluttajakilpailu oli käynnissä K-Supermarketeissa. Heinekenin 8-packien ostajilla oli helmi–maaliskuun ajan mahdollisuus osallistua kilpailuun, jonka pääpalkintoina oli viisi lippua Champions-liigan finaaliin ja Heinekenin järjestämään VIP-tapahtumaan Lontoossa. ”Palkinto on todella ainutlaatuinen, sillä itse finaalin lisäksi voittajat pääsevät käytännössä Heinekenin vieraiksi kahden päivän ajaksi. VIP-viikonloppuun on kutsuttu kourallinen Heinekenin tärkeimpiä vieraita ympäri maailman”, kertoo Heinekenin tuotepäällikkö Ossi Ahto. Vastaavanlaisia kuluttajakilpailuja on olutmerkeillä järjestetty monesti aiemminkin, mutta tällä kertaa palkinnon laatu on selkeästi jotakin, mitä ei rahalla saa. Heineken on toiminut UEFA:n Champions-liigan sponsorina jo vuodesta 1994, ja tämänhetkistä sopimusta on jatkettu vuoteen 2015 asti.

Pullojen  hiilijalanjälki pienenee Hartwallin virvoitusjuomien ja hiilihapotettujen vesien pullomuotoilu yhtenäistyy kevään aikana. Uuteen puolen litran pulloon käytetyn muovin määrä vähenee vuodessa jopa 50 tonnilla, ja pakkausten hiilijalanjälki pienenee noin 11 prosenttia tuotettua ­litraa kohden. Pullouudistus koskee puolen litran Novelleja, ­Hartwall Vichy Originalia, Fenixiä ja Limonadi-­ perhettä. Samojen tuotteiden 1,5 litran pulloihin uudistus toteutettiin jo viime kesänä.


Stevia on tullut ­jäädäkseen Luonnollisesti kevyet Hartwall Jaffa Super Veriappelsiini ja Hartwall Jaffa Super Sitrus olivat Suomen ensimmäiset steviamakeutetut virvoitusjuomat. Uudesta makeuttajasta on nyt parissa ­vuodessa tullut kuluttajille tuttu asia, ja markkinoille on alkanut virvoitusjuomien lisäksi ilmestyä muitakin steviatuotteita. ”Alkuun steviaa nähtiin melkeinpä vain virvoitusjuomissa, mutta nyt tuotetyy­ peissä on jo vaihtelua”, toteaa elintarvike­ asiantuntija Mari Jääskeläinen Elintarvike­ teollisuusliitosta. Jääskeläisen mukaan suurimpia yksit­ täisiä tuoteryhmiä, joissa steviaa on käy­ tetty, ovat jogurtit ja pöytämakeuttajat. Sillä makeutetaan myös esimerkiksi mehukeittoja, karkkeja ja suklaata, sekä uusimpana lonkeroa – Hartwall edellä­ kävijänä tässäkin. Kuten muidenkin makeutusaineiden,

Jaffa-ilottelua ­huvipuistoissa hartwall on solminut pääkumppa­

nuustason yhteistyösopimuksen Linnan­ mäen huvipuiston toiminnasta vastaavan Lasten Päivän Säätiön kanssa. Yhteistyön myötä Hartwall lähtee vahvasti tukemaan Linnanmäkeä ja lastensuojelutyötä. Lisäksi Hartwall aloitti keväällä ­yhteistyön kahden vastikään avatun ­sisä­huvipuiston, Lempäälän IdeaParkissa sijaitsevan ­Funparkin sekä Ruoholahden ostos­keskukseen avatun SnadiStadin, kanssa. Huvipuistoissa näkyy erityisesti ­Hartwall Jaffan iloinen ilme. Yhdessä huvipuiston riemujen kanssa Jaffa on siis luomassa iloisia lapsuusmuistoja tenaville, mutta myös vanhemmat voivat palata omiin Jaffan makuisiin muistoi­ hinsa huvittelun seuraamisen lomassa.

Peter Forsgard

pinnalla

myös steviakasvista uutetun makeutus­ aineen käyttöä ohjaa tarkka lainsää­ däntö. Käytön ehtona on muun muassa se, että tuotteen energia- tai sokeripitoi­ suutta on vähennetty 30 prosenttia alku­ peräiseen verrattuna. Uuden makeuttajan käyttäminen on myös melkoisen haasta­ vaa. ”Steviaa ei voida käyttää makeutuk­ seen ilman vankkaa ammattitaitoa. Kulut­ tajat kyllä huomaavat, jos sen annoste­ lussa pilkku on siirtynyt yhdenkin pykälän väärään suuntaan.” Hartwallilla steviaa testattiin pitkään en­nen ensimmäistä tuotelanseerausta, ja kun EU salli steviakasvista uutetun ma­keu­tusaineen elintarvikekäytössä joulu­ kuussa 2011, Hartwall oli heti liikkeellä. Ensimmäisiä Jaffa Supereita on seuran­ nut joukko muita steviamakeutettuja Hartwallin virvoitusjuomia ja vesiä.

Hyviä uutisia! Pointin lukijatutkimukseen saatiin vastauksia ympäri Suomen. Lehti sai kiitosta muun muassa siitä, että se pitää lukijat juoma-alan hermolla. Lisäksi monet kokevat saavansa jutuista vinkkejä omaan työhönsä ja yritystoimintaansa. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kolme tuotekassia, jotka on postitettu voittajille Haapaniemelle, Turkuun ja Imatralle. Kiitos kaikille vastanneille arvokkaasta avusta lehden kehittämiseen! Toinen positiivinen uutinen tuntuu konkreettisesti kädessäsi. Hartwall ottaa ympäristön huomioon kaikessa toiminnassaan, ja Pointin paperi on vaihdettu huokoisempaan ja ekologi­ sempaan. Lehti painetaan kasviöljy­ pohjaisilla väreillä, ja painotyöllä on Joutsen-, PEFC- ja ISO-9001- sekä ISO-14001 -ympäristömerkit.

9


Totuus ­ alkoholi­mainonnasta 10


Teksti Meri Eskola Kuvat KAI WIDELL JA LEHTIKUVA

Suomessa kohistaan ­mahdollisesta alkoholilain muutoksesta, joka saattaisi viedä oluttarjoilun urheilutapahtumistakin. Mitä tästä kaikesta oikein pitäisi ­ajatella? Onko mainonta kaiken pahan alku ja juuri?

A

lkoholin mielikuvamainonta on nyt kuuma puheenaihe suomalaisessa yhteiskunnassa, sillä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee esitystä alkoholilain kokonaismuutoksesta. Joidenkin kannanottojen mukaan alkoholimainonta pitää kieltää kokonaan. Toisten mielestä mainonta ei ole kaiken sen takana, mitä mahdollisesti halutaan yhteiskunnassa muuttaa. Hartwallin markkinointijohtaja ­Ann-Mari Hämäläisen mukaan yhtiön alkoholimainonnassa ei ole kyse ensi­ sijaisesti myynnin kasvattamisesta, vaan kilpailusta markkinaosuuksista ulkomaisten yritysten kanssa. ”Meille on tärkeää, että pysymme kansainvälisessä kilpailussa mukana. Näin kotimaiset tuotteet pysyvät myynnissä ja niiden valmistus Suomessa. Pyrimme siihen, että kuluttajat arvostavat tuotteitamme jatkossakin”, hän ­kertoo. Useiden asiantuntijoiden mielestä on todennäköistä, että mikäli kotimaisilta alkoholituotteilta kielletään mainonta, ulkomaiset yhtiöt saavat siitä merkittävää kilpailuhyötyä. Tällöin alkoholimainonta siirtyy mitä todennäköisimmin valvomattomille alueille, kuten 11

C


”Tutkimme paljon suomalaisia ­kuluttajia. Haluamme tietää, mitä he arvostavat, jotta ­brändimme vastaavat heidän toiveitaan. Mainonta on yksi työväline, jolla tuote voidaan esitellä kuluttajalle ja saada pysymään mielessä.”

sosiaalisen median viidakkoon ja kaape­ litelevisiokanaville.

Valistusta kiellon sijaan

Hartwall ei näe alkoholimainonnan täyskieltoa tarpeellisena, sillä se panos­ taa kaikessa toiminnassaan vastuullisuu­ teen ja osallistuu valistukseen parem­ man alkoholikulttuurin puolesta muun muassa yhteisellä kampanjalla Vanhem­ painliiton kanssa.

12

Markkinointijohtaja muistuttaa, että mainonta on pieni osa uusien tuotteiden julkaisua. Suuri osa työstä tehdään jo suunnittelupöydällä, missä mietitään muun muassa tuotteiden vastuullisuutta. ”Uusien tuotteiden julkaisua on edel­ tänyt pitkä prosessi, jonka aikana on mietitty tuotteen peruslupausta, pak­ kausta ja esillepanoa. Tutkimme paljon suomalaisia kuluttajia. Haluamme tie­ tää, mitä he arvostavat, jotta brändim­ me vastaavat heidän toiveitaan. Mai­ nonta on yksi työväline, jolla tuote ­voidaan esitellä kuluttajalle ja saada pysymään mielessä.” Hämäläisen mukaan mainonta on vain osa kokonaisvaltaista markkinointi­

toimenpiteiden suunnittelua ja toteutus­ ta. Esimerkiksi kesällä julkaistava uusi Upcider-siideri kehitettiin yhdessä koh­ deryhmän kanssa: heitä haettiin mukaan tuotekehittelyyn Facebooksivun avulla. ”Sen lisäksi, että haluamme tehdä asioita vastuullisesti, haluamme tehdä niitä myös läpinäkyvästi. Suomalaisille kuluttajille tuotteen alkuperä alkaa olla yhä tärkeämpi. Uudessa Lapin Kulta Arctic Malt -oluessamme alkuperä on niin näkyvä ja jäljitettävä, että kerrom­ me kaiken oluen matkasta pellolta pul­ loon ohramaltaan viljelijän ja panimo­ mestarin nimeä myöten”, Hämäläinen kertoo. Tämän lisäksi Hartwallin laki- ja vas­ tuullisuusasioiden johtaja, juristi Pekka Lindroos tarkistaa ennakkoon kaikki mainokset. Sen jälkeen ne lähetetään panimoalasta taloudellisesti riippumat­ toman ennakkotarkastuslautakunnan tutkittavaksi. Ensimmäisen toimintavuotensa 2012 aikana lautakunta tarkisti koko Suomessa yli sata alkoholi­ mainosta, joista se hylkäsi neljä prosenttia. Myös yksi Hartwal­ lin mainos palasi tarkastuksen seurauksena takaisin suunnitte­ lupöydälle. ”Omasta tarkistuskäytännös­ tämme on se hyöty, että kaikki yhtiössämme ajattelevat asioista samalla tavalla. Vastuullisen mai­ nonnan ajatus pysyy mielessä eikä ohilaukauksia juuri synny. Vaikka oma tarkastuskäytäntömme on hyvä, niin ennakkotarkastuslauta­ kunnalla on kuitenkin tärkeä portin­ vartijan rooli”, Lindroos summaa. •


Yhteinen huoli ­lapsista Vanhempainliitto näkyy nyt katukuvassa alkoholikampanjalla, jonka toinen yhteistyökumppani on Hartwall. Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttilan mukaan panimoalan yritys voi hyvin olla heidän yhteistyökumppaninsa, sillä kyseessä on jaettu huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista. ”Kun eroavat kannat panimoteollisuuden kanssa on tunnistettu, voimme keskittyä osuuteen, jossa meillä on yhteistä ajattelua. Puhumme sitä paitsi laillisesta elinkeinosta. Meidän pitää kunnioittaa yrittäjyystyötä ja elinkeinotoimintaa, jota toinen tekee, vaikka ajattelemme, että heidän liiketoimintansa rajat voisi muuttaa hyvin kapeiksi lainsäädännöllä.” Kampanjan tavoitteena on tukea vanhempien kasvatusvastuuta ja synnyttää sopimisen kulttuuria, jossa vanhemmat voivat yhdessä keskustella, millaisia rajoja lapsille pitäisi asettaa. ”Vapauksien kartta on hyvin suuri, ja nyt pitää keskustella, mitä vapauksia voi rajoittaa. Vaatii rohkeutta olla aikuinen, myös yhteiskunnalta. Rohkeus on jokaisessa vanhemmassa, joka rakastaa lastaan”, Kurttila uskoo.

”Meidän pitää kunnioittaa ­yrittäjyystyötä ja elinkeino­ toimintaa, jota toinen tekee, vaikka ajattelemme, että heidän ­liiketoimintansa rajat voisi muuttaa hyvin kapeiksi lain­ säädännöllä.” 13

C


Itsesääntely toimii hyvin Mainostajien Liiton toimitusjohtaja, juristi Ritva Hanski-Pitkäkoski ei pidä suomalaisen alkoholilain muuttamista nyt järkevänä, sillä Euroopan unionissa on meneillään paljon Suomeenkin vaikuttavia alkoholimainonnan sääntelyesityksiä, kuten esimerkiksi EUkomission alkoholistrategia. Mainonnan itsesääntely toimii HanskiPitkä­kosken mielestä Suomessa hyvin. ­Kuluttajasuojalakiimme on säädetty pykälä mainonnan hyvän tavan vastaisuudesta. Sen perusteella melkein mikä tahansa mainos voidaan Suomessa kieltää. ”Jos valvonta ja ennakkotarkastus pelaavat, suomalaiset lapset ovat turvassa. Kaikessa mainonnassa tulee aina rajatapauksia vastaan. Miksi alkoholimainonta pitäisi nyt kieltää, kun se on muuttunut paremmaksi? Onhan kieltäminen tietysti näyttävä, nopea keino poliitikoilta ilmoittaa tehneensä jotain.” Hanski-Pitkäkosken mukaan tutkimuksissa ei ole löydetty syy-seuraussuhdetta mainonnan rajoittamisen ja alkoholiongelmien vähenemisen kesken. Kyse on paljon suuremmasta asiasta: lasten ja nuorten medialukutaidosta. ”Ei mainonta synnytä asenteita, vaan imee itseensä ympäröivän yhteiskunnan arvoja. Medialukutaitoon pitäisi panostaa, onhan mediavirta pelottavaa aikuisellekin. Pitäisi opettaa, miten tietoyhteiskunnassa toimitaan.” Hanski-Pitkäkoski muistuttaa, että suomalainen mainonta on hyvin säädeltyä muuhun mediaan verrattuna: esimerkiksi tiedotusvälineissä ja pelimaailmassa näkyy paljon sellaista, mikä on mainonnassa kielletty. ”Nuorten alkoholin väärinkäyttö on meidän kaikkien huolenaiheemme. Mainonnan pitää olla hyvän tavan mukaista, informatiivista ja vastuullista, mutta ei sitä tarvitse kieltää.”

”Ei mainonta ­synnytä asen­ teita, vaan imee itseensä ­ympäröivän ­yhteiskunnan arvoja.” 14


Vastuullisesti urheilukentillä Alkoholibrändit ovat tunnettuja

tukijoita urheilumaailmassa, ja jääkiekon maailmanmestaruuskisojen myötä aihe nousee jälleen tapetille. Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja ­Matti Nurminen sanoo, että suomalaiselle urheilulle ja Jääkiekkoliitolle yrityssponsoroinnin taloudellinen merkitys on valtava. Jääkiekon maajoukkueelle ei ole hankalaa löytää tukijoita, sillä monet haluavat olla jakamassa kansallisurheiluun liitettyjä tunteita ja arvoja, mutta seuratason urheiluun taloudellisen tuen löytäminen on vaikeampaa. ”Yli puolet kaikista liiton kokonaisvaroista menee lasten ja nuorten urheiluun. Saamamme varat mahdollistavat kaikille suomalaisille tilaisuuden harrastaa urheilua turvallisesti ja hauskasti ja oppia liikunnallinen elämäntapa”, Nurminen painottaa. Jääkiekkoliitolla on 36 yhteistyökumppania, joista Hartwall on viiden suurimman joukossa. ”Meillä on ehdoton nollatoleranssi alkoholin ja alaikäisten suhteen, mutta oikein käytettynä alkoholituotteet ovat aikuiskatsojille osa jääkiekkotapahtumien kokonaisviihtyvyyttä.” Alkoholimainonta tai -tarjoilu ei ole sallittua missään Jääkiekkoliiton pääosin alle 18-vuotiaille kohdistetuissa tapahtumissa. Liitto kantaa vastuunsa alkoholivalistuksesta kasvatus- ja koulutustoiminnassaan: valmentajat muun muassa opettavat jääkiekkoharrastajille, millaiset ovat hyvät ravintotottumukset ja mitkä aineet kuuluvat urheiluun. Poliittisten päättäjien pitäisi miettiä alkoholimainontaa jokaiselta kantilta. ”Syytä olisi kääntää katse pois yhden urheilulajin alkoholimainonnasta ja pohtia, onko esimerkiksi 70 000 kat­ sojan rock-konsertti sama asia kävijälle, jos alkoholitarjonta kielletään tilaisuudessa?” Toimitusjohtaja uskoo, että nuorisoa koskevat ongelmat häviävät vastuullisella viestinnällä. ”En usko, että alkoholimainonnan rajoittamisella olisi pitkällä aikavälillä myönteisiä vaikutuksia. Ennemmin tehdään asioita fiksusti ja viestitään avoimesti. Yhteiskunta on muuttumassa koko ajan avoimemmaksi. Voimakas rajoittaminen ei oikein ole tämän suunnan mukaista.”

”Oikein käytettynä alkoholi­ tuotteet ovat aikuiskatsojille osa jääkiekkotapahtumien ­kokonaisviihtyvyyttä.” 15


uutta Teksti Linda Finell Kuva Miika Kainu

Mestari­ teoksia kesään Tulevalla kaudella nähdään toinen toistaan ­kiinnostavampia uutuuksia. Klassikkojen ­kuningas Hartwall Jaffa Appelsiini saa uuden steviamakeutetun Super-version, lonkero­ valikoima kasvaa limettisellä vodkapohjaisella uutuudella ja Gloria Collell'n suunnittelemalla espanjalaisella kuohuviinillä ­skoolataan ­elämälle. Täysin uudesta aluevaltauksesta ­radler-oluiden pariin voi lukea tarkemmin ­sivulta 30.

16


uutta

Luonnollisesti ­kevyempi klassikko

Kuplat tekevät mehusta raikkaan

Omenan ja inkiväärin liitto

Pienpanimo­ uutuuksia

Novelle Fruity Kuplamehu Karpalo

Hartwall Jaffa Omena-inkivääri

Marsalkka Luomukarpalo, Onnenpekka Pils, Rentoreino

Virvoitusjuomien auringonkeltainen kuningas Hartwall Jaffa Appelsiini saa rinnalleen uuden kevyemmän version. Hartwall Jaffa Super Appelsiini on Suomen ensimmäinen steviamakeutettu appelsiinivirvoitusjuoma. Uutuusjuoma ei sisällä lainkaan keinotekoisia makeutusaineita, ja desilitrassa juomaa on vain 20 kilokaloria, mikä on noin puolet tavallisten virvoitusjuomien energiamäärästä. Jaffa Super Appelsiinin maku on hyvin lähellä alkuperäistä Jaffa Appelsiinia, joten se voi hurmata monta vannoutunutta Jaffa-faniakin.

Novelle Fruity-tuoteperheen juomat ovat nyt Novelle Fruity Kuplamehuja. Uudistunut nimi kertoo kuluttajille entistäkin selkeämmin, minkälaisista tuotteista on kysymys: raikasta kivennäisvettä ja maukkaita mehuja sisältävistä juomista. Yhdistelmän ansiosta tuotteet ovat myös varsin keveitä: desilitrassa kuplamehua on 19–21 kilokaloria. Kevään uutuusmaku on raikas Karpalo, joka on yksi suomalaisten suosikkimauista. Kuten muutkin Novelle Fruity Kuplamehut, myös Karpalo saa makunsa aidoista marjoista ja hedelmistä.

Hartwall Jaffa Omena-inkivääri tuo ripauksen raikkautta sekä itämaista makua kauden juomavalikoimaan. Pirteän värinen makuuutuus on virkistävän erilainen jo siksi, että virvoitusjuomissa vihreä omena on täysin uudenlainen maku. Inkivääri on puolestaan pysytellyt makutrendien huipulla viimeisen vuoden, ja nyt sen pirteä maku ilahduttaa myös virvoitusjuomien ystäviä.

Pienpanimo-oluiden valikoimaan saapuu kolme maukasta uutuutta, jotka eivät jätä hyvän oluen ystäviä kylmäksi. Uutuudet sopivat nautittavaksi sellaisenaan tai kesän suolaisten tai makeiden herkkujen seurana. Marsalkka Luomukarpalo on raikas, luontaisilla karpalon aromeilla maustettu luomu­ lager, joka sopii kovien juustojen ja marjaisten jälkiruokien kumppaniksi. Vaalean kullankeltainen, kevyt ja raikas Onnenpekka Pils tulee valikoimaan Onnenpekka Lagerin tilalle. Hedelmäinen ja tumma Rentoreino on rukiinen pintahiivaolut, joka on parhaimmillaan sellaisenaan tai punaisen lihan, riistan tai juustojen kera.

• Makeutettu stevialla ja hedelmäsokerilla. • Desilitrassa Jaffa Super Appelsiinia on 20 kilokaloria. • Myynnissä 0,5 ja 1,5 litran kierrätysmuovipulloissa sekä 0,33 litran tölkkimonipakkauksissa.

• Sarjan uutuus on suomalaisten suosikkimaku Karpalo. • Muut kuplamehuperheen jäsenet ovat Omena, Mustikka, Junior Päärynä sekä Junior Metsämansikka. • Novelle Fruity Junior Kuplamehut myydään 0,33 litran kierrätysmuovipullossa. • Novelle Fruity Kuplamehut myydään 0,5 ja 1,5 litran kierrätysmuovipullossa.

• Pakkaus noudattaa muun tuoteperheen nostalgista ulkoasua. • Myydään 1,5 litran kierrätys­ muovipulloissa ja 0,33 litran ­tölkeissä. • Tuotteen energiasisältö on 37 kcal / 100 ml.

• Marsalkka Luomukarpalon alkoholipitoisuus on 4,2 %. Tuote myydään 0,5 litran tölkissä ja 0,33 litran longneck-pullossa. • Onnenpekka Pilsin alkoholipitoisuus on 4,5 %. Tuote myydään 0,33 litran longneck-pullossa. • Rentoreinon alkoholipitoisuus on 4,7 %. Tuote myydään 0,33 litran longneck-pullossa.

Hartwall Jaffa Super Appelsiini

kevy­ empi

kevy­ empi

ERI­ KOIS

Luomu

17


uutta

Vodkaa lonkerossa

Luottolonkeron brändi virkistyy

Aito siideri nyt luomuna

Original Long Drink­ Vodka Lime

Original Cool Grape Cranberry

Happy Joe Organic

Original Long Drinkin raitapaitainen tuoteryhmä kasvaa jälleen. Ginipohjaiset lonkerot saavat nyt rinnalleen vodkapohjaisen uutuuslonkeron. Vodkan ja limen raikas liitto on tuttu monista tämän hetken suosikkidrinkeistä ja -cocktaileista, ja nyt ne maustavat myös lonkeroa. Uutuusjuoma on tehty perinteitä kunnioittaen, tällä kertaa ginin on vain korvannut vodka. Original Long Drink Vodka Lime virkistää saunajuomana ja sopii mainiosti piknik-eväiden seurana nautittavaksi.

Päivittäistavarakaupoissa vuodesta 1994 vakuuttanut suosikkilonkero Original Cool Grape uudistaa kasvojaan tällä kaudella. Tuote on pitänyt kiinni lonkeronystävien sydämistä läpi vuosien, ja uudistus vahvistaa entisestään brändin paikkaa lonkerovalikoimassa. Suomen ensimmäinen steviamakeutettu alkoholijuoma, Original Cool Grape Cranberry 4,3 % -karpalolonkero on saapunut myyntiin, ja kesän kynnyksellä tuoteperhe saa uuden, laadukkaan pakkausmuotoilun. Tuoteperheen tölkit ja monipakkausten kuoret muuttuvat mattapintaisiksi ja etikettien ilme lähemmäksi emobrändi Original Long Drinkin ulkoasua.

Viime vuonna menestyksellä lanseerattu Happy Joe -siiderituoteperhe saa odotetun ­luomuversion kesällä. Uutuus jatkaa luontevasti aitouden ja luonnollisuuden puolesta puhuvan siideribrändin valikoimaa. Happy Joe Organic on kuiva omenasiideri, joka on valmistettu puhtaista ja tarkkaan valikoiduista luomuraaka-aineista. Muun tuoteperheen tavoin siinä on aito ja tunnistettava omenan maku. Luomu-uutuus sopii monenlaisiin nautinnon ja hyväntuulisen hauskanpidon hetkiin, niin sellaisenaan kuin hyvän ruoan seurana.

Kesäkauden Upcider-uutuus on kehitetty yhdessä kuluttajien kanssa. Viime kesänä kah­ deksan Upciderin Facebooktykkääjää pääsi päiväksi ­Lahden panimolle osallistumaan uutuussiiderin tuote­ kehitykseen yhdessä Hartwallin ammattilaisten kanssa. Päivän tuloksena syntynyt Upcider Kuiva Granaattiomena on kuiva, raikas ja aidon granaattiomenan makuinen siideri. Uutuutta on myynnissä rajoitettu erä kesäkauden ajan.

• Uusi vodkapohjainen lonkero Original Long Drink -tuoteperheeseen. • Alkoholipitoisuus 5,5 %. • Juoma myydään 0,33 litran tölkissä sekä lasipullossa. • Tuote tulee pysyväisvalikoimaan ja on myynnissä Alkoissa ja ravintoloissa. • Toimitukset alkavat huhtikuussa.

• Original Cool Grapen pakkaukset uudistuivat entistä tyylikkäimmiksi. • Stevian ansiosta luonnollisesti 30 prosenttia keveämpi karpalolonkero Original Cool Grape Cranberry 4,3 % myydään 0,5 litran kierrätysmuovipullossa. • Myyntiin tulee myös tölkkimonipakkaus perinteisen Original Cool Grape Cranberry 4,7 %:n 0,33 litran tölkistä.

• Alkoholipitoisuus 4,7 %. • Myynnissä 0,275 litran lasipullossa. • Toimitukset alkavat kesällä.

• Kuluttajien kehittämä uusi Upcider-maku Kuiva Granaattiomena. • Kaivattu uutuus kuiviin ­siidereihin. • Alkoholipitoisuus 4,7 %. • Myydään 0,5 litran kierrätysmuovipullossa. • Tuote on kesäkauden ajan myynnissä oleva kausimaku.

Luomu

18

Kuluttajien kanssa kehitetty Upcider Kuiva Granaattiomena

kausi


uutta

Uusi luomukuohuva

Mia kuplii iloisesti

PerlApp Spumante Extra Dry

Freixenet Mia Fruity Cuvée Sparkling

PerlApp-luomukuohuviini kätkeytyy tyy­ likkään valkoiseen, ­sleevattuun pulloon. Uutuus on valmistettu käsin kerätyistä, luonnonmukaisesti viljellyistä Glera- ja Incrocio Manzoni -rypäleistä. Vaalean, vihertävänkeltaisen kuohuviinin tuoksu on raikas, ja siinä on häivähdys valkoisia kukkia. Viini on kuiva ja tasapainoinen, ja sen raikkaasta mausta löytyy vihreää omenaa.

Freixenetin taitavan nuoren viinitekijän Gloria Collell’n luoma Mia Fruity Cuvée Sparkling -kuohuviini ei ole cava, vaan kuiva, raikas ja mutkaton kuohuviini. Viini on valmistettu Airén- ja Macabeo -rypäleiden yhdistelmästä Charmat-tankkimenetelmällä. Collell sai inspiraa­ tion kotiseutunsa elämänmenosta: ”Barcelonassa ihmiset haluavat skoolata elämälle, yhdessäololle, ystäville. He eivät tarvitse erityistä syytä nauttiakseen lasillisen kuohuvaa milloin tahansa.”

• Luomuviineistään tunnetun Perlage-viinitalon uusi raikas luomukuohuviini. • Alkoholipitoisuus 10,5 %. • Myydään 75 cl pullossa. • Myynnissä ravintoloissa. • Hartwa-Traden tuote­ numero 63266. • Hinta 9,98 euroa.

• Kuiva kuohuviini Miasarjaan. • Juoman alkoholipitoisuus on 11,5 %. • Myydään 75 cl lasipullossa. • Vain ravintolamyynnissä • Hartwa-Traden tuote­ numero 63268. • Hinta 8,99 euroa.

Täyteläinen Bordeaux-uutuus

Sielukas punainen

Baileys-pullo uudistuu

Cesari Amarone della Valpolicella Classico

Baileys Original Irish Cream

Louis Eschenauer Médoc tulee Médocista, joka on Bordeaux’n arvostettu ala-alue Gironde-joen rannalla, Atlantin välittömässä läheisyydessä. Viinissä on käytetty Cabernet Sauvignonin lisäksi hieman Merlotia, Malbecia sekä Petit Verdotia. Viini on valmistettu perinteisin menetelmin. Maku on täyteläinen ja keskitanniininen, tumman marjainen, kirsikkainen ja mausteinen ja siinä on kevyttä vaniljaisuutta. Médoc on parhaimmillaan esimerkiksi liharuokien seurana.

Italialainen Gerardo Cesari tunnetaan korkealuokkaisista tuotteistaan. Amarone della Valpolicella Classico on valmistettu valikoiduista rypäleistä, joita on kuivatettu ilmastoidussa tilassa poimimisen jälkeen. Viiniä on kypsytetty kolmen vuoden ajan tammitynnyreissä sekä vähintään kahdeksan kuukautta pulloissa. Cesari Amarone della Valpolicella on erittäin täyteläinen, tanniininen ja mehevä viini, jonka maussa on tummia marjoja, mausteisuutta sekä hieman mokkaa.

Kermaliköörien ehdoton ykkönen Baileys saa uuden ilmeen. Ulkoasumuutoksella tuodaan oman tuoteryhmänsä markkinajohtaja esille tyylikkäästi ja elegantisti unohtamatta kuitenkaan sen juuria: kaventuneen, tumman pullon etiketissä säilyy yhä tuttu irlantilainen joenvarsimaisema. Muut pullokoot ja variantit uudistuvat myöhemmin vuoden 2013 aikana.

• Uutuuspunaviini vuonna 1821 perustetulta Louis Eschenauer -viinitalolta. • Alkoholipitoisuus on 13,5 %. • Saatavilla Alkoista 10.4. alkaen. • Alkon tuotenumero 451417. • Hartwa-Traden tuote­ numero 63282. • Hinta 9,96 euroa.

• Alkoholipitoisuus 15 %. • 37,5 cl pullo Alkoissa 8.5. alkaen. Alkon tuotenumero 414534. • Ravintolamyyntiin 37,5 cl pulloja tulee huhtikuussa. Hartwa-Traden tuotenumero 63279. Sama viini on jo valikoimassa 75 cl pullossa, tuote­ numero 6600. • Hinta 17,12 euroa.

• Alkoholipitoisuus 17 %. • Myydään 70 cl pullossa. • Hartwa-Traden tuote­ numero 6573. • Alkon tuotenumero 2286. • Hinta 19,98 euroa.

Louis Eschenauer Médoc

Luomu

19


”Yrittäjyys on tunnetta ja ­riskinottoa: suurin riski on se, että laittaa itsensä peliin. Se ei ole yrittäjä, joka ei laita”, suomalaisen työn ja perheyrittäjyyden puolesta koko elämänsä puhunut Anne ­Berner uskoo.

20


vaikuttaja Teksti Meri Eskola Kuva Laura Oja

Varsinainen leijonaemo

Kun liikenainen Anne Berner sitoutuu työhön tai harrastukseen, homma taatusti hoituu. Nyt Helsinkiin tulee uusi lastensairaala – ainakin jos se Berneristä on kiinni.

U

usi lastensairaala 2017 -hankkeen tuki­ yhdistyksen ja säätiön hallituksen puheenjohtaja Anne Berner ei ole ihminen, joka suostuu näyttäviin vapaaehtoishankkeisiin vain vaikutusvaltaiseksi keulakuvaksi. Päinvastoin, hänen täytyy uskoa ”satakympillä” asioihin, joihin hän osallistuu. Helsingin uuteen lastensairaalaan hän uskoo. ”Onko oikeasti mitään tärkeämpää hanketta, johon olisin voinut lähteä vapaaehtoisena mukaan? Ykkösasia on, että seuraavan sukupolven terveydenhuolto toimii.” Hartwall on mukana sairaalan rakentamisessa miljoonan euron panoksella. Bernerin mielestä sairaalahankkeen rahoittaminen ei ole yrityssponsorointia, koska siitä puuttuu liiketoiminnallinen näkökulma. Näkyvyyttä, antamisen iloa ja hyvää mieltä lahjoittaja­ yrityksille sen sijaan on tarjolla. ”Miljoona euroa Hartwallilta on hirveän iso summa, ja olemme siitä iloisia. Uskon, että yrityksilläkin on tänä päivänä tarve saada pyyteetöntä hyvää mieltä lahjoittamalla.”

Viisi euroa jokaiselta

Sairaalahankkeen tukiyhdistys perustettiin viime kesäkuussa. Siitä lähtien Berner on paiskinut pitkää päivää projektin parissa. Puheenjohtaja myöntää, että työmäärä on yllättänyt jopa työmyyränä tunnetun yrittäjän ja hallitusammattilaisen. ”Ihan tällaista hanketta ei ole ollut koskaan aikaisemmin, joten pitää itse keksiä, miten kaikki asiat tehdään. Ei ole ihan helppoa toimia tällaisessa rakennushankkeessa kunnallisen ja yksityisen sektorin välimaastossa.” Sairaalan on laskettu maksavan 160 miljoonaa euroa. Kunnan ja valtionosuuksien jälkeen tukiyhdistykselle jää kerättäväksi 30 miljoonan euron potti yksityisiltä lahjoittajilta. ”Eihän se ole kuin vitonen kaikilta suomalaisilta. Voidaan tehdä jotain käsittämättömän hyvää yhdessä. Lasten terveydenhuolto on tasa-arvoisinta, mitä yhteiskunnassamme on jäljellä. Me voimme varmistaa, että

se säilyy. Todella sairas lapsi pääsee Lastenklinikalle huippulääkäreiden hoidettavaksi ihan samoin, oli hän sitten kotoisin Rovaniemeltä tai Helsingistä.”

Valistunut diktaattori ja hurmaaja

Anne Berner ryhtyi perheyritys Vallila Interiorin toimitusjohtajaksi vuonna 1986, vain 25-vuotiaana. Viime vuonna hän siirtyi yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi, ja omistaa suurimman osan perhefirmasta. Berner on myös Perheyritysten liiton valtuuskunnassa, Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan jäsen sekä ainakin neljän suomalaisyrityksen hallituksen jäsen. Eroaako yhdistyksen johtaminen mitenkään yritysjohtamisesta? ”Järjestö- ja yritysjohtaminen ovat aivan eri asioita! Se on ollut kova koulu minulle. Yhdistyksessä ihmiset pitää sitouttaa yhteisiin päätöksiin koko ajan uudelleen, kun yrityksessä puolestaan vallitsee valistunut diktatuuri. Totta kai sielläkin täytyy hurmata ihmiset mukaan päätöksiin, mutta viime kädessä johtajalla on yksiselitteinen valta”, Berner huokaa. Miten supertyöteliäs kolmen lapsen äiti ehtii tehdä kaiken? Ainakaan hän ei yleensä lomaile enempää kuin viikon vuodessa ja jakaa perheyrityksessä valtaa muiden perheenjäsenten kanssa sujuvasti. Eikä ota paineita. ”Sanon aina, että antakaa vain lisää töitä sille, jolla niitä on entuudestaan paljon. Sellainen saa aikaiseksi. Minä yritän katsoa, että voin tehdä parhaani sen yrityksen tai yhdistyksen eteen, johon olen sitoutunut.” Berner on näkynyt suomalaisten televisioruuduissa Leijonan luola -ohjelman tuomarina. Ohjelmassa tehdyt yllätysinvestoinnit ovat kasvattaneet sijoitussalkkua, jonne Berner veljineen kerää harkiten kiinnostavia sijoituskohteita. ”Perheyrityksemme perustuu ideointiin ja luovuuteen, ja haluan sijoittaa sen lisäksi pieniä määriä myös muuhun toimintaan, jossa näen potentiaalia. Meillä on seuraavassa sukupolvessa yhdeksän toimijaa, joille haluan turvata tulevaisuuden, antaa lapsille ’enemmän lähtöjä’.” • Lahjoita vaikka vitonen! uusilastensairaala2017.fi

21


22


Teksti HASSE HÄRKÖNEN KuvaT MIKKO KÄKELÄ

Tuoppien aatelista etsimässä Hanaolut on periaatteessa yksinkertainen asia, mutta täydellisen tuopin saaminen osoittautuu yllättävän hankalaksi tehtäväksi. Huipputuoppeja kuitenkin löytyy kotimaan ravintoloista yhä enemmän.

S

iinä se nyt vihdoin seisoo: täydellinen tuoppi olutta. Juoman pinnalla on kaunis kerros vaahtoa, olut on kylmää, se kuplii lasissa houkuttelevasti, lasi on juuri tätä olutta varten tehty. Raikasta, maukasta ja miellyttävää. Ei voi kuin nojautua tuolissa taaksepäin ja nauttia. Helpolla tämä hetki ei tullut. Alla on usean ravintolan kierros Helsingin keskustassa ja matkan varrella nähty iso kirjo erilaisia tuopillisia. Kierroksen kommentaattoreina ovat kaverukset Simo Hämäläinen ja Matti Rautkivi – olutmies ja moottorimies. Hämäläinen on Hartwallin olutkategorian kehityspäällikkönä juoma-alan ammattilainen, Wärtsilässä työskentelevä Rautkivi taas oluen tavallinen kuluttaja.

Vaahdolla on väliä

Kierros alkaa sporttibaarista, jossa tilataan kahta eri hanaolutta, kaksi tuoppia

molempia laatuja. Toinen tuoppipari on hyvä, toinen ei. Kiitoksia keräävissä tuopeissa on kunnon vaahto, jämäkkä lasi ja helmeilevät kuplat. Toinen pari on halju: ei vaahtoa, ei kuplia, ja lasikin on oluelle jotenkin oudon mallinen. Kokemuksessa on eroa kuin yöllä ja päivällä, vaikka molemmat oluet maistuvat ihan hyvältä. Kun suomalainen juo olutta ravintolassa, se tulee useimmiten tuopissa. Hartwallin viime syksynä teettämän kyselytutkimuksen mukaan laadukkaan oluen tunnusmerkkeinä suomalaiset pitävät ennen kaikkea hyvää makua, tunnettua olutmerkkiä ja hyvää vaahtoa. Hanaoluen kohdalla vaahto nousi selväksi ykköskriteeriksi, seuraavina tulivat väri ja maku. Hämäläisen mukaan tulokset kertovat siitä, että suomalaiset ovat alkaneet entistä enemmän kiinnittää huomiota oluen laatuun ja tarjoiluun. Hanaoluen 23

C


Simo Hämäläinen maistaa ja Matti Rautkivi kommentoi.

tarjoilun taso ei kotimaassa ole kovin korkea, mutta muutosta parempaan on näkyvissä. Suomalaisten kokemukset huonosta oluesta ovat kyselytutkimuksen mukaan hyvin samankaltaisia. Huonona pidetään vetistä ja laimean makuista, väljähtänyt­ tä, kitkerää ja liian lämmintä olutta. ”Jos oluthana ei ole puhdas, olut on sameaa eikä kirkasta, kuten nämä juo­ mat”, Hämäläinen opastaa lasi kädes­ sään.

Olut ansaitsee oikean lasin

Olutkulttuurin yksi tärkeä tekijä on ­asiakkaiden asenne. Jos he eivät vaadi mitään, välttävätkin tuopilliset menevät läpi. Harva suomalainen palauttaa olut­ lasinsa tiskille, jos ei ole juomaan tyyty­ väinen. Kun hanaolut tarjoillaan oikein, lop­ putuloksena on maultaan ja ulkonäöl­

”Oikeanlainen lasi saa oluen kuplimaan, ­jolloin se ­näyttää ­eläväiseltä ja raikkaalta.” 24

tään hyvä tuopillinen. Ensinnäkin oluen tulee olla lämpötilaltaan sopivaa. Tänään maisteltavissa lagereissa se tar­ koittaa kylmää olutta, tummempien ja maultaan monipuolisempien vaihto­ ehtojen kohdalla korkeampaa lämpö­ tilaa. Lämpötila vaikuttaa osaltaan vaahtoon, lämmin olut vaahtoaa hel­ pommin. Oikeanlainen lasi saa oluen kupli­ maan, jolloin se näyttää eläväiseltä ja raikkaalta. Sporttibaarissa nautituissa tuopeissa lasin merkitys tulee selvästi esiin. Toisen lasin sisäpohjassa oleva melkein huomaamaton kaiverrus syn­ nyttää kuplia reippaasti. Kuplinnan ­ansiosta oluen päällä pysyy vaahtoker­ ros loppuun asti. Vaahto syntyy tuoppia täytettäessä. Jos hana on käsikäyttöinen, kunnon vaahdon tekeminen onnistuu varmasti. Napin painalluksella toimiva automaat­ tihana synnyttää usein vähän tai ei ollenkaan vaahtoa. Viimeisen silauksen tarjoiluun antaa lasinalunen, jolle tuoppi asetetaan. Pie­ ni, mutta tunnelman kannalta merkityk­ sellinen yksityiskohta. ”Lämpötilan huomaa heti kun ottaa tuopista kiinni. Jos kesällä ei saa kun­ nolla kylmää olutta, se harmittaa”, ­Matti Rautkivi sanoo. Hänellä on selvä muistikuva huo­ noimmasta saamastaan tuopillisesta:

Kirkas olut kertoo puhtaasta hanasta.

”Olin kesällä Mikonkadulla eräällä isolla terassilla. Ihmisiä oli paljon ja tunnelma oli hyvä, mutta puolen litran muovituopissa tarjoiltu 0,4-litrainen, valju ja pikkaisen lämmin olut pilasi fii­ liksen.” Simo Hämäläinen nyökyttelee vieres­ sä. Ravintolassa olut kuuluu lasiseen, ei muoviseen tuoppiin.

Ruokapöydässä tilaa oluelle

Matka jatkuu bistroon, jossa on Italiaan vivahtava tunnelma. Olutta saa hanasta vain yhdessä koossa, baarimikko kertoo. ”Voi ei. Nollanelonen”, Rautkivi huo­ kaa, kun lasit nostetaan tiskille. Puolen litran lasituopissa oleva juoma ei mielly­ tä miestä. ”Tämä tuoppi ei ole puoliksi täynnä tai puoliksi tyhjä, vaan se on vajaa. ­Nollanelosen tuoppi on kuin einesruoka, siihen tyydytään, kun ei osata vaatia parempaa.” Viimeinen pisara on Rautkiven lasin reunassa oleva likatahra. Tuopin kannal­ ta peli on menetetty jo ennen ensim­ mäistä siemausta, eikä tilannetta enää pelasta se, että itse olut on moitteetonta. Seuraavaksi vuorossa on olutravinto­ la. Sisään kävellessä pitkät hanarivistöt ja kotoisan tummasävyinen sisustus ja valaistus herättävät luottamusta. Täällä olueen suhtaudutaan vakavasti, on lupa odottaa laadukkaita tuopillisia.


Huipputuopin rakennuspalikat Hyvä vaahto Oikeanlainen lasi Oikea lämpötila Hyvä palvelu Viihtyisä miljöö

C 25


Palvelu on tärkeä osa olutkokemusta.

Simo Hämäläinen ja Matti Rautkivi nauttivat olutta kaikilla aisteilla.

Palvelu on hyvää. Rautkivi pyytää ja saa maistiaisen baarimikon suosittelemasta oluesta. Oluista osataan kertoa luontevasti, ja päädymme tilaamaan paria eri vaihtoehtoa. Olut on hyvää ja miljöö sopii sen nauttimiseen. Ympäristön lisäksi Rautkivi ja Hämäläinen nostavat keskusteluun o ­ luen nauttimisen sosiaalisen puolen. Olutta juodaan yleensä kavereiden kanssa tai muuten seurassa. Kierrosta on sen verran takana, että nälkä yllättää. Tilaamme ruokaa, joka on olutravintolassa sovitettu juomiin. Yleisesti ottaen ruuan ja oluen liitto on Suomessa kuitenkin yksipuolinen. Joulu­ateriaan ja grillaamiseen olut ­kuuluu, mutta sillä ei ole ollut asiaa ­hienompiin pöytiin. ”Eräässä huippuravintolassa koin mukavan yllätyksen, kun sommelier suositteli blinien kanssa ensisijaisesti olutta. Se tarjoiltiin hienosti, ja olut sopi ruokaan kuin nenä päähän”, Hämäläinen muistelee. Rautkivi pohtii, että oluella on syyttä moukkajuoman maine. Jos hyvän aterian kanssa juo olutta, se usein tulkitaan tietämättömyydeksi viineistä, vaikka olut olisi sopivin vaihtoehto ruuan pariksi.

täynnä ja ihmiset hyvällä tuulella. Aika epätavallista maanantai-iltana Helsingissä. Paikan hanaolut on ikävä kyllä miljöötä valjumpi esitys. Vajaat, vaahdottomat ja kuplattomat tuopit eivät sytytä, vaikka jälleen kerran maku on kohdallaan. ”Tämä näyttää enemmän omena­ mehulta kuin oluelta”, Rautkivi pyörit­ telee lasiaan mietteliäänä. Jatkamme matkaa kierroksen viimeiseen paikkaan, cooliin mutta rentoon kortteliravintolaan. Tiskin takana lähdetään heti liikkeelle oikealla jalalla: palvelu on hymyilevää ja asiantuntevaa, lasinaluset ilmestyvät tiskille juomia odottamaan. Jäähdytetyt lasit ovat olutta varten tehdyt, olut on kylmää ja raikasta, vaahto kruunaa kokonaisuuden. Jokainen juoma on hartaudella laskettu juuri meitä varten. Täydelliset tuopit. Tilaamamme juomat ovat pienet, parin desilitran lasit. Keski-Euroopassa yleinen juomakoko, demi, on vähitellen rantautunut myös Suomeen. Pieni tuoppi paitsi näyttää hyvältä myös takaa sen, että oluen vaahto ja lämpötila pysyvät oikeina loppuun asti. Pieni tuoppi on myös vastuullinen valinta, ei tule juotua niin paljon. ”Tämä on jotenkin kaupunkilainen olut, joka sopii tähän ravintolaan”, Rautkivi arvioi kokonaisuutta tyytyväisenä.

Tarkkaa tarjoilua

Pienen rokkibaarin tunnelma on virkeän elävä. Bändi jammailee lavalla, tupa on 26

Jokainen juoma on ­hartaudella laskettu juuri meitä varten. Täydelliset tuopit. Hämäläinen raottaa verhoa oluen erinomaisuuden taustalla: juoma tulee Heinekenin uudesta David Green -hanasta, joka takaa korkean laadun vaikka oluen menekki ja kierto olisi hidasta. Heineken on lisäksi lanseerannut viisivaiheisen Star Serve -rituaalin, jonka askeleiden seuraaminen varmistaa hanaoluen oikean tarjoamisen. Huipputuoppeja siemaillessamme teemme yhteenvedon kierroksesta. Kaikki saamamme juomat ovat olleet laadullisesti hyviä, sokkotestissä niitä olisi ollut vaikea erottaa toisistaan. Oikea­ oppisen tarjoilun ja viihtyisän miljöön merkitys korostuu yllättävän paljon kokonaisuutta arvioitaessa. ”Olutta pitää juoda silmät auki”, Rautkivi tiivistää. • Lue lisää oluen ja ruoan yhdistämisestä osoitteessa nautivastuullisesti.fi.


Teksti Jarno Salovuori Kuvitus OSSI PIRKONEN

Virtuaalishoppausta ja neuromittausta Tiivis vuorovaikutus kuluttajien kanssa on tie menestykseen. Uusilla tutkimusmuodoilla saatu tieto paljastaa, mitä kannattaa lanseerata ja milloin.

H

artwall on tunnettu innovatiivisuudestaan. Uusien tuotteiden katkeamaton virta edellyttää yritykseltä vahvaa näkemystä ja ymmärrystä kuluttajien tarpeista ja toiveista. Esimerkiksi Happy Joen menestyksekäs markkinoille ­tuominen vaati paljon tausta­työtä ja tutustumista kuluttajien toiveisiin. ”Iso asia on päästä lähemmäs kuluttajia ja olla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollisimman tiiviissä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Uusilla tuotteilla pitää aina olla selkeä syy ja tarve, johon ne vastaavat”, Hartwallin tutkimuspäällikkö Maija Ankkuri ­korostaa. Haasteena on, että nykymarkkinat ovat entistä pirstaloituneemmat: kuluttajat ­haluavat ja arvostavat eri asioita eikä yksi tuote enää sovi kaikille. Siksi kuluttajien ryhmittelyssä on päästävä yli ikä- ja sukupuolirajoista kohti yksilöllisempiä kohderyhmiä. Aktiivista vuoro­vaikutusta on haettava uusin keinoin. Perinteisten kyselytutkimusten ja ryhmäkeskusteluiden ­rinnalle onkin tullut uusia ja kiinnostavia tapoja, joilla päästään e­ ntistä syvemmällä kuluttajan arkeen ja kurkistetaan jopa pään sisään. ”Tärkeintä on kuluttajan ottaminen mukaan kaikkeen tekemiseen. ­Näkemyksiä ja ajatuksia kaivataan ­erilaisilta ihmisiltä”, Ankkuri sanoo.

Silmästä silmään

Hartwallilla on tänä vuonna ryhdytty toteuttamaan kuluttajatutkimuksia itse, ja tutkimustiimi on jalkautunut tapaamaan ja haastattelemaan kuluttajia. Ankkurin mukaan tiimin on hyvä kohdata kuluttajia kasvotusten sen sijaan, että vanhan kaavan mukaan maksetaan ­tutkimustoimistolle tutkimuksen toteuttamisesta. Näin opitaan ­katsomaan maailmaa kuluttajan ­silmin.

C 27


”Kuluttajia ei voi ajatella kasvottomana massana tai lukuina. Ihmisiä kohtaamalla kertyy paljon hiljaista ymmärrystä – pääsemme kiinni hiljaisiin signaaleihin, eli siihen mikä kuluttajalle on tärkeää, ja muutoksiin, joita tulevaisuus tuo tullessaan”, Ankkuri sanoo. Esimerkiksi Hartwallin kuluttajille järjestämissä innovointipäivissä on saatu ihmisiä jututtamalla selville toiveita ja jopa uusia tuoteideoita. Ennakkoluuloton ovien avaaminen kehitysprosessiin on kannattanut. Keskustelujen pohjalta ideoita on kehitetty eteenpäin innovointitiimeissä tuotteiksi asti. ”Tällainen co-creation voi olla myös esimerkiksi yhden illan workshop kuluttajien kanssa pien­ryhmissä. Ideoita tulee valtava määrä, ja niistä sitten etsitään poten­ tiaalisia jatkokehitykseen. Saamme suoraa palautetta, vastaako jokin tuoteidea tarpeeseen vai ei”, Ankkuri kertoo. Ankkurin mukaan kuluttajat ovat lähestymistavasta innostuneita ja otettujakin. Myös tutkimustiimin s­ isällä palaute on ollut erittäin positiivista. ”Pääseminen suoraan yhteyteen kuluttajien kanssa on todella ­inspiroivaa. Vierailu jonkun kotona kuulemassa juomatavoista ja -toiveista on innostava kokemus.” Hartwall on tehnyt myös etnografista ­tutkimusta. Siinä kuluttajan elämään pureudutaan pintaa syvemmälle niin, että tutkija kulkee kuluttajan mukana päivän ajan kotona ja työpaikalla. Etnografinen tutkimus tuottaa l­aajan ja rikkaan aineiston, jossa kuluttajan kohtaaminen on mukana joka tasolla.

Mikä ratkaisee myymälässä?

Hartwallia kiinnostava tutkimuskohde on myös ­myymäläympäristö. Se on haastava t­ utkittava, koska ­kaupassa moni asia linkittyy toiseen. ”Mitä kaupassa oikein tapahtuu ja miten kuluttaja kokee ympäristön? Mitkä asiat ovat merkityksellisiä? ­Vastauksia ei oikein saa muuten kuin menemällä mukaan kauppaan”, Ankkuri sanoo. Kuluttajia on haastateltu m ­ yymälässä esimerkiksi valmistauduttaessa merkittävään radler-lanseeraukseen. Tuote on suomalaisille outo, ja siksi iso kysymys onkin selvittää, missä uutuusjuoman pitäisi kaupassa sijaita, jotta kuluttaja sen löytää. Ankkuri kertoo, että kuluttajien kanssa on menty kauppaan ominkin päin, mutta yleensä mukana on 28


­tutkimustoimiston ammattilainen. Kokemus käydään läpi yhdessä kuluttajan kanssa, pohditaan miten ostopäätöksiin on päädytty ja minkälaisiin a ­ sioihin Hartwallin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Näin kertyvää tietoa pyritään jakamaan myös kaupan kanssa. Uudenlainen tapa myymäläympäristön tutkimiseen on rakentaa virtuaalinen kauppaympäristö nettiin. Tällä tavalla iso joukko kuluttajia saadaan vastaamaan tutkimukseen ilman myymälälle aiheutuvaa häiriötä. Virtuaalishoppauksessa pystytään testaamaan esimerkiksi myymälämateriaaleja, -sijaintia, hyllysijoittelua tai erityyppisiä pakkauksia. Ankkurin mukaan virtuaalishoppauksen rooli tulee entisestään kasvamaan. Toi­ miakseen se vaatii kuitenkin osaavan toteu­tuksen.

”Vierailu jonkun kotona kuulemassa juomatavoista ja -toiveista on ­innostava kokemus.” Toinen uusi tutkimussuuntaus on neuromittaus. Ihmisen aivoista pystytään mittaamaan tiedostamattomia ­asioita ja reaktioita ennen kuin henkilö itsekään ehtii kokemustaan rationalisoimaan. Kysyttäessä ihminen nimittäin helposti järkeistää vastauksiaan liikaa eikä välttämättä aina osaa sanoa, miksi ajattelee tai toimii tietyllä tavalla. ”Alue on vielä uusi ja todella mielenkiintoinen. Joitakin caseja olemme tehneet, mutta neuromittaus tulee varmasti kasvamaan ja antamaan lisäinformaatiota. Toki tiedon tulkinnassa on tiedettävä, mistä aivojen reaktiot joh­ tuvat ja mitä ne kertovat”, Ankkuri ­selventää. ”Vaikka uudet tutkimus- ja tiedonkeruutavat tuovat uutta ja erilaista näkemyksellisyyttä, on perinteisellä tutkimuksella edelleen erittäin merkittävä rooli ja oma korvaamaton paikkansa päätöksenteon tukena ja ylipäätään ymmärryksen kasvattajana.” • 29


oluesta Teksti ANNA KAUHALA KuvA HANNA KOIKKALAINEN

Polkupyöräilijöiden suosikki nyt

suomessa!

Radlerit, eli virvoitusjuoman ja oluen yhdistelmät, ovat Keski-Euroopassa suosittuja, mutta meillä monet eivät ole niistä kuulleetkaan. Hartwallin lanseerattua maaliskuussa Foster’s Radlerin asiantila on muuttumassa.

V

asta Suomeen saapunut Foster’s Radler kunnioit­ taa historiaa: siinä on perinteisen kaavan mukaan 60 prosenttia ­sitrusvirvoitusjuomaa ja 40 prosenttia olutta. Uutuus on jo niittänyt suosiota muualla maailmassa ja sopii hyvin juuri suomalaiseen makuun. ”Uutuutemme on perinteinen radler. Se on mehumainen, sillä siinä on enem­ män mehua kuin limussa yleensä. Maku

Radleria piknik-koriin Keittiömestari Kim Palhusin mielestä Foster’s Radler sopii mainiosti nautittavaksi esimerkiksi vappubrunssin aloitusjuomana, uima-altaan reunalla tai kesäisellä eväsretkellä. Sitruunainen juoma toimii hyvin pohjoisamerikkalaisen keittiön herkkujen ja suomalaisillekin tuttujen klassikkojen kanssa. Piknik-koriin hän pakkaisi: • tippaleipiä • loimulohirieskoja • rapupiirasta • paahtokylkeä ja coleslawta • pekonihampurilaisia • mansikoita ja kermavaahtoa • sitruuna-marenkipiirasta

30

on myös hieman samea ja sitruunainen, kutsumme sitä cloudy lemoniksi”, tuote­ päällikkö Daniela Tjeder kertoo. Tarinan mukaan radlerin juuret ulot­ tuvat 1920-luvun Müncheniin, ja siellä järjestettyyn pyöräilytapahtumaan. Pai­ kallinen olutmestari Franz Xaver Kugler oli huolissaan oluensa riittävyydestä, joten hän päätti jatkaa sitä sitruuname­ hulla. Sekoitus maistui hyvin janoisille pyöräilijöille, ja se nimettiin heidän mukaansa Radler Massiksi. Radler tar­ koittaa saksaksi pyöräilijää. Sitruunamehun ja oluen yhdistelmä on klassisin radler, mutta juomasta on aikojen kuluessa kehitetty myös monta variaatiota. Englantilaiset yhdistävät ­olueen ginger alea ja kutsuvat sekoitus­ taan shandyksi, Saksassa juodaan appel­ siinilimonadin ja oluen yhdistelmää, ­Alsteria ja Sveitsissä olueen sekoitetaan kivennäisvettä ja saadaan tulokseksi Panasch sauer. Onpa olueen yhdistetty maailmalla niin vadelmalimonadia kuin kolajuomaakin.

Kuluttajia kiinnostaa

Uutuusjuoman alkoholipitoisuus on vain kaksi prosenttia, ja Foster’s Radler surf­ faakin kiinnostavan low alco -kategorian aallonharjalla. Daniela Tjederin mukaan se on eräs vastaus mietojen juomien kas­ vaneeseen kysyntään ja taas yksi askel kohti Hartwallin missiota Suomen vas­

tuullisimpana panimona. Samalla Foster’s Radler on lähtölaukaus uuden­ laisille trendikkäille, miedoille juomille. ”Tämä on Suomessa aivan uudentyyp­ pinen juoma, ja se lisää mielenkiintoa low alco -kategoriaa kohtaan tuomalla siihen jotain erilaista. Matala alkoholipi­ toisuus on myös radlerin valttikortti, sillä se laajentaa sen käyttötilanteita ja koh­ deryhmää: radlerista kiinnostuvat myös sellaiset kuluttajat, jotka eivät ole aikai­ semmin juoneet oluita”, Tjeder summaa. Oluen ja virvoitusjuoman sekoitus saattaa kuulostaa monen korvissa ensi alkuun oudolta, mutta Hartwallin tutki­ muksissa on selvinnyt, että kun radleria pääsee maistamaan, kiinnostus sitä koh­ taan kasvaa. Se siis maistuu yksinkertai­ sesti hyvältä. ”Radler on herkullisen makuinen, hyvin raikas ja virkistävä juoma, kehitet­ tiinhän se alun perin janoisia pyöräilijöi­ tä varten. Maku onkin sen valttikortti, joten meillä on kevään aikana iso mais­ tatuskiertue. Keskitymme muutenkin radlerin markkinoinnissa ennen kaikkea kertomaan, mistä siinä oikein on kyse, jotta ihmiset löytäisivät sen.” Entä onko meille odotettavissa uusia makuja suuren maailman malliin? ”Eihän sitä koskaan tiedä, kaikki ­riippuu siitä, miten radlerit otetaan ­Suomessa vastaan”, Tjeder lopettaa ­salaperäisesti. •


”Maku on radlerin valttikortti, joten meillä on kevään aikana iso maistatuskiertue”, tuote­ päällikkö Daniela Tjeder kertoo.

31


brändin tarina Teksti Anna Kauhala

Jaffan jäljillä Tulistuneita arabidiplomaatteja, suojaamaton tavara­ merkki, keltaisiin asuihin sonnustautuneita tv-kuuluttajia. Vuonna 1949 syntyneen Hartwall Jaffan matkan varrelle Suomen arvostetuimmaksi juomabrändiksi on mahtunut paljon.

E

lettiin 1940-luvun loppua. Satavuotias Hartwall oli jo juoma-alan konkari, mutta limonadien lyötyä itsensä toden teolla läpi ensimmäisen maailmansodan aikaan kilpailijoita oli alkanut nousta tiheään. Oli aika miettiä, miten erottua joukosta. Pohdinnan seurauksena Hartwallilla päätettiin lisätä tuotantokapasiteettiä ja panostaa tuotekehitykseen entistä enemmän, ja pian innovoinnista seura­ sikin jotain ennennäkemätöntä. ”Vuonna 1949 Hartwall toi markkinoille Suomen ensimmäisen samean, hiilihapollisen appelsiinijuoman. ­Tuohon aikaan limonadit olivat kirkkaita ja appelsiinit ja sokeri kortilla, joten ­Jaffaksi nimetty uutuus oli melkoinen edelläkävijä”, Hartwallin markkinointipäällikkö Leena Koskinen sanoo ­ylpeänä. Vaikka Jaffa syntyi luksustuotteeksi keskelle pula-aikaa, ajankohta oli sille otollinen. Nuorisokulttuuri lähti kehittymään 1950-luvulla, ja pian tuoteperhe alkoi kasvaa. Ensin estradille asteli vuonna 1955 Punainen Jaffa, vuotta myöhemmin oli Jaffa Sitruunan vuoro, ja vuonna 1959 Hartwall lanseerasi hiilihapottoman Jaffa Step -juoman. Uuden juomaperheen markkinoinnissa hyödynnettiin alusta asti sen aurin-

koista ilmettä. 1950-luvulla mainos­ kampanjan visuaalisuudesta vastaamaan palkattiin nuori, aloitteleva graafikko, joka etsiskeli toreilta appelsiineja, luonnosteli visionsa Jaffa-julisteista tuli­ tikkuaskeihin ja kävi hyväksyttämässä ideansa itsensä Hartwallin pääjohtajan puheilla. Taiteilijavalinta osui nappiin, sillä sekä graafikko Erik Bruunista että Hartwall Jaffasta tuli legendoja.

Haluttu, vihattu nimi

Jaffasta tuli nopeasti muotijuoma, ja sitä juotiin vuonna 1970 jo 13,5 miljoonaa litraa vuodessa, joten Suomen kaduilla ja maanteillä totuttiin näkemään ohi ajavia Hartwallin rekkoja. Samaiset ajoneuvot olivat kuitenkin aiheuttaa vuoden 1975 Etyk-huippu­ kokouksen aikaan pienimuotoisen kansainvälisen selkkauksen. ”Tarina kertoo, että osa kokoukseen osallistuneiden arabimaiden edustajista tuohtui pahasti ja epäili Suomea juonimisesta yhdessä arabien arkkivihollisen kanssa. Syynä kiivastumiseen oli Hartwallin rekkojen kyljissä komeillut tunnetun israelilaisen rannikkokaupungin nimi, Jaffa”, suosikkijuoman historiaa tutkinut Anssi Järvinen Sek & Greyltä naureskelee. Selkkauksesta selvittiin, mutta oranssin auringon eteen alkoi kerääntyä uusia

”Tarina kertoo, että osa ­kokoukseen osallistuneiden ­arabimaiden edustajista tuohtui pahasti ja epäili Suomea juonimisesta yhdessä arabien arkkivihollisen kanssa.” 32

pilviä. Koska Jaffa-nimi oli lainattu ­kaupungilta, sitä ei ollut pystytty suojaamaan. ”Kilpailijat olivat huomanneet, kuinka hyvä nimi Jaffa oli. Markkinoille alkoi tulvia uusia Jaffa-nimisiä tuotteita, joita oli vaikea erottaa alkuperäisestä”, Järvinen selventää. Hartwallilla ei kuitenkaan jääty tuleen makaamaan, vaan kekseliäs markkinointiosasto päätti kilpailijoiden kiusaksi vaihtaa suosikkijuoman nimen. Vuonna 1978 Jaffasta tulikin Pirteä


Jaffan vuodet 1836 Hartwall perustetaan 1800-luvulla kehitetään ensimmäiset limonadit 1914–18 virvoitusjuomat lyövät itsensä läpi 1. maailmansodan aikana 1930 Suomessa 55 limonaditehdasta 1936 Hartwall 100 vuotta 1949 Jaffa Appelsiini lanseerataan 1952 Helsingin olympialaiset 1955 Punainen Jaffa 1956 Erik Bruun tekee ensimmäisen Jaffa-julisteen 1956 Jaffa Sitruuna 1959 hiilihapoton Jaffa Step 1975 Jaffa-selkkaus Etyk-kokouksessa 1976 Hartwall 140 vuotta, Mainos-tv:n tempaus 1978 nimi muutetaan Pirteäksi Jaffaksi 1980 ensimmäiset Jaffa Light -juomat 1992 tulipalo Konalan varastossa, Erik Hartwall jakaa lähistön asukkaille Jaffa-koreja 1995 Jaffa Ananas Light 2011 Suomen ensimmäiset steviamakeutetut virvoitusjuomat, Jaffa Superit

Kuvat ovat Hartwallin Jaffa-filmistä.

2012 Erik Bruun mukaan Jaffan retrokampanjaan 2013 Jaffa Super Appelsiini

J­ affa. Tuuli puhalsi taas kirkkaalta taivaalta appelsiinijuoman purjeisiin.

Tempauksia ja innovaatioita

Vuosien varrella Jaffan ympärille on ­ideoitu monta muutakin ikimuistoista kampanjaa. Yksi mieleenpainuvimmista tempauksista oli Hartwallin 140-vuotissyntymäpäivien kunniaksi järjestetty mainostemppu vuonna 1976, kun yritys osti Mainos-tv:n kaikki katkot yhden illan ajalta. Jopa kuuluttajat sonnustautuivat jaffankeltaisiin asuihin.

Appelsiiniklassikko on ollut koko olemassaolonsa ajan rohkea suunnannäyttäjä muussakin kuin markkinoinnissa. Jaffa-tuoteperheen kivijalka on aina ollut Jaffa Appelsiini, mutta sen rinnalla kulkee yhdeksän sisarusta, jotka muuttuvat ajan mukana. ”1980-luvulla Jaffa oli pinnalla kevytjuomillaan, nyt kuluttajien luonnollisuuden kaipuuseen vastaavat Jaffa Superit, jotka lanseerasimme Suomen ensimmäisinä steviamakeutettuina virvoitusjuomina”, Leena Koskinen summaa.

Uudistumiskyky onkin Koskisen sanoin yksi Hartwall Jaffan suurista ­vahvuuksista, aitouden, ilon ja lämmön ohella tietenkin. Juuri nyt markkinoita puhuttelee kevennetty klassikko, Hartwall Jaffa Super Appelsiini, vastaus sekä luonnonmukaisuuteen että samaan aikaan pinnalla olevaan nostalgisuuteen. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, se jää nähtäväksi. Varmaa on kuitenkin, että vaikka Jaffa on ensimmäisten joukossa esittelemässä uutuuksia, yksi on ja pysyy: Hartwall Jaffa Appelsiini. • 33


trendi Thinkstock

Teksti Anna Kauhala Tällä palstalla ­kerrotaan ­tulevista ­trendeistä.

Nousussa Mobiili elämä Jokainen elämän hetki halutaan hyödyntää, ja mobiilit snacksit kasvattavat suosiotaan. Uudenlaiset applikaatiot muun muassa hoivaa­ vat tai viihdyttävät älykkäästi juuri oikeaan aikaan. Eräs applikaatio esimerkiksi herättää nukkujan aikaisemmin, jos ulkona on satanut lunta, ja toinen jakaa kuvat vain muutamaksi sekunniksi. Toisten auttaminen Tavalliset ihmiset tekevät yhä enemmän pieniä palveluksia toisilleen esimerkiksi tuomalla ulko­ mailta tuotteita muille. Samalla voi tienata vähän rahaa. Ensimmäinen kerta Ihmiset kohtaavat koko ajan uudenlaisia inno­ vaatioita, ja neitseellinen kuluttajakokemus on jatkuvassa nousussa. Kilvassa pärjää se, joka ymmärtää, mitä kuluttajaneitsyen pään sisässä liikkuu.

Istuta tulevaisuus Ekologinen vastuunkanto on nykymaailmassa valveutuneille yri­

tyksille itsestäänselvyys, eikä pelkkä seurausten minimoiminen enää ­riitä. Nyt tulevat tuotteet, jotka auttavat ympäristöä käytön jälkeen. ­Maailmalla on nähty esimerkiksi maahan istutettavia syömäpuikkoja ja kyniä, joista versoo kasvi. Chileläinen hotelli jakaa jokaiselle vieraalleen virtuaalisen puunsiemenen, jonka kasvua voi seurata verkossa, ja ­kanadalainen olutbrändi Molson Canadian lanseerasi siemenpaperista valmistetun lasinalusen, josta kasvaa puu.

Laskussa

Vierestä seuraaminen Vastuullisuutta vaaditaan nyt myös kuluttajilta. Yritykset ja yhteisöt innostavat ihmisiä osallis­ tumaan lanseeraamalla erilaisia hyväntekeväi­ syystempauksia ja lupaamalla tehdä itse jotain näkyvää, kun tavoite saavutetaan. Sieltä meille Globaalit markkinat eivät toimi enää entisten sääntöjen mukaan. Uudet markkinat, kuten Brasilia ja Kiina haluavat nyt tuottaa tavaroi­ taan omille markkinoilleen, eivät länsimaille. Osa kolmansien maiden tuotannosta on myös siirtynyt vastuullisuuden ja laadun perään­ kuuluttamisen myötä takaisin Eurooppaan ja ­Pohjois-Amerikkaan.

34

Hetkessä ”Suosittelen tutustumaan Vieras­listaan. Se on suomalaisten artistien uusi tapa auttaa syrjäytymisvaarassa olevia toimettomia nuoria tar­joamalla heil­ le vapaa pääsy ­keikoilleen. Mukana hankkeessa ovat muun muassa Eppu Normaali, PMMP, Anssi Kela, Apulanta, Neljä ­Ruusua, Jukka ­Poika, Chisu ja Kaija Koo. Seuraavaan numeroon haastan Heinekenin tuote­päällikkö Ossi Ahdon kertomaan oman ajankohtai­ sen ilmiönsä tai ­trendivinkkinsä!” Noora Pöyhönen, markkinointipäällikkö

Juha Pöyhönen

Tavaran haaliminen Trenditietoinen kuluttaja lainaa vaatteensa ja korunsa, vaihtaa lukemista kirjakahvilassa ja ajelee kaupunkipyörällä. Lainaamalla voi myös helposti päivittää tavaransa aina uusimpaan ja muodikkaimpaan.


kurkistus Teksti irene easton Kuva Johannes Kaarakainen Tällä palstalla kurkistetaan Hartwallin ­toimintaan.

Käteen sopivaa designia. Novellen vastapainetun etiketin liehuvat nauhat

ja uuden pullon linjat ovat Designtoimisto Mozon käsialaa. ”Vaikka toisin luullaan, kyllä graafisessa suunnittelussa ja muotoilussa edelleen piirretään ensin vedoksia käsin. Siitä se lähtee”, pullon muotoilusta vastannut suunnittelija Tuomas Rentola kertoo. Suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjät: millaiseen tarpeeseen ­designilla voidaan vastata. ”Etiketti on nyt isompi kuin aiemmin, eli siinä voidaan viestiä entistä paremmin siitä, millaista hyötyä esimerkiksi funktionaalisista vesistä voi olla. Pullo taas on kurvikkaampi, jotta siihen on helppo tarttua. Siinä on eräänlaista sporttisuutta ja menevyyttä, kun taas yleensä vesituotteet mielletään helposti staattisiksi. Novelle pysyy menossa mukana.” Rentolan mukaan tällaisessa projektissa ratkaisee kuluttajan ymmärtäminen ja kolmiulotteinen ajattelu: pullon ja sen etiketin pitää näyttää hyvältä joka kulmasta. ”Designissa on tärkeää, että tuote nousee esille muiden joukosta ja ­viestii niitä arvoja, joita brändi edustaa. Tässä tapauksessa hyvinvointia ja luonnollisuutta.”

35


Aito mausta toiseen.

Profile for Otavamedia OMA

Point 2/2013  

Point 2/2013