PwC Value 2/2014

PwC:N ASIAKASLEHTI

2/2014

Kestävän kasvun kumppani

Sarjayrittäjä Mika Mäkeläinen nuorten asialla

YRITTÄMISEN KYNNYS MATALALLE TÄSMÄAPUA TIETOMASSASTA 6

TYÖNANTAJAMIELIKUVA KUNNOSSA ALKOSSA 14

TIEDUSTELURETKIÄ TRENDIEN MAAILMAAN 24

sisältö

10

6 JUKKA PAKARINEN/SKOY

16

LISÄÄ LÖYLYÄ!

Suomalainen Sawo on jo valloittanut Aasian markkinat.

Suomen valloitukseen on valjastettu Stefan Lindfors.

4 Lyhyesti Tulevaisuuden yrittäjiä tukemassa

24

6 Teemajuttu Valtavien tietomassojen käsittelyyn tarvitaan tulkinnan taitoa ja hyviä bisnesideoita.

10 Kasvutarina LeaseGreenin konseptilla energiatehokkuuden kasvattaminen on alusta alkaen kannattavaa.

13 Ahaa Lähes puolet suomalaisista toimitusjohtajista uskoo maailmantalouden paranemiseen.

20 Henkilö Mika Mäkeläisen mukaan työelämän muutos on paljon kovempi kuin yleisesti ymmärretään.

23 Kolumni Kimmo Vilske: Kasvutarinat maailmalla ruokkivat suomalaista kasvua.

24 Trendi Trendien onnistunut nuuhkiminen toi Valion proteiinirahkatuotteet markkinoille aivan buumin kärjessä.

26 Tullaan tutuiksi Terveydenhuollon asiantuntijapalveluista PwC:llä vastaava Karita Reijonsaari innostuu teknisistä laitteista.

KANNEN KUVA ARTO WIIKARI

14 Johtaminen Muuttuminen Suomen parhaaksi työpaikaksi on tahdon asia.

2

16 Globaali-lokaali Stefan Lindfors avuksi uusien saunatuotteiden suunnittelussa.

19 Paikalla Hiilijalanjälkeä kartoittamassa VALUE ON PwC:N ASIAKASLEHTI

2/2014

LUE VALUE VERKOSSA Valuen artikkelit myös mobiilisti, pwc.value-lehti.fi Hae ilmainen QR-koodin lukija App Storesta tai Android Marketista. Esimerkiksi Nokian Lumioissa se on valmiina.

pääkirjoitus

Pakko osata YRITYKSET MENETTÄVÄT MILJARDEJA DOLLAREJA, koska tyÜntekijÜillä ei ole tarvittavaa osaamista. Tulos selvisi PwC:n ja LinkedInin keväällä julkaisemasta kansainvälisestä Adapt to Survive -tutkimuksesta, jossa oli mukana 2 600 tyÜnantajaa ja 277 miljoonaa tyÜntekijää.

Koulutetaanko tyÜntekijÜitä sitten tarpeeksi? Tilastokeskuksen viime syksynä julkaisema tutkimus osoitti, että henkilÜstÜkoulutuksiin osallistuminen on Euroopan unionissa ollut hienoisessa nousussa, mutta isoja muutoksia suuntaan tai toiseen ei ole.

Kun koulutuskustannuksia verrataan tyÜvoimakustannuksiin, Suomi sijoittuu EU:n keskikastiin. Edelle pyyhkäisevät muun muassa Slovenia, Tťekin tasavalta, Slovakia ja Viro.

JOS SUOMI HALUTAAN PITÄÄ KILPAILUKYKYISENÄ, tarvittavaan osaamiseen on pakko kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. MyÜs valtiovalta kannustaa tähän, kun se on vuoden alusta asti myÜntänyt yrityksille verohelpotuksia henkilÜstÜn kouluttamisesta.

MyÜs me PwC:llä hyÜdymme verohelpotuksista, sillä koulutamme henkilÜstÜä paljon ja säännÜllisesti; tosin teimme tätä jo ennen veroporkkanaa. Olemme asiantuntijayritys, jonka tehtävä on olla askel edellä ja auttaa asiakkaita – joita meillä ei olisi ilman jatkuvasti kehittyvää asiantuntemusta. Meidän on kyettävä hallitsemaan asiat niin hyvin, että pystymme ennakoimaan niistä kullekin asiakkaalle tulevat seuraukset.

Tämä ei onnistuisi, ellemme kouluttaisi väkeämme jatkuvasti. Meillä tyÜajasta käytetään viisi prosenttia varsinaiseen koulutukseen, mutta tätäkin enemmän meillä on sisäistä epämuodollista koulutusta, jossa seniorit opettavat käytäntÜä nuoremmille.

Varsinaiset koulutukset on hajautettu eri liiketoimintoihin kattavasti niin, että niistä saatava oppi on todella ajankohtaista. Koulutusjaksot sijoitetaan asiakastyÜn kannalta hiljaisemmille jaksoille.

JORMA MARSTIO

KOULUTTAUTUMINEN ON MEILLE NIIN TÄRKEÄÄ, että sen laiminlyÜnnistä sakotetaan: mahdollinen henkilÜkohtainen bonus jää saamatta, jos tärkeä kurssi on suorittamatta.

VerohyÜtyinä saamme koulutusten ansiosta vuodessa 80 000 euroa.

Mihin henkilÜstÜkoulutuksissa kannattaisi keskittyä? Yksi tapa on pohtia, mitä megatrendit, kuten väestÜn ikääntyminen, kasvavat kehittyvät markkinat ja digitalisaatio vaikuttavat kullakin toimialalla ja omassa liiketoiminnassa. Mega­ trendeihin nojaava bisnes ei kuulu vain isoille globaaleille yrityksille, vaan se koskettaa ennen pitkää kaikkia.

Olen itse menossa vielä ennen kesälomaa Harvard Business Schoolin kurssille, jossa alansa huiput käyvät läpi tuoreinta tietoa yhteiskunnallisista muutoksista ja johtamisesta. Uudet siellä saamani ideat panen auliisti jakoon kollegoille ja asiakkaille.

Antoisaa kesää!

kim karhu Päätoimittaja

Julkaisija PwC Suomi (PricewaterhouseCoopers Oy), PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 Helsinki, puh. 020 787 7000, www.pwc.fi Päätoimittaja Kim Karhu ToimituspäällikkÜ Kaisa Heikkinen Toimitus­neuvosto Kim Karhu, Nina Kinnunen, Juha Laitinen, Janne Rajalahti, Harri Valkonen Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä Paino Finepress ISSN 2323-9018 (painettu), 2323-9026 (verkkojulkaisu).

Lehdessä käytetyllä paperilla on kestävän kehityksen PEFC-tunnus.

Osoitteenmuutokset valuelehti@fi.pwc.com

3DLQRWXRWH

2/2014

3

PwC TULEVAISUUDEN YRITTÄJIÄ TUKEMASSA

AVOIN RAPORTTI -KILPAILU YHDISTYKSILLE JA SÄÄTIÖILLE PwC avaa yhdistyksille ja säätiöille tarkoitetun Avoin raportti -kilpailun jo kymmenettä kertaa.

Kilpailun tavoitteena on kannustaa kolmannen sektorin toimijoita raportoimaan sidosryhmille läpinäkyvästi ja laadukkaasti.

Osallistujiksi ovat tervetulleita kaikki aatteelliset yhteisöt, yhdistykset ja säätiöt. Erityisesti mukaan toivotaan yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka hankkivat varoja keräyksin, rahoittavat toimintaansa avustuksin tai jakavat apurahoja ja palkintoja yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Osallistujiksi toivotaan myös julkisoikeudelliset yhdistykset sekä kansalaisjärjestöt.

Arvioinnin kohteena ovat vuodelta 2013 laaditut julkiset raportit, joiden avulla yhdistys tai säätiö raportoi toiminnastaan ja taloudestaan sidos­ ryhmilleen.

AALTO VENTURES PROGRAM (AVP) on Aalto-yliopiston vuonna 2012 perustama kasvuyrittäjyyteen keskittyvä koulutusohjelma. AVP:n suunnittelu ja rakentaminen lähti ns. "puhtaalta pöydältä" Aallon ja piilaaksolaisen Stanfordin yliopiston välisen yhteistyön innoittamana. Keskeisenä tavoitteena on teoreettisen ja käytännön osaamisen vahva yhdistäminen.

Huippuyliopistojen vastaavien koulutusohjelmien tavoin AVP:ssä vastuullisina luennoitsijoina ovat niin maineikkaan akateemisen uran luoneet professorit kuin yrittäjinä ja yritysten rahoittajina menestyneet henkilöt.

Koulutusohjelma kattaa laajan kurssivalikoiman myynnistä yritysrahoitukseen ja mm. tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävän Aalto Fellows Programin (AFP), jonka kautta koulutusohjelmassa menestyneet opiskelijat työllistyvät nuoriin innovatiivisiin kasvuyrityksiin soveltamaan oppimaansa.

AFP:ssä opiskelijoille nimetään mentorit, jotka avustavat ja neuvovat opiskelijaa ohjelman aikana. Mentoreina toimivat mm. kasvuyritysten kanssa työskentelevät PwC:n asiantuntijat.

Lue lisää ja ilmoittaudu!

avp.aalto.fi

RAPORTIT JÄLLEEN

ARVIOINNIN KOHTEENA

www.pwc.fi/ar

VUODEN ARVIOINTIKERTOMUS -KILPAILU KUNTASEKTORILLE Järjestämme kuntien ja kuntayhtymien tarkastuslautakunnille suunnatun Vuoden Arviointikertomus -kilpailun nyt viidettä kertaa. Kilpailun avulla tarkastuslautakuntia kannustetaan kehittämään arviointityötä ja erityisesti arviointitulosten raportointia. Kilpailussa kiinnitetään huomiota erityisesti raportoinnin onnistuneisuuteen. ”Onnistunut arviointikertomus kuvaa johdonmukaisesti tehdyn työn, käytetyt kriteerit sekä keskeiset havainnot ja suositukset. Kuntien arviointityöhön liittyykin olennaisesti toiminnan kehittämisnäkökulma”, PwC Julkistarkastus Oy:n toimitusjohtaja Juha Huuskonen toteaa.

Kilpailun tulokset julkistetaan 1.–2.10.2014 Helsingissä pidettävässä Arviointiseminaarissa.

Seminaarissa käsitellään arviointityön ohella kunnille ajankohtaisia teemoja. Esille nousevat mm. kuntaja sote-uudistus sekä konserninäkökulma kuntapalvelujen tuottamisessa.

Lue lisää ja ilmoittaudu! www.pwc.fi/arviointikertomus

4

2/2014

42 %

suomala isista toim mieltä, e ttä kansa itusjohtajista on sitä invälises ja tehokk ti kil a pitäisi oll an verojärjestelm pailukyisen a korkea än luomis lla päätt en äji Globaali sti tätä m en agendalla. ie ltä on 50 % toim itusjohta jista.

Lähde: Pw

C:n 17th A

nnual Glo

bal CEO S

urvey

lyhyesti

STRATEGY& (aiemmin Booz & Company) ON NYT OSA PwC-KETJUA PwC:N JA BOOZ & COMPANYN yhdistyminen saatiin huhtikuun alussa päätökseen, kun viranomaiset hyväksyivät kaupan, jossa PwC-ketju osti Booz & Companyn maailmanlaajuisesti.

Booz & Companyn liiketoiminta sai samalla uuden nimen Strategy& (lausutaan Strategy and). Nimi kuvaa Booz & Companyn vahvaa strategiaosaamista ja etuja, joita Booz & Company tuo PwC-ketjulle sekä sen asiakkaille ja sidosryhmille.

“Yritykset ja organisaatiot hakevat jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä oikeaa strategiaa ja kykyä viedä se käytäntöön.

Strategy& vahvistaa nykyistä osaamistamme

konsultoinnissa, minkä ansiosta voimme tukea asiakkaitamme vielä paremmin aina strategian kehittämisestä käytännön toimeenpanoon niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti”, PwC Suomen toimitusjohtaja Kim Karhu sanoo.

Suomen Strategy&:n partnerin Hannu Suonion mukaan PwC:n ja Strategy&:n strategista neuvonantoa tarjoavat asiantuntijat ymmärtävät strategian toteutukseen liittyvät mahdollisuudet ja riskit – yhtä lailla kuin toteutusta tukevat asiantuntijat ymmärtävät koko strategisen kontekstin. ”Tarjoamme asiakkaillemme käytännönläheistä strategista neuvonantoa”, Suonio kiteyttää.

MILTÄ NÄYTTÄÄ VIIHDE- JA MEDIAALAN TULEVAISUUS? PwC:N Entertainment and Media Outlook 2014–2018 julkaistaan kesäkuun alussa. Raportti tarjoaa kattavan ennusteen sekä globaalisti että alueellisesti kaikilta toimialan osa-alueilta.

Löydät raportin sivulta www.pwc.fi/julkaisut

Suomen arvokkain yrittäjä julkistetaan lokakuussa PwC ETSII yhdessä Taivas+Helvetti -ryhmän kanssa Suomen arvokkainta yrittäjää – PwC’s Most Valuable Entrepreneur. Loppuvuoden 2013 ja kevään 2014 aikana verkossa sai ilmiantaa innostavia yrittäjiä, joiden liiketoiminta on kestävää, jotka pitävät huolta työntekijöistään ja ottavat vastuun ympäristöstään.

Suomen arvokkain yrittäjä palkitaan 9.–10.10.2014 Helsingissä pidettävässä Nordic Business Forumissa.

TULE KUULEMAAN INSPIROIVIA PUHEENVUOROJA Taivas+Helvetti-ryhmä järjestää syksyllä 2014 tapahtumakiertueen, joka kiertää Suomea pysähtyen yhdeksällä paikkakunnalla. Tapahtumissa yrittäjät kertovat tarinansa yleisön edessä iloisemmin, avoimemmin ja kipeämmin kuin koskaan.

Katso paikkakunnat ja päivämäärät osoitteesta www.taivasjahelvetti.fi

SHUTTERSTOCK

2/2014

5

BIG DATA HYÖ On valtavia tietomassoja, ja on päteviä työkaluja niiden käsittelyyn. Nyt kysytään tulkinnan taitoa ja hyviä bisnesideoita.

E

nnustaminen on aina vaikeaa. Sen tietää jokainen, joka suunnittelee uutta tuotetta, ja jokainen, joka yrittää varautua epidemiaan, liikenneruuhkaan tai laakereiden kulumiseen. Täsmäapua odotetaan digitaalisesta tietomassasta, jota kutsutaan Big Dataksi.

PwC:n teknologiakonsultoinnin johtaja Riku Lindfors korostaa, että Big Datalla ei viitata vain tietomassan kokoon vaan myös suureen nopeuteen, jolla dataa kertyy ja jolla se liikkuu.

6

2/2014

Lisäksi isoa dataa tulee lukuisista eri lähteistä ja monissa eri muodoissa: tarkkoina lukemina antureista ja vapaina kommentteina sosiaalisesta mediasta.

TIETO OHJAA UUSIIN SUUNTIIN ”Yrityksille Big Data merkitsee tavallisesti mahdollisuutta lisätä liikevaihtoa, tehostaa toimintaa tai pienentää riskiä”, Lindfors kiteyttää.

Hänen mukaansa ison datan hyödyntämistä ei jarruta enää ainakaan teknologia. On sovelluksia, jotka keräävät tosiaikaista dataa, suodattavat sitä ja yhdistävät perinteisempään. On työkaluja, jotka tunnistavat tietomassasta malleja data-analyytikon, tai datatutkijan, avuksi. Ja pilvessä sovelluksiin pääsee käsiksi kohtuuhinnalla. ”Tilanne on pitkälti sama kuin 10–15 vuotta sitten verkkokaupan kohdalla. Pitää vain aloittaa, ja osa on jo aloittanut”, Lindfors sanoo. Hänen mukaansa tärkeintä on tunnistaa aluksi, millaista

teksti Marianna Salin kuvat Shutterstock

ÖTYKÄYTTÖÖN arvokasta tietoa organisaatiossa on ja miten sitä voisi käyttää. ”Tieto voi olla yritykselle jopa uuden liiketoiminnan alku, tai jos yritys tai yhteisö avaa datansa, joku muu voi kehittää sen päälle sovelluksiaan.”

KOKEILEMALLA KOHTI SUUREMPAA Sanoma Oyj:ssä on panostettu web-analytiikkaan jo vuosia, mutta keväällä 2013 konserni käynnisti varsinaisen Big Data -hankkeensa. ”Keräämme dataa yhä systemaattisemmin ja pyrimme entistä enemmän ennakoimaan kuluttajien käyttäytymistä ja vaikuttamaan siihen”, kertoo Sanoma Oyj:n kuluttajadatan analysointia johtava Ulla Kruhse-Lehtonen. Hänen mukaansa suuri hanke on aloitettu pienin testiprojektein, joita laajennetaan sitä mukaa, kun tulokset vahvistavat uskoa. On oltava kärsivällinen. ”Analytiikka on prosessi. Ei ole maagista mallia, joka tehdään kerran, ja sen jälkeen kaikki toimii. Malleja testaan ja kehitetään lisää, ja testataan taas.”

PwC:n vinkit Big Data -starttiin: 1. Tunnista iso data ja sen tarjoamat mahdollisuudet organisaatiossasi. On hyvä kartoittaa useita vaihtoehtoja mutta aloittaa vain yhdellä pilotilla.

2. Rajaa pilotti esimerkiksi yhteen liiketoimintayksikköön tai toimintoon, jossa riittää innostusta ja jossa mahdolliset hyödyt ovat merkittävät.

3. Yhdistä liiketoimintayksikön ja tietohallinnon voimat alusta alkaen.

4. Luo laaja visio ison datan hyödyntämisestä ennen kuin laajennat hanketta. Näin varmistat, että jokainen pilotti ohjaa organisaatiota haluttuun suuntaan.

2/2014

7

IHMISET YMMÄRTÄVÄT DATAN ARVON YHÄ PAREMMIN.

8

2/2014

TOIMINTATAVAT UUSIKSI Kruhse-Lehtonen korostaa, että iso data koituu hyödyksi vasta, kun organisaatio muuttaa toimintatapojaan. ”Rakennamme muun muassa malleja, joiden avulla yritämme tunnistaa etukäteen ne asiakkaat, jotka ovat todennäköisimmin poistumassa, ja kehitämme keinoja estää poistuma. Silloin on tärkeää, että esimerkiksi puhelinmyynti koulutetaan hyödyntämään tietoja.” Sanomalla Big Data -hanke liittyykin koko konsernin tavoitteeseen sijoittaa kuluttaja keskelle ja ottaa tästä 360 asteen näkymä. ”Aina sanotaan, että muutos lähtee johdosta, ja se pätee tässäkin asiassa.”

Kruhse-Lehtosen mukaan onnistumista auttaa, kun analytiikan kehittäjillä on omaa strategista silmää ja toimiva suhde liiketoiminnan väkeen.

Näin he voivat tarkistaa suuntaa kehitystyön kaikissa vaiheissa.

KISA DATATUTKIJOISTA KIIHTYY Vaikka pilvipalveluja on helposti tarjolla, isossa talossa iso data on vaatinut myös oman infrastruktuurin rakentamista. ”Ei riitä, että palkkaa pari data scientistiä, ja yhtäkkiä ollaan Google”, Ulla Kruhse-Lehtonen naurahtaa. Hän siirtyi Nokialta Sanomalle vajaa kaksi vuotta sitten ja alkoi pian kerätä analytiikan ryhmää Suomeen ja Hollantiin. ”Osaajien löytäminen on alalla suuri haaste.

Meillä on ollut Suomessa auki työpaikkoja, joihin ei tullut yhtään sopivaa hakemusta. Koko Euroopan tasolla tässä etsitään.”

Runsaan kahdenkymmenen hengen ryhmässä työskentelee nyt datainsinöörejä, jotka varmistavat, että raakadata on hyvälaatuista, ja datatutkijoita, jotka rakentavat sovelluksia raakadatan päälle. Osa datatutkijoista keskittyy enemmän tilastotieteeseen, osa tietojenkäsittelyyn. Joukossa on myös tietoturvasta ja kuluttajan tietosuojasta vastaavat henkilöt.

OMA DATA JA YHTEINEN DATA Kruhse-Lehtonen odottaa tietosuojan kehittyvän merkittävästi lähivuosina. ”Uskon, että tulevaisuudessa kuluttaja omistaa oman datansa. Se voi olla fyysisesti eri yrityksillä ja valtiolla, mutta kuluttaja päättää, miten sitä käytetään ja kuka sitä saa käyttää.

Ihmiset ymmärtävät datan arvon yhä paremmin.”

Kruhse-Lehtonen luottaa siihen, että kuluttaja tunnistaa myös oman etunsa ja luovuttaa dataa esimerkiksi palvelujen personointiin ja hyvin kohdistettuun mainontaan. Yritysten hän odottaa yhdistävän voimansa nykyistä paremmin – myös kansallisella tasolla. ”Esimerkiksi suomalaiset mediayritykset ja vähittäiskaupan yritykset ovat mukana suomalaisten arjessa, ja ne voivat kehittää yhdessä uudenlaisia konsepteja, jotka perustuvat asiakasymmärrykseen ja -dataan.” 

Kaikki toimialat mukaan KANSAINVÄLISET Big Data -mestarit, kuten Amazon ja Google, vievät huomion helposti kuluttajiin. Saman tekevät perinteisemmätkin vähittäiskaupan kanta-asiakasohjelmat sekä älypuhelinten palvelut, jotka hyödyntävät tietoja niin kuluttajan mieltymyksistä kuin sijainnistakin. PwC:n Riku Lindfors odottaa kuitenkin menestystarinoita kaikilta toimialoilta. ”Pankit ja vakuutuslaitokset ovat hyödyntäneet dataa jo pitkään. Ja tiedemaailmassa mietitään jo joitain kolmannen sukupolven tietokantaratkaisuja”, Lindfors huomauttaa. Teollisuudessa dataa hyödynnetään yhä enemmän muun muassa laitteiden kunnonhallinnassa sekä tuotannon laadunvalvonnassa.

Julkishallinnossa huomiota on saanut terveydenhuolto. Valoisissa visioissa tiedon käsittely ja tulkinta parantavat merkittävästi terveydenhuollon laatua ja tehoa. Lindfors arvelee, että ennen pitkää myös yksityishenkilö voi saada oman terveysportaalinsa, johon kertyy tietoja lääkärin vastaanotolta ja laboratoriosta sekä hänen omista rannekkeistaan ja älyvaatteistaan.

Koska luvassa on suurta menestystä, tarjolla on myös ylisuuria lupauksia.

Lindforsin mukaan Big Dataan liittyvä hype ei kuitenkaan syö sen uskottavuutta. Hän on vakuuttunut, että osa innostuksesta ja sovelluksista haihtuu, mutta jäljelle jäävä osa tiivistyy mielekkääksi toiminnaksi lähivuosina.

2/2014

9

Suomalaisten kiinteistöjen energiatehokkuus on mielikuvia kehnompi.

Tuore kasvuyritys LeaseGreen on kehittänyt konseptin, jonka avulla tehokkuuden kasvattaminen on alusta lähtien kannattavaa liiketoimintaa.

KOVAAN KASVUUN

pehmeällä teknologialla

U

seimpien kasvuyritysten tarinat poukkoilevat ylös ja alas, välillä vauhti kiihtyy, välillä hidastuu. Jotkut strategiset määritykset osoittautuvat nerokkaiksi, jotkut johtavat umpikujaan.

Aina joskus ilmaantuu vahvaan kasvuun pyrkivä yritys, joka on ikään kuin valmiina syntynyt. Yritys, jonka liikeidea ja käytännön linjaukset näyttävät heti julkitulonsa jälkeen aukottomilta.

LeaseGreenin tarina tuntuu juuri tällaiselta. Ensivaikutelmana on kuva taloudellisesta ikiliikkujasta, joka ruokkii itse omaa kasvuaan niin kauan kuin kiinteistöjen energiatehokkuutta pystytään kasvattamaan.

LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto esitteli yrityksensä toimintaa maaliskuun puolivälissä rakennuttajaliitto RAKLIn tilaisuudessa. Idean nerokkuus tiivistyy toteamukseen, että LeaseGreen-hanke on jo asiakkaan budjetissa – nykyisin rahat menevät energiayhtiölle suurempana energialaskuna. ”Energiatehokkuuden parantamista on pidetty kuluna”, Mäkipelto selittää. ”Me osoitamme, että energiatehokkuusinvestoinnille saa tosi hyvän tuoton. Peruskysymys on se, onko suomalaisilla varaa tuhlata niin paljon rahaa energiaan. Ei pitäisi olla.”

kasvutarina

NEGAWATILLA MEGAEUROJA Suomessa on ollut tapana pitää täkäläistä rakennustapaa maailman parhaana. Suomalaiset osaavat kyllä eristää ja lämmittää talojaan. Mutta energiankäytön tehokkuudessa lähes kaikki kehittyneet maat ovat jo parempia.

LeaseGreenin talous- ja rahoitusjohtaja Juho Rönni esittelee Kansainvälisen Energiajärjestön IEA:n keräämää tilastoa keskeisten teollisuusmaiden energiate-

10

2/2014

hokkuuden kehityksestä 20 viime vuoden aikana. Vain Italia ja Espanja ovat Suomea huonompia, kaikki muut menevät edellä, monet varsin kaukana. Vertailukelpoisin maa, Ruotsi, on tehostanut kiinteistöjen energiankäyttöä neljä kertaa Suomea enemmän.

"Ruotsissa on esimerkiksi pyritty eroon öljylämmityksestä hyvin aktiivisesti", Rönni kertoo. "Siirrytään maalämpöön, siirrytään pumppuratkaisuihin. Suomessa sitä ei ole tehty lähellekään samalla tasolla.

Ne ovat verrattain suoraviivaisia toimenpiteitä, joihin pitää vain panostaa."

LeaseGreen-konseptin mukaisesti siinä ei kuluteta vaivalla hankittuja varoja vaan investoidaan tuottavasti.

Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen on kehitetty uraauurtavia teknologioita, merkittävä osa niistä Suomessa. Puhutaan ilmanvaihdon uusimisesta, lämmön talteenotosta, kiinteistöautomaatiosta, led-valaisusta...

"Mutta markkinoilla ei ole aikaisemmin ollut neutraalia kiinteistön omistajan edunvalvojaa, joka analysoi kunkin kiinteistön tarvitsemat toimenpiteet", Mäkipelto huomauttaa.

LeaseGreen-hankkeessa yhtiön asiantuntijat käyvät läpi kohdekiinteistön energiankäytön ja tekevät esityksen energiatehokkuuden lisäämisestä. Tarvittavat laitteistot ja niiden asennukset hankitaan parhaiksi katsotuilta toimittajilta – LeaseGreen ei ole sidoksissa yhteenkään laitevalmistajaan tai jälleenmyyjään. Asiakas maksaa sopimuskauden (kohteesta riippuen 3–8 vuotta) kuukausimaksut hankkeen tuomilla säästöillä. Energiankulutus vähenee tyypillisessä kohteessa pysyvästi 10–20 %.

Sopimuskauden jälkeen säästöt jäävät täysimääräisinä asiakkaan hyväksi. Ja mikä tärkeintä – asiakas

Me osoitamme, että energiatehokkuus­ investoinnille saa tosi hyvän tuoton, toteaa LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto.

teksti Ilkka Ranta-aho kuvat Lease Green ja Shutterstock

”SUOMESSA ON PARANTAMISEN VARAA ENERGIANKÄYTÖN TEHOKKUUDESSA.”

2/2014

11

HANKKEIDEN RAHOITTAMINEN ON HAASTE.

Energiatehokkuushankkeiden markkinapotentiaali Suomessa • Energiatehokkuutta parantamalla suomalaisissa kiinteistöissä voitaisiin säästää 3,5 miljardia euroa vuodessa. Summa kasvaa teknologian kehittyessä ja energian hinnan noustessa.

• Edellä mainitun säästön saavuttamiseksi uuteen teknologiaan kannattaisi investoida yhteensä 15 miljardia euroa.

kasvutarina

PwC AUTTAA RAHASTON RAKENTEISSA

12

PwC ON KÄYTTÄNYT ERITYISOSAAMISTAAN avustamalla NegaWatt-rahaston vero- ja rahastorakenteiden suunnittelussa sekä sijoittajakontaktien luonnissa.

Rahastohankkeen lähtötaso on melko pieni, mutta LeaseGreen/NegaWatt-konseptin yhteiskunnallinen merkittävyys tekee siitä kiinnostavan.

"Alkuvaiheessa mekin investoimme tähän aikaamme. Kun rahasto kasvaa, se tarjoaa myös meille mittakaavaltaan mielenkiintoisen hankkeen", kertoo PwC:n Corporate Finance -ryhmän johtaja Kimmo Vilske.

"Tärkeintä rahastolle on nyt se, että LeaseGreen saa riittävän määrän hankkeita liikkeelle. Kun varaudutaan sijoittamaan tietty määrä rahaa, sijoituksille pitää löytyä kohteita."

Vilske uskoo vahvan ja ainutlaatuisen konseptin menestymiseen. PwC on mukana neuvonantajana myös seuraavassa hankkeessa, tämän vuoden lopulla aloittavassa NegaWatt2rahastossa.

2/2014

ei ole missään vaiheessa käyttänyt hankkeeseen euroakaan. LeaseGreen hoitaa rahoituksen.

Rahoituksen tuominen mukaan tähän yhtälöön on konseptin kekseliäin ominaisuus. Päätöksentekokynnys madaltuu ratkaisevasti, kun asiakkaan ei tarvitse kantaa huolta euroista. Ja kun tuotelupauksen mukaan myös kuukausimaksu hoituu hankkeen tuomilla säästöillä, päättäjien suostuttelemisen pitäisi olla varsin helppoa.

Hankkeiden rahoittaminen on LeaseGreenille haaste. Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää investoimista uuteen teknologiaan, ja laitteet maksetaan kun ne on asennettu.

Rahoitusyhtiö LeaseGreen Finance hoitaa hankkeiden rahoituksen yhteistyössä pankkien, energiayhtiöiden ja sijoittajien kanssa. Mutta volyymien kasvaessa tarvitaan järeämpiä välineitä. LeaseGreen on lisännyt työkalupakkiinsa räätälöidyn rahoitusinstrumentin, NegaWatt-energiatehokkuusrahaston.

Se sai merkittävää käynnistysapua maaliskuun lopulla, kun Sitra kertoi ryhtyvänsä rahaston ankkurisijoittajaksi.

MILJARDIYRITYS VUONNA 2020 LeaseGreen on kasvuyritys, ja kun suoranaisia kilpailijoita ei markkinoilla vielä ole, tavoiteltu kasvuvauhti on varsin kova.

Yritys aloitti toimintansa viime syksynä, ja ensimmäinen tavoite on investoida energiatehokkuuteen sata miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä.

Miljardin euron raja on tarkoitus saavuttaa vuonna 2020, ja se vaatii massiivisen työmäärän lisäksi mittavaa kansainvälistymistä. Ensimmäiseksi kiikarissa ovat Ruotsi, Tanska ja Saksa.

Markkinoiden koko tekee niistä erityisen houkuttelevia.

Jokaiseen maahan on luotava kyseisen maan erityispiirteet ymmärtävä, hyvin verkostoitunut organisaatio. Koska LeaseGreen keskittyy projektinjohtoon, organisaatioiden koko pysyy varsin maltillisena ja 20–30 työntekijää riittänee useimmissa maissa.

"Tietenkin kilpailu kovenee, kun lähdetään maailmalle", Mäkipelto myöntää.

"Kansainvälisillä markkinoilla ei ole tällaista ratkaisua. Ja energiatehokkuuden kehittämiseen tulee jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Kun energian hinta nousee ja teknologia kehittyy, monet aikanaan kannattamattomina hylätyt toimenpiteet muuttuvat kannattaviksi." 

ahaa!

UUSIA JULKAISUJA

www.pwc.com/nextgen

Bridging the gap:

PwC:n Global CEO Survey -tutkimuksen mukaan suomalaisjohtajien luottamus oman yrityksensä kasvuun on parantunut.

Handing over the family business to the next generation

Next Generation Survey 15 April 2014

Bridging the gap: Handing over the family business to the next generation ➥ Tutkimuksessa kerrotaan muun muassa, kuinka perhevetoiset yritykset suunnittelevat sukupolvenvaihdosten tekemistä, mitä mieltä seuraava sukupolvi on asiasta ja millaisiin haasteisiin kaikki perheyritykset törmäävät sukupolvenvaihdoksen käytännön toteutuksessa.

Varovainen optimismi valtaa alaa

SEN SIJAAN SUOMEN TALOUSTILANTEEN KASVUUN uskoo vain Otsikko muutama suuryrityksen johtaja, kun lähes kolmannes arvelee tilanteen vain heikkenevän. otsikko xxxxxxxxx Suomalaisjohtajat ovat kansainvälisiä kollegoitaan enemmän huolissaan

CSFI

Centre for the Study of Financial Innovation

The CSFI survey of bank risk

In association with

Banking Banana Skins 2014 ➥ Globaalista pankkisektorin riskejä kartoittavasta kyselytutkimuksesta ilmenee, että pankkialan ammattilaiset kokevat alan suurimmaksi riskiksi sääntelyn. Kovassa nousussa riskilistalla on teknologia, joka nousi sijalta 18 sijalle 4.

NOSTO XXXX NOSTO

2014 internal audit profession study ➥ Julkaisussa avataan sisäisen tarkastuksen ammattilaisten näkemyksiä niistä vaatimuksista, joita organisaatiot heille tänä päivänä asettavat.

Tutustu julkaisuihin osoitteessa www.pwc.fi/julkaisut

OMAN LIIKETOIMINNAN KASVUN KANNALTA suomalaisjohtajat mainitsevat suurimmaksi uhaksi kuluttajien ostotottumusten ja käyttäytymisen muutoksen. Suomalaisista tätä mieltä on lähes kolme neljästä, kun esimerkiksi ruotsalaiskollegoista vain joka neljäs kokee tämän uhaksi.

Suomalaisista toimitusjohtajista yli 40 % näkee suurimmaksi kasvumahdollisuudeksi markkinaosuuden kasvattamisen nykyisillä markkinoilla, kun kansainväliset kollegat uskovat kasvun löytyvän uusista tuote- ja palvelu­ innovaatioista.

PwC:n seitsemästoista vuosittainen toimitusjohtajatutkimus Global CEO Survey perustuu 1 344 toimitusjohtajan haastatteluun 68 maassa vuoden 2013 viimeisen vuosineljänneksen aikana.

Suomesta tutkimukseen haastateltiin 43 toimitusjohtajaa Suomen suurimmista yrityksistä.

SHUTTERSTOCK

Inching towards recovery

SUOMALAISJOHTAJAT OVAT KANSAINVÄLISIÄ KOLLEGOITAAN AVOIMEMPIA VEROTIETOJEN JAKAMISESSA. KUVA TOMMI TUOMI

Banking Banana Skins 2014

kehittyneiden talouksien hitaasta tai jopa negatiivisesta kasvusta oman yrityksensä kasvun kannalta. Oman yrityksen kasvua uhkaavat myös valtion riittämättömät toimet valtiontalouden alijäämän ja velkataakan taittamiseksi sekä ylisääntely.

Hallituksen tulisi suomalaisjohtajien mielestä varmistaa, että sääntely ja lait ovat selkeitä ja että ne tehdään pitkä aikaväli huomioiden. Yli kaksi kolmannesta suomalaisvastaajista on myös sitä mieltä, että sääntelyä tulisi vähentää.

Suomen valtiolta toivotaan toimenpiteitä myös kasvua tukevan innovaatioekosysteemin luomiseksi ja rahoitussektorin vakauttamiseksi.

2/2014

13

1 800

idean strategia Sen jälkeen kun Alko valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi, yhtiön toimitusjohtaja Hille Korhonen olisi voinut täyttää kalenterinsa puhujakeikoilla, joiden otsikkona olisi ”millä konsteilla se tehdään”.

H

ille Korhonen ehti olla Alkon toimitusjohtajana reilun vuoden, kun yhtiö nimettiin Suomen parhaaksi työpaikaksi. Työpaikat oli asettanut paremmuusjärjestykseen Great Place to Work -konsulttiyhtiö. Tutkimus koostuu henkilöstön kokemusta mittaavasta henkilöstöindeksistä sekä johtamiskulttuurin arvioinnista.

Korhonen on aidosti hyvillään sijoituksesta ja kantaa kaulallaan riipusta, jossa voitosta kerrotaan. Hän kuitenkin korostaa, ettei parhaaksi työpaikaksi tulla vuodessa. Hyvän työyhteisön synnyttäminen vaatii järjestelmällistä työtä pitkään.

Mikä sinun osuutesi sitten on? ”Olen tuonut tullessani lisää ihmisten johtamiseen liittyviä asioita, kuten osallistavaa ja yhteisöllistä johtamista.”

Hän ilmoitti heti toimitusjohtajana aloittaessaan tavoitteekseen nostaa Alko Suomen parhaaksi työyhteisöksi. Myös asiakaskokemuksissa olisi yllettävä ykköseksi, sillä henkilöstön tyytyväisyys ja asiakaskokemus kulkevat palveluyrityksessä käsi kädessä. ”Kun asian sanoo ääneen, siihen sitoutuu. Silloin tietää, että tilannetta ryhdytään seuraamaan ja siihen palataan.”

Myös parasta asiakaskokemusta varten on omat ulkoiset mittarinsa, esimerkiksi Taloustutkimuksen tekemä kansallinen asiakaspalvelupalaute. ”Siinä olemme neljäntenä, edellämme ovat muun muassa kirjastot.”

14

2/2014

STRATEGIAN TAUSTALLA LÄHES 1 800 IDEAA Korhosen mielestä parhaaksi työpaikaksi ei tulla, jollei asiaa selkeästi tahdota. Ei riitä, että joihinkin ohjelmiin merkitään, kuinka tärkeää henkilöstö on. Henkilöstön näkökulma on otettava mukaan läpi strategian ja tarkasteltava jokaisesta yksittäisestä tavoitteesta, mitä se tarkoittaa henkilöstölle. ”Tahtotila on myös pystyttävä jalkauttamaan. Ei riitä että minä, johtoryhmä ja hallitus olemme jotakin mieltä, vaan tahto on järjestelmällisesti vietävä eteenpäin”, Korhonen sanoo. ”Ensimmäisen työviikkoni aikana aloimme työstää verkkoon sähköistä kyselyä, jonka pääteema oli ratkaista, miten Alkosta tulee Suomen paras työpaikka.”

Ideoita tuli kaikkiaan 1 786, ja niistä printattu pumaska on Korhosella edelleen visusti tallessa. Ideat sisältävät hyvin konkreettisia ehdotuksia ja toiveita esimerkiksi esimiestyöstä, uusien työvälineiden hankkimisesta tai helposta henkilöstön pikapalkitsemisesta. ”Ideat olivat johtoryhmän strategiatyön pohjana, kun kirjasimme tavoitteita ja keinoja päästä niihin.”

Strategia käytiin läpi myös esimiespäivillä, jossa olivat koolla myymäläpäälliköt ja pääkonttorin esimiehet.

Korhonen oli erityisen tyytyväinen palautteesta, jossa huomattiin, että strategia tuntuu tutulta. Osallistujat näkivät, että verkkoon kirjatut ideat oli oikeasti luettu ja otettu huomioon.

teksti: Kirsi Riipinen kuva: Shutterstock

"Uudet haasteet energisoivat ihmisiä, siksi johtoryhmän vastuualueita on viilattu uusiksi."

UUSIA KÄYTÄNTÖJÄ TOISESTA MYYMÄLÄSTÄ Ketjussa on vuosittain useita yhteisiä tapahtumia, joissa johto ja henkilöstö pääsevät tapaamaan kasvotusten. Yksi näistä ovat kahdesti vuodessa järjestettävät myymäläpäällikköpäivät, joissa Korhonen on aina itse mukana. ”Yksi tammikuun päivien teemoista oli, mitä tarkoittaa alkolainen johtajuus.”

Sitä pohdittaessa on korostettu käytännön asioita: miten oman tiimin kehittymistä tuetaan, miten innostetaan vuorovaikutukseen, millaisia tavoitteita asetetaan ja miten niiden toteutuminen varmistetaan?

Esimiehiä koulutetaan Alkossa ahkerasti, ja he hankkivat uusia parhaita käytäntöjä ja kokemusta myös vaihtamalla myymälöitä. Myös muuta henkilökuntaa kannustetaan tehtäväkiertoon.

20 000 TYÖPAIKKAHAKEMUSTA Alkoon tuli viime vuonna noin 20 000 työhakemusta. Se on konkreettinen osoitus siitä, että työnantajamielikuva on kunnossa.

Työntekijöiden valinnassa ei painoteta kaupan alan tai vaikkapa ravintolakokemusta. Sen sijaan ketjuun etsitään hyviä tyyppejä, mikä Alkon tapauksessa tarkoittaa asiakas-

palveluhenkisiä, joustavia, oma-aloitteisia ja kehittymiseen motivoituneita ihmisiä. ”Meidän rikkautemme on, että ihmisillä on hyvin erilaisia taustoja. Korkki-henkilöstölehdessä esitellään joka kuukausi yksi alkolainen. Joukossa on ollut esimerkiksi merikapteeni, filosofian tohtori, huipputason urheilija ja sommelier.”

Taloon tulevilla on perusteellinen perehdyttämisjakso, ja kursseilla käydään ja etäopiskellaan säännöllisesti myös sen jälkeen. Yhteensä alkolainen saa vuosittain koulutusta keskimäärin neljä päivää, mikä tarkoittaa noin 10 000 koulutuspäivän tuotantoa Alkossa.

Korhonen oli itse töissä myymälässä kolme viikkoa ennen kuin aloitti virallisesti toimitusjohtajana. Hän opetteli perustehtäviä hyllytyksestä tavaran tilaamiseen. Ja tietysti piti yrittää oppia mahdollisimman paljon tuotteista. Pelkästään Alkon punaviinivalikoimaan kuuluu 1 600 eri tuotetta. Uutuustuotteita ketjulla on vuosittain noin 700.

Korhonen sanoo, että vaikka hyviä tuloksia on saatu paljon, kehitettävää on edelleen. ”Kehittyminen ihmisten johtamisessa ei lopu koskaan.

Oman johtamisfilosofiani lähtökohta on, että vastaukset tulevat organisaatiosta. Johdon tehtävä on näyttää suunta ja ambition taso. Yhdessä sitten määritellään, miten sinne päästään ja mitä se käytännössä tarkoittaa.” 

2/2014

15

LISÄÄ LÖYLYÄ!

Suomalainen saunavalmistaja Sawo on valloittanut maailmaa Aasian suunnalta jo 20 vuoden ajan. Nyt se aikoo viimein lyödä pökköä pesään myös Suomen markkinoilla.

S globaali-lokaali

awo Inc. on yhtiön oman arvion mukaan maailman suurin saunatarvikkeiden valmistaja ja yksi suurimmista kiukaiden ja höyrystinten tuottajista. Filippiinien toiseksi suurimman kaupungin Cebun kupeessa päämajaansa pitävän Sawon perustaja ja omistaja Veikko-Matti Kallioniemi vetoaa kuitenkin yhtiön suojattuun sijaintiin, eikä kerro tarkempia tunnuslukuja. ”Olemme sikäli onnellisessa asemassa, että kun toimimme Suomeen nähden täällä kaukana, niin voimme tehdä arvaamattomiakin siirtoja, eikä meillä ole velvoitetta raportoida kaikkea tarkasti. Olemme odottaneet otollista aikaa tulla myös Suomeen, ja nyt on oikea hetki.

Tänä vuonna tapahtuu Suomen saunamarkkinoilla isompia muutoksia kuin koskaan aiemmin. Onkin aivan hassua, ettei meitä tunneta Suomessa”, Kallioniemi

16

2/2014

sanoo viitaten muun muassa kilpailijayritys Harvian äskettäiseen omistajanvaihdokseen.

Muualla maailmassa on hänen mukaansa ollut tähän saakka Suomea korkeampi vaatimustaso saunojen suhteen. ”Nyt on kuitenkin alettu panostaa saunaan enemmän ja vaatia esimerkiksi höyrystintoimintoja, joissa meillä on erityisosaamista. Lisäksi koko tuotepalettimme alkaa olla kunnossa ja voimme keskittyä enemmän markkinointiin.”

Sawo solmi viime syksynä monivuotisen yhteistyösopimuksen tunnetun muotoilijan ja taiteilijan Stefan Lindforsin kanssa, jonka kansainväliseen vetovoimaan Kallioniemi uskoo. ”Kyse ei ole vain yhdestä saunatuotteesta, vaan Stefan ideoi jatkossa laajasti vaativalle kohderyhmälle suunnattuja design-tuotteita, jotka Sawo valmistaa ja markkinoi. Olemme luomassa kokonaan uutta saunamaailmaa.”

teksti Timo Nykänen kuvat Sawo Sauna, Miguel Vera/SKOY

Sawo Inc. • Kaksi tehdasta Filippiinien Cebulla, yhteensä noin 15 000 neliön tuotantotilat • Toinen tehtaista toimitettiin Ylöjärveltä ja pystytettiin suomalaisten rakennusmiesten valvonnassa • Työllistää noin 300 henkeä • Tuotantokapasiteetti yli 150 000 kiuasta vuodessa • Toimistot ja varastot myös Hongkongissa ja Manilassa • Sawo Nordic Oy -yhtiö aloittaa tuotannon Kangasalla vuoden 2014 aikana

2/2014

17

TAIFUUNI ISKI TYÖYHTEISÖÖN TROOPPINEN HIRMUMYRSKY Haiyan aiheutti marraskuussa 2013 laajaa tuhoa Filippiineillä.

Veikko-Matti Kallioniemen mukaan taifuunit iskevät normaalisti Filippiinien pohjoisosiin, mutta tällä kertaa myrsky kulki aivan Cebun kaupungin vierestä. ”Kaupunki ja meidän tehdasalueemme lentokentän vieressä säästyivät kuitenkin täysin tuhoilta. Mutta jo muutaman kilometrin päässä tilanne oli aivan toinen.”

Kallioniemi oli tapahtuneen aikaan Espanjassa, ja hän seurasi läpi yön myrskykeskuksen liikkeitä satelliittikuvasta. Sawon tehtaalta vakuutettiin kaiken olevan kunnossa. Ympäröivien tuhojen mittavuudesta ei aluksi tiedetty mitään, kun kaikki viestiyhteydet olivat poikki. ”Kun tulin paikan päälle, niin totuus selvisi. Koko henkilökunnalla oli mieli aivan maassa, eikä työnteosta tullut mitään. Päätimme silloin heti, että kun olimme kerran näin lähellä luonnonkatastrofia eikä meille ollut sattunut mitään, niin oli aika auttaa.”

Sawon normaali toiminta oli käytännössä poikki seuraavat kaksi viikkoa ja kaikki keskittyivät vain avustuspakettien pakkaamiseen ja välittömän avun toimittamiseen. Tehtaan kuorma-autoilla ja moottoripyörillä lähti liikkeelle seitsemän eri ryhmää tuhoalueille. Työntekijät tunsivat hyvin syrjäisemmätkin paikat, joihin hätäapu pystyttiin tarkkaan kohdistamaan ennen avustusjärjestöjen saapumista.

Veikko-Matti Kallioniemellä on oma sauna myös kotona Espanjan Fuengirolassa.

TEE-SE-ITSE-MIES Innokas sukelluksen harrastaja Kallioniemi lähti heti alussa merta edemmäksi kalaan. Oli kuitenkin täysin sattuman kauppaa, että hän alkoi kaupata saunoja Aasiassa. Hongkongissa asuessaan Kallioniemi myi ystävänsä valmistamia suomalaisia porealtaita, joiden maahantuonti laajeni saunoihin.

Vuonna 1994 syntyi Sauna- ja World-sanojen yhdistelmästä Sawo-tuotemerkki. Toiminta kasvoi niin, että pelkkä alihankkijoilta ostaminen ei enää riittänyt ja Kallioniemi päätti perustaa oman tuotantolaitoksen vuosituhannen vaihteessa.

Sukellusharrastus tutustutti hänet aikanaan Cebun saareen, jonne mies muutti perheineen Hongkongista. Nykyään koti on pysyvämmin Espanjassa, josta Kallioniemi sukkuloi ympäri maailmaa.

Tehdas perustettiin saareen, jonka ympärillä ei ollut muuta avustavaa teollisuutta. Siksi kaikki piti tehdä alusta alkaen itse. Sawolla on Cebussa omasta takaa metalli-, puu- ja kivityöstämöt, muovipuristamot ja testilaboratoriot. ”Meillä on hyvin todennäköisesti alan laajin valikoima saunatarvikkeita, jotka teemme kaikki itse. Tuotamme Cebulla itse myös kaikkien tuoteperheidemme kiukaat, höyrystimet, ohjauskeskukset ja saunahuoneet ja huolehdimme niiden

"KASVUPOTENTIAALIA ON VIELÄ VARASTOSSA."

18

2/2014

tuotekehityksestä. Tämä toimintapa toimii täällä käytännön syistä hyvin ja auttaa tietenkin kontrolloimaan paremmin laatua ja kustannuksia”, Kallioniemi kertoo.

TUOTEKEHITYKSEN TURVIN KASVUUN Suomea ja Eurooppaa palvelemaan perustettiin tämän vuoden alussa uusiin tiloihin Kangasalle Sawo Nordic Oy -yhtiö. Sinne siirretään Kallioniemen mukaan logistiikkaa ja lähinnä sellaista tuotantoa, joka viimeistelee ja yksilöi tuotteita asiakaskohtaisesti. Asiakkaiden ja eri maiden saunamieltymysten välillä onkin huomattavia eroja. ”Eri kulttuureista tulleet ihmiset ovat toisaalta tietenkin sekoittuneet ja Australiassa voi vaikka olla venäläinen asiakas, joka vaatii erittäin kuumaa saunaa. Normaali korealainen yleinen sauna on taas sellainen, jossa pitää olla kolme saunaa eri lämpötiloissa: viileä, keskilämpöinen ja hyvin kuuma. Ja olen minä Taiwanissa nähnyt sellaisenkin saunan, jossa oli muun muassa kristallikruunut, kokolattiamatto ja televisio!”

Tulevaisuudessa Sawo aikoo jatkaa kasvu-uralla ja tehdä edelleen yllättäviä avauksia Kaukoidän tukikohdastaan. ”Olemme tähän saakka keskittyneet pitkälti tuotekehitykseen. Emme ole käyttäneet kaikkea kapasiteettia tuotantoon, vaan kasvupotentiaalia on vielä varastossa. Siksi haluamme tulla nyt aika aggressiivisestikin uusille markkinoille”, Kallioniemi lupaa. 

paikalla

Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx

PwCwomentapahtuman näyttämönä oli Tapahtumatalo Bank Helsingissä.

Tunteita ja tulevaisuuden näkymiä Järki ja tunteet puhuttivat perinteikkään PwCwomen-tapahtuman osallistujia tänä vuonna.

HIILIJALANJÄLKI ON JO TUTTU KÄSITE, mutta verojalanjäljen mittaaminen on uudempi tuttavuus. Siitä kertoi Fortumin kestävän kehityksen johtaja Ulla Rehell. Rehellin mukaan verojalanjäljen selvittäminen parantaa käsitystä kokonaisverotuksesta ja antaa hyvän käsityksen eri säännösten vaikutuksista ja merkityksestä. Selvitykseen vaadittava työ on kuitenkin raskasta ja erittäin vaativaa.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Marja-Liisa

Halkon aiheena olivat puolestaan järki ja tunteet. Halkon mukaan päätöksenteossa tarvitaan sekä tunnetta että järkeä eikä toista niistä voi laittaa edes halutessaan pois päältä. "Tunteet ovat osa ihmisten selviytymismekanismia ja 'järkeä' tarvitaan myös muiden ihmisten tunnereaktioiden arvioimiseen."

Erilaisia tulevaisuuden näkymiä luotasi futuristi Elina Hiltunen. Hän on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Hiltunen esitteli erilaisia tulevaisuuden näkymiä verrattuna teknlogian kehitysvauhtiin.

Vuoteen 2035 sijoitetussa skenaariossa teknologia on joko 'pettänyt yhteiskunnan', kehitys etenee ennustettavalla uralla tai teknologian kehitys on ollut eksponentiaalista.

CAPITAL MARKETS SEMINAR

This top seminar brings together financial decision-makers to discuss the hottest topics of the capital markets and challenges in today’s global economics. Participants will have an opportunity to debate with distinguished speakers,

e.g. Sixten Korkman and Olli Rehn. The formal invitations and full agenda will be sent out in June, but please do save the date 25th September 2014 at 3.00–7.00pm in your calendar. The event is for Board Members, CEOs and CFOs.

KUVA TOMMI TUOMI

SHUTTERSTOCK

25.9.2014 IN HELSINKI

2/2014

19

henkilö

"Kyvykkäistä ihmisistä on krooninen pula."

20

2/2014

teksti Kirsi Riipinen kuvat Arto Wiikari

Sarjayrittäjä Mika Mäkeläinen vie joulupukkia maailmalle, kustantaa kirjoja yrittäjyydestä ja houkuttelee nuoria perustamaan omia firmoja. Muun muassa.

Sydämen paloa

V

anhan teollisuuskiinteistön ikkunaan liimattu juliste kehottaa Taivas+Helvetti -hankkeen kuvauksiin tulevia soittamaan ovikelloa. Toisen kerroksen aulassa tulijat kuitenkin ottaa vastaan iso pahvinen kättään heiluttava joulupukki.

Oikeassa paikassa silti ollaan. Taivas+Helvetti ja joulupukki liittyvät kumpikin Mika Mäkeläisen yrityksiin. Muun muassa, sillä firmoja on pitkä liuta muitakin.

Miten sinut nykyään kannattaa lyhyesti esitellä? ”Esittelen itseni aina tilanteen mukaan, mutta yleensä sanon, että toimin yrittäjänä. Jos kysytään toimialaa, lyhyttä vastausta on vaikea antaa.”

Mäkeläinen heittää, ettei olisi uskonut 15 vuotta sitten, että itsensä esittely olisi vaikeampaa kuin kylmän soiton tekeminen uudelle asiakkaalle. Siksi toisekseen, harva uskoisi mitä kaikkea yksi ihminen tekee työkseen yhden viikon aikana.

Aloitetaanpa vaikka joulupukista. Mikä projekti se on?

Mäkeläistä hymyilyttää. Osa edellisestä päivästä oli pyhitetty pohdintaan, millaisia elämyksiä joulupukin teemamyymälöiden pitäisi tarjota. Oy Joulupukin Maailma - Santa Claus World Ltd sai uuden pääomistajan viime vuonna, kun Mäkeläisen yritys osti Joulupukkisäätiöltä enemmistön siitä yhdessä yhtiökumppaninsa ja Muumimaailman omistajien Livsonien kanssa. Nyt he lähtevät viemään ”Yrittäjän usko suomalaista joulupukkia maailmalle. yrittämiseen Parhaillaan pohditaan, millaiset tuotteet istuisitestataan alussa vat lisensointiin erityisen hyvin. Tästä vastaa yhtiö ennen kuin asiat nimeltä Santa Claus Licensing. Pukille on tulossa alkavat rullata”, myös kansainvälinen verkkokauppa.

Mika mäkeläinen sanoo.

Edellisenä päivänä hän haisteli yhdessä

yhtiön johtajan Petri Paarnion kanssa erilaisia tuoksuja ja pohti, pitäisikö joulupuotien aulassa tuoksua havumetsä vai kardemumma. Myymälät on tarkoitus konseptoida elämyksellisiksi ja viedä ketju ulkomaille. Linnanmäen myymälä aukeaa ennen kesää. ”Joulupukki on ollut täysin alihyödynnetty brändi, vaikka esimerkiksi Aasiassa se herättää suuria tunteita ja on suosittu kuin jokin iso rokkitähti.”

TÄYDELLINEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA EI RIITÄ Mäkeläisen ansiolistalla on toistakymmentä firmaa ja niiden palkkalistoilla toistatuhatta ihmistä. Todennäköisesti parhaiten hänet tunnetaan Siili Solutions -yrityksestä, joka siirtyi pari vuotta sitten First North -listalle.

Hän odottaa paljon myös kansainväliseltä teknologiayritykseltään, joka auttaa verkkokauppoja kävijöiden segmentoinnissa ja personoinnissa sekä konversioiden parantamisessa. ”Ideoita uusiksi aihioiksi syntyy jatkuvasti, mutta kaikkea ei ehdi toteuttaa. Pullonkaulana ovat myös kyvykkäät ihmiset, heistä on krooninen pula. Esimerkiksi rahoituksen hankkiminen on sen rinnalla pienempi homma”, Mäkeläinen kertoo.

Hän puhuu sarjayrittäjyydestä 15 vuoden kokemuksella ja huomauttaa, että asiat eivät ole tänä aikana juuri muuttuneet: firman käynnistys, avainihmisten nimeämiset, johtoryhmä, bisneksen rakentaminen. ”Alussa ennen kuin asiat alkavat rullata, yrittäjä hoitaa kaiken ja toimii vaikka juoksupoikana. Silloin testataan usko yrittämiseen. Ihmisistä valtaosan on vaikea uskoa asioihin, joita ei ole olemassa. Kyvyssä kohdata itsensä kaiken sen keskellä

2/2014

21

MIKA MÄKELÄINEN, 38

Sarjayrittäjä merkonomin koulutus Perhe: Vaimo ja koira nimeltä Laku Harrastukset: Golf, mailapelit, metsästys, pilates Motto: Kohtalo tottelee tekemistä hämmästyttävän usein.

on kaikista isoin este kasvulle”, Mäkeläinen pohtii.

Mäkeläisen värikäs yrittäjyys on huomattu.

Kaksi vuotta sitten hänet valittiin 40 lupaavimman eurooppalaisen nuoren johtajan joukkoon.

Hän itse kommentoi valintaa sanomalla, että tärkeintä on tehdä asioita, joilla on itselle merkitystä ja sitä kautta yhteisölle sekä yhteiskunnalle.

Yhteisö ja yhteiskunta ovat erityisen hyvin esillä ainakin Taivas+Helvetti -kirjakustannuksessa sekä yhteiskunnallisessa Pop Up Company -yrityksessä.

Taivas+Helvetti syntyi alkujaan yksittäisenä kirjana, mutta nyt hanke on laajenemassa. Ensimmäinen osa yrittäjätarinoita saa syyskuussa jatkokseen toisen osan, ja tulevaisuudessa uusi kirja on tarkoitus julkaista joka vuosi. Tarinat videoidaan ja hanketta muokataan osaksi koulujen yrittäjyyskasvatusta. Koko konsepti on tarkoitus viedä kansainvälisille markkinoille.

”Aikanaan viisi miljardia ihmistä tulee verkostomaisen talouden piiriin.”

22

2/2014

KAVERILLE TÖIHIN The Pop Up Companyn ideana on madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Tavoite on asetettu tarpeeksi korkealle, sillä Mäkeläinen ja yrityksen toinen perustaja Kari Aalto haluavat tehdä siitä Suomen suurimman nuorisotyöllistäjän. ”Nuorille täytyy antaa uskoa ja toivoa siihen, että heidän kannattaa luoda oma tarinansa. Tulevaisuuden todellisuus on yhä todennäköisemmin se, että joko he työllistävät itse itsensä tai menevät kaverille tai johonkin muuhun pk-yritykseen töihin.” ”Työelämän muutos on paljon kovempi kuin ymmärretään. Isojen työnantajien aika alkaa Suomessa olla ohi, yhä useampi työllistyy pieniin yrityksiin. Samalla vahvasti asiantuntijuutta vaativa työ lisääntyy, kuten myös hyvin suorittava. Niiden väliin jää yhä kapeampi aukko.”

Pop Up Company luo uudenlaista mallia perinteisen yrittäjyyden ja työsuhteen välimaastoon. Nuoret ovat työsuhteessa Pop Up Companyyn, joka hoitaa hei-

dän puolestaan vakuutukset, yrittäjäriskin ja byrokratian. Mallia on kokeiltu käytännössä Jyväskylässä, ja nyt käydään neuvotteluja muiden kaupunkien kanssa.

Mäkeläisen äänenpainot tiukkenevat, kun hän alkaa purkaa tuntojaan yritysmaailmassa nyt vallassa olevien toiminnasta. Se on hänen mielestään käsittämättömän piittaamatonta jälkipolvia kohtaan. Tulevaisuuteen ei valmistauduta, eikä haluta ymmärtää, millainen megatrendi digitaalisuus on. ”Digitalisaatio avaa valtavat mahdollisuudet, mutta hallitukset ovat pörssiyhtiöstä alkaen täynnä teollisen aikakauden kasvatteja. Kallis virhe yrityksien omistajilta, sillä juuri hallituksen vastuulla on huolehtia pitkän aikavälin uudistamisesta.” ”Aikanaan viisi miljardia ihmistä tulee verkostomaisen talouden piiriin. Nyt pitäisi tajuta, että paitsi hallitusten kokoonpanojen, myös johtajuuden on muututtava. Johtajuus ei voi perustua nopeasti muuttuvassa maailmassa yhden ihmisen asemaan tai pieneen joukkoon ihmisiä, vaan kollektiiviseen jakamiseen ja vuorovaikutukseen verkostoissa.”

JOKAISELLE VALMIUS KURSSIN MUUTOKSEEN Mäkeläisen suuri unelma on, että mahdollisimman moni nuori löytäisi itselleen työtehtäviä, jotka aidosti sytyttävät. Yrittäjyys vaatii kärsivällisyyttä, sillä sytyttävät asiat eivät yleensä kävele vastaan. Niitä joutuu hakemaan ja siitä tie yrittäjyyteen on pitkä. ”Monesti aloitamme erilaisia juttuja, mutta alkuinnostuksen jälkeen vauhti hyytyy. Pelkään, että valitettavan moni elää ja tekee työuraa ilman tuntuvaa sydämen paloa.”

Mäkeläinen sanoo ihailevansa yrittäjiä, jotka vielä kolmannen epäonnistumisen jälkeen kokoavat itsensä, ottavat uuden suunnan ja aloittavat alusta. Hän ei halua kuulostaa julmalta verratessaan tilanteen rankkuutta vaikkapa siihen, kun palkkatöissä oleva ihminen saa kuulla firmansa tulevista yt-neuvotteluista. ”Teki ihminen mitä tahansa, hänellä on lopulta vastuu itsestään. Jokaisen tulee olla valmis muuttamaan kurssia ja löytämään itselleen uusi tehtävä. Ajassa oleva levottomuus ja taloudellinen epävarmuus tarkoittavat käytännössä mielettömiä uusia mahdollisuuksia.” 

tätä mieltä

Palstalla esitellään uusimpia tutkimustuloksia xxxxx

Yrityskaupat katalysoivat kasvua.

Myydä vaiko ostaa?

TOMMI TUOMI

NYT ON OIKEA AIKA MYYDÄ – JA OSTAA. Vai onko? Voiko yrityskauppa tuottaa jotain merkityksellistä tai uutta suomalaisen talouden kasvuun?

Vuonna 2013 olimme Suomen ja Pohjoismaiden johtava yrityskauppaneuvonantaja*. Globaalissa tilastossa jäimme tällä kertaa kakkoseksi Goldman Sachsin jälkeen. Menestyminen tuntuu hyvältä, mutta vanhat tilastot eivät vastaa oikeisiin kysymyksiin.

Suomalaisen ja globaalin deal flown eli tarjonnan virran keskellä näen tavoitteiltaan erilaisia kauppoja. Valitettavasti osassa taustalla ovat talousvaikeudet ja markkinoiden sulaminen. Yrityskaupalla pelastetaan, mitä pelastettavissa on. Suurimmassa osassa on kuitenkin kyse uuden kasvun rakentamisesta. Ostajan näkökulmasta asia on ilmeinen, mutta näkemäni perusteella myös myyjälle kasvu on pääteema. Myytävä yritys hakee kasvunsa kiihdyttäjäksi omistajaa, joka tuo pääomaa ja riskinottokykyä, pääsyn uusille markkinoille tai strategista fokusta.

YRITYSKAUPOISSA ON KYSE UUDEN KASVUN RAKENTAMISESTA.

SUOMESSA ON HUIPPUYHTIÖITÄ, joilla on maailman johtavaa teknologiaa tai jotka ovat kapean erikoisalansa markkinajohtajia. Tiimini kanssa olemme edesauttaneet suomalaisten huippuyhtiöiden siirtymistä pääomasijoittajien ja aasialaisten yritysten omistukseen.

Pitäisikö tuntea epäisänmaallista syyllisyyttä?

Ei lainkaan. Myymämme yhtiöt ovat saaneet uuden omistajan myötä mahdollisuuden vallata aiempaa suuremman osan maailmanmarkkinoista. Suomalaiset yhtiöt tekevät myös paljon yritysostoja. Kasvutarinat maailmalla ruokkivat suomalaista kasvua - omistustaustasta riippumatta.

Nyt on oikea aika ostaa ja myydä. Yrityskaupat katalysoivat suomalaista kasvua maailmalla ja kotimaassa. Energiaa ja resursseja kohdistuu kasvuun, kun kaikkea ei tarvitse omistaa tai tehdä itse.

KIMMO VILSKE Kolumnin kirjoittaja on PwC Suomen partneri ja johtaa yrityksen Corporate Finance -yksikköä. * Merger Market, ranking by volume, Transactions 1.1.–31.12.2013

2/2014

23

Trenditietoa ja inspiraatiota Elintarviketeollisuus seuraa ja ennakoi ruokatrendejä.

Alan kärki myös luo niitä. Valio käyttää siihen apuna omia tiedusteluretkiään.

S

trendi

teksti: Marianna Salin kuvat: Shutterstock

yyskuussa 2012 Valion tiedusteluryhmä kiersi Tokion ruokakauppoja ja ravintoloita ja bongasi ilmiöitä – tomaattisuklaata, suolakahvia ja vihannesmehuja.

Ryhmä keräsi havainnot videoblogiinsa, jota kollegat seurasivat Suomessa jo matkan aikana. ”Kun ryhmä palasi Suomeen, ihmisillä oli kysymyksiä ja ehdotuksia valmiina. Kirjallista raporttia ei tehty missään vaiheessa”, kertoo Valion uusiutumisjohtaja Taru Pilvi. Hänen mukaansa ideat lähtivät vauhdilla lentoon, ja kauppojen hyllyille ne laskeutuvat tämän vuoden aikana. Sen verran vie aikaa uuden kehittäminen, testaaminen ja myyminen.

Pilven titteli englanniksi on Senior Vice President, Blue Ocean.

Se viittaa Blue Ocean -strategiaan, joka kuvaa uusien kategorioiden ja bisnesmahdollisuuksien löytämistä.

Pilvi korostaa, että tiedusteluretkiltä ei ole tarkoitus tuoda yksittäisiä makuelämyksiä tai pakkausideoita suoraan Suomeen, vaan niiltä haetaan inspiraatiota ideointiin. ”Jos kerran joku on pystynyt tekemään kefiiristä hottia New Yorkissa, meillä on varmasti myös Suomessa monenlaisia mahdollisuuksia”, Pilvi nauraa. Venäläisen perinneruuan trendikkyys yllätti Pohjois-Amerikkaa kiertäneen tiedusteluryhmän viime vuonna samaan aikaan, kun toinen ryhmä tutki Moskovaa, Sotšia ja Jekaterinburgia. ”Halusimme selvittää samalla, mitä uutta ja innovatiivista voisimme tuoda Venäjän markkinoille.”

TIEDUSTELURETKIÄ JA TRENDIRAPORTTEJA Taru Pilvi on koonnut tiedustelutiiminsä Valion sisältä. Mukana on ihmisiä, jotka ovat osoittaneet luovaa asennetta ja innostusta

24

2/2014

omissa tehtävissään, koskivat ne sitten tutkimusta, myyntiä tai markkinointia.

Matkoille on Pilven mukaan tärkeää valita ryhmä, joka jaksaa kiertää yhdessä kymmenen päivää ja omaksua tauotta uutta. Apuna ovat tarkat taustatyöt ja paikalliset oppaat. On tunnettava kaupat, kauppaketjut ja ruokailun yleiset trendit. Pilvi huomauttaa, että valtatrendit selviävät samoista raporteista, joita lukevat myös kilpailijat. ”Ne kertovat, millaisessa ympäristössä toimimme, ja se on tärkeää. Niiden perusteella voi miettiä, miten maito pakataan ja millä kärjellä juustosta kerrotaan. Mutta niiden varassa ei tehdä innovaatioita, jotka vievät meidät selvästi kilpailijoiden edelle.”

Tosin muutama vuosi sitten Valio tarttui trendiraportin vihjeeseen, joka koski proteiinin hentoa nousua, ja onnistui tuomaan proteiinirahkansa markkinoille buumin kärjessä.

UUTTA SYNTYY USKALTAMALLA Valtatrendiin on helppo nojata, kun esittää johdolle uutta liiketoimintasuunnitelmaa, mutta Valiolla kelpaavat Pilven mukaan kevyemmätkin perustelut, kuten tiedusteluretkestä seuranneet ideointiketjut. ”Mehän pyrimme myös luomaan uusia trendejä ja olemaan suunnannäyttäjä.”

Asenteesta löytyy hyvä esimerkki jo ennen uusiutumisjohtajan ja tiedustelutiimin aikaa, vuosituhannen vaihteesta. Silloin Valion laboratoriossa odotteli täysin laktoositon maito ja sen patentoitu valmistusteknologia. Suuri epäilijöiden joukko halusi lorottaa litkun viemäriin. Olihan kansalla jo vähälaktoosinen maito.

Vähemmistö kuitenkin voitti, ja vuonna 2001 tuote lähti muutamaan kauppaan kokeeksi.

”ME PYRIMME MYÖS LUOMAAN UUSIA TRENDEJÄ.”

”Ihmiset ajoivat kymmeniä kilometrejä hakemaan sitä, ja vuoden tavoite täyttyi kahdessa kuukaudessa.” Laktoosittomat maitotuotteet levisivät ja jäivät kauppojen perusvalikoimiin.

TIUKKA TILA INNOVAATIOLLE Voisi kuvitella, että elintarviketeollisuuden pelimerkit jaetaan uudestaan kokonaisten alojen välillä joka kerta, kun ruokatrendit kääntyvät. ”Paljon on kuitenkin omasta kekseliäisyydestä kiinni”, Taru Pilvi toteaa. Ainakin maitotuotteiden valmistajan on kohtuullisen helppo uudistua säätämällä rasvan, proteiinin ja sokerin määrää. Ja raaka-aineesta saa kysynnän mukaan juotavaa, lusikoitavaa tai purtavaa.

Yhdessä asiassa maitotuotteet ovat kuitenkin samalla viivalla muiden elintarvikkeiden kanssa. Lautanen ei kasva. Ainakaan sen ei – kansanterveyden nimissä – toivota kasvavan. ”Ihmiset myös syövät aika tavallisia ruokia vuodesta toiseen.

Innovoinnille on lopulta melko vähän sijaa, mutta se on osattava, jos haluaa olla kärjessä”, uusiutumisjohtaja toteaa. Vastassa ovat vahvat tottumukset. ”Yritäpä nyt syrjäyttää aamuinen tuoremehu mangopiimällä.” Valio yrittää. 

Ruokatrendien ytimessä ravintoaineet ja alkuperä • Ruokatrendit saattavat vaikuttaa villisti heilahtelevilta muotiilmiöiltä, mutta Valion uusiutumisjohtaja Taru Pilvi näkee kehityksen melko maltillisena, vaikkakin hieman kiihtyvänä.

• Vuosituhannen alkuvuodet kuluivat vielä vähärasvaisesti ja huomio kohdistui terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin.

Vuosikymmenen loppupuolella kansa kyseenalaisti hiilihydraatit ja tunnusteli proteiinin ja rasvan mahdollisuuksia.

• ”Vähärasvainen kausi katkesi lopulta suoranaiseen rasvabuumiin, joka oli pitkälti osa luonnollisuuden tavoittelua.

Rasva kuitenkin tuli ja meni muutamassa vuodessa, ja proteiini on jo tullut tilalle”, Pilvi toteaa. Hänen mukaansa proteiinin suosio näkyy nyt selvästi elintarviketeollisuudessa, kun taas lähiruuan ja luomun osalta kuluttajien teot eivät vieläkään vastaa puheita. Tuotteita toivotaan, muttei osteta.

"Sama tuntuu koskevan sokerin vähentämistä esimerkiksi jogurteissa.”

2/2014

25

SUKELLUS

TUOTTAVUUTEEN Karita Reijonsaari innostuu teknisistä vempaimista ja tuulettaa päätään sukeltamalla.

MITEN PÄÄDYIT NYKYISEEN TYÖHÖSI? Kauppakorkeakoulussa opiskelin logistiikkaa ja rahoitusta, sen jälkeen siirryin silloiseen Teknilliseen korkeakouluun terveydenhuollon tuotantotalouden tutkimusryhmään. Jatkoin opintoja tutkimustyön ohella aina tekniikan tohtorin tutkintoon.

Vierailevana tutkijana Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa sain paljon ideoita ja uusia näkökulmia terveydenhuollon kehittämiseen paikallisilta palveluntuottajilta. Pidän silloin luotuun laajaan verkostoon edelleen tiiviisti yhteyttä.

PwC:lle siirryin Aalto-yliopiston HEMA-Instituutin tutkimusjohtajan paikalta kaksi vuotta sitten.

tullaan tutuiksi

MIKSI VALITSIT ALAKSESI JUURI TERVEYDENHUOLLON? Olen aina ollut innoissani teknologiasta ja ihastuin alun perin terveydenhuoltoon sovellusalana hankkeessa, jossa tutkittiin sähköisen asioinnin vaikutusta lääkärin työhön. Terveydenhuollon resurssit ovat globaalistikin rajalliset, ja minusta on äärimmäisen mielenkiintoista analysoida, miten tuottavuutta ja vaikuttavuutta voidaan nostaa toimialalla, mm. teknologian avulla.

Kaikenlaiset tekniset ratkaisut kiinnostavat minua edelleen, ja olen ollut mukana esimerkiksi startupissa, jossa kehitettiin Elsi-älylattia.

26

RÄISEN VIIKKOA YLIMÄÄ SAAT KESKELLE OIN? MITÄ TEET SILL VAPAAPÄIVÄN. ieni seurassa täv ys yn hd Vii .

Urheilen ja ulkoilen oloissa. lläni hyvissä ravint ja herkuttelen miele

2/2014

teksti Kirsi Riipinen kuva Marjo Tynkkynen ja Shutterstock

RATKAISTAANKO TUOTTAVUUDEN HAASTEET TEKNIIKAN AVULLA? Terveydenhuollon teknologiassa on toki merkittävästi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Palveluverkoston ja toimintamallien uudelleen suunnittelu on kuitenkin ensisijaisen tärkeää. Teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä – siksi kannustamme miettimään toimintamallit ja prosessit kuntoon ennen uuden teknologian käyttöönottoa.

Seuraan itse erityisellä mielenkiinnolla diagnostiikan kehitystä, johon muun muassa genomiikka tuo tarkkuutta ja yksilöllisyyttä.

MITÄ KAIKKEA TYÖHÖSI KUULUU? Työnkuvani on laaja ja se motivoi päivästä toiseen. Asiakkaisiimme kuuluu sairaanhoitopiirejä, kuntia ja kaupunkeja, suomalaisia suuryrityksiä sekä terveydenhuollon ja hyvinvoinnin startupyrityksiä. Pyrin olemaan mahdollisimman paljon mukana projektien toteutuksessa.

Asiakastyön lisäksi luen paljon, jotta pysyn ajan tasalla ja opin lisää. Toimiala elää jatkuvassa muutoksessa, ja omaakin innovaatiokykyä on syytä ruokkia.

PwC:n globaali yli 5 000 terveydenhuollon asiantuntijan verkosto on aivan fantastinen informaation ja referenssien lähde.

Pyrimme tuomaan entistä enemmän maailmalla opittua suomalaisten toimijoiden avuksi.

MITKÄ ASIAT PUHUTTAVAT ASIAKKAITASI JUURI NYT? Hyvin ajankohtaisia aiheita ovat tuottavuuden johtaminen ja vaikuttavuuden mittaaminen.

Asiakkaitamme kiinnostavat kasvavassa määrin toiminnan mittarit, ja olemmekin toteuttaneet analytiikka-hankkeita esimerkiksi liittyen potilasvirtoihin. Palvelujärjestelmän läpinäkyvyyden lisääminen liittyy olennaisesti tähän teemaan.

Kuluvan vuoden aikana olemme tehneet merkittävän määrän Lean-hankkeita. Niiden avulla olemme auttaneet asiakkaitamme parantamaan asiakaskokemusta, toiminnan tehokkuutta ja laatua, sekä säästämään kustannuksia. Lean-metodologia tarjoaa lähestymistavan ja työkaluja jatkuvaan kehittämiseen, joita asiakkaamme voivat hyödyntää myös laajemmin.

Karita Reijonsaari, 35 Mitä tekee?

Vastaa terveydenhuollon asiantuntijapalveluista.

Koulutus KTM, tekniikan tohtori Työura Opiskeluaikaan töissä Nokialla 1999–2003, Aaltoyliopistossa 2004–2012, PwC:llä vuodesta 2012.

Perhe Länsiylämaanterroristi (paino yhdyssanan jälkimmäisellä osalla), jossa on kahdeksan kiloa silkkaa terrierin luonnetta.

MIHIN ASIOIHIN JOUDUTAAN PANEUTUMAAN ERITYISEN PALJON TULEVAISUUDESSA? Iso kysymysmerkki liittyy tuottavuuteen sekin, nimittäin tietojärjestelmät. Terveydenhuolto on tietointensiivinen ala ja informaatio monipuolistuu kaiken aikaa. Paitsi diagnostiikasta, tietoa tulee myös esimerkiksi potilaan kotoa mobiililaitteista.

Perustietojärjestelmät ovat auttamattoman hajanaiset. Potilaan tieto tulee saada integroitua.

Toinen lähitulevaisuuden iso haaste on kovaa kyytiä vanhenevan sairaalakannan uudelleen rakentaminen. Me tarjoamme näille mittaville tulevaisuuden sairaalahankkeille monipuolista asiantuntijatukea.

VALUVATKO TYÖT MUKANASI VAPAA-AJALLE? Työni on oikeasti myös suuri iloni, ja on osittain oma valintani, että normaali työaika venyy. Mutta jotta järki ja kroppa pysyvät mukana tahdissa, on välillä käytävä ulkona vetämässä happea tai riehumassa punttisalilla.

Vapaa-aikaan kuuluu myös kokkaus, sillä ymmärrän hyvän ruoan päälle. Iso rakkauteni on puhdas suomalainen ruoka, ja valitsen mielelläni raaka-aineiksi luomua ja lähellä tuotettuja raaka-aineita.

Kotimainen kala, erityisesti kuha, on suurta herkkuani.

Harrastuksiin kuuluu myös sukellus mutta muualla kuin Suomen kylmissä vesissä. Paras kokemus on parin vuoden takaa Filippiineiltä, jossa pääsin näkemään valashaita.

Osan vapaa-ajasta pyhitän tutkimushommiin. Olen edelleen mukana Aalto-yliopiston terveydenhuollon tutkimusryhmän toiminnassa ja aktiivinen julkaisija.

2/2014

27

Yrittäjien tukena jo 60 vuotta Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun PwC:n edeltäjä, tilintarkastustoimisto Salmi & Virkkunen perustettiin. Tänä aikana kahden miehen yrityksestä on kasvanut yksi alansa suurimmista toimijoista Suomessa, ja palvelutarjonta laajentunut tilintarkastuksesta liikkeenjohdon konsultointiin, yritysjärjestelyihin, lakipalveluihin ja veroneuvontaan sekä varmennukseen liittyviin palveluihin.

Lue lisää 60-vuotisesta taipaleestamme osoitteessa www.pwc.fi /60

Seuraa PwC Suomea: