Gallup:
Mikä on sinun lempilukemistasi kesälomalla?
OPPIMISEN POLKU
Opettaja
Pia Kuntanen antaa oppilaille koekysymykset etukäteen.
ASIAKASKOKEMUS
Miten toimia, kun asiakas on vihainen, pettynyt ja ahdistunut?
Esteettömyys on ihmisoikeus
sanoo Espoon kaupungilla työskentelevä Riikka Kampara.
”Yhteinen sävel löytyi helposti”
Mitä sinä haluat lukea kesälomallasi? Kysyimme kolmelta Espoon työntekijältä. 12 4 12 20 5 14 22 6 16
Poimittua
Espoo lukee – Esbo läser. Kirjastopalveluiden vetämä lukutaitoverkosto innostaa lukemaan.
Kysymys & vastaus
Mitä latutiimi tekee kesällä, aluetyönjohtaja Mika Salo?
Asiakaskokemus
Asiakastyössä vaikeilta tilanteilta ei voi välttyä. Miten tilanne olisi hyvä hoitaa?
Teatteri Hevosenkengän 50-vuotisjuhlanäyttelyn Talomuseo Glimsissä loivat teatterinjohtaja Kirsi Siren ja KAMUn intendentti Susanna Aaltonen.
Taiteiden Espoo
Teatteri Hevosenkengän 50vuotisnäyttely Talomuseo Glimsissä on oiva kesäretkikohde.
Tiesitkö tämän?
Espoolaisperheet ovat erittäin tyytyväisiä kaupungin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen.
Onnistumisia
Liikuntavamma ei ole este työllistyä Espoon kaupungille. Esteettömyys palvelee kaikkia.
24
Kuntalaisella töissä
Haukilahden lukion psykologian opettaja Pia Kuntanen opettaa poikkeuksellisin metodein.
Hetkinen Espoota
Saaristoveneet kulkevat läpi kesän. Lähde nauttimaan Espoon saaristosta!
Gallup
TESTAA LOMALLA ESPOON UIMARANNAT
KAUNIIN MERELLISEN Espoon uimarannat kutsuvat viihtymään! Testaa kesälomalla useampikin ranta: kiinnostavatko enemmän isot valvotut uimarannat palveluiden äärellä, vai suositko ehkä pienempiä uimapaikkoja, joissa veteen voi pulahtaa esimerkiksi pyörälenkin aikana? Etsi omat helmesi.
Luettelon Espoon uimarannoista löydät espoo.fi-sivustolta, samoin uimarantojen vesien lämpötila- ja levätilannetiedot. Tietoja päivitetään jatkuvasti, jotta rannan valinta olisi helppoa ja uimareiden ja auringonpalvojien päivät rannalla sujuisivat mahdollisimman mukavasti.
NYT VERKKOESPRESSISSÄ!
Verkko-Espressin löydät Essin ylävalikosta ja etusivulta.
Espoon kaupungin henkilöstölehti ilmestyy myös verkossa. Löydät sen Essistä. Lue verkosta lisää tarinoita – esimerkiksi miksi kasvun ja oppimisen uusi toimialajohtaja
Merja Narvo-Akkola palasi Espoon kaupungille.
ESPRESSI ON ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI
JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski
TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Ronja Määttä, Sanni Olasvuori ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia ULKOASU Otavamedia PAINO
PunaMusta REPRO Aste Helsinki
ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi
KAI MYKKÄNEN KAUPUNGINJOHTAJA
Uusia alkuja
TÄNÄ VUONNA kevät tuntui uudelta alulta monella tavalla. Samalla kun luonto on herännyt ja vuodenaika vaihtunut keväästä kesään, olen kasvattanut omaa osaamispankkiani kaupunginjohtajan tehtävässä. Se on ollut todella antoisaa ja kiitos kuuluu kaikille, jotka olette tässä auttaneet. Erityiskiitos niille työyhteisöille, joiden luona olen päässyt vierailemaan!
Olemme myös valmistautuneet uuteen valtuustokauteen ja Espootarinan, eli strategiamme, päivitykseen. Huhtikuussa valittu valtuusto aloittaa työtään ja on tämän lehden ilmestyessä pohtimassa Espootarinan tulevia painopisteitä strategiaseminaarissa. Kesän jälkeen Espootarinan valmistelu jatkuu ja valtuusto saa strategian päätettäväkseen lokakuun kokoukseen. Näin muodostuu tavoitetila meille kaikille tulevaksi neljäksi vuodeksi.
Espootarina lähtee elämään ja sen toimeenpano starttaa siitä, että jokainen työyhteisö käy sen läpi oman työnsä näkökulmasta. Mitä strategia tarkoittaa meidän työssämme? Millaisia valintoja teemme ja millaista Espoota voimme työllämme rakentaa? Monet haasteistamme ovat varsin laajoja ja vaativat meiltä runsaasti yhteistyötä yli tulosyksikkörajojen. Lasten ja nuorten hyvinvointi, alueellisen eriytymisen hallinta tai kaupungin kasvun kestävyys ovat esimerkkejä isoista teemoista, joita ratkaisemme parhaiten, kun yhdistämme osaamisemme.
Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille!
POIMITTUA
KOONNUT Toimitus KUVITUS Espoon kaupunki
Espoo Helsinki Priden Working With Pride -kumppani
Espoo jatkaa työtään yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja moninaisuuden edistämiseksi Helsinki Priden Working With Pride -kumppanina. Tämän vuoden teema on Ylpeyttä ilman rajoja. Pride-kuukausi huipentuu Helsinki Pride -viikkoon 23.–29.6., jonka kulkueessa 28.6. Espoolla on oma paikkansa. Lue ilmoittautumisesta Essistä. Kaupungin työntekijät voivat osallistua kumppanuusvuoteen myös esimerkiksi järjestämällä tapahtumia ja kehittämällä yhdenvertaisuutta työyhteisöissä. Lisäksi henkilöstölle on tulossa koulutuksia ja markkinointimateriaaleja. Pride-logot voi jo nyt ladata aineistopankista. Pride-tapahtumat Espoossa löydät esimerkiksi espoo.fi-sivustolta hakusanalla pride. Näytetään yhdessä, että Espoo kuuluu kaikille!
Lukutaitoverkosto innostaa lukemaan!
HYVÄ LUKUTAITO ei enää ole itsestään selvä kansalaistaito. Espoon kirjastopalvelujen vetämän lukutaitoverkoston tavoite on parantaa espoolaisten lukutaitoa ja innostaa ihmisiä lukemaan.
Lisäksi lukutaitoverkosto pyrkii edistämään monilukutaitoa, joka kattaa perinteisen lukutaidon lisäksi median, datan ja tekoälyn lukutaidon. Yhteistyö järjestöjen ja asukkaiden kanssa on keskeistä, jotta monilukutaito saadaan levitettyä koteihin. Lukutaito on tärkeä kotoutumisen väline.
Espoo lukee – Esbo läser -verkostossa ovat mukana kaupunginkirjaston lisäksi kasvun ja oppimisen toimiala, kulttuuri, maahanmuutto ja kansainvälisyys, hyvinvointi ja osallisuus, työllisyyspalvelut sekä strategia ja kehittäminen. Idea verkostosta syntyi kasvun ja oppimisen toimialalla, ja avoimeen verkostoon ovat tervetulleita kaikki yksiköt, jotka haluavat omassa työssään edistää asukkaiden lukutaitoa. Lisätietoa Essistä
mieltä?
Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron GoGift-superlahjakortti. Vastausaika päättyy 29.8.2025.
ESPOOSSA TUETAAN
lukutaidon edistämistä ja pyritään tekemään Espoosta lukemiskulttuurin johtava kaupunki Suomessa.
RANTAMARATONILLE KYMPILLÄ
Lauantaina 20.9.2025 juostaan taas Espoo Rantamaraton. Kaupunki kannustaa työntekijöitään lähtemään liikkeelle ja sponsoroi osallistumista tapahtumaan. Mukaan pääsee 10 eurolla. Valitse oma matkasi: Rantamaraton (42,2 km), Rantapuolikas (21,1 km), Rantakymppi (10 km), Rantavitonen (5 km) tai Lasten Rantatonni (1 km). Huomioithan, että Lasten Rantatonni on hinnoiteltu erikseen. Linkin ilmoittautumislomakkeeseen löydät Essistä. rantamaraton.fi
AGGRESSIIVISEN LAPSEN KOHTAAMINEN
AVEKKI-teoriakoulutus lasten ja nuorten kohtaamiseen tarjoaa varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaisille keinoja kohdata aggressiivisesti käyttäytyviä lapsia ja nuoria turvallisesti ja ammatillisesti. Koulutus järjestetään 18.11.2025, ja se painottaa muun muassa ennakointia, vuorovaikutusta ja yhteisiä toimintatapoja. Ilmoittautumislinkin ja lisätietoja löydät Essistä. Ilmoittaudu nyt – koulutusta ei tallenneta!
ESSIN TEKOÄLYSIVU
Espoon kaupungin uuden tekoälytyöryhmän ensimmäinen näkyvä tuotos on Essin tekoälysivu. Sivu elää ajassa, sitä kehitetään ja päivitetään jatkuvasti. Tekoälysivu on Essin työkaluissa, eli voit valita sen oman etusivusi Omat työkalut -valikkoon.
Mika Salo
LATUTIIMI on 11 hengen porukka, joka pitää kesäisin huolta muun muassa latupohjien kunnossa pysymisestä. Työtehtäviin kuuluu vaarallisten tai kaatuneiden puiden poisto reiteiltä. Ulkoilureittien lanaukset sekä kovien sateiden jälkeen muodostuneiden vaarallisten vesiurien korjaukset työllistävät kesäkaudella. Pari kertaa vuodessa tiimi käy läpi isomman projektin, kun heinät niitetään koko Espoon ulkoilu- ja latureitistöltä.
Paikkoihin, joihin vesi tulvii, vaihdetaan rumpuja ja kaivetaan tarvittaessa ojia. Mutkaisissa paikoissa pidämme huolen, että mutkat pysyvät riittävän turvallisina leventämällä vaarallisiksi todettuja kohtia. Tiimistä löytyy monenlaista ammattitaitoa, mutta tarvittaessa saamme apuun myös ulkopuolisia apuvoimia. Esimerkiksi kaivinkone tilataan paikalle, kun sille on tarvetta.
Ulkoilureitistöjen lisäksi pidämme huolta Oittaan ulkoilualueesta sekä toisena pääpaikkana Puolarmaarin ulkoilukeskuksesta. Tulipaikkoja on hoidossa kymmenen. Niissä huolehdimme roskahuollosta ja siivouksesta sekä vessojen siisteydestä. Viime vuonna siirsimme loppukaudesta Oittaalla kolmen tulipaikan sijaintia ja uuden alueen maisemointi jäi tämän vuoden alkukesän töihin. Huollettaviin alueisiin kuuluu myös kaksi maastopyöräreittiä, järviuimarantoja ja luontopolkuja.
TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Roope Permanto
Mitä
latutiimi tekee kesällä?
KYSYMYS & VASTAUS
VASTAAJANA aluetyönjohtaja
”Kun asiakas rauhoittuu, asiat selviävät”
Asiakaskokemus syntyy koko organisaation yhteistyöstä. Tänä vuonna Espoo haluaa kehittää erityisesti sisäistä asiakaspalveluhenkeä ja vuorovaikutustaitoja.
TEKSTI Matti Koskinen KUVITUS Getty Images ja Katja Nirkkonen
Ihan ensin on hyvä rauhoittua.
Näin aloittaa palveluneuvoja Heidi Kangasniemi, kun asiakas ottaa yhteyttä paniikissa. Hän kertoo hiljattaisesta tilanteesta, jossa espoolaisäiti otti yhteyttä huolissaan siitä, oliko lapsi ilmoitettu uuteen kouluun perheen muuton jälkeen.
Koko kaupungin yhteinen ääni Asiakaskokemuksen merkitys on liikeelämässä ilmeinen: ihminen valitsee yrityksen, jonka kanssa asiointi on miellyttävää ja täyttää odotukset. Asukas- ja asiakaslähtöisyys on myös yksi Espoon kaupungin keskeisistä arvoista, ja asiakaskokemusta halutaan parantaa systemaattisesti.
Asiakas oli kiihtynyt eikä tiennyt, mistä saisi varmuuden asiaan. Heidi tiesi, että ensimmäinen tehtävä on palauttaa rauha. Vasta sen jälkeen ihminen kykenee ottamaan tietoa vastaan. Yhdessä he kävivät läpi lomakkeet ja ilmoitukset, ja asia selvisi: lapsi pääsee kouluun.
– Tärkeintä on pysyä itse rauhallisena ja vakuuttaa, että tämä asia selviää. Et ole ainoa, jolle vaikkapa Wilma voi tuntua vaikealta.
Usein taustalla on väärinymmärrys, kuten tässä tapauksessa: tuttavan lapsi oli eri ikäinen ja haki painotettuun opetukseen, josta päätös tulee aiemmin kuin ekaluokkalaisten koululuokista. Kun asiakas ymmärsi tilanteen, helpotus oli käsin kosketeltava.
– Joskus kuulee oikein syvän huokauksen linjan päästä, kun paino putoaa asiakkaan harteilta. Meille asiakaspalvelijoille tehtävä on ehkä jokapäiväinen, mutta asiakkaalle se ei sitä välttämättä ole, Heidi sanoo.
Espoon vuoden asiakaspalvelijaksi viime syksynä äänestetty Heidi työskentelee kiertävänä palveluneuvojana Espoo-Infossa. Hän vastaa kysymyksiin puhelimitse, chatissa, videopuhelulla ja sähköpostilla, mutta myös jalkautuu eri yksiköihin ja toimipisteisiin, kuten kirjastoihin ja palvelutaloihin. Työ on monipuolista: viikkoon saattaa mahtua lomakkeiden täyttöä, HSL-korttien ja -sovelluksen opastusta, kuntosalilippujen myyntiä ja viranomaisbyrokratian avaamista.
– Usein tehtävämme ei ole vain vastata kysymykseen, vaan tehdä kaupungista inhimillinen. Asiakaspalvelussa kohdataan ihminen, ei ongelma.
– Haluamme, että asiakkaalle jää hyvä tunne ja käsitys, että palvelut ovat lähestyttäviä. Että asiakkaan kuva Espoon kaupungista on positiivinen, tiivistää asiointipalvelujen erityisasiantuntija Katariina Eskola Kaupungin asukkaille ei ole vaihtoehtoja, sillä samaa palvelua ei saa muualta. Siksi kaupungilla on jopa suurempi vastuu kuin yksityisellä sektorilla tarjota hyvä asiakaskokemus, Katariina tähdentää. Se on myös tärkeä tapa rakentaa luottamusta.
Katariina työskentelee konsernihallinnossa ja vetää koko kaupungin tasoista asiakaspalveluverkostoa. Verkosto yhdistää tavalla tai toisella asiakaspalvelun parissa toimivia työntekijöitä eri yksiköistä: palveluneuvojia, koulusihteereitä, rakennusvalvonnan ja kirjastojen asiantuntijoita. Tavoitteena on sujuva palvelu, jossa asiakas saa asiansa hoidettua kerralla – ilman pompottelua.
– Hyvä asiakaskokemus johtaa todennäköisimmin myös onnistuneeseen asiointiin. Kun asia tulee kerralla hoidetuksi, ei asiakkaita tarvitse pompotella paikasta toiseen. Se vähentää kaikkien työtä, Katariina huomauttaa. Katariinan vetämä verkosto jakaa kokemuksia ja oivalluksia asiakaskohtaamisista ja kehittää yhteisiä toimintamalleja. Esimerkiksi asiointipalveluissa laadittu digitukijan käsikirja palvelee useita yksiköitä, joissa on tarvetta kehittää asiakkaiden opastusta sähköiseen asiointiin. Myös äänensävyyn ja viestintään on luotu ohjeita: asiakkaita sinutellaan, passiivimuotoja vältetään ja käyte-
”Joskus kuulee oikein syvän huokauksen linjan päästä, kun paino putoaa asiakkaan harteilta.”
tään me-muotoa. Tavoitteena on, että Espoo kuulostaa yhdeltä kaupungilta, ei sirpaleiselta organisaatiolta.
– Viime vuonna kirkastimme Espoon asiakaskokemuksen määritelmän ja yhteisen tavoitteen. Halusimme tuoda mukaan myös digitaaliset asiointipalvelut, sillä ihmiset hoitavat entistä enemmän asioitaan sähköisesti.
Osaaminen esiin
Osa Katariinan vetämän verkoston työtä on asiakaspalvelun näkyvyyden
lisääminen. Viime vuonna Espoo osallistui ensimmäistä kertaa kansainväliseen asiakaspalvelun teemaviikkoon. Espoossa teemaviikolla järjestettiin myös vuoden asiakaspalvelija -äänestys. Se nostaa esiin työntekijöitä, jotka tekevät arjessa erinomaista asiakastyötä –usein näkymättömästi.
Viime vuonna palkittu Heidi pitää äänestystä arvokkaana keinona alleviivata asiakaspalvelun roolia kaupunkiorganisaatiossa. Usein asiakaspalvelija on kuntalaisen tärkein tuki tilanteessa, joka saattaa tulla vastaan ensimmäistä tai jopa ainutta kertaa elämässä, hän muistuttaa.
– Jos lapsi ilmoitetaan kouluun, perhe haluaa rakentaa talon, puoliso kuolee tai ihminen jää eläkkeelle, ei niistä tilanteista välttämättä ole kokemusta edes lähipiirissä. Siihen voi liittyä paljon selvitettävää ja voimakkaita tunteita, kuorma saattaa olla yksittäiselle ihmiselle aika kova, Heidi pohtii.
Työ ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä.
Heidi korostaa työyhteisön merkitystä: tiimin tuki, koulutus ja osaamisen jakaminen ovat työn selkäranka. Sama koskee koko kaupunkia – hyvä asiakaskokemus vaatii myös laajempaa sisäistä palvelukulttuuria.
Tänä vuonna Espoon asiakaspalvelun kehittämisen teema onkin Hyvän asiakaspalvelun mahdollistajat, Katariina kertoo. Hänen mukaansa sisäinen palveluasenne on keskeinen osa toimivaa asiakaspalvelua. Jos tiedonkulku eri yksiköiden välillä tökkii, se näkyy heti asiakkaalle.
– Periaatteessa teemme kaikki asiakaspalvelua työssämme. Tavoitteena on, että kaikilla työntekijöillä olisi palveluasenne, Katariina sanoo.
Asiakaspalvelijat eivät aina tiedä kaikkea heti, ja silloin asiantuntijoilta saatu apu on arvokasta. Mutta jotta yhteistyö toimii, tarvitaan ymmärrystä molempiin suuntiin – mikä asia hoituu rutiinilla ja mikä vaatii syvempää asiantuntemusta.
”Tehtävämme ei ole vain vastata kysymykseen, vaan tehdä kaupungista inhimillinen.”
– On meistä kaikista kiinni, millainen näkemys kuntalaisilla on Espoosta.
Rutiiniasiointi sujuvaksi
Palveluneuvojien tärkein työkalu on tieto ja sen lähteet. Espoon nettisivut, Google ja sisäiset tietopankit auttavat heitä löytämään oikeat vastaukset nopeasti. Mutta vielä tärkeämpää on kyky ymmärtää, mitä asiakas oikeastaan kysyy.
Heidillä ja muilla kiertävillä palveluneuvojilla – heitä on tällä hetkellä yhteensä neljä – on poikkeuksellisen avara näkymä siihen, mitä asukkaat kaupungin eri toimialoilta kaipaavat.
– Työn suola on, että joudun hankkimaan osaamista monilta kaupungin toimialoilta. Asiat muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti, ja sekä työnantaja että kumppanit kouluttavat meitä säännöllisesti, jotta pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, hän kertoo.
Kumppaneilla Heidi viittaa paitsi kaupungin eri toimialoihin, myös tuttuihin yhteispalvelun kumppaneihin kuten Kelaan tai HSL:ään. Pitkäaikaisten kumppaneiden kanssa asiointipalvelujen neuvojat ovat oppineet erottamaan yleisluontoisemmat asiakaskohtaamiset sellaisista, jotka vaativat syvempää asiantuntemusta. Kun tämä tieto ja yleisimpien kysymysten vastaukset löytyvät asiointipalveluista, voidaan monet rutiiniasiat hoitaa vaivaamatta eri yksiköiden asiantuntijoita.
– Uusien yhteistyökumppanien kanssa pyritään saamaan aikaiseksi vastaavanlaisia rakenteita, Heidi selittää.
Vuorovaikutustaidot kunniaan
Vaikka Espoon asiakastyytyväisyys on jo varsin hyvällä tasolla, on Katariinan mukaan aina parantamisen varaa. Monet asiakaspalvelun ammattilaisille
ilmiselvät asiat on hyvä iskostaa läpi koko organisaation. Esimerkiksi hyvät vuorovaikutustaidot tekevät kaikkien työstä miellyttävämpää ja sujuvampaa.
– Meillä voi olla jonkin verran historiasta johtuvaa siiloutumista, joka vaatii muutosta organisaation johdon tasolla. Mutta haasteet eivät ole niin isoja, ettemme pystyisi kaikki vaikuttamaan niihin, Katariina sanoo.
Hän peräänkuuluttaa yhteen hiileen puhaltamista, sillä koko kaupungin henkilöstö tekee työtä kuntalaisten eteen. Jos asiaa ei itse pysty ratkaisemaan, voi aina yrittää auttaa asiakasta eteenpäin ja ottaa selvää asioista. Jos tämän kokee haastavaksi, on asiakaspalveluverkoston kautta tarjolla koulutusta, Katariina sanoo.
– Se on perusempatiaa, ei sen vaikeampaa. Jos vaikka kiire painaa, tulee helposti vastattua napakasti. Mutta joskus on hyvä miettiä, millaisella sävyllä puhuu työtoverille ja mitä vaikutuksia sillä on toisen päivään, hän neuvoo.
Kollegan viesteihin vastaaminen ylipäätään on tärkeää. Vastauksen viipymi-
nen voi hidastaa toisten työn etenemistä ja asiakkaan tiedonsaantia.
Heidillä on muutamia vinkkejä vuorovaikutustilanteisiin. Ensimmäinen on alun esimerkistä tuttu: Pysy rauhallisena ja yritä rauhoittaa myös asiakas.
– On helpompi saada yhteys ihmiseen, joka ei koe joutuvansa taistelemaan tullakseen edes kuulluksi.
Toinen vinkki koskee sähköpostia. – Älä vain vastaa kysymykseen vaan mieti, mitä viestin vastaanottaja tarvitsee. Kun ymmärtää asiakkaan ongelman ja vastaa siihen ilman ammattijargonia, asia tulee todennäköisemmin kerralla selväksi eikä johda loputtomiin jatkokysymyksiin, Heidi vihjaa.
– Kyse ei ole vain siitä, että ratkaistaan jokin yksittäinen pulma. Me näytämme millainen on suomalainen yhteiskunta ja kaupunkijärjestelmä.
Lopulta kaupungin asiakaspalvelun tehtävä ei ole tehdä asioita ihmisten puolesta, vaan auttaa heitä tekemään niitä itse, luottavaisesti ja ymmärtäen.
– Että jokainen voisi olla kokonainen ja täysivaltainen jäsen yhteiskunnassa.
OMAESPOO-PORTAALI
PARANTAA SÄHKÖISTÄ
ASIAKASPALVELUA
SÄHKÖINEN ASIOINTI on monella julkishallinnon alalla jo normi, ja kansalaiset ovat oppineet vaatimaan parempia ja sujuvampia digitaalisia palveluita. Olemassa on jo OmaVero, OmaKela ja OmaKanta, miksei siis myös OmaEspoo?
Pian onkin. Loppusyksystä verkkoon aukeaa kaupunkilaisten uusi portaali, jonka alle on määrä jatkossa koota mahdollisimman laaja kattaus Espoon kaupungin sähköisiä asiointipalveluita.
– Työteliäät hankinta- ja kilpailutusvaiheet ovat takana, ja toteuttaminen on aloitettu, sanoo asiointipalvelupäällikkö
Tuija Wikström Espoon asiointipalveluista toiveikkaana.
Yhteydenottopyynnön voi lähettää kertomalla pelkän sähköpostiosoitteen, mutta siitä ei kerry asiointihistoriaa.
Portaaliin tulevan tietopankin lisäksi itsepalvelua mahdollistetaan tuomalla kaupunkilaisten käyttöön yleisneuvonnan chatbot, joka on tulossa myös muille kaupungin sivuille.
– Suunnitelmissa on lanseerata portaali kuntalaisten käyttöön marraskuussa 2025.
Alkuun portaalissa on mahdollista tehdä tietopyyntöjä ja henkilötietojen tarkastuspyyntöjä, reklamoida koulukuljetuksista tai pyytää yhteydenottoa palveluneuvojalta. Portaaliin tulee myös tietopankki, josta asiakas löytää vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin.
– Alkuvaiheen palveluvalikoima on tietoisesti rajattu tiiviiksi, sillä toteutuksen aikataulu on tiukka. Ajatus on, että palveluvalikko kasvaisi pikkuhiljaa, taloudelliset realiteetit huomioiden. Kun joku nykyinen verkkopalvelu tulee elinkaarensa päähän, sen uusi versio voisi löytyä OmaEspoosta. Meillä on myös joitakin kuntalaispalveluita ja -prosesseja, jotka kannattaisi ainakin osin digitalisoida, ja niille OmaEspoo tarjoaa luontevan alustan, Tuija sanoo.
Yksi tavoite on vähentää erillisten järjestelmien määrää ja sen sijaan tuoda uusia ominaisuuksia olemassa oleviin järjestelmiin. Tämä helpottaa kuntalaisia: samasta paikasta löytää nopeasti tarvitsemansa palvelut.
– Edessä on pitkäjänteinen evoluutioprosessi, mutta suunta on tämä, Tuija sanoo.
Portaalin ytimessä on vahva tunnistautuminen, jonka tehtyään asiakas voi palata tarkastelemaan asiointihistoriaansa. Asiakkaan omalle sivulle tallentuvat muun muassa tehdyt palvelupyynnöt ja lähetetyt kysymykset vastauksineen. Samalla paranee tietoturva, kun paikoin arkaluonteiset henkilötiedot eivät liiku edes vahingossa sähköpostissa.
– Yleisneuvontaan liittyvä asiointi onnistuu myös tunnistautumatta, Tuija huomauttaa.
– Emme halua nostaa kynnystä liian korkeaksi.
– Botissa rajaamme tietoisesti sisällön ainoastaan asiakaspalvelussa useimmin kysyttyihin kysymyksiin. Asiakkaat toivovat laajaa 24–7 itsepalvelun mahdollisuutta verkon avulla, ja sitä pyrimme toteuttamaan, järkevillä askelilla, Tuija tiivistää.
OmaEspoo-portaalin ja botin lisäksi projekti tuo myös uusia hyödyllisiä työkaluja sisäiseen käyttöön töiden sujuvoittamiseksi ja tehostamiseksi. Uusi työnhallintajärjestelmä Hertta kokoaa eri kanavista tulevat asiakaskontaktit yhteen, ja ulkoisten asiakaskontaktien tiketöinnillä kaupungille kertyy kattavaa ja reaaliaikaista tietoa kuntalaisia askarruttavista kysymyksistä ja palveluprosessien sujuvuudesta.
Ensi vaiheessa Hertta otetaan täysimääräisesti käyttöön vain asiointipalveluissa, ja relevanteilta osin asiakirjahallinnossa ja logistiikassa. Näiden lisäksi palveluprosesseihin voidaan kytkeä eri toimialojen asiantuntijoita, joiden apua tarvitaan asiakkaan kysymyksen tai pyynnön ratkaisemiseksi.
– Kyse on myös asiakaspalvelun ja työnjaon muutoksesta, joka on vauhdittunut viimeisen vuoden aikana, Tuija selittää.
Eri yksiköiltä saatu perehdytys ja yleisimmistä kysymyksistä koostettu tietopankki auttavat palveluneuvojia vastaamaan entistä moninaisimpiin asukkaiden kysymyksiin, jolloin yksikön omat työntekijät voivat paremmin keskittyä asiantuntijatehtäviinsä. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi liikuntapalveluista.
– OmaEspoo mahdollistaa monikanavaisen ja helposti lähestyttävän asiakaspalvelun ja myös itsepalvelun. Toivon, että pystymme hyvällä sisäisellä yhteistyöllä ja selkeällä työnjaolla entistäkin sujuvammin vastaamaan asiakkaita askarruttaviin kysymyksiin.
TAITEIDEN ESPOO TEKSTI
Sanna Jäppinen KUVAT Sabrina Bqain
Puoli vuosisataa teatterin lumoa
Teatteri Hevosenkenkää juhlistava Satua ja totta -näyttely Talomuseo Glimsissä kuljettaa teatterin taikamaailmaan ja tosielämän aikamatkalle.
”PERUSTETAANKO TEATTERI?” ehdotti nuori ohjaaja ja dramaturgi Kirsi Siren (tuolloin Aropaltio) talvella 1975 siskolleen, lavastaja ja nukentekijä Sara Sirenille (tuolloin Popovits). Vastaus oli myöntävä, ja syntyi Teatteri Hevosenkenkä –Espoon ensimmäinen ammattiteatteri. – Kulttuuritarjonta Espoossa oli silloin vähäistä. Ajateltiin, ettei täällä tarvita omaa kulttuuria, kun Helsinki on niin lähellä, kertoo Kirsi. Ensimmäinen näytelmä, Karhu jota ei ollutkaan, tehtiin samana keväänä, ja nyt vietettävän Hevosenkengän 50-vuotisjuhlan kunniaksi se on taas ohjelmistossa. Alkuperäinen Karhu-näytelmä esitettiin Etelä-Espoon yhteiskoulun, nykyisen Haukilahden koulun salissa, mutta jo syksyllä 1975 teatteri sai oman tilan Juhannusmäen vanhasta kansakoulusta Mankkaalta.
Puolessa vuosisadassa Hevosenkengästä on kasvanut monelle sukupolvelle tärkeä espoolainen instituutio, joka tarjoaa monipuolista kulttuuria lapsille ja perheille. Erityisesti se tunnetaan nukketeatterista.
Juhlanäyttely Glimsissä kevääseen 2026 asti
Teatteria juhlistetaan maaliskuuhun 2026 asti Talomuseo Glimsissä Satua ja totta – Teatteri Hevosenkenkä 50 vuotta -näyttelyssä.
– Ympäristö on erinomainen: Glimsissä on samaa tunnelmaa kuin teatterin kotipaikassa
Näyttelyssä astutaan Kaunotar ja Hirviö -näytelmän lavasteisiin.
Teatterinjohtaja Kirsi Siren ja intendentti Susanna Aaltonen arvostavat Glimsin vanhan ajan tunnelmaa.
Juhannusmäessä, sanoo KAMUn eli Espoon kaupunginmuseon intendentti Susanna Aaltonen.
Näyttelyn pääroolissa on Kaunotar ja Hirviö -näytelmä, jonka ensi-ilta oli Hevosenkengässä vuonna 2018. Glimsissä astutaan satunäytelmän lavasteisiin ja nukkehahmojen keskelle, ja pienet kävijät voivat tehdä omia tulkintojaan mininäyttämöllä käsinukkejen avulla.
Kuvitettu aikajana kertoo teatterin – ja samalla Espoon – historiasta, ja videoilla ääneen pääsevät teatterilaiset. Näyttelyn ympärille järjestetään myös työpajoja.
– Näyttely sopii hyvin lapsiperheille, sillä nähtävää ja koettavaa on monen ikäisille. Kesällä Glimsissä on paljon muutakin tekemistä: pihapiirissä on eläimiä, ja työnäytöksissä esitellään entisajan maalaiselämää, Susanna sanoo.
Nostalgiaa ja tulevaisuudensuunnitelmia
2025 on teatterinjohtaja Kirsi Sirenille myös henkilökohtainen merkkivuosi. Hän täyttää 80 vuotta, ja omaelämäkerta Elämäni näytökset julkaistiin toukokuussa.
Vaikka muistelmat ja juhlanäyttely kertovat menneestä, katsovat Kirsi ja Hevosenkenkä jo tulevaan.
Hevosenkengällä on rikas historia, mutta Kirsi Siren sanoo silti katsovansa aina eteenpäin.
Nuket ovat pääroolissa. Esillä on myös Glimsin omia nukkeja, joita on käytetty näyttelyiden teemoista tehdyissä esityksissä.
Kuva videosta, jolla laulaa Teatteri Hevosenkengän pitkäaikainen näyttelijä Eero Ahre.
– Olemme käyneet Japanissa 13 kertaa, ja ensi vuonna lähdemme taas. Vuodelle 2027 suunnitellaan juhlaesitystä Kansallisteatterin kanssa: esiinnyimme vuosina 1977–1999 säännöllisesti Willensaunassa, ja yhteistyö auttoi kehittämään toimintaamme Espoossa, Siren sanoo.
Satua ja totta – Teatteri Hevosenkenkä 50 vuotta -juhlanäyttely Talomuseo Glimsissä 1.3.2026 asti. Museo auki koko kesän: ti–pe klo 10–17 ja la–su klo 11–17.
TAITEIDEN ESPOO
TIESITKÖ TÄMÄN?
TEKSTI Tarja Västilä
KUVITUS Espoon kaupunki
Osallisuus,
toiminnan laatu ja yhteistyö,
top 6 (asteikko 1–5)
Huoltaja kohdataan arvostavasti ja ystävällisesti
4,68
Lapsella on kavereita
4,52
LAPSET OVAT HYVÄSSÄ HUOMASSA ESPOOSSA
Henkilöstön myönteinen, kannustava suhtautuminen lasta kohtaan 4,64
Lapsi on innostunut oppimisesta 4,56
Monipuolista toimintaa ja leikkejä 4,50
Henkilökunta kuuntelee toiveita ja palautteita
Espoolaisperheet ovat erittäin tyytyväisiä varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Tulos selviää viime syksynä toteutetusta pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuskyselystä.
ESPOO, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa teettävät kahden vuoden välein varhaiskasvatuksen asiakaskyselyn, joka on suunnattu kunnallisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevien lasten huoltajille.
Tuoreimman kyselyn mukaan espoolaiset huoltajat ovat erittäin tyytyväisiä varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Vastaaminen oli mahdollista kahdeksalla kielellä: suomi, ruotsi, englanti, albania, arabia, somali, venäjä ja viro.
Espoon tuloksissa nousevat samat vahvuudet kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Huoltajien tyytyväisyys on korkealla ja kaikkien vastausten keskiarvot ovat yli neljän (asteikko 1–5).
Huoltajat ovat erittäin tyytyväisiä lasten osallisuuteen ja toiminnan laatuun. Esimerkiksi henkilökunnan positiivinen ja kannustava suhtautuminen lapsia kohtaan, lasten innostus oppimiseen ja kaverisuhteet saavat erityistä kiitosta. Lisäksi monipuoliset leikki- ja toimintamahdollisuudet arvioidaan erittäin hyviksi.
Perheet arvostavat henkilökuntaa: huoltajat kokevat tulevansa kohdatuiksi arvostavasti ja ystävällisesti. He antavat kiittävää palautetta siitä, että henkilökunta kuuntelee heidän toiveitaan ja palautteitaan.
Kyselyyn vastasi 3 026 vastaaja, ja vastausprosentti oli 18 %.
Juttua varten on haasteltu erityissuunnittelija Maija Koiso-Kanttilaa kasvun ja oppimisen toimialalta.
Lasten ilonaiheet päiväkodissa
(avoimet palautteet), top 4 (Tekoälyn teemoittelema ja analysoima)
Leikkiminen ja kaverit 51 %
Ystävällinen, huolehtiva henkilökunta 28 %
Liikkuminen ulkona ja sisällä 17 %
Lelut ja pelit 13 %
Lasten harmitukset päiväkodissa
(avoimet palautteet), top 4 (Tekoälyn teemoittelema ja analysoima)
Ei huolenaiheita tai ongelmia 16 %
Kiusaaminen, häirintä ja sosiaalinen poissulkeminen 13 %
Fyysinen aggressio 11 %
Turvattomuuden ja epämukavuuden kokemus 10 %
(ei osaa sanoa 28 %)
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kouluarvosana
8,99
38 % antoi arvosanan 10
35 % antoi arvosanan 9
Miten kehittäisit varhaiskasvatusta tai esiopetusta
(avoimet palautteet), top 4 (Tekoälyn teemoittelema ja analysoima)
Henkilöstö- ja henkilökuntakysymykset 10 % Vanhempien osallistuminen ja viestintä 9 %
Yleinen kiitos ja arvostus 16 %
(ei osaa sanoa 47 %)
Yleinen tyytyväisyys 8 %
ONNISTUMISIA
TEKSTI Jaana Kalliokoski KUVAT Juho Kuva
Esteettömyys on ihmisoikeus
Kulttuuripalveluiden tuotantosuunnittelija Riikka Kampara tietää omakohtaisesti, mitä esteettömyys tarkoittaa. Hänen kokemuksensa osoittaa, että esteettömät ratkaisut hyödyttävät kaikkia, ja siksi niiden ei pitäisi olla erityisjärjestelyjä.
RIIKKA KAMPARA vastaa Espoonlahden kulttuurihankkeesta, jossa rakennetaan seinätöntä kulttuuritaloa: kulttuuritapahtumia tuotetaan koko alueelle ilman kiinteää rakennusta.
– Kehitän konsepteja, ideoin tapahtumia, teen yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa ja vedän verkostoiltoja. Tavoitteena on tuoda kulttuuria lähelle asukkaita alueella, jossa asuu Hämeenlinnan verran ihmisiä, Riikka kertoo.
Hän käyttää liikkumiseen sähköskootteria ja arvostaa esteettömyyttä, jotta voi osallistua yhdenvertaisesti ja itsenäisesti yhteiskunnan toimintaan.
– Itsenäisyys on minulle tärkeää. Voin myös käyttää avustajaa silloin kun hoidetaan fyysisiä työtehtäviä, hän sanoo.
Riikka on kokenut, että Espoossa arvostetaan yhdenvertaisuutta ja sitä myös halutaan edistää.
Pienillä muutoksilla on suuria vaikutuksia
Riikka on työskennellyt Espoossa tuotantosuunnittelijana reilun vuoden verran. Hänen työpisteensä on WeeGeen talossa, jossa työskentelee myös hänen lähiesihenkilönsä, eli WeeGeen tuotantopäällikkö.
Riikan aloittaessa tehtävässään WeeGeen ovet olivat raskaat ja vaikeakulkuiset ennen sähkömekanismien asentamista. Nyt hän voi avata ovet kaukosäätimellä.
– Sähköovet hyödyttävät myös muita työntekijöitä, ja niistä on apua myös Espoon modernin tai-
Riikka Kampara on voinut tehdä omasta intohimostaan ammatin. Hän käy vapaa-ajallaan kulttuurialan tapahtumissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä.
teen museo EMMAlle isoja teoksia kuljetettaessa.
WeeGeen tilat ovat esteettömät ja siellä on luiskat, mutta Espoon kaupungilla on muita toimipisteitä, jotka eivät ole esteettömiä.
– Esimerkiksi jotkut kokoustilat eivät ole esteettömiä, ja minun on aina etukäteen tarkistettava tällaiset asiat, Riikka toteaa.
Toistaiseksi asiat on pystytty ratkaisemaan hyvässä hengessä. Riikka kiittelee kollegoitaan, jotka osaavat ennakoida ja kysyä myös hänen puolestaan esteettömyydestä. Jos tilassa on kynnys ja painava
Jos kokoustilassa on kynnys ja painava ovi, Riikka ajoittaa kokoukseen menon yhdessä jonkun toisen kanssa. Kuvassa ollaan yhteisessä palaverissa Meri Jaakolan kanssa.
ovi, Riikka ajoittaa kokoukseen menon yhdessä jonkun toisen kanssa.
– Voin aina myös ottaa avustajani mukaan, mutta pelkän hankalan oven vuoksi en haluaisi sitä tehdä.
Työpaikan keittiössä kollega on ilman pyytämistä siirtänyt kahvikuppeja yläkaapeista alemmaksi. Mikroaaltouuni ja jääkaappi olivat jo valmiiksi riittävän alhaalla.
– Olen saanut vapautuksen keittiön siivoamisesta, mutta toki laitan omat likaiset astiani tiskikoneeseen.
Esteettömyys esiin jo suunnittelussa Espoon kaupungin esteettömyysasiantuntija Sirkku Kiviniitty ilahtuu kuullessaan Riikan hyvistä kokemuksista. Hän allekirjoittaa esteettömyyden tärkeyden työpaikoilla.
– On tärkeää, että jokainen kaupungin työntekijä hyväksytään ja huomioidaan. Omalla kokemuksella on iso merkitys jo ihan työviihtyvyydenkin kannalta, Sirkku sanoo.
Esteettömyyden edistäminen on osa muun muassa kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Siihen on kirjattu työympäristön esteettömyydestä ja ylipäätään esteettömyysajattelun edistämisestä, jotka tukevat sekä työssä jatkamista että rekrytoimista.
Sirkun tehtävänä on koordinoida esteettömyyttä ja opastaa asiantuntijoita esteettömyyteen liittyvissä kysymyksissä kaupunkiympäristön toimialalla ja poikkihallinnollisesti. Hän on mukana suunnittelun ja rakentamisen ohjauksessa asemakaavoituksessa, katu- ja puistosuunnittelussa sekä rakennuslupakäsittelyssä.
Fyysisen ympäristön esteettömyydessä on kyse hyvin konkreettisista asioista, kuten esimerkiksi riittävän leveistä kulkuväylistä, automaattisesti aukeavista ovista, matalista kynnyksistä, lähellä sijaitsevista esteettömistä autopaikoista, tilavista hisseistä sekä wc-tiloista.
Julkisten rakennusten ja yleisten tilojen kohdalla edellytetään esteettömyyden ennakkoneuvottelua ja esteettömyysselvitysten laadintaa jo rakennuslupavaiheessa, ja esteettömyyden toteutuminen varmistetaan ennen rakennuksen käyttöönottoa tehtävällä työmaakäynnillä.
– Keskeistä on käyttäjien kuuleminen ja sidosryhmätyö. Esimerkiksi vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmän toiminta on osa Espoon kaupungin rakennusprosessia, Sirkku kertoo.
Hänen tehtäviinsä kuuluu tarkistaa, että kaupungin esteettömyysmääräykset myös toteutuvat. Työssä korostuu yhteistyö eri yksiköiden ja toimijoiden välillä. Sirkku esimerkiksi edustaa kaupunkiympäristön toimialaa vammais- ja vanhusneuvostoissa.
Riikka on kokenut, että Espoossa arvostetaan yhdenvertaisuutta ja sitä myös halutaan edistää.
– Olen innostunut työstäni ja pidän tärkeänä nostaa tietoisuutta esteettömyydestä sekä kaupungin työntekijöille että asukkaille, hän sanoo.
Esteettömyys on ihmisoikeus
Riikka on kaiken kaikkiaan tyytyväinen siihen, miten esteettömyysasiat on hoidettu hänen omassa tiimissään ja palvelualueellaan.
Hän kokee, että Espoossa arvostetaan monimuotoisuutta ja sitä, että kaupungilla työskentelee monenlaisia työntekijöitä. Vaikka esteettömyydessä on vielä parantamisen varaa, hän kiittelee sitä, miten yhdenvertaisuusasiat on huomioitu Espoossa.
Sirkku kertoo, että esteettömyyden edistämisellä on Espoossa pitkät perinteet, ja sen toteuttamisessa on jo varsin vakiintuneet käytännöt ja prosessit, mutta parannettavaakin on.
Riikasta esteettömyyden ei tulisi olla erikoisjärjestely vaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan pe-
Sirkku Kiviniitty pystyy esteettömyysasiantuntijan työssään hyödyntämään aiempaa työkokemustaan vammaisasiamiehenä.
rusta. Nimittäin esteettömyydestä on hyötyä ihan kaikille, ei vain vammaisille vaan myös nivelrikkoisille, lastenrattaiden kanssa liikkuville ja vaikka painavia tavaroita kantaville.
– Vammaiset ovat vähemmistöryhmä, johon kuka tahansa voi koska vain liittyä. Esteettömyys ei ole hyväntekeväisyyden muoto vaan oikeus osallistua yhteiskuntaan tasavertaisesti, Riikka lisää.
Sirkku on asiasta täysin samaa mieltä. Jo YK:n vammaissopimuksen mukaan esteetön ympäristö on ihmisoikeus.
Myös Sirkun mielestä esteettömyydessä on vielä työsarkaa.
– Lainsäädäntö painottaa liikkumisen esteettömyyttä, mutta myös sosiaalinen, psyykkinen ja kognitiivinen esteettömyys tulisi ottaa paremmin huomioon. Kuten esteetön ympäristö, myös aistiesteetön, helposti hahmotettava ja helppokulkuinen ympäristö hyödyttää kaikkia, Sirkku toteaa.
Myös liikkumisen esteettömyyden toteuttamisessa on omat haasteensa. Sen toteutuminen esimerkiksi peruskorjauksissa voi olla vaikeaa.
– Tilat voivat olla ahtaat kouluissa ja asumisyksiköissä, ja pysäköintilaitoksissa esteettömät autopaikat voivat olla kaukana asuinrakennuksista. Myös palveluiden esteettömyydessä, esimerkiksi
harrastus- ja liikuntaympäristöissä, on vielä kehitettävää, Sirkku mainitsee muutaman esimerkin.
Esteettömyys investointi tulevaan Työnantajien, kuten esimerkiksi Espoon kaupungin, on järkevää investoida esteettömyyteen, koska silloin on enemmän valinnan varaa työntekijöistä ja asiakkaista. Toki esteettömyys houkuttelee myös muuttajia.
– Vammaisuus ei tee ihmisestä huonompaa työntekijää. Olisi hirveää tuhlausta pitää ihmisiä poissa työelämästä vain sen takia, että he liikkuvat normista poikkeavalla tavalla tai heillä on liikuntavamma, Riikka pohtii.
– Esteettömyys on investointi myös siksi, että yhteiskunnan rakenteet muuttuvat. Ennusteen mukaan vuoteen 2060 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus 2,5-kertaistuu Espoossa, Sirkku jatkaa.
Riikka haluaa itse omassa työssään edistää sitä, että kulttuuripalvelut olisivat kaikkien espoolaisten saavutettavissa.
– Pyrin aina järjestämään esteettömiä tapahtumia. Laitan kaikki esteettömyystiedot hyvin näkyville ja pyrin muutenkin miettimään asioita laajasti, Riikka kertoo ja jatkaa:
– Esteettömyyteen kuuluvat myös kognitiivinen saavutettavuus, viittomakieli tai vaikka se, että ohjeet ovat helposti luettavissa.
Esiintyvien artistien valinnassa Riikka kiinnittää huomiota monimuotoisuuteen, jotta kaikenlaiset espoolaiset tulisivat edustetuiksi. Esimerkiksi YK on pyytänyt valtioita lisäämään vammaisten representaatiota, mutta toistaiseksi se ei Riikan mielestä kovin paljon näy.
– Itse unelmoin maailmasta, jossa monimuotoisuus on normi, Riikka kiteyttää.
Työpaikalla monet ovet voi avata kaukosäätimellä.
1. – Ei opettaja motivoi vain oppilaitaan, vaan myös oppilaat motivoivat minua, sanoo Pia Kuntanen.
2. Työ ei aina edes tunnu Piasta työltä. Opettajanhuoneessa jaetaan kokemuksia.
3. Haukilahden lukiossa voi opiskella psykologiaa jopa 11 opintojakson verran. – Jaksojen iso määrä näkyy varmasti myös oppimistuloksissa, Pia pohtii.
4. Pia antaa oppilailleen koekysymykset etukäteen ja niihin vastaamista myös harjoitellaan yhdessä.
5. Työvälineet mukaan ja tunnille.
Jaana
Oppimisen polku
KUNTALAISELLA TÖISSÄ
Huipputuloksia poikkeuksellisin metodein
Haukilahden lukion oppilaat rakastavat psykologiaa. Opettaja Pia Kuntasen ainutlaatuiset opetusmenetelmät ja lämmin vuorovaikutus luovat ilmapiirin, jossa heidän on helppo oppia ja menestyä.
HAUKILAHDEN lukiossa psykologia on suosittu aine. Nimittäin reilusti yli puolet kaikista oppilaista kirjoittaa sen ylioppilaskirjoituksissa. Lisäksi oppilaiden arvosanat ovat olleet erinomaisia niin lukion päättötodistuksissa kuin ylioppilaskirjoituksissa. Mistä innostus psykologiaan oikein kumpuaa?
Haukilahden lukion opiskelijat todella pitävät psykologian opettajastaan Pia Kuntasesta. He kertovat, että Pia on saanut heidät oppimaan ja innostumaan psykologiasta poikkeuksellisella tavalla.
Poikkeuksellisia ovat myös Pian metodit, joilla tulokset saavutetaan.
– Annan oppilaille koekysymykset etukäteen, ja teemme niihin myös vastausrungot yhdessä. Kokeessa oppilaat saavat käyttää käsin kirjoitettuja muistiinpanojaan, mutta esseen he joutuvat laatimaan itse. Tällä metodilla tieto jää oppilaiden päähän ja he oppivat fokusoimaan oleelliseen, Pia paljastaa.
Hän kertoo, että tutkimustenkin mukaan käsin kirjoitetut muistiinpanot auttavat hyvän esseen kirjoittamisessa.
Pia on käyttänyt edellä mainittua metodia jo toistakymmentä vuotta. Hän on työssään oppinut, että pakottamalla ja negatiivisuudella ei synny mitään.
– Hyvät oppimistulokset lähtevät siitä, että jokaiselle luodaan toivo ja innostuneisuus oppiaineesta. Näin oppilaan pystyvyysuskomukset kasvavat, Pia toteaa.
Hän kertoo erään oppilaansa pohtineen, miksi Haukilahden lukiolaiset menestyvät aineessa niin hyvin. Tämän mukaan on syntynyt itsensä toteuttava kehä, jossa kukaan ei kehtaa kirjoittaa psykologiaa huonosti. Oppilaat tsemppaavat toisiaan ja opiskelevat yhdessä. – Olen itse osa tätä lenkkiä, mutta opiskelijat tekevät työnsä kuitenkin itse. Ei pidä ottaa itselleen tästä liian suurta roolia, Pia toteaa.
Hänet valittiin vuoden psykologian opettajaksi vuonna 2018.
Pia on opettanut Haukilahden lukiossa psykologiaa yli 33 vuotta ja kokee työnsä edelleen motivoivaksi.
– Opiskelijat vaihtuvat koko ajan. Sitä paitsi ei opettaja motivoi vain oppilaitaan, vaan myös oppilaat motivoivat minua.
Piasta on ihanaa, miten oppilaat tulevat maanantaisin kysymään, miten viikonloppu sujui. He ovat Piasta vastavuoroisia ja hauskoja.
Työ ei aina edes tunnu Piasta työltä. Siitä kertoo ehkä myös se, että kesäisin hän opettaa psykologiaa Espoon kesälukiossa. Lisäksi hän pitää kesän aikana syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistuville kerran viikossa etäkertausta.
Mutta sitten kun Pia lomailee, hän lähtee muihin maisemiin joko kotimaassa tai ulkomaille. Tätä hän suosittelee muillekin opettajille, jotta työ välillä unohtuu.
TEKSTI
Kalliokoski KUVAT Roope Permanto
Retkelle saaristoon
Nyt on paras aika nauttia Espoon upeasta saaristosta!
Saaristoveneellä pääset vaivatta Iso Vasikkasaareen, Pentalaan, Gåsgrundiin, Rövareniin ja Stora Herrööseen. Iso Vasikkasaaressa on esimerkiksi yhdeksän väylän frisbeegolfrata, uimaranta, näköalatorni sekä leikkipaikka ja keittokatoksia. Pentalan saaristovenelaiturin vieressä taas on museoalue, ja siitä alkaa myös luontopolku Diksandin luonnonhiekkarannalle sekä Pentalan ainutlaatuiselle järvelle.
Saaristoveneiden aikataulut ja muuta lisätietoa löydät espoo. fi:stä hakusanalla saaristo.
ISO Vasikkasaaressa sijaitsee yksi saariston erikoisimmista rakennuksista, Poseidonin temppeliä jäljittelevä huvimaja. Se on yksityisomistuksessa, mutta rakennusta voi ihailla laiturilta ja veneestä käsin.
HETKINEN ESPOOTA KUVA Jonna Pennanen/ Espoon kaupunki
GALLUP
MIKÄ ON SINUN KESÄKIRJASI?
Lomalukeminen ja kesäkirjat ovat täydellinen tapa rentoutua. Kirja vie uusiin maailmoihin, tarjoaa jännittäviä seikkailuja ja syvällisiä oivalluksia. Kysyimme kolmelta kaupungin työntekijältä heidän vinkkinsä kesälukemiseksi.
”PÅ SOMMAREN gäller lustläsning! Jag tänker läsa Chimamanda Ngozi Adichies Drömräkning så fort den kommer ut. En klassiker som jag ska ta itu med är Virginia Woolfs Mot fyren som är en av skådespelaren Pale Olins favoritböcker och utspelar sig vid havet en sommar. För den som vill läsa om livet mellan 1939 och 1942 rekommenderar jag Karin Collins Hangötrilogi som avslutas med Där jag har min hjärtans kär.”
SARA NORDLUND-LAURENT bibliotekspedagog och projektplanerare för Hela Helmet läser
”MINULLE lukeminen on tapa hellittää aikatauluista, rauhoittaa levotonta mieltä ja kehoa. Nautin niin uppoutumisesta tarinoihin kuin inspiroitumisesta. Jos Iida Turpeisen Elolliset on sinulla lukematta, kannattaa tarttua tähän huikeaan aikamatkaan. Jos olet mustan huumorin ystävä niin Rebecca F. Kuangin Yellowface on kesäkirjasi. Irene Zidanin Isäni appelsiininkukkien maasta ei ole kepeää luettavaa, mutta antaa ymmärrystä maailmasta. Itselläni loman alkua odottaa Frank Martelan uusin Älä etsi onnea. ANNIKA HENRIKSSON luokanopettaja, suomen kielen ja kirjallisuuden kehittäjäopettaja
”YKSI YHTEINEN lomaperinteemme puolisoni kanssa on rikospodcastien kuuntelu matkojen aikana! Vaikka en arjessa olekaan erityisen innokas rikoskirjallisuuden tai -podcastien kuluttaja, tästä on muodostunut meille todella mieluisa tapa viime vuosien varrella. Viime talvena luin Kaj Korkeaahon teoksen Äitiä etsimässä, ja aion palata sen pariin uudestaan kesällä. Lämmin suositus sekä kirjalle että podcasteille!”
VELI-PEKKA KORHONEN erityisasiantuntija, kestävän kehityksen osaamiskeskus