Espressi 3/2024

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

3 24 YHTEISÖLLISYYS

ONNISTUMISIA

Arvostava ote omaa ja muiden työtä kohtaan vahvistaa koko organisaatiota.

Näin espoolaislapsia kannustetaan liikkumaan.

Gallup: Miten pysyt lämpimänä ulkohommissa?

Emmi Kauhanen ja Olivia Koskinen kutsuvat katsomaan:

Keran Hallien muraalit

Leiki ja liiku -toiminta innostaa espoolaislapsia liikkeelle ilon ja uuden kokemisen kautta.

22

Marianne Uppa ja Nanna Karkkunen olivat mukana perustamassa Espooseen Leiki ja liiku -toimintaa.

4

5 6

Poimittua Työllisyyden edistämisestä tulee vuodenvaihteessa kunnan uusi peruspalvelu.

Kysymys & vastaus Mikä on tänä päivänä kaupungin rooli hyvinvoinnin edistäjänä?

Yhteisöllisyys Hyvinvoivassa työpaikassa arvostetaan omaa ja toisten työtä sekä koko työyhteisöä.

ESPRESSI 3.2024

12

14 16

Taiteiden Espoo Keran Hallien upeita muraaleja ehtii vielä katsomaan ennen kuin ne kesällä puretaan.

Tiesitkö tämän?

Millaista on elää ulkomaalaistaustaisena Espoossa? MoniSuomi-kyselyn tuloksia.

Onnistumisia Espoon Leiki ja liiku -toiminta laajenee. Se on hieno eri tahojen yhteinen ponnistus ja saavutus.

2

töissä 20 Kuntalaisella Terveystarkastaja Juho ­ utvonen nauttii työstään ja K sen merkityksellisyydestä.

22

Hetkinen Espoota Espoon rannat ja Itämeri ovat kaupunkilaisille rakkaita. Ota vastaan Itämeri-haaste!

24 Gallup Miten ulkotöissä pysytään talvisin lämpimänä? Kysyimme kolmelta Espoon työntekijältä.

JUKKA MÄKELÄ KAUPUNGINJOHTAJA

KAUPUNKI TYÖNANTAJANA RASISMIA VASTAAN ESPOON kaupunki työnantajana on sitoutunut mukaan valtioneuvoston rasismin vastaiseen työhön. Rasismiin puuttuminen on osa arvostavaa työyhteisökulttuuria ja aitoa kohtaamista. Rasismin vastaisen kampanjan keskeinen viesti on, että muutos syntyy vain tekoja tekemällä. Me Espoossa teemme monia toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Esimerkiksi henkilöstölle on tarjolla tietoa, koulutusta ja myös anonyymi rekrytointi on jo käytössä.

TAVOITTEENAMME on edistää moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Konkreettisilla teoilla voimme vähentää rasismia ja syrjintää.

NYT VERKKOESPRESSISSÄ!

Verkko-Espressin löydät Essin ylävalikosta ja etusivulta.

Espoon kaupungin henkilöstölehti ilmestyy myös verkossa. Löydät sen Essistä. Lue verkosta lisää tarinoita – opi esimerkiksi mitä pinkit heijastinliivit koulun työntekijän päällä tarkoittavat.

ESPRESSI ON ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Ronja Määttä, Susanna Nikko, Sanni Olasvuori ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia ULKOASU Otavamedia PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

3

OLEN USEIN todennut – ja kokemuksen kautta todeksi oppinut – että onnistumme parhaiten silloin, kun teemme asioita yhdessä.

Se on espoolainen tapa toimia ja meidän tekemisemme kivijalka. Tällainen toimintakulttuuri on johdattanut meidät myös tänä vuonna Euroopan innovaatiopääkaupunkikisan finaaliin. Olemme nyt jo siis kolmen kärkikaupungin joukossa ja kilpailemme yli 250 000 asukkaan sarjassa yhdessä kahden muun finalistin kanssa.

Yhdessä tekeminen edellyttää toimivaa vuorovaikutusta ja aktiivisuutta. Se tarkoittaa yhteisten tavoitteiden ymmärtämistä ja toistemme kuulemista ja kuuntelemista. Parhaita tuloksia syntyy silloin, kun aidosti yritämme ymmärtää toisiamme ja oppia uutta.

Tästä lehdestä voit lukea siitä, miten tärkeää on kehittää oman työyhteisön vuorovaikutusta. Kun kommunikaatio toimii omassa työyhteisössä, toimii se hyvin myös ulospäin.

Tämä näkyy toimivana kumppaniyhteistyönä, mutta myös esimerkiksi asiakaspalvelun laatuna tai sujuvana työskentelynä, jossa aikaa ei kulu turhaan työhön tai päällekkäisten asioiden tekemiseen.

Avainasia on se, että me olemme yhteisö.

Kukaan meistä ei onnistu yksin, vaan työtä tehdään joukkueena, joka puhaltaa yhteen hiileen. Euroopan innovaatiopääkaupunki­ kisan ratkaisu selviää 13.11.2024. Silloin ­jännitetään yhdessä miten pitkälle espoolainen tapa tehdä asioita meitä vie.

OLLI URPELA

Me olemme joukkue

POIMITTUA

TYÖ

Pilatesta, kuntojumppaa ja kehonhuoltoa

on parasta kotoutumista ja merkityksellisen elämän takuu.

Kaupungin henkilöstölle on tarjolla maksuttomia liikuntaryhmiä sekä livestriimattuja liikuntatunteja etäyhteydellä.

Pilates, kuntojumppa ja kehonhuolto sopivat kaikenikäisille ja -kuntoisille. Liikkeet ovat helppoja ja nivelystävällisiä.

KOONNUT Toimitus KUVITUS Espoon kaupunki

Paikan päällä järjestettäville tunneille ei ole ennakko­ ilmoittautumista, mukaan pääsee näyttämällä liikunnan­ ohjaajalle Espoon kaupungin henkilökorttia tai uusinta palkkakuittia. Livestriimattujen tuntien ilmoittautumis­linkit ja tarkemmat tiedot löydät Essistä.

Kunnan uusi peruspalvelu TYÖLLISYYDEN edistämisestä tulee vuodenvaihteessa lakisääteinen tehtävä kunnille, samalla tavalla kuin koulutus, varhaiskasvatus tai vaikka rakennusvalvonta. Espoo ja Kauniainen muodostavat työllisyysalueen, jossa Espoo toimii työvoimaviranomaisena järjestäen palvelut henkilöasiakkaille ja työnantajille yhdessä verkoston kanssa. Tehtävästä vastaa vuodenvaihteessa aloittava työllisyyden tulosyksikkö. Työllisyyspalveluilla autetaan työnhakijoita työllistymään nopeasti ja työnantajia saamaan osaavaa työvoimaa.

Työttömyyden ennaltaehkäisyyn tarvitaan koko kaupunkia: tietoa, neuvoa ja ohjausta, jotta espoolaisilla on keinot työllistyä jo ennen työttömyyttä. Työ on parasta kotoutumista ja merkityksellisen elämän takuu. Nuorten ja kaikkien asukkaidemme pääsy työmarkkinoille on elinehto kaupungin tulevaisuudelle.

Siksi työllisyyden edistäminen on koko kaupungin asia.

TEKSTI Ira Ensio

Mitä mieltä?

ESPRESSI 3.2024

Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron GoGift-superlahjakortti.

Vastausaika päättyy 29.11.2024.

4

SINFONIETTAN AFTER WORK -KONSERTTIIN KYMPILLÄ Kaupungin henkilöstö pääsee Tapiola Sinfoniettan After Work -konsertteihin alennettuun 10 euron hintaan. Orkesterin ohjelmistossa on ollut parin vuoden ajan per­jantai-iltapäivien After Work -konsertteja, jotka alkavat kello 17 ja kestävät noin tunnin ilman väli­aikaa. Seuraava konsertti on 8.11. ja sitä seuraava 31.1.

Henkilöstölipun saa hankittua henkilökorttia näyttämällä Espoon kulttuurikeskuksen lipunmyynnistä ennen konsertin alkua. Lipun hintaan lisätään myyntipisteen palvelu- ja toimitusmaksut. Tule nauttimaan Suomen parhaimpiin kuuluvasta kamariorkesterista!

LEMMIKIT KOTONA – TURVALLISUUDEN VUOKSI Kaupunki haluaa pitää työympäristönsä terveellisenä ja turvallisena kaikille työntekijöilleen. Lemmikkejä ei pitäisi tuoda kaupungin käytössä oleviin toimistotiloihin, ellei asiasta ole erikseen sovittu esihenkilön kanssa.

Tilojen käyttäjiltä on tullut jonkin verran palautetta, jossa on nostettu esiin lemmikkieläimiin liittyviä allergioita sekä muita sisäilmaan ja terveyteen liittyviä huo­mioita. Tästä syystä lemmikit kannattaa jättää työpäivän ajaksi kotiin.

VASTAAJANA hyvinvointipäällikkö Taru Ikäheimonen

KYSYMYS & VASTAUS

Mikä on kaupungin rooli hyvinvoinnin edistäjänä?

SOSIAALI- JA T ­ ERVEYSPALVELUT ovat hyvinvointialueen vastuulla, mutta myös kaupungilla on lakisääteinen rooli ­edistää asukkaidensa hyvinvointia. Sekä hyvinvointialueille että kunnille on lain mukaan annettu tismalleen samat tehtävät.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että käymme jatkuvaa keskustelua hyvinvointialueen kanssa siitä, mitkä asiat kuuluvat meille ja mitkä heille.

Tavoitteenamme on, että kuntalaiset voivat hyvin. Meidän palvelumme tähtäävätkin siihen, että jokainen voi tehdä oman hyvinvointinsa kannalta hyviä valintoja. Kaupungin rooli on ottaa asukkaat mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi erilaisten järjestöjen ja asukasyhdistysten kanssa.

Olemme koonneet erilaisia yhteistyöryhmiä, joissa eri asioita voidaan suunnitella yhdessä sekä hyvinvointi­alueen että kaupungin puolelta. Tässä työssä riittää tekemistä. Meillä oli esimerkiksi elintapaohjausta varten aiemmin oma palvelupolku, mutta polku katkesi, kun osa vastuusta siirtyi hyvinvointialueelle. Nyt rakennamme palvelupolkua yhdessä uudelleen. Se vaatii paljon keskustelua ja tiimityötä.

Käytännössä hyvinvointitiimi toimii eräänlaisena kapellimestarina, jonka tehtävänä on saada eri toimialat, elinvoiman tulosalue ja tulos­yksiköt soittamaan samaa tarinaa.

TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Sabrina Bqain

5

ESPRESSI 3.2024

6

Anna arvostuksesi kuulua puheessasi!

Kun näytät avoimesti arvostuksesi sekä omaa että muiden työtä kohtaan, kaikki työpaikalla voivat paremmin. Sen sijaan juoruilu, ilkeät kommentit ja negatiivinen julkinen puhe omasta työpaikasta voivat nakertaa työhyvinvointia ja työhön sitoutumista. Siksi niihin pitää suhtautua vakavasti, sanoo työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti Kaisu Behm. Espoon kaupungilla on toimintamalleja negatiivisuuden kierteen katkaisemiseen.

TEKSTI Anne Ventelä KUVITUS iStock ja Katja Nirkkonen

7

J

uorut, valitus ja ilkeät komtiokonsultti Kaisu Behm Lääkärikesmentit – joskus työroolissa kus Aavasta. joutuu kohtaamaan näitäkin.

Siksi negatiivista puhetta ei tule – Niin ikävää kuin se onkin, liiaksi pelätä, vaan sitä voi tarkastella ei ole realistista ajatella, ettei informaationa. negatiivisia kommentteja kos– Jos keskusteluissa tulee vastaan kaan tulisi. Esimerkiksi omaan virheellistä tietoa, on näitä väärinkäkotikaupunkiin liittyy paljon sityksiä hyvä koettaa korjata, Johanna odotuksia, ja se myös herättää sanoo ja jatkaa: ihmisissä paljon tunteita. Mie– Lisäksi, jos toiminnassa on aidosti lipiteet ja tunteet ovat hyvin korjaamisen paikka, on viestiä tärkeä henkilökohtaisia kokemuksia, viedä eteenpäin omassa organisaatisanoo Espoon viestintäjohtaja ossa. Mikäli keskustelua käydään Johanna Pajakoski. sosiaalisessa mediassa, voi kesMutta entä jos organikustelusta vinkata viestinnän saation toiminnasta tulee ammattilaisille tai esihenkijulkisuudesta esiin merkitlölle, jolloin voidaan yhdessä tävä ja nolokin epäkohta? harkita, miten siihen vastataan Tai jos sosiaalisessa mediassa Johanna Pajakoski tai reagoidaan muutoin. kritisoidaan oman tiimin toiTärkeää on, että negatiivimintaa tai työyhteisön sisälle pesiytyy seen kierteeseen ei lähde mukaan, vaan valittamisen ja juoruilun kulttuuri? siitä yrittää päästä rakentavasti eteenTällöin niin esihenkilöltä kuin työnpäin. tekijöiltäkin vaaditaan malttia ja raken– Jokainen työntekijä on Espoon tavaa käytöstä. Näin se käy. kaupungin käyntikortti ja vaikuttaa käytöksellään siihen, mitä meistä aja1. Kuuntele ja mieti, tellaan asuinpaikkana, kaupunkina tai miten vastaat työyhteisönä. Ilmapiiriä ja mielikuvia Negatiiviset kokemukset nostavat pinrakennetaan yhdessä toiminnan kautta, taan negatiivisia tunteita. Tätä ei voi Johanna muistuttaa. välttää. Kuitenkaan tunteiden varassa ei pidä itse lähteä toimimaan.

2. Tilaa tunteille Jos osuu paikalle keskusteluun, Joskus myös julkiseen keskusteluun jossa kritiikki lentää, voi puhetta ensin nousee tapauksia, jotka asettavat oman yrittää rauhallisesti kuunnella. Mistä on työyhteisön ikävään valoon. Tällainen kyse, mistä kommentit kertovat? julkinen mainehaitta voi vaikuttaa mer– Parhaassa tapauksessa keskittävästi työhyvinvointiin, sanoo kustelua kuuntelemalla voi Kaisu. oppia jotain siitä, mitä orga– Työntekijä voi kokea petnisaatiossa tapahtuu tai liittymystä ja häpeää, jos ei ole tyykö asioihin esimerkiksi tiennyt julkisuuteen nousväärinkäsityksiä, Johanna seesta asiasta, tai syyllisyyttä, sanoo. jos onkin tiennyt siitä.

Negatiivisista kokemukNegatiivinen julkisuus voi Kaisu Behm sista kertovat kommentit nakertaa psykologisen turvalvoivat myös olla merkki siitä, lisuuden tunnetta ja horjuttaa että jokin asia organisaation tai tiiluottamusta työnantajaan. Henkilökohmin toiminnassa vaatii kehittämistä, taisella tasolla se voi jopa johtaa pohsanoo työterveyspsykologi, organisaadiskeluun siitä, onko organisaation toi-

ESPRESSI 3.2024

8

minta omien arvojen mukaista ja haluaako työpaikkaansa jatkossa sitoutua.

Tällaiset tunteet ovat Kaisun mukaan normaaleja, ja niille saa antaa tilaa.

Tunteiden käsittelyä voi helpottaa se, että asiasta puhuu esimerkiksi läheisen kollegan kanssa. Äkillisiä päätöksiä tunteiden vallassa ei kuitenkaan tule tehdä.

– Jos esimerkiksi sitoutuminen työyhteisöön horjuu, voi omaa huomiota ohjata päivittäisiin työtehtäviin. Valintoja jatkon suhteen voi tehdä sitten, kun ongelmatilannetta on päästy ratkomaan ja tunteet ovat tasoittuneet.

3. Mahdollisuus keskustelulle

Kun negatiivinen keskustelu valtaa työyhteisön, täytyy esihenkilön ja johdon ottaa tilanteesta vastuu.

Avoin keskustelu aiheesta voi tuntua esihenkilöstä hankalalta. Joku voi olla huolissaan työntekijöiden voimakkaista tunteista. Sitäkin monet pelkäävät, että keskustelun avaaminen johtaa negatii-

On tärkeää, että negatiiviseen keskusteluun ei lähde mukaan, vaan siitä yrittää päästä ­rakentavasti eteenpäin. visuuden kehään, jossa aihetta vellotaan loputtomasti kahvipöydissä ja käytävillä.

Kaisun mukaan esihenkilöiden ei tulisi pelätä puhumista, sillä suurempi riski on puhumattomuudessa.

– Ongelmia tulee nimenomaan siitä, jos tilanne sivuutetaan. Tällöin ihmiset eivät pääse käsittelemään tuntemuksiaan eivätkä saa vastauksia kysymyksiinsä.

Siksi avoimelle keskustelulle on järjestettävä tilaa. Ensin esihenkilön tulee 9

käydä läpi, mitä on tapahtunut. Sitten on keskusteltava siitä, mitä asialle aiotaan organisaatiossa tehdä. Tässä Kaisu painottaa keskustelua: asioiden kulkua ei tule sanella työntekijöille, vaan heidän näkemyksiään ja mielipiteitään on kuultava.

– On hyvä varautua siihen, että tilanne ei välttämättä helpota yhdellä keskustelulla, Kaisu sanoo.

Johanna kannustaa hyödyntämään keskustelussa Espoon eettisiä periaat-

”JOKAINEN VUOROVAIKUTUS­ TILANNE ON MAHDOLLISUUS”

ESPRESSI 3.2024

10

Pasi Timo

teita. Myös HR:stä voi tarvittaessa pyytää apua ja lisää työkaluja keskustelujen ohjaamiseen.

– Kriittisten keskustelujen käyminen voi olla kuormittavaa itse kullekin.

Siksi on normaalia, jos matkan varrella tulee olo, ettei keskusteluihin halua enää osallistua, Kaisu toteaa.

– Sivuun vetäytyminen on tapa suojata itseään kuormitukselta. Kuitenkin on hyvä olla paikalla yhteisissä tilaisuuksissa, joissa epäkohtia yritetään ratkoa. Tämä voi palauttaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.

4. Stop vellomiselle

HENKILÖKUVA OTAVAMEDIA

– TOISTEMME TYÖN arvostaminen on yksi olennaisista perusjutuista, kun puhutaan hyvästä työilmapiiristä ja sujuvasta arjesta. Meille kaikille on yksilöinä tärkeää kokea työn arvostusta. Se luo motivaatiota ja hyvää työfiilistä, toteaa ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtaja Pasi Timo.

Negatiivisuuden kierre voi saada alkunsa siitä, että toisen työ on itselle vierasta.

– Pidän tärkeänä, että arvostamme sekä yksilö- että organisaatiotasolla sitä työtä ja erityisosaamista, mitä kunkin tehtäviin kuuluu. Arvostava vuorovaikutus, osaamisen arvostus ja luottava ihmiskäsitys kuuluvat jo Espoo-tarinan ja Espoon eettisten periaatteidenkin mukaan meidän perusarvoihimme.

Pasin mukaan jokainen kaupungin sisäinen tai ulkoinen vuoro­ vaikutustilanne on mahdollisuus tukea toistemme työntekoa ja hyvää työfiilistä.

– Emme lähde mukaan negatiiviseen puheeseen. Se on meidän jokaisen etu. Tai sitten voimme heittää bensaa liekkeihin ja vain pahentaa tilannetta. Samalla ammumme myös omaan nilkkaamme heikentämällä työilmapiiriä ja työnantajakuvaa.

Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus muodostettiin vuoden 2021 organisaatiouudistuksessa. Tuolloin rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon ammattilaisista tuli kollegoja.

Aluksi yksikössä järjestettiin koko joukolle yhteisiä tilaisuuksia, joissa käytiin läpi kunkin palvelualueen erikoisosaamista ja työtä sekä palvelualueiden yhteisiä rajapintoja.

– Näin haluttiin lisätä ymmärrystä toimintojen välillä ja arvostusta kollegoiden tekemää työtä kohtaan, Pasi kertoo.

Henkilöstön kanssa tehdyn työn pohjalta kirjoitettiin myös yhteisen tekemisen tarina, YRK-tarina, jossa avataan sitä, mitkä kyvyt ovat yksikölle kokonaisuutena tärkeitä.

– YRK-tarinan yhden terälehden keskeiseksi teemaksi nostimme ”Me ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksessa luomme hyvää yhteishenkeä ja työilmapiiriä sekä kaikkien työtä arvostavaa kulttuuria. Tätä teemme keskuksen sisällä, kaupungin sisällä ja kaupungin ulkopuolella.” Tämä on vahvasti mukana myös YRKjohtamisen pelisäännöissä, jotka kirjoitettiin yhdessä johtoryhmän ja laajan johtoryhmän kanssa.

Työkulttuurin kannalta Pasi pitää olennaisena, että kukaan ei moiti muita tai muiden tekemisiä eikä pidä itseään muita parempana tai tietävämpänä. Siksi hän ei myöskään halua ohjeistaa muita siinä, miten työkulttuuria tulisi kehittää tai ristiriitatilanteisiin puuttua.

– Jos negatiivista puhetta herää, on jokaisen tiimin tehtävä työtä omista lähtökohdistaan. Kun asioista keskustellaan yhdessä, voimme kaikki oppia niistä lisää. Tämän eteen teemme itsekin töitä koko ajan. Kaupungin yhteiset eettiset periaatteet on hyvä huoneentaulu, jolla kukin huolehdimme hyvän työfiiliksen luomisesta työkaverille ja myös itselle, Pasi kiteyttää.

Pieni määrä juoruiluakin voi joskus olla ihan hyvästä, se on työyhteisössä sosiaalista liimaa, sanoo Kaisu Behm.

– Se voi tehdä itse kullekin ihan hyvää, jos pääsee ventiloimaan ja jakamaan omia huolenaiheitaan.

Jos kuitenkin pahan puhumisesta tulee tapa, se tuskin voimaannuttaa ketään. Päinvastoin: vellova valittamisen kulttuuri syö yleistä jaksamista, motivaatiota ja voi pahimmillaan lamauttaa, Kaisu sanoo.

Siksi tällaiseen vatvomiseen ei kannata lähteä mukaan.

– Hyvä klassinen kysymys on se, mitä tulee huoneeseen, kun minä tulen sinne. Jokainen valitsee itse, onko rakentamassa työyhteisöön hyvää ilmapiiriä vai rapauttaako omalla käytöksellään sitä.

Toistuvasti negatiivista kahvipöytäkeskustelua voi koettaa ohjata toisaalle sanomalla esimerkiksi suoraan, ettei

Jokainen valitsee itse, onko rakentamassa ­työyhteisöön hyvää ilma­piiriä vai rapauttaako omalla käytöksellään sitä.

­asiasta taas jaksaisi keskustella. Tällöin tilalle kannattaa ehdottaa jotain muuta puheenaihetta, Kaisu sanoo.

Keskusteluun puuttuminen voi myös tuntua epämukavalta. Tällöin asiasta on hyvä puhua esihenkilön kanssa. Hän ei välttämättä ole tilanteesta edes tietoinen.

– Monesti pahan puhumisen kulttuuri on sen verran juurtunut, että sitä on vaikea lähteä yksin purkamaankaan, Kaisu muistuttaa.

Tällöin apua on yleensä siitä, että kollegoihin ja heidän työhönsä tutustutaan paremmin.

– Joskus kärhämät johtuvat esimerkiksi siitä, että toisten työ ja siinä tapahtuvat viivytykset vaikuttavat oman työn sujumiseen. Tällöin on hyödyllistä tutustua toisten työhön paremmin. Mistä esimerkiksi viivytykset johtuvat ja miten niihin voidaan vaikuttaa, Kaisu sanoo.

Kun työkavereitaan tuntee paremmin, on kitkatilanteissa myös helpompi ottaa toiseen yhteyttä sen sijaan, että jupisisi ärsyyntyneenä käytävillä. Kun asioista puhutaan kasvokkain, vältytään turhilta väärinkäsityksiltä ja tulkinnoilta.

Parhaassa tapauksessa yhteistyö paranee, jolloin voidaan myös kehittää parempia tekemisen tapoja.

5. Syyllisten sijaan etsittävä ratkaisuja

Jokaisessa keskustelussa on vähintään kaksi osapuolta. Syyllisten etsiminen näiden väliltä ei vie tilanteessa eteenpäin.

Joskus negatiivisuus keriytyy yksittäisten henkilöiden tai tiimien välille.

11

TAITEIDEN ESPOO

TEKSTI Tarja Västilä KUVAT Roope Permanto

Valloittavat muraalit Katutaiteen ystävillä on vajaa vuosi aikaa rientää hämmästelemään Keran Hallien upeita seinämaalauksia.

Kun hallit puretaan, yli 40 taiteilijan työnjälki jää historiaan.

TAIDETTA ON JOKA PUOLELLA, kun seisoo entisen logistiikkakeskuksen kahden vielä olemassa olevan hallin sisäpihalla Keran alueella. Jättimäiset muraalit yltävät maantasolta korkeuksiin. Taidetta löytyy myös toisen hallin sisäpuolelta.

Alueen kulttuuritoimintaa organisoinut Kerakollektiivi järjesti Concreate Urban Art -festivaalin, johon kutsuttiin yli 40 taiteilijaa työskentelemään kahdeksi viikoksi ja luomaan ainutlaatuista katutaidekokonaisuutta Keran Halleille.

– Muraaleja on käyty katsomassa ulkomaita myöten, seuraavaksi odotamme delegaatiota Chilestä tutustumaan myös Keran kestäviin kaupunkiratkaisuihin, kertoo projektikoordinaattori Olivia Koskinen.

Osa halleista on jo purettu, ja kahdella viimeisellä on sama kohtalo kesäkuussa 2025. Mutta vielä ehtii!

– Katutaiteen väliaikaisen luonteen mukaisesti teokset häviävät, kun Keran alue muuntuu rakentamisen edetessä. Tulevaisuudessa Kera on 14 000 asukkaan kestävä asuin- ja työssäkäyntialue, toteaa kehittämispäällikkö Emmi Kauhanen.

Väliaikainen taidekin voi olla ikuista

Tällä hetkellä toisen hallin sisätiloissa urheillaan monipuolisesti: eri liikuntalajeja löytyy harrastajille toistakymmentä. Toinen halli on pyhitetty erilaisiin tuotantotarpeisiin, esimerkiksi ruoka- ja juomatuotannolle. Löytyypä tiloista myös high tech -yrityksiä. Keran Halleilla palveluita ja toimintaa riittää.

ESPRESSI 3.2024

Keran Hallien muraalit ulottuvat ja koskettavat: Jukka Metsäahon (ylh.) ja Timo Tyynismaan (oik). teosten sanaton vuoropuhelu yltää yli asfalttipihan ja herättää tunteita.

12

Kansainvälisesti työskentelevä katu- ja graffititaiteilija Viv Magia on ikuistanut angolalais-suomalaisen räppärin NaharY:n.

Muraalit ilahduttavat myös hallin sisäpuolella.

Projektikoordinaattori Olivia Koskinen (vas.) ja kehittämispäällikkö Emmi Kauhanen kertovat Kera-tarinaa vielä ensi kesään asti.

Sitten on uusien tarinoiden vuoro.

elementeistä näköiskuviin ja ihmishahmoihin.

Elämyksen lisäksi plussaa on se, että Keran Hallien taidetta voi ihailla ihan ilmaiseksi. Perille pääsee junalla tai autolla, eikä ympärillä hyörivää rakennustyömaata kannata pelästyä.

Keran kehittämishankkeen tukikohtana toimii Espoon kaupungin ylläpitämä Kera Hub -tila, joka sijaitsee hallien A-sisäänkäynnin yhteydessä. Kera Hub vastaanottaa vierailijaryhmiä, jotka ovat kiinnostuneita muraaleista ja alueen kestävästä kehityksestä.

Emmi toivoisi, että Keran Hallien tapainen tyhjien tilojen väliaikaiskäyttö yleistyisi.

– On parempi täyttää kaupunkitilat toiminnalla ja taiteella kuin jättää ne tyhjilleen vuosiksi. Muutoinkin Keran Hallien purkamisessa on huomioitu kiertotalous: rakennusosille on kartoitettu uusia käyttötarkoituksia, ja hallien ensimmäisen vaiheen purun betonimurskaa on hyödynnetty katurakentamisessa.

– Kaupunki elää ja on täynnä erilaisia ajallisia kerrostumia. Koko ajan luodaan uutta tulevaisuutta, kiteyttää Olivia.

Käy vilkaisemassa ja kysymässä lisää!

Emmi muistuttaa Keran alueen luovasta histo­ riasta. Viherlaakson Kattotiili Oy:sta syntyi keramiikkatehdas Kera Oy, jonka koriste-esineitä löytyy vieläkin kodeista ympäri Suomea.

Jopa kahdeksan metrin korkeuteen yltävät muraalit tarjoavat erilaista estetiikkaa. Katutaide on monipuolista: graafisista ja sarjakuvamaisista

Anetta Lukjanovan maalaus edustaa maagista realismia kaupunkiolohuoneessa.

13

TIESITKÖ TAITEIDENTÄMÄN? ESPOO

TEKSTI Paula Ristimäki GRAAFIT Katja Nirkkonen KUVITUS Espoon kaupunki

Suomeen muuton tärkein syy Espoossa MUUTON SYY Lähes puolet, 47 prosenttia, Espooseen muuttaneista tuli tänne työn tai opiskelun takia. Työ- ja opiskeluperusteella tulevien osuus oli Espoossa suurempi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Inkerinsuomalainen paluumuuttaja Muu syy Puolison työ tai opiskelu

4%

4%

10 % Oma työ ja työnhaku

30 % Oma opiskelu

17 % Muut perhesyyt

17 %

Pakolaisuus tai turvapaikanhaku

ULKOMAALAIS­­ TAUSTAISENA ESPOOSSA Miten ulkomailla syntyneet ja Espooseen muuttaneet ihmiset pärjäävät täällä? Millaista heidän elämänsä on?

MoniSuomi-kyselytutkimus on selvittänyt tätä kansallisella tasolla. Me kohdistamme katseemme Espoon tuloksiin.

MONISUOMI-tutkimuksessa kerätään tietoa Suomessa asuvan aikuisen, ulkomailla syntyneen väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksista. Tutkimuksesta saatu tieto auttaa arvioimaan, miten Suomessa asuvat ihmiset voivat. Lisäksi tutkimuksen tulokset auttavat kehittämään palveluita, jotka tukevat väestön terveyttä ja hyvinvointia muuttuvassa maailman tilanteessa.

Tähän juttuun me poimimme katsauksen nimenomaan Espoon tilanteesta.

MoniSuomi-tutkimuksen tiedot kerättiin syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana. Tutkimukseen vastasi yhteensä 7 838 henkilöä, joista 876 Espoosta. Suomeen muuttaneet Espoossa MoniSuomi-tutkimuksen tulosten valossa -yhteenvedon ovat keränneet Pasi Saukkonen ja Topias Tanska.

21 % Pääasiallinen toiminta sukupuolen mukaan Espoossa, % Työllisyys Tutkimukseen osallistuneiden ­miesten työllisyystilanne oli selvästi parempi kuin naisten: kokopäivätöissä oli 73 prosenttia miehistä, mutta vain 52 ­prosenttia naisista.

0%

20 %

40 %

Miehet Naiset

ESPRESSI 3.2024

14

60 %

80 %

73

7

52

13

5

Kokopäivätyössä Työtön tai lomautettu Jokin muu

Osaaikatyössä Perhevapaa ym.

9

100 %

4 5 1 7

3

7

2

12

Eläkkeellä Opiskelija

Työelämään osallistumista vaikeuttaneet tai estäneet tekijät Espoossa, % 0%

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Puutteellinen kielitaito 52 Vähäiset suhteet kantasuomalaisiin 42 Työkokemuksen puute 29

VAIKEUDET TYÖELÄMÄSSÄ

Työpaikoista vaikea saada tietoa 25

Työelämään osallistumista vaikeuttaneista tekijöistä olennaisin on ollut puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito. Myös vähäiset suhteet ns. kantasuomalaisiin ovat vaikeuttaneet työelämään osallistumista.

Liian vähäinen koulutus 22 Työnantajien syrjivät asenteet 22 Oma epävarmuus ja pelot 18 Oma terveys 17 Ammatin tai koulutuksen hyväksymättömyys 17 Vaikea perhetilanne 11 Perheenjäsenten kielteinen suhtautuminen 4

MoniSuomi

Muuttaneiden koulutus­taso Espoossa, %

Tutkintorekisteri

Perusaste tai vähemmän Korkea-aste

KOULUTUS

17 %

Korkea-aste

54 %

Espoon ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat selvästi koulutetumpia kuin mitä tutkintorekisterin perusteella voi päätellä.

29 % Toinen aste

29 %

Perusaste tai vähemmän

Toinen aste

52 %

19 %

Yli puolella tutkimukseen osallistuneista oli MoniSuomitutkimuksen perusteella ­korkea-asteen koulutus. Toisaalta pelkän perusasteen varaan jääneiden osuus on myös suurehko. Osalla heistä on takanaan vain joitain vuosia koulua.

0%

5%

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

45 %

50 %

Julkisissa paikoissa 30 Työnhaussa 23 Työssä 21 Asuntoasioissa 18

Syrjintää kerran tai useita kertoja kokeneet eri tiloissa tai asia­yhteyksissä Espoossa, %

Työllisyyspalveluissa 13 Sosiaalisessa mediassa 13 Opinnoissa 12 Terveyspalveluissa 11 Poliisin kanssa 6 Sosiaalipalveluissa 5

15

SYRJINTÄ Useat olivat MoniSuomi-tutkimuksen mukaan kokeneet syrjintää julkisilla paikoilla. Myös työssä, työnhaussa ja asuntoasioissa koettu syrjintä oli varsin yleistä.

ONNISTUMISIA

TEKSTI Jaana Kalliokoski KUVAT Juho Kuva ja Ronja Määttä

Lapset liikkumaan ilon kautta!

Syksystä 2023 Leppävaaran varhaiskasvatuksen 5–6-vuotiaat ovat päässeet liikkumaan ja purkamaan energiaa ohjatuilla liikuntatunneilla monitoimihalli Kameleontenissa. Toiminta on laajentunut myös Tapiolaan ja Keski-Espooseen.

LASTEN LIIKKUMINEN on tutkimusten mukaan

vähentynyt tasaisesti jo pitkän ajan kuluessa.

Taustalla on monia syitä, muun muassa digilaitteiden parissa vietetty aika.

Espoon kaupunki haluaa kannustaa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia liikunnalliseen elämäntyyliin. Kaupungin liikunta ja urheilu -tulosyksikkö on kehittänyt yhteistyössä suomen- ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen sekä liikuntaseurojen kanssa tarkoin suunnitellun Leiki- ja liiku -toiminnan.

– Haluamme tarjota lapsille tasavertaisen mahdollisuuden liikkumiseen. Tarkoitus on lisätä liikettä ilon kautta, liikuntapalvelupäällikkö Marianne Uppa kertoo. Hän vastaa Leiki- ja liiku -toiminnan johtamisesta ja varmistaa, että arjen toiminta sujuu.

5–6-vuotiaille varhaiskasvatuksessa oleville lapsille tarkoitettu Leiki- ja liiku -toiminta alkoi viime syksynä Leppävaaran alueella. Tänä syksynä toiminta on laajentunut Tapiolaan ja Keski-Espooseen, ja ensi vuonna on suunnitteilla, että mukaan tulevat Kivenlahden ja Matinkylän alueen päiväkodit.

Leiki ja liiku kehittää monia taitoja

Inspiraatiota ja oppeja toimintaan on haettu Tanskasta läheltä Kööpenhaminaa sijaitsevasta Kögen ESPRESSI 3.2024

LEIKI JA LIIKU Leiki ja liiku -toiminnassa on mukana yhteensä 77 varhais­kasvatuksen yksikköä:

130 2 204 ryhmää,

lasta.

kaupungista, jossa vastaava toiminta on pyörinyt jo 10 vuoden ajan. Siellä Leiki ja liiku -toiminnalla on havaittu lapsissa lukuisia positiivisia vaikutuksia. Sen lisäksi, että toiminta kehittää fyysisiä ja motorisia taitoja, sillä on myös vaikutuksia lapsen sosiaalisiin taitoihin.

– Kun lapset aloittavat koulun Kögessä, opettaja huomaa heti, jos lapsi tulee Kögen ulkopuolelta. Leiki- ja liiku -toiminnassa mukana olevat lapset jaksavat muita paremmin keskittyä, Marianne toteaa.

– Vaikka liikuntahallilla harjoitellaan fyysisiä asioita, siellä oppii myös kuuntelemaan ja noudattamaan ohjeita, odottelemaan omaa vuoroaan ja ottamaan toiset huomioon, suomenkielisen varhaiskasvatuksen asiantuntija Nanna Karkkunen jatkaa.

Leiki ja liiku -toiminta on tasavertaista ja yhdenvertaista.

Tarkkaan suunniteltu liikuntatuokio

Nannan mukaan Leiki ja liiku -toiminta on varhaiskasvatussuunnitelman mukaista ja solahtaa luontevasti varhaiskasvatuksen muuhun toimintaan. Lapset osallistuvat toimintaan joko kerran viikossa tai joka toinen viikko. Liikuntahallille lähteminen on lapsille samalla retki, 16

– Meillä on kaikilla eri vastuualueet, mutta kunta­ laiset ovat meidän yhteisiä asiakkaitamme, sanovat Marianne Uppa (vas.) ja Nanna Karkkunen.

17

jonne kuljetaan joko bussilla tai kävellen, Nanna kertoo ja lisää, että lapset odottavat innokkaasti hallille pääsyä.

Toiminnan sisällöstä vastaavat liikuntaseurat.

Tällä hetkellä mukana ovat Espoon Telinetaiturit, Olarin voimistelijat, Espoon Voimistelu ja Liikuntayhdistys ESVOLI, Tapiolan Voimistelijat sekä Grani Tennis.

Liikuntaympäristö on tehty lapsille houkuttelevaksi. Halleissa on paljon erilaisia välineitä, patjoja ja telineitä, jotka inspiroivat lasta liikkumiseen ja joilla voidaan tukea liikunnallista kehitystä monin eri tavoin.

Toiminta on tarkkaan suunniteltu niin, että samat harjoitukset järjestetään kaikissa toiminnassa mukana olevissa liikuntapaikoissa. Tunnin kestävä liikuntatuokio sisältää alkuleikin, neljä erilaista liikuntarataa, vapaa-aikaa ja lopuksi vielä venyttelytuokion ja loppurentoutuksen.

– Erilaisten liikkeiden avulla on tarkoitus harjoitella tiettyjä taitoja, ja jokaisella liikuntaradalla on jokin tavoite. Tehtäviä voidaan helpottaa tai vaikeuttaa lapsen omien taitojen mukaan, Marianne täsmentää.

– Vaikka liikunta­ hallilla harjoitellaan fyysisiä asioita, siellä oppii myös kuuntelemaan ja noudattamaan ohjeita, odottele­maan vuoroaan ja ottamaan toiset huomioon, Nanna kertoo.

ESPRESSI 3.2024

Kun lapsi oppii uusia taitoja ja kehittyy, hänen itse­varmuutensa kasvaa ja tulee ­rohkeutta kokeilla uusiakin asioita.

18

Kaikista liikuntasuoritteista laaditaan etukäteen materiaalia, kuten esimerkiksi videot liikuntaradoista. Näin varhaiskasvatuksen henkilöstö pääsee etukäteen yhdessä lasten kanssa tutustumaan niihin. Materiaali tuotetaan luonnollisesti molemmilla kotimaisilla kielillä.

Toimintaa kehitetään edelleen

Leiki- ja liiku -toiminta on mukana Espoon kaupungin tiedolla ja vaikuttavuudella johtamisen ­arvioinnissa, mikä on myös yksi kaupungin painopistealueista. Tarkoitus on vielä valita mittarit, joiden avulla selvitetään toiminnan vaikuttavuutta.

– Meillä on ollut hyviä keskusteluja varhaiskasvatuksen kanssa asioista, joita haluaisimme tutkia. Vaihtoehtoja on paljon. Näkökulmina voivat olla lasten fyysinen ja motorinen kehitys sekä sosiaaliset taidot tai erilaiset asiat varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta, kuten siitä, miten oppeja voidaan tuoda varhaiskasvatuksen arkeen, ­Marianne valottaa.

Toimintaa on tarkoitus vielä laajentaa ja kehittää entistä toimivammaksi.

– Aina kun saamme uusia alueita mukaan, on huomioitava monia asioita. Esimerkiksi liikunta­ saleja voi olla joskus vaikea löytää. Lisäksi viestintää voi aina parantaa, Marianne sanoo.

Toimintaa on mahdollista skaalata myös muualle Suomeen ja jopa muihin Pohjoismaihin. Upan

– Kun käymme keskusteluja eri yksiköiden kanssa, pystymme näkemään asioita laajemmin ja ymmärtämään niitä paremmin, sanovat Marianne Uppa ja Nanna Karkkunen.

Aina lukukauden päätteeksi varhaiskasvattajilta ja liikuntaseuroilta kerätään palautetta Leikija liiku -toiminnasta. Upan mukaan palaute on ollut tosi hyvää, rakentavaa ja arvokasta, mikä auttaa osaltaan parantamaan toimintaa entisestään.

– Lapset kertovat päiväkodissa, mitä ovat Leiki ja liiku -hetkellä tehneet. Kun lapsi oppii uusia taitoja ja kehittyy, hänen itsevarmuutensa kasvaa ja tulee rohkeutta kokeilla uusiakin asioita, Nanna lisää.

– Haluamme tarjota lapsille tasavertaisen mahdollisuuden liikkumiseen, Marianne sanoo.

mukaan muissakin Suomen kaupungeissa ollaan kiinnostuneita Leiki ja liiku -toiminnasta, ja kaupunkien edustajia on käynyt tutustumassa toimintaan.

Leiki ja liiku vaatii sitoutumista

Leiki- ja liiku -toiminnan aloittamista edelsi 1,5 vuoden suunnittelu. Marianne Upan mukaan oppimisprosessi on ollut mahtava ja yhteistyö eri tahojen kanssa antoisaa. Kun mukana on useita tahoja, toiminnan varmistamiseksi on määritelty selkeät vastuut ja roolit.

– Opimme koko ajan lisää, siksi tämä on niin hyvä juttu. Kun käymme keskusteluja eri yksiköiden kanssa ja kuulemme, mitä muut tekevät, pystymme näkemään asioita laajemmin ja ymmärtämään niitä paremmin. Ja vaikka meillä on kaikilla eri vastuualueet, kuntalaiset ovat meidän yhteisiä asiakkaitamme, Marianne iloitsee.

– On hienoa, että tällaisella laaja-alaisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa jotain näin hienoa. Se ei olisi mahdollista ilman yhteistyötä eri yksiköiden ja seurojen kanssa, Nanna kiittelee ja jatkaa: – Toiminnan säännöllisyys tekee tästä erityislaatuista, ja se vaatii sitoutumista myös varhaiskasvatuksen henkilöstöltä. Sopivien bussiyhteyksien ­löytäminen ja kulkeminen liikuntapaikkaan sekä päiväkodin muun rytmin huomioiminen, kuten ruokailujen sovittaminen, vaatii hyvää ja sujuvaa yhteistyötä ja organisointia.

19

1.

2.

1. & 2. Juho on työskennellyt Espoon kaupungilla parin vuoden ajan. – Olen itsekin espoolainen, joten tänne oli helppo hakea.

3.

4.

3. Vapaa-ajalla Juho harrastaa sekä liikuntaa että Euroviisuja. – Tennis on aina ollut osa elämää. Tällä hetkellä pelaan sitä Csarjassa ja kisaan säännöllisesti. Euroviisuja olen päässyt katsomaan livenä kahdesti.

4 & 5. Uimarannoilla terveystarkastaja arvioi paitsi rannan siisteyttä myös muun muassa sinilevätilannetta. – Lainsäädäntö määrittelee, mitä täytyy tiedottaa. Esimerkiksi pienemmillä uimarannoilla tulee olla esillä uimaveden viimeisin testausseloste, terveydensuojeluviranomaisen yhteystiedot ja uimarannan ylläpitäjän yhteystiedot.

ESPRESSI 3.2024

20

TEKSTI Pi Mäkilä KUVAT Sabrina Bqain

KUNTALAISELLA TÖISSÄ

TERVEYSTARKASTAJA

Elintärkeissä hommissa Terveystarkastaja Juho Kutvosen tehtävänä on pitää huolta siitä, että uimarantojen, uima-altaiden ja vesilaitosten veden laatu on kunnossa. Juho tietää, että töiden parissa viihtyy, kun taustatukena on hyvä tiimi ja työ itsessään on yhteiskunnallisesti merkityksellistä.

5.

HARVOIN TÖISSÄ TULEE vastaan hetkeä, jolloin työ ei olisi kiinnostavaa. Näin ajattelee Espoon kaupungilla terveystarkastajana toimiva Juho Kutvonen. Juhon työhön kuuluu pitkä litania tehtäviä, joista monia voi pitää yhteiskunnallisesti tärkeinä: tarkastusten tekeminen niin vesilaitoksille, uimarannoille kuin uima-altaille, näytteenottosuunnitelmien laadinta näille ja tuloksista raportoiminen tarvittaessa eteenpäin.

– Yleensä tulokset ovat kunnossa, mutta joskus on mukana pieniä poikkeamia. Talous­vesi on kaikkein kriittisin. Jos siihen on päässyt haitallisia bakteereja, annamme yleensä keittokehotuksen. Veden laadun tuloksia onkin tosi tärkeää seurata, ja niihin täytyy reagoida nopeasti, Juho kertoo.

Juhon työhön kuuluu myös asukkaiden ohjausta ja neuvontaa.

– Jos esimerkiksi asukas epäilee, että vedessä on jotain epämääräistä, alamme selvitellä, mistä se johtuu ja mitä toimen­ piteitä täytyy tehdä.

Oikea-aikaisen viestinnän merkitys korostuu Juhon työssä usein. Siihen hänellä riittää myös intoa.

– Erityisesti silloin, kun veden laadussa on parannettavaa, tiedottamisen tärkeys korostuu. Mutta tiedotamme tietyistä asioista kyllä muutenkin. Esimerkiksi keväisin julkaisemme yleensä kaivovesitiedotteen eli muistutamme kaivon omistajia veden tutkimisen ja kaivon rakenteiden tarkastami-

21

sen tärkey­destä. Kesäisin laadimme uimarantatiedotteita ja kerromme, miten uimavesiä valvotaan lain näkökulmasta. Myös sinilevätilanteesta tulee muistutettua.

Työn yhteiskunnallinen merkitys on yksi syy siihen, miksi Juho päätyi juuri terveystarkastajan tehtäviin.

– Opiskelin ympäristötieteitä, ja vasta viidentenä opiskeluvuonna kirkastui ajatus siitä, että haluan juuri tällaisiin tehtäviin.

Espoon kaupungille päädyin pari vuotta sitten. Ympäristöterveys sotketaan usein ympäristönsuojeluun, eikä meidän tehtäviämme yleensä oikein tunnisteta. Toivon, että jatkossa voin itsekin vaikuttaa siihen, että meidän toimintaamme saadaan aiempaa enemmän näkyväksi asukkaiden suuntaan.

Juhon työstä suurin osa on toimistotyötä. Kesäisin työpäivät kuluvat välillä myös uimarantojen tarkastuskäynneillä.

– Laboratorio ottaa ja tutkii nykyisin näytteet, eli terveystarkastajan tehtäväksi jää muun muassa uimarannan hygieenisten olosuhteiden arviointi, Juho tarkentaa.

Aina työ ei ole helppoa. Haastavia tilanteita tulee vastaan esimerkiksi silloin, kun nopeaa ja yksinkertaista vas­tausta ei löydy.

– Varsinkin isot häiriötilanteet nostattavat herkästi sykettä. Meillä on tarkat varautumissuunnitelmat häiriötilanteiden varalle, mutta jokainen tapaus on kuitenkin omanlaisensa. Oman tiimin ja esihenkilöiden tuki ja asiantuntemus ovat silloin tosi tärkeitä, hän kertoo.

ESPRESSI 3.2024

HETKINEN ESPOOTA

KUVA Juho Kuva

Ota vastaan Itämerihaaste!

Itämeri on kallisarvoinen osa kaupunkiamme ja sen asukkaiden elämää. Meren suojelemiseksi kaupunki on koonnut vuosille 2024–2028 toimenpideohjelman, jossa kannustetaan tarttumaan Itämeri-haasteeseen ja lähtemään mukaan Itämeri-tekoihin.

Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja lukioissa näin on toimittu, ja niissä muun muassa vietettiin syksyllä monin tavoin Itämeri-päivää. Lasten ja nuorten lisäksi me kaikki voimme tehdä asioita Itämeren hyväksi, sekä arjessamme että työssämme.

Lisätietoja Essistä ja verkosta itamerihaaste.fi.

ITÄMERI ja sen rannat ovat oleellinen osa Espoon kaupunki­kuvaa ja merkittävä hyvinvoinnin lähde monille kaupunkilaisille. Suojellaan sitä parhaamme mukaan!

23

GALLUP

PYSY LÄMPIMÄNÄ TALVELLA! Kysyimme kolmelta kaupungin työn­ tekijältä näiden parhaita vinkkejä pärjätä ulkotöissä talvikeleillä. Kaikki vannoivat kerrospukeutumisen nimeen.

”ULKOILEMME paljon, ja siksi tarvitaan paljon vaatteita eri keleihin. Talvella helpointa on kerrospukeu­ tuminen. Esimerkiksi takin pitää olla niin tilava, että sen alle mahtuu pakkasella useampi kerros muita vaatteita. Myös hans­ koja voi olla kahdet päällekkäin, vaikka sor­ mikkaat toisten käsineiden alla. Niiden on kui­ tenkin oltava helpot riisua, sillä autamme lap­ sia monissa näppäryyttä vaativissa asioissa ja kirjaamme lähteneet lapset puhelimeen.

Villasukat ja hyvät kengät pelastavat varpaat paleltumisilta.”

HEIDI SALMINEN, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja

Kerrospukeutuminen Aluskerros: Alusvaatetuksen tärkein tehtävä on pitää iho kuivana. Valitse alin kerros sen mukaan, mitä ulkona teet.

Tekninen asu sopii paljon liikkuvalle. Kannattaa harkita myös merinovillaa, joka lämmittää myös kosteana.

Välikerros: Lämmittävässä välikerroksessa voi olla 1–3 vaatekerrosta. Hyviä vaihtoehtoja ovat ohuet fleecet, villapaidat tai keinokuiduista valmistetut asut.

Kuorikerros: Päällysvaatteiden tehtävä on suojata pakkaselta, tuulelta ja kosteudelta. Mitä valitsetkin, sen pitää olla niin väljä, että alle mahtuvat niin alus- kuin väliasutkin.

Lähteet luontoon.fi ja ttl.fi/tyopiste

”TALVIPUKEUTUMISESSA tärkeintä on kerrospukeutuminen. ­Kylmällä kelillä vaatetus lähtee merino­ villaisesta kerrastosta, jonka päälle lisätään vaatetta kelistä riippuen. Itselläni kerraston päälle tulee ainakin viiltosuojahousut, hyvä pitkähihainen paita ja sen päälle vielä huo­ miotakki. Pipoa, kaulaliinaa ja hanskoja ei saa unohtaa! Tärkein varuste on ehdotto­masti ­villasukat. Villasukat turva­kengissä on ehdoton juttu.”

JONNA HAAVISTO, ympäristötyöntekijä

”TALVELLA pitää varautua monenlaiseen säähän. Työtehtäväni ­vaihtelevat toimistotyön ja moottorikelk­ kailun välillä, joten vaatetuksen pitää olla sellainen, että voi joustavasti hypätä työteh­ tävästä toiseen – suihkun kautta, tietenkin.

Kelkkaillessa ja muutenkin lumikeleillä korostuvat hyvät jalkineet ja käsineet, ettei pieni kosteus kastele heti ja työ keskeydy sen takia. Kylmässä myös kerrospukeutuminen on tä­rkeää. K ­ errosten määrä riippuu kelistä.”

PETRI FORSMAN, ulkoliikuntapäällikkö