LUONTOKARTOITUS
Espoo vaalii luonnon monimuotoisuutta.
UUDET KOLLEGAT
TEkeskuksesta kaupungille töihin.
Gallup: Miten sinä palaudut töistä?
Innostavat kehittäjäopet
Johannes Ruoho ja Tiina Raula paitsi opettavat, toimivat myös muiden opettajien tukena.
”Parasta on edelleen se, kun pitkään vierellä kulkenut asiakas työllistyy.”
Jani-Kai Skog siirtyi TE-toimistosta Espoon kaupungin työntekijäksi.
Poimittua
Työvuorosuunnitteluun tulee helpotusta tänä vuonna uuden järjestelmän avulla.
Kysymys & vastaus
Mitä kaikkea tekevät Espoon satamien työntekijät?
Luontotietojen kartoitus
Taiteiden Espoo
4 12 20 5 14 22 6 16 24
Espoo haluaa vaalia luontoa myös kiihtyvän rakentamisen aikana.
Valtuustotalon lämpiössä voi ihailla aiempien kaupunginjohtajien potretteja.
Tiesitkö tämän?
Espoon ilmastotavoitteet ovat edenneet pitkin harppauksin.
Onnistumisia
Kehittäjäopettajat ovat tärkeä tuki monille opettajakollegoilleen.
Kuntalaisella töissä
TEtoimistojen lakkauttaminen toi JaniKai Skogin kollegoineen Espoolle töihin.
Hetkinen Espoota
Uusi kaupunginjohtaja Kai Mykkänen on kasvanut lapsesta aikuiseksi Espoossa.
Gallup
Miten palaudut töistä työpäivän jälkeen? Kysyimme kolmelta Espoon työntekijältä.
NUORI TEKOÄLYLÄHETTILÄS TYÖPAIKALLENNE?
TYÖLLISYYSPALVELUT toteuttaa tänä kesänä My Tech tekoälylähettiläs -kesätyöprojektin yhdessä Teknologiateollisuuden kanssa. Kesätyöhön valitaan 30 ysiluokkalaista nuorta, jotka tutustuvat tekoälyn käyttöön ja kehitykseen ja pääsevät näkemään tekoälyn hyödyntämistä teknologiayrityksissä. Tämän jälkeen nuoret jalkautuvat kahdeksi päiväksi Espoon kaupungin toimipisteisiin vinkkaamaan ja ohjaamaan meitä kaupungin työntekijöitä tai kuntalaisia tekoälyn käyttämisestä. Voit tilata MyTech Tekoälylähettilään omaan yksikköösi tai työpaikallesi 11.–12.6.2025. Tekoälylähettiläät ovat yksiköille ja toimipisteille maksuttomia, mutta nuorille tulisi järjestää lounaat molempina päivinä. Lisäksi olisi hyvä, että nuoret toimisivat vähintään pareittain – suosittelemme siis tilaamaan useamman tekoälylähettilään kerralla. Lue lisää Essistä.
NYT VERKKOESPRESSISSÄ!
Verkko-Espressin löydät Essin ylävalikosta ja etusivulta.
Espoon kaupungin henkilöstölehti ilmestyy myös verkossa. Löydät sen Essistä. Lue verkosta esimerkiksi miten Tiilinmäen päiväkodin eskarilaiset suojelevat Itämerta.
ESPRESSI ON ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI
JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski
TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Ronja Määttä, Susanna Nikko, Sanni Olasvuori ja Taina Vehviläinen
TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia ULKOASU
Otavamedia PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki
ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu)
YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi
OLLI ISOTALO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TOIMIALAJOHTAJA
Kasvu näkyy rakentamisena
ESPOON väkiluku oli vuoden 2024 lopussa noin 321 000. Väkimäärä on kasvanut ripeästi ja ennusteen mukaan kasvu jatkuu. Meitä espoolaisia ennustetaan olevan kymmenen vuoden päästä 66 500 enemmän kuin nyt. Kun asukasmäärä kasvaa, se näkyy myös ympäristössä. Asuntojen lisäksi tulijoille tarvitaan tiloja – kuten kouluja ja päiväkoteja –sekä julkisia palveluita. Vaikka asuntorakentaminen on tällä hetkellä suhdannekuopassa, kaikki rakentaminen ei suinkaan ole Espoossa pysähdyksissä. Noin 2 500 espoolaislasta pääsi viime vuonna uusiin päiväkoti- tai koulutiloihin. Lisäksi valmistuivat esimerkiksi Matinkylän ja Espoonlahden paloasemat.
Espooseen valmistui viime vuonna 3 270 uutta asuntoa. Vaikka valmistuneiden asuntojen määrä tippui edellisvuodesta 2 000:lla, saavutti se silti Espoon tavoitteet. Tulevia kohteita ovat muun muassa Tapiolan jalkapallostadion, Tapiolan uimahalli, Espoon kulttuurikeskuksen laajennus ja Espoolaistentalo, johon yhdistetään asukkaiden palveluja, päätöksenteko ja kaupungin hallinto. Rakentaminen jatkuu edelleen koulu- ja päiväkotipainotteisena.
Espooseen rakentuu myös uusia kaupunginosia. Finnoosta kasvaa merellinen 17 000 asukkaan kaupunginosa. Kerassa vanha teollisuus- ja logistiikka-alue muuttuu14 000 asukkaan kaupunginosaksi juna-aseman ympärille. Vaikka rakentamisen suhdanne on ollut matala, ovat sijoittajat, kiinteistökehittäjät ja rakentajat edelleen kiinnostuneita Espoosta. Kasvu on vahva merkki siitä, että Espoo on houkutteleva ja ainutlaatuisen elinvoimainen kaupunki.
POIMITTUA
KOONNUT Toimitus KUVITUS Espoon kaupunki
Sairauspoissaolojen hälytysraja alenee
Helmikuun alusta alkaen Sarastia on antanut ilmoituksen, kun työntekijän sairauspoissaoloa kertyy 14 päivää tai jos työntekijä on ollut sairaana viisi kertaa viimeisten 12 kuukauden aikana. Aiemmin Sarastian ilmoitus tuli 20 päivän sairauspoissaolosta tai 5 kerrasta. Rajan ylityttyä käydään työntekijän ja esihenkilön välinen valmentava työkykykeskustelu. Ilmoitusrajaa alennetaan, sillä tilastot ja tutkimus osoittavat lyhyiden toistuvien sairauspoissaolojen ennakoivan pitkittyviä sairauspoissaoloja tai työtapaturmia sekä lisäävän työkyvyttömyyden riskiä. Tavoitteena on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukea henkilöstön työkykyä.
Helpotusta työvuorosuunnitteluun
ESPOON työvuorosuunnittelu helpottuu, kun tämän vuoden aikana otetaan käyttöön Linkity-järjestelmä. Työvuorosuunnittelu sähköistetään ja käytäntöjä yhtenäistetään.
LINKITY
tulee ensimmäisenä käyttöön pysäköinninvalvonnassa ja varhaiskasvatuksen pilottikohteissa.
Tällä hetkellä vielä noin 800 työntekijän vuorot suunnitellaan Titaniassa ja 3 500:n manuaalisesti Excelissä tai paperilla. Sopimus Titanian kanssa päättyy ja vuosien 2025–2026 aikana otetaan vaiheittain käyttöön Linkity, joka voitti 2024 järjestetyn tarjouskilpailun. Työvuorosuunnittelu muuttuu sähköiseksi ja siihen käytetty aika vähenee huomattavasti, kun järjestelmä tulee tutuksi.
Projekti on edennyt käyttöönottovaiheeseen. Ensimmäisenä järjestelmän ottaa käyttöön pysäköinninvalvonta ja seuraavaksi pilottiin valitut varhaiskasvatusyksiköt.
Tarkemmasta aikataulusta tiedotetaan kullekin ryhmälle projektin edetessä hyvissä ajoin. Pysäköinninvalvonnan ja varhaiskasvatuksen lisäksi projektissa ovat mukana perusopetus, nuorisopalvelut, kirjasto, museo, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut ja asiointipalvelut.
Projektista voi lukea lisää Essistä
Mitä mieltä?
Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron GoGift-superlahjakortti. Vastausaika päättyy 30.5.2025.
OLLAAN YHDESSÄ IHMISIKSI
Kuutoskaupungit – Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa – ovat yhdistäneet voimansa antirasismityön edistämiseksi. Kaupunkien yhteishanke työntekijöilleen on kuusiosainen koulutussarja, jonka jokaisen osan järjestää eri kaupunki. Pari ensimmäistä osaa on jo pidetty, mutta vielä ehtii mukaan. Yhdessä voidaan varmistaa kaikille yhdenvertainen ja turvallinen työympäristö. Lue lisää Essistä.
UUDET GRAAFISET MUODOT
Espoon kaupungin uudet graafiset muodot ovat nyt käytettävissä. Niitä voi käyttää kaikissa viestintämateriaaleissa kuten esitteissä, ohjeissa, mainoksissa, ilmoituksissa, Espoon mainostuotteissa, verkkosivuilla ja Powerpoint-esityksissä. Muotoja voi liittää dokumenttehin joko sellaisenaan tai niiden sisään voi laittaa valokuvan, Espoon piirroskuvan tai tekstiä. Muodot ja muotokuviot ovat ladattavissa Espoon väreissä aineistopankista.
HALUATKO ESPRESSIN KOTIIN?
Sarastiassa on oletuksena, että henkilöstölehti Espressi toimitetaan työntekijälle kotiosoitteeseen. Jos et kuitenkaan jatkossa halua painettua Espressi-lehteä kotiosoitteeseen, merkitse tieto Sarastiaan: Lisää/muokkaa tietoja -kohdasta Henkilön muutoslomakkeella 949 Espressin toimitus.
KYSYMYS & VASTAUS
VASTAAJANA liikuntapäällikkö
Luontotietoa laajaan käyttöön
Espoossa tasapainoillaan jatkuvasti kasvavan kaupungin rakentamistarpeen ja luontokohteiden säästämisen välillä. Taustalla vaikuttaa vahva halu ylläpitää luonnon monimuotoisuutta niin hyvin kuin mahdollista. Yksi keino tässä ovat luontokartoitukset. Kerätty tieto jaetaan uudella luontotietojärjestelmällä.
TEKSTI Päivi Brink KUVITUS iStock ja Katja Nirkkonen
Vahva halu tukea luonnon monimuotoisuutta kaupungin alueella on saanut kaupungin teettämään luontokartoituksia jo usean vuosikymmenen ajan. Luontotiedon määrä ja yksityiskohtaisuus ovat kasvaneet kaiken aikaa kartoitusten jatkuessa ja tekniikoiden kehittyessä.
Suurin osa luontokartoituksista tehdään kaavoitushankkeiden yhteydessä. Muita syitä kartoitukseen ovat muun muassa tietotarpeet uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä.
– Seuraamme muun muassa eliöiden ekologisia yhteyksiä eli kasvien ja eläinten mahdollisuuksia liikkua alueelta toiselle. Esimerkiksi arat metsälinnut, kuten töyhtötiainen eivät uskaltaudu lentämään ison aukean yli vaan tarvitsevat metsäisiä ekologisia käytäviä liikkuakseen paikasta toiseen. Mahdollisuus liikkua on tärkeää ravinnonsaannin ja lisääntymisen takia, Suvi Kolu kertoo.
Suvi Kolu ja Marika Rönnberg ovat ympäristöasiantuntijoita Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksessa.
Espoo kasvaa kovaa vauhtia ja rakentamispaineet ovat valtavat. Luonnonläheisyys on kuitenkin yksi tärkeä syy kaupungin vetovoimaan ja siihen, miksi Espooseen hakeudutaan asumaan. – Espoossa tasapainoillaan jatkuvasti kasvavan kaupungin rakentamistarpeen ja luontokohteiden säästämisen välillä, Marika toteaa.
Espoossa on käynnissä Luontoviisas Espoo -hanke, joka pyrkii turvaamaan ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta.
Suot ja muut vesistöalueet: Pienet suot ovat tyypillisiä Espoon luonnossa, mutta niistä noin puolet on ojitettu. Espoossa tavattuja uhanalaisia suolajeja ovat muun muassa pikkukihokki, suoneidonvaippa ja korpihohtosammal.
Viitasammakko: Viitasammakot ovat uhanalaisia sopivien elinympäristöjen vähenemisen ja ympäristön saastumisen vuoksi.
ESPOOSSA USEITA UHANALAISIA LUONTOTYYPPEJÄ
LUONTOKARTOITUKSIIN ja luontotiedon keräämiseen motivoivat muun muassa luontokadon uhka ja halu pitää huolta monimuotoisesta kaupunkiluonnosta.
Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kasvien ja eläinten elinympäristöjen häviäminen ja heikentyminen ovat suurimpia uhkia luonnon monimuotoisuudelle kaikkialla maailmassa. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan joka yhdeksäs suomalainen laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Espoossa on vielä jäljellä uhanalaisia luontotyyppejä, joita pyritään suojelemaan. Espoon kokonaispintaalasta noin 7,5 prosenttia on suojeltu, ja siitä suurin osa on metsä- ja suoluontotyyppejä.
Meriluonto: Espoossa on useita paikallisesti merkittäviä merialueita, joilla elää runsas lajisto. Itämerta uhkaa kuitenkin rehevöityminen. Espoon rannoilla sen näkyvimpiä merkkejä ovat sinileväkukinnat, vesien samentuminen ja rantojen limoittuminen.
Kuningaskalastaja: Espoossa on muutama kymmenen kuningaskalastajaa, jotka ovat hyvin harvinaisia. Moni haluaisi nähdä niitä, mutta lajin suojelemiseksi sijaintitietoja ei jaeta.
Lehdot: Luonnonvarakeskuksen mukaan lehdot ovat erityisen arvokkaita metsiä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Noin puolet Suomen uhanalaisista metsälajeista elää lehdoissa, vaikka lehtojen osuus Suomen metsäpinta-alasta on reilu prosentti. Espoon maapinta-alasta lähes 60 prosenttia on metsää.
Liito-orava: Uhanalaisia liitooravia Espoossa esiintyy monin paikoin, joten ne huomioidaan kaavoituspäätöksissä aina. Liitooravat tarvitsevat tilaa lepäämiseen ja liikkumiseen. EU:ssa liito-oravia on vain Suomessa ja Virossa. Lajin suojelemiseksi Espoon kaupunki ei julkaise tietoja liito-oravan elinpaikoista.
Lajit:
• Uhanalaiset lajit ja luonnonsuojelulain nojalla erityisesti suojeltavat lajit
• Luontodirektiivin huomioimat lajit
• Lintudirektiivin huomioimat lajit
Luontotyypit:
• Uhanalaiset luontotyypit (LuTU)
• Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit
• Luontodirektiivin luontotyypit
• Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt
• Vesilain mukaiset suojeltavat vesiluontotyypit
• Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteeristö Uudellemaalle (LAKU)
• Tärkeimmät ekologiset yhteydet inventoitavan alueen sisällä ja osana laajempaa viherverkostoa
• Arvokkaat eli luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset pienvedet
Nyt Espoossa on yksi paikka, johon kaikki
kaupungin tilaamien luontokartoituksien tiedot kirjataan.
Luontokartoittajat keräävät tietoa maastosta
Kun maankäytön suunnittelu kuten kaavoitus aloitetaan, suunnittelualueen luontoarvot yleensä selvitetään.
– Usein kaavoittaja selvittää yhdessä kaupungin ympäristönsuojelun biologien kanssa, onko alueen tietoja syytä päivittää, vai onko siitä jo olemassa riittävän tuoretta tietoa. Jos todetaan, että lisätietoa tarvitaan, luontokartoitus annetaan tehtäväksi ulkopuoliselle konsultille eli luontokartoittajalle. Ulkopuolista tekijää käyttämällä taataan luontoselvityksen puolueettomuus ja asiantuntevuus, Marika sanoo.
Ennen kuin kartoittaja menee maastoon, hän tutustuu alueelta aiemmin tehtyihin selvityksiin, joista saa esitietoa siitä, mitä lajeja ja luontotyyppejä alueelta on jo löydetty. Aiemmista kartoituksista saatuja tietoja voidaan käyttää taustatietoina uusien inventointien suunnittelussa. Vanhoja tietoja voidaan käyttää myös esimerkiksi luontotyyppien ja lajien tilan muutoksen arviointiin. Tarpeen mukaan luontokartoittajat tutustuvat myös muun muassa Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen keräämiin tietoihin.
Luontokartoittajat työskentelevät pääosin kesäaikaan. He keräävät luontotyypeistä tietoa LuTU-luokituksen mukaisesti. Luokituksella arvioidaan luontotyyppien uhanalaisuutta ja se kattaa kaikki Suomen luontotyypit.
Käytännössä tietoa kerätään esimerkiksi maastohavainnoin, ilma- ja satelliittikuvin, näyttein ja paikkatietojärjestelmin.
– Luontokartoitusta tekevät konsultit ovat biologeja, jotka kartoittavat erityisesti uhanalaista lajistoa ja uhanalaisia luontotyyppejä. He myös arvioivat, onko alue luonnontilainen vai heikentynyt, eli paljonko ihminen on vaikuttanut alueen luontoon, Suvi kertoo.
Kartoittajan koostamassa raportissa on valokuvia, kartta, paikkatietoa ja lajisekä luontotyyppihavaintoja.
– He myös arvioivat, mikä on arvokasta ja mitä pitäisi säästää. Onko esimerkiksi joku osa metsää jonkun lajin elinvoimaisuuden kannalta erityisen tärkeä? Tiedossa olevat uhanalaiset eliöt mainitaan aina. Raporttiin liitetään harvoin mitään näytteitä, Marika luettelee.
Luontotietojärjestelmä tehostaa kerätyn tiedon käyttöä
Kaupunkiympäristön toimiala otti vuoden 2025 alussa käyttöön uuden luontotietojärjestelmän, jolla parannetaan luontotiedon hallintaa ja hyödyntämistä. Luontoselvitykset esimerkiksi kaavoituksen tarpeisiin tilataan nyt luontotietoportaalin kautta.
– Nyt Espoossa on yksi paikka, mihin kaikki kaupungin tilaamien luontokartoituksien tiedot kirjataan. Tämä on todella suuri parannus entiseen, jolloin raportit jäivät usein selvityksen tilaajalle. Kun
tieto oli hajallaan, sen jatkokäyttö oli paljon vaikeampaa, Marika kertoo.
– On aivan mahtavaa, että kaikki luontoselvitykset löytyvät nyt yhdestä paikasta, Suvi komppaa.
Luontokartoituksen tilannut kaupungin työntekijä avaa uuteen luontotietojärjestelmään paikan kerättävälle tiedolle. Tilaaja kirjaa järjestelmään aluerajauksen, kartoituksen syyn, aikataulun ja paikkatiedot. Kaupunki vastaanottaa kerätyn tiedon järjestelmän kautta, eli kartoittaja kirjaa luontoselvityksen tiedot suoraan luontotietojärjestelmään.
– Jotta jatkokäyttö olisi tehokasta, kaupunki ohjeistaa, mitä tietoa kerätään. Tieto on järjestelmässä aina samassa, vertailtavassa muodossa, Marika jatkaa.
– Karttatiedoista selviää helposti, mitä tietoa tietyltä alueelta on kerätty tai ollaan keräämässä. Samalla päällekkäisten selvitysten vaara poistuu. Kun kerääjä on palauttanut aineistonsa ja tilaaja on hyväksynyt sen, tiedot ovat vuorokauden sisällä kaikkien kaupungin työntekijöiden nähtävissä. Osa tiedoista on myös kuntalaisten käytössä, Marika sanoo.
Luontotietoa on käytetty Espoossa muun muassa Luontoviisas Espoo -hankkeessa ja siihen kuuluvassa Ekologisen ennallistamisen projektissa.
– Projektissa pilotoidaan ennallistamista ja ekologista kompensaatiota. Paikkatieto on auttanut löytämään
ennallistettavia kohteita, Suvi kertoo. Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus on saamassa pian harjoittelijan, joka siirtää tietoa myös aiemmin tehdyistä luontoselvityksistä luontotietojärjestelmään.
– Kehitämme järjestelmää edelleen kokemustemme pohjalta, ja käytämme kehitystyössä apunamme mahdollisesti myös tekoälyä, Marika kertoo.
Osa tiedoista jaetaan eteenpäin Seuraava askel on yhdistää Espoon kaupungin luontotietojärjestelmä tietyin osin kaikkien suomalaisten käytössä olevaan Suomen lajitietokeskukseen eli Laji.fi-palveluun, jota ylläpitää Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Tuhannet tiedot lajihavainnoista siirtyvät Espoon järjestelmästä jatkossa automaattisesti Laji.fi-palveluun.
– On hienoa, että Espoon luontokartoituksista saatu tieto leviää laajemmalle käyttäjäkunnalle. Myös Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämälle Luontotieto-sivustolle tulee tiedot Espoossa muun muassa luontokartoituksissa tuotetuista luontotietoaineistoista. Näin tieto välittyy myös tutkijoi-
den käyttöön. Uhanalaisten lajien tarkkoja paikkatietoja ei jaeta, jotta niiden suojelu ei vaarannu, Suvi sanoo.
Espoo hyödyntää luontotietoa tehokkaasti
Missään muussa kunnassa Suomessa ei ole käytössä täysin vastaavaa järjestelmää luontotiedon hallintaan. Luontotietojärjestelmä (Luoti-projekti) sai kunniamaininnan Espoon innovaatiokisassa. Järjestelmästä syntyi avoimen lähdekoodin ratkaisu, joka antaa mahdollisuuden hyödyntää sitä muissakin kunnissa. Luontotietojärjestelmä helpottaa tiedon saatavuutta myös kaupungin eri yksiköiden välillä.
Auttaako luontotietojärjestelmä suojelemaan luonnon monipuolisuutta Espoossa?
– Nähdäkseni järjestelmä ei itsessään luontoa pelasta, vaan se auttaa hallitsemaan tietoa, jota käytetään päätöksenteon perusteeksi. Päätökset ovat usein arvovalintoja. Kun moni kaupungin työntekijä pääsee käsiksi tietoon, se lisää läpinäkyvyyttä. Voimme järjestelmän avulla suunnata resursseja tärkeimpiin kohteisiin, Suvi summaa.
TAITEIDEN ESPOO KUVAT Roope Permanto
Kaupunginjohtajien muotokuvat sijaitsevat valtuustotalon toisessa kerroksessa, istuntosalin etuaulassa.
Kaupunginjohtajan katseen alla
Valtuustotalolla entiset kaupunginjohtajat luovat muotokuvistaan silmäyksen ohikulkijaan. Pian joukkoon liittyy myös äskettäin eläkkeelle jääneen Jukka Mäkelän potretti.
Kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen muotokuvan on maalannut taitelija Leevi Kivisaari. Öljymaalaus kankaalle.
Taitelija Lasse Marttinen on ikuistanut kaupunginjohtaja Pekka Löyttyniemen. Öljymaalaus kankaalle.
Jukka Mäkelän muotokuva saadaan valtuustotalolle vielä tämän vuoden aikana.
Kaupunginjohtaja Teppo Tiihosen muotokuva on taitelija Oso Heickellin taidonnäyte. Öljymaalaus kankaalle.
TIESITKÖ TÄMÄN?
TAITEIDEN ESPOO TEKSTI Tarja Västilä KUVITUKSET Espoon kaupunki
ESPOON ILMASTOTYÖ TUO TULOKSIA
Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen on mahdollista, sillä Espoon ilmastopäästöt ovat voimakkaassa laskussa.
ILMASTOHAASTE on globaali ongelma, johon Espoossa on päästy onnistuneesti tarttumaan. Viimeisissä HSY:n mittauksissa kaupungin ilmastopäästöt ovat laskeneet huomattavasti kaikilla merkittävimmillä hiilineutraaliustavoitteen sektoreilla: lämmössä, sähkössä ja liikenteessä.
Kaupunki on sekä edelläkävijä että onnistuja, sillä ilmastopäästöt on saatu kääntymään laskuun voimakkaasta väestönkasvusta huolimatta. Espoossa on jo kahdeksatta vuotta peräkkäin pääkaupunkiseudun pienimmät asukaskohtaiset päästöt.
Espoo on asettanut hiilineutraaliuden lisäksi tavoitteekseen kääntää laskuun myös kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt. Nämä ovat energiasta, rakentamisesta, liikkumisesta,
Mission Label -tunnustus
Euroopan komissio myönsi 2024 Espoon ilmastotyölle Mission Label -tunnuksen. Se on osoitus suunnitelmallisesta ja vaikuttavasta työstä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tunnuksen sai 23 eurooppalaista ilmastotyön edelläkävijää.
ruoasta sekä tavaroista ja palveluista aiheutuvia päästöjä, jotka syntyvät kaupungin alueen ulkopuolella. Espoo on yhdessä muiden kuntien kanssa ollut edelläkävijänä mukana kehittämässä luotettavaa kulutuksen päästöjen seurantaa.
Määrätietoisesta työstä on kiittäminen koko Espoo-yhteisöä – ennen kaikkea työntekijöitä, mutta myös asukkaita ja kumppaneita, kuten yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia.
Hiilineutraalius on yksi Espoo-tarinan keskeisistä tavoitteista. Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartta hyväksyttiin vuosi sitten, ja se ohjaa kaupungin ja Espoo-yhteisön toimintaa. Jo vuoden 2023 ilmastopäästöt laskivat ennakoitua nopeammin.
Juttua varten on haasteltu kaupungin ilmastotyön kehittämispäällikköä Niina Nousjärveä.
Ilmastopäästöt
Vuonna 2023 ilmastopäästöt laskivat 30 % vuodesta 1990 ja 18 % vuodesta 2022.
Asukasta kohden liikenteen päästöt ovat laskeneet 49 % vuodesta 1990. -62 %
Asukasta kohden ilmastopäätöt laskivat vuonna 2023 62 % vuodesta 1990 ja 20 % vuodesta 2022.
Liikenteen päästöt
Vuonna 2023 liikenteen päästöt laskivat 7 % vuodesta 1990 ja 8 % vuodesta 2022.
Kulutussähkön päästöt
Vuonna 2023 kulutussähkön päästöt laskivat 38 % vuodesta 1990 ja 22 % vuodesta 2022.
%
Kaukolämmön päästöt
Vuonna 2023 kaukolämmön päästöt putosivat 27 % prosenttia vuodesta 1990 ja 30 % vuodesta 2022.
Kokonaispäästöt 2023, lähikaupungit
Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa 80 %
kokonaispäästövähennyksiä vuodesta 1990 vuoteen 2030. Loput 20 % sidotaan hiilinieluihin tai kompensoidaan.
Päästöjen laskuun vaikuttaneet
kivihiilen polton väheneminen, nyt jo lopetettu uusiutuvan energian käyttö öljylämmityksen väheneminen investointi aurinkopaneeleihin liikenteen sähköistyminen, sähkö-, hybridi- ja kaasuautojen osuus 24 % Espoon autokannasta (12/24) kestävien kulkutapojen – kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen – kasvu.
Lähde: HSY:n päästölaskenta
ONNISTUMISIA
TEKSTI Jaana Kalliokoski KUVAT Juho Kuva
Opettajien tukipilarit
Espoon peruskouluissa opettajienkaan ei tarvitse jäädä yksin, sillä kaupungin kehittäjäopettajat tarjoavat tukea opetuksen kehittämiseen. Tiina Raula ja Johannes Ruoho kertovat työstään ja kokemuksistaan kehittäjäopettajina.
KAIKILLA opettajilla on käytettävissään sama opetussuunnitelma ja tavoitteet, mutta perille ei ole vain yhtä ainoaa oikeaa tietä – tapoja opettaa on erilaisia. Espoossa perusopetuksen yhtenä tärkeänä arvona on yhdenvertaisuus: oppilailla on oikeus saada hyvää opetusta kaikissa kouluissa.
Onneksi Espoon peruskoulujen käytettävissä on kehittäjäopettajia, jotka tukevat muun muassa eri oppiaineiden ja kouluyhteisön sekä valmistavan opetuksen kehittämisessä.
Musiikin kehittäjäopettaja Tiina Raula työskentelee Sunan alakoulussa ja Vanttilan yhtenäiskoulussa musiikin opettajana. Johannes Ruoho on kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja Soukan alakoulussa ja on kielitietoisuuden kehittäjäopettaja.
Espoossa oppilaiden määrä kasvaa koko ajan ja myös opetus uudistuu jatkuvasti. Siksi Tiinasta ja Johanneksesta on hyvä, että on olemassa kehittäjäopettajia, jotka tukevat kouluja ja opettajia erilaisissa muutostilanteissa.
Tiinan mielestä kehittäjäopettajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on verkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen.
– Kun on uusi opettaja ja kaikki tuntuu olevan hukassa, on uskomattoman iso juttu, kun on joku, jolta voit kysyä asioita, tai sivusto, johon on koottu oppiaineen asioita.
Podcast tärkeä kanava Kehittäjäopettajat järjestävät erilaisia osaamisen kehittämisen tilaisuuksia ja työpajoja, joissa opettajat pääsevät kohtaamaan toisensa ja keskustele-
PODCAST-SARJA
OPETTAJIEN TUEKSI
• Tukevaa puhetta -podcast-sarja tarjoaa tietoa ja näkökulmia koulumaailman ajankohtaisiin aiheisiin juuri silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Podcast-jaksoja on kuunneltu esimerkiksi työmatkoilla, lenkeillä ja jopa yhteissuunnitteluajoilla. Tukevaa puhetta -podcastin keskusteluista saa arvokasta tietoa ja inspiraatiota oman opetustyön tueksi.
• Podcastia juontavat kehittäjäopettajat Johannes Ruoho ja Mirka Tuulisaari, jotka juttelevat vieraidensa kanssa opettajia askarruttavista ja kiinnostavista aiheista.
Kehittäjäopettajat Tiina Raula ja Johannes Ruoho ovat oppilaiden lisäksi tarvittaessa myös muiden opettajien tukena.
Kehittäjäopettajan työ on osa opetusvelvollisuutta ja vie joitakin tunteja viikossa riippuen aihealueesta.
Myös Tiina Raulan kuorolaiset innostuivat Laajalahden koululla tehdystä kehittäjäopettajien kuvaushetkestä. Espressi kiittää!
maan. He ovat luoneet jokaiselle oppiaineelle oman sivuston ja koonneet sinne aineeseen liittyviä asioita.
– Esimerkiksi musiikkiaineen sivustolta löytyy opetussuunnitelmaan liittyviä asioita, opetusideoita ja opetukseen liittyviä ajankohtaisia asioita. Päivitän sivustoa jatkuvasti, Tiina toteaa.
Opettajia pidetään ajan tasalla ajankohtaisista asioista, kuten koulutuksista ja vierailuista. Kehittäjäopettajat ovat jatkuvasti opettajien saatavilla.
– Esimerkiksi arviointi herättää opettajissa paljon kysymyksiä, Tiina heittää esimerkin. Johannes kokee erityisesti opetushenkilöstön työajalla järjestettävät pedagogiset iltapäivät tärkeänä asiana. Hän käy kielitietoisuuden kehittäjäopettajana perehdyttämässä opettajia, rehtoreita ja muita kouluyhteisön edustajia kielitietoisuusasioihin, kuten siihen, miten monikieliset oppilaat voidaan ottaa opetuksissa huomioon.
Lisäksi Johannes on perustanut yhdessä kollegansa Mirka Tuulisaaren kanssa Tukevaa puhetta -nimisen podcastin. He saivat palautetta, että pitkien työpäivien jälkeen ei aina jaksa osallistua omalla ajalla koulutuksiin, vaikka kouluttautuminen onkin tärkeää.
– Ajattelimme, että podcast olisi kevyempi vaihtoehto tuoda ajankohtaisia asioita esille. Podcastiin on saatu espoolaisia vieraita, ja aiheet liittyvät luonnollisesti kaupungin kouluihin, koulunkäyntiin ja oppimisen tukeen.
Kehittäjäopeja kannattaa lähestyä ennakkoluulottomasti, jos jokin omassa opetustyössä vaivaa.
– Yksi jakso käsitteli Matinkylä–Olarin alueen pilottia, jossa kaikkien ykkös- ja kakkosluokkalaisten valmistava opetus järjestettiin inklusiivisesti omassa lähikoulussa. Aihe on edelleen ajankohtainen ja koskee ensi lukuvuodesta alkaen kaikkia espoolaisia kouluja, Johannes avaa.
– Tykkään itsekin kuunnella sitä, sillä aiheet ovat sitä meidän arkeamme. Kuulee, miten eri tavoin asioita voidaan tehdä, jatkaa Tiina, joka on kutsuttu tulevaan podcastiin vieraaksi.
Voimaannuttavat Musamarkkinat Erilaiset pedagogiset kahvilat ja erityisesti yhteissuunnitteluajalla, niin sanotulla ys-ajalla tapahtuvat työpajatapaamiset ovat tärkeitä kaikkien opettajien kohtaamisen ja yhteisen keskustelun hetkiä.
Kehittäjäopettajat järjestävät kaksi kertaa vuodessa koko kaupungin opettajille työpajan, jossa opettajat kohtaavat toisiaan yhteisten ajankohtaisten teemojen äärellä. Yhteisinä aiheina on käsitelty esimerkiksi arvioinnin uudistumista, kestävää kehitystä ja digitaalisuutta.
Musiikinopettajien yhteisen työpajan nimeksi on vuosien aikana vakiintunut Musamarkkinat.
– Musamarkkinoilla tärkeintä on opettajien kohtaaminen ja yhteinen keskustelu. Markkinoilta
Esimerkiksi arvioinnin uudistuessa kehittäjäopettajat perehtyivät muutoksiin ja veivät tietoa muille opettajille.
opettajat saavat uutta ajateltavaa, ideoita ja tukea omaan opetustyöhön. Uskon näiden yhteisten hetkien voimaannuttavan opettajia, Tiina sanoo.
Kaikille yhteisen ajankohtaisen aiheen käsittely oman aineen näkökulmasta mahdollistaa yhdenvertaisempaa ja hyvää musiikinopetusta kaikissa kouluissa.
Ys-ajalla järjestetään myös webinaari valmistavan opetuksen järjestämisestä oppilaan omassa lähikoulussa.
– Webinaaria seuraa vielä 6–10 videon sarja siitä, miten valmistavan opetuksen oppilaita voi ottaa huomioon omassa luokassa, Johannes lisää.
Kehittäjäopettaja on näköalapaikalla Kehittäjäopettajat tapaavat myös keskenään. Esimerkiksi arvioinnin uudistuessa he perehtyivät muutoksiin ja veivät tietoa muille opettajille.
Kehittäjäopettajan työ on osa opetusvelvollisuutta ja vie joitakin tunteja viikossa riippuen aihealueesta. Tehtävään haetaan kahden vuoden välein kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Tehtävässä voi jatkaa yhteensä neljä vuotta, jonka jälkeen sitä on haettava uudelleen.
– Kaksi vuotta on aika lyhyt aika kehittäjäopettajana. Vie aikaa, kun tutustuu kehittäjäopettajan tehtävään ja toisiin ihmisiin. Vasta parin vuoden jälkeen ymmärtää, mihin aika riittää ja mitä kaikkea opettajat tarvitsevat, Tiina sanoo. Hän suosittelee lämpimästi opettajia hakemaan tehtävään.
Tiina on itse työskennellyt musiikin kehittäjäopettajana jo vuodesta 2019. Hän aloitti juuri koronan kynnyksellä.
– Koronan alkaessa todella tarvittiin kehittäjäopettajia ja ideointia siitä, miten opetusta ruudun takaa oikein hoidetaankaan. Olimme joka torstaiaamu kollegan kanssa tavattavissa virtuaalisesti, ja opettajat saivat tulla linjoille kysymään mieltä askarruttavia asioita. Se toimi hyvin, Tiina muistelee.
Johannes aloitti yleisen ja tehostetun tuen kehittäjäopettajana vuonna 2021 ja työskentelee nyt toista vuotta kielitietoisuuden kehittäjäopettajana. Hänestä on mukava päästä kuulemaan, miten asioita tehdään eri kouluilla.
– Kehittäjäopettajan työ tuo myös kivaa vaihtelua arkeen, ja tässä pääsevät esille vähän erilaiset vahvuudet, Johannes toteaa.
– Tämä työ on todella kivaa, ja olen saanut tämän kautta paljon hyviä ystäviä ja muistoja. Tässä pysyy pedagogisesti hereillä ja aivot virkeinä. Jos en olisi kehittäjäopettaja, osallistuisin ehdottomasti kaikkiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin, Tiina jatkaa.
Jos Tiina saisi päättää, hän lisäisi tehtävään käytettävissä olevaa aikaa. Nyt hänellä on siihen käytettävissä viikoittain kolme tuntia. Johanneksella tehtävään on aikaa yksi työpäivä viikossa. – Ehtisi tehdä enemmän, olla useammin saavutettavissa ja käydä enemmän kouluilla. Mutta se olisi toisaalta pois opetustyöstä, Tiina pohtii.
1. Yhteistyö sujuu! Jani-Kai Skog alkupalveluista ja Annu Elomaa nopean työllistymisen palveluista.
2. & 3. Jani-Kai tuntee suurinta onnistumisen tunnetta, kun pitkään vierellä kulkenut asiakas työllistyy.
4. Carita Meriläisen, Tatjana Hämysen ja Jani-Kain vuorovaikutus on mutkatonta. Uuden työnantajan palvelukseen on sopeuduttu hyvin.
5. Kaupunki tarjosi kakkua kiitokseksi jaksamisesta ja hienosta suoriutumisesta vuoden alun muutoksessa, kun TE-palvelut siirtyivät kokonaan kunnalle.
TEKSTI Jaana Kalliokoski KUVAT Miika Kainu
Valtiolta kunnalle
KUNTALAISELLA
TÖISSÄ
Sama päämäärä, eri työnantaja
Työllisyyspalveluiden Jani-Kai Skog on yksi heistä, joka siirtyi Espoon kaupungin työntekijäksi, kun TEtoimistojen työllisyyspalvelut siirtyivät valtiolta kunnille.
KUN TE-TOIMISTOT lakkautettiin vuodenvaihteessa, 30 000 valtion vanhaa asiakasta siirtyi kertaheitolla Espoon kaupungin asiakkaaksi. Sen lisäksi vuodenvaihteessa tuli myös ihan uusia asiakkaita.
Työllisyyspalveluiden palveluesihenkilö Jani-Kai Skog iloitsee, että siirtymässä onnistuttiin melko kivuttomasti.
– Jaoimme nämä 30 000 asiakasta 200 asiantuntijalle muutamassa päivässä, ja pääsimme siten aloittamaan työt hyvin nopeasti. Helmikuun alkuun mennessä olimme saaneet pahimmat jonot purettua.
Työllisyyspalveluiden siirtymää valtiolta kaupungille saattoi pehmentää Espoon työllisyyden kuntakokeilu. Kokeilussa Espoolla oli aiempaa laajempi vastuu työllisyyspalveluiden järjestämisessä vuosina 2020–2022.
Työllisyyspalveluiden siirron myötä Jani-Kain toimenkuva muuttui. Ennen vuodenvaihdetta hän veti jatkuvan oppimisen tiimiä. Nyt hän työskentelee alkupalvelussa, ja lisäksi hänen vastuullaan ovat työttömyysturvaverkosto ja valitusvastinetiimi.
Perusperiaatteet samat
Työllisyyspalvelujen alkupalvelutiimin tehtävänä on saada työttömäksi ilmoittautuneille ja työnhaun vireyttäneille asiakkaille työllisyyssuunnitelma ja pääsy työttömyysturvan piiriin mahdol-
lisimman nopeasti. Noin kolmannes alkupalvelun 20 työntekijästä siirtyi sinne muista valtion tai kuntakokeilun tehtävistä.
– Perusperiaatteiltaan työ on hyvin samanlaista kuin valtion palveluksessa. Kaupungilla on toki omat tavoitteensa siinä, miten työllisyyttä halutaan kohentaa. Lisäksi erona on se, että kaupungin organisaatio on kasvanut.
Työllisyyspalveluissa on mukana nyt työnantaja-, henkilöasiakas- ja yrityspalvelut, jotka edellyttävät laajaa yhteistyötä koko pääkaupunkiseudulla. Kokonaan uutta on myös koulutuspalveluiden siirtyminen ELY-keskuksilta.
Jani-Kai kiittelee tiimin hyvää henkeä ja työyhteisöä. Hän suhtautuu muutokseen positiivisesti ja mielenkiinnolla.
– Vaikka organisaatiomme on iso, se on valtion organisaatiota ketterämpi. Pystymme kokeilemaan erilaisia asioita ja testaamaan, millaiset asiat toimivat asiakkaillamme.
Asiantuntijatehtävän Jani-Kai kokee monipuolisena ja kiinnostavana. Viranomaisroolissa on selvitettävä työttömyysturvan edellytyksiä lainsäädännön puitteissa, ja samalla autetaan asiakasta työllistymään. Jokaisella reitti työllisyyteen on vähän erilainen.
– Lopulta työssäni on kysymys siitä, että tiimini asiantuntijat pystyvät hoitamaan oman työnsä mahdollisimman hyvin, auttamaan asiakkaita löytämään työpaikan ja työnantajan työntekijän.
Tervetuloa, Kai!
Kai Mykkänen aloitti työnsä kaupunginjohtajana helmikuun alussa. Tapiolan Silkkiniitty puistoineen on Espooseen jo lapsena juurtuneelle uudelle kaupunginjohtajalle merkittävä, muistoja herättävä alue. Sen läheisyydessä sijaitsevat tutut koulut, ja sen pitkällä, P-kirjaimen muotoisella penkillä hän on istuskellut kaveriporukan kanssa monet monituiset kerrat. Penkki sijaitsee Aarnivalkean koulun jalkapallokentän laidalla.
Täältä oli hyvä ponnistaa maailmalle, ja nyt myös kaupungin johtoon!
KAI MYKKÄNEN valitsi kuvauspaikakseen Aarnivalkean koulun jalkapallokentän laidalla olevan pitkän P-kirjaimen muotoisen penkin. Siinä kului aika kavereiden kanssa pikkupoikana.
HETKINEN ESPOOTA
KUVA Miika Kainu
MITEN SINÄ PALAUDUT TYÖSTÄ?
Työterveyslaitoksen mukaan työkuormituksesta palautumisen yksi kivijalka on päivittäinen irrottautuminen työstä. Kysyimme kolmelta kaupungin työntekijältä, mitä keinoja he käyttävät palautumiseen.
”ÄÄNIKIRJOJEN kuuntelu on itselleni tärkeä tapa palautua työpäivistä. Luen kirjojakin, mutta kun tuijottaa näyttöä koko päivän, rentoutuu paremmin kun sulkee silmänsä ja antaa tarinoiden virrata mieleen. Kuuntelen mieluiten leppoisia kirjoja ja joskus fantasiaa. Rentoutuminen on muutenkin palautumisessa tärkeää, esimerkkinä meditaatio. Etätyöpäivinä on myös hyvä päivän päätteeksi sulkea tietokone ja pakata se pois näkyvistä. Tavaroilla on oma laatikkonsa, josta ne otetaan esiin kun seuraava työpäivä alkaa.”
MARIA TIILIKKALA erityissuunnittelija, elinvoima
”OLEN intohimoinen pelaaja ja olen jo usean vuoden pelannut verkossa ystävien kanssa peliä nimeltä PUBG. Kun uppoutuu täysin peliin, työasiat eivät tule mieleen. Pyrin kuitenkin lopettamaan pelin ajoissa, jotta ehdin viettää aikaa perheen kanssa ja lenkittää koiran. Arkena huolehdin myös riittävästä levosta ja pyrin menemään nukkumaan kymmenen maissa, jotta ehdin nukkua kahdeksan tuntia. Vinkkinä kaikille: tee työn jälkeen jotain, mihin uppoudut, ulkoile ja lepää riittävästi.”
SAMI KONTTINEN IT-palvelupäällikkö, konsernihallinto
”TYÖSSÄ onnistumisessa ja jaksamisessa auttaa virkeä ja utelias mieli sekä hyvä yleiskunto. Vapaa-aikana olen aktiivinen liikkuja. Mieliharrastuksiini lukeutuvat tennis, golf, luonnossa liikkuminen sekä kuntosalilla käyminen. Kokeilen myös mielelläni uusia asioita. Palautumista tukevat myös lähipiirin mukavat ja kannustavat ihmiset. Lyhyesti: luotan ajatukseen ’terve sielu terveessä ruumiissa’. Ajatukset sekä ajankäyttö on hyvä kohdistaa mielenkiintoisiin ja kivoihin tekemisiin vapaa-aikana.”
JOUNI KUKKO kehittämispäällikkö, Tilapalvelut
GALLUP