Rinki 3/2016

Suomen Pakkauskierr채tys RINKI Oy:n tiedotuslehti 3/2016

Rinki-ekopisteet kauppojen pihoilla

Ensin , t i v h pa sitten ostokset Lis채ksi tilastoja, l채채kepakkauksia ja pakkaussuunnittelua

sisältö 3•2016

04 06

BOKSI Uutiset ja tapahtumat

KULUTTAJA­PAKKAUSKERÄYS Kuluttajat kurvaavat ­kauppaan Rinki-ekopisteen kautta.

10

YRITYS Lääkealan säännöt ulottuvat myös pakkauksiin.

13

LUKUJEN TAKANA Miten tuottajayhteisöt kokevat pakkausten uudet kierrätystavoitteet?

16

HENKILÖ Ekokemin johtaja ­ Mari Puoskari liputtaa ­kiertotalouden puolesta.

18

TRENDI Pakkaukset kannattaa suunnitella käyttäjä­lähtöisiksi.

HUOM! Ringin artikkelit ovat luettavissa myös osoitteessa info.rinkiin.fi

Read articles in English at info.rinkiin.fi

18 10 06

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen info@rinkiin.fi

Julkaisija Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy,

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.rinkiin.fi, info@rinkiin.fi, p. 09 616 230

Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen

Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Katri Tuulensuu, Reija Koistinen, Ritva Castrén, Virpi Korhonen, Maija Peltola ja Peter Rasmussen

Toimitus Otavamedia OMA Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia Tuottaja Jaana Kalliokoski, Otava­media OMA Oy

Painopaikka Libris Oy, 2016 Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN 2343-1504

Lehti verkossa info.rinkiin.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/rinki-lehti

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001 RINKI- ja PYR Info näköislehdet

2 | RINKI 3/2016

A J A N K O H T A I S T A Juha-Heikki Tanskanen

Lääkkeiden pakkauksissa korostuu materiaalien turvallisuus.

kuva Vesa Tyni

16

Rinki-ekopisteverkosto on valmis kierrätyshaasteisiin

P

akkausasetuksen mukainen ­keräyspistemäärä kotitalouksien pakkausjätteille valmistui heinäkuun lopussa. Nyt yli 1 850 Rinkieko­pisteessä kerätään kartonki- ja lasi­ pak­kauksia sekä metallia, 500 pisteessä on myös muovipakkausten keräys.

Tavoiteltu pistemäärä on siis saavutettu, ja Rinki-ekopisteverkoston kehitystyö jatkuu. Kauppojen yhteydessä olevien pisteiden määrää kasvatetaan ja uusia pisteitä perustetaan niihin pakkaus­ asetuksen mukaisiin pieniin taajamiin, joista se vielä puuttuu. Tavoitteenamme on kuluttajia hyvin palveleva keräysverkosto, jonka kautta saadaan laadukasta raaka-ainetta – järkevin kustannuksin.

Rinki-ekopisteverkosto on ollut käy­ tössä reilut puoli vuotta. Monet alkuvaiheen ongelmat on voitettu, ja toiminnan laatu on vakiintumassa hyvälle tasolle.

Nyt ­alkaa systemaattinen työ toiminnan kehittämiseksi. Tässä työssä keskeisenä päämääränä on varmistaa keräysvälineiden tyhjentäminen riittävän täysinä, ­mutta ei ylitäysinä. Näin minimoimaan kustannukset ja ehkäistään tehokkaasti pisteiden roskaantumista.

Huolellinen lajittelu kodeissa on edellytys sille, että kerätty materiaali ­soveltuu uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Kuluttajien opastaminen onkin keskeinen osa tuottajavastuuta. Valtakunnalliseen asiakaspalvelunumeroomme tulevien puheluiden määrä on kasvanut kuukausi kuukaudelta. Tämä osoittaa, että kuluttajat ovat kiinnostuneita lajittelusta ja Ringin palveluista. Osaa Rinkiekopisteiden käyttäjistä täytyy muistuttaa

myös siitä, että pisteisiin saa palauttaa vain pakkauksia. Muut jätteet, kuten huone­kalut, pesukoneet tai vanhat keittiön ­kaapit, eivät sinne kuulu.

Kaupan ja teollisuuden yrityksistä ­ on tullut tuottajavastuun myötä merkit­ tävä kotien pakkausjätteiden kierrättäjä.

EU:n uusi kiertotalouspaketti uhkaa kasvattaa tuottajien vastuita, mikä myös lisää kuluja. Tilanteessa, jossa vastuu kasvaa, kannattaa hakea myös mahdollisuuksia. ­Kuluttajat arvostavat mahdollisuutta lajitella, ja Rinki-ekopisteiden sijainti vaikuttaa kauppapaikan valintaan. Ylipäätään se, että kauppa ja teollisuus järjestävät käytettyjen tuotteiden palautuksen takaisin kiertoon, on merkittävä lisäarvo ­ympäristötietoisille kuluttajille.

i s k Bo

uutiset | tapahtumat

Kierto­talous­paketti etenee

Euroopan komission kiertotalouden ­

käsittely on ollut vireillä koko vuoden,

toimintasuunnitelmaa käsiteltiin keväällä

ja käsittely jatkuu jälleen syksyllä. Myös

EU:n neuvoston ympäristö- ja kilpailu­

EU-parlamentti äänestää muutosehdo-

kykytyöryhmissä, ja siitä hyväksyttiin ­­

tuksista ympäristö- ja ITRE-valiokunnissa

ympäristöneuvoston päätelmät

(teollisuus-, tutkimus- ja energiavalio-

20.6.2016. Kiertotalouden toiminta­

kunta) loka–marraskuussa. Täysistunnon

suunnitelma tähtää kohti jätteetöntä

äänestys on aikaisintaan loppuvuonna

taloutta ja pyrkii hyödyntämään tuo­

2016. Direktiivien neuvostokäsittely sa-

tannossa syntyviä jätteitä, materiaaleja

moin kuin trilogineuvottelut neuvoston,

ja energiaa resurssitehokkaasti. Seuraa­­

komission ja parlamentin välillä jatkune-

vaksi siirrytään toimintasuunnitelmassa

vat vielä pitkään. Direktiivien hyväksymi-

esitettyjen yli 50 eri toimenpiteen

nen viipyy reilusti vuoden 2017 puolelle,

toteuttamiseen tulevien vuosien aikana.

ehkä pidempäänkin.

Kiertotalouspaketin osana annettujen jätedirektiivien muutosehdotusten

Ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä summaa, että asioiden käsittely on edennyt hitaasti, eikä selviä linjauksia keskeisistä asioista ole vielä tehty.

– Vaikeimpia asioita ovat kierrätystavoitteiden laskentamenetelmät ja niiden kunnianhimon taso, uudelleenkäytön ottaminen huomioon tavoitteissa sekä eräät määritelmät, erityisesti yhdyskuntajätteen määritelmä. Jäsenmailla on ollut toisistaan poikkeavia näkemyksiä myös esimerkiksi tuottajavastuun yleis-

kuva iStockphoto

vaatimuksista, Levinen tiivistää.

Ringillä on ollut käytössä faksinumero 09 6162 3100. Vähäisen

Näin tavoitat meidät:

• Puhelinvaihde: 09 616 230 Asiakaspalvelu yrityksille: • Puhelin: 09 6162 3500 (pvm/mpm), ark. 8.30–15.30 • Sähköposti: info@rinkiin.fi Asiakaspalvelu kotitalouksille: • Puhelin: 0800 133 888 (maksuton), ark. 7–21 ja la 9–18 • Sähköposti: asiakaspalvelu@rinkiin.fi

käytön vuoksi numero

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat

poistuu käytöstä vuoden

muotoa etunimi.sukunimi@rinkiin.fi.

2017 alusta lähtien.

Ringin yhteystiedot on julkaistu myös Rinkiin.fi-verkkosivuston Toimintamme-osiossa.

4 | RINKI 3/2016

kuva iStockphoto

Ringin faksinumero poistuu

kuva Vesa Tyni

Tulevaisuuden jätehuolto käynnistyi Riihimäellä Ekokemin Kiertotalouskylä Riihimäellä vihittiin virallisesti käyttöön juhannuksen alla. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen Kiertotalouskylä käsittää automatisoidun lajittelulaitoksen eli Ekojalostamon, Suomen ensimmäisen kierrätysmuovia valmistavan Muovijalostamon ja biokaasua tuottavan Biojalostamon. Kokonaisuudessa Kiertotalouskylä on noin 40 miljoonan euron investointi.

Kiertotalouskylän Ekojalostamoon tulee vuodessa noin 100 000 tonnia yhdyskuntajätettä. Tästä erotellaan

Pakkausten tuottajavastuuseen erikoistuneiden pohjoismaiden yhtiöiden

biojäte (noin 37 % jätteestä), muovi (10 %), metalli (3 %)

toimitusjohtajat vaihtoivat kuulumisia. Kuvassa Ruotsin Kent Carlsson (vas.),

ja teollisuuden käyttöön sopiva kierrätyspolttoaine

Norjan Jaana Røine, Suomen Juha-Heikki Tanskanen ja Islannin Ólafur

(30 %). Biojätteestä valmistetaan biokaasua ja lannoit-

Kjartansson.

teita, muovista ja metallista uusioraaka-aineita teollisuuteen. Yhdyskuntajätteestä eroteltu muovi ohjataan

Kollegat kohtasivat Helsingissä

Muovijalostamoon. Lisäksi Muovijalostamoon tuodaan kotitalouksien erilliskerätyt muovipakkaukset, joiden keräys alkoi valtakunnallisesti Rinki-ekopisteissä vuoden 2016 alussa.

Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee 50 prosenttiin ja hyötykäyttöaste 96–98 prosenttiin, koska materiaalikierrätykseen kelpaamaton jae hyödynnetään kaukolämmön ja sähkön tuotannossa Ekokemin omissa

Mitä tapahtuu pakkausten

tulevaisuuden laitos, kiteyttää norja-

tuottajavastuussa muissa

laisen Grønt Punktin toimitusjohtaja

Pohjoismaissa? Miten kollega­

Jaana Røine.

yritysten edustajat suhtautuvat

jätevoimaloissa Riihimäellä.

Lue lisää Ekokemistä sivulta 16.

kertoo, että toisin kuin Suomessa,

monia muita pakkauskeräykseen ja

pakkauskeräys ei perustu Norjassa

kierrätykseen liittyviä kysymyksiä RINKI Oy:n edustajat

Syksyllä tapahtuu Tampere-talossa, tuottajayhteiso.fi

Tilaisuuden järjestää TYNK (Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta) Ympäristöministeriön ja Pirkanmaan

kuva iStockphoto

kulmista. Mukana tuottajavastuun eri sidosryhmiä.

Norja on Suomea edellä esimerkiksi muovinkeräyksessä, mutta maassa

kanssa yhteispohjoismaisessa

onkin kerätty teollisuusmuovia jo ­

tapaamisessa kesäkuun alussa

liki ­20 vuotta ja kotitalousmuoviakin

Helsingissä.

jo 15 vuotta.

– Viemme keräysmuovin Norjasta

kollegayritysten edustajat

pääosin Saksaan, mutta olemme

Ruotsista (FTIAb Förpacknings

­juuri solmineet myös Ekokemin

& Tidnings Insamlingen, Nor-

Monipuolinen tietopaketti tuottajavastuusta eri näkö­

lakiin vaan vapaaehtoisuuteen.

pohtivat kollegoidensa

Suomessa vierailivat Ringin

Tuottajavastuuiltapäivä 3.11.2016

Suomalaissyntyinen Røine

EU:n kierrätystavoitteisiin? Näitä ja

jasta (Grønt Punkt) ja Islannista (Ùrvinnslusjódur).

Tällä kertaa fokus oli erityisesti

kanssa sopimuksen.

Pohjoismaiset kollegat ovat tavanneet toisiaan jo pitkään, säännöllisesti kerran vuodessa.

muovin keräyksessä, ja kokoukseen

– On tosi hyvä pitää yhteyttä

osallistuvat kävivätkin tutustumassa

kollegoihin. Saamme hyviä ideoita

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 4.–5.10.2016

Ekokemin kesäkuussa vihittyyn

toisiltamme, voimme jakaa koke-

Hilton Helsinki Kalastajatorppa, jatehuoltopaivat.fi

Muovijalostamoon Riihimäellä.

muksia ja otamme toisistamme

ELY-keskuksen tuottajavastuuosaston kanssa.

– Uusi muovinjalostamo on upea,

oppia, Røine kertoo.

RINKI 3/2016

| 5

K U L U T T A J A P A K K A U S K E R ÄY S teksti Tarja Västilä, kuvat Vesa Tyni

K-supermarket Mankkaan asiakkaat kurvaavat kauppaan mutkitellen: ensin pihan perällä olevaan ekopisteeseen, sitten ostoksille. Kotitalouksien pakkausjätteet ovat paikkansa löytäneet.

E

tteivätkö suomalaiset kierrättäisi! Jopa kesäloma-aikaan Mankkaan Rinki-ekopiste on kiivaassa käytössä: lasit kilahtavat, ­metallit kolahtavat, paperit sujahtavat ja vaatteet tömähtävät säiliöihin sekä kartonkipakkaukset uppoavat puristimeen.

– Me kierrätämme kaiken: jokaiselle jätteelle löytyy kotoa oma astiansa. Osan jätteistä tuomme sitten vuoron perään muun muassa tänne ekopisteeseen, opiskelija Makenzi Nzau kertoo.

Kimppakämpässä asuvalle valveutuneelle nuorelle miehelle kierrätys on luontevaa ja itsestään selvää. Nzaun mielestä ekopisteverkoston laajeneminen on pelkästään tervetullutta. Hän toivoisi myös lisää muovipakkausten keräyspisteitä. >

Vilskettä Rinkiekopisteillä 6 | RINKI 3/2016

K ttava ekopisa teverko Suome sto n Pakka uskierrä kotitalo tys R

uksien INKI Oy pakkau vastaa sten ke sta valt rä ysverko akunna ston llisesti. ovat os Pisteide oittees sa rinkii n sijain nit n.fi/rink Keräysp i-ekopis isteiden teet. määrät leittain pakkau : karton smateri kia, lasia yli 1 850 aaja meta pistees llia kerä sä ja m tä ä u n o via yli 5 Kartong 00 piste in ja mu essä. ovin ke käytetä räyksee än useis n sa piste issä pu muille p ristimia akkaus , jätteille säiliöitä . ylläpido

Makenzi Nzau on ahkera kierrättäjä.

Kierrätyksen pitää kuitenkin olla vaivatonta, koska hänellä ei ole autoa.

RINKI 3/2016

| 7

K-Supermarket Mankkaan kauppiaan Pekka Ihon mielestä Rinkiekopisteiden sijainti kauppojen yhteydessä on hyvä asia.

8 | RINKI 3/2016

– Muovia kertyy eniten. Tuntuisi tur­ halta heittää sitä sekajätteeseen, kun sitä voisi hyödyntää muutenkin kuin polttamalla.

Go muovi go!

Ringin tiedottaja Reija Koistinen loh­ duttaa kuluttajia: muovipakkausten ­keräyspisteitä on yli 500 ja niitä löytyy jo koko maasta. Tilannetta seurataan ­ja kehitystarpeita mietitään.

– Puhdas, kierrätyskelpoinen ­materiaali kannattaa ensin kierrättää, vaikka sekajätteessäkään se ei päädy kaato­paikalle, vaan hyödynnetään ­energiatuotannossa. Tosin likaiset ­muovipakkaukset on syytä laittaa seka­ jätteeseen. Peseminen kuumalla vedellä ja saippualla ei ole ympäristöystäväl­ listä.

Koistisen mukaan muovikeräys on ollut suosittua. Jotkut alkoivat varas­ toida muoveja heti, kun he kuulivat,

että kierrätysmahdollisuus on tulossa.

Toiveet ovat kaikuneet myös Keskolle asti.

– Kuluttajat toivovat pystyvänsä kierrät­tämään muovia samalla, kun kierrättävät muitakin materiaaleja, ­Keskon vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske toteaa.

Kauppias peukuttaa K-supermarket Mankkaan kauppias Pekka Iho ei ehdi työpäivänsä aikana juurikaan pihalle vilkuilla, mutta silloin kun ehtii, ekopisteellä kävijöitä näyttäi­ si riittävän.

– Talvella jotkut laatikot olivat välillä todella täynnä. Kesällä ekopisteellä on ollut hiukan hiljaisempaa. Syksyllä ­varmasti taas vilkastuu.

Jäsken mukaan K-kauppojen yhtey­ dessä on noin 500 ekopistettä. Hän ­pitää uudistusta erittäin myönteisenä sekä kaupalle että kuluttajalle.

– Meillä on kokemusta kierrätykses­ tä: pantilliset juomapakkaukset, paris­ tot ja SER-laitteet on jo vuosia voinut viedä kaupan keräyspisteeseen. Ekopis­ teet ovat luonteva jatke palveluvalikoi­ maan ja täyttävät myös kuluttajien odo­ tukset pakkausten kierrosta. Autamme tältäkin osin kuluttajaa arjessa: kierrä­ tys on helppo hoitaa kaupassa käynnin yhteydessä.

Kauppiaskin on saanut pelkästään positiivista palautetta: asiakkaat pitävät tärkeänä, että ekopiste löytyy vaivatto­ masti ja sinne voi viedä monia kierrä­ tettäviä asioita.

– Tosin kauppa on vain vuokralaise­ na, joten täytyy toivoa, että kiinteistön­ omistajat suhtautuvat suopeasti kierrä­ tykseen, Iho miettii.

Timo Jäsken mukaan suosittelukir­ jeitä kiinteistönomistajille on lähetty aktiivisesti. Suurin osa on sallinut eko­ pisteen läsnäolon, mutta vastahakoi­

Ekopisteet ovat luonteva jatke palvelu­ valikoimaan ja täyttävät kuluttajien odotukset.

suuttakin on esiintynyt. Keskon toive on kuitenkin se, ettei hyvin alkanut projekti tyssää jatkossakaan.

Optimointi vauhtiin Jäske kiittelee: yhdenmukainen, valtakunnallinen Rinki-ekopisteverkosto on konseptissaan onnistunut. Sekä yh­ tenäinen toimintatapa että visuaalinen ilme herättävät luottamusta ja huo­ miota.

– Tietenkin kustannustehokkuus ­ on aina iso asia: verkostoa, logistiikkaa ja keräysvälineitä kannattaa kehittää edelleen. Kartonkien ja muovien puristimet ovat tehokkaita välineitä ja vähentävät tyhjennystarvetta. Jäteautojen reititys pitää myös olla optimaalinen.

Kaupan alalla kustannusten nousua pyritään aina minimoimaan. Nyt kaupan osuus on noin 40 prosenttia ekopisteverkoston osalta.

– Nyt kun verkosto on perustettu ja

se vakiinnuttaa asemansa, on hyvä miettiä, miten kustannuksia tehostetaan. Ne eivät saa nousta holtittomasti.

Meilläkin on tiedossa isoja kauppapaikkoja, joiden yhteyteen ekopiste sopisi jatkossa hyvin. Verkostossa olevia kunnallisia pisteitä voisi hyvin siirtää kauppapaikkoihin. Keräysverkkoa varmasti vielä optimoidaan.

Uraa uurtava työ jatkuu Pakkausmateriaalien kierrätys on osa K-ryhmän palkittua ympäristövastuullisuutta.

– Kansainvälisissä vastuullisuusmittauksissa olemme pärjänneet hyvin, ympäristöasiat on aina otettu vakavasti.

Nyt Suomessa ollaan luomassa myös maailman parasta kuluttajapakkausten ekopisteverkostoa, Jäske hehkuttaa.

– Asiakkaille tarkoitetut kierrätyspisteet tulivat kauppoihin jo 1990-luvun alussa: Rovaniemen Citymarketista se alkoi, muutaman vuoden sisällä pisteitä oli jo 200. Myös pantillisten juomapakkausten ja muovin kierrättämisessä olemme olleet uranuurtajia.

Nykyään kaupoissa pakkausjätteen määrää on saatu huimasti vähennettyä.

– Kartongit, metalli, biojäte ja poltettava jäte kierrätetään, liha- ja hedelmälaatikot käytetään uudelleen, heviosastolla on tarjolla bio-, uusio- ja paperipusseja, lihat ja kalat kääräistään kierrätettävään paperiin ja Manna-Apu noutaa hävikkiruokia. Kierrätykseen kaupassa on panostettu, kauppias Pekka Iho vakuuttaa.

Ihon luotsaama kauppa valittiin viime vuoden parhaaksi K-supermarketiksi. Se on osoitus siitä, että mankkaalaiskaupassa palvellaan asiakkaita kaikin tavoin, myös kierrätyksen saralla.

Säiliöt täynnä?

Mankkaalla muutoksen tuulet puhaltavat: kiinteistön uusi omistaja aikoo uudistaa koko piha-alueen.

– Ekopistealue saa lisää tilaa. Toivottavasti kierrättäjät arvostavat siisteyttä, eivätkä jätä jätteitä maahan lojumaan.

Esimerkiksi talvella tyhjennys on hankalaa, jos säiliöiden edessä on sekä lunta että pussukoita. Kannattaisi tulla uudemman kerran tai mennä toiselle ekopisteelle, Iho miettii.

Kauppias uskoo ihmisten huomaavan ekopisteessä olevan puhelinnumeron ja tarttuvan luuriin, jos säiliöt ovat täynnä.

Soittaisiko opiskelijanuorukainen ja kertoisi säiliöiden pullistelevan?

– En lähtisi autottomana jätteitä kuljettamaan muualle vaan jättäisin ne täysinäiseenkin pisteeseen. Mutta kaikilla on kännykkä mukana ja kotona netti. Eli kyllä soittaisin. Jos odottaisin kotiin asti, voisin unohtaa, kun päässä pyörivät niin monet muutkin asiat, Nzau pohtii.

Näin käytät puristimia: Litistä kartonkipakkaukset. Työnnä pakkaukset syöttöaukosta kunnolla sisään. Paina vihreää ­starttinappulaa. Näin pakkaukset siirtyvät puristi­ messa eteenpäin ja ­säiliöön mahtuu enemmän.

Laite pysähtyy itsestään. Älä laita eri muovilaatuja olevia pakkauksia ­sisäkkäin, jotta ne menevät oikeaan materiaali­ ryhmään kierrätyslaitoksella. Irrota korkit ja ­kannet, pistä ne säiliöön erikseen. Työnnä muovipakkaukset kunnolla aukosta sisään. Paina starttia. ­Pakkaukset siirtyvät puristimessa eteenpäin, eikä säiliö täyty ennen aikojaan. Laite pysähtyy itsestään.

Laita pakkausjätteet vain niille kuuluviin säiliöihin, äläkä jätä niitä maahan. Ilmoita täysistä säiliöistä maksuttomaan numeroon 0800 133 888 tai täytä palautelomake osoitteessa rinkiin.fi/ekopistepalaute.

RINKI 3/2016

| 9

teksti Matti Välimäki, kuvat Jussi Vierimaa

A

nnostelukone laskee kymmenen para­ setamoli-tablettia kuppeihin. Tämän jälkeen pakkauksen PVC-muovista muotoiltuun yläosaan liitetään tuotetiedoilla varustettu alumiinipohja. Linjan lopussa kaksi kymmenen tabletin blisteriä eli läpipainopakkausta laitetaan käyttöohjeen kanssa pahvikoteloon.

Orionin Salon tehtaan pakkauslin­ jalla numero kahdeksan on valmistunut jälleen yksi kuluttajapakkaus, apua ­kivun ja säryn hoitoon. Iltapäivän vuoron aikana niitä ehtii syntyä tuhansia.

Kaikki on pitkälle automatisoitua ja ­äärimmäisen tarkkaan kontrolloitua.

Olemme kulkeneet henkilösulun läpi, sonnustautuneet valkoisiin suojapukuihin sekä jalka-, hius- ja partasuojuksiin.

Korut on riisuttu ja naiset ovat pesseet pois meikkinsä.

Vierailla ei ole asiaa astetta tiukemman puhtaus­tason vyöhykkeelle, jossa hengityssuojaimia käyttävät työntekijät tekevät parhaillaan tuotekontrolleja verenohennuslääkkeille.

Pakkausmateriaali tuotteen mukaan Orionin ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiantuntija Sirpa Pelttari kertoo, että lääkkeiden primääripakkauksissa, eli pakkauksissa, jotka ovat suorassa kontakteissa lääkeaineen kanssa, korostuu materiaalien turvallisuus.

– Pakkauksen on suojattava tuotetta, eikä siitä saa esimerkiksi siirtyä mitään ainetta lääkkeeseen. Sen on oltava myös hyvin tiivis, jotta lääkeainetta ei pääse haihtumaan.

Käytössä onkin lukuisia erilaisia ­materiaaleja pakattavan tuotteen vaatimusten mukaan. Tabletit, kapselit, sumutteet ja inhalaatiotuotteet saavat turvakseen muovia. Voiteiden ja geelien pakkauksissa saatetaan käyttää muovin lisäksi myös metallia. Lääkenesteet ­pakataan muoviin tai lasiin ja injektiotuotteet yleensä lasiin.

Toimintaa ohjaavat lääkealan säädökset. Orion myös auditoi tarkkaan kaikki materiaalintoimittajansa. Osa käytettävästä muovista tulee sen omasta pienestä muovitehtaasta.

– Primääripakkaukset pakataan se-

kundääripakkauksiin, eli tyypillisimmin pahviin ja kartonkiin. Nämä päätyvät sitten eteenpäin aaltopahviin tai kelmuihin pakattuina.

Parasetamoli-tabletit ovat tulleet ­Espoon lääketehtaalta suurissa muovipusseissa metallitynnyreiden sisällä.

– Salossa ei valmisteta lääkkeitä, vaan yksikkö on keskittynyt lääkkeiden pakkaamiseen, varastointiin ja logistiikkaan.

Ei mitään karkkia Sekundääripakkaus, kuten vaikkapa kartonkinen särkylääkepakkaus, on ­ulkonäöltään hillityn tyylikäs.

– Pakkaus ei saa olla ulkonäöltään liian houkutteleva. Se viestii siitä, että lääkkeitä myydään käyttötarpeeseen eikä karkkien tapaan popsittavaksi.

Pakkauksessa tilaa on riitettävä ­ myös lääkeinformaatiolle, esimerkiksi vaikuttavalle lääkeaineelle, käyttö­ tarkoitukselle, käyttöohjeille, säilytys­ ohjeille ja valmistajan tiedoille. ­Yksi­tyiskohtaisemmat tiedot löytyvät vielä pakkauksen sisältä käyttöohje­ lehtisestä. >

Tarkoin säädeltyä

turvallisuutta Lääkealan tiukat säännöt ulottuvat myös pakkauksiin.

Hyvä lääkepakkaus on turvallinen, tarkoituksenmukainen ja informatiivinen.

Sen avulla erottaudutaan myös kilpailijoista – mutta hillitysti.

1 0 | RINKI 3/2016

Pakkauksen on suojattava tuotetta, eikä siitä saa siirtyä mitään ainetta lääkkeeseen.

Pörssiyhtiö Orion Oyj on lääkealan suurin työnantaja Suomessa, se työllistää reilut 3000 henkeä. Yhtiöllä on ­tuotanto- ja tutkimustoimintaa Espoon pääkonttorin lisäksi Kuopiossa, Oulussa, Hangossa, Salossa ja Turussa.

Monet yhtiön ihmis- ja eläinlääkkeistä sekä diagnostiikka­ tuotteista perustuvat sen omaan tutkimustyöhön.

RINKI 3/2016

| 1 1

– Orionin Salon tehdas on keskittynyt lääkkeiden pakkaamiseen, varastointiin ja logistiikkaan, kertoo Orionin ympäristö-, ­terveys- ja turvallisuus­ asiantuntija Sirpa Pelttari.

Pakkausten on oltava sellaisia, ettei pikkulapsi saa niitä auki mutta toisaalta vanhus saa.

Samaan aikaan pakkauksen on e­ rottauduttava muiden valmistajien pakkauksista.

– Orionilla pakkausten toistuvia ­elementtejä on ainakin logo. Käytämme usein pakkauksissa myös sinistä väriä.

Pakkaus kertoo aitoudesta Pakkauksilla taistellaan myös lääkeväärennöksiä vastaan.

– Piraattituotteita vastaan voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia koodeja ja sinettejä. Silppuamme myös tarkkaan painetun pakkausjätemateriaalimme, jotta sitä ei voi käyttää uudelleen.

Orion on paraikaa muuttamassa pakkaustensa ulkonäköä. Syynä eivät 12 | RINKI 3/2016

ole kuitenkaan väärennökset, vaan ­sekaannusten välttäminen.

– Saimme palautetta, että joidenkin eri tuotteidemme pakkaukset muistuttavat liikaa toisiaan. Muutamme näitä pakkauksia niin, että riski virheisiin pienenee.

Pakkaussuunnitteluun liittyy myös hieman toisenlaista tasapainoilua.

– Pakkausten on oltava sellaisia, että pikkulapsi ei saa niitä helposti auki.

Samaan aikaan niiden avaamisen on oltava helppoa vanhuksille.

Kierrätysohjeet selväksi Kuluttaja voi palauttaa tyhjät puhtaat kartonkiset ja muoviset lääkepakkaukset sekä apteekista ostetut lääkepak­

kaukset, kuten yskänlääkepullot, muun pakkausmateriaalin tavoin. Pulloista irrotetaan korkit. Kotitalouksiin kertyneitä terveydenhuollon lasipakkauksia, kuten injektionestepulloja ja ampulleja, ei saa laittaa lasinkeräykseen. Tyhjinä ja puhtaina ne voi laittaa sekajätteeseen.

Käyttämättä jääneet lääkkeet samoin kuin pakkaukset, joissa on lääkejäämiä, pitää palauttaa niitä vastaanottaviin apteekkeihin. Sieltä ne kuljetetaan vaarallisina jätteinä Ekokemin voimalaan poltettaviksi.

– Missään nimessä lääkkeitä ei saa huuhtoa vessanpytystä alas, sillä tällöin lääkeaineita päätyy vesistöihin, luontoon ja ravintoketjuun. Se alkaa olla globaalisti jo suuri ongelma.

Blistereissä käytettävä PVC-muovi säilyttää hyvin tuotteen, mutta siihen liittyy muuten ongelmia. Blisterit voidaan hävittää sekajätteenä, mutta poltettaessa niistä syntyy pieniä määriä suolahappoa, joka on korroosiota aiheuttava kaasu.

– Ongelma on tiedostettu alalla.

Orionilla seurataan kehitystä PVC:n korvaamisessa muilla vaihtoehdoilla.

Lääketeollisuudesta muutosten tekeminen ottaa kuitenkin aikansa. Uudet ratkaisut pitää tutkia tarkkaan ennen käyttöönottoa.

Orion aikoo tehostaa viestintäänsä lääkepakkausten oikeaoppisesta kierrätyksestä sekä käyttämättä jääneiden lääkkeiden hävityksestä.

– Tila lääkepakkauksissa on rajallinen, mutta suunnitelmissa on kertoa asiasta ainakin netissä, Sirpa Pelttari kertoo.

L U K U J E N T A K A N A teksti Leena Koskenlaakso

Pakkausten kierrätysprosentit, vuodet 2003–2014 100

80 KUITU 60

LASI

*

METALLI 40

Vuoden 2009 lasin kierrätysprosentin notkahduksen syy on, että lasia varastoitiin 32 234 tonnia kierrätystä varten.

YHTEENSÄ

20 MUOVI PUU 0 -03

-04

-05

-06

-07

-08

-09

-10

-11

-12

-13

-14

Pakkausten kierrätysmäärät

MUUTOKSESSA Kierrätystavoitteiden kiristyessä lähivuosina monen tuottajayhteisön on tehostettava toimintaansa. Tämä vuosi ­ toi eriytetyt kierrätystavoitteet pantittomille ja pantillisille pakkauksille. Kysyimme neljän tuottajayhteisön edustajalta tilannearviota ja näkemystä pak­kausten uusista kierrätystavoitteista.

T

uoreimmissa vuoden 2014 pakkaustilastoissa ei ole suuria muutoksia edelliseen vuoteen. Eri materiaalien kierrätysprosentit olivat vakiintuneella tasolla.

Pantittomien ja pantillisten lasipakkausten yhdistetty kierrätysprosentti oli 81 (tavoite 60 %) ja muovipakkausten 25 (tavoite 22,5 %). Metallin kierrätykseen saatiin 82 prosenttia pantillisesta ja pantittomasta metallipakkausjätteestä (tavoite 50 %). Kuitupakkausten kierrätysprosentti oli 101 (tavoite 60 %), mutta puun 13 prosentin kierrätysprosentti jäi hieman alle 15 prosentin tavoitteen. Kaikista pakkausmateriaaleista saatiin kierrätykseen 57 prosenttia.

Pakkausten uudelleenkäyttö oli 60 prosenttia.

Uudet kierrätystavoitteet Vuoden 2014 uusi pakkausasetus toi pantittomille pakkauksille omat kierrätystavoitteet vuodesta 2016 alkaen. ­Pantittomalla lasilla se on 27 prosenttia, metallilla 75 prosenttia ja muovilla 16 prosenttia.

Pantillisille juomapakkauksille tuli 90 prosentin kierrätystavoite asetuksessa juomapakkausten palautusjärjestelmästä jo vuonna 2013.

Vuonna 2020 pantittomien pakkausten kierrätystavoitteet harppaavat ylöspäin. Lasipakkausten tavoite nousee 27 prosentista 40 prosenttiin, metallipakkausten 75 prosentista 80 prosenttiin ja muovipakkausten 16 prosentista 22 prosenttiin. Kuitupakkausten kierrätystavoite vuonna 2016 on 80 prosenttia ja puun 17 prosenttia. >

RINKI 3/2016

| 1 3

Pakkausten kokonaiskäytön jakautuminen 2014 Kokonaiskäyttö 1,85 Mt Uudelleen­käyttö 1,12 Mt (60 %)

Lähivuosien keräysmäärät ovat saavutettavissa.

Kierrätys 0,42 Mt (57 %)

Hävikki 0,01 Mt (2 %)

1 4 | RINKI 3/2016

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskuksen tilastot

Energiahyödyntäminen 0,30 Mt (41 %)

Markkinoille saatetut pakkaukset 0,73 Mt (40 %)

Vesa Soini, Suomen Uusiomuovi Oy: ”Aiempina vuosina kierrätetyt muovitonnit muodostuivat yrityksissä syntyvien muovipakkausten kierrätyksestä.

Yrityspakkausten kierrätysaste on ollut jo useana vuonna yli 40 prosenttia.

Vuoden 2016 alusta alkoi myös kotitalouksissa syntyvien muovipakkausten kierrätys- ja keräysvelvoite, mikä tarkoittaa 500 alueellisen keräyspisteen järjestämistä. Asetuksen mukaisen 16 prosentin kierrätystavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Rinki-ekopisteverkosto saadaan toimimaan suunnitellulla tavalla mahdollisimman nopeasti.

Alkuvuoden keräysvauhti ei riitä kierrätystavoitteeseen pääsemiseen. Lähivuosien keräysmäärät ovat saavutettavissa, kun keräysverkoston laajuus saavutetaan ja keräys toimii suunnitellusti.

Suomen Uusiomuovi on tehnyt yhteistyötä Ekokemin kanssa samalla, kun keräysverkostoa on rakennettu. Uusi kotimainen muovinkierrätyslaitos aloitti toimintansa Riihimäellä osana Ekokemin Kiertotalouskylää.

Tulevina vuosina muovipakkausten kierrätystavoitteet kiristyvät. Valmistaudumme vastaamaan tähän haasteeseen.

Selvää kuitenkin on, että tarvitsemme lisää laitosmaisia kierrätysratkaisuja.

Muut keinot ovat tarpeen, sillä kuluttajapakkauskeräyksen laajentamisen kautta ei tulevia tavoitteita tulla saavuttamaan.”

Tapani Sievänen, Mepak-Kierrätys Oy: ”Metallijätteestä kaksi kolmasosaa on yrityspakkauksia. Vuonna 2015 markkinoille saatettujen metallipakkausten määrät ovat pudonneet viime vuosiin verrattuna merkittävästi. Aiemmin metallipakkausten kierrätysmaksut olivat hyvin alhaisella tasolla, koska ne perustuivat pääosin yrityspakkausten kierrätyskustannuksiin. Kuluttajapakkausten maksut ovat nyt nousseet, ja yritykset seuraavat ja laskevat ilmoitettavat määrät paljon tarkemmin.

Vuonna 2020 metallipakkausten kierrätysvelvoite nousee tämän vuoden 75 prosentista aina 80 prosenttiin, joka lähestyy jo pantillisten juomapakkausten kierrätysvelvoitteita. Näin korkealla kierrätyksen tasolla jokainen kierrätysasteen lisäprosentti lisää merkittävästi työtä sekä kustannuksia.

Mepakin uusi strategia on tehdä yhteistyötä kaikkien kuluttaja- ja yrityspakkausten kierrätysjärjestelmien kanssa, myös kuntien järjestämän kotitalouksien pienmetallin kierrätyksen osalta. Mepak tekee laajaa yhteistyötä sekä Ekokemin kaltaisten että ympäristöpalvelu- ja kierrätysalan yritysten kanssa, jotta myös vaaralliset metallipakkausjätteet kierrätetään. Haluamme laittaa haavin joka rännin alle.”

Teemme laajaa yhteistyötä ja laitamme haavin joka rännin alle.

2014

81 %

2008 2001

80 % 50 %

2014

82 %

2008 2001

75 % 39 %

2014

25 %

2008 2001

23 % 15 %

2014

13 %

2008 2001

20 % –

yht.

puu muovi metalli

lasi kuitu

93 % 58 %

57 %

2008 2001

57 % 47 %

2014

Kierrätys tarkoittaa jätemateriaalien käyttöä raaka-aineena uusien tuotteiden valmistamiseen.

Tätä on esimerkiksi, kun aaltopahvilaatikoista tai kartonkipak­kauksista tehdään paperiteollisuuden hylsyjä ja lasitölkeistä uusia lasipakkauksia.

Uudelleenkäyttö, vuodet 2001, 2008 ja 2014 8 %

2008 2001

4 % 3 %

lasi kuitu

2014

2014

25 %

2008 2001

65 % 81 %

2014

91 %

2008 2001

93 % 88 %

2014

67 %

2008 2001

69 % 69 %

2014

55 %

2008 2001

76 % –

2014

60 %

2008 2001

71 % 62 %

Uudelleenkäyttöä on jo kerran käytetyn pakkauksen, ei jätteen, käyttämistä uudelleen sellaisenaan.

Tätä on esimerkiksi juomapullojen, muovi- ja

Yritämme tehdä juomapakkausten palautuksen helpoksi kuluttajille.

­pahvilaatikoiden, rullakoiden, tynnyrien ja puu­ lavojen uudelleenkäyttö pakkaamiseen.

RINKI 3/2016

Lähde: RINKI Oy:n tilastot

”Pantittomien lasipakkausten ­ 27 prosentin kierrätystavoite nousee 40 prosenttiin vuonna 2020. Kyseessä on iso muutos, mutta sen toteutta­ minen on mahdollista. Meillä on nyt vuoden kokemus pantittoman lasin vastaanotosta, joten tunnemme mate­ riaalin määrän ja laadun paremmin.

Lasipakkausjätteen laadun kanssa on ollut ongelmia, sillä sen joukkoon eksyy harmillisen paljon keramiikkaa.

Toinen ongelma ovat terveydenhuollon lasipakkaukset, jotka on saatava kulke­ maan omaa reittiään niin, että ne eivät sekoitu kuluttajapakkausten kanssa.

Mate-riaalin laadun parantaminen ­onkin suurin haasteemme.

Materiaalin hyvä laatu tuo meille uusia kierrätysvaihtoehtoja ja tämä ­lisää järjestelmän kustannustehok­ kuutta.

Keräämäämme lasipakkausjätettä on toimitettu uusien lasipakkausten materiaaliksi. Tavoitteena on, että tule­ vina vuosina hyödyntäminen maa­ rakentamisessa vähenee ja kierrätys uusiksi tuotteiksi lisääntyy selvästi.”

101 %

2008 2001

yht.

Maija Peltola, Suomen Keräyslasi­yhdistys ry:

2014

Tunnemme vuoden kokemuksella lasimateriaalin määrän ja laadun paremmin.

”Pantillisten lasisten, metallisten ja muovisten juomapakkauksien kierrä­ tystavoite on 90 prosenttia. Käytännös­ sä tulokset saavutetaan jo nyt, joten tämä ei ole ongelma meille. Tuottajat ovat alun perinkin olleet vastuussa juo­ mapakkausten palautusjärjestelmistä, ja me olemme tehneet tätä jo kauan.

Vaikka tavoitteet saavutetaankin, yri­ tämme jatkuvasti tehostaa toimintaam­ me muun muassa tiedonhallinnan avulla. Me yritämme tehdä palautuksen helpoksi kuluttajille, jotka voivat palaut­ taa kaikki juomapakkaukset samaan paikkaan. Hoidamme homman seinän toisella puolella, jotta erilaiset pakkauk­ set menevät oikeaan paikkaan.

Uudelleentäyttö- eli ekopullojen käyttö on vähentynyt. Uudelleenkäytös­ tä on siirrytty materiaalin hyödyntämi­ seen. Palpan keräämä, materiaalina hyödynnettävä lasi käytetään pääasiassa uusiin lasipakkauksiin, teollisuuden lasivillaksi ja vaahtolasiksi. Alumiinitöl­ keistä tehdään uusia juomatölkkejä.

Muovipulloista tehdään uusia juoma­ pakkauksia, mutta myös pakkaus- ja tekstiiliteollisuuden raaka-ainetta.”

Kierrätys, vuodet 2001, 2008 ja 2014

puu muovi metalli

Pasi Nurminen, Suomen palautuspakkaus Oy (Palpa):

| 1 5

H E N K I L Ö teksti Tarja Västilä, kuva Vesa Tyni

Ekokem per Kestävä kehitys ei toteudu ilman kiertotaloutta. Näin uskoo Ekokemin uusien liike­ toimintojen johtaja Mari Puoskari.

Ekokemin ratkaisu on jalostamo­ kokonaisuus, joka tehostaa mate­ riaalien kiertoa.

E

kokem on pistänyt tuulemaan.

Yritysostot Ruotsissa ja Tans­ kassa sekä kiertotalouskylän rakentaminen ovat vankista­ neet Ekokemin asemaa pohjoismaisena kiertotalousyrityksenä. Uusien liike­ toimintojen johtaja Mari Puoskari on luottavainen myös Fortumin Ekokemyrityskaupassa.

– Yritysostojen avulla pystymme kas­ vamaan, investoimaan ja tuottamaan lisää palveluita.

Kiertotalouskylä on malliesimerkki uusista liiketoiminnoista. Vauhdissa on myös Kaatopaikalta kierrätykseen -kehi­ tyshanke, jossa hyödynnetään metsäteollisuuden sivuvirtoja ja jalostetaan tuhkista kemikaaleja ja lannoitteita.

Muovista uutta muovia, biojätteestä kaasua – Kiertotalouskylä nostaa kierrätysastet­ ta. Ennen kuin yhdyskuntajäte menee polttoon, siitä saadaan ekojalostamossa talteen kaikki arvokkaat materiaalit, metallit, muovit ja biojäte. Metalli oh­ jautuu kierrätykseen ja biojäte päätyy biojalostamoon, jossa siitä jalostetaan biokaasua ja lannoitteita.

1 6 | RINKI 3/2016

usti kiertotalouskylän Edistyneen erotteluteknologian a­ vulla kotitalousjätteistä sekä kaupan ­­ ja teollisuuden jätteistä vain osa päätyy energiaksi. Ekojalostamossa käsitellään muun muassa 12 kunnan alueella toi­ mivan jätehuoltoyhtiö Kiertokapulan keräämää yhdyskuntajätettä.

– Ennen tämä jäte meni kokonaan polttoon, nyt noin 20 prosenttia. Kier­ rätettäessä syntyy aina lajittelurejektiä, eli kierrätykseen kelpaamatonta aines­ ta, jota voidaan hyödyntää vain energia­ na. Aiemmin kaatopaikoille päätyneet jätteet, kuten rakennus- ja purkujätteet, päätyvät taas jätehierarkiassa ylöspäin, eli energiahyötykäyttöön.

Puoskarin mukaan Suomessa ei enää tarvita lisää polttokapasiteettia vaan nimenomaan kiertotaloutta: tal­ teen arvokkaat materiaalit ja polttoon vain ne, joilla ei ole kierrätysarvoa.

Muovijalostamossa käsitellään sekä ekojalostamossa eroteltu muovijäte että kotitalouksien ja yritysten muovipakkaukset.

– Erilliskerätyt muovit tulevat jatko­ jalostettaviksi kaikkialta Suomesta.

Kierrätysmuovista tuotetaan muoviteol­ lisuudelle raaka-ainetta korvaamaan neitseellistä muovia, johon verrattuna uusiomuovin hiilijalanjälki on 85 pro­ senttia pienempi ja hinta noin viiden­ neksen edullisempi.

Muovijalostamon vuosikapasiteetti on 20 000 tonnia, joka riittää Suomen tarpeisiin.

– Jos suomalaisten into kerätä muo­ veja jatkuu, laajennamme jalostamoa mielellämme.

Vaaralliselle jätteelle jäljitys Kiertotalouskyläkokonaisuus on ensim­ mäinen maailmassa. Ekokemin tavoite on tuplata materiaalien hyötykäyttö vuo­ teen 2018 mennessä. Kun referenssi­ laitos on täydessä vauhdissa, Puoskarin mukaan toisena tavoitteena on monistaa konseptia muihinkin maihin.

Kun EU:n kiertotalouspaketista teh­ dään päätöksiä ja niitä siirretään lain­ säädäntöön, Puoskarin mukaan se jos mikä kannustaa kiertotalouskylä-tyyppi­ siin konsepteihin. Yhdyskuntajätteen ­65 prosentin kierrätystavoitteeseen ei pääs­ tä pelkällä erilliskeräyksellä ja poltolla.

Suomi on yltänyt useisiin vuoden 2030 EU-tavoitteisiin jo vuosia sitten.

Puoskari pitää myös joidenkin jätejakei­ den tavoitteita kunnianhimottomina.

– Kiertotalous toteutuu, jos vaaralli­ set aineet saadaan pois kierrosta. Näitä jätteitä tuottavilla tahoilla pitäisi olla raportointivelvollisuus, muuten jättei­ den dumppaaminen tai ei-asianmukai­ nen käsittely on liian helppoa. Kaikissa jäsenmaissa olisi otettava käyttöön vaa­ rallisen jätteen jäljitysjärjestelmä: se olisi tärkeä osa kiertotalouden turvalli­ suutta.

Liikunta tuo energiaa Ekokem on luonteva jatke Puoskarin kiinnostuksen kohteille ja työuralle.

Kouluaikojen innostus matematiikasta ja luonnontieteistä johti hänet opiskele­ maan kemiaa, tuotantotaloutta ja ympä­ ristötekniikkaa Otaniemeen. Kestävä kehitys ja ympäristökysymykset kiinnos­ tivat.

– Olen ollut koko työurani erilaisissa strategia- ja yritysvastuuhommissa.

Ekojalostamo • Sekajätteestä erotellaan noin 37 % biojätettä, 10 % muovia ja 3 % metallia.

• Kierrätysaste nousee 50 %:iin ja hyötykäyttöaste 98 %:iin.

• Laitoksissa käsitellään yhdyskuntajätettä 100 000 t/v.

Biojalostamo • Biojätteestä tuotetaan biokaasua ja otetaan talteen ravinteita, kuten typpeä.

• Sekajätteen biojätteestä on ennen jäänyt hyödyntämättä noin 400 000 t/v. Siitä syntyisi energiaa 12 500 omakotitalon vuositarpeeksi.

Muovijalostamo • Yhdyskuntajätteen muovit ja erilliskerätyt kotitalousmuovipakkaukset erotellaan, murskataan, pestään ja granuloidaan.

Ne päätyvät uusiomuoviraaka-aineeksi.

• Muovikierrätys vie noin 15 % siitä energiasta, joka kuluu uuden muovin valmistamiseen.

• Kapasiteetti on 20 000 t/v.

Olen kiitollinen, että olen saanut ja saan tehdä merkityksellisiä asioita. Myös ­puheenjohtajuus Helsingin kaupungin­ valtuustossa on motivoivaa: siinä pystyy vaikuttamaan ihmisten arjen kannalta tärkeisiin asioihin. Kaikki tekemiseni tuovat enemmän energiaa kuin vievät.

Kun johtaja pistää juoksutossut jal­ kaan, kyse on samasta asiasta: puhti vain paranee.

– Ilman liikuntaa en ehtisi enkä jak­ saisi tehdä puoliakaan siitä, mitä muu­ ten teen.

RINKI 3/2016

| 1 7

T R E N D I teksti Vesa Tompuri, kuvitus Pia Holm

Pakkaustutkimus – PTR ry on päässyt yhtenä kahdeksasta ideasta Viestintä­­­alan Tutkimussäätiön Think Ink -innovaatio­kilpailun finaaliin. PTR on kehittänyt pakkausten arvoa mittaavaa kuluttaja­tutkimustyökalua ja aikoo nyt digitalisoida sen.

Käyttäjälähtöinen pakkaussuunnittelu kannattaa

V

uonna 1982 perustettu Pakkaustutkimus – PTR edistää pakkausalaa tutkimuksen keinoin ja vaalii samalla keskustelua pakkauksen merkityksestä tuotteen koetulle arvolle. Varsinkin pienissä yrityksissä tämä on PTR:n toimitusjohtajan Virpi Korhosen mukaan liian harvoin ymmärretty. Vain murtoosa pakkausuudistuksista luo uutta liikevaihtoa yrityksille.

– Pakkaussuunnittelu on usein ollut tuotantolähtöistä, ei niinkään asiakaslähtöistä. Tämä on yksi selkeä syy pakkausten vähäiseen vaikutukseen myynnissä, Korhonen pohtii.

Hän ei tyrmää tuotantolähtöisen pakkaussuunnittelun kriteerejä, jotka liittyvät muun muassa kustannus­ tehokkuuteen, pakkauksen elinkaareen, logistiikkaan ja käyttöturvallisuuteen.

Hänen mukaansa pakkaussuunnittelussa tulisi näiden ominaisuudet lisäksi huomioida kuitenkin käyttäjälähtöisyys.

18 | RINKI 3/2016

Tällöin suunnittelija kiinnittää huomiota pakkauksen ergonomiaan, käyttäjän toiveisiin ja odotuksiin, helppokäyttöisyyteen sekä ekologisuuteen.

Käyttäjälähtöisyyden tavoitteiden onnistumista voi mitata niin sanotun Package Value Toolkit -työkalun avulla.

PTR on kehittänyt työkalun Tekesrahoitteisessa Value Pack -hankkeessa.

Sitä voidaan hyödyntää ryhmäkeskus­ teluissa, joiden avulla kartoitetaan kuluttajien kokemusta pakkauksista. Työkalu on nyt tuotteistamis- ja kaupallistamisvaiheessa, mihin tietysti tarvitaan rahoitusta. Think Ink -innovaatiokilpailun finaalipaikka tarjosi PTR:lle pesämunan, ja syksyllä voi parhaassa ta­ pauksessa rapsahtaa lisää, jos kilpailu tuo palkittavaa menestystä.

Käyttäjälähtöisyys nostaa pakkauksen arvostusta PTR on jo todentanut Package Value Toolkitin toimivuutta useissa konkreet-

tisissa suunnittelukohteissa, kuten verkkokaupan pakkauksissa, ruoan kotiinkuljetuspalveluissa sekä valmisruoka- ja makeispakkauksissa. Package Value Toolkitin perusideana on, että kaksitoista tuotteen kohderyhmään kuuluvaa kuluttajaa arvioi 2–3 vaihto­ ehtoista pakkauskonseptia aluksi ensivaikutelman ja toisessa vaiheessa perusteellisemman tutustumisen avulla.

– Esimerkiksi valmisruokapakkausten ominaisuuksia tutkiessamme todensimme, että panostaminen käyttäjälähtöisyyteen nostaa selkeästi tuotteen arvoa kuluttajien silmissä. Ensivaikutelman perusteella markkinajohtajan haastajatuote, jonka pakkaus oli suunniteltu mahdollisimman käyttäjälähtöisesti, oli arvioijien mielestä vain hieman kilpailijaa parempi. Mahdollisuus koskettaa ja käsitellä pakkausta kasvatti kuluttajien kokemaa arvoa käyttäjälähtöisesti suunnitellun tuotteen hyväksi.

Olennaista on myös se, että tuottee-

Kuluttaja näyttäisi olevan halukas maksamaan enemmän tuotteesta, jonka pakkaus on käyttäjälähtöinen.

seen kohdistunut maksuhalukkuus kasvoi samansuuntaisesti. Toisin sanoen kuluttaja näyttäisi olevan halukas maksamaan enemmän tuotteesta, jonka pakkaus on suunniteltu mahdollisimman käyttäjälähtöisesti.

Kaiken kaikkiaan tuotteistettu Package Value Toolkit -palvelu saattaa tarjota luotettavan tutkimustyökalun sekä nykyisten pakkausten kehittämiseen että uusien pakkauskonseptien ideointiin ja testaamiseen.

– Lähtiessämme kehittämään tätä palvelua yhdessä pakkaussuunnittelutoimistojen kanssa tavoitteemme oli, että myös pienillä yrityksillä olisi entis-

tä paremmat mahdollisuudet satsata pakkaussuunnitteluun. Kun tämän vielä tekee käyttäjälähtöisesti, investointi tulee kyllä takaisin. Pakkaushan on samalla mainos, pk-yrityksellä usein sen ainoa.

Kierrätettävyys keskeinen ominaisuus Käyttäjälähtöinen pakkaussuunnittelu ei ole täysin onnistunutta, ellei se ota huomioon koko pakkauksen elinkaarta.

Avainasemassa on elinkaaren loppupää: se, miten helposti pakkaus on kierrätettävissä – tai hävitettävissä, jollei muuta vaihtoehtoa ole.

– Kierrätettävyys on luonnollinen lähtökohta. Toki tästä on poikkeuksia: moni esimerkiksi haluaa säilyttää ­lahjapakkauksen tai erityisen kauniin pakkauksen, vaikkapa tyylikkään viinipullon.

Virpi Korhonen muistuttaa, että oli pakkauksen sisältämän tuotteen käyttötarkoitus mikä tahansa, pakkaussuunnittelussa on kuitenkin aina otettava huomioon pakkauksen toimivuus ja informatiivisuus. Lisäksi on huomioi­ tava se, miten kuluttaja pak­kauksen kokee ja miten hyvin pak­kauksen valmistaja on ottanut kaikki pakkauksen käytön vaiheet huomioon.

RINKI 3/2016

| 1 9

YRITYKSET st k

Pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahanuottajavät t rtä tuojat (LV > 1,0 M €). hteisöille. sii y a t j se otta tu y t i a yr i n s k ii Liittymällä Rin kauk k a p vastuunsa

RINKI

Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö.

Materiaalineutraali – tavoitteena pakkausten tuottajavastuun tehokas toteutus.

TUOTTAJAYHTEISÖT

Kukin tuottajayhteisö vastaa oman materiaalinsa tuottaja­vastuun toteutumisesta viranomaisille.

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Suomen Kuitukierrätys Oy

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki

Juha-Pekka Salmi, p. 050 329 6211

p. 09 616 230

juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi www.kuitukierratys.fi

Ovatko yhteystietosi muuttuneet? ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen info@rinkiin.fi tai soittamalla asiakas-

Suomen Keräyslasiyhdistys ry Maija Peltola, p. 040 543 7007 maija.peltola@kerayslasiyhdistys.fi www.kerayslasiyhdistys.fi

palveluumme p. 09 6162 3500.

Mepak-Kierrätys Oy

Mikäli Sinulle ei tule RINKI-lehteä ja

Tapani Sievänen, p. 040 544 6899

haluaisit saada sen, ilmoita meille

sievanen.tapani@mepak.fi

osoitteesi.

www.mepak.fi Suomen Uusiomuovi Oy Vesa Soini, p. 050 382 0644 vesa.soini@uusiomuovi.fi www.suomenuusiomuovi.fi Puupakkausten Kierrätys PPK Oy jukka.ala-viikari@puupakkauskierratys.fi www.puupakkauskierratys.fi

www.rinkiin.fi

Kannen kuva: Vesa Tyni

Jukka Ala-Viikari, p. 0400 802 896