Reseptori 1/2016

Numero 1 • maaliskuu 2016

Oriolan asiakaslehti lääkealan ammattilaisille

[ kumppanuus ]

RESEPTILTÄ ITSEHOITOLÄÄKKEEKSI

MODERNIN haavatiedon asialla [ tutkimus ja kehitys ] Lääketutkimus kasvussa s. 10 [ eläinlääkkeet ] Muuttuva eläinlääkeala s. 18

> pääkirjoitus Tehokasta ja sujuvaa palvelua Oriolan uuden toimintamallin keskiössä on asiakas ja asiakkaan tarpeet. Stra­ tegiset avainsanamme ovat kuluttajat, palvelut ja terveydenhuolto. Tarjoam­ me räätälöityä ja asiantuntevaa palvelua lääkeyrityksille, apteekeille, sairaaloil­ le, eläinlääkäreille ja kuluttajille. Toimimme lähellä asiakasta, ymmärrämme asiak­kaiden tarpeita ja tarjoamme monipuolisia ja laadukkaita palveluita. Ha­ luam­me, että osaamisemme ja asiakkaan tarpeet kohtaavat.

Terveydenhuolto on voimakkaassa muu­ toksessa. Oriola rakentaa palveluita, jot­ ka edesauttavat terveydenhuoltoa onnis­ tumaan. Annosjakelu kuluttajille on erin­ omainen esimerkki palvelusta, joka helpot­ taa kuluttajan arkea ja tehostaa oleellisesti

Strategiset avainsanamme ovat kuluttajat, palvelut ja terveydenhuolto.

terveydenhuollon toimintaa. Ruotsissa to­ teuttamamme Svensk Dos -annosjakeluyh­ tiön hankinta yhdistää Oriolan laaja-alaisen osaamisen ja kuluttajan tarpeet terveydenhuollossa.

Digitalisaatio mahdollistaa palveluiden saatavuuden ja asioinnin ilman ajan ja paikan tuomia rajoituksia. Se parantaa palvelun laatua ja tekee asioimisesta tehokasta ja sujuvaa. Kuluttajat ovat tottuneet digitalisaation tuomaan vapau­ teen. He asioivat 24/7 ja osaavat valita itselleen sopivimman palveluntarjoajan.

Onnistunut terveydenhuollon muutos, digitaaliset palvelut ja kuluttajan valin­ nanvapaus kuuluvat luontevasti yhteen.

Oriola panostaa voimakkaasti palveluiden kehittämiseen: kehitämme nykyi­ siä palveluita ja luomme uusia palveluita. Olemme käynnistäneet mittavan tie­ tojärjestelmien uudistamishankkeen ja logistiikan automatisointihankkeen.

Lanseerasimme syksyllä sähköisen asiakaspalautetoiminnallisuuden lääke­ yritysten, apteekkien, sairaala-apteekkien, eläinlääkärien ja terveyskauppojen käyttöön. Käykää tutustumassa Oriolan palveluihin syksyllä lanseeratuilla si­ vuillamme osoitteessa www.oriola.fi.

Aurinkoista kevättä!

KIMMO VIRTANEN, Oriola Oy, toimitusjohtaja

JULKAISIJA Oriola Oy, Orionintie 5, PL 8, 02101 Espoo, puh. 010 42 999, www.oriola.fi PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Virtanen, toimitusjohtaja, Oriola Oy TOIMITUSNEUVOSTO Minna Koistinen, Myra Magnusson, Annastiina Palmroth-Holst, Anna Surakka, Taina Tammi-Manninen, Minna Tähtinen OSOITTEENMUUTOKSET JA YHTEYDENOTOT reseptori@oriola.fi

2 Reseptori 1 2016

1.2016

> sisältö 14

4 [ uutisia ] ORIOLA KIERTÄÄ SUOMEA Kevään Road Show on käynnissä

[ asiakaspalvelu ]

10 [ tutkimus ja kehitys ]

ORIOLA+ PALVELUT apuna asiakkaiden erityistarpeissa

TUTKIVA LÄÄKETEOLLISUUS toivoo Suomeen keskitettyä biopankkia ja genomikeskusta

13 [ potilas ] MISTÄ KIIKASTAA, VATSA? Apukeinot vatsavaivoihin

24

17 [ logistiikka ]

[ itsehoito ]

LÄÄKEVARMENNUSJÄRJESTELMÄ rakenteilla

HAAVANHOITO siirtyy sairaaloista koteihin

18 [ eläinlääkkeet ] ELÄINLÄÄKEALA muutoksen silmässä

26 [ ilmiö ] ELIMISTÖ TARVITSEE omega-3-rasvahappoja

28 [ vinkki & uutuustuotteet ] TÄYSIN SÄILÖNTÄAINEETON ihonhoitosarja Avènelta

30 [ oriola nyt ] ENSILUOKKAISIA ASIAKASKOKEMUKSIA Oriola-KD uudisti toimintamallinsa

20

[ yhteiskunta ] KONEELLINEN ANNOSJAKELU tuo suuria säästömahdollisuuksia

6

[ kumppanuus ] APTEEKIT VALMIINA HAASTEESEEN reseptilääkkeiden vapautuessa itsehoitoon

TOIMITUS Otavamedia OMA Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. (09) 156 61, oma.otavamedia.fi Sisältömuotoilija Taru Virtanen REPRO Aste Helsinki Oy, Helsinki PAINO Erweko Oy, Helsinki ISSN 1798-0267

Reseptori 3

[ purkissa ]

Menestyksekäs vuosi 2015 VUOSI 2015 OLI ORIOLA-KD:LLE onnistumisten vuosi. Suomessa uudistettiin monivuotiset yhteistyösopimukset Abbottin, Orionin, Boehringer Ingelheimin, MSD:n ja Orifarmin kanssa. Ruotsissa solmittiin yhteistyösopimukset Apoteksgruppen- ja Lloyds -apteekki­ ketjujen kanssa osto- ja logistiikkayhteistyöstä.

Uusi verkkokauppa kronansapotek.se avattiin syyskuussa ruotsalaisille kuluttajille.

Myynti uuden kanavan kautta alkoi odotusten mukaisesti ja tulee olemaan tulevaisuudessa

yhä tärkeämpi osa kuluttajaliiketoimintaa. Suomessa terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu oriolashop.fi-verkkokauppa ja Latvian internetaptieka.lv menestyivät myös hyvin, ja myynti kasvoi merkittävästi vuonna 2015.

Joulukuussa Oriola-KD allekirjoitti sopimuksen lääkkeiden annosjakeluun erikoistuneen Svensk Dosin hankinnasta. Kauppa toteutui 8.2.2016. Yrityskauppa täydentää Oriola-KD:n kasvavaa palveluvalikoimaa terveydenhuollon toimijoille.

Vastatakseen toimintaympäristön muutoksiin ja palvellakseen asiakkaitaan ­entistä paremmin Oriola-KD uudisti strategiansa ja toiminta­mallinsa. Oriola-KD:n uudet liike­ toiminta-alueet tammikuusta 2016 alkaen ovat: Kuluttaja, Palvelut ja Terveydenhuolto.

Oriola-KD:n vuoden 2015 liikevaihto oli 1,62 miljardia euroa ja liikevoitto oli 62,6 miljoonaa euroa. www.oriola-kd.com/vuosikertomus

Verkkosivut mobiilikäyttäjä edellä ORIOLA-KD JULKAISI loppuvuonna 2015 uudet verkkosivut.

Sivut on rakennettu mobiili edellä, ja responsiivinen tekninen alusta varmistaa, että sivut ovat sujuvasti käytettävissä kaikilla päätelaitteilla.

– Sivujen sisältöjen suunnittelun keskiössä on sivuston ­käyttäjä. ­Haluamme tarjota asiakkaille, sijoittajille, medialle ja työn­hakijoille olennaista tietoa kohdennetusti. Tarinallisuus ja asiakkaiden ääni kuuluvat sivuillamme nyt voimakkaammin, sanoo viestintäpäällikkö Minna Koistinen.

– Asiakkaat löytävät sivuilta helposti omat yhteyshenkilönsä ja muut sidosryhmät tarpeisiinsa sopivat työkalut. Tarvittavan tiedon löytäminen nopeasti ja palvelun sujuva käyttö kaikilla päätelaitteilla olivat teknistä suunnittelua ohjaavat tavoitteet. Halusimme yksin­kertaisen toteutuksen, jota on helppo edelleen kehittää saadun ­palautteen ja analytiikan pohjalta, sanoo Digital Manager Leila Mojtahedi. www.oriola-kd.com

4 Reseptori 1 2016

Uusia yhteistyökumppaneita ORIOLA ON KÄYNNISTÄNYT yhteistyön uusien kumppanei­ den kanssa: • Trimb Healthcare on kehitysorientoitunut kasvuyritys, joka keskittyy OTC-lääkkeisiin ja kuluttajien terveystuotteisiin (esimerkiksi RED-I-silmätipat).

• Bioglan keskittyy tuotekehitykseen ja valmistukseen, ja sen valikoimaan kuuluu muun muassa erilaisia injektioita.

• Therismos on erikoistunut muun muassa potilaskohtaisiin lääkkeisiin ja huumausaineisiin (esimerkiksi Ionosys).

Lisäksi Oriola tekee jatkossa yhteistyötä Pharmaprimin ja Bonylinen kanssa.

Road Show käynnissä SUOSITTU ORIOLA ROAD SHOW yhdistää jälleen a­ pteekkilaiset, sairaala-apteekkilaiset sekä eläinlääkäri­ asemien ammattilaiset ja Oriolan yhteistyökumppanit.

Lääke­alan ammattilaiset vastaavat työssään monenlaisiin kysymyksiin, joten ajankohtainen, uusimpaan tutkimukseen perustuva tieto on aina tarpeen.

Tänä keväänä Oriola Road Show tarjoaa tuttuun tapaan ajankohtaista tuotetietoa ja kaksi vaihtoehtoista asiantunti­ jaluentoa: • Vatsa-asiakas apteekissa, Petri Pesonen, gastroentero­ logian erikoislääkäri, yhteistyössä Orion Pharma.

• Ajankohtaista suomalaiskoiran loisista ja loissairauksista, Anu Näreho, eläinlääketieteellisen parasitologian dosent­ ti (Tampere, Helsinki, Seinäjoki) ja Seppo Saari, ELL, tart­ tuvien tautien erikoiseläinlääkäri (Turku).

Viime vuoden kiertue sai hyvää palautetta asiakkailta, näytteilleasettajilta ja Oriolan omalta henkilöstöltä.

– Oli helppoa olla mukana koulutuskiertueella yhteis­ työssä Oriolan kanssa, sillä koulutustilavaraukset, kutsut, aika­taulut ja käytännön järjestelyt oli hyvin organisoitu, ­sanoo tuotepäällikkö Selina Poikela Orion Pharmalta.

– Tapahtumissa on aivan oma erityinen tunnelmansa.

On mukavaa tavata asiakkaita kasvokkain. Joidenkin asiak­ kaiden kanssa olen tehnyt yhteistyötä kymmenkin vuotta puheli­mitse, ja tapahtumassa moni tuttu ääni saa vihdoin kasvot, kertoo markkinointi- ja erityislupakoordinaattori ­Terhi Heiliö Oriolasta.

ORIOLA ROAD SHOW KEVÄÄLLÄ 2016 Tampere to 3.3. Tampere-talo, Yliopistonkatu 55 Turku ti 15.3. Radisson Blu Marina Palace, Linnankatu 32 Helsinki ke 16.3. Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4 Seinäjoki to 7.4. Frami, Kampusranta 9 (B-rakennus)

Oppisopimusopiskelijat valmistuivat ORIOLAN JÄRJESTÄMÄÄN lääkealan oppisopimus­ koulutukseen osallistui 20 opiskelijaa. Kolme heistä valmistui ­kesällä 2015 farmanomiksi, ja loput valmistuivat lääketeknikoiksi vuoden 2016 tammikuussa.

– Opimme paljon uutta muun muassa lääkelainsäädännös­ tä, jolloin käytännön tekeminen saa uutta tukea teoriasta, kertoo koulutukseen osallistunut tavarantarkastaja Marita Tissari.

– Työkierto tarjosi paljon mielenkiintoisia kokemuksia. Työs­ kentelin koulutuksen aikana muun muassa palautusosastolla, ­varastoinnissa, tavarantarkastuksessa ja kilotavaroissa. Sain­ kin opiskelun myötä laajasti kokemusta erilaisista tehtävistä eri ­puolilta Oriolaa, sanoo varastotyöntekijä Anna Soini.

– Aikuiskoulutuksessa hienoa on se, että uutta osaamista voi­ daan rakentaa aiemmin hankitun kokemuksen ja tiedon päälle.

Koulutuksen myötä opiskelijoista kehittyikin lääkealan moni­ osaajia. He löysivät itsestään uusia vahvuuksia ja ovat varmasti jatkossakin valmiita oppimaan uusia asioita, joita muun muassa lääkealan muuttuvat vaatimukset tuovat mukanaan, arvioi opet­ taja Marja Turunen Stadin aikuisopistosta

Reseptori 5

[ kumppanuus ] teksti VIRPI EKHOLM kuvat OLLIPEKKA LATVALA

Apteekkien näytön paikka Kun reseptilääke vapautuu itsehoitoon, tärkeintä on varmistaa, että asiakkaat käyttävät lääkettä oikein ja turvallisesti.

T

ampereen Koivu Apteekin apteekkari Reija Yrjölä ei voi peitellä innostustaan.

Apteekkiin on juuri saa­ punut kaksi uutta lisäneu­ vontaa vaativaa itsehoito­ lääkettä, kipulääke Pronaxen ja migreenin kohtauslääke Sumatriptan Teva.

Näitä lääkkeitä voidaan toimittaa asiak­ kaalle, kun farmaseutti tai proviisori on ensin varmistanut, että lääke soveltuu käyttäjälle. Aiemmin kyseisiä lääkkeitä sai vain lääkärin määräyksellä.

Yrjölän mielestä apteekeilla on nyt näy­ tön paikka.

– Meidän ammattitaitoomme kuuluu varmistaa, että lisäneuvontaa vaativa lää­ ke soveltuu käyttäjälle ja hän osaa käyttää sitä oikein. On tärkeää, että hoidamme tä­ män tehtävän hyvin, hän painottaa.

Kun reseptilääke vapautuu itsehoi­ toon, apteekin tehtävänä on luotettavan ja asiantuntevan neuvonnan antaminen.

Tämä korostaa apteekin ammatillista roo­ lia: vastaavaa neuvontaa ei saa esimerkik­ si päivittäistavarakaupoista.

Yrjölä itse toivoisi lisää lääkkeitä ap­ teekkien itsehoitovalikoimaan. Monet ta­ valliset, toistuvat vaivat kuormittavat val­ tavasti perusterveydenhuoltoa. Lääkärien aikaa säästyisi tähdellisempiin tehtäviin, kun apteekin ammattilainen arvioisi, hoi­ tuuko vaiva itsehoidolla vai tarvitaanko käyntiä lääkärin vastaanotolla.

Eniten lääkkeen siirtymisestä itsehoi­ toon hyötyy kuitenkin asiakas, joka saa

6 Reseptori 1 2016

tarvitsemansa lääkkeen entistä helpom­ min ja nopeammin.

– Asiakas saa nopeasti avun vaivaan, joka saattaa pitkittyessään aiheuttaa esi­ merkiksi sairauspoissaoloja, Yrjölä huo­ mauttaa.

Pallo on nyt lääkealan toimijoilla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämis­ keskus Fimea julkaisi tammikuussa 2015 Kansallisen itsehoitolääkeohjelman.

Myyntilupayksikön päällikkö Marjo-Riitta Helle kiteyttää sen ydinviestin näin: – Parhaimmillaan itsehoitolääkkeillä voidaan parantaa merkittävästi lääkehoi­

don saatavuutta. Toisaalta lähtökohtana on turvallinen itsehoitolääkintä, jota koko lääkealan tulisi yhdessä kehittää.

Pallo on nyt Helteen mukaan heitetty lääkealan toimijoille. Fimean tehtävänä on toimia yhteistyön koordinoijana.

– Apteekit ovat jo ryhtyneet kehittä­ mään ammattirooliaan turvallisen lää­ kinnän varmistamiseksi. Myös lääkeinfor­ maation kehittämistyö on käynnistynyt alalla hyvin, hän kiittelee.

Helteen mukaan Suomessa ei ole eri­ tyistä tarvetta lisätä itsehoitolääkkeiden määrää. Eurooppalaisessa vertailussa nii­ den määrä on täällä hyvää keskitasoa ja

– Apteekin rooli on olla turvallisen lääkehoidon varmistaja. Tällä ammattitaidolla pystymme siihen, vakuuttaa apteekkari Reija Yrjölä.

Itsehoitolääkkeiden myynti kasvaa Itsehoitolääkkeiden myynti on kasvanut 2000-luvulla vajaat 50 prosenttia. Tukkumyynti oli vuonna 2000 noin 155 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 noin 228 miljoonaa euroa.

Fimean vuonna 2013 tekemän väestötutkimuksen mukaan puolet kyselyyn vastanneista oli käyttänyt itsehoitolääkkeitä kuluneen viikon aikana ja joka kymmenes käyttää niitä päivittäin.

Lähde: Kansallinen itsehoitolääkeohjelma

Reseptori 7

Tampereen Koivu Apteekin apteekkari Reija Yrjölä on ilahtunut siitä, että apteekin itsehoitovalikoima kasvaa. Estrogeenivalmiste Vagifemin pienempi pakkauskoko vapautui itsehoitolääkkeeksi vuoden 2015 huhtikuussa.

Eniten lääkkeen siirtymisestä itsehoitoon hyötyy asiakas, joka saa tarvitsemansa lääkkeen helpommin ja nopeammin. laajempi kuin muissa Pohjoismaissa.

Hän uskoo silti, että lisäneuvontavaatimusta käyttäen voitaisiin helpottaa joidenkin toistuvien vaivojen hoidon saatavuutta.

Apteekin lisäneuvonnalla voitaisiin varmistaa, että näitä lääkkeitä käytetään oikein ja turvallisesti myös itsehoidossa.

– Kun reseptilääke siirtyy itsehoidon puolelle, potilaan oma vastuu hoidostaan kasvaa merkittävästi. Siihen tarvitaan ammattiapteekin vastuullinen tuki, ja myös lääkeyrityksiltä odotetaan entistä parempaa lääkeinformaatiota, hän kuvailee.

Helle korostaa, että itsehoitolääke on edelleen lääke. Siihen tulee suhtautua samalla varovaisuudella ja ymmärryksellä kuin reseptilääkkeisiin.

Markkinoinnin tulee olla vastuullista Markkinointi- ja viestintäjohtaja Karoliina Vuopala Novo Nordiskilta näkee, että Suo-

8 Reseptori 1 2016

Oriola auttoi Vagifemin lanseerauksessa VAGIFEM ON KÄYTETYIN paikallinen estrogeenivalmiste Suomessa. Sen pienempi pakkauskoko vapautui itsehoitolääkkeeksi vuoden 2015 huhtikuussa.

Lääkeyhtiö Novo Nordiskille tilanne oli uusi, koska kyseessä oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa yrityksen reseptilääkevalikoimasta itsehoitoon siirtynyt valmiste.

Tuotteen lanseerauksessa hyödynnettiin Oriolan kuluttajamarkkinointiosaamista sekä hyvää apteekkikentän tuntemusta. Syntyi markkinointi- ja sisään­myyntisuunnitelma, jota toteuttamaan lähti Oriolan myyntitiimi.

Myyntitiimi esitteli tuotetta apteekkareille ja proviisoreille saatuaan ensin itse Novo Nordiskilta koulutusta valmisteen ominaisuuksista ja turvallisesta käytöstä. Kahdeksan viikon aikana käytiin läpi 430 apteekkia.

Tuotteesta kerrottiin Oriolan Apteekkiviestissä, joka välitetään sähköpostitse kaikkiin Suomen apteekkeihin. Apteekeille tuotettiin esitteitä ja hyllyherättäjiä myynnin ja lääkeneuvonnan tueksi.

Novo Nordiskin asiantuntija oli lisäksi mukana Oriola Road Show -tapahtumissa, jotka tavoittavat vuosittain yli tuhat apteekin ja terveydenhuollon ammattilaista eri puolilla Suomea.

Markkinointi- ja viestintäjohtaja Karoliina Vuopala kertoo, että Novo Nordisk oli erittäin tyytyväinen kampanjaan.

– Yhteistyö oli kaikin puolin onnistunutta. Oriolan myyntikenttä oli meille todella arvokas apu lanseerauksessa ja oli hienoa nähdä, että hekin olivat innostuneita projektista.

Asiakkaat ovat löytäneet uuden itsehoitotuotteen hyvin. Vuopala uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi potilas kokee helpottavaksi sen, että valmistetta saa apteekista ilman reseptiä.

Kysymys & vastaus PALSTALLA ASIANTUNTIJA VASTAA AJANKOHTAISIIN, ASKARRUTTAVIIN KYSYMYKSIIN

VASTAAJANA TUOTEPÄÄLLIKKÖ INARI HAAPANIEMI ORIOLASTA

?

Miksi lääkeyritysten kannattaa hyödyntää Oriolan osaamista uusien itsehoitotuotteiden lanseerauksessa?

Oriolalla on hyvää kokemusta ja osaamista kuluttajamarkkinoinnista, ja tunnemme apteekit ostoympäristönä erinomaisesti. Usein yhdessä sparraamalla ja suunnittelemalla löytyy kustannustehokkaimmat ja toimivimmat toimenpiteet tuotelanseerauksiin.

messa on mahdollista ja kannatettavaa lisätä itsehoitolääkkeiden määrää, kunhan se tehdään hallitusti.

– Itsehoitovalikoiman lisääminen voi tuoda lääkekorvauskustannuksiin säästöjä, ja myös tarpeettomia lääkärikäyntejä säästyy.

Haasteena voi pitää sitä, että itsehoito vaatii kuluttajalta enemmän vastuuta ja valistuneisuutta, hän pohtii.

Potilaalle lääkkeen vapautuminen itsehoitoon tarkoittaa lääkkeen parempaa saatavuutta. Lääkärien aikaa puolestaan vapautuu tarpeettomilta reseptien uusimisilta, jolloin oikeasti hoitoa tarvitsevat potilaat pääsevät nopeammin hoitoon.

Lääkeyritykselle avautuu mahdollisuus markkinoida valmistetta suoraan kuluttajille. Tämä edellyttää Vuopalan mukaan aivan erityistä vastuullisuutta, koska kuluttajien tietotaso lääkehoidosta ei vastaa lääkärien osaamista.

– Lääkeyhtiö on vastuussa siitä, että itsehoitovalmistetta markkinoidaan vastuullisesti ja eettisiä ohjeita noudattaen.

Vuopala korostaa, että lääkkeen käyttöön saa hyvää neuvontaa apteekin korkeasti koulutetuilta farmaseuteilta ja proviisoreilta. Lääkeyrityksen tehtävänä on puolestaan huolehtia, että nämä saavat koulutusta uuden itsehoitolääkkeen käytöstä.

Apteekkari Reija Yrjölä uskoo, että apteekit pystyvät vastaamaan haas-

kuva VESA TYNI

teeseen.

– Apteekin rooli on olla turvallisen lääkehoidon varmistaja. Tällä ammattitaidolla pystymme siihen, hän vakuuttaa. |

?

Millaisia palveluja Oriolalta löytyy tuotteiden lanseerausten tueksi?

Meillä on laaja valikoima erilaisia räätälöitäviä myyntija markkinointipalveluita. Suorasähköpostitusten ja myyntikentän vuokrauksen lisäksi apteekkien tiedonhaku- ja asiointikanavaa OriolaProta voidaan hyödyntää tuotteiden lanseerauksessa. Yhdessä valituille apteekeille voidaan kohdistaa telemarkkinointia, ja yrityksen asiantuntija voi tulla kertomaan tuotteesta Oriola Road Show -tilaisuuksiin.

Oriolan palveluvalikoimaan kuuluu Oriola Akatemia eli sähköinen oppimisympäristö apteekin ammattilaisille. Kauttamme voi lähettää myös näytteitä, hyllypuhujia ja muita mainosmateriaaleja apteekkeihin tukemaan omien tuotteiden myyntiä.

Reseptori 9

[ tutkimus ja kehitys ]

teksti LEENA KOSKENLAAKSO kuvat ISTOCKPHOTO

Biopankki- ja geenitutkimustieto ovat Suomen aarteet Kansainväliset lääkeyhtiöt kaipaavat Suomelta yhden luukun taktiikalla toimivaa keskitettyä biopankkia ja kansallista genomitietokeskusta.

Mahdollisuus yhdistää biopankkidataa potilastietojärjestelmiin ja genomitietoon voi tehdä Suomesta maailmanluokan tutkimuskeskittymän.

U

uden lääkkeen kehittäminen maksaa yli 1,5 miljardia euroa ja kestää 9–14 vuotta. Riski on iso, sillä vain yksi lääkeaihio yli 10 000:sta päätyy lääkkeeksi. Lääkkeiden ja parempien hoitomuotojen kehittämistä voidaan kuitenkin tehostaa hyödyntämällä biopankkeja ja genomin eli koko ihmisen perimän tutkimusta.

– Biopankki- ja genomitieto ovat Suomen aarteet kansainvälisellä tasolla, ja biopankkidatan yhdistäminen potilastietojärjestelmiin on ainutlaatuista maailmassa. Jos teemme yhteistyötä ja saamme kansallisen genomistrategian kuntoon, Suomella on mahdollisuus tulla todella tärkeäksi toimijaksi tällä alalla. Meidän aikaikkunamme saavuttaa todellisen edelläkävijän asema on seuraavat viisi vuotta, sanoo lääkeyhtiö MSD:n toimitusjohtaja Ilpo Tolonen.

– MSD investoi Suomessa tehtäviin lääketutkimuksiin noin 10 miljoonaa euroa vuosittain, mutta potentiaalimme investoida Suomessa biopankkien kanssa tehtäviin tutkimuksiin on monta kertaa suurempi.

MSD on mukana laajassa kansainvälisessä geenitutkimushankkeessa, joka perustuu suomalaisen THL

lääketieteen instituutti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Harvardin yliopiston sekä MIT:n Broad Institute.

Geneettiset analyysit tehdään Broad Institutessa, ja niiden tiedot yhdistetään Suomessa terveystietoihin.

Biopankin näytekokoelmiin. Viime vuoden kesäkuussa käynnistyneeseen hankkeeseen osallistuvat myös lääkeyhtiöt Pfizer, Biogen ja Eisai sekä Suomen molekyyli-

Lääkeyhtiö Roche on samoilla linjoilla.

– Meidänkin mielestämme olisi hyvä, jos tutkimusprojektien aloittaminen onnistuisi yhdeltä luukulta. Sairaa-

10 Reseptori 1 2016

Haussa yhden luukun taktiikka – Emme kuitenkaan voi tehdä yhteistyötä kaikkien Suomen yhdeksän biopankin kanssa. Tarvitsemme yhden ainoan Biobank Finlandin, jonne voi osoittaa tutkimusprojektit ja -aiheet. Siellä pitää olla keskitetysti tietoa siitä, mitä Suomi voi tarjota ja miten potilaita on hoidettu eri puolilla Suomea. Geenitiedotkin pitää saada yhteen paikkaan, Tolonen sanoo.

Yhden luukun periaatetta peräänkuuluttaa myös lääkeyhtiö Bayer.

– Toiveemme on saumaton yhteistyö eri suomalaisten biopankkien välillä. Sama koskee kansalliseen geno­mi­ strategiaan sisältyvää ajatusta keskitetystä genomikeskuksesta. Toivottavasti mahdollinen Biobank Finland ja kansallinen genomikeskus toteutettaisiin nopeasti. Se osoittaisi, että me suomalaiset osaamme toimia yhdessä, ja edistäisi Suomen houkuttelevuutta kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä, sanoo Bayerin kansainvälisestä lääketutkimustoiminnasta vastaava Tarja Jalava.

Reseptori 11

”Lääketeollisuus nähdään nyt merkittävänä kasvu­­ alana ja investoijana.” loilla tulisi olla selkeät kontaktihenkilöt, ja byrokratiaa tulisi vähentää, sanoo Rochen Suomessa toimivan kliinisen lääketutkimusyksikön vetäjä Saija Ylä-Viteli.

Lääketutkimusten määrä kasvuun Lääkeyritykset investoivat Suomessa tehtävään tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuosittain noin 250 miljoonaa euroa. Kliinisten lääketutkimusten määrä Suomessa väheni usean vuoden ajan, mutta kääntyi viime vuonna 44 prosentin kasvuun edellisvuoteen verrattuna. Mistä käänne johtuu?

– Suomessa on tapahtunut asennemuutos lääketeollisuutta kohtaan: meidät nähdään nyt merkittävänä kasvualana ja investoijana. Terveysalan kasvustrategian julkaiseminen vuonna 2014 antoi hyvin positiivisen viestin kansainvälisille lääkeyhtiöille. Olemme voineet kertoa amerikkalaiselle pääyhtiöllemme, että Suomessa arvostetaan innovaatioita ja tutkimusta. MSD:n tärkeimmät kriteerit sille, minne sijoitamme lääketutkimukset, ovat laatu ja nopeus, Ilpo Tolonen kertoo.

– Suomessa on oikeasti hyvää tutkimusta ja osaavia tutkimuskeskuksia, Saija Ylä-Viteli toteaa.

– Lääketutkimusten määrän kasvua selittää myös suomalaisten tutkijoiden sitoutuneisuus sekä se, että potilaat tulevat tutkimuksiin mielellään eivätkä lopeta niitä kesken, kertoo Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi.

Yksilöllinen terveydenhuolto on tämän hetken trendi. Linnankiven mukaan suureen osaan Rochen Suomessa tutkimista lääkkeistä liittyy biomarkkeri, jonka avulla voidaan tunnistaa ne potilaat, jotka hyötyvät tietystä hoidosta.

Kilpailua tutkimuksista Globaalissa maailmassa isojen lääkeyhtiöiden eri maaorganisaatiot kilpailevat keskenään lääketutkimuksista.

– Suomessa on halua tehdä varhaisen vaiheen kliinisiä tutkimuksia, mutta kilpailu maiden välillä on kovaa, ja meidän täytyy tehdä lujasti töitä saadaksemme tutkimuksia Suomeen, Saija Ylä-Viteli sanoo. |

12 Reseptori 1 2016

Kohti yksilöllisiä syöpähoitoja BAYERIN JA AURIA BIOPANKIN tutkimusyhteistyö on alkanut lupaavasti. Se saattaa poikia muutakin syöpätautien tutkimusyhteistyötä Suomeen.

Saksalainen lääkeyritys Bayer aloitti huhtikuussa 2015 yhteistyön suomalaisen Auria Biopankin kanssa uusien, aiempaa tehokkaampien syöpähoitojen kehittämiseksi.

– Kyse on lääkekehityksen alkuvaiheessa tehtävästä tutkimusyhteistyöstä, kertoo Bayerin kansainvälistä lääketutkimustoimintaa vetävä Tarja Jalava.

Auria on sairaalabiopankki, jolla on hallussaan laajat näytekokoelmat useamman vuoden ajalta. Näytteet voivat olla esimerkiksi kudosta, verta, erilaisia eritteitä tai soluista eristettyä DNA:ta, ja potilaat ovat antaneet suostumuksensa näytteiden käyttämisestä tutkimustarkoituksiin.

VOIMAVARAT KANNATTAA YHDISTÄÄ – Laajan näytekokoelman lisäksi Auria pystyy yhdistämään näytteisiin potilaskertomustietoja ja sähköistä rekisteridataa pidemmältä ajalta. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä tutkimusta.

Meillä taas on laaja kokemus ja koneisto, jolla tehdään lääkekehitystä. Tavoitteemme on kehittää yhdessä uusia yksilöllisiä hoitomuotoja useisiin eri syöpätyyppeihin, Jalava sanoo.

Yhteistyön tarkoituksena on analysoida näytteitä ja kliinistä dataa sekä etsiä biomarkkereita. Ne mahdollistavat yksilöllisten hoitomuotojen kehittämisen ja auttavat ymmärtämään, miten lääkeaine vaikuttaa potilaaseen.

Biopankkilain mukaisesti tutkimuksen päätyttyä Bayer palauttaa tutkimusyhteistyön aikana syntyvän uuden tiedon takaisin Auria Biopankkiin.

– Näin näytteeseen liitetty alkuperäinen tieto tavallaan kasvaa korkoa, Jalava havainnollistaa.

Tämän jälkeen näytettä tai siitä saatua tutkimustietoa voidaan käyttää tulevissa tutkimuksissa.

SAKSASSA KIINNOSTUS HERÄSI Yhteistyö Auria Biopankin kanssa on Jalavan mukaan alkanut erinomaisesti.

– Aurialaiset ovat hyvin ammattimaisia, todella asiantuntevia ja joustavia, ja heidän kanssaan on helppo työskennellä. He ovat tottuneet työskentelemään globaalissa toimintaympäristössä.

On liian aikaista sanoa, nopeuttaako yhteistyö uusien syöpälääkkeiden kehitysprosessia.

– Mutta hyvin sujunut tutkimusyhteistyö Aurian kanssa on lisännyt Saksan-pääkonttorimme kiinnostusta muutakin Suomessa mahdollisesti tehtävää syöpätautien tutkimusyhteistyötä kohtaan, Jalava kertoo.

[ potilas ]

teksti TARU VIRTANEN kuva ISTOCKPHOTO

Vatsalle hyvä olo

Gastroenterologi Petri Pesonen antaa nyrkkisäännön: jos vatsa voi hyvin, sitä ei elämässä juuri huomaa.

Mitkä ovat suomalaisten yleisimmät vatsavaivat?

Vatsavaivat ovat tavattoman yleisiä.

Tavallisimpia niistä ovat ummetus,

hoitaa apteekin tai lääkärin ohjeiden mukaan.

Matkoilla olisi hyvä muistaa tulehdusten mahdollisuus, pestä kädet en-

ripuli, närästys ja kivut. Näihin on monia erilaisia syitä. Taustalla voi olla sairaus, kuten refluksitauti, keliakia tai suoliston tulehdustilat, kuten haavainen paksusuolentulehdus. Syynä voi olla myös niin sanottu toiminnallinen häiriö, jolloin nähtävää syytä oireille ei löydy, vaan vaivat johtuvat vatsan ja suoliston häiriintyneestä toiminnasta.

Jatkuvasti toiminnallisista vatsavaivoisa kärsii jopa 20 prosenttia suomalaisista.

Ruokavaliolla on monesti merkittävä osuus vatsavaivojen oireisiin. Esimerkiksi paljon papuja ja huonosti sulavia kuituja syövillä kasvissyöjillä saattaa olla paljon ilmavaivoja ja turvotusta.

nen syömistä sekä yrittää varmistua ruoan puhtaudesta.

Vähäinen liikunta puolestaan voi aiheuttaa ummetusta ja ylipaino närästystä.

nut nopeasti.

Mistä tietää, että vatsa voi hyvin, ja miten se pidetään hyvässä kunnossa?

Itsehoitolääkkeitä on nykyään tarjolla kaikkiin vatsavaivoihin, ja kokeneen farmaseutin avulla saa apua ja neuvoja niin ummetukseen, ripuliin kuin närästykseenkin. Esimerkiksi tehokkaat ja turvalliset närästyslääkkeet, protonipumpun estäjät, kuten lansopratsolivalmisteet, olivat vielä muutama vuosi sitten reseptilääkkeitä mutta nykyisin saatavilla apteekista itsehoitolääkkeinä.

Myös melkein kaikkia ummetuslääkkeitä saa apteekista ilman reseptiä. Gastroenterologille tulevat ummetuspotilaat ovat usein kokeilleet näitä kaikkia. Tilapäiseen ripuliin

Vatsaa ei juuri elämässä huomaa, jos se voi hyvin. Suolen normaali toiminta on kaikkea välillä kolme kertaa päivässä ja kolme kertaa viikossa. Yleisohjeina sanoisin, että kannattaa syödä terveellistä, runsaskuituista ruokaa, juoda riittävästi nestettä ja harrastaa riittävästi liikuntaa. Kannattaa myös välttää vatsaa ärsyttäviä aineita, joita voivat olla tupakka, alkoholi ja joillakin tietyt ruoka-aineet ja mausteet. Jos vaivoja tai sairauksia ilmenee, niitä tulisi

Itsehoitolääkkeitä on nykyään tarjolla kaikkiin vatsavaivoihin.

Milloin tulisi hakea apua vatsavaivoihin?

Avun hakeminen riippuu oireista ja niiden voimakkuudesta. Joillain on niin sanottu huono maha koko elämän ilman merkittävää sairautta. Toisaalta esimerkiksi kuumeinen vatsakipu voi johtaa vakavaan tilaan muutamassa tunnissa.

Apteekissa asiakas tulee ohjata lääkäriin, jos hänellä on hälyttäviä oireita, kuten kovaa kipua, korkea kuume, verta ulosteessa, voimakasta oksentelua, laihtumista tai yleistila on huonontu-

Mitä hyviä apukeinoja apteekista saa?

hyvä apu on esimerkiksi loperamidivalmiste. Maitohappobakteereita on hyvä käyttää matkoilla sekä antibiootteja käytettäessä.

Jos vatsa vaivaa, kannattaako itse kokeilla ruokavaliomuutoksia?

Mitä kannattaa kokeilla?

Ruokavaliomuutoksia voi kokeilla, jos vatsa vaivaa, mutta ei ole kuitenkaan hälyttäviä oireita, kuten kovaa kipua tai kuumetta. Kokeiltavia asioita voivat olla esimerkiksi kuidun lisääminen tai keinotekoisten makeutusaineiden jättäminen pois ruokavaliosta. FODMAPdieetistä, jossa vältetään tietynlaisia imeytymättömiä hiilihydraatteja, on moni saanut apua erityisesti vatsan turvotteluun. Ruokavaliomuutosten hyödyt tulevat esiin yleensä kahden viikon kokeilun aikana. | Asiantuntijana jutussa toimi gastroenterologian erikoislääkäri Petri Pesonen, joka luennoi vatsavaivoista myös kevään 2016 Oriola Road Show -tapahtumissa.

Reseptori 13

[ asiakaspalvelu ]

Ratkaisuja

asiakkaiden tarpeisiin ”Joustavuus ja halu löytää räätälöityjäkin ratkaisuja.” Oriola+ palveluiden johtaja Kari Lehtipuu korostaa, että asiakkaan tarpeiden täyttäminen on palveluiden toteuttamisen A ja O. teksti MYRA MAGNUSSON kuvat VESA TYNI

14 Reseptori 1 2016

Inari Haapaniemi, Kari Lehtipuu, Nette Luukkonen, Anna-Kaisa Heikkinen ja Riikka Näätsaari tarjoavat Oriolan asiakkaiden käyttöön monipuolista osaamista.

K

ari Lehtipuu aloitti Oriola+ palveluiden johtajana puolitois­ ta vuotta sitten. Hän kertoo, että hän kiin­ nostui Oriolasta työn­ antajana erityisesti sen arvojen vuoksi.

– Olemme avoimia, olemme aloitteel­ lisia, työskentelemme yhdessä ja kan­ namme vastuun. Oriolan arvot kolahtivat minuun täysillä, ja koen, että ne luovat erinomaisen perustan myös palveluiden

– On innostavaa työskennellä tällaisessa yrityksessä ja olla mukana kehittämässä palveluita ja liiketoimintaa yhdessä asiak­ kaiden kanssa. Palveluliiketoiminta pe­ rustuu ennen kaikkea asiakastarpeeseen.

Siksi on tärkeää ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja siihen liittyviä erilaisia tarpeita. Näin varmistamme, että teemme juuri niitä asioita, joista asiakkaalle on eniten hyötyä, Lehtipuu miettii.

toteuttamiselle, Lehtipuu sanoo.

Lehtipuulla on takanaan työntäyteinen puolitoistavuotinen, johon on kuulunut muun muassa asiakkaisiin ja heidän tar­ peisiinsa tutustuminen.

riaan: logistiikan lisäpalveluihin, myyn­ ti- ja markkinointipalveluihin, informaa­ tiopalveluihin ja asiantuntijapalveluihin.

Lehtipuun tiimiin kuuluu parisenkym­ mentä henkilöä, joilta löytyy osaamista

”Tutkimme mahdollisuudet ja etsimme ratkaisut, miten voimme auttaa kunkin asiakkaan erityistarpeissa.”

Monipuolista osaamista Oriola+ palvelut on jaettu neljään katego­

Reseptori 15

Oriola+ palvelut Logistiikan lisäpalvelut

Asiantuntijapalvelut Oriolalla on vankka kokemus farmaseuttista asiantuntemusta vaativien tehtävien laadukkaasta hoitamisesta.

Tunnemme lääkemarkkinoiden ja viranomaisten vaatimukset ja hyödynnämme tätä osaamista ja tietoa asiakkaittemme menestykseksi.

Informaatiopalvelut

Logistiikan peruspalvelut Toimintamme perusta on korkea laatu ja tehokkaat toimitukset.

Varmistamme, että tuotteet toimitetaan turvallisesti ja muuttumattomina apteekkeihin, sairaaloihin ja eläinlääkäreille.

Tarjoamme toimivia ratkaisuja liike­ toiminnan kehittämisen tueksi helpottamaan myynnin seurantaa sekä logistiikan suunnittelua ja ohjausta. Palvelumme voidaan räätälöidä helposti käytettävistä perusraporteista laajoihin järjestelmäintegraatioihin, asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: kari.lehtipuu@oriola.fi, puh. 010 429 3416

Räätälöityjä ratkaisuja

16 Reseptori 1 2016

Myynti- ja markkinointipalvelut Nämä palvelut sisältävät useita vaihto­ehtoja henkilökohtaisesta asiakaskontaktista tehokkaisiin digitaalisiin palveluihin. Suunnittelemme yhdessä asiakkaan kanssa juuri heidän tarpeeseensa sopivan kokonaisuuden vaikkapa viestintäpalveluista, Oriola Road Show’sta tai mainosmateriaalipalvelustamme.

farmaseuttisista asiantuntijapalveluista myynti- ja markkinointipalveluihin. Palveluvalikoimaa kehitetään ja täydennetään jatkuvasti.

– Viimeisimpinä mukaan ovat tulleet sairaalatarjousten käännöspalvelut ja lääkeraaka-aineiden toimittaminen apteekeille, jotka valmistavat itse lääkkeitä.

Moni lääkeyritys on halunnut myös ulkoistaa meille koko maahantuojana toimimisen tai osan sen mukanaan tuomista tehtävistä, kuten eränvapautustodistusten käsittelyn, Lehtipuu kertoo.

Lehtipuu kannustaa olemaan yhteydessä, vaikka olemassa olevasta palveluvalikoimasta ei löytyisikään heti suoraa vastausta omaan tarpeeseen.

– Olemme kiinnostuneita kaikista uusista avauksista. Haluamme kuulla kaikista tarpeista, oli sitten kyseessä pieni tai suuri asia. Tutkimme mahdollisuudet ja etsimme ratkaisut, miten voisimme auttaa kunkin asiakkaan erityisissä tarpeissa.

Lehtipuu tutkii tiimeineen palvelukohtaista asiakastyytyväisyyttä säännöllisesti.

– Alusta asti on ollut ilo huomata, että asiakkaidemme tyytyväisyys on hyvällä tasolla. Haluamme kuitenkin tehdä asiat aina vain paremmin, joten kuulemme mielellämme palautetta ja kehitysehdotuksia. |

Logistiikan peruspalveluiden lisäksi tarjoamme kattavan valikoiman logistiikan lisäpalveluita. Voimme muun muassa toimia maahantuojana käsitellen vaadittavat eränvapautustodistukset. Huolehdimme myös velvoitevarastoinnista ja raportoimme Intrastat-tiedot viranomaisille.

Oriolan asiantuntijat etsivät asiakkaille räätälöityjäkin ratkaisuja.

[ logistiikka ] teksti MIKKO HUOTARI kuva ISTOCKPHOTO

Väärennökset

KURIIN

Lääkeväärennökset ovat uhka potilasturvallisuudelle.

Uusi järjestelmä kitkee väärennökset pois jakeluketjusta.

L

ääkeväärennökset ovat miljardibisnestä maailmalla. Laiton lääkebisnes rehottaa pääasiassa harmailla markkinoilla, mutta lääkeväärennöksiä voi päästä joskus lailliseen jakeluketjuun.

– Laillisessa jakeluketjussa väärennökset huomataan useimmiten jo tukkuvaiheessa tai terveydenhuollon yksiköissä ennen kuin lääkkeet on jaeltu, mutta on tiedossa myös eurooppalaisia tapauksia, joissa väärennös on päässyt laillisen jakeluketjun kautta potilaallekin, Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Maija Gohlke-Kokkonen sanoo.

Euroopan unioni haluaa kitkeä väärennökset laillisista jakeluketjuista ja parantaa tällä tavalla potilasturvallisuutta. Lääkeväärennösdirektiivi tuli voimaan vuonna 2011. Direktiiviä täydentävät delegoivat säädökset julkaistiin helmikuussa tänä vuonna. Niissä määritellään lääkevarmennusjärjestelmä, jonka on oltava toiminnassa helmikuussa 2019.

– Lääkevarmennusjärjestelmän tavoitteena on suojata kuluttajia lääkeväärennöksiltä laillisessa jakeluketjussa Euroopan Unionin alueella, Gohlke-Kokkonen sanoo.

Yksilöllinen lääkepakkaus Järjestelmä koskee ihmisille tarkoitettuja reseptilääkkeitä, joita myydään laillisessa jakeluketjussa. Käytännössä se tarkoittaa siis apteekeista, sairaaloista ja muilta virallisilta toimijoilta saatavia lääkkeitä.

Tavoitteena on saada järjestelmä toimi-

Lääkevarmennusjärjestelmän on oltava toiminnassa helmikuussa 2019.

maan vuoden 2019 alkupuolella kaikissa EU-maissa.

– Järjestelmä koostuu kansallisista tietokannoista ja Euroopan unionin kattavasta tietokannasta, IM Director Marika Launonen Oriolasta kertoo.

Lääketehtaissa jokaiselle paketille annetaan yksilöllinen tunniste, joka syötetään EU:n tietokantaan ja sitä kautta kansallisiin tietokantoihin. Lisäksi lääkevarmennusjärjestelmään kuuluu ”peukaloinnin esto”, eli pakkauksiin laitetaan tarroja tai folioita, joista näkee, että pakkausta ei ole avattu.

Pakkauksiin tulee 2D-datamatriisi, joka on ulkonäöltään ja toiminnaltaan hyvin samanlainen kuin QR-koodi. Lukulaitteella datamatriisista saadaan tietää lääkepakkauksen yksilöllinen tunniste. Järjestelyillä saadaan varmistettua, että lailliseen jakeluketjuun on hyvin vaikea ujuttaa piraattilääkkeitä.

Uusia käytäntöjä kaikille Euroopan unionin tasolla järjestelmä on jo pystyssä ja testattavana. Kolmen seu-

raavan vuoden aikana on tarkoitus saada kansalliset järjestelmät kuntoon.

– Järjestelmää hallinnoimaan tarvitaan kansallinen organisaatio. Järjestelmän rakentaminen on annettu lääketeollisuuden vastuulle, mutta myös muut lääkealan toimijat ovat aktiivisesti mukana, GohlkeKokkonen sanoo.

Yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa tekevät muun muassa sairaalat, apteekit ja jakelijatukut. Kansallisen organisaation rakentamisessa on kyse päätöksentekomenettelyjen luomisesta ja IT-toimittajan valitsemisesta. IT-toimittaja kehittää ­lääkeväärennösjärjestelmälle teknisen ratkaisun.

Järjestelmästä koituu kolmenlaisia kustannuksia. Hallinnoinnin ja ITratkaisun lisäksi lääkeyritysten täytyy muuttaa tuotantoketjujaan uuden järjestelmän mukaisiksi. Järjestelmä asettaa myös vaatimuksia lääkejakelijoiden ja apteekkien käytäntöihin. Esimerkiksi ­apteekkien on päivitettävä omat järjestelmänsä ja lukulaitteet, jotta lääke­ pakkauksien yksilöivä koodi voidaan lukea ja todentaa. Lisäksi apteekkien täytyy toimitustilanteessa tarkistaa, että pakkauksia ei ole peukaloitu.

– Jakelijatukuilla on velvollisuus suorittaa riskipohjainen verifiointi siitä, että lääkeyhtiöiltä saapuneet tuotteet ovat aitoja.

Tietyissä tapauksissa tarkistamme kaikki tuotteet. Lisäksi jakelijatukuilla tulee olemaan tietyissä tapauksissa velvollisuuksia deaktivoida ja kirjata tuotteita ulos järjestelmästä, Launonen kertoo. |

Reseptori 17

[ eläinlääkkeet ]

teksti MATTI VÄLIMÄKI kuva ISTOCKPHOTO

Eläinlääkeala muutoksessa Eläinlääkekentällä on tapahtunut viime vuosina paljon.

Oriola pyrkii vastaamaan asiakkaittensa tarpeisiin myös alan muutoksissa.

Y

ksi eläinlääkeken­ tän muutoksista on kunnaneläin­ lääkäreiden ja pienten yksityis­ ten klinikoiden rinnalle synty­ neet eläinlääkäri­ asemien ketjut. Orionin eläinlääkkeiden

tamme helppo ja huoleton ratkaisu, Mart­ tila kertoo.

Hän mainitsee, että Orioniin on kantau­ tunut hyvää palautetta myös Oriolan säh­ köisestä OriolaPro-palvelusta.

– Käytämme OriolaProta itsekin soveltu­ vin osin. Yhteydenpito Oriolan kanssa on ylipäätään helppoa ja mutkatonta.

Marttila huomauttaa, että alalla on ta­

myyntijohtaja Hannu Marttilan mukaan uusi tilanne ei ole kuitenkaan vaikuttanut lääkejakelun lainalaisuuksiin: – Tärkeintä on aina ollut – ja on edelleen – hyvä palvelu: että asiakas saa, mitä tilaa, ja ajallaan. Tuotteiden pitää olla myös va­ rastoinnin ja kuljetusten jälkeen virheet­ tömiä. Oriola on tässä erittäin hyvä, Mart­ tila muotoilee.

pahtunut viime vuosina muutoksia myös tuotevalikoimissa. Eläinlääkkeet kehitty­ vät koko ajan.

Hän mainitsee esimerkkinä Orionin ke­ hittämän alkuperäislääkkeen nimeltä Si­ leo. Sillä on ainoana lääkkeenä maailmas­ sa indikaatio koirien ääniin liittyvän pelon ja ahdistuksen lievittämiseen.

– Saimme Sileon myyntiin viime vuon­ na joulukuun alkupäivinä. Oriolan ripeän toiminnan ansiosta lääke saatiin apteek­ keihin hyvissä ajoin ennen uuttavuotta ja sen ilotulituksia. Se taisi pelastaa monen paukkuaran koiran uudenvuoden, Marttila kertoo.

Muuttuva tuotevalikoima Oriola hoitaa Orionille koko eläinlääkkei­ den palveluketjun tilauksesta toimituk­ seen ja laskutukseen.

– Avaimet käteen -palvelu on kannal­

18 Reseptori 1 2016

Erikoistuminen lisääntyy Veikkolassa sijaitseva eläinlääkäriklinikka Anident on hyvä esimerkki toisesta tämän päivän trendistä: erikoistumisesta. Klinikan erikoisalaa ovat kissojen ja koirien hammashoidot. Anidentissa tehdään esimerkiksi hammaspoistoja ja juurihoitoja sekä korjataan leukamurtumia. Hammaspotilaiden lisäksi Anident tekee jonkin verran myös muita hoitoja ja tutkimuksia.

– Meille tulee lähetteellä hoitoon potilaita Lapista asti, pieneläinhoitaja Marjut Nieminen kertoo.

Anidentissa käyvät hoidossa myös esimerkiksi poliisikoirat, joiden hampaat joutuvat koville työtehtävissä. Asiakaskunnassa on myös virkamieskoiria tullista ja puolustusvoimista.

Hampaita hoidettaessa koirat ja kissat eivät kuitenkaan pysty käyttäytymään virkamiesmäisen hillitysti.

– Hammasoperaatioihin tulevat eläimet joudutaan nukuttamaan, joten meillä käytetään paljon anestesialääkkeitä. Klinikal-

la vedetään sikeitä päikkäreitä, Nieminen naurahtaa.

Anidentissä on usein käyttöä myös kipulääkkeille sekä erilaisille hammastarvikkeille.

– Potilaan mukaan annetaan lisäksi usein tuotteita, jotka varmistavat vatsan hyvinvoinnin lääkehoidon jälkeen.

Ketjuuntuminen, erikoistuminen ja lääkkeiden kehittyminen ovat tuoneet muutoksia eläinlääke­kenttään.

Luotettavaa yhteistyötä Anidentissa tarvitaan toisinaan myös erityisluvalla myytäviä vahvoja kipulääkkeitä.

– Oriolan kautta erityislupavalmisteiden hankkiminen on helppoa. Ennen luvat piti hankkia Fimealta, mutta nyt riittää, että asioin vain Oriolan kanssa. Homma on nopeutunut selvästi, kun yksi välivaihe on jäänyt pois.

ja toimitukset ovat täsmällisiä. OriolaPro on kätevä, koska sinne voi tehdä pieniä täydennyksiä aina sopivassa välissä silloin, kun klinikan muut työt antavat myöten. Tilauksen voi lähettää sitten vaikkapa

Yhteistyö Oriolan kanssa on muutenkin läheistä, ja sähköinen palvelualusta OriolaPro on Marjut Niemiselle tuttu työväline.

– Oriola on ollut hyvin luotettava kumppani. Eläintuotteiden valikoima on laaja,

kerran viikossa.

– Jos jokin asia ei selviä OriolaPron kautta, soitan ja selvitän. Sekin hoituu nopeasti tuttujen yhteistyökumppanien kanssa, Nieminen kertoo. |

Reseptori 19

[ yhteiskunta ]

teksti MICHAELA VON KÜGELGEN kuvat KRISTIINA KURRONEN / OTAVAMEDIA

Koneellinen annosjakelu on turvallista ja säästää rahaa.

Ruotsissa sairaalat ovat enenevissä määrin kiinnostuneet palvelusta. Suomessa annosjakelu ei ole vielä yhtä laajaa, ja kasvua jarruttaa muun muassa epäselvä maksumies.

Annosjakelu parantaa elämänlaatua

T

avallisen näköisessä toimistohuoneessa Helsingin Herttoniemessä on kolme isohkoa konetta. Yksi Anjaannosjakelupalvelun työntekijöistä kiinnittää paksun annospussirullan täynnä erivärisiä ja -kokoisia pillereitä kelaan koneen ulkopuolelle.

Pitkässä nauhassa on useamman ihmisen lääkkeet jaettuna kahden viikon jaksoissa omiin pusseihinsa, päivämäärän ja ajan mukaan.

Viereisessä huoneessa oleva kone on annostellut oikeat lääkkeet oikeisiin pusseihin. Työntekijä syöttää nauhan koneeseen, joka tarkistaa jokaisen pussin valokuvaamalla sisällön ja vertaamalla sitä viivakoodin antamiin tietoihin. Pussi saattaa sisältää jopa 15 pilleriä, joten kone tärisyttää pusseja saadakseen lääkkeet erilleen

lisessa annosjakelussa virheellisiä pusseja on päätynyt potilaalle alle yksi kappale miljoonaa valmistettua pussia kohden, Anjan toimitusjohtaja Jarkko Kiuru kertoo.

Silloin tällöin kone hylkää pussin, ja sen sisältö käydään läpi vielä manuaalisesti. Jos pussissa on virhe, se korjataan ennen kuin nauha toimitetaan apteekkiin.

Useimmiten hylkäys johtuu kuitenkin koneen ottamasta valokuvasta, jossa tabletit voivat olla esimerkiksi päällekkäin.

ennen valokuvaa.

– Tarkistuskone on yksi hienoimpia laitteita. Käsin jaettaessa virheitä voi olla jopa joka viidennessä jaetussa annoksessa, kun taas tarkistuskoneen ansiosta koneel-

Kiuru sanoo.

Hänen mielestään Suomessa voisi hyvin olla jo 100 000 asiakasta.

– Se kertoo paljon potentiaalista.

20 Reseptori 1 2016

Miljoonien säästöt Annosjakelun turvallisuudesta ja hyödyistä huolimatta Suomessa palvelun piirissä on vasta vajaat 40 000 asiakasta. Ruotsissa asiakkaita on noin 200 000.

– Suomeen annosjakelun toivat yksityiset apteekit, ja toiminta ei ole ollut niin virtaviivaista kuin Ruotsissa,

Reseptori 21

– Tärkeintä olisi löytää kansallinen lähtökohta, miten annosjakelu korvataan asiakkaille, Jarkko Kiuru sanoo.

Suomessa Anja on yksi neljästä toimijasta. Myös Ruotsissa annosjakelufirmoja on neljä. Yksi niistä on Svensk Dos, jonka Oriola-KD osti alkuvuonna. Vaikka asiakkaita on Ruotsissa huomattavasti enemmän, myös kasvun varaa löytyy.

– Ruotsissa väestö ikääntyy nopeasti, ja ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Monilla ikääntyvillä on aktiivinen elämä, ja he arvostavat annosjakelun turvallisuutta ja yksinkertaisuutta, Svensk Dosin toimitusjohtaja Stefan Krisch sanoo.

Myös Suomessa isot ikäluokat ovat mahdollisia tulevia asiakkaita. Ruotsissa kehitystä saattaa puolestaan vauhdittaa lääkkeiden hinnat, jotka ovat laskeneet apteekkimonopolin lakkauttamisen jälkeen. Monilla maakäräjillä on vielä käytössään samansuuruinen budjetti kuin ennen hintojen laskua.

– Tämä tarkoittaa, että samalla summalla annosjakelu saadaan useammalle ihmiselle. Meillä on myös suuri pula sairaanhoitajista. Annosjakelun ansioista he voivat keskittyä lääkkeiden jakamisen sijasta potilaisiin, Krisch sanoo.

Hän näkee ainoastaan hyötyjä koneellisessa annosjakelussa.

– Potilaan elämänlaatu paranee. Lääkkeet käydään läpi helpommin ja turvallisemmin kuin aikaisemmin, ja potilas voi aina luottaa siihen, että hän saa oikeat lääkkeet, Krisch sanoo.

Myös yhteiskunta hyötyy koneellisesta annosjakelusta. Lääkkeitä menee vähemmän hukkaan, ja lääkkeiden hintakin pysyy alempana.

Kaikki nämä asiat ovat tiedossa myös Suomessa.

– Tiedetään, että miljoonien säästöistä puhutaan, Jarkko Kiuru sanoo.

22 Reseptori 1 2016

”Aikaa säästyy ja virheiltä vältytään” LÄÄKEJAKELU ON sekä turvallista että hygieenistä, Munkkiniemen apteekin apteekkari Liisa Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäisen mielestä koneellinen annosjakelu on helpottanut farmaseuttien työtä suunnattomasti verrattuna dosettijakeluun: aikaa säästyy ja virheiltä vältytään. Jokaiselle asiak­kaalle tehdään kokonaislääkityksen tarkistus ennen annosjakelun aloittamista, jol­ loin turhat lääkkeet ja haitalliset yhteisvaikutukset karsitaan pois yhdessä lääkärin kanssa.

– Kahden viikon välein toimitettava lääkitys tuottaa lääkesäästöä. Samalla varmistam­ me, että lääkitys on aina kohdillaan. Hoitajat voivat keskittyä potilaan hoitamiseen, eivät­ kä lääkkeiden annosteluun.

Kärkkäinen on kuitenkin kuullut hoitajista, jotka ovat koneellista lääkejakelua v­ astaan.

– He kokevat menettävänsä lääketietämyksensä, jos he eivät saa jakaa pillereitä. Asen­ teen pitäisi ehdottomasti muuttua.

Koneellisen annosjakelun hinnoittelu ja korvaus pitäisi myös saada ajan tasalle.

– Annosjakelun palkkio tulisi olla lääketaksassa, jolloin palvelun hinta olisi sama kaikil­ le. Palkkion korvausosuutta tulisi lisätä, jotta yksityisillä asiakkaillakin olisi tuloista riippu­ matta mahdollisuus turvallisempaan lääkehoitoon.

– Säästöjä tulee pitkällä aikavälillä, kun terveydenhuoltoon lääkehoidon osalta ote­ taan mukaan farmasian ammattilaisia. Nyt olisi tärkeää lisätä yhteistyötä terveyden­ huollon sisällä. Apteekit ovat osa terveydenhuoltoa, ja meidät pitäisi noteerata yhdeksi linkiksi mukaan kokonaisvaltaiseen työhön rationaalisen lääkehoidon saavuttamiseksi, Kärkkäinen summaa.

kuva MÅNS LENNSTRAND

– Ruotsissa annosjakelun piirissä on noin 200 000 asiakasta. Meillä Svensk Dosissa annosjakeluasiakkaita on noin 24 000, Stefan Krisch sanoo.

”Suomessa voisi hyvin olla jo 100 000 annosjakeluasiakasta.

Se kertoo paljon potentiaalista.”

Suuri kasvupotentiaali Svensk Dosin Stefan Krisch näkee annosjakelulle mahdollisuuksia monessa eri suunnassa. Muun muassa sairaalat ovat jatkuvasti kasvava asiakasryhmä.

– Kun sairaalasta tulee lääketilaus aamupäivällä, lääkkeet toimitetaan iltapäivällä, ja potilas voi ottaa ensimmäisen annoksen illalla. Sairaaloihin lääkkeitä toimitetaan aina päivä kerrallaan, jottei niitä menisi hukkaan, kun lääkitystä vaihdetaan, Krisch kertoo.

Myös yksityiset asiakkaat voivat tulevaisuudessa kuulua koneellisen annosjakelun piiriin Ruotsissa.

– Tämän toteuttaminen vaatii kuitenkin viranomaisten kehittämiä kansallisia tietokantoja, joihin potilaan kaikki tiedot tallennetaan. On tärkeää, että annosjakelulla on tiedossa potilaan kaikki lääkitykset,

kulkee osittain vastakkaiseen suuntaan kuin Ruotsissa. Meillä jotkut kunnat ovat siirtyneet koneellisesta annosjakelusta takaisin manuaaliseen jakeluun. Kiurun mukaan syynä ovat kuvitellut säästöt.

– Ajatellaan, että henkilökunta on joka tapauksessa palkkalistoilla, joten he voivat jakaa lääkkeet. Koneellisen annosjakelun myötä he voisivat sen sijaan keskittyä hoitamaan potilasta, Kiuru huomauttaa.

Suurin ero Suomen ja Ruotsin välillä – asiakasmäärien lisäksi – on koneellisen annosjakelun maksaja. Ruotsissa potilas maksaa itse enintään 2 200 kruunua vuodessa lääkkeistä, jotka kuuluvut Ruotsin lääke-edun piiriin. Maakäräjät vastaa summan ylittävistä lääkekuluista. Suomessa maksajan rooli on epäselvä.

– Pitäisi löytää kansallinen lähtökohta,

jotta päällekkäisyyksiltä vältytään. Potilaan yksityisyyden suoja ja turvallisuus pitää aina huomioida, Krisch sanoo.

Suomessa yksityishenkilö voi jo tulla palvelun piiriin, mutta muuten kehitys

miten annosjakelu korvataan potilaalle.

Tärkeintä olisi siis löytää maksaja. Nyt potilaat ovat eriarvoisessa asemassa. Yksi kunta maksaa, toinen ei. Tämä on jarruttanut kasvua, Jarkko Kiuru sanoo. |

Reseptori 23

[ itsehoito ]

teksti ESSI KÄHKÖNEN kuva VESA TYNI

Haavanhoito nykyaikaistuu Apteekit ovat haavojen itsehoidon onnistumisessa avainroolissa, muistuttaa haavanhoidon tuotepäällikkö Kimmo Sutinen Mölnlycke Health Carelta.

H

aavanhoito siirtyy yhä enemmän sairaalasta kotihoitoon.

Näin käy esimerkiksi silloin, kun potilas

siirretään vaikkapa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon piiriin jatkohoitoon – ja sieltä edelleen kotiin. Apteekki on yleensä se paikka, josta hän ostaa jatkossa haavanhoitotarpeensa.

– Apteekeille tämä tuo tietysti lisäystä liiketoimintaan, mutta toisaalta se on myös mahdollisuus toteuttaa kokonaisvaltaista asiakaspalvelua. Monesti haavaasiakas tarvitsee myös muita tuotteita omahoitoonsa; lääkkeitäkin hän hankkii usein samalla käynnillä, sanoo Mölnlycken haavanhoidon tuotepäällikkö Kimmo Sutinen.

Mölnlyckellä ja Oriolalla on takanaan jo harvinaisen pitkä yhteistyö haavanhoidon saralla. Oriola on toiminut Mölnlycken jälleenmyyjänä useamman vuosikymmenen.

– Olemme järjestäneet yhteistyössä erilaisia haavanhoitoon liittyviä koulutustapahtumia apteekkilaisille niin ikään vuosien ajan. Näille koulutuksille on ollut selvä tarve, ja niitä pyytävät meiltä nimenomaan apteekkilaiset itse. Viime aikoina olemme lisänneet koulutusyhteistyötämme, sillä sekä Mölnlycke että Oriola haluavat vastata haavanhoidon kasvavaan tiedontarpeeseen, sanoo markkinointipäällikkö Sinikka Martas Oriolasta.

Samaa mieltä on Kimmo Sutinen.

– Haluamme parantaa apteekkilaisten osaamista ja erityisesti haavanhoidon tuotetietoutta. Näin voimme varmistaa, että haavanhoitoon tukea etsivät asiakkaat saavat parasta mahdollista apua apteekista, Sutinen sanoo.

24 Reseptori 1 2016

”Apteekin asiantuntemus on sitä, että osaa kysyä asiakkaalta kysymyksiä, joilla hänen haavan itsehoitoaan voidaan auttaa.”

Haavatietous hallintaan Markkinoille on tullut uudenlaisia, kuluttajille sopivia apteekkipakkauksia sairaalassa käytetyimmistä tuotteista. Mölnlycke on ottanut valikoimiinsa yleisimmin käytetyt ja mahdollisimman moneen eri käyttöön soveltuvat tuotteet ja tehnyt niistä kuluttajalle sopivia pakkauksia apteekkimyyntiin.

– Pakkaukset ovat huomattavasti informatiivisempia kuin sairaalapakkaukset.

Tämä helpottaa tuotteen valitsemista apteekin hyllystä, jos pakkaukset on sijoitettu niin, että niiden kansi on näkyvissä.

Haavanhoidossa tuotteiden yhtenäinen ilme on tärkeää. Itse pakkaus ja siinä olevat merkinnät kertovat selkeästi muun muassa sen, millaisille haavoille tuote on suunniteltu, mikä on tuotteen ja haavatyynyn koko, onko tuote suihkunkestävä tai tarvitseeko tuote lisäkiinnitystä vai onko kyseessä itsestään paikallaan pysyvä all-in-one-sidos, Sutinen havainnollistaa.

Apteekeille haavanhoitotuotteiden pitäisi aina olla helposti myytäviä, Kimmo Sutinen painottaa. Nykyaikainen haavanhoito vaatii apteekkilaisilta kuitenkin osaamista.

– Apteekkilaisten rooli haavojen omahoidon onnistumisessa on tärkeä. Usein

asiakas tulee apteekkiin ilman erillisohjeita siitä, millaisia haavanhoitotuotteita hänen pitäisi hankkia. Myös tilanteissa, joissa mietitään valintaa esimerkiksi kahden samantyyppisen tuotteen välillä, on apteekkilaisten asiantuntemuksella iso merkitys.

Kysy haavasta asiakkaalta Kimmo Sutisen mukaan apteekin henkilökunnan on olennaista tietää, millaisia ominaisuuksia haavanhoitotuotteilla on ja miten tuotteet edistävät haavan paranemista.

– Nykyaikaiset haavanhoitotuotteet ovat CE-hyväksyttyjä lääkinnällisiä laitteita, ja ne ovat pitkäaikaisen tuotekehityksen tulosta. Ne voivat sisältää paljon erilaista teknologiaa niin kiinnittymisen kuin esimerkiksi haavaeritteiden kokonaishallinnan kannalta. Siksi onkin hyvä muistaa, että kaksi eri tuotetta, jotka näyttävät samalta, eivät välttämättä toimi samalla tavalla. Yhtä tuotetta voi niin ikään käyttää pidempään kuin jotakin toista, hän huomauttaa.

Haavanhoidon perusteet ja haavan paranemiseen vaikuttavat tekijät ovat asioita, joista Sutisen mukaan on hyötyä, kun apteekkilainen kohtaa haavanhoitoasiakkaan.

– Haavatuotteiden asiantuntemus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuote pitäisi tuntea läpikotaisin, vaan sitä, että osaa kysyä asiakkaalta kysymyksiä, joilla hänen haavan itsehoitoaan voidaan auttaa.

Kannattaa ainakin selvittää, minkälaisesta haavasta on kysymys, mikä haavan on aiheuttanut, miten iso haava on ja onko se tulehtunut vai ei. Nämä tiedot helpottavat oikean tuotteen valitsemista. Tarvittaessa apteekista on hyvä ohjata asiakas haavahoitajalle tai lääkäriin. |

– Mölnlycke ja Oriola ovat yhteistyössä kouluttaneet apteekkilaisia haavanhoitoon vuosien ajan, Sinikka Martas ja Kimmo Sutinen kertovat.

Haavatiedon akuuttiin nälkään MÖLNLYCKEN UUDET, kuluttajille ja apteekkilaisille suunnatut nettisivut ovat avautuneet. Sivuilta löydät tietoa erityyppisten haavojen hoidosta sekä sopivista sidosvalinnoista. www.molnlycke.fi/itsehoito

Reseptori 25

[ ilmiö ]

Lysi – vahvat ja puhtaat omega-3-valmisteet PARAS OMEGA-3-LÄHDE on kalaöljy, jonka saantia ravintona nautittavan kalan lisäksi kannattaa tukea käyttämällä omega-3-ravintolisiä. Kalaöljyvalmisteiden laaduissa ja puhtauksissa on eroja, ja valmisteiden sisältämät omega-3-pitoisuudet per annos vaihtelevat suuresti.

Islantilainen Lysi on maailman suurin kalaöljyjen valmistaja, jonka toiminta perustuu korkeaan laatuun, tutkimukseen sekä tinkimättömään ympäristötietoisuuteen, kestävään kalastukseen ja kalakantojen suojeluun. Lysin toimintaa ohjaavat useat kansainväliset laatujärjestelmät. Tuotteiden raaka-aineet tulevat puhtailta ja kylmiltä vesiltä ja läpikäyvät pyyntikausittain laajan puhtausanalyysin, jossa tutkitaan muun muassa ympäristöjäämät.

Monipuolisesta Lysi-tuoteperheestä löytyy jokaiseen elämäntilanteeseen sopiva, laadukas omega­-3-valmiste turvaamaan elimistölle välttämättö­mien rasvahappojen saannin. www.lysi.fi, www.lysi.is

26 Reseptori 1 2016

Öljyä koneeseen

Ei auton moottorikaan käy ilman kunnollisia voiteluaineita. Ihmisen elimistö kaipaa hyviä rasvahappoja, jotta pysyisi kuosissa ja jaksaisi paremmin. teksti ESSI KÄHKÖNEN kuva ISTOCKPHOTO

P

ehmeistä rasvoista, kuten kasviöljystä ja kalasta, saamme välttämättömiä rasvahappoja, joita ilman elimistömme ei toimi. Tärkeitä ja terveydelle tarpeellisia rasvahappoja ovat monityydyttymättömät rasvahapot, jotka jaetaan puolestaan omega-3- ja omega6-rasvahappoihin.

Välttämättömien rasvahappojen puutos näkyy kehossamme muun muassa vastustuskyvyn heikkenemisenä, erilaisina iho-oireina, hiusten ja kynsien huonona kuntona, hitaana toipumisena erilaisista vammoista, näöntarkkuuden heikentymisenä ja lapsilla kasvun hidastumisena.

Hyvät rasvahapot huolehtivat suurelta osin elimistömme kolesteroliaineenvaihdunnasta ja edistävät sydän- ja verisuoniterveyttä.

Kalasta omegakolmosia Pehmeät rasvat ovat nimensä mukaisesti pehmeässä, usein juoksevassa muodossa olevaa rasvaa. Kasvi- ja kalaöljyt sekä pehmeät rasia- tai pullomargariinit ovat pehmeiden rasvojen lähteitä. Monipuolisuus rasvojen saannissa on hyvästä, sillä jotkut rasvalaadut ovat parempia kuin toiset. Aivan ylivertainen rasvaparivaljakko on rypsiöljy ja 60-prosenttinen, mieluiten Sydänmerkillä varustettu pöytämargariini. Rypsiöljyssä on rutkasti enemmän sydänystävällisiä omegakolmosia kuin oliiviöljyssä, kun taas pehmeitä rasvoja sisältävä margariinipurkki koostuu yli kahdelta kolmannekseltaan hyvistä rasvahapoista – voissa suhde on päinvastoin.

Entä mikä on kalan merkitys hyvien rasvahappojen, etenkin omega-3:n saan-

nissa? Tärkeä, vastaa FT Eero Haapala Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä. Haapalan tutkimusryhmä selvitti vastikään julkaistussa tutkimuksessaan Itämeren ruokavalion yhteyttä yli 400:n iältään 6–8-vuotiaan kuopiolaisen lapsen kognitiiviseen toimintakykyyn.

– Itämeren ruokavaliohan sisältää paljon hyviä rasvahappoja, muun muassa omegakolmosia. Yksi tällaisen ruokavalion kulmakivistä on kala. Tutkimuksessamme kävi ilmi, että Itämeren ruokava­lion huono noudattaminen, sekä vähäinen kalan syönti yhtenä sen osatekijänä, oli yhteydessä lasten huonompiin tuloksiin päättelykykytesteissä.

– Lisäksi alustavien havaintojemme perusteella erityisesti ylipainoiset lapset saattavat hyötyä omega-ryhmän rasvahappojen runsaammasta saannista. Se, miksi erityisesti ylipainoiset lapset saattaisivat saada omega-rasvahapoista hyötyjä, on vielä epäselvää. Hyvät rasvahapot voivat esimerkiksi lieventää metabolisten riskitekijöiden haitallisia vaikutuksia aivojen kehitykselle, Haapala esittää.

Jos kala ei maistu?

Parhaimpia omega-3-lähteitä ovat juuri kala ja juoksevat öljyt, kuten pellavansiemen- ja camelinaöljyt. Suositukset sanovatkin, että kalaa kannattaa popsia pari, kolme kertaa viikossa. Mitä rasvaisempi kala, sen parempi. Kalanystävän kannattaa vaihdella eri kalalaatuja.

Mutta jos kala ei maistu, kannattaako tutkijan mielestä ottaa omegakolmosia purkista?

– Se on ihan suositeltavaa. Ihmisen elimistö kykenee toki valmistamaan vaik-

kapa rypsiöljystä kahta kalassa olevaa hyvää rasvahappoa, eikosapentaeenihappoa EPA:aa sekä dokosaheksaeenihappoa DHA:ta.

Kasviöljyissä nuo välttämättömät rasvahapot ovat nimeltään alfalinoleenihappo eli omegakolmoset, sekä linolihappo eli omegakutoset. Kalaöljyvalmisteita suositellaan muun muassa valtimotautipotilaille, jotka eivät voi syödä kalaa. | Lähteet: Duodecimin ja Sydänliiton nettisivut

Riittävästi hyviä rasvahappoja Mistä tietää, saako lautaseltaan riittävästi hyviä rasvahappoja? Näin helposti se käy: • Sipaise 60-prosenttista ja rypsipohjaista margariinia leipäviipaleille.

• Käytä ruoanvalmistukseen rypsiöljyä ja suosi öljyisiä salaatinkastikkeita.

• Kourallinen pähkinöitä välipalana tuo rasvahappolisää silloinkin, kun et ehdi kokata tai olet reissun päällä.

• Syö kalaa 2-3 kertaa viikossa.

• Vältä runsasrasvaisia valmiselintarvikkeita ja vaihda ne Sydänmerkki-tuotteisiin.

• Säästä pullat, jätskit ja valmisleivonnaiset juhlahetkiin. Siten vältyt runsaalta ja sydäntäsi haittaavalta kovalta piilorasvalta.

Reseptori 27

[ vinkki ] Avène Tolérance Extrème • uusi steriili ihonhoitosarja kaikille ihotyypeille, myös herkälle ja allergiselle iholle • ei säilöntäaineita eikä hajusteita • enintään seitsemän raaka-ainetta Markkinoija: Oriola Oy

Turvallista ihonhoitoa Avènelta Kemikaalit ja niiden vaikutukset puhuttavat – myös ihonhoidossa.

Avènen uutuussarja minimoi ihon kemikaalikuorman sisältämällä enimmillään seitsemää raaka-ainetta. teksti TARU VIRTANEN kuvat ORIOLA

28 Reseptori 1 2016

04_teksti ei sis 04_ teksti sis rilaisten allergioiden ja iho-oireiden yleistyessä yhä useampi on alkanut kiinnostua kosmetiikan kemikaaleista sekä niiden vaikutuksista. Tavallinen kosteusvoide voi sisältää yli 30 ja hajuvesi jopa 400 eri kemikaalia. Kemikaalit puhuttavat, niiden turvallisuus mietityttää, ja moni valitsee jo mieluummin tuotteen, josta iho saa mahdollisimman pienen kemikaalikuorman.

Avène toi maaliskuussa 2016 apteekkeihin uuden Tolérance Extrème -ihonhoitotuotesarjan, jonka tuotteissa ei ole lainkaan säilöntäaineita, hajusteita, väriaineita eikä emulgaattoreita. Tuotteissa on enimmillään vain seitsemän raaka-ainetta, joista jokainen on valittu tarkasti kosmeettisten ominaisuuksien ja hyvän siedettävyyden perusteella.

– Tolérance Extrème on markkinoiden ainoa täysin säilöntäaineeton ihonhoito-

E

sarja. Tuotteet valmistetaan ja pakataan steriileissä olosuhteissa lääketeollisuuden standardeja noudattaen. Säilöntäaineettomuuden mahdollistaa patentoitu, ilmatiivis erikoiskorkki, joka estää hapen ja bakteerien pääsyn pakkaukseen ja pitää tuotteen steriilinä koko käytön ajan, markkinointipäällikkö Annika Hietanen Oriolasta kertoo.

– Uusi tuotesarja sopii kaikille ihotyypeille, mutta erityisesti herkälle ja jopa allergiselle iholle. Tuotteissa on mukana vain ne aineet, jotka ovat iholle välttämättömiä, Hietanen painottaa.

Tolérance Extrème -sarjaan kuuluu hellävarainen puhdistusaine, kevyt kosteusvoide, täyteläinen kosteusvoide ja syväkosteuttava naamio. Kaikki tuotteet pohjautuvat ihoa rauhoittavaan terveyslähdeveteen, joka on peräisin Etelä-Ranskasta Avènen kylästä. |

[ uutuustuotteet ]

Apua kuiville silmille Kiusaavatko kuivat ja kutisevat silmät?

Lysi on tuonut markkinoille uuden yhdistelmävalmisteen silmien hyvinvointiin.

LYSI OMEGA-3 EYE on monipuolinen tehovalmiste silmien hyvinvointiin. Valmiste sisältää silmille ja näkökyvylle tärkeitä omega3-rasvahappoja*, silmän normaalille toiminnalle välttämättömiä luteiinia ja zeaksantiinia sekä mustikan antosyaaneja. Elimistömme ei pysty itse tuottamaan luteiinia ja zeaksantiinia, joten niiden saanti on turvattava ravinnon kautta. Päiväannos 1 kapseli sisältää 590 mg omega-3-rasvahappoja (joista E-DHA 440 mg), 80 mg C-vitamiinia, 12 mg E-vitamiinia, 2,5 mg luteiinia, 10 mg sinkkiä, zeaksantiinia,

1,4 mg B2-vitamiinia sekä 20 mg mustikkauutetta.

Lysi Omega-3 Eye sopii erinomaisesti mm. ikääntyville, piilolinssien käyttäjille, näyttöpäätetyöskentelijöille ja henkilöille, joilla on arat, herkät tai laserleikatut silmät. Valmiste sisältää silmälle tärkeitä ravintoaineita ja sopii hyvin käytettäväksi kosteuttavien silmätippojen kanssa. Pakkaus sisältää 64 päiväannosta. *Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla päivittäin 250 mg DHA:ta.

> Markkinoija: Oriola Oy

Hyviä unia ja palautumista MELATONIINI ORION 1 MG + MAGNESIUM on melatoniinivalmiste, jonka vaikutuksia täydentämään tablettiin on lisätty 120 mg hermoston ja lihasten toimintaa tukevaa magnesiumia. Valmiste sopii erityisesti kiireisille työikäisille, paljon liikkuville ja matkustaville henkilöille. Se on nukahtamisaikaa lyhentävä ja aikaeron vaikutuksia lievittävä pyöreä, jakouurteellinen, päällystetty, nieltävä tabletti. Valmiste on laktoositon, gluteeniton, soijaton, hiivaton. Ei sisällä makeutusaineita, väri- tai aromiaineita, liivatetta, eikä eläinperäisiä ainesosia.

Tuote on valmistettu Suomessa. Pakkauskoot: 30 ja 100 tablettia.

> Markkinoija: Orion Pharma

Kookoksenmakuinen superfood UUTUUSMAKU 360WHOLEFOOD KOOKOS sisältää ravintorikkaita ruokia jauhettuina: pähkinöitä, siemeniä, kookosmaitoa, kuituja ja yli 40 % herneproteiinia.

Monipuolista superfoodjauhetta voi lisätä smoothieen, jugurttiin ja muihin ruokiin tai sekoittaa sellaisenaan shakerissä nesteeseen. Sopii muun muassa luonnolliseksi välipalaksi tai evääksi koko perheelle. Tuote on laktoositon ja gluteeniton. Pakkauskoot: 5 x 50 g annospussit ja 908 g säästöpussi annoslusikalla. >

> Markkinoija: Harmonia Life

Täysin säilöntäaineeton puhdistusaine VIIMEIN MYÖS kasvojen puhdistusaineissa on saatavilla täysin säilöntäaineeton vaihtoehto: Avène Tolérance -puhdistusaine. Avène-voiteista tutun sterilointitekniikan sekä ainutlaatuisen korkkimekanismin ansiosta säilöntäaineita ei tarvita. Kaiken kaikkiaan tuotteessa on vain seitsemän raaka-ainetta. Hellävarainen puhdistusaine poistaa meikin ja epäpuhtaudet sekä kosteuttaa myös herkkää ja allergista ihoa.

> Markkinoija: Oriola Oy

Herkullisia uusia poreita APTEEKKARIN GLUKOSAMIINIPORE on raikkaan sitruunan makuinen ja helppo annostella.

Yksi poretabletti sisältää 750 mg glukosamiinisulfaattia, 600 mg kondroitiinisulfaattia sekä Cvitamiinia, joka edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen normaalia toimintaa varten. Pakkaus sisältää 14 poretablettia.

APTEEKKARIN B+PORE on vahva, appelsiininmakuinen porejuoma. B+pore on tarkoitettu päivittäiseen käyttöön varmistamaan tärkeiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia.

Pakkaus sisältää 15 poretablettia.

> Markkinoija: Oriola Oy

Reseptori 29

[ oriola nyt ]

teksti MINNA KOISTINEN kuva VESA TYNI

Asiakkaita varten

Oriola-KD siirtyi uuteen toimintamalliin tammikuussa.

Tavoitteenamme on vastata toimintaympäristön muutoksiin ja palvella asiakkaita entistäkin paremmin.

L

ääke- ja terveydenhuoltomarkkinat muuttuvat voimakkaasti ja asiakkaamme mukauttavat omaa toimintaansa vastaamaan uutta markkinatilannetta. Yhä enenevissä määrin asiakkaidemme tarpeet ovat samanlaisia kaikilla markkinoillamme.

On luontevaa organisoida liiketoiminnot palvelemaan asiakkaita, sanoo Oriolan toimitusjohtaja, Palvelut-liiketoiminta-alueen johtaja Kimmo Virtanen.

Vuoden 2016 alusta alkaen Oriola-KD:n liiketoiminnot on jaettu kolmeen liiketoiminta-alueeseen: Kuluttaja, Palvelut ja Terveydenhuolto.

– Kuluttaja-liiketoiminta-alue keskittyy kuluttajien terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin tarpeisiin. Palvelutliiketoiminta-alue tarjoaa räätälöityä, asiantuntevaa palvelua lääkeyrityksille, apteekeille, sairaala-apteekeille, eläinlääkäreille ja terveyskaupoille. Terveydenhuoltoliiketoiminta-alue puolestaan tarjoaa palveluita sairaaloille, terveyskeskuksille ja muille terveydenhuoltoalan toimijoille, Virtanen kertoo.

esimerkiksi suorat toimitukset koteihin ja haluttuihin toimitusosoitteisiin. Ruotsissa eläinlääkärit noutavat tilauksensa lähimmästä apteekista. Näemme, että voimme tarjota myös eläinlääkäreille entistä laajempaa palveluvalikoimaa.

Palvelun tarvitsija ja palvelu kohtaavat aiempaa paremmin Toimintamuutosta on valmisteltu huolella, ja organisaation ja toimintojen muutoksia on tehty vaiheittain.

– Esimerkiksi asiakaspalvelumme jaettiin jo viime vuonna neljään eri tiimiin: apteekit, sairaalat, eläinlääkärit ja kuluttajat. Näin pääsemme entistä lähemmäksi asiakasryhmien tarpeita ja pystymme palvelemaan heitä vieläkin paremmin. Palvelun tarvitsija ja palvelu kohtaavat aiempaa paremmin, Virtanen toteaa.

Sujuvaa ja tehokasta palvelua

Muutoksen takana on ennen kaikkea halu palvella asiakkaita paremmin.

– Lääkeyrityksille tarjoamme pääsyn markkinoille ja autamme niitä menestymään. Yhteinen tavoitteemme on varmistaa ihmisten hyvinvointi. Kehitämme koko ajan palvelujamme ja luomme uusia palveluita.

Suomen terveydenhuolto on keskellä mittavaa muutosta, joka vaikuttaa kaikkiin terveydenhuollon ­toimijoihin.

– Muutoksessa toimijat miettivät uudelleen omaa asemaansa ja toimintaansa. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

Oriola tarjoaa muutokseen työkaluja ja auttaa löytämään tehokkaampia ratkaisuja käytännön toimintaan.

Vuonna 2016 Oriola keskittyy laajaan ja laadukkaaseen palveluun.

– Meille on luontevaa olla asiakkaidemme tukena ja tarjota ammattilaistemme apua. Haluamme olla lähellä asiakkaitamme ja tapaamme heitä säännöllisesti. Oma myyntikenttämme vierailee apteekeissa ja päivittäistavarakaupoissa koko Suomessa, ja näin kuulemme säännöllisesti asiakkaidemme kuulumiset. Tavoitteemme on tarjota laajoja palvelukokonaisuuksia ja uusia palveluita apteekeille, eläinlääkäreille ja lääkeyrityksille. Uskomme, että erityisesti asiantuntijapalveluiden tarve tulee ­kasvamaan.

Oriolassa on käynnistetty merkittävät investointihankkeet logistiikka- ja tietojärjestelmien uusimiseksi. Espoon varaston automaatiojärjestelmä uudistetaan talvella 2016, ja uusi tietojärjestelmä otetaan käyttöön vuonna

Eläinlääkemarkkinan ketjuuntuminen on alkanut, ja erityisesti lemmikkieläinten määrä kasvaa.

– Suomessa meillä on jo nyt päivittäinen yhteys eläinlääkäreihin ja poikkeuksellisen hyvä palvelukokonaisuus,

2017.

– Hankkeiden tavoitteena on tarjota asiakkaillemme erinomaista ja laadukasta palvelua, parantaa tuotteiden saatavuutta ja tehostaa toimintaa. |

Uusi toimintamalli – parempi asiakaskokemus

30 Reseptori 1 2016

Kerro mielipiteesi tästä lehdestä MIKÄ ON TÄMÄN LEHDEN PARAS JUTTU? Mistä aiheista haluaisit lukea lisää?

Vastaa kyselyyn osoitteessa www.oriola.fi/lukijakysely. Palkintona vastaajien kesken arvotaan kolme Lysi Eye -tuotepakettia.

[ potilas ]

teksti ESSI KÄHKÖNEN kuvat VESA TYNI

Päänsärky kuriin

Näin tunnistat kolmoishermosäryn • Kolmoishermosäryssä esiintyy ajoittaisia lyhyitä, sähköiskumaisia kipuja toisella puolen kasvoja yhden tai kahden hermohaaran alueella. Suurin osa kiputiloista paikantuu ylä- ja alaleukaan ja poskien seutuun.

• Kivun voi laukaista kasvojen ihon koskettaminen, hampaiden pesu tai kasvoille puhaltava kylmä tuuli. Kipu tulee lyhyinä, sähköiskumaisina tuntemuksina, jotka kestävät muutamasta sekunnista kahteen minuuttiin.

Hankalimmillaan kipuvaihe voi jatkua kuukausia. Välillä kipu on poissa pitkiä aikoja.

• Kolmoishermokivun tehokkain lievittäjä on epilepsialääke karbamatsepiini.

Päänsärkyä voi hoitaa omin avuin, mutta joskus on syytä lähteä lääkäriin.

P

äänsärkyä potee ajoittain jopa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Tavallisimmin päänsärky johtuu

tensiosärystä eli jännitys- tai niskaperäisestä päänsärystä tai migreenistä. Tensiosäryssä kipu ei ole sietämätöntä, vaan tasaista jomotusta ilman pahoinvointia tai valonarkuutta.

– Jännityspäänsärky on perintötekijöiden ja elä-

Mikä avuksi, jos kipu kuitenkin iskee?

– Yleensä kipu menee melko nopeasti ohi tavallisilla särkylääkkeillä, kuten parasetamolilla, aspiriinilla tai ibuprofeenilla. Lääke kannattaa ottaa heti oireiden alettua, ja jos mahdollista, mennä lepäämään tai kevyelle happihyppelylle ulkoilmaan. Kylmäpakkaus otsalla tai takaraivolla auttaa, samoin niskan ja hartioiden venyttely, Kallella suosittelee.

– Kannattaa myös muistaa, että silmien rasittuminen tai heikentynyt näkö voivat aiheuttaa säryn

mäntapojen summa. Lähes jokaisella meistä on alttius saada tensiosärkyä tietyissä tilanteissa, mut-

tunnetta pään alueella.

ta miten usein särky puhkeaa tai miten kovaksi se yltyy, on pitkälti geeneissä, taustoittaa dosentti ja

Milloin lääkäriin?

neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela HUS:in neurologian klinikalta.

Jos kotikonstit eivät auta, on syytä lähteä lääkäriin.

– Kun on kyse jännityspäänsärystä, potilaalle voi-

Kallelan mukaan tensiosärkyyn taipuvaisilla pään kipujärjestelmät aktivoituvat muita herkemmin.

daan määrätä pieniannoksista mielialalääke amit-

Kun istuu tuntikausia huonossa asennossa, stressi ja murheet painavat mieltä tai uni jää vähiin, moni

miutta kipua kohtaan, sillä se tehostaa hermostossa serotoniini- tai noradrenaliinivälittäjäaineiden vaikutusta ja toimii siten kuin luonnon oma kipulääke.

oireilee pääkivulla. Purentavaivatkin voivat pahen-

riptyliiniä. Se parantaa kehon omaa puolustusval-

taa jännityspäänsärkyä.

Lääkäriin on syytä lähteä myös, jos särky kestää viikosta toiseen, pahenee tai iskee erittäin kovana ja

Elintavat kuntoon

ensimmäistä kertaa elämässä.

– Samoin, jos lyö päänsä tai kipu ilmaantuu pon-

Hyvä fyysinen kunto ja terveet ja säännölliset elintavat ehkäisevät jännityspäänsärkykohtauksia.

– Esimerkiksi päivittäiset sauvakävelylenkit ovat loistava tapa pitää jännityskipua loitolla, sillä sauvaillessa niska-hartiaseutu saa tarvitsemaansa liikettä. Kannattaa myös pitää huolta riittävästä unesta ja monipuolisesta ravinnosta sekä vältellä liiallista alkoholinkäyttöä, Kallela vinkkaa.

22 Reseptori 2 2015

nistaessa, Kallela sanoo.

Päänsärky voi olla myös migreeniä tai kolmoishermosärkyä, jolloin tarvitaan lääkärin apua lääkityksen suunnittelussa. Jos pääkipuun liittyy halvausoireita, näköhäiriöitä tai puheen puuroutumista, on syytä soittaa heti ambulanssi.

– Tällöin voi olla kyse aivoverenkiertohäiriöstä. >

Reseptori 23

[ vinkki ]

teksti PAULA RISTIMÄKI kuva ISTOCKPHOTO

Näistä apua flunssaan

Keskiössä asiakkaat ORIOLA-KD UUDISTI strategiansa ja otti käyttöön uuden toimintamallin 1.1.2016. OriolaKD:n uuden strategian keskiössä ovat asiakkaat.

• Kuluttaja-liiketoiminta-alue keskittyy kuluttajien terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin tarpeisiin, tuotteisiin ja palveluihin.

• Palvelut-liiketoiminta-alue tarjoaa räätälöityjä palveluita lääkeyrityksille, apteekeille ja muille asiakasryhmille.

• Terveydenhuolto-liiketoiminta-alue tarjoaa palveluita sairaaloille, terveyskeskuksille ja muille terveydenhuoltoalan toimijoille.

Uuden toimintamallin tavoitteena on tarjota asiakkaille ensiluokkaista asiakaskokemusta ja laajaa ammattimaista palvelua.

• tulehduskipulääkkeet ja kuumetta alentavat lääkkeet • nuhasumutteet • sinkki ja C-vitamiini • runsas kuuman juoman nauttiminen • riittävä lepo

Sinkkiä flunssaan Sinkki ja C-vitamiini parantavat vastustuskykyä influenssaa ja muita hengitystieinfektioita vastaan. Sinkki myös lyhentää flunssan kestoa ja lievittää flunssan oireita.

C

-vitamiini ja sinkki ovat tärkeitä immuunijärjestelmän

– Sinkin ja C-vitamiinin käytön voi aloittaa ennaltaehkäisevästi heti, kun ensim-

toiminnalle. Molemmat ovat soluja suojaavia antioksidantte-

mäiset flunssakaudet alkavat kouluissa ja työpaikoilla. Flunssan aikana sinkki- ja C-

ja, jotka täydentävät toistensa vaikutusta.

Sinkkiä ja C-vitamiinia kannattaakin ottaa yhdessä, sillä silloin molempien teho on

vitamiinilisä voi lyhentää flunssan kestoa sekä helpottaa oloa, kertoo markkinointipäällikkö Minna Tähtinen Oriolasta.

parhaimmillaan.

Sinkin ja C-vitamiinin vastustuskykyä parantava voima on tunnettu pitkään.

– Sinkki on myös loistava ravintolisä ihoongelmien, kuten aknen hoidossa. Se voi myös edistää haavan paranemista, ja siksi

Keväällä sinkin hyödyllisyydestä flunssan hoidossa saatiin uutta tietoa, kun Helsingin ja Sydneyn yliopistojen tutkijoiden

sinkkilisää suositellaan myös haavapotilaille.

Sinkin päivittäinen saantisuositus on

yhteistyössä tehty tutkimus julkaistiin*.

Sen mukaan imeskeltävä sinkki lievittää flunssan oireita ja lyhentää flunssan kes-

aikuisella 10 milligrammaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suurin hyväksyttävä päiväsaanti aikuiselle on 25

toa.

Imeskelytableteista sinkki imeytyy tehokkaasti suun limakalvoilta sekä vaikut-

milligrammaa vuorokaudessa. Asiantuntijoiden mukaan tilapäisillä suurimmillakaan annoksilla ei ole mitään turvallisuus-

taa myös paikallisesti nielun alueella. Se voi vaikuttaa myös nuhaan ja nenän tuk-

haittaa.

koisuuteen. Parhaimman hyödyn imeskeltävästä sinkkitabletista flunssan hoidossa

*The effectiveness of high dose zinc acetate lozenges on various common cold symptoms:

saa, kun antaa tablettien sulaa hitaasti suussa.

a meta-analysis Harri Hemilä, Elizabeth Chalker BMC Family Practice 2015

28 Reseptori 2 2015

Reseptorin syksyn numeron suosituimmiksi jutuiksi valittiin: 1. Päänsärky kuriin 2. Sinkkiä flunssaan Onnetar suosi arvonnassa Paula Hautamäkeä Oulaisista ja Laura Latvalaa Kajaanista. He saivat palkinnoksi Avène Xeracalm A.D -tuotteita. Onnea voittajille!

Reseptori 31

Puhdasta elinvoimaa Islannista

Lysi Omega-3 Eye silmille

UUTUUS Zeaksantiinia, luteiinia, mustikkaa ja omega-3-rasvahappoja www.lysi.fi Löydät Lysin myös Markkinoija: Oriola Oy, PL 8, 02200 Espoo