Pyörre 2/2012 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

Rajattomuus s. 4–8

Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle 2/2012

Uutta Oulua rakentamassa

Uusin silmin

Millainen on sinun uusi Oulusi? Julkaisemme Uusin silmin -palstalla erityisiä Oulu-kuvia uuden Oulun alueelta. Lähetä kuvaehdotuksesi osoitteeseen pyorre@otavamedia.fi. Valinnan tekee toimitus, julkaistuista kuvista ei makseta palkkiota.

Yli-Iin koulun oppilaat siirtyivät parakkiin opiskelemaan viikolla 12 koulun homeongelman takia. Siirtyminen edellytti mm. pulpettien/kirjojen otsonointia ja desinfiointia. Kankaisia työtuoleja ei saanut viedä parakkiin eikä askartelukankaita, paljon meni roskiin hyvää tavaraa. Koulusihteerin ja rehtorin kansliat ovat myös parakissa. Yksi iso puute on se, ettei parakeissa ole vesipisteitä, vain juoma-automaatit. Toivotaan, että puute korjataan." Päivikki Pernu, koulusihteeri Yli-Iin keskuskoulu

2/2012, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 0780-7597 • Toimitus: Otavamedia Oy, Kristiinankatu 3 B, 20100 Turku • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka. fi • Toimitussihteeri: Laura Paloheimo, puh. 044 703 1154, laura.paloheimo@ouka.fi • Tuottaja: Maria Öfverström, puh. 040 524 1600, maria.ofverstrom@otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia. fi • Toimituskunta 2/12: Sirkka Keränen, Laura Paloheimo, Minna Parkkila, Satu Tähtinen, Terttu Mikkola, Antti Koistinen ja Kari Parkkinen. Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Lehti 3/12 ilmestyy viikolla 24. Ilmoitusvaraukset 4.5. mennessä. Valmis aineisto tuottajalle 16.5. mennessä. • Paino: Erweko Painotuote Oy • Paperi: MultiArt Silk, 100 g. Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä Akkunassa ja osoitteessa www.ouka.fi/uusioulu/lehdet • Kannen kuva: Juha Sarkkinen • Kuvassa: Oulun Jätehuollon kehittämispäällikkö Jari Kangasniemi.

Sisältö 2/2012

Kun viidestä

syntyi yksi

uluneet puolitoista vuotta ovat olleet meille sivistys- ja kulttuuripalvelujen rakentajille mielenkiintoista aikaa. Kuntaliitoksen ja uuden prosessimallisen organisaation perustamisten jälkeen meille valmistelijoille on syntynyt ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa omaa palvelualuettamme aivan uudelta pohjalta. Harvalle tällaista mahdollisuutta tarjoutuu työuran aikana. Tähän mahdollisuuteen olemme tarttuneet suurella sydämellä ja innolla. Koemme, että meillä on tärkeä rooli, kun puhutaan kaupungin viihtyisyydestä, vetovoima- tai imagotekijöistä. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen taustalla on viiden kunnan ja viiden hallintokunnan tapa toteuttaa omaa palvelutuotantoaan. Enimmillään tapoja on saattanut olla 25. Kun tästä luodaan yksi yhteinen ymmärrys ja tapa, on syytä antaa muutokselle oma aikansa ja ennen kaikkea hakea parhaat käytänteet toteuttaa palvelut kuntalaisten parhaaksi. Muutostyön perustan olemme rakentaneet uuden Oulun yhdistymisen arvoille vastuullisuus, kumppanuus, yhdenvertaisuus, luottamus ja rohkeus. Kannamme vastuun ja kohtelemme yhtenäisin perustein kaikkia uuden Oulun alueita ja asukkaita. Luottamus merkitsee meille avoimuutta ja sitä, että sovituista asioista pidetään kiinni. Rohkeus liittyy tarmokkuuteen tarttua yhdistymisen mahdollisuuksiin uuden kunnan ja palvelujen rakentamistyössä.

4-8

Teema Rajattomuus Hallintorajat kaatuvat uudessa Oulussa

Työkalupakki Käytä, lepuuta ja stimuloi – aivot huoltoon

16-18

Työpäivä Älyäkkö nää? Me ollaan Euroopan paras kaupunki

9 Kahavilla Laulujen laatija Voitto Vainio 12 Esimiehenä Ei töitä ilman naurua

Aurinkoista kevättä! Mika Penttilä sivistys- ja kulttuurijohtaja

kuva Juha Sarkkinen

13 Mitä ovat Haltu ja Monetra? Hra Kraak selvittää 14 Ilmoitustaulu Paljon ruusuja ja muutama huomio 19 Kolumni Energian ja motivaation risteyksessä

20 Kuntaliiton ansiomerkit 21 Kierrätellen Ihanat servettirenkaat 22 Puheenaiheita Pyörre peukuttaa sähköiselle työpörssille 23 Kamera kiertää Kiimingissä Palvelua samalta luukulta 24 Hra Kraak – Ollako vai eikö olla oululainen?

PYÖRRE 2/2012

Lue juttu sivistys- ja kulttuuripalveluiden yhdistämisestä sivulta 4.

Rajattomuus

Sivistyksen ja

kulttuurin aivokeskus

kuvat juha sarkkinen

– Meillä on kaikilla sama tavoite – lasten ja nuorten hyvinvointi – ja teemme töitä samojen lasten parissa. Kun tietotaitokin on saman katon alla, työ on suunnitelmallista ja laadukasta kaikkien hyväksi, tiivistää erityisopettaja Päivi Koskela sivistys- ja kulttuuripalvelujen uuden hallintomallin hyödyt.

Erityisopettaja Päivi Koskela (oik.) ja nuorisotyön koordinaattori Meri Ilvesviita kuvattiin Tiedekeskus Tietomaan planetaariossa. Lue juttu museoiden ja Tietomaan yhdistymisestä seuraavalta aukeamalta.

uuri osa varhaiskasvatuksen, opetuksen, nuorisopalveluiden sekä liikunta- ja kulttuuripalveluiden esimiehistä istuu nykyään samassa rakennuksessa Taka-Lyötyssä. Johtamisjärjestelmän uudistus toimii esimerkkinä kentällä tehtävälle yhteistyölle, ja esimiesten tiiviin kontaktin ansiosta toiminta on kokonaisuudessaan hyvin pureskeltua. Hintan koululla työskentelevä Koskela huomauttaa Oulun olevan sopivan kokoinen kaupunki, jossa ihmiset tuntevat toisensa ja tieto kulkee hyvin. Hän kuvailee uutta hallintomallia aivokeskukseksi, josta on suorat yhteydet kentälle. – Virastolla ja jokaisella koululla on oma kulttuuriyhdysopettaja, joka varmistaa tiedonkulun molempiin suuntiin. Jos jokin asia muuttuu, olemme heti ajan hermolla, hän kiittelee.

kahvihuoneessa lentelevistä ajatuksista alkaa syntyä hyviä uusia toimintatapoja. Ilvesviidan mielestä hallinnon muutoksen ei tarvitse näkyä asiakkaille – eihän heidän ole olennaista tietää, mikä hallintokunta kunkin palvelun järjestää. Sen sijaan voidaan keskittyä tarjoamaan laadukasta palvelua silloin kun sitä tarvitaan. – Vielä jää nähtäväksi, kuinka nopeasti vaikutus valuu operatiiviselle tasolle. Me työntekijät olemme ottaneet tietoisesti aktiivisen aloitteentekijän roolin, Ilvesviita kertoo. Joitain kysymyksiäkin on ilmassa. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden alla työskentelee valtava joukko ihmisiä, jotka etsivät sekä omaa paikkaansa että yhtenäisyyden tunnetta. Tarkentavia määreitä tarvittaneen jatkossakin. – Koen itse tällä hetkellä epätietoisuutta sen suhteen, miten minun tulisi esitellä itseni. Olen Oulun kaupungilta, mutta lisäänkö siihen sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut vai molemmat? Asiakkaat tuskin kuitenkaan kiinnittävät huomiota epävarmuuteen, Ilvesviita pohtii. _Heini Santos

Me työntekijät olemme ottaneet tietoisesti aktiivisen aloitteentekijän roolin.

Hynttyyt yhteen Uuden Oulun myötä syntyi oivallinen tilaisuus miettiä kaupungin palvelurakenne uudelleen. Toimialaja hallintokeskeisestä lähestymistavasta siirrytään kohti asiakaskeskeistä hallintoa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että organisaatioita on yhdistetty laajemmiksi kokonaisuuksiksi sen mukaan, miten ne palvelevat kuntalaisia. Hallintorajojen kaatumisen ei välttämättä tarvitse näkyä kuntalaiselle asti, mutta työntekijöille se merkinnee kokonaisvaltaisempaa otetta kuntalaisen palvelemiseksi. Opetustoimen johto ja tukipalvelut Taka-Lyötyssä ovat

ottaneet konkreettisesti hallintorajojen murtamisen vastaan ja ovat asuttaneet saman katon alle viime vuoden syksyllä nuorisopalvelun esimiehet. Huhtikuussa taloon muuttaa varhaiskasvatuksen tuottajapuoli ja myöhemmin mahdollisesti myös kulttuuripuolen henkilökuntaa. _Maria Öfverström

PYÖRRE 2/2012

Tulevaisuus tarkentumassa Nuorisotyön koordinaattori Meri Ilvesviita aloitti työnsä vuorotteluvapaan jälkeen uudessa rakennuksessa. Hänen työnkuvansa ei ole muuttunut, mutta hän uskoo, että

Rajattomuus

Rajattomuutta nuorille Oulussa on tehty nuorisotyötä verkossa jo viitisen vuotta. Miten rajattomuus toimii niille, joille rajojen asettaminen on erityisen tärkeää? Oulun nuorisotyöntekijät ovat siellä missä nuoretkin: IRC-Galleriassa, Habbohotellissa, Demi.fi:ssä ja Facebookissa. Homma toimii verkossa jopa niin hyvin, että viranomaisetkin ovat ryhtyneet käyttämään sitä. – Koordinoimme nuorten parissa toimivien ammattilaisten työtä verkkoyhteisöissä. Esimerkiksi Jepari-chatissa poliisi keskustelee nuorten kanssa heitä askarruttavaista aiheista, ja Verkkoterkkaria voi jututtaa terveyteen liittyvistä aiheista, kertoo Move – Monialainen verkkonuorisotyö -hankkeen projektipäällikkö Marko Seppälä nuorisopalveluista. Työntekijöillä on verkkotunnisteet, joista nuori tietää, että kyseessä on oikea nuori-

sotyöntekijä. Osassa palveluista asioidaan nimimerkillä, kun taas ongelmakeskeisemmissä palveluissa ratkaisua etsitään täysin anonyymisti. Seppälä on huomannut, että verkossa on helppo muodostaa syvä luottamussuhde hyvinkin nopeasti.

Aikuinen läsnä Palveluita käyttävä Jonna Haapalainen on tyytyväinen siihen, että verkossa voi tavata poliisin tai terveydenhoitajan, eikä keskustelun tarvitse olla muodollista. – Tiedän, että kaverinikin käyvät Netarissa (netari.fi, nuorisotalo netissä). Siellä myös tapaa nuoria eri puolilta Suomea, hän kertoo.

Verkossa nuorisotyön asiakkaat ovatkin ympäri Suomea, ja erityisesti haja-asutusalueilla se on tärkeä kanava. Rajattomuuteen havahdutaan yleensä siinä vaiheessa, kun järjestellään livetapaamisia. Silti, kun Oulussa viime kesänä järjestettiin leiri, nuoria saapui Helsingistä saakka. – Verkko on mainio lisä, mutta se ei korvaa mitään. Suurin hyöty on kiistatta matala kynnys ottaa yhteyttä. Lisäksi verkon kautta on mahdollista saada reaaliajassa yhteys läsnä olevaan aikuiseen, Seppälä sanoo. _heini santos

Oululaisten olohuone syntyy Pohjois-Pohjanmaan museon, Oulun taidemuseon ja Tiedekeskus Tietomaan yhdistymisen valmisteluun osallistui koko henkilökunta.

alous tasapainoon – tuo tuttu lausahdus Oulussa parin vuoden aikana on tuottanut melkoista hedelmää kulttuurin saralla, jos kolmen vuoden kuluttua suunniteltu elämyskortteli aloittaa toimintansa. – Museoiden ja Tietomaan yhdistämisen miettiminen aloitettiin tosiaan kaupungin pyynnöstä selvittää toiminnan tehostamista. Mielestämme tässä ei silti ole kyse säästöistä vaan todellakin toiminnan kehittämisestä yhdessä, sanoo taidemuseon johtaja AnnaRiikka Hirvonen. Ideointiin osallistui koko kolmen organisaation henkilökunta, oman työnsä ohella. – On ollut mahtavaa ja innostavaa päästä suunnittelemaan oman työnsä uusia sisältöjä sekä tulevaisuuden toimintatapoja, vaikka on se pitänyt myös kalenterin kiireisenä, Hirvonen kuittaa.

Toiminnan tehostaminen johti lopulta varsin radikaaliin muutokseen: kolmen itsenäisen organisaation yhdistämiseen, uusiin strategisiin linjauksiin toiminnan kehittämisestä ja suunnitelmaan rakennusinvestoinneista, joista yhtenä olisi mm. uusi ja kaivattu kokoelmakeskus. Ensimmäisiä oululaiset eivät ole, sillä museoita on yhdistetty jo Turussa ja Kotkassa Merikeskus Vellamona. – Museoiden yhdistäminen on ollut viime vuosien trendi, mutta Oulussa olemme ennakkoluulottomia edelläkävijöitä, kun meillä on mukana tiedekeskus – se tuo mukaan erilaista osaamista ja näkemystä. Lopputulema vaikuttaakin melkoisen hyvältä. Elämyskortteli eli museo- ja tiedekeskus tulee sijaitsemaan Myllytullissa, jonne uusi organisaatio haluaa perustaa yhteisen näyttely- ja tapahtumakeskuksen. Tästä muodostuu oululaisille olohuone, jonka tarjon-

nassa yhdistyvät historia, taide, luonnontieteet ja tekniikka ja jonne voi poiketa vaikka vain kahville tai asioimaan erikoiskaupassa. Vetonaula matkailijoille Yhteisen organisaation kautta sekä taidemuseon johtaja Anna-Riikka Hirvonen että Pohjois-Pohjanmaan museon va. johtaja Pasi Kovalainen näkevät elämyskorttelin Oulun tulevana matkailuvalttina. – Ouluun pystytään jatkossa tuottamaan kansainvälisiä suurnäyttelyitä, jotka tuovat yleisöä laajalta alueelta kotimaasta, PohjoisRuotsista ja Venäjältä. Vuosittainen kävijätavoite on 200 000 näyttelyvierasta, mikä tarkoittaa sitä, että kohde nousee valtakunnallisesti suurimpien matkailukohteiden joukkoon, johtajat kertovat. Oulu on siis tälläkin saralla matkalla pohjolan pääkaupungiksi. _Maria Öfverström

Uudet organisaationimet käyttöön Ennen vanhaan

uusi Oulu

keskushallinto

konsernipalvelut

sosiaali- ja terveystoimi

hyvinvointipalvelut

liikuntatoimi, nuorisotoimi, opetustoimi ja kulttuuritoimi

sivistys- ja kulttuuripalvelut

tekninen toimi, yleiskaavoitus, rakennusvalvonta ja Oulun seudun ympäristötoimi

yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Oulun laajenemisen myötä myös apulaiskaupunginjohtajistoa on lisätty yhdellä. Uutena, kolmantena apulaiskaupunginjohtajana aloitti Kalervo Ukkola.

Ympäristönsuojelu ei tunne kuntarajoja. Suomen suurimmat kaupungit, Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu, ovat tehneet laaja-alaista yhteistyötä jo kymmenen vuoden ajan. Yksi kaupunkien tärkeistä yhteishankkeista on ympäristönsuojelu. Kaupungit hakevat edelläkävijyyttä energia- ja ilmastoasioissa. Ympäristönsuojelun kannalta kaupunkien yhteinen toiminta koetaan tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. – Kokemusten vaihto, hyvien käytäntöjen esiintuonti, verkostoituminen ja sitä kautta syntyvät henkilökontaktit ovat tärkeitä erityisasiantuntijuutta tarvitsevien tehtävien hoidossa. Myös vaikuttavuus on yhtä yksittäistä kaupunkia suurempi, sanoo ympäristönsuojelusuunnittelija Marketta Karhu ympäristötoimesta. – Verkoston etuna on suuruudestaan huolimatta joustavuus ja asioiden mutkaton hoito, Karhu jatkaa. _Maria Öfverström

ä: iuLue lisä upunkien uus ka pilon e ja rt t u u u is S iaratka rg e ittan lo e a t tuva CA) on S (RE e mastajien il tit -hank nginjoh u na. p e u e a k k k nut ärkihan k n to s toverko sca.fi www.re n kennetu iisaan ra 7. era17.fi/ v ia rg e En 201 tön aika ympäris

PYÖRRE 2/2012

Kuuden kimppa

Rajattomuus

Veteen piirretyt viivat Kuntien rajat siirtyvät, mutta nimistö säilyy. Näin uskovat myös Pyörteen lukijat, joilta pyysimme kommentteja siihen, miten kauan henkiset rajaaidat säilyvät kuntaliitoskuntien rajoilla ja kuntalaisten mielissä.

Saunapuhtaat oululaiset

Rajat kaupungin sisälläkin

Uuden Oulun positiivinen henki

Höyry perushoitaja, Oulu:

Kirsi kirjastotäti, Oulu:

Minna Pohjola henkilöstöasiantuntija, Oulu:

Vähitellen siellä Jatulin höyrysaunassa ne kunnan työntekijät ja muutkin alkavat tuntua ihan oululaisilta... ja lähityökavereilta. Siitä se alkaa...

Onhan näitä henkisiä rajoja muitakin kuin kuntarajojen mukaan. Moni ei osaa kuvitellakaan asuvansa edes toisessa kaupunginosassa.

Kylät säilyvät

Iloitkaamme uudesta kunnasta!

Sirkka Tuomela:

Jukka Kokkinen Oulu:

Onhan niitä henkisiä raja-aitoja varmasti, jokaisella kunnalla ja sen kuntalaisilla on oma identiteettinsä kiiminkiläisenä ja oululaisena jne. Työntekijöinä meillä asemastamme riippumatta on oma vastuumme siitä, millaista puhetta käymme kuntaliitokseen liittyen. Organisaation tasolla kun onnistumme pitämään puheen pääosin positiivisena ja nostamaan esille hyviä asioita liittymisestä, meille rakentuu uusi yhteinen, positiivinen oululainen identiteetti. Muutos on mahdollisuus!

Kellolaiset ovat iäti kellolaisia, vaikka ovatkin vielä haukiputaalaisia. Kylät eivät häviä koskaan. Jossain kauempana kun ollaan, jossa ei tunneta Kelloa, sanotaan tietysti, että olen haukiputaalainen tai oululainen.

Paikka luo identitettiä

Henkilökunnan kesken ainakin ilo on avain raja-aitojen murtamiseen, työn ilo on yhteinen asiamme: "(työ)ilon edellytys ei ole onni vaan rohkeus" (V.A. Koskenniemi). Edellinen soveltuu myös laajemmin uuden Oulun asukkaiden iloon uudesta Oulusta omana kuntana. Ei uuden Oulun kokeminen omaksi vie pois paikallisuutta ihmisiltä, sen arvon tunnustaa myös uusi Oulu.

Kirsti Lehtinen kunnansihteeri, Haukipudas: Mielestäni identiteetin säilymisen kannalta on ihan hyvä, että kellolaisista, haukiputaalaisista ja marttilaisista ei tule oululaisia. Vaikka Patelan liittämisestä Ouluun on jo yli 50 vuotta, patelalaiset ovat edelleen patelalaisia eivätkä oululaisia. Itsekin säilyn puttaalaisena niin kauan kuin asun Haukiputaalla.

Oululainen Haukiputaalla Anne Paakkari työyhteisöpäällikkö, Oulu: Muutin Ouluun ja asetuin asumaan Haukiputaalle vuonna 2003. Kerron eteläsuomalaisille, että asun Oulussa ja tarkemmin Kiviniemen kylässä. Haukiputaalaisuus vaatisi pidempää historiaa täällä, mieluiten ajattelen olevani oululainen. Eihän Haukipudasta olisi olemassa ilman Oulua!

Maisemat pysyvät Markku Korhonen tutkija, Oulu: Asukkaat muuallakin kuin vanhassa Oulussa ovat jo aika tottuneita siihen, että erilaisten muutosten tahti on nykyään yhä kiihtyvämpi. Mentaalisen tason muutosten läpiviemiseen omassa ajattelussa on jokaisella oma lupa varata niin paljon aikaa, kun siihen vain yleisinhimillisesti tarvitsee. Kun palvelut ja asioiden hoito keskittyvät isompaan kuntakeskukseen, kasvaa yhteenkuuluvuuden tunne luonnollisesti myös alueen muissa osissa. Toisaalta uudistusten rinnalla vanhat paikannimet ja oman asuinalueen tutut maisemat ja paikannimet voivat nousta tärkeiksi jäsentäviksi elementeiksi.

Kukin kokee omalla tavallaan Paula Pirhonen palveluohjaaja, Oulu: Minun mielestäni henkiset rajat ovat meidän omien korviemme välissä. Jokainen meistä kokee omalla tavallaan uudet asiat ajan kanssa ja vähitellen.

Joustavuus rajallista Pienissä kunnissa on totuttu tekemään työtä moniammatillisesti ja ammatilliset rajat ovat olleet matalat: joustavuus, ketteryys ja byrokratian vähäisyys ovat mahdollistaneet joustavan sopeutumisen uusiin tilanteisiin. Ainakin Oulun alustalle siirtymisen perusteella byrokratia ja raja-aidat täällä ovat sen verran korkeat, että sujuviin toimintamalleihin tottuneelta vienee aikaa tottua. Ajattelu, että suuri olisi aina kaunista, ei välttämättä pidä paikkaansa kaikkialla.

toim. Maria Öfverström

Kahavilla

Lauluja eletystä elämästä ”Etsi sisintäsi ja opi huomaamaan. Se toimii karttanasi ja ohjaa oikeaan.” Voitto Vainio

kuva Juha Sarkkinen

Tunnelma on tärkein Sanoittamisen ohella Vainio, taitelijanimeltään Vee Vee, myös säveltää. – Tietokoneellahan se nykypäivänä pitkälti sujuu. Tekniikka on kehittynyt valtavasti reilussa vuosikymmenessä. Ensimmäinen Vainion lauluista näki vastikään kokonaisena teoksena päivänvalon You-

Tubessa oululaisen muusikon Matti Ojalan esittämänä. Soudan kanssas rakkaani soudan sai alkunsa eräänä heinäkuisena iltana rullaluistelulenkillä. – Levähdin Nallikarin niemen päässä ja tuijottelin merta pitkään. Seuraavana päivänä syntyi laulu rakastavaisista meren rannalla. Vainion lauluissa kulkee mukana koko eletty elämä.

– Vaikea niitä olisi itsestään irrottaakaan. Ei lauluja voi tehdä, jollei niiden tunnelmaan pääse sisälle. Nyt kun ensimmäinen laulu on kokonaan valmis, on miehen pitkäaikainen haave täyttynyt. – Onhan tässä vähän pöljä olo. Etsin pitkään lauluilleni sovittajaa ja esittäjää. Ojalan Matin kanssa kävimme samoissa paikoissa laulamassa karaokea ja tutustuimme sitä kautta. Karaoke on kuorolaulun ohella toinen lauluharrastuksistani. _Kati Valjus

Kaunein paikka Oulussa: Ainolan puisto, suihkulähteet, Oulujoen varsi ja Nallikari. Harrastukset: kuorolaulu, hiihto, marjastaminen ja muu metsässä liikkuminen. Musiikin tekemisen tärkein tavoite: Tehdä ihmiset onnelliseksi. Koskettaa. Lempisoitin: Jousisoittimet. Oulu Sinfonian joulukonsertin jälkeen leijuin pitkään! Omaa mielimusiikkia: Perinteiset ikivihreät. Vakioveto karaokessa: Jukka Kuoppamäen Paljon sanomatta jää. Tavaramerkki sävellystyössä: Loppusointu. Onnellisuuden salaisuus: Löytää kiireenkin keskellä oma juttunsa ja tehdä sitä, mikä tekee onnelliseksi. Perhesuhteet: Asuu yksin. Kolme aikuista lasta. Tulevaisuuden haave: Löytää liikunnallinen elämänkumppani. Ja oppia vapaa säestys!

PYÖRRE 2/2012

lämä, ystävyys, rakkaus ja luonto. Siinä aiheet, joista Voitto Vainio useimmiten löytää inspiraation laulujensa sanoituksiin. – Laulujen kirjoittaminen on mukava, luova vastapaino tarkkuutta vaativalle työlleni, Teklin palveluasiantuntijana työskentelevä Vainio sanoo. Monet Vainion teksteistä palaavat miehen lapsuuteen Pudasjärven Puhoskylään. Samoissa lapsuuden maisemissa, kotitalon mailla, sijaitsee nyt kesämökki. Sinne Myllyojan mies vetäytyy kaupungin pölyistä luonnon rauhaan. – Luonnossa liikkuminen on tärkein inspiraation lähteeni. Tuntuu, että nykyihmisiltä puuttuu taito pysähtyä. Jo lapsena hiihdin metsässä itse tekemiäni latuja pitkin ja ihailin luonnon rauhaa. Työpaikalleen Vainio kulkee polkupyörällä. – Istumatyön vastapainoksi on harrastettava liikuntaa. Sitä tulee kuin itsestään, kun jättää auton kokonaan kotiin. Jokivartta pitkin pyöräillessä bonuksena tulevat kauniit maisemat.

Työkalupakki

Muista helliä aivojasi Aivojen hyvinvointi edellyttää sopivaa tasapainoa tekemisen ja lepäämisen välillä. Hermokeskuksen hälytysmerkkejä liiallisesta rasituksesta ei aina ole helppo tunnistaa.

jou

ti p mu is

stimulaatio

it al na sig

mielialan vaihtelu

ätk

sto ky ky

haaste

iik

us m

in äm jän

ni tt

rasitu

pii

lev

äk

yk y

kuvitus päivi rücker

us ahdist

Mieti työtapojasi Aikuisen ihmisen aivot painavat noin 1,5 kiloa. Valveilla ne käyttävät noin 30 prosenttia ja nukkuessa eli energiatasapainon palautuessa noin 80 prosenttia kulutetusta energiasta. Monipuolinen ruokavalio kuuluu aivojen hyvinvoinnin perustekijöihin. Aivot tarvitsevat myös stimulaatiota ja sitä, että niitä käytetään. Kuitenkin esimerkiksi tilanteessa, jossa työpäivät paisuvat jatkuvasti ylitöiden puolelle, on työtapoja hyvä tarkastella uudelleen. – Jos työpäivät venyvät säännöllisesti yli kymmentuntisiksi, pitää ottaa puheeksi, osaako ihminen

priorisoida työnsä oikein, onko työn määrä sopiva, miten työtä voisi jakaa ja syökö esimerkiksi liiallinen kokouskierre järkevän työnteon aikaa. Muutoksia ei kuitenkaan tule tehdä lennossa, vaan oleellista on se, että ihmisellä on rauha ja tila miettiä, miten töitä voisi tehdä toisin, Müller sanoo. Jokaisella oma tapa irrottautua Kaikki monipuolinen tekeminen on aivoille hyväksi. Tehokasta vastapainoa työnteolle aivot saavat vaikkapa luonnossa kävelystä, käsitöistä, auton korjaamisesta tai musiikin kuuntelusta.

Aivot pitävät myös siitä, että niitä haastaa.

ivot auttavat ihmistä selviämään kulloisessakin toimintaympäristössä. Niiden joustokyky on valtava. – Kun ihmisellä on elämässä paljon meneillään sekä työssä että vapaa-ajalla, aivot siirtyvät fysiologisesti aktiivisempaan tilaan. Vähitellen ne alkavat tulkita uuden toiminnan normaaliksi tilaksi, eivätkä osaa enää hälyttää vauhdin olevan liian kova, kertoo neurologi, tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitokselta. Merkkejä aivojen liiasta rasittumisesta voivat olla esimerkiksi niska- ja hartiavaivat, muistin pätkiminen, mielialojen vaihtelu, sosiaalinen jännittäminen tai ahdistus. – Ihminen ei välttämättä havahdu aivojen välittämiin signaaleihin liian kovasta rasituksesta ennen kuin rasitustila on niin kova, että se alkaa haitata myös muita toimintoja. Oravanpyörässä oleva ihminen kokee jaksavansa, vaikka todellisuudessa aivot eivät enää voi hyvin, Aivot työssä -tutkimusohjelmaa johtava Müller sanoo.

– Tärkeintä on, että vapaa-ajalla irrottautuu jollain itselle hyvällä tavalla omista työkuvioista. Aivot pitävät myös siitä, että niitä haastaa eli tekee jotain sellaista, mistä ensin ajatteli, ettei se ole oma juttu. Samalla voi löytyä vaikka jokin piilevä kyky, Müller neuvoo. Jatkuva kilpailu ei ole aivojen mieleen, vaan on tärkeää tehdä jotain vain omaksi ilokseen. − Tekeminen ei saisi olla pakkotahtista. Jos on tehnyt intensiivisen liikuntasuorituksen, sen jälkeen on hyvä ottaa vielä aikaa rauhalliselle palauttavalle kävelylle. Ihmisen pitäisi myös välillä vain olla ilman huonoa omaatuntoa, Müller muistuttaa. _Leila Uotila

Miten aivoja huolletaan eri ammateissa?

”

Työhöni sisältyy runsaasti piirustusten tarkastelua ja kolmiulotteisten kokonaisuuksien hahmottamista kaksiulotteisista piirustuksista. Eri työjaksojen välillä joutuu nollaamaan aivonsa, jotta pääsee sisälle uuteen tilanteeseen. Yleensä rauhoitun hetkeksi, puhallan keuhkot tyhjiksi, katson tulevaisuuteen, irtaudun paikasta ja leijailen hetken tyhjyydessä.”

Hyvä keino saada työhön rennompi fiilis, on harjoitella omat stemmat huolellisesti ennen harjoituksia orkesterin kanssa. Kotona kuuntelen ohjelmistossa olevia teoksia levyltä, mutta kun olen täysin vapaalla, laitan kyllä soittimeen jotain ihan muuta kuin klassista. Kesäisin teen töiden jälkeen usein moottoripyörälenkin, jolloin keskityn vain ajamiseen.”

Kari Viholainen sairaanhoitaja, Oulun kaupunginsairaala

Jari Heikkilä kaupunginarkkitehti

Arto Alikoski soolosellisti

PYÖRRE 2/2012

”

Sairaanhoitajan tulee yövuoroissakin pystyä nopeasti reagoimaan potilaan vointiin. Riittävän unen lisäksi on tärkeää huolehtia ravitsemuksesta ennen yövuoroa. ”Keikkatyö” oman varsinaisen työn ulkopuolella, minun tapauksessani erikoissairaanhoidon parissa, virkistää omaa ajattelua ja pistää aivot tosiaankin työskentelemään.”

Esimiehenä

ri o m huu n e n i e t Yh ä ä t s i yhd

n tehuollo n Oulun Jä n ello. Se o a a ik v ik h a a n k e a d h ta ah stä. Puoli ka eluhetke sessa pir k tt a u p n u n r e k tä a s hallintor i yhteise le merkk il ö ij k te työn

kuva Juha Sarkkinen

ahvihuoneessa ei puida työasioita. – Meillä on rento ilmapiiri ja jutut ovat sen mukaiset. Joskus huumori on ronskiakin, mutta ei koskaan nälvivää eikä toista loukkaavaa, summaa kehittämispäällikkö Jari Kangasniemi pilke silmäkulmassaan. Kangasniemi myöntää olevansa huumorimiehiä, mutta kehuu siinä sivussa koko työyhteisönsä. – Meillä on ollut tuuria, että tänne on saatu näin hyvä porukka. Jos nauru todella pidentää ikää, niin tämä sakki elää todella vanhaksi, Kangasniemi ennustaa. Huulenheitto lähentää tiiviin yhteisön työntekijöitä toisiinsa. Yhteinen kahvihetki on henkireikä hektisen ja vastuullisen työn keskellä.

– Kun kaikki osallistuvat kahville, kukaan ei jää ulkopuoliseksi. Uudet työntekijät ja kesätyöntekijät ajetaan sisään työyhteisöön kahvikupin äärellä. Kangasniemellä ei ole omia alaisia, mutta hän vastaa useista alihankkijoiden tekemistä urakoista. – Minulla on työssäni valtavat verkostot. Niiden laajuutta kuvaa se, että puhelimeni muistissa on pitkälti toistatuhatta numeroa. Olen kävelevä numeropalvelu, mies nauraa. Työkaveri voi olla kaveri Kehittämispäällikön valvonnan alla olevista urakoista mittavin on tällä hetkellä uuden lajitteluareenan rakentaminen. – Vaikka olenkin leppoisa kaveri, työrooli muuttuu, kun astun toimiston ovesta ulos. Liian läheinen suhde esimerkiksi urakoitsi-

joiden kanssa nakertaisi mielestäni uskottavuutta ja johtaisi helposti siihen, että kaveruutta alettaisiin hyödyntää väärällä tavalla, Kangasniemi miettii. Työkavereiden kanssa sen sijaan voi olla kaveri. – Tuleehan näiden naamojen kanssa vietettyä suurin osa hereilläoloajasta, Kangasniemi naurahtaa. Tänä kesänä Kangasniemellä tulee täyteen 15 vuotta Oulun Jätehuollon palveluksessa. Sitä ennen hän ehti tehdä töitä yksityisellä puolella, joten myös urakoitsijan näkövinkkeli on tuttu. – Suurin muutos työpaikanvaihdoksessa oli se, että siirryin miesyhteisöstä naisyhteisöön. Viidessätoista vuodessa olen oppinut tulemaan hyvin juttuun naisten kanssa. Ei totisesti tarvitse tuppisuuna istua. _Kati Valjus

Haltu on ollut kutsumanimi työryhmälle, joka viime vuonna valmisteli ehdotuksen uuden Oulun talous-, henkilöstö- ja hallinnon tukipalveluiden (=toimistotyön) organisointimallista. Työryhmä esittää, että kaikki nämä palvelut ovat uudessa Oulussa sisäisen palvelukeskuksen (Oulun Konttori liikelaitos) tuotantovastuulla. Käytännössä voidaan puhua myös haltu-palveluista, jotka ovat tähän mennessä Oulussa olleet hallintokuntien vastuulla. Uudessa Oulussa tukipalvelut kuuluisivat sisäisen palvelukeskuksen vastuulle ja hallintokunnat ostaisivat palvelut palvelusopimuksella.

palvelut organisoitaisiin Oulun Konttori liikelaitoksen vastuulle. Voi kuitenkin olla, että esim. Oulun Konttorin nimi vaihtuu, jos näin iso uusi palvelualue tulee sen vastuulle ja mullistaa sen toimintatavan ja liikelaitoksen organisoitumisen. Oulun Konttorin nykyisistä palveluistahan on osa siirtymässä joka tapauksessa Monetra Oy:hyn kevään aikana.

2. Miksi ja Milloin Haltu perustetaan?

Kyse on yhdestä uuden Oulun johtamisjärjestelmän perusratkaisusta, mutta päätös on vielä lopullisesti tekemättä. Päätöstä odotetaan toukokuussa. 3. Korvaako Haltu jonkin jo olemassa olevan organisaation?

Haltu ei ole organisaatio, eikä se siis korvaa ketään, vaan haltu–

toim. M aria Ö fverst piirrosk röm uvat Jy rki Mäki / kunta Aura

Osuus

4. Keitä varten Haltu perustetaan?

Sisäinen palvelukeskus tuottaa palveluja kaupungin sisäisille toimijoille: uuden Oulun palveluprosesseille ja -alueille, konsernipalveluille ja liikelaitoksille. Sen ei ole tarkoitus tuottaa palveluja yhtiöille. 5. Jos olisin opettaja Oulun kaupungilla, Miten se auttaisi tai helpottaisi työtäni?

Selitetäänpä: Nykyisten Oulun kaupungin työntekijöiden näkökulmasta malli tarkoittaa sitä, että esim. sihteeripalveluissa, erilaisissa toimistotehtävissä ja koulusihteeripalveluissa työskentelevät siirtyisivät hallinnollisesti sisäisen palvelukeskukseen. Useimmat heistä työskentelisivät kuitenkin jatkossakin asiakkaiden tiloissa, jos asiakas näin toivoo.

nkä?

Hra Kra ak ihme tt kaupun gin eläm elee usein taka kannen ä ä lintuper avuksem sarjikse spektiiv me selv ssaan is tä. Otim ittämää me Kraa n, mitä ovat Mo kin netra ja Haltu.

Opettajana törmäisit sisäisen palvelukeskuksen palveluihin todennäköisimmin koululla, kun koulusihteerit olisivat palvelukeskuksen väkeä. Ammattitaitoinen ja läheltä tavoitettava koulusihteeripalvelu on sinulle varmasti hyvin tärkeä. Koulusihteerillä on tukenaan oma tiiminsä, johon hän kuuluu.

1. Mikä tai mitä on Monetra?

4. Keitä varten Monetra perustetaan?

Monetra Oy on Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistama talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, joka tuottaa talouspalveluja (laskutus, kirjanpito, osto- ja myyntireskontra, matkustuspalvelut) ja henkilöstöpalveluja (palkanlaskenta) uuden Oulun kunnille, sairaanhoitopiirille ja näiden omistamille toimijoille.

Monetra perustettiin uuden Oulun kuntia, sairaanhoitopiiriä ja sen työntekijöitä varten tuottamaan heille laadukkaat ja yhdenmukaiset talous- ja henkilöstöpalvelut.

2. Milloin Monetra perustettiin?

Monetra perustettiin vuoden 2012 alussa, ja toiminta alkaa virallisesti 1.5.2012.

5. Onko Haltu kallis?

Sisäinen palvelukeskus tuottaa palveluja sisäisten sopimusten perusteella. Kaikki sen palvelut on hinnoiteltu omakustannushinnoin ja sopimuksen kokonaiskustannus asiakkaalle riippuu asiakkaan tilaamasta palvelun määrästä ja laatutasosta. Kaupungille toimintatavasta odotetaan merkittäviä säästöjä. 6. Kenestä tulee Haltun pomo?

Palvelukeskuksessa työskentelevien esimies on palvelukeskuksessa henkilökuntaan kuuluva esimies. Sisäisen palvelukeskuksen johtajan paikka tulee sisäisen hakuun, kuten muutkin sisäisten liikelaitosten johtajien paikat.

Vastaukset Haltusta antoi Oulun Konttorin johtaja Pirjo Mäkinen.

3. Korvaako Monetra jonkin jo olemassa olevan organisaation?

Monetrassa hoidetaan jatkossa ne talous- ja henkilöstöhallinnon työt, jotka aiemmin tehtiin Oulun Konttorissa, uuteen Ouluun siirtyvissä kunnissa ja sairaanhoitopiirissä. Näistä Monetraan siirtyy henkilöstö- ja taloushallinnon ammattilaisia reilut 100. Muutamme kahdessa vaiheessa kevään ja kesän aikana Arkistokatu 4:n tiloihin.

5. Jos olisin opettaja Oulun kaupungilla, Miten se auttaisi tai helpottaisi työtäni?

Se helpottaisi esimerkiksi opettajien loma-, poissaolo- ja tuntitietojen ilmoittamista ja seurantaa niin, että opettajat itsekin ovat ajantasaisesti tietoisia omista tunneistaan ja tiedoistaan. 6. Onko Monetra kallis?

Ei ole. Monetra ottaa alkuvaiheessa hoitaakseen tehtävät, jotka on aiemmin hoidettu muualla, eikä uusia isoja investointeja tehdä. Tavoitteena on tuottaa palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja samoja järjestelmiä käyttäen, joten päällekkäiset kustannukset pienenevät aikaa myöten.

Monetra Oy:n toimitusjohtajana aloitti maaliskuun alussa FM Päivi Pitkänen, joka myös vastasi yllä oleviin kysymyksiin. Hän on viimeiset kuusi vuotta työskennellyt Aditrossa, palkka- ja HR-palvelua yrityksille ja yhteisöille tarjoavassa yksikössä ja sitä ennen pankkialalla kehitys-, esimies- ja johtotehtävissä.

PYÖRRE 2/2012

1. Mikä tai mitä on Haltu?

Että mit e

Ilmoitustaulu

koonnut Maria öfverström

Ruusuja henkilöstökassalle Henkilöstökassa mittasi asiakkaidensa tyytyväisyyttä vuodenvaihteessa. Kysely lähetettiin vajaalle 2 000 asiakkaalle, ja vastausprosentti oli 59,7. Avoimissa vastauksissa ruusuja sai erityisesti henkilökunta, jota kehuttiin ystävälliseksi, hyväntuuliseksi, ammattitaitoiseksi, nopeaksi ja joustavaksi. Palveluntarjontaan oltiin tyytyväisiä, ja asiakkaat kokivat tuotteet itselleen tärkeiksi. Vahvuuksiksi nousivat maksupalvelu, verkkopalvelu Akkunassa ja vakuudeton tililuotto. Kehittämistä vastaajien mielestä kaipaavat eniten sähköistäminen ja verkkopalvelun laajentaminen niin, että myös kaupungin ulkopuolisesta verkosta olisi siihen pääsy. Asiakaskyselyyn vastaajien kesken arvottiin 100 euron lahjakortti Stockmannille. Sen voitti tekninen asiantuntija Arvi Tapio liikelaitos Oulun Tilakeskuksesta. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille aktiivisesta osallistumisesta kyselyyn!

Kunniakirja psykiatrinen avo-osasto kakkoselle Oulun kaupungin mielenterveys- ja päihdelaitospalveluiden Psykiatrinen avo-osasto 2 on palkittu kunniakirjalla. Kunniakirja luovutettiin osastolle hyvin hoidetusta potilasrekrytoinnista MobileNet-hankkeessa, jossa arvioidaan tekstiviestien käytön vaikutuksia psykoosia sairastavien potilaiden hoitoon sitoutumisessa. Tutkimuksessa on mukana 24 sairaalaa (46 eri osastoa). Tutkimusta johtaa Turun yliopiston hoitotieteen laitos ja sitä rahoittaa Suomen Akatemia.

Onnea oululainen rakentaja! Sinä saat eniten vastinetta rakennuslupamaksullesi. Rakennusvalvontavirasto on jo vuodesta 2007 keskittynyt erityisesti energiakysymysten ratkomiseen. Oleellisena keinona rakentajien ohjaamisessa on ollut ”hoksauttaminen”, jossa rakentajille esitetään vaihtoehtoja energiaa säästävästä rakentamisesta. Tämänkaltainen rakennusvalvonnan laadunohjaus on ainutlaatuista koko maassa. Energiansäästö ei myöskään jää hoksauttamisasteelle, sillä vuonna 2010 90 % pientaloista ja puolet suuremmista asuintaloista oli Oulussa vähintään matalaenergiatasoa. Pääkaupunkiseudulla niitä valmistui samana vuonna vain muutama. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myönsi TunnustusPAANUn 2011 Oulun kaupungin rakennusvirastolle helmikuussa. TunnustusPAANU on Tyrvään palaneen vanhan kirkon paanutalkoissa käsin veistetty ja hautatervalla tervattu kattopaanu. Hyvää työtä rakennusvalvonta!

Hyvä te!

Oulun Seutu Puhtaaksi -päivä 10.5. Siivoamme talkoohengessä Oulun seudun luontoa ja asuinympäristöä roskista. Mukaan päivään haastetaan mm. seudun asukasyhdistykset, koulut ja päiväkodit sekä tietysti asukkaat ja yritykset Oulusta ja lähiseudun kunnista. Päivän aikana siivotaan talkoilla yleisiä alueita, metsiä ja puistoja roskista. Ympäristötalon väki tiedottaa seudullisesta siivouskampanjasta lähempänä ajankohtaa. Kaikki mukaan ulkoilemaan siivoustalkoisiin!

www.talkoot.suomipuhtaaksi.fi/

Elämä pelaa Oulussa -kampanja starttaa Elämä pelaa Oulussa on elämisen laatua ja viihtyvyyttä sekä oululaista kaupunkikulttuuria esille tuova kampanja, jolla tavoitellaan potentiaalisista Ouluun muuttajia. Kampanjalla herätetään mielenkiintoa Oulua kohtaan kaupunkina, vahvistetaan Oulun brändiä ja tunnettuutta. Markkinointia toteutetaan tiiviissä yhteistyössä mm. rakennusliikkeiden, oululaisten yritysten ja yhteisöjen sekä kuntien viranomaisten kanssa. Kampanjaan liittyvät mm. MTV3:lla 24.4.–18.05. pyörivät Elämä pelaa Oulussa -mainosspotit.

Matka- ja maksukorttiostot jatkossa M2:een Kaupunkikonsernissa siirrytään käyttämään FirstCard-matkatiliä Suomen Matkatoimiston kautta tehtyihin matkaostoihin. Jokaisen matkustajan Suomen Matkatoimistosta tekemät ostot siirtyvät siis automaattisesti käyttäjän omaan M2:een matkalaskulla käsiteltäviksi ostotapahtumiksi. Uudet käyttöönotettavat toiminnot koskevat kaikkia Oulun kaupungin työntekijöitä, jotka matkustavat työnsä puolesta ja joiden matkaan kuuluu esi-

merkiksi lippu- tai hotellivarauksia Suomen Matkatoimistosta tai jotka tekevät hankintoja FirstCard-maksukortilla. Matkoista ja maksukorttiostoista ei enää vastaanoteta erillisiä yksilöidysti ja tapahtumakohtaisesti tiliöitäviä verkkolaskuja, vaan kukin tekee tiliöinnin M2-ohjelmassa. Tiedot välittyvät M2-ohjelmasta edelleen kirjanpitoon. PDF-ohje löytyy Akkunasta: ohjeet ja asiointi > ohjeet > sovellusohjeet.

Kohti yhteisöllistä koulua -hanke palkittiin Tuottavuuden pyöreä pöytä palkitsi 26. maaliskuuta työpaikkoja, jotka ovat kehittäneet tuottavuutta ja työelämänlaatua ja jotka edustavat tulevaisuuden työpaikkoja ja niiden kehittymisen edellytyksiä. Oulun kaupungin opetustoimen Kohti yhteisöllistä koulua -hanke on yksi palkituista. Hankkeessa on kehitetty opettajille ja rehtoreille keinoja yhteistoiminnallisten työtapojen käyttämiseen ja työyhteisön yhteisöllisyyden kehittämiseen. Hankkeen myötä työyhteisön vaikutusmahdollisuudet ja keskustelukulttuuri ovat parantuneet. Tämä on auttanut myös vaikeiden asioiden käsittelyä. Hankkeen rahoitti TYKEs-ohjelma. Onnea opetustoimen väki!

Näyttää Oululta Oulun ilme on uusittu, ja sitä kautta on annettu vapaus leikitellä uusilla väreillä ja graafisilla Oulu-symboleilla. Graafinen ohjeisto määrittelee edelleen värit, fontit ja logot, mutta se antaa myös monenlaisia mahdollisuuden tuottaa eri teemojen ja tyylien mukaisia Oulu-esityksiä. – Konsernin työntekijät toki käyttävät graafista ohjeistoa työkaluna ja sen sisällä olevia valmiita sovellutuksia, mutta silti annetaan mahdollisuus ”näyttää Oululta omalla tavallaan”, kertoo viestinnän AD Niina Penttilä. Värikästä ilmettä pääsee ihastelemaan nyt myös huhtikuun alussa avatuilla, uudistetuilla kaupungin nettisivuilla. Uudistuksen lähtökohtana on käyttäjäystävällisyys. Uusilla sivuilla on helpotettu tiedon löytämistä selkeiden aihealueiden jaolla. Tavoitteena on, että kuntalaisen ei tarvitse tuntea organisaatiota löytääkseen tarvitsemansa tiedon. Osoite sama vanha tuttu www.ouka.fi Tutustu graafiseen ohjeistoon ja brändikäsikirjaan Akkunassa: Viestintä > Oulun ilme ja materiaalit.

Oulun kaupunki voitti taannoin ilmakitarataukojumpalla Kuntamarkkinnoin SM-kisoissa ilmaista mainosaikaa MTV3:lle, ja palkinto lunastetaan nyt. Kaupunki markkinoi uutta Oulua mainoskampanjalla, joka näkyy Oulun alueella kyseisellä kanavalla toukokuussa. Mainos pyörii kanavalla parhaaseen katseluaikaan iltaisin ja Huomenta Suomen aamussa 14.–23.5.

PYÖRRE 2/2012

Nenät kiinni telkkariin toukokuussa

Työpäivä

Oulu kisaa äly-yhteisön tittelistä

Kansainvälinen Intelligent Community Forum ICF valitsi tammikuussa Oulun ainoana eurooppalaisena kaupunkina seitsemän maailman älykkäimmän yhteisön joukkoon. Voittaja valitaan New Yorkissa kesäkuulla. kuvat Marko Törmälä

1902 ensimmäinen ammattiteatteri, Oulun työväen näyttämö, perustetaan

1899 Kalevan ensivuosikerta

1893 Aaro Hellaakoski syntyy

1886 Oulun-rata valmistuu

1882 Oulunsalo

1880 Oulun Luistinseura perustetaan

1874 Kaksi ensimmäistä kansakoulua perustetaan

1866 Haukipudas

Liitutaulu on niiiiiin vanhanaikaista Pohjankartanon koulun InnoAula on innovatiivinen ja rohkea oppimisympäristö, jonka yksittäiset ratkaisut poikkeavat normaalista koulusuunnittelusta ja rakentamisesta. Koulun käytännön mukaan kaikki oppilaat tekevät jokaisella luokkatasolla eri oppiaineiden yhteistyönä opetussuunnitelman aihekokonaisuuksiin liittyvän tutkimuksen. InnoAulan kaluste- ja teknologiaratkaisut suunniteltiin tukemaan tätä työskentelyä. InnoAulan mediaseinä, isot näytöt ja interaktiiviset taulut mahdollistavat oppilastöiden tekemisen ja niiden tulosten ja havaintojen esittelyn suurelle yleisölle aivan toisella tavalla kuin ennen.

1862 Teuvo Pakkala syntyy

1858 Kiiminki

1822 Oulun suurpalo

1765 Tapulikaupunkioikeudet

1721 Suuri Pohjan sota päättyy > kaupunki on rappiolla

1612 Ensimmäinen kirjallinen tieto koulunpidosta

1605 Oulu

ja suuennettu at s a a ta eskus tarjoav elyllä n ydink näytöt on käv ä tieto ri puolille Oulu laitteita. UBI- ittämiseen. ä m r ö T es te yttö ytöt ova aikutteisia nä n visuaaliseen aupalliseen ja UBI-nä yk rov tio tt o a u a te v y ä rm ia k paikkoiis pään van info m ria julk a e ijoitettu n s id a p k ti s jo e an s n a li k o il k p a jä y voim on ty näyttö än. Ne julkisia viestintä misiä. Suuria n e e is ih tiiv informa liikkuu paljon sa is jo , in h

Hyvin monet tulevaisuuden, nykyhetken ja menneen toiminnan tekijät Oulussa tukevat älykkään yhteisön titteliä. – Olemme maailman mitassa sopivan kokoinen innovatiivisten ihmisten ekosysteemi, joka on paitsi koulutus- ja ikärakenteeltaan myös meiningiltään maailman paras, Pikkujämsä kehaisee. Hyvä yhteistyö kaikkien osapuolten kesken Oululainen IT-älykkyys ei tokikaan tarkoita pelkkää tekniikkaa eikä teknisiä välineitä, vaan se koostuu ennen kaikkea osaavista ihmisistä. Toisaalta parhaista osaajista ja yrityksistä käydään kansainvälistä kilpailua jo tälläkin hetkellä. – Meidän on pidettävä huolta siitä, että saamme oululaiset osaajat pidettyä täällä ja houkuteltua uusia, Pikkujämsä sanoo.

1981 IBM PC eli henkilökohtainen tietokone lanseerataan markkinoille

tilla illa – Oulukor moniMaksan kort älypohjainen on i rtt upunkiko isia palila er ta ei OuluCard eli ka us ä voidaan käyttä eni, valikoima laaj toimikortti, jolla alussa palvelu 11 . 20 pi en em lis od veluita. Vu ämpi ja edul sta tuli kestäv ja rti ja ko n pu ku lip la rja al sa sam ausi- tai n ladata kuuk upungin Kortille voidaa nä tietyissä ka ee lin vä su ak m ä ttavissa tä yt da la kä i on vo le sitä ksi Oulukortil sä Li . sa is n ko ee liikuntapai joukkoliikent upunkialueen kaikki Oulun ka matkaliput.

1980-luvulla Paska kaupunni -graffiti

1973 yliopistollinen keskussairaala avataan

1965 Kiiminkijoen suojelupäätös

1963 Typpi oy:n räjähdys

1958 Oulun yliopisto perustetaan > muutos, jossa tavanomainen teollisuuskaupunki kehittyi nykyiseksi Ouluksi

1936 Oritkariin valmistuu neljä kiitotietä > 1953 lentoasema vihitään käyttöön

1924 Yli-Ii

1917 Suomi

1906 ensimmäinen elokuvateatteri avaa Oulussa

Surffaa kaup ungilla Oulun kaupun ki alkoi rakent aa avointa, langat onta internetyhteyttä kaup ungin 400-vuot isjuhlien kunnia ksi. Nykyään tu kiasemia on ka upungin alue ella ja julkisissa rake nnuksissa yli 1 000. PanOULU tarjo aa kuuluvuusalueellaan ilmaisen, langattoman (WLA N) nettiyhteyden kaikille ha lukkaille. Verk ko ei vaadi rekist eröitymistä ei kä sisäänkirjautum ista.

1974 Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus sijoittaa Ouluun elektroniikan ja tietokonetekniikan laboratorionsa

ICF

totesi Oulun olevan tasavahva kaikilla viidellä arvostelussa mukana olevalla osa-alueella, joita ovat langattomat yhteydet, väestön koulutustaso ja koulutustarpeisiin reagoiminen, digiyhteisön laaja-alaisuus sekä edistykselliset julkisen sektorin sähköiset palvelut. Meille oululaisille kaikille ilmainen wlan-yhteys PanOulu tai UBI-näytöt ovat arkipäivää, mutta tosiasiassa ne ovat jotain sellaista, jota ei muualla maailmassa juurikaan ole. – Kilpailun kautta nousee kaikkien tietoisuuteen se pitkäjänteinen kehitystyö, jota on tehty eri osapuolten kesken jo pitkään, toteavat BusinessOulun markkinointipäällikkö Pauliina Pikkujämsä ja Oulun kaupungin tietojohtaminen, tutkimus- ja palvelukehitysryhmän projektipäällikkö Outi Rouru-Kuivala kuin yhdestä suusta.

Intelligent Community Forum

ICF

Ajatushautomo, joka tutkii taloudellista ja sosiaalista kehitystä 2000-luvun yhteisöissä. Haastaa yhteisöt luomaan vakautta, vaurautta ja kulttuurista merkitystä maailmaan. Valinnut maailman älykkäimmän yhteisön vuodesta 2002 lähtien. Tänä vuonna Oulun kanssa tittelistä kilpailevat : • Austin, Texas, USA • Quebec City, Quebec, Kanada • Saint John, New Brunnswick, Kanada • Stratford, Ontario, Kanada • Riverside, California, USA • Taichung City, Taiwan

Aikajanaa varten kysyttiin Pyörteen lukijoilta Oulun merkkihetkiä vuosien varrelta. toim. Maria Öfverström

1.1.2013

2012 Oulu osallistuu maailman älyyhteisö kilpailuun ja menestyy ensi yrittämällä

2005 PanOULU – langaton ja kaikille avoin ja maksuton verkko

2003 Qstock

2000 OuluCardin ensimmäinen versio

1996 Rössypottuseura

ICF:ää kiinnostaa, kuinka paikkakunnat varmistavat sen, että pienetkin ja maantieteellisesti haasteellisesti sijoittuneet alueet pystyvät tarjoamaan ympäristön, joka kehittyy, eikä nuupahda rakennemuutosten eikä suurimpien kasvukeskusten varjossa. – Oulussa on Euroopan nuorin väestö (v. 2013 keski-ikä on 34,5 v) ja täällä on tarjolla lukuisia eri koulutus- ja harrastusmahdollisuuksia. Elinkeinoelämälle se tarkoittaa

Oheistapahtuma New Yorkiin Tulipa kisassa voittoa tai ei, Oulu aikoo erottua edukseen New Yorkissa kesäkuussa järjestämällä siellä Oulu Opens -tapahtuman samassa yhteydessä, jolloin kilpailun voittaja valitaan. Suunnittelu on jo käynnissä ja se etenee kovaa vauhtia. – Tapahtumassa esittäytyy joukko oululaisia yrityksiä tuotteillaan ja osaamisellaan, ja myös amerikkalainen kauppakamari AmCham Finland on mukana järjestelyissä, taustoittaa Pikkujämsä. Peukut pystyyn Oululle. Peukut pystyyn meille! _Marko Jääskeläinen

2011 BusinessOulu syntyy

Peukut pystyyn Oululle. Peukut pystyyn meille!

osaavaa työvoimaa, ja päinvastoin nuorille itselleen suurta valinnanvaraa eri alojen välillä. Yhtäkaikki, uskomme tulevaisuuteen ja luomme ympäristön, jossa myös lapsemme tulevat viihtymään jatkossakin, sanoo Pikkujämsä.

2009 UBI-näytöt

– Myös ICF:n erityishuomiossa oleva nuori väestö ja heille luodut mahdollisuudet ovat merkittäviä seikkoja menestyksemme kannalta.

1994 Ilmakitaran MM-kisat

1992 Medipolis perustetaan

1987 Toripolliisi

1984 Teknologiakaupunki-nimitys > ”Pohjolan piilaakso”

1982 Oulun Teknologiakylä Oy (nyk. Technopolis Oyj) perustetaan

– Oulu on toisaalta juuri sopivan pieni, mutta toisaalta riittävän suuri kaupunki, jotta eri osapuolten paras osaaminen saadaan koottua yhteisen tavoitteen taakse, toteaa puolestaan Rouru-Kuivala. Oulussa on yhteinen visio ja tahto siitä, mihin ollaan menossa, ja tienviittana siinä toimii kaupunkistrategia ja sen toimeenpano. Oppilaitokset, tutkimuslaitokset, yritykset ja asukkaat tekevät yhteistyötä toistensa kanssa, ja tämä onkin yksi niistä asioista, joista ICF:n asiantuntijat saivat kuulla lisää, kun he vierailivat Oulussa maaliskuun lopussa. Noiden kahden päivän aikana vieraille esiteltiin konkreettisesti niitä asioita ja paikkoja, joista he ovat tähän asti lukeneet vain papereista. – Keskeisellä sijalla tuotiin esiin Oulua monipuolisena, ei vain pelkkään teknologiaan, vaan myös luoviin aloihin panostavana kaupunkina, Outi Rouru-Kuivala kertoo.

Kolumni

aannoin työstäessäni väitöskirjatyötäni, huomasin, kuinka kipeitä valintoja ja vaiheita oman rajallisuuden tunnistamiseen ja ymmärtämiseen liittyi. Työlleen erittäin sitoutuneet, vahvaa työn imua ja flow´ta kokevat sekä loistavaa tulosta tekevät työntekijät kamppailivat stressin ja jopa uupumuksen laaksoissa. Mietinkin lukuisia kertoja, miten hiuksenhienosti ihmisten elämässä risteilee työuupumusta aiheuttava energiapolku ja työhyvinvointiin johdatteleva motivaatiopolku. Muistan keskustelun erään Seijan kanssa, joka toimii esimiestehtävissä hoitotyössä. Seijalla oli tunne siitä, että hän ei saanut työpöytäänsä koskaan puhtaaksi, koska entisten tehtävien lisäksi tulee jatkuvasti uusia. Seijan työtahti kiihtyi ja palautumiseen käytetty aika jäi minimiin. Terveysongelmien vaivaamana hän jäi vuorotte-

luvapaalle, josta palatessaan hän oli oivaltanut punaisen langan:

”Oman työhyvinvointini edistämiseksi minun tulee oppia työtehtävieni rajaamista, vastuun siirtämistä muille ja luopumista.” Kohtaaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla toimivan Auroran kanssa sai minut pohtimaan työnantajien toiveiden rajattomuutta. Aurora kertoi organisaatiossaan käynnistettävästä uudesta projektista, jossa työntekijöistä pyritään kouluttamaan monitaitoisempia osaajia työyhteisöönsä samalla palkalla. Oletuksena

oli työntekijöiden rajaton jaksaminen. Onnekseni olen saanut lukea Oulun kaupungissa toteutetusta menestyksekkäästä hankkeesta, jossa työtehtäviä on muokattu työntekijän resursseihin ja elämäntilanteeseen sopivaksi. Näin on kunnioitettu yksilön rajallisuutta. Väitöskirjassani kaksi keskeistä tutkimustulosta yksilön työhyvinvoinnin kannalta ovat kokonaiselämän hyvinvointi ja vastuullisuus itsestä. Sairaanhoitaja Lahjan sanoin: ”Tänään näen työhyvinvoinnin ja muun kokonaiselämän hyvinvoinnin kietoutuvan toisiinsa. Ajattelen, että pelkkä työ ei tuo työhyvinvointia, vaan elämässä on tärkeää olla tilaa, rauhaa ja työn lisäksi muutakin merkityksellistä sisältöä. Työhyvinvoivana säilyäkseni minun on jatkuvasti kuunneltava itseäni ja kerrottava itsestäni, jotta ymmärrän, missä olen jaksamiseni suhteen menossa”. Rajallisuus vaatii siis jatkuvaa tutkiskelua ja kunnioitusta.

Pauliina Marjala

Kirjoittaja on työnohjaajakoulutukseen osallistuva filosofian tohtori, joka on väitellyt työhyvinvoinnista ja työskennellyt yli kymmenen vuotta aikuiskoulutuksen parissa.

PYÖRRE 2/2012

kuvitus päivi rücker

Nimet on muutettu.

Mikä on pitänyt teidät samassa työssä niin pitkään? Mikä asia työssänne on muuttunut eniten näiden vuosien aikana?

SUOMEN KUNTALIITON ANSIOMERKIT

NNA VUO

2011

40 VUOTTA PALVELLEET:

Hilkka Häikiö Perusopetuksen luokanopettaja – 40-vuotisansiomerkki

”Olen aina pitänyt työstä erityisesti lasten ja nuorten parissa. Opettajan työssä saa käyttää runsaasti omaa luovuutta ja lisäksi voi soveltaa sopivasti eri opetusmenetelmiä.” ”Varsinainen opettaminen on vähentynyt vuosikymmenien myötä, ja työ on painottunut lapsen kokonaisvaltaiseen tukemiseen ja huolehtimiseen, missä opettajan tukena on moniammatillinen tiimi.” Häikiö on ollut eläkkeellä viime vuoden elokuusta lähtien.

Auvo Anisimaa Vastaava rakennusmestari – 30-vuotisansiomerkki

”Työtehtävät alkoivat vuonna 1978 kirvesmiehenä. Ammattitaudista johtuen alkoi uudelleenkoulutus v. 1990 ja töihin palasin v. -95 vastaavan mestarin tehtäviin. Työt ovat olleet mielenkiintoisia ja vaihtelevia.” ”Tällä hetkellä tuntuu, että eletään pelkkää muutosta. Kaikilta osiltaan muutosta on vaikea ymmärtää. Asiat muuttuvat niin nopeaan tahtiin, että niiden tehokas omaksuminen tuottaa jo ongelmia.”

kuvat joni rajaniemi

Marja Kälkäjä sovelluskoordinaattori – 30-vuotisansiomerkki

”Olen saanut mahdollisuuden tehdä erilaisia työtehtäviä osaamiseni ja kiinnostukseni mukaan. Lyhyesti sanottuna monipuoliset työtehtävät, mukavat työkaverit ja esimiehet.” ”Viimeiset 30 vuotta on ollut kiivasta tietojärjestelmien kehittämisaikaa koko Suomessa ja myös Oulun kaupungissa. Muutoinkin työvälineet ovat kehittyneet: langattomat verkot, älypuhelimet ja kannettavat tietokoneet. Vaikka organisaatiomuutoksia on ollut useita, nykyinen sopimusohjaus on mielestäni tuonut suurimmat muutokset palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen.”

• OPETUSTOIMI / Häikiö Hilkka, perusopetuksen luokanopettaja; Pasanen Pekka, opetustoimenjohtaja; Penttilä Riitta, hallintosihteeri • KAUPUNGINKIRJASTO-MAAKUNTAKIRJASTO / Ylitalo Elvi, kirjastonhoitaja • YMPÄRISTÖTOIMI / Mannermaa Rauni, toimistonhoitaja; • OULUN JÄTEHUOLTO / Kontio Saara, hallinto- ja taloussihteeri • OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLIIKELAITOS / Parviainen Pekka, palotarkastaja • SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI / Mäkäräinen Mirja, hammashoitaja; Similä Sirkka, terveyskeskusavustaja; Sippola Yrjö, erikoislääkäri • TEKNINEN LIIKELAITOS / Kynsilehto Pentti, remonttimies; Vehkalahti Seppo, kirvesmies

30 VUOTTA PALVELLEET: • OPETUSTOIMI / Alatalo Jukka, perusopetuksen rehtori; Alenius-Määttä Leena, perusopetuksen luokanopettaja; Haapalainen Jari, perusopetuksen rehtori; Heikkinen Pirjo, aikuislukion lehtori; Isohookana Hilkka, perusopetuksen lehtori; Kaarto Hannu, tuntiopettaja; Kaikkonen Urpo, tuntiopettaja; Kallio Marja, perusopetuksen rehtori; Kananen Leena, koulusihteeri; Kangas Aila, lukion lehtori; Kangaskokko Merja-Liisa, perusopetuksen erityisluokanopettaja; Kangas-Sorri Kirsi, perusopetuksen luokanopettaja; Kemi Heikki, tuntiopettaja; Kemppainen Hannele, perusopetuksen lehtori; Koskela-Pospiech Terhi, musiikkiopiston opettaja; Koukkari Riitta, perusopetuksen luokanopettaja; Kurki Veijo, perusopetuksen lehtori; Kärkkäinen Riitta-Liisa, perusopetuksen luokanopettaja; Lausmaa Raili, palvelusihteeri; Multasuo Anne, perusopetuksen lehtori; Niemistö Raili, perusopetuksen erityisopettaja; Ontero Anne, lukion lehtori; Palokangas Jorma, aikuislukion lehtori; Pasanen Ruut, perusopetuksen lehtori; Pietikäinen Erja, aikuislukion lehtori; Päivikkö Kaisa, perusopetuksen luokanopettaja; Rasi Pirkko, koulusihteeri; Rotonen Liisa, perusopetuksen luokanopettaja; Saloranta Seppo, perusopetuksen luokanopettaja; Siira Anne, musiikkioppilaitoksen opettaja; Virta Ilkka, yliopettaja; Vuopio Anne, perusopetuksen erityisluokanopettaja • KAUPUNGINKIRJASTO-MAAKUNTAKIRJASTO / Pekkala Mervi, palvelupäällikkö • KESKUSHALLINTO / Alatalo Hannu, autonkuljettaja; Väänänen-Sainio Rauni, tarkastuspäällikkö • OULUN KONTTORI / Hiltunen Sirkka, palveluasiantuntija; Mertaniemi Paula, palveluasiantuntija; Salo Eija, palveluasiantuntija; Väänänen Tarja-Leena, palveluasiantuntija; Ylitalo Eero, tietopalvelupäällikkö • OULU SINFONIA / Korhonen Markku, äänenjohtaja • KAUPUNGINTEATTERI / Tanninen Ritva, kampaaja • OULUN SERVIISI / Jaara Merja, palvelutyöntekijä; Kantojärvi Liisa, palvelutyöntekijä; Keskikotila Arja, palvelutyöntekijä; Lappalainen Tuula, palvelutyöntekijä; Ranta Pirjo, taloussihteeri; Ristola Maija, palvelutyöntekijä; Saarela Raija, palvelutyöntekijä; Savilaakso Kaisu, palvelutyöntekijä; Similä Armi, kokki; Viitanen Sirpa, palvelutyöntekijä; • OULUN TYÖTERVEYS / Hiltunen Birgitta, työterveyslääkäri • YMPÄRISTÖTOIMI / Leskinen Elvi, terveystarkastaja; Voutilainen Erkki, terveystarkastaja • OULUN SATAMA / Järvinen Juhani, satamavalvoja; Murtomäki Ari, nosturinhoitaja • OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLIIKELAITOS / Karjalainen Juha, palomies; Kivari Ilkka, palomies • OULUN VESI / Fröjd Jorma, prosessiasentaja • TEKNINEN LIIKELAITOS / Alapirtti Ari, kuorma-autonkuljettaja; Anisimaa Auvo, vastaava rakennusmestari; Ekdahl Merja, kunnossapitotyöntekijä; Eloranta Risto, urheilukenttä- ja luistinratatyöntekijä; Hakkarainen Juha, puistotyöntekijä; Hannuksela Jarmo, vastaava rakennusmestari; Isoherranen Heikki, metsätyömies; Karppinen Matti, urheilukenttä- ja luistinratatyöntekijä; Kivilahti Jouni, kiinteistönhoitaja; Kovaniemi Jouni, metsätyömies; Kurvinen Terho, kiinteistönhoitaja; Kynkäänniemi Tarja, puutarhuri; Palmu Pekka, elektroniikka-asentaja Palo-oja Keijo, kunnossapitotyöntekijä; Pekkala Hannu, kiinteistöhoitoyksikön päällikkö; Pohjola Kari, automatiikka-asentaja; Puhakka Taisto, kuorma-autonkuljettaja; Roiha Kari, puistotyöntekijä; Röyttä Vesa, laitosmies; Sirviö Antti, urheilukenttä- ja luistinratatyöntekijä; Vuorela Erkki, kiinteistönhoitaja • TEKNINEN KESKUS / Juntunen Ari, metsätalousinsinööri • BUSINESSOULU / Ojala Sirkka-Liisa, palveluasiantuntija; Oukka Irene, asiantuntija • OULUN ENERGIA / Hietala Jouko, laitosmies; Partanen Airi, palveluneuvoja; Taskila Matti, laitosmies; Tulpan Esa, mittarintarkistaja; Viittala Mikko, kaukokäytön hoitaja • SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI / Anttila Tuula, lastenhoitaja; Elomaa Riitta, perheterapeutti; Flink Ulla-Maija, perushoitaja; Haapanen Sisko, sairaanhoitaja; Harju Sirpa, perushoitaja; Hautala Maija-Liisa, perhepäivähoitaja; Heiskanen Hilkka, aulaemäntä; Hernetkoski Maili, lähihoitaja; Hoffren-Remo Anna Liisa, erikoissairaanhoitaja; Holappa Paula, perushoitaja; Huhta Raili, lastenhoitaja; Huikuri Maria-Leena, perushoitaja; Hukkanen Päivi, hammashoitaja; Jakku Kaija, lastentarhanopettaja; Jauhiainen Maija-Liisa, perushoitaja; Kallio Johanna, päiväkodin johtaja; Kallunki Pirjo, lastentarhanopettaja; Karjalainen Kimmo, terveyskeskuslääkäri; Karjalainen Senja, kodinhoitaja; Karttunen Seija, ohjaaja; Keinänen-Kiukaanniemi Sirkka, erikoislääkäri; Kemppainen Marja-Leena, työhyvinvointikoordinaattori; Keränen Tarja, kanslisti; Kesti Aila, terveydenhoitaja; Kiiskilä Erkki, erikoislääkäri; Kinnunen Soile, kodinhoitaja; Kivelä Sirpa, lastentarhanopettaja; Kivimäki Tuija, lastenhoitaja; Koivuniemi-Iliev Lea, terveydenhoitaja; Kortetjärvi Rauni, päiväkodin johtaja; Koskela Anna, sairaanhoitaja; Koskenkorva Eija, päiväkodin johtaja; Kuivala Heli, lastenhoitaja; Kujanperä Pirjo, etuuskäsittelijä; Kälkäjä Marja, sovelluskoordinaattori; Kärki Tarja, sosiaalityöntekijä; Lahtipelto Kirsi, lastentarhanopettaja; Laitinen Anita, perushoitaja; Latvala Hannu, mielisairaanhoitaja; Leiviskä Seppo, päiväkodin johtaja; Leppänen Kirsti, ohjaaja; Lohtander Marja-Leena, kodinhoitaja; Lotvonen Paula, lastenhoitaja; Matela Kaisu, kotiavustaja; Mikkola Tuula, perushoitaja; Mikkonen Maija, sairaanhoitaja; Mikkonen Soile, päiväkodin johtaja; Moilanen Eeva-Marja, lastentarhanopettaja; Moilanen Sinikka, lastenhoitaja; Moilanen Ulla-Maija, lastenhoitaja; Mustikka Riitta-Liisa, lastentarhanopettaja; Mäkelä Merja, päiväkodin johtaja; Mäkimartti-Huuki Liisa, lastentarhanopettaja; Niskanen Mauno, päiväkodin johtaja; Oulanne Mirja, päiväkodin johtaja; Paarma Seija, terveydenhoitaja; Paige Pirjo, vastaava hoitaja; Palmu Terttu, terveydenhoitaja; Pekkala Eeva, kanslisti; Pelanne Maarit, päiväkodin johtaja; Pennanen Arja, hammashoitaja; Pernu Eva, toimistosihteeri; Pernu MarjaLeena, lastenhoitaja; Pesola Tuula, laitosapulainen; Pihkakoski Leena, hammashoitaja; Pihlaja Arja, perhepäivähoitaja; Pitkänen Päivi, kotiavustaja; Pohjola Elise, sovelluskoordinaattori; Pohjonen Mikko, lastenkodin ohjaaja; Posio Marja, terveydenhoitaja; Pyhtilä Hannele, lastenhoitaja; Päkkilä-Mäkelä Heli, lastentarhanopettaja; Rahkola Kaija, perhetyöntekijä; Rasilainen Anja, perushoitaja; Raudaskoski Aino, ohjaaja; Rita Päivi, perushoitaja; Rukajärvi Anita, lastentarhanopettaja; Räihä Anneli, lastentarhanopettaja; Salonen Arja, päiväkodin johtaja; Sevander Mirja, henkilöstösuunnittelija/-sihteeri; Sirniö Aino, lastentarhanopettaja; Sohlo Mirja, terveyskeskushammaslääkäri; Talman Irja, asiakaspalvelusihteeri; Tanhua Riitta, kodinhoitaja; Tervo Marketta, palveluesimies; Toivanen Irma, johtava hoitaja; Tuohimaa Anna-Kaija, perushoitaja; Törrö Pirkko, terveydenhoitaja; Ulvinen Tiina, kiertävä erityislastentarhanopettaja; Uusitalo Sirpa, lastentarhanopettaja; Vahtola Kirsti, ohjaaja; Vahtola Ulla, perhepäivähoitaja; Vallo Katja, lastenhoitaja; Ventelä Vuokko, laitosapulainen; Vesa Sari, lastenhoitaja; Viitala Sirkka, psykiatrinen sairaanhoitaja; Vilmi Maarit, asiakaspalvelusihteeri.

Kierrätellen

köh

Kierrätellen-palsta liputtaa ilmastonmuutostalkoiden puolesta! Kysy roskista, jätehuollosta tai ihmettele muuten ääneen. "Roskaposteja" toivotaan osoitteeseen ilona.suppanen@ouka.fi.

köh

Köh, katupölyä Mitä tapahtuu talviselle hiekoitushiekalle, kun se putsataan kaduilta? Teknisen liikelaitoksen ylläpitoyksikön päällikkö Eino Rajakangas kertoi, että kaduilta poistettua hiekoitushiekkaa käytetään mm. alueiden tasoitteluun. Tekninen liikelaitos on sopinut tilaajan kanssa, että esim. tänä vuonna soraa käytetään lumenkaatopaikan ’rooppien’ (=kuoppien) täyttämiseen. Puhdistamaan sitä ei ruveta, sillä se on kovin kallista. Mutta onneksi sitä voidaan käyttää johonkin järkevään tarkoitukseen.

Minne toimitan vaarilta perintönä jääneen pienen pullollisen suolahappoa? Pienen määrän happoa voi tuoda Ruskon jätekeskuksen Oivapisteelle. Happoja otetaan vastaan Ruskossa ma–to klo 7–15 ja pe klo 7–12. Kysy vaakarakennuksesta tai Oivapisteen henkilökunnalta, miten toimit ja kenelle hapot luovutat. Kotitalouksille hapot ovat maksuttomia, yritystoiminnassa syntyvästä happojätteestä peritään hinnaston mukainen maksu.

Mitä ihmettä teen vanhalle kirjoituskoneelle? Mekaaninen kirjoituskone on metallijätettä, ei kaatopaikalle menevää sekajätettä. Jos kirjoituskone on toimintakuntoinen, kannattaa se viedä Oulun Kierrätyskeskukseen. Kierrätyskeskus on muuttanut pois Toppilasta ja toiminta on siirtynyt hyvinvointipalvelujen alaiseksi. Kierrätyskeskus on nyt Värtössä osoitteessa Kurkenlantie 2. Oulun Kierrätyskeskus on avoinna ma– pe klo 9–17.30 ja la klo 9.30–14. Kannattaa käydä tutustumassa, kierrätyskeskuksella on uudet tilat ja uudet innokkaat vetäjät!

Vinkk

Kuohuviinipullon metallikehikoista saa omannäköiset servettirenkaat muutamalla tipalla liimaa ja erilaisilla koristeilla. Toimivat hätätapauksessa myös ilman koristeita.

Mistä tiedän, onko mineriittilevyssä asbestia? Ennen asbestia käytettiin rakennusmateriaaleissa esimerkiksi ulkoverhoilulevyissä (mineriittilevy) ja eristysmateriaalina. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa lopetettiin vuonna 1988. Nykyään asbestin käyttö on kiellettyä ja sen käsittely rajoittuu lähinnä korjausrakentamiseen ja kiinteistöalan töihin. Eli jos mineriittilevyt on hankittu ennen vuotta 1988, niissä on todennäköisesti asbestia. Jätekeskuksessa asbestijätteelle on varattu oma käsittely ja ne on myös tuotava Ruskoon omana kuormanaan.

PYÖRRE 2/2012

kuva PÄIVI RÜCKER

Mitä tapahtuu vanhalle työtietokoneelleni, kun se vaihdetaan uuteen? Eikös se olisi vielä ihan käyttökelpoinen? Tietokoneiden käyttö jatkuu vielä vuosia sen jälkeen, kun ne ovat hävinneet omalta työpöydältä. Kaupungin omistamat työasemat ja älypuhelimet myydään eteenpäin muille hallintokunnille, työntekijöille tai kaupunkilaisille. Vain rikkoontuneet koneet toimitetaan kierrätettäviksi. Kierrätyksessä laitteiden sisältämät materiaalit otetaan talteen ja toimitetaan teollisuuden raaka-aineeksi. Onneksi vanhatkaan tietokoneet eivät enää joudu kaatopaikoille.

Puheenaiheita

Työosakkeet nousuu nuorille Vuonna 2010 perustettu työpörssi on kaupungin vastaus korkeaan nuorisotyöttömyyteen.

yöpörssi on sähköinen palvelu oululaisille 17–24-vuotiaille työttömille työnhakijoille. Sen kautta kaupungin eri organisaatiot voivat tarjota nuorille harjoittelupaikkoja. Työharjoittelusta on selkeästi etua nuorelle. Työpörssin ohjaaja Satu Mäen mukaan työllistämistoimenpiteeseen osallistuva nuori menestyy työmarkkinoilla selvästi paremmin kuin osallistumaton. – Noin puolet osallistujista on työllistynyt tai suorittanut tutkinnon viiden vuoden kuluttua työharjoittelusta, Mäki sanoo ja viittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan, EVAn, tuoreeseen analyysiin syrjäytyneistä nuorista. Pohjois-Pohjanmaalla nuorten prosentuaalinen osuus työttömistä työnhakijoista on suurempi kuin muualla Suomessa, ja nuorten työttömien keskinäinen vertailu antaa toisen sijan. Määrällisesti heitä on enemmän Uudellamaalla. – Nuoret ovat löytäneet työpörssin palvelun varsin hyvin. Reilun 18 kuukauden aikana palvelun kautta

on työharjoittelupaikkaa hakenut noin 850 eri nuorta, Mäki kertoo.

Antakaa nuorille harjoittelupaikkoja Työharjoittelu on palkatonta, eikä siitä siis koidu työnantajalle kustannuksia. Kyseessä on ns. työmarkkinatoimenpide, jolloin nuori saa taloudellisena etuutena työttömyysturvaa. Työpörssin tukijaksi lupautunut kaupunginjohtaja Matti Pennanen heittääkin haasteen kaikille kaupungin liikelaitoksille ja hallintokunnille uusien harjoittelupaikkojen saamiseksi. – Lähtekää rohkeasti mukaan tarjoamaan nuorille mahdollisuuksia tutustua eri aloihin ja tehtäviin! Harjoittelupaikan voi lisätä työpörssiin Akkunassa, ja nuoret itse löytävät työpörssin kaupungin nettisivuilta. Työpörssi myös auttaa nuoria harjoittelupaikan löytämisessä ja työohjauksessa kahden ohjaajan voimin. Ohjaajia voi pyytää myös työpaikalle kertomaan Työpörssin toiminnasta. _Maria Öfverström

Testaa Oulu-tietosi Kysymykset Eero Ylitalo

2. Suomen pisimmän maasillan (Joutsensilta Oulussa) pituus on 1) 390 X) 440 2) 560 metriä? 3. Martti Ahtisaaren kaduksi haluttiin kuntalaisaloitteessa muuttaa 1) Isokatu X) Kirkkokatu 2) Uusikatu?

4. Kaupunginteatterissa kävi 2011 1) 68 567 X) 75 249 2) 80 112 katsojaa? 5. Nopeimmalla mahdollisella aikataululla Hailuodon siltaja pengeryhteys voisi valmistua vuonna 1) 2017 X) 2020 2) 2022? 6. Toppilassa toimiva Ykän Pub täyttää tänä keväänä 1) 15 X) 20 2) 25 vuotta?

7. Laulaja-lauluntekijä Saara Aalto on kotoisin 1) Haukiputaalta X) Kiimingistä 2) Oulunsalosta? 8. Raatin stadionilla esiintyy 1.7. 2012 1) John Fogerty X) Lionel Richie 2) Bruce Springsteen?

9. Sarjakuva-Finlandiaa tavoitteleva piirtäjä Jyrki J.A. Mäki on kotoisin 1) Haukiputaalta X) Kiimingistä 2) Oulusta? 10. Oululainen Nina Kiviniitty kilpailee kevätkaudella TVohjelmassa 1) Faces X) MasterChef 2) Voice of Finland? Oikea rivi: X22 / 112 / 211X

1. Metropoliitta Panteleimonin esikoisdekkari on nimeltään Murha 1) kirkossa X) kirkonkylässä 2) tsasounassa?

Uusi palsta

Toimistosihteeri Ulla Tuomela kuvasi työpäivänsä Kiimingin yhteispalvelussa. Päivä alkaa pikkulinnuista ja päättyy toisenlaiseen pikkulintuseen.

Kamera kiertää

teksti & kuvat Ulla tuomela

Juttusarja, jossa seurataan yhden työntekijän päivää hänen itsensä kuvaamana.

 Rento ja levollinen aamuhetki kotona antaa pontta tulevalle työpäivälle. Lintujen ruokintaa jatketaan koko talvikauden ajan.

 Kiimingin kunnanvirasto kylpee aamuauringossa ja Haravatyttö-patsas vartioi taloa, joka on ollut työpaikkani jo pitkään. Elämme muutoksen aikaa: suuri osa työkavereista on siirtynyt muihin tehtäviin, ja uusia työkavereita on tullut tilalle.  Yhteispalvelun tiimi: Anne Ruuttula (vas), minä ja Marja Kynkäänniemi Hoidan kuluvan vuoden loppuun myös hallinnon tehtäviä: laskujen käsittelyä, esityslistojen ja pöytäkirjojen laadintaa, toimielinten sihteeritehtäviä. Aamupalaverissa pohdimme yhteispalvelun ajankohtaisia asioita ja hankkeita. Yhteispalvelussa annetaan kunnan, Kelan, poliisin ja maistraatin sekä vuokra-asuntojen isännöinnin asiakaspalvelua ”samalta luukulta” -periaatteella. Olen projektityöntekijänä mukana etäpalvelu-hankkeessa, jossa kehitetään yhteispalvelun asiakaspalvelua hyödyntämällä teknologiaa lähipalveluiden tuottamisessa. Aamupäivän aikana valmistelen kyselyä yhteistyökumppaneillemme ja yhdistyksille palvelutarpeista.

 Iltapäivän aikana jatkan etäpalveluhankkeen tehtävien parissa. Päivään sisältyy myös kokousten päätösten täytäntöönpanoa. Annan puhelimitse opastusta asianhallintaohjelman ongelmaan ja valmisten valtuustosalin av-laitteet kokousta varten. Huomenna olen koko päivän yhteispalvelun asiakaspalvelupisteessä.

Työpäivät ovat vaihtelevia ja usein haastaviakin, lounastauolla voi hengähtää – aterialippuja voi ostaa yhteispalvelusta. Ruokailen tänään läheisellä koululla, jossa seurana on oppilaita ja opettajia sekä työkaveri, jonka kanssa meillä on sama harrastus – valokuvaamisesta meillä riittää keskusteltavaa.

 Mukavan päivän päätteeksi kotimatka sujuu joutuisasti. Olen saanut tekstiviestin – lapsenlapseni on saapunut mummulaan, ja saan viettää laatuaikaa hänen kanssaan. Haluatko sinä esitellä Pyörteen lukijoille, millainen sinun työpäiväsi on? Ota yhteyttä: pyorre@otavamedia.fi

Itella Posti Oy

Itella Green