Issuu on Google+

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n tiedotuslehti | nro 2 • 2013

o f in Kuoret talteen

HP kierrättää värikasetit s. 12

2011 tilastot: lievää kasvua

s. 06 s. 99 Ruokajäte kuormittaa ympäristöä

s. 16

PYRin yhteistyö omistajien kanssa syvenee

s. 20

Sata suurta laivaa saapui Helsinkiin s. 18 In English p. 21


sisältö 2•2013

04 06

BOKSI Uutiset ja tapahtumat

LUKUJEN TAKANA 2011 oli tasaisen toiminnan ja maltillisen kasvun vuosi.

09

TEKNOLOGIA Vaaralliset jätteet tuovat haasteita tuottajayhteisöille.

10

HENKILÖT Vahva edunvalvonta jatkuu, lupaavat PYRin uusi toimitusjohtaja ja viestintäpäällikkö.

12

YRITYS HP kierrättää tuotteitaan miljardien arvosta.

16

TRENDI Elintarvikepakkaus säästää ympäristöä.

18

YMPÄRISTÖ Vastuullisuus mukana kesän suuressa laivatapahtumassa.

20

TUOTTAJAYHTEISÖ PYRin yhteistyö tuottaja­ yhteisöjen kanssa syvenee.

21

IN ENGLISH News and topical items

Lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa. Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen pyr@pyr.fi

12 18 16

Julkaisija Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.pyr.fi, pyr@pyr.fi, p. 09 616 230, fak­­si 09 6162 3100

Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen Toimitusneuvosto Annukka Leppänen-Turkula, Katri Tuulensuu, Reija Koistinen, Margareetta Ollila, Peter Rasmussen ja Tapani Sievänen­

Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, p. 09 1566 8510

Tuottaja Ilpo Salonen, Otava­media, p. 09 1566 8571 Painopaikka Libris Oy, 2013 Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN-l 1797-4135, ISSN 1797-4135 (Painettu), ISSN 2242-3729 (Verkkolehti)

Lehti verkossa info.pyr.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/pyr-info

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001 PYR info näköislehdet

2 | PYR INFO 2/2013


o f in

A J A N K O H T A I S T A Annukka Leppänen-Turkula

Tavoitteena on kustannustehokas ja hyvin palveleva pakkauskeräysverkosto.

kuva Hannu Häyhä

10

Oli hienoa olla mukana

V

uoden 2006 tammikuusta tämän vuoden elokuuhun asti minulla on ollut ilo ja kunnia kertoa teille lukijoille mitä tapahtuu pakkausketjun loppupäässä, kierrätys- ja hyötykäyttöpuolella. PYR Oy on tehnyt yhteistyötä tuottajayhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, ja Suomi on saavuttanut hyvin pakkauksille asetetut hyötykäyttötavoitteet. Olen koko ajan painottanut sitä, että pak­ kausten ja pakkaamisen merkitys on aivan muualla kuin jätehuollossa. Pakkausten tehtävänä on suojata tuotteita ympäristöltä ja ympäristöä tuotteilta, olla osa monimuotoista logistiikkaketjua sekä estää muun jätteen syntyä. Pakkausasetuksen luonnosta on viimeis­ telty kesän aikana. Asetuksen viivästyminen johtuu asian vaikeudesta lakia laativille ja sitä valvoville viranomaisille sekä pakkaajille ja pakattujen tuotteiden maahantuojille. Jätelain ensimmäisessä pykälässä todetaan, että lain tarkoituksena ja tavoitteena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle sekä vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, varmistaa toimiva jätehuolto ja ehkäistä roskaantumista. Tätä tavoitetta ei voi muilla vaatimuksilla kumota. Jätelain 49 § esittää, että tuotteen voi maksutta ja vaivattomasti luovuttaa tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuun piiriin kuuluvia tuotteita pitää kerätä erikseen kierrätystä varten, lisäksi on vastattava järjestelmän kierrätyskelvottoman osan muusta hyödyntämisestä sekä loppusijoittamisesta. Koko järjestel-

mässä on huomioitava sen aiheuttamat ympäristörasitteet. Pakkaajilta ja pakattujen tuotteiden maahantuojilta ei voi vaatia perusjätehuollon tarjoamista käytöstä poistetuille pakkauksille, vaan ainoastaan tuottajavastuuseen kuuluvan jakeen käsittelyä jätelain mukaisesti. Uudessa jäteasetuksessa 179/2012 on yhdyskuntajätteellä 50 %:n kierrätystavoite, josta vastaavat omalta osaltaan muun muassa kunnat ja yritykset. Yhdyskuntajätteessä on noin yksi kolmasosa pakkauksia, niistä kierrätetään jo nyt 59 %. Pakkausjätteiden kierrätysvaatimusten lisäys tai tiukat vaatimukset vastaanottoverkostolle eivät oleellisesti nosta yhdyskuntajätteen kierrätystä, mutta ne aiheuttavat ympäristökuormaa sekä kohtuuttomia kustannuksia ja investointeja pakkaavalle teollisuudelle ja kaupalle. Tiedän, että ennemmin tai myöhemmin ratkaisut ongelmiin löytyvät yhteistyössä eri tahojen kanssa. Toivon kuitenkin, että kustannukset ja ympäristörasitteet pysyvät kurissa. Elokuun alussa jäin eläkkeelle, enkä enää osallistu uuden pakkausasetuksen täytäntöönpanoon. PYRin uusi toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen jatkaa hyvin sujunutta työtä eteenpäin, minun on aika sanoa näkemiin. Hoitakaa homma kotiin!


i s k Bo

uutiset | tapahtumat

Huippuvuorten kautta eläkkeelle PYRin toimitusjohtaja Annukka Leppänen-Turkula siirtyi kesällä viettämään eläkepäiviä. Jätelakiuudistus sekä yhtiön extranetin käyttöönotto olivat isoja merkkipaaluja hänen 7,5-vuotisen johtajankautensa aikana.

L

eppänen-Turkulan mukaan ulkopuolelta

eränä, jonka käsittelylle sitten asetetaan omia

vaikuttavista tekijöistä suurin muutos

vaatimuksia.

on ilman muuta uusi jätelaki ja ne uudet

– Olen edelleen sitä mieltä, tutkimuksiin pe-

velvoitteet, jotka sen myötä kohdistuvat pak-

rustuen, että ympäristön kannalta on parempi,

kaajiin ja pakattujen tuotteiden maahantuojiin.

että kuluttajien roskapusseissa on pakkauksia

–Lakiin liittyvä pakkausasetus saatiin lausuntokierrokselle heinäkuun toisella viikolla, ja siinä on kovia vaatimuksia alalle. Hyötykäyttö sinänsä on Suomessa hyvällä mallilla: EU:n

kuin että siellä olisi elintarvikkeita. Extranetin käyttöönotto kokonaisuutena onnistui hyvin, kertoo Leppänen-Turkula. – Järjestelmässä tuli esiin muutamia asioita,

vaatimukset on toteutettu jo monta vuotta ja

joita voi vielä parantaa. Asiakkailta on saatu

järjestelmiä kehitetään koko ajan.

hyviä kehitysehdotuksia, ja niitä esittää myös

Hän mainitsee, että sekä PYR että tuottajayhteisöt joutuvat tekemään paljon töitä ja isoja ratkaisuja, jotta jätelain vaatimukset pystytään toteuttamaan. – PYR Oy:n uudella toimitusjohtajalla Juha-

oma väki. Leppänen-Turkula vietti kesälomansa puolisonsa kanssa Huippuvuorilla. – Jääkarhuja emme nähneet, mutta todella paljon muuta, erilaisia pohjoisen lintuja, valaita

Heikki Tanskasella on onneksi paljon koke-

ja Huippuvuorten upeaa luontoa. Risteilyalus

musta jätealalta, joten se puoli on kunnossa.

rikkoi suomalaisten risteilyalusten pohjoisen-

Toivottavaa on, ettei pakkausten varsinainen

nätyksen, kun ajoimme kiintojään reunaan asti

merkitys tuotteiden jakeluketjun osana ja

reippaasti yli 80 leveyspiirin.

ympäristön suojelijana huku jäteajattelun alle.

– Syksyllä sitten katselen, missä määrin

Leppänen-Turkula harmittelee, että sekä

kirjoittamisen tarpeeni riittää omien tekstien

EU:ssa että Suomessa pakkausasioista pää-

aikaansaamiseen ja keksinkö jotain

tetään usein poliittisin perustein. Hän sanoo,

muuta hauskaa, jota olen aina ha-

että pakkauksia ei nähdä kokonaisuutena, eikä

lunnut tehdä, mutta en koskaan ole

niiden merkitystä osana koko sitä ketjua, joka

ehtinyt. Kirjahyllyssä on tietenkin

palvelee tuotteiden saattamisessa käyttöön.

lukemattomia kirjoja ja kuntoa-

Pakkausjätteitä tarkastellaan erillisenä jäte-

kin pitäisi vähän kohentaa.

PYRin helppo extranet

toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.

Yrityksen on helppoa ja nopeaa päivittää

min tämä onnistuu extranetissä. Palvelun

tietonsa PYRiin sähköisesti extranetin väli-

käyttöä varten yrityksen yhteyshenkilö

tyksellä osoitteessa https://extranet.pyr.fi.

tarvitsee salasanan, jonka voi tarvittaessa

Palvelu otettiin käyttöön vuoden alussa.

tilata PYRin asiakaspalvelusta.

– Extranet on koettu niin hyväksi, että ­jo

4 | PYR INFO 2/2013

Syksyllä PYR pyytää yrityksiä päivittämään liikevaihto- ja yhteystietonsa yhteydenpitolomakkeella, mutta kätevim-

Extranet toimii tällä hetkellä suomen

yli puolet jäsenyrityksistä ilmoitti pak-

kielellä. Ruotsin- ja englanninkielinen pal­

kaustietonsa sen välityksellä, kertoo PYRin

velu on tulossa vuoden tai parin päästä.


INFOGRAFIIKKA

JÄTELAIN KIEMURAT JATKUVAT tiedot PYR OY

Asetus syksyllä 2013

2007 2007

Ympäristöministeriö julkaisi heinäkuussa luonnoksen hallituksen esitykseksi jätelain muuttamiseksi ja valtio-

Ympäristöministeriö

neuvoston asetukseksi pakkauksista ja pakkausjätteistä.

aloittaa EU:n jätepuite-

Uusi asetus liittyy jätelakiin, joka tuli voimaan viime

direktiivin perusteella

vuonna. Asetusluonnos löytyy ympäristöministeriön

jätelain muutostyön

verkkosivustolta. Tavoitteena on, että se hyväksytään

Suomessa. PYR mukaan

eduskunnassa syksyllä 2013.

neuvotteluihin.

– PYR Oy:n toiminta jatkuu toistaiseksi entisellään, eikä yritysten ja PYRin välisessä yhteistyössä tapahdu välitöntä muutosta, selventää PYRin toimitusjohtaja

2010 2010

2011 2011

Juha-Heikki Tanskanen.

(HE 199/2010) eduskunnan

vastuun säilyttämisestä esitetään valio-

tuojien on rakennettava keräysverkosto myös kulutta-

käsittelyyn. PYR ja pakkaus-

kunnille. Presidentti hyväksyy jätelain,

japakkauksille. Aiemmin niiden keräys on ollut pääosin

alan tuottaja­yhteisöt ovat

pakkaukset täyden tuottajavastuun piiriin.

kuntien vastuulla. Ehdotukseen on kirjattu, että käytöstä

mukana vaikuttamassa

Jätelakiin liittyvien asetusten

poistettujen lasi-, metalli- ja kuitupakkausten keräystä

työryhmissä.

valmistelu alkaa.

varten on perustettava 2 000 vastaanottopaikkaa sekä

Hallituksen jätelakiesitys

Elinkeinoelämän kanta osittaisen tuotta­ja­

muovipakkauksille 500 pistettä. Lisäksi lähes kaikille

2012 2012

Jätelaki 646/2011 tulee voimaan 1.5.2012.

2015 2015

Pakkausasetuksen valmistelutyö jatkuu.

tuottajavastuu tulisi

2013 2013

Jätelain täysi voimaan myös pak­ kausten osalta 1.5.2015. EU-direktiivin pohjalta asetukseen kirjattujen pakkausten perusvaatimusten täyttämistä valvovaksi uudeksi

Suurimpana muutoksena on ehdotettu, että tuottajien eli pakkaajien ja pakattujen tuotteiden maahan-

Jätelain täysi tuottajavastuuluku tulee voimaan 1.5.2013, ei koske vielä pakkauksia. Lain pakkauksia koskeva muutosehdotus sekä uusi pakkausasetus ovat lausuntokierroksella. Tavoitteena on lain

materiaaleille, paitsi puupakkauksille, on esitetty aiempaa kovempia kierrätystavoitteita. – Ehdotus on tiukka ja toisi tuottajille huomattavat lisäkustannukset. Asiaan pyritään vielä vaikuttamaan, ja lopullinen muoto selvinnee syksyn aikana. Kun saamme lisätietoa, tiedotamme siitä heti, Tanskanen toteaa. Kaikkiaan pakkausten hyötykäyttöön on tulossa muutoksia lähivuosina. Kuluttajapakkausten keräysverkosto nostaa pakkausten hyötykäyttömaksuja. Uusien vaatimusten hintavaikutus selviää vasta, kun asetus on valmis. Tuottajayhteisöt selvittävät parhaillaan, miten hoitaa velvoitteet ilman kohtuuttomia hinnankorotuksia.

hyväksyminen eduskunnassa loppusyksystä.

viranomaiseksi tulisi

Asetusehdotuksessa esitetään

Turvallisuus- ja kemi-

muun muassa seuraavia muutoksia:

TUKESille uusi tehtävä?

kaalivirasto TUKES.

• Lisää siirtymäaikaa pakkausten

Pakkausasetusluonnoksessa on ehdotettu, että pak-

täyden tuottajavastuun voimaantulolle

2016 2016

• Pakkausten kierrätystavoitteiden kiristäminen • EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin

Uuden lain

mukaiset pakkausten perusvaatimukset

vaatimusten mukainen

lisätään myös pakkausasetukseen

kuluttajapakkausten vastaanottoverkosto aloittaisi toimintansa. Pakkausten keräyspisteiden määrä eri pakkausmateriaaleille vastaisi vähintään pakkausasetukseen kirjattuja vaatimuksia.

• Valvovaksi viranomaiseksi esitetään Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa TUKESia Pakkausasetusehdotuksen mukaiset siirtymäajat voivat vielä muuttua, mutta ehdotuksessa on esitetty seuraavaa aikataulua vuodesta 2015 lähtien:

kausten perusvaatimuksia alkaisi valvoa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES. Sille siirtyisi EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin pohjalta kirjattujen vaatimusten valvonta koskien pakkausten valmistusta, koostumusta, uudelleenkäytettävyyttä, hyödynnettävyyttä ja kierrätettävyyttä, sekä vaatimukset suurimmista sallituista pakkausten raskasmetallipitoisuuksista ja pakkausten merkinnöistä. Aiemmin valvonnasta ovat vastanneet ELY-keskukset, ympäristökeskukset sekä kunnan ympäristöviranomaiset jaetusti. Tuottajien tulee edelleen huolehtia, että heidän pakkauksensa täyttävät direktiivin perusvaatimukset. Perusvaatimusten valvonta saattaa jatkossa tehostua uuden valvovan viranomaisen myötä. Pakkausten tuottajavastuuta valvoo jatkossakin Pirkanmaan ELY-keskus.

PYR INFO 2/2013

| 5


L U K U J E N   T A K A N A teksti Ilpo Salonen, kuvat Tommi Tuomi

2011

Tasaisen toiminnan

Vuonna 2011 pakkausjätteiden kokonaiskierrätys kasvoi hieman. Materiaalikohtaiset kierrätysluvut olivat ja ovat edelleen kohtalaisen vakiintuneita.

6 | PYR INFO 2/2013


Markkinoille saatetut pakkaukset ja pakkausjätteen hyötykäyttö (tonneja)

materiaali (tonnia) lasi

muovit paperi, kartonki, aaltopahvi metallit puu muut pakkaukset YHT.

markkinoille saatetut pakkaukset / pakkausjäte

kierrätys

hyötykäyttö (kierrätys + käyttö energiana)

66 448

58 393

58 393

117 126

29 768

54 768

255 051

246 876

270 376

53 999

43 125

43 125

215 934

38 210

209 240

1 085

709 642

416 372

635 902

Pakkausjäte: Käytöstä poistetut pakkaukset­ ennen mahdollista hyöty­ käyttöä. Uudelleen­käytettävät pakkaukset ovat pakkaus­jätettä vasta, kun ne poistetaan uudelleenkäyttöjärjestelmästä. Markkinoille saatetut pakkaukset: Uudet ja uudelleen­täytettävät pakkaukset.

Pakkausten kokonaiskäyttö ja uudelleenkäyttö (tonneja)

materiaali (tonnia)

kokonaiskäyttö

uudelleenkäyttö

markkinoille saatetut pakkaukset

uudelleenkäyttöaste

lasi

114 800

48 352

66 448

42 %

muovit

371 466

254 340

117 126

68 %

271 201

16 151

255 051

6%

metallit

552 666

498 667

53 999

90 %

puu

852 616

636 683

215 934

75 %

2 388

1 303

1 085

55 %

2 165 137

1 455 495

709 642

67 %

paperi, kartonki, aaltopahvi

muut pakkaukset YHT.

Pakkausten kokonaiskäyttö: Markkinoille saatettujen pakkausten määrä, siis jokainen täyttökerta. Markkinoille saatettujen uusien pakkausten määrä: Pakkausjätteen määrä: arvio, jota käytetään tilastoissa.

V vuosi

uonna 2011 pakkausten määrä markkinoilla pysyi lähes samana kuin 2010, eikä suuria muutoksia ollut minkään materiaalin kohdalla. Kierrätysprosenteissa oli pientä kasvua. Luvut kertovat, että toiminta on normaalia, eikä suuria muutoksia ole myöskään nopeasti odotettavissa. 2011 tiedot ovat tuoreimpia, joita on tällä hetkellä käytössä. – Kuitujen, lasin ja metallin osalta ollaan varsin korkeissa kierrätystuloksissa. Muovien ja puun osalta ylitetään vaatimukset, mutta materiaalien kierrättäminen on vaikeaa, toteaa PYRin toimitusjohtajan tehtävästä kesällä eläkkeelle siirtynyt Annukka Leppänen-Turkula. Hän toteaa, että luvut eivät heijastele kansan- ja maailmantalouden tilaa kovinkaan paljon. Pakkauksia tarvitaan ja käytetään jatkuvasti tuotteiden suojana, eikä taloustilanne aina-

kaan vielä ole luettavissa niiden käytöstä. Myöskään jätelakiuudistus ei ole toistaiseksi vaikuttanut lukuihin. – On huomioitava, ettei jätelaki vaikuta elintarvikkeiden tai muiden tuotteiden käyttöön, joten se ei heijastu myöskään niiden pakkauksiin. Myöhemmin, kun nähdään, miten laajennettu tuottajavastuu vaikuttaa eri materiaalien hyötykäyttömaksuihin, saattaa jonkinlaista vaikutusta tulla myös materiaalien käyttöön.

Muovia käytetään aina Myös Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä mainitsee, että muutokset olivat vuoden aikana vähäisiä. Sekä pakkausten käyttö että kierrätys pysyivät vahvalla tasolla. – Aasia ei vedä uusioraaka-aineita enää niin hyvin kuin aiemmin. Maailmantalous hyytyy, mutta muovien käyttö pysyy aika vakiona.

PYR INFO 2/2013

| 7


Uudelleenkäyttö

Pakkauksen uudelleenkäyttö on sen käyttämistä puhdistuksen jälkeen uudelleen sellaisenaan.

Suomalainen käyttää päivässä noin 50 grammaa muovia hankkimiensa tuot­ teiden suojana hyvinä ja huonoina ai­ koina. Vertailun vuoksi sitä vastaavalla öljymäärällä liikuttaa henkilöautoa kilo­ metrin verran päivässä. – Voidaan kysyä, onko kymmeniä miljoonia kuluttajille maksava lakivaa­ timus kierrättää osa tuosta öljystä ko­ vinkaan perusteltu, koska nettosäästö ei millään vastaa kuin muutaman sa­ dan metrin ajomatkaa. Näin on kuiten­ kin eduskunnassamme päätetty eli määrätty pakkausjätehuolto jatkossa pakkaajien tehtäväksi. Nyt sitten pohdi­ taan, miten ihmeessä tämä hieman ristirii­ tainen säädös voidaan maassamme toteuttaa, Kärhä kritisoi.

Kuitupuoli veti hyvin Kuitupakkausten määrä kasvoi vuonna 2011 pari prosenttia. Aalto­ pahvin ja keräyskartongin kierrätys kasvoi sekin parin prosentin verran. – Kierrätys veti ihan mukavasti, eikä varastoja juuri syntynyt. En­ nustettavuus sen sijaan oli ja on edelleen heikkoa, sanoo toimi­ tusjohtaja Juha-Pekka Salmi Suomen Kuitukierrätys Oy:stä. Ainakin aaltopahvin osalta luvuista on tulkittavissa, että pakattujen tuottei­ den maahantuonti on kasvanut entises­ tään. Koko 2000-luvun aikana tuonnin määrä on lähes tuplaantunut. Suomen Aaltopahviyhdistyksen toi­ minnanjohtaja Eija Jokela puolestaan toteaa, että samaan aikaan, kun suoma­ laiset kuluttavat tuontitavaroita, myös elintarvikkeita yhä enemmän, kotimai­ nen teollisuus supistuu. – Haluankin nostaa esiin välillisen tuonnin eli pakattujen tuotteiden maa­ hantuonnin vaikutukset. Jos kuitupak­ 8 | PYR INFO 2/2013

vuosi

Hyötykäyttömaksuissa saatetaan nähdä tulevaisuudessa jopa 50–100 prosentin korotuksia.

kuitu

lasi

metalli

muovi

puu yhteensä

2007

3%

76 %

93 %

74 %

78 %

73 %

2008

4%

65 %

93 %

69 %

76 %

71 %

2009

6%

62 %

91 %

68 %

76 %

69 %

2010

6%

47 %

91 %

67 %

75 %

68 %

2011

6%

42 %

90 %

68 %

75 %

67 %

Kierrätys

Kierrätys tarkoittaa kerätyn pakkausmateriaalin muokkaamista siten, että siitä voidaan valmistaa uusi tuote.

vuosi

kuitu

lasi

metalli

muovi

puu yhteensä

2007

88 %

81 %

70 %

18 %

10 %

52 %

2008

93 %

80 %

75 %

23 %

20 %

56 %

2009

95 %

45 %

84 %

25 %

21 %

56 %

2010

96 %

61 %

78 %

26 %

18 %

55 %

2011

97 %

88 %

80 %

25 %

18 %

59 %

Hyötykäyttö

Pakkausjätteen hyötykäyttöä on sekä pakkauksen käyttö raaka-aineena uusiin tuotteisiin että pakkausten käyttö energiana. Hyötykäytöksi hyväksytään myös pakkauslasimateriaalin käyttö, joka korvaa neitseellisiä raaka-aineita esimerkiksi maanrakennuksessa.

vuosi

kuitu

lasi

metalli

muovi

puu yhteensä

2007

95 %

88 %

70 %

43 %

90 %

84 %

2008

106 %

81 %

75 %

49 %

99 %

90 %

2009

113 %

45 %

84 %

45 %

96 %

88 %

2010

112 %

61 %

78 %

45 %

84 %

85 %

2011

106 %

88 %

80 %

47 %

97 %

90 %

kausten määrästä Suomen markkinoilla ja kokonaistaseesta voi jotain päätellä, niin olisi korkea aika alkaa suosia suo­ malaista! Sitä kautta saavutamme hy­ vinvointia ja työtä suomalaisille.

Järkeä uudistuksiin Salmi huomauttaa, että jos ostovoima hiipuu, joidenkin elintarvikkeiden ja sitä kautta pakkausten käyttö hieman vähenee. Samaan aikaan raaka-aineiden ja tuotannon kustannukset kasvavat. Ylimääräiset kustannusrasitteet eivät auta Suomen kilpailukykyä nousuun, päin vastoin.

– Ei ole liioin perusteltua aiheuttaa ­ylimääräistä ympäristöhaittaa kierrä­ tyksen nimissä. Järkevä tasapaino on ­löydettävissä ja silti kunnianhimoiset kierrätystavoitteet saavutettavissa, ­kustannuksia ja ympäristöä unohtamat­ ta – jätelain hengessä. Salmi ja Jokela arvioivat, että kuitu­ pakkausten osalta kustannusvaikutus saattaa näkyä hyötykäyttömaksuissa jopa 50–100 prosentin korotuksena jätelain täyden tuottajavastuun tultua voimaan. Silloin uuden lain mukaisen pakkausten vastaanottoverkoston pitäisi aloittaa ­toimintansa.


T E K N O L O G I A teksti Pertti Suvanto

Vaarallinen jäte vaatii tarkkuutta Kun kotitalouksien pakkausjätteiden keräys täyden tuottajavastuun mukaan siirtyy tuottajille, tuottajayhteisöillä on edessään valtava valistusurakka.

V

aarallisella aineella tarkoitetaan ainetta, joka ominaisuutensa vuoksi voi aiheuttaa vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Tällaisia ominaisuuksia ovat myrkyllisyys, syövyttävyys, räjähdys-, palo- tai säteilyvaarallisuus. Tyypillisimpiä kodin vaarallisia jätteitä ovat maalit, liimat, liuottimet, lakat, öljyt, voimakkaat pesuaineet ja hapot sekä aerosolit. Monet niistä pakataan metallipakkauksiin riittävän suojan takaamiseksi. Metallipakkausten tuottajayhteisö Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtaja Tapani Sievänen sanoo, että kun tavallisesti pakkaus suojaa tuotetta ympäristöltä ja ihmisiltä, niin vaarallisen tuotteen pakkaus suojaa ympäristöä ja ihmisiä itse tuotteelta. – Jos käytetyssä pakkauksessa on vaarallista ainetta, sitä ei saa suoraan laittaa sekajätteeseen, hyötykäyttöön tai kierrätykseen, koska siitä aiheutuu vaaraa ympäristölle ja ihmisille.

Kuluttajan vastuu kasvaa Uudessa pakkausasetusehdotuksessa on esitetty, että pakkausten tuottajavastuu muuttuisi osittaisesta täydeksi toukokuussa 2015. Tuottajien olisi järjes-

tettävä myös kuluttajapakkauksille omat keräyspisteet vuoden 2016 alusta lähtien. Kaikki vaaralliset jätteet sekä vaarallista ainetta sisältävät pakkaukset ovat jatkossakin kunnan vastuulla ja muut pakkausjätteet tuottajayhteisöillä. – Mepakin pitää vastata kaikesta metallipakkausmateriaalista, mutta metallipakkauksissa merkittävä osa pitää sisällään vaarallisia aineita, joihin emme saa jätteenäkään koskea. Kuluttajien pitää toimittaa pakkaukset kuntien jäteasemille, joista ne toimitetaan hävitettäväksi vaarallisten jätteiden käsittelylaitoksiin. Sieväsen mukaan kunnilla ja tuottajayhteisöillä onkin tulevaisuudessa valtava haaste kouluttaa kansalaiset erottamaan vaaralliset tuotteet muista tuotteista. – Jo pieninä pitoisuuksina ne muuttavat koko jäte-erän vaaralliseksi, ja tämä edellyttää aivan toisenlaista käsittelyä kuin normaalit pakkausjätteet. On hyvin tärkeää, että Mepakin astioihin ei joudu näitä vaarallisia tuotteita eikä niiden pakkauksia lainkaan. Asiaa mutkistaa, että vaarallisten aineiden merkinnät ovat hyvin epäyhtenäisiä, eivätkä kuluttajat niitä tunne.

Pienetkin pitoisuudet pilaavat koko jäteerän.

Sisältö turvallisesti kiertoon Kuluttajalle tavallisimpia ovat maalipurkit, jotka luokitellaan vaarallisiksi. – Hyväksymme metallipakkaukset, jos ne tyhjennetään ja kuivatetaan kokonaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että maalipakkauksen pohjalle jäänyt käyttämätön maali kipataan viemäriin tai luontoon. Se pitää toimittaa vaarallisen jätteen keräilyyn, jossa sisältö ja kuoret käsitellään asianmukaisesti erikseen. Kuluttaja saattaa hyvää tarkoittaessaan toimittaa meille pakkauksia ja samalla tietämättään syyllistyä vakaviin virheisiin. Toinen merkittävä ryhmä on ponnekaasua sisältävät metallipakkaukset. Jos pakkauksessa on ponnekaasua, se pitää viedä vaarallisten tuotteiden kierrätykseen. Sievänen sanoo, että vastaavat haasteet koskevat yhä enemmän muitakin pakkausmateriaaleja kuin metallia. Esimerkiksi muovipakkausten käyttö vaarallisten tuotteiden pakkauksina on lisääntynyt. Valistus onkin kuntien ja kaikkien tuottajayhteisöjen yhteinen asia. – Kuluttajien kouluttaminen on haastava urakka, johon voi ­kulua aikaa melkein yksi suku­polvi. Mutta se ei ­oikeuta siihen, että mitään ei tehdä. Jostain työ tulee aloittaa.

Uusi nimi aiempaa osuvampi Nykyisin ongelmajätteitä kutsutaan vaarallisiksi jätteiksi. Se kuvaakin paremmin kuin ”ongelmajäte”, minkälaisista aineista on kyse. Termi vastaa myös kansainvälistä käytäntöä. Vaarallisia jätteitä ei saa koskaan laittaa edes pieninä määrinä sekajätteen joukkoon. Kuluttajien pitää viedä kaikki kodin vaaralliset jätteet oman kunnan maksuttomaan keräyspaikkaan.

PYR INFO 2/2013

| 9


H E N K I L Ö T teksti Ilpo Salonen, kuva Kalle Kervinen

PYR mukana A

muutoksissa

PYRin tuore toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen korostaa, että kun lopullinen asetusteksti saadaan, tuottajien pitää ryhtyä suunnittelemaan kustannus­ tehokasta ja hyvin palvelevaa keräysverkostoa. Viestintäpäällikkö Katri Tuulensuu lupaa, että PYR pitää jäsen­ yritykset tiiviisti ajan tasalla uudistuksen vaikutuksista.

1 0 | PYR INFO 2/2013

lun perin oli tarkoitus, että kuluttajakeräys olisi tullut tuottajille toukokuussa 2014, mutta nyt määräaika onkin vuoden 2016 alussa. Tanskasen mukaan siirtymäaika pelasti paljon. – Näin saatiin aikaa keräysverkon rakentamiseen. Pakkausala oli aikataulun pidennyksestä tiiviisti yhteydessä ministeriöön, ja tavoite toteutui. Kun täydestä tuottajavastuusta on päätetty jätelaissa, keräysverkosto rakennetaan, mutta asetus vaikuttaa vielä paljon lopullisiin kustannuksiin. Tanskanen korostaa, että asia pitää hoitaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.


– Hyvä, että yksityiskohdat saadaan syksyn aikana päätettyä ja päästään käytännön työhön. Tuottajien tulee rakentaa valtakunnallisesti yhtenäinen verkosto, johon kuluttajien on helppo viedä kierrätettävät materiaalit.

Tavoitteena järkevät ratkaisut Esimerkiksi kauppakeskukset ovat luontevia keräyspisteiden sijaintipaikkoja, joissa kulkee paljon ihmisiä. Haastavampi kysymys on, miten syrjäseuduilta voidaan kerätä materiaaleja niin, että se on taloudellisesti järkevää ja ympäristölle edullista. – Laki takaa kuluttajille oikeuden vaivattomaan lajitteluun, ja tämähän on hyvä tavoite. Olennaista on, mitä vaivattomuudella tarkoitetaan. Jos keräyspisteitä pitää viedä syrjäisiin paikkoihin, pienten määrien keräys tulee varsin kalliiksi, ja kuluttajathan sen lopulta maksavat. Lisäksi kuljetusten päästöt voivat nousta niin korkeiksi, että ympäristöhyödyt vähenevät, Tanskanen harmittelee. Hän kuitenkin uskoo, että järjestelmästä voi tulla hyvin toimiva, kunhan yksityiskohdat saadaan hiottua. – Kauppa ja teollisuus joutuvat miettimään ympäristötavoitteitaan entistäkin tarkemmin. Trendi on, että ympäristövastuita tulee koko ajan lisää, ja sen puolen kustannukset kasvavat. Lainsäätäjän yhtenä tavoitteena on ollut, että pakkausmateriaalien käyttöä

vähennetään mahdollisuuksien mukaan. Tanskanen pitää tavoitetta yleisellä tasolla oikeana, mutta pakkausten osalta se voi pahimmillaan johtaa jätemäärien kasvuun. Pakkaus suojaa tuotetta ja vähentää siten itsessään jätteen määrää. Lisäksi pakkausten osuus tuotteiden koko ympäristöjalanjäljestä on jo nyt useimmiten pieni, muutamien prosenttien luokkaa. Valtaosa ympäristökuormituksesta syntyy tuotteiden valmistuksessa.

Muovi mukaan Asetusluonnoksen mukaan tuottajien on järjestettävä vähintään 2 000 lasin, metallin ja kuitupakkausten keräyspistettä. Lisäksi muovin keräyspisteitä tulee 500. Muovin lajittelu on jo pitkään kiinnostanut kuluttajia, mutta sekalaiselle kotitalousmuoville on vaikea löytää kierrättäjiä eli tapoja hyödyntää jätemateriaalia raaka-aineena johonkin hyödylliseen. – Ehdotettu pistemäärä on suuri, ja erityisesti kuluttajamuovin keräys kannattaisi aloittaa esitettyä pienemmällä pisteverkolla, jotta kerätyn muovin laatu saadaan varmistettua ja sille ehditään löytää järkevä kierrätyskohde. Tanskanen muistuttaa, että Suomeen rakennetaan koko ajan lisää jätteenpolttolaitoksia. Niissä kierrätykseen kelpaamaton muovijäte tulee hänen mielestään parhaalla tavalla käyttöön, koska sen lämpöarvo vastaa öljyä. Hän myös uskoo, että kuluttajat jatkavat entiseen malliin lajittelua, vaikka jätteiden poltto lisääntyy.

Juha-Heikki Tanskanen tuli tehtävään

KTM Katri Tuulensuulla on kokemusta

Itä-Uudenmaan Jätehuollon toimitus­

pakkausalalta muun muassa edellisistä

johtajan paikalta. Hän työskenteli

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton

yhtiön palveluksessa sen perustamis­

viestintäpäällikön tehtävistään.­Tuolloin

vuodesta 2002 alkaen. Koulutukseltaan

hän myös edusti panimo­teollisuutta

hän on tekniikan tohtori.

Suomen Kuluttajakuitu ry:n hallituksessa.

Jos keräys­ pisteitä pitää viedä syrjäisiin paikkoihin, pienten määrien keräys tulee varsin kalliiksi.

– Uudistus on eri tavoitteiden kompromissi. Hyvää on se, että asioita voidaan lähteä nyt suunnittelemaan ja toteuttamaan koko valtakunnassa kokonaisuutena. PYRin vahva rooli tilastoinnissa ja tuottajanvastuun koordinoinnissa säilyy. Aika näyttää, tuleeko sille lisäksi uusia tehtäviä, hän sanoo.

Viestinnän kohteeksi myös kuluttajat PYRin uusi viestintäpäällikkö Katri Tuulensuu lupaa, että PYR ottaa uudistuksen myötä viestinnässään entistä enemmän huomioon myös kuluttajat. Kun vastuu pakkausten kuluttajake­ räyksestä siirtyy yrityksille, PYR tulee olemaan myös mukana opastamassa kuluttajia kierrätysasioissa. – PYRin pitää olla tarvittaessa valmis yhä avoimempaan keskusteluun myös julkisuudessa. Pakkausten kierrätys on monimutkainen järjestelmä. Monia kuluttajia asia voi kiinnostaa jätteiden lajittelua pidemmälle. Mahtavapakkaussivusto on hyvä alku, ja kuluttajaviestintää tarvitaan lisää, hän arvioi. Yhtenä päätavoitteenaan Tuulensuu pitää sitä, että jäsenyritykset pysyvät tarkkaan tietoisina alan muutoksista. – Esimerkiksi kuluttajakierrätyksen järjestämisessä on paljon yksityiskohtia auki. Missä laajuudessa se toteutuu, miten vastuut jakautuvat, mitä se maksaa, mitä se kaikkiaan käytännössä tarkoittaa? Perusviestimme on, että PYR kantaa jatkossakin vastuuta jäsenyrityksistään ja puolustaa niiden etuja. Tämä kuvio ei muutu, hän toteaa.

PYR INFO 2/2013

| 1 1


Värikasetit  kiertoon teksti Jukka Nortio, kuvat Marjut Kinnari ja HP

Tietotekniikan monialayritys HP kantaa vastuuta ympäristöstä. Yrityksen vuonna 1997 käynnistämän värikasettien palautusjärjestelmän kautta on kierrätetty maailman­laajuisesti yli 500 miljoonaa mustepatruunaa ja laservärikasettia.

L

aser- ja mustesuihkutulostimet tuot­ tavat vuosittain satoja miljoonia tyhjiä värikasetteja ja mustepatruunoita. Mitä tehdä niille? – Tarjoamme sekä kuluttaja-asiakkaille, yrityksille että kumppaneillemme ilmaisen kierrätysjärjestelmän, HP:n tulostinyksikön tuotepäällikkö Tuomas Tolsa sanoo. Planet Partner -ohjelmaksi nimetty kierrätysjärjestelmä kattaa sekä mustesuihkupatruunat että ­lasertulostimien värikasetit. Ohjelma käynnistettiin laserkasettien osalta jo 1990-luvun alussa. Myöhemmin se laajennettiin koskemaan myös mustesuihkupatruunoita. Suomeen tämä kansainvälinen ohjelma rantautui vuonna 2004. Kuluttajat voivat lähettää tyhjät mustekasetit palautuskuorissa HP:lle tai toimittaa ne jälleenmyyntipisteissä oleviin keräyslaatikoihin. Keräyslaatikoita on muun muassa Citymarketeissa, Anttiloissa ja Expert-myymälöissä. Yritysasiakkaille on tarjolla palvelu, jossa patruunat ja kasetit kerätään keskitetysti kierrätyslaatikoihin, jotka HP:n yhteistyökumppani asiakkaan pyynnöstä tyhjentää.

12 | PYR INFO 2/2013

Mustesuihkutulostinten patruunat toimitetaan ­Suomesta HP:n saksalaiselle kierrätyskumppanille. Siellä niistä erotetaan kierrätettävät materiaalit. Muovimateriaali toimitetaan edelleen Irlannissa Dublinin lähellä sijaitsevalle HP:n mustepatruunatehtaalle. Laserkasetit päätyvät Canonin Ranskan Bretagnessa sijaitsevaan kierrätyslaitokseen.

Kierrätys mielessä läpi ketjun Planet Partner -ohjelma merkitsee materiaa­lien ja energian säästöä tuotteiden läpi valmistusprosessissa. – 1990-luvulta lähtien olemme vähentäneet tuotteissamme tarvittavien osien määrää yhdellä kolmanneksella ja muovin määrää puolella, Tolsa sanoo. Jo materiaalivalinnoissa huomioidaan, että tuote tulee käyttöajan jälkeen kierrätykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erilaiset materiaalit voidaan helposti erottaa toisistaan. Kierrätettävää muovimateriaalia pitää myös voida käyttää uusio-

Tuomas Tolsa havainnollistaa, miten väripatruunoiden materiaali kiertää. Alakulmassa vaaleaa PET-rouhetta, jota lisätään prosessiin.


Planet Partner -kierrätys lukuina • Yli 446 miljoonaa värikasettia on kierrätetty uusiokäyttöön. • Mustepatruunoiden uusiotuotannossa on käytetty yli kaksi miljardia muovipulloa. • Kierrätysmateriaalia on kulkenut HP:n kautta 1,2 miljoonaa tonnia vuodesta 1987 lähtien. • Uusiomuovin käyttö vähentää vedenkulutusta muste- patruunoiden tuotannossa lähes 90 prosentilla ja pienentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä 60 prosentilla.

PYR INFO 2/2013

| 1 3


Kierrätysmuovin käyttö säästää 60 prosenttia fossiilisia polttoaineita verrattuna siihen, tuotannossa tehokkaasti muun kierrätysmuovin kanssa. Kasettien muovimateriaalia sulatetaan kierrätysprosessissa yhdessä kierrätysmuovipullojen kanssa. Syntyvästä materiaalista tehdään uusia mustepatruunoita. Vuonna 2012 HP käytti 472 miljoonaa muovipulloa kierrätystuotannossa. Kierrätysmuovin käyttö säästää 60 prosenttia fossiilisia polttoaineita verrattuna siihen, että materiaalina olisi neitseellinen muovi. Tämä tarkoittaa lähes 10 miljoonan öljylitran eli 250 täysperävaunullisen säiliöauton säästöä vuodessa. HP:n mukaan uusiomuovin käyttö vähentää myös veden kulutusta mustepatruunoiden tuotannossa lähes 90 prosenttia. Mustepatruunoissa käytetyllä uusiomuovilla on käyttämättömään muoviin verrattuna 33 prosenttia pienempi hiilijalanjälki – myös silloin, kun muovin keräämisestä, kuljettamisesta ja käsittelystä johtuvat vaikutukset otetaan huomioon. 1 4 | PYR INFO 2/2013

Edelläkävijällä kovat tavoitteet Vuosien varrella HP on katkaissut yli 446 ­miljoonan mustepatruunan ja värikasetin sekä yli kahden miljardin poisheitetyn muovipullon tien kaatopaikalle. Kun mukaan lasketaan myös kierrätettävät laitteet, on HP:n kautta kulkenut kierrätysmateriaalia 1,13 miljoonaa tonnia vuodesta 1987 lähtien. Kierrätystahti vain tiivistyy, sillä yhtiön tavoitteena on kierrättää vielä 400 miljoonaa tonnia lisää elektroniikkalaitteita ja -tarvikkeita vuoden 2015 loppuun mennessä. Lainsäädäntö tai EU-direktiivit eivät ainakaan vielä edellytä tulostintarvikkeiden kierrätystä. HP on halunnut toimia tässä asiassa edelläkävijänä. Kierrätysohjelma on myös osa HP:n yritysvastuupolitiikkaa. – Koska olemme olleet tulostuksen edelläkävijöitä, haluamme myös näyttää mallia kuinka tulostimien tarvikkeita kierrätetään, ja mitä vastuu ympäristöstä tarkoittaa käytännössä, Tolsa sanoo.

Ongelmallinen uudelleentäyttö Tulostinkasettien uudelleentäyttö on vaihto­ ehto niiden kierrättämiselle. Laitevalmistajat eivät kuitenkaan suosittele sitä, sillä värikasetteja ei ole suunniteltu uudelleentäyttöä varten. Uudelleentäyttö voi johtaa tulostuslaadun heikkenemiseen tai tulostimen vioittumiseen. Tutkimusten mukaan uudelleentäytetyllä värikasetilla saadaan 35–55 prosenttia vähemmän tulosteita kuin alkuperäiskasetilla. Useimmat


että materiaalina olisi neitseellinen muovi. Tämä tarkoittaa lähes 10 miljoonaa öljylitraa vuodessa.

Mustesuihkupatruuna on pieni ihme Musteen suihkuttaminen paperille on musteen ja tulostuspään yhteistyön mestarinäyte. Tulostuspäässä on jopa 500 mikroskooppisen pientä suutinta, jotka sinkoavat parhaimmillaan yli 18 miljoonaa mustepisaraa sekunnissa. Keltaiset, siniset ja punaiset vain muutaman pikolitran kokoiset pisarat muodostavat kymmeniä miljoonia värisävyjä. Pikolitra on millilitran miljardisosa: yhteen litraan mahtuu pikolitroja saman verran kuin senttimetrejä 13 edestakaiseen kuumatkaan. Tulostettaessa suuttimien lämpöenergian purkaus on pinta-alayksikköä kohden valtava. Kahden mikrosekunnin ajan lämpöenergia vapautuu 1  500 MW/m2, joka on pinta-alaan suhteutettuna kahdeksankertainen auringon energiapurkaukseen verrattuna. Koska pinta-ala on äärimmäisen pieni, tämä ei aiheuta ongelmia. Tulostustekniikan kehitys näkyy selvästi tulosteiden laadussa ja

tulostinvalmistajat myös ilmoittavat, että laitteen takuu raukeaa, jos uudelleentäytetty värikasetti on aiheuttanut laitteen vikaantumisen. – Uudelleentäyttöä tekevät yritykset eivät anna mitään takeita patruunoiden ja kasettien loppusijoituksesta, Tolsa sanoo. Tolsan mukaan 70 prosenttia kertaalleen uudelleentäytetyistä värikaseteista päätyy todennäköisesti kaatopaikalle, koska niiden uudelleenkäyttö tulee yhä kalliimmaksi vanhojen osien uusimisesta ja tulostuslaadun heikkenemisestä johtuvista syistä. – Yritämme neuvoa asiakkaitamme valitsemaan kierrätyskumppaniksi sellaisen, joka toimittaa käytetyt kasetit meille. Tämä takaa kaiken materiaalin pääsyn uudelleenkäyttöön, Tolsa sanoo.

osien kestävyydessä. Tulostimien noin 30-vuotisen kehityksen aikana eri sävyjen määrä on noussut 10 000:sta 73 miljoonaan. Tulostuspäät

Lisätietoja Planet Partner

kestävät 200 kertaa kauemmin ja pisaroita lennähtää paperille 5  100

-kierrätysohjelmasta: www.hp.fi,

kertaa enemmän kuin ensimmäisessä HP:n mustesuihkutulostimessa

hakusanat ”tuotteiden kierrätys”

vuonna 1985.

PYR INFO 2/2013

| 1 5


I L M I Ö teksti Ilpo Salonen, kuvat iStockphoto

K

otitaloudet ostavat vuo­sittain yli 400 kiloa ruokaa henkeä kohden, ja 23 kiloa tästä päätyy biojätteisiin tai muuten vain roskiin. Nämä poisheitetyt 23 ruokakiloa ovat syömäkelpoista ruokaa, eli esimerkiksi kuoret ja luut eivät sisälly siihen. Eniten suhteessa hankittuun määrään heitetään menemään perunaa, leipää, hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Lähes joka kymmenes peruna, leipäpala ja hedelmä päätyy jätteeksi. Tiedot käyvät ilmi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n selvityksestä, jossa seurattiin 380 ­suomalaisen kotitalouden ostoksia ja ruoka­hävikkiä. Lisäksi kuluttajilta ky-

syttiin näkemyksiä ruoasta, hävikistä ja pak­kauksista. – Yhden hengen kotitalouksista yli puolet koki, että ostamalla pienempiä pakkauksia he voisivat vähentää ruokahävikkiään. Lapsiperheistä näin koki vain joka kuudes, kertoo tutkija Hanna Hartikainen MTT:stä.

Suunnitellen säästöä Ruoan pilaantuminen ja päiväyksien vanheneminen ovat pääsyyt ruokahävikkiin. Monet kuluttajat noudattavat päiväyksiä niin tunnollisesti, että syömäkelpoista ruokaa heitetään pois heti, jos päiväys on vanha. Eniten ruokaa menee roskiin niissä talouksissa, joissa ostetaan eniten ruo-

kaa henkeä kohden ja joissa käytetään ruokaan myös eniten rahaa. – Kotitaloudet voisivat monesti vähentää ruokahävikkiä suunnittelemalla ruoankulutusta tarkemmin ja ostamalla pienempiä määriä. Parhaimmillaan näin voi myös säästää mukavasti rahaa. Pois heitetty ruoka vaikuttaa ruoan lopulliseen kilohintaan. Jos esimerkiksi 12 leipäpalan pussista menee hukkaan neljä palaa, leivän kilohinta nousee ­samaksi kuin kuuden leipäpalan pussissa. Sopivan kokoisilla pakkauksilla ja ostomäärillä voidaan pienentää ruokahävikkiä ja säästää satoja euroja.Yli puolet talouksista arveli, että jos ruokaa myytäisiin pienemmissä pakkauksissa,

Rahaa roskiin Kotitaloudet heittävät syömäkelpoista ruokaa roskiin vuosittain satojen miljoonien eurojen edestä. Ruokajäte kuormittaa ympäristöä monin verroin raskaammin kuin elintarvikepakkaukset.

1 6 | PYR INFO 2/2013


sitä menisi vähemmän hukkaan. Useimmat kertoivat pakastavansa osan tuotteesta, mikä pienentää hävikkiä. Pienten pakkauskokojen kalliimpi kilohinta kaupassa sai monet valitsemaan isoja pakkauskokoja – vaikka niiden sisällöstä lopulta osa saattoikin päätyä biojätteeksi. – Kuluttajat vertailevat usein ruoan kilohintoja kaupassa, mutta kotona ruoan hintaa ajatellaan vähemmän. Kaikki kotitaloudet eivät koe, että ruokahävikki olisi taloudellinen menetys, Hartikainen mainitsee.

Kasvikset, hedelmät ja leipä kattavat

viitisen prosenttia. Vuodessa tästä kertyy

ruokahävikistä euroina noin kolmannek-

yhden hengen taloudessa noin 100 euroa,

sen. Liha- ja maitotuotteiden hävikki on

pariskunnilla 150 ja lapsiperheissä 280

kiloina pienempi, mutta korkeamman

euroa. Suomen vuotuinen ruokahävikki on

kilohinnan vuoksi nekin vastaavat noin

335–460 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä

kolmannesta roskiin menevistä euroista.

vastaa noin 10–15 prosenttia kulutetusta

Suomen kotitalouksien yhteenlaskettu ruokahävikki on noin 120–160

ruoasta. Kotitalouksien osuus hävikistä on

miljoonaa kiloa vuodessa. Hävikin osuus

35 prosenttia, teollisuuden 27, ravitsemis-

kaikesta kotona kulutetusta ruoasta on

palvelujen 20 ja kaupan 18 prosenttia.

Kotitalouksien ruokahävikki vuodessa

Ruokahävikin koostumus

Suomalaisten kotitalouksien

33 %

yhteenlaskettu hävikki on noin

Lapsiperhe*

valmis- ja noutoruoka

hedelmät,

n = Talous

Pariskunta

kotiruoka,

juurekset,

n = Henkilöä kohden taloudessa

Yhden hengen talous

24 %

vihannekset,

120–160 miljoonaa kiloa/vuosi

marjat

24 %

27 kg (henkeä kohden) 27 kg

4 %

21 kg (henkeä kohden)

muut

42 kg 22 kg (henkeä kohden) 82 kg

maito,

15 % leipä,

Lähde: MTT

Pakkaus kuormittaa vähän Kun kysyttiin, mitkä asiat liittyvät ympäristöystävällisiin elintarvikkeisiin, lähes kolme vastaajaa neljästä vastasi ”vähän pakkausmateriaalia”. Johtaja Juha-Matti Katajajuuri MTT:stä huomauttaa, että pakkauksen tuotannon ja hävittämisen ympäristövaikutukset ovat pieniä verrattuna pois heitetyn ruoan ympäristökuormaan. – Kun pakkaus suojaa elintarviketta riittävästi ja on kuluttajalle sopiva, elintarvike tulee kokonaan käytetyksi. Silloin­sen kokonaisympäristövaikutus on mahdollisimman pieni. Kotitalouksien ruokahävikki vastaa noin 100 000 henkilöauton vuotuisia hiilidioksidipäästöjä. Ruokahävikin osuus ruokatuotteiden ympäristövaikutuksista on keskimäärin 5–6 prosenttia. Pakkauksien – tuotannon ja kierrätyksen tai loppusijoituksen – vastaava osuus on pari, kolme prosenttia. Ruoka aiheuttaa päästöjä koko ketjussa pellolta pöytään. Jos ruoka päätyy roskiin, koko ketjussa syntyneet päästöt menevät hukkaan. Asiallisella pakkaamisella säästyy sekä ympäristöä että rahaa.

Tonnikaupalla jätettä

maitotuotteet, liha, kala

viljatuotteet, riisi, pasta

* Keskimäärin 3,8 henkeä

Kaikki biojäte ei ole hävikkiä – esimerkiksi omenankarat, vihannesten kuoret ja muu vastaava aines ei ole mukana hävikkitilastoissa.

PYR INFO 2/2013

| 1 7


Y M P Ä R I S T Ö teksti Laura Heikkinen, kuva Lotta Blomberg

H

elsinki oli viime kesänä yksi suurten purjelaivojen kilpailun isäntäkaupungeista. Joka neljäs vuosi Itämerellä järjestettävä ystävällismielinen kilpailu kokoaa yhteen tuhansia nuoria ympäri maailman oppimaan purjehdusta ja tutustumaan eri kulttuureihin. Helsingin kisan teemat olivat nuorisotyö, Itämeren suojelu ja ­vastuullinen tapahtumanjärjestäminen. Järjestelyistä vastasi Helsingin kaupungin tapahtumayksikkö yhdessä kaupungin eri ­virastojen ja lukuisten muiden toimijoiden kanssa. Suunnittelutyötä varten perustettiin vuonna 2010 työryhmä kaupungin eri ­virastojen edustajista. Tapahtumayksikön projektipäällikkö Päivi Munther kertoo, että ympäristöasiat haluttiin huomioida läpi linjan ja suojella Itämerta. – Kaupunki on vastuullinen tapahtumanjärjestäjä. Haasteita kuitenkin riitti, sillä osallistujina oli noin sata suurta laivaa 17 eri maasta, joten jo lähtökohdat olivat hyvin erilaiset, Munther toteaa. Lisäksi oli huomioitava miehistöjen tarpeet, satojen tuhansien yleisö, oheisohjelma sekä tapahtuma-alueen asukkaat. – Annoimme aluksille informaatiota jo edellisessä satamassa siitä, miten Helsingissä jätehuolto on järjestetty, jotta miehistöt osaisivat lajitella jätteet aluksilla siten kuin ne Helsingissä kerätään, kertoo tapahtuman satamamestari Pekka Halkosaari.

Heinäkuussa Helsingin Hietaniemen vallannut The Tall Ships Races Helsinki 2013 toi satamaan sata suurta laivaa, satojatuhansia vieraita ja monta päivää tapahtumia. Yksi teemoista oli vastuullisuus, joten ympäristövaikutukset ja kierrätys huomioitiin kautta linjan.

Vastuullisesti sata

18 | PYR INFO 2/2013


Räätälöity jätehuolto Kilpailua varten rakennettiin vesiverkosto ja viisi lajittelupistettä. Jätehuollosta vastasi Las­ sila & Tikanoja. Septitankkien tyhjennystä var­ ten laitettiin tilapäinen laituri Myllylaituriin. Kaikista aluksista otettiin jätevedet talteen ilmaiseksi, jotta niitä ei laskettaisi mereen, ja isoille aluksille oli varattu jäteauto aluksen saa­ puessa satamaan. Sähköntuotantoon käytettiin tavanomaisen aggregaattidieselin sijaan vähä­ päästöistä biodieseliä. – Laivat tyhjentävät tankkinsa sekä kierrät­ tävät ja lajittelevat jätteensä hyvin eri tavoin, eivätkä ympäristöasiat ole joka maassa ykkös­ sijalla. Me emme voi asettaa kaikille meidän sääntöjämme, mutta Helsinki hoiti järjestelyt loistavasti, toteaa Suomen Purjelaivasäätiön toiminnanjohtaja Stefan Abrahamsson. Suo­ men Purjelaivasäätiö on Suomen johtava nuo­ risopurjehdusten järjestäjä. Tapahtumat vihertyvät Helsingin kisa kuului Greening Events -hank­ keeseen, joka luotsaa kohti ympäristöystävälli­ sempiä tilaisuuksia. Samalla pilotoitiin Eko­ kompassi Tapahtuma -ympäristöjärjestelmää. – Hankkeessa mukana olevien tilaisuuksien osalta kartoitetaan lähtötilanne, arvioidaan ym­ päristövaikutukset, laaditaan yhdessä ympäris­ töohjelma sekä seurataan sen toteutumista. Ulkopuolinen taho auditoi järjestelmän, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Salla Koivu­ salo. Koivusalo toteaa, että suurtapahtumissa tar­ vitaan riittävästi aikaa ja resursseja jätehuollon kokonaisuuden ja kierrätyksen suunnitteluun ja järjestämiseen asiantuntijoiden kanssa, ja

paikalle pitää tuoda tarpeeksi jäteastioita hyvin merkittyinä selkein lajitteluneuvoin. Helsingin viisi kierrätyspistettä riittivät, lisäksi aterimet ja astiat olivat pääosin biohajoavia, ja ruokatar­ joilussa painotettiin kasvisruokaa.

Ympäristökasvatusta ruohonjuuritasolta Suuret purjelaivat jatkoivat seuraavaan sata­ maan, ja Helsinki käy läpi kokemuksia. Päivi Munther kertoo yleisöpalautteen olleen hyvää. Hän on tapahtumaan tyytyväinen, sillä suures­ ta kävijämäärästä huolimatta tapahtumapaikka pysyi siistinä eikä jättänyt jälkiä alueelle. Salla Koivusalo antaa kokonaisuudelle hy­ vän yleisarvosanan, mutta löytää hieman pa­ rannettavaa jätehuollon järjestämisessä, mer­ kinnöissä ja siitä tiedottamisessa kaikille osa­ puolille. Pekka Halkosaaren mukaan järjestelyt, tur­vallisuus ja viranomaistoiminta sujuivat jouheasti. The Tall Ships Races on vieraillut Itämerellä joka neljäs vuosi. Suomen isäntäsatamia ovat olleet kerran Kotka, kahdesti Turku ja Helsin­ ki. Taustalla on kansainvälinen Sail Training International (STI), jonka perustajajäsen Suo­ men Purjelaivasäätiö on. Stefan Abrahamsson toivoo kattojärjestöltä tiukempaa linjaa ympä­ ristöasioissa. – Esimerkiksi septitankkien tyhjennys haa­ voittuvaan Itämereemme on saatava loppu­ maan. Haluamme lisätä nuorten ympäristö­ kasvatusta ja korostaa vastuunkantoa luonnos­ ta ja meristä. Ympäristönsuojelu lähtee ruohonjuuritasolta pienin askelin ja yhteistyös­ sä, jotta voimme pelastaa Itämeremme, Abra­ hamsson toteaa.

Ympäristöasiat kuntoon Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat laittaneet liikkeelle Greening Events -yhteishankkeen, jonka tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudulla järjestettävien tilaisuuksien ympäristöasioiden hallintaa. Ekokompassi ­Tapahtuma -ympäristöjärjestelmää pilotoidaan noin 22 pääkaupunkiseudun tapahtumassa, joista TSR Helsinki 2013 oli yksi. Ympäristöohjelman keinoja ovat: • Kaatopaikkajätteen vähentämiseksi kaikkien toimijoiden on käytettävä biohajoavia astioita ja aterimia, jotka ovat selkeästi merkittyjä ja käyvät biojätteeseen. • Anniskelualueella käytetään vain pantillisia pestäviä tuoppeja tai Palpan tölkkejä. • Yleisöä kannustetaan saapumaan paikalle­ julkisilla liikennevälineillä, kävellen tai pyörällä. • Tapahtumassa käytetään vihreää sähköä mahdollisuuksien mukaan, ja muun muassa aggregaatit toimivat biodieselillä. • Jokaisen catering-toimijan on tarjottava ainakin yhtä kasvisvaihtoehtoa ja kahta vapaavalintaista luomutuotetta. • Tarjolla ei saa olla WWF:n kalaoppaan punaisella listalla olevia uhanalaisia lajeja, kuten tonnikalaa. Lisätietoja: www.greeningevents.fi

massa ja merellä

PYR INFO 2/2013

| 1 9


T U O T T A J AY H T E I S Ö teksti Pertti Suvanto, kuvat Marjo Koivumäki ja Marjut Hentunen

Tavoitteena entistä vahvempi

ROOLI

Pakkausalan Ympäristö­rekisteri PYR Oy:n toiminta­ ympäristössä tapahtuu lähitulevai­suudessa suuria muutoksia. Omistajien mielestä PYRin merkitys ei vähene, päinvastoin. Yhteistyö tuottaja­ yhteisöjen kanssa syvenee.

– On varmistettava, että tuottajien velvoitteet hoituvat jatkossakin kustannustehokkaasti, Matti Räisänen sanoo.

T

eollisuuden ja kaupan liitot omistavat yhdessä Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n. Kaupan Liiton asiamies Matti Räisänen sanoo, että PYRin omistajat ovat vuosikymmenten saatossa olleet osakeyhtiöön tyytyväisiä. – Pakkausrekisterien ja -tilastojen ylläpito, hyötykäyttömaksujen keräys pakkaajilta ja tilitys tuottajayhteisöille sekä raportointi viranomaisille keskitetysti yhden organisaation kautta on tuonut tavattomasti hyötyjä ja kustannustehokkuutta. Samaa sanoo Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Anna Vainikainen. – On järkevää, että on saatu aikaiseksi järjestelmä, jossa yksi voi hoitaa velvoitteet monen puolesta kuin että ne tehtäisiin yritys- tai toimialakohtaisesti. PYRin merkitys on ollut suuri ja tulee varmasti vain vahvistumaan.

Suuria muutoksia tulossa Räisäsen mukaan PYRin tehtävä onkin keskittyä tuottajavastuun käytännön toteuttamiseen ja siihen välittömästi liittyvään edunvalvon-

taan. Sekä Räisänen että Vainikainen myöntävät, että viimeisinä vuosina ydintehtävien lisäksi juuri edunvalvonta aiemmin jätelain ja nyt pakkausasetuksen valmistelussa on teettänyt paljon töitä. – Pakkauksia ja pakkausjätettä koskevaa asetusta uudistetaan parhaillaan ympäristö­ ministeriössä. Vaikka työ on kesken, jo nyt on varmaa, että asetus tuo mukanaan uusia velvoitteita, jotka merkitsevät mittavia muutoksia koko pakkauksen tuottajavastuussa. Tämän vuoksi onkin mietittävä, mikä PYRin rooli jatkossa on ja miten eri palaset saadaan toimimaan niin, että ne vastaavat parhaiten tuleviin velvoitteisiin. On varmistettava se, että tuotta­ jien velvoitteet toteutuvat jatkossakin mahdollisimman kustannustehokkaasti ja järkevästi, Vainikainen muistuttaa.

PYRistä vahva solmukohta Räisänen ja Vainikainen kertovat, että PYRin hallitus on päättänyt käynnistää strategiatyön, jossa yhdessä uuden toimitusjohtaja JuhaHeikki Tanskasen kanssa linjataan PYRin tulevaisuutta ja tulevaa yhteistyötä tuottajayhteisöjen kanssa. – Ei strategiaa päivässä tai kahdessa tehdä. Kun otetaan huomioon kaikki tuottajayhteisöt ja omistajat, tässä on monta osapuolta. On myös erilaisia näkemyksiä siitä, minkälainen PYRin tulisi muuttuneessa toimintaympäristössä olla. Meidän tulee rauhassa ja yhteisymmärryksessä löytää yhteinen näkemys. Tulevaisuus pitää sisällään varmasti PYRin ja tuottajayhteisöjen yhteistyön syventämistä, niin että toiminta säilyy kustannustehokkaana. Se on

Hyötykäytön asialla PYR Oy on voittoa tavoittelematon yritys, joka

PYRin omistajia ovat teollisuuden ja kaupan liitot:

edistää pakkausten hyötykäyttöä Suomessa.

• Päivittäistavarakauppa ry

Tavoitteena on järjestelmä, joka toimii ympä-

• Elintarviketeollisuusliitto ry

ristön, yritysten ja ihmisten kannalta parhaalla

• Metsäteollisuus ry

mahdollisella tavalla.

• Muoviteollisuus ry

Pakkausten lakisääteiset hyötykäyttövelvoit-

2 0 | PYR INFO 2/2013

• Suomen Pakkausyhdistys ry

teet koskevat pakkaajia ja pakattuja tuotteita

• Kaupan liitto

maahantuovia yrityksiä, joiden liikevaihto on

• Kemianteollisuus ry

miljoona euroa tai enemmän. Tekemällä sopi-

• Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET ry

muksen PYRin kanssa yritys siirtää hyötykäyttö-

• Teknologiateollisuus ry

velvoitteensa pakkausalan tuottajayhteisöille.

• Öljyalan Keskusliitto


h s i l g n in E

– Uusi asetus tuo uusia velvoitteita ja mittavia muutoksia koko pakkauksen tuottajavastuuseen, Anna Vainikainen toteaa.

C U R R E N T N E W S Annukka Leppänen-Turkula

varmasti kaikkien intressissä, Räisänen ­toteaa. Vainikainen jatkaa, että erittäin keskei­ sessä roolissa näissä pohdinnoissa ovat juuri tuottajayhteisöt, joissa käytännön työ tehdään. – Sitä kautta on mietittävä, voisiko PYR toimia jonkinlaisena solmukohtana tuottajayhteisöille, niin että yleiset ja yhteiset asiat voitaisiin hoitaa kootusti PYRin kautta. Tuottajayhteisöissä pystyttäisiin keskittymään ­materiaalikohtaiseen hyötykäytön osaamiseen. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa, se kaikki on vielä ihan alussa ja määrit­ telemättä. Samalla hän korostaa PYRin ydintehtävää eli tilastointia ja rekisteröintiä. – Sitä ei tässä saa unohtaa. Ne säilyvät varmasti edelleen keskeisinä PYRin tehtävinä. Niiden pitääkin toimia, jotta tuottajat voivat olla huoletta ja levollisin mielin sen suhteen, että hyötykäyttövelvoitteiden toteutuminen hoituu kustannustehokkaasti ja järkevästi, Vainikainen tähdentää.

It was great to be involved

F

rom January 2006 to August of this year I have had the ­honour and pleasure to inform you, our readers, about the ­final stage of the packaging chain in terms of recycling and recovery. PYR Ltd has been working in conjunction with producer organisations and other stakeholders and Finland has successfully attained the recovery targets set for packaging. I have constantly emphasised that the significance of packaging and packing is in a realm quite different to waste management. The principal functions of packaging are to protect products from the environment and the environment from the products, to be part of a sophisticated supply chain and to prevent the generation of other waste. The draft of the decree on packaging has been finalised during the summer. The delay with the decree is due to the difficulty it poses for the drafters of the statute, the supervisory authorities and the packers and importers of packed products. Section 1 of the Waste Act states the purpose and aim of the act is to prevent hazard and harm to health and the ­environment caused by waste and waste management, to reduce the quantity and harmful effects of waste, to promote sustainable use of natural resources, to ensure effective waste management and to prevent littering. This aim cannot be derogated from by other requirements. Section 49 of the Waste Act states that it should be possible to return products effortlessly and free of charge to take-back facilities organised by the producers. Products within the

remit of producer responsibility should be collected separately for recycling, while the producer is responsible for alternative recovery and final disposal of the un-recyclable fraction within the scheme. Throughout the entire scheme consideration should be given to environmental impacts caused by the scheme. Packers and importers of packed products cannot be required to provide basic waste management for discarded packaging other than taking care of the fraction within the remit of producer responsibility according to the Waste Act. The new Waste Decree 179/2012 sets a 50% recycling target for municipal solid waste (MSW), for which municipalities and firms, among other bodies, are responsible. Within MSW about one-third is packaging, of which 59% is already recycled at present. Further recycling requirements for packaging waste or stringent demands imposed on a takeback network will not substantially increase the recycling of MSW, but will lead to a burden on the environment as well as unreasonable costs and investments for the packing industry and retail trade. I know that sooner or later solutions to these problems will be found through cooperation between the different bodies. Nevertheless, I hope that costs and environmental impacts will be held in check. I am retiring at the beginning of August and will no longer take part in the implementation of the new Packaging Decree. PYR’s new Managing Director, Juha-Heikki ­Tanskanen, will carry on the work that has run well. It is time for me to say, “Good-bye.” Bring home a good result!

PYR INFO 2/2013

| 2 1


h s i l g n in E T

he quantity of packaging on the market remained virtually the same in 2011 as in 2010 with no great changes for any material. There was a small rise in the recycling rates. The figures show that operations are as normal with no great changes immediately expected. “The recycling results for fibres, glass and metal are rather high. Plastics and wood exceed requirements, but recycling these materials is difficult,” states Annukka Leppänen-­ Turkula, who has retired from her post as PYR’s managing director this summer. She states that the figures very much reflect the situation in the national and global economy. Packaging is still needed and used to protect products and there is nothing at least so far to be read in the economic situation concerning the use of packaging. Nor has the revision of the Waste Act had any effect on the fig-

2011

a year of balanced operations

Total recycling of packaging waste increased slightly in 2011. Material specific recycling figures were and continue to be relatively stable.

material glass plastics

recovered by recycling as material

total recovery

66 448

58 393

58 393

glass

114 800

117 126

29 768

54 768

plastics

371 466

255 051

246 876

270 376

metals

53 999

43 125

43 125

wood

215 934

38 210

209 240

1 085

709 642

416 372

635 902

paper, board and corrugated board

others Total

2 2 | PYR INFO 2/2013

Plastic will always be used Vesa Kärhä, the managing director of Suomen Uusiomuovi Oy, the producer organisation for plastic packaging, also mentions that there have been few changes during the year. The use and recycling of packaging remained at a high level. “Asia is no longer taking recycled raw materials as well as before. The world economy is stagnating, but the use of plastic remains quite stable. A Finn uses about 50 grams of plastic per day as protection for products bought in good and bad times. By way of comparison, the corresponding amount of oil can power a car for about a kilometre a day. One may ask whether a legal requirement, costing consumers tens of millions, to recycle a portion of that oil would be quite justified, as the net saving would correspond to no more than a few hundred metres of driving distance. Yet, such is the packaging waste management scheme decided on by our parliament, or in other words by parliamentary fiat, that is to be run by packers in future. One just wonders

Reusable packaging and total use of packaging

Quantity of packaging placed on the market in Finland and packaging waste recovery (in tonnes) packaging quantity placed on the market, equals packaging waste

ures as yet. “In this respect, it is worth noting that the Waste Act is not affecting the consumption of food or other products so that this does not reflect on the products’ packaging, either. Later, when we see how extended producer responsibility will impact on the recovery fees for the various materials, there may be some effect on the use of materials as well,” she adds.

material

paper, board and corrugated board

total use (in tonnes)

271 201

metals

552 666

wood

852 616

others Total

2 388 2 165 137


how this somewhat contradictory rule can be implemented in our country,”­Kärhä states critically.

R E AD ARTI in EngCLES info.p lish: yr.fi

Reuse

Reuse means the use of packaging to the same purpose after cleaning or washing.

vuosi

Fibres going well The quantity of fibre packaging increased by some two per cent in 2011. The recycling of cor­ rugated cardboard and recyclable cardboard also increased by about two per cent. “Recycling went rather nicely without stock­ piles building up. On the other hand, predictabil­ ity was and remains weak,” states Juha-Pekka ­Salmi, the managing director of Suomen Kuitu­ kierrätys Oy, the producer organisation for fibre packaging. The figures for corrugated cardboard at least can be interpreted to show that the im­ port of packed products has grown on previous periods. Throughout the 2000s the quantity of im­ ports has almost doubled. Eija Jokela, the opera­ tions director of Suomen Aaltopahviyhdistys ry, the producer organisation for corrugated card­ board, states that while Finns are consuming im­ ported goods including food to an ever greater extent, domestic industry is in decline. “I wish to raise the issue of the impacts of indirect imports, in other words the import of packed products. If any conclusion can be drawn from the quantity of fibre packaging on Finnish markets and their overall level, then it would be high time to start favouring Finnish products. In this way we will attain some prosperity and jobs for Finns,” she adds.

fibre

glass

metals

plastics

wood

total

2007

3%

76%

93%

74%

78%

73%

2008

4%

65%

93%

69%

76%

71%

2009

6%

62%

91%

68%

76%

69%

2010

6%

47%

91%

67%

75%

68%

2011

6%

42%

90%

68%

75%

67%

Recycling

Recycling means the reprocessing of collected packaging material so that it can be used to manufacture a new product.

vuosi

fibre

glass

metals

plastics

wood

total

2007

88%

81%

70%

18%

10%

52%

2008

93%

80%

75%

23%

20%

56%

2009

95%

45%

84%

25%

21%

56%

2010

96%

61%

78%

26%

18%

55%

2011

97%

88%

80%

25%

18%

59%

Recovery

The recovery of packaging constitutes both the recycling of packaging to make raw material for new products and the recovery of packaging as energy.

vuosi

fibre

glass

metals

plastics

wood

total

2007

95%

88%

70%

43%

90%

84%

2008

106%

81%

75%

49%

99%

90%

2009

113%

45%

84%

45%

96%

88%

2010

112%

61%

78%

45%

84%

85%

2011

106%

88%

80%

47%

97%

90%

Reforms should make sense Juha-Pekka Salmi points out that if purchasing power declines, the consumption of certain foodstuffs and thus of packaging will decrease slightly. At the same time the cost of raw materials and production will rise. Addi-

reuse (in tonnes)

quantity placed on the market (in tonnes)

reuse rate

48 352

66 448

42%

environment in the name of recycling. A sensible balance must be found and

254 340

117 126

68%

on top of that ambitious recycling targets will have to be attained without

16 151

255 051

6%

498 667

53 999

90%

636 683

215 934

75%

is likely to be seen in recovery fees with an increase of as much as 50–100

1 303

1 085

55%

per cent when extended producer responsibility comes into effect to cover

1 455 495

709 642

67%

tional cost burdens will not help enhance Finland’s competitiveness, quite the contrary. “Nor is there any justification in causing further damage to the

losing sight of costs and the environment – all in the spirit of the Waste Act,” he explains. Salmi and Eija Jokela estimate that the cost impact on fibre packaging

packaging as well. Then operations should start in the take-back network for packaging as stipulated by the new Act.

PYR INFO 2/2013

| 2 3


o f in Tuottajayhteisöjen yhteystiedot

Ovatko yhteystietosi muuttuneet? Jos yhteystietosi ovat muuttuneet, ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen pyr@pyr.fi, soittamalla asiakas- palveluumme p. 09 6162 3500

PYR Info -lehteä ja haluaisit saada sen, ilmoita meille osoitteesi.

SUOMEN TEOLLISUUSKUITU OY Pertti Kleemola pertti.kleemola@teollisuuskuitu.fi p. 050 544 6054 www.teollisuuskuitu.fi SUOMEN KERÄYSLASIYHDISTYS RY Maija Peltola maija.peltola@kerayslasiyhdistys.fi p. 040 543 7007 www.kerayslasiyhdistys.fi

MEPAK-KIERRÄTYS OY Tapani Sievänen sievanen.tapani@mepak.fi p. 040 544 6899 www.mepak.fi SUOMEN PALAUTUSPAKKAUS OY Pasi Nurminen pasi.nurminen@palpa.fi p. 040 700 0443 www.palpa.fi SUOMEN UUSIOMUOVI OY Vesa Kärhä vesa.karha@plastics.fi p. 09 1728 4326 www.suomenuusiomuovi.fi PUUPAKKAUSTEN KIERRÄTYS PPK OY Jukka Ala-Viikari jukka.ala-viikari@ puupakkauskierratys.fi p. 0400 802 896 www.puupakkauskierratys.fi

Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille www.pyr.fi

Kannen kuva: Atte Lakinnoro

tai faksaamalla numeroon 09 6162 3100. Mikäli Sinulle ei tule

SUOMEN KUITUKIERRÄTYS OY • Suomen Kuluttajakuitu ry • Suomen NP-kierrätys Oy Juha-Pekka Salmi juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi p. 050 329 6211 www.kuitukierratys.fi • Suomen Aaltopahviyhdistys ry Eija Jokela eija.jokela@aaltopahvi.fi p. 040 723 7992 www.aaltopahvi.fi


PYR info 2/2013