PYR info 2/2014

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n tiedotuslehti | nro 2 • 2014

o f in

Asetus teettää töitä s. 06

Lappset rakentaa kestävästi s. 14 Kierrätyksestä uusi kasvuala s. 18

Pakkaussuunnittelun monet kasvot s. 21

In English p. 22

sisältö 2•2014

04 06

BOKSI Uutiset ja tapahtumat

LAINSÄÄDÄNTÖ Pakkausasetus laittaa järjestelmän uuteen uskoon.

11

TUOTTAJAYHTEISÖT PYRin ja tuottajayhteisöjen yhteistyö on jatkossakin tiivistä.

12

LAINSÄÄDÄNTÖ Asetus sisältää tarkat kierrätystavoitteet ja vaatimukset keräyspaikkojen määristä.

14

YRITYS Leikki- ja liikuntapaikka­ välineitä valmistava Lappset on pohjoinen menestystarina.

18

HENKILÖ Tatu Rauhamäki luotsaa ­tuoretta ympäristöalan edunvalvontaliittoa YTP:tä.

21

TEKNOLOGIA Miten pakkaussuunnittelu käytännössä etenee?

Ympäristö pidettävä mielessä tuotteen koko elinkaaren osalta.

22

IN ENGLISH News and topical items

12

Lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa.

Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen pyr@pyr.fi

Julkaisija Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.pyr.fi, pyr@pyr.fi, p. 09 616 230, fak­­si 09 6162 3100

Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Annette Lindahl, Reija Koistinen, Virpi Korhonen, Peter Rasmussen ja Tapani Sievänen­

Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, p. 09 1566 8510

Tuottaja Ilpo Salonen, Otava­media, p. 09 1566 8571 Painopaikka Libris Oy, 2014 Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN-l 1797-4135, ISSN 1797-4135 (Painettu), ISSN 2242-3729 (Verkkolehti)

Lehti verkossa info.pyr.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/pyr-info

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001 PYR Info näköislehdet

2 | PYR INFO 2/2014

18

o f in

A J A N K O H T A I S T A Juha-Heikki Tanskanen

14

kuva Pekka Kiirala

06

Kustannustehokkaasti kiertotalouteen

V

altioneuvosto hyväksyi heinä­ kuun alussa pitkään viipyneen asetuksen pakkauksista ja pak­ kausjätteistä. On hyvä, että asetus vihdoin saatiin. Tuottajien vastuulla olevan kuluttajapakkausten keräysjärjestelmän suunnitteluun, kilpailutukseen ja toteutuk­ seen on käytettävissä enää 16 kuukautta.

Asetus määrää, että tuottajien on kerät­ tävä kuitu-, metalli- ja lasipakkauksia vähin­ tään 1 850 keräyspisteessä ja muovipakkauk­ sia 500 pisteessä. Asetusvaikuttamisen l­opputulos on tyydyttävä, vaikka omien las­ kelmiemme mukaan riittävä kierrätettävän pakkausjätteen määrä olisi saavutettu pie­ nemmälläkin pistemäärällä. Nykyisessä pää­ osin kuntien ylläpitämässä keräysverkossa on yli 4 000 pistettä. Näistä noin puolessa kerätään vain lasia ja metallia, mikä on ­kuluttajien kannalta hankalaa. Pahvi- ja ­kartonkipakkauksia kerätään noin 2 000 ­pisteessä ja muovia ei juuri ollenkaan.

Tuottajien vastuulla oleva keräysverkko suunnitellaan valtakunnallisesti, mikä ­parantaa kuluttajien mahdollisuuksia palaut­ taa useampia pakkausmateriaaleja kierrätyk­ seen. Kaikissa pisteissämme kerätään vähin­ tään kuitu-, lasi- ja metallipakkauksia sekä 500 pisteessä myös muovipakkauksia. Jat­ kossa lajitteluohjeet ovat samanlaiset koko Suomessa, nyt niissä on eroja paikkakunnas­ ta riippuen.

Eri pakkausmateriaaleja edustavien tuot­ tajayhteisöjen yhteinen päätös siirtää kulut­ tajapakkausten keräys PYRin hoidettavaksi

tuo synergiaa ja lisää tehokkuutta. Tästä huo­ limatta laajempi vastuu nostaa kustannuksia, mikä näkyy lähivuosina nousevina hyötykäyt­ tömaksuina. Meidän tehtävämme on hoitaa uusi lakisääteinen velvollisuus mahdollisim­ man tehokkaasti. Tämä edellyttää hyvää suunnittelua, operatiivisen toiminnan kilpai­ luttamista ja parhaiden yhteistyökumppanei­ den valintaa.

Useissa maissa kuten Ruotsissa, Norjassa, Itävallassa ja Saksassa tuottajat ovat vastan­ neet kuluttajapakkausten keräyksen toteu­ tuksesta jo vuosia. Tuottajavastuun laajene­ minen myös meillä on osa laajempaa ­eurooppalaista suuntausta kohti kiertotaloutta, jossa tuottajien rooli kasvaa.

Samalla kasvaa niiden kuluttajien määrä, jot­ ka arvostavat ympäris­ töstä ja tulevaisuudesta huolehtivia yrityksiä.

PYRin jäsenet voivat jatkossa viestiä asiak­ kailleen painokkaammin huolehtivansa pakkausten kierrätyksestä.

PYR INFO 2/2014

| 3

uutiset | tapahtumat | nimitykset kuva Pekka Kiirala

i s k Bo Uusia tekijöitä Uusi aluepäällikkö Harri Patana on aloittanut työnsä kesällä. Hän tuli projektipäällikkö Jari Koivusen kanssa kuluttajapakkausten keräyksestä ­vastaavaan tiimiin. Heitimme heille neljä kysymystä.

1. Mistä olet tullut tehtävääsi?

2. Mitä osaamista ja kokemusta

tuot mukanasi?

3. Mitä työsi sisältää?

4. Lähiajan suurimmat haasteet

työssäsi ja miten niihin vastaat?

Harri Patana: 1. Siirryin PYRin Paperinkeräys Oy:n asiakasryhmäpäällikön tehtävistä.

Asiakaskohderyhmänäni olivat tuottajayhteisöt, eli tunnen hyvin jätelain pykälät ja asetukset. Samoin tunsin pakkausten tuottajayhteisöt jo ennestään.

2. Edellisellä työnantajalla vastuullani oli painetun paperin tuottajavastuun

Harri Patanalla (vas.) ja Jari Koivusella riittää tekemistä, kun pakkausten keräysverkosto pitää saada nopeasti toimintaan.

järjestäminen noin kahden miljoonan asukkaan Länsi-Suomessa, joten hyöty-

Jari Koivunen:

on tiedottamista sekä tietojärjestelmien

1. Toimin aiemmin Paperinkeräys Oy:ssä

kumppanit ovat ammattitaitoista väkeä,

keräysverkoston perustamiseen ja yllä­

muun muassa aluepäällikkönä. Aloitin

jotka ovat sitoutuneita asiaansa. Meille

pitoon liittyvistä tehtävistä, esimerkkeinä

PYRissä vuosi sitten syyskuussa.

tärkeitä kumppaneita ovat kuntien ja

keräyksen järjestämisen eri osa-alueet ovat hyvin tuttuja.

3. Aluepäällikkönä vastaan alueeni

rakentamista. Onneksi tulevat yhteistyö-

2. Olen työskennellyt jätealalla yli

kunnallisten jätelaitosten henkilökunta,

22 vuotta ja tuottajavastuun parissa yli

jäteyhtiöt, kuljetusliikkeet ja pääasiassa­

10 vuotta. Olen esimerkiksi aiemmin

kotimaisia keräysvälineitä tarjoavat

tymisen takia aikaa verkoston perusta­

­vastannut yli kahden miljoonan suoma-

yritykset.

miseksi ei ole kovinkaan paljon. Ensim-

laisen hyötyjakeiden keräämisen järjes-

mäiseksi on kartoitettava nykyverkosto

tämisestä Etelä- ja Itä-Suomessa. Valmiit

ta aikatauluun, jota nyt yritetään kuroa

ja löydettävä käyttökelpoisimmat keräys­

kontaktit tuttuihin alan vastuuhenkilöihin

kiinni. Terminaaliverkoston pitää olla val-

pisteet. Ensi keväänä myös vastaan-

luovat luottamusta, helpottavat asioista

miina jo huhtikuun lopussa ensi vuonna,

ottoterminaalien on oltava sovittuina.

sopimista ja mahdollisten muutosten

ja lisäksi suunnittelemme samalla lasille

PYR huolehtii lasin terminaaleista, joten

toteuttamista yhdessä.

terminaali- ja kierrätystoimintoja. Tämän

pisteiden perustaminen, valvonta ja logistiikan kilpailuttaminen.

4. Asetusten valmistumisen pitkit-

neuvottelut vastaanottopaikoista on jo

3. Tällä hetkellä suunnitellaan tulevaa

4. Asetuksen viivästyminen loi painet-

lisäksi käytämme paljon aikaamme, jotta

aloitettu. Vastuualueestani suuri osa on

lain vaatimukset täyttävää keräysver-

voimme rakentaa tuottajayhteisöjen kans-

jo ennestään tuttua, samoin mahdolliset

kostoa, jota varten kerätään valtakun-

sa turvallista ja tehokasta keräysverkostoa

yhteistyökumppanit.

nallisesti tietoja. Iso osa toimintaamme

kierrätykseen sitoutuneille kuluttajille.

4 | PYR INFO 2/2014

Tulevia tapahtumia Kokkola Material Week | The International Conference 23.–26.9. Kokkolan kaupungintalo, http://materialweek.fi/ EnviroExpo | Jäte – Ympäristö – Vesi – Yhdyskunta 1.–3.10. Helsingin Messukeskus, www.enviroexpo.fi Jätehuoltopäivät

Ilmoituslomake uudistuu Pakkaustietojen ilmoituslomakkeelle tulee uusia rivejä.

Uusi lomake otetaan käyttöön vuonna 2015, jolloin yritykset raportoivat vuoden 2014 pakkaustietoja. Uudella lomakkeella ilmoitetaan erikseen ne pakkaukset, joita käytetään kuluttajille toimitettujen tuotteiden pakkaamisessa. Lisäksi tarkennuksia tulee puupakkausten raportointiin.

Uudistuksen taustalla ovat jätelain ja pakkausasetuksen muutokset. Tuottajavastuu pakkauksista laajenee, kun 2016

7.–8.10. Hilton Helsinki Kalastajatorppa,

lähtien tuottajien on järjestettävä kuluttajapakkausten keräys.

www.jatehuoltoyhdistys.fi

Tämä huomioidaan jo nyt pakkaustietojen raportoinnissa.

NordicFood & NordicPack 2014

min syksyllä sekä esittelee sen joulukuussa ilmestyvässä PYR

8.−10.10. Tampereen messu- ja urheilukeskus, www.nordicfoodexpo.fi, www.nordicpackexpo.fi Foodtech Processing & Packaging

PYR tiedottaa uudesta lomakkeesta tarkemmin myöhemInfo -lehdessä. Lisäksi PYR päivittää lomakkeen täyttöohjeet ja materiaalimääritelmät, jotta yritysten on helppo raportoida pakkaustiedot myös uusien materiaalirivien osalta.

28.–30.10. MCH Messecenter Herning, Tanska EcoExpoAsia | International Trade Fair on Environmental Protection 29.10.–1.11. Asia-World-Expo, Hongkong, www.ecoexpoasia.com Pakkausalan ympäristökonferenssi 19.11. Helsingin Messukeskus, www.pakkaus.com Muovi Plastics 2014 12.–14.11. Lahden messukeskus, www.muovimessut.fi Yhdyskuntatekniikka 2015 20.–21.5.2015 Turun Messu- ja Kongressikeskus www.yhdyskuntatekniikka.fi

Kongressin aiheena täysi tuottajavastuu Suomen Pakkausyhdistys ry:n järjestämä Pakkausalan ympäristökonferenssi tarjoaa iltapäivän mittaisen tukevan tietopaketin merkittävistä haasteista ja tulevista ratkaisuista, joita uusi ympäristölainsäädäntö kohdistaa pakkausalaan.

Luennoitsijat tuovat tilaisuuteen ympäristölainsäädännön ja alan toimijoiden parhaan asiantuntemuksen. Edustettuina ovat Pakkausyhdistyksen lisäksi ympäristöministeriö, Elintarviketeollisuusliitto, Päivittäistavarakauppa, Jätelaitosyhdistys ja PYR. Kongressi järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 19.11. ­Tilaisuuteen voi ilmoittautua 14.11. mennessä Suomen Pakkaus­

Säilä Pakkaus­­yhdistyksen johtoon Antro Säilä on valittu Suomen Pakkausyhdistyksen toimitus­johtajaksi 1.1.2015 alkaen. Hän aloittaa varatoimitusjohtajana 1.12.2014 ja siirtyy toimitusjohtajaksi vuodenvaihteessa Roger Baggen jäädessä eläkkeelle.

Säilän nykyinen työnantaja on Metsäteollisuus ry, jossa hän johtaa 10 asiantuntijan yksikköä. Sen vastuulla on edunvalvonta metsäteollisuuden tutkimus-, innovaatio- ja korkeakoulutusasioissa. Säilällä on pitkä kokemus teollisuuden edunvalvonnasta Suomessa ja Euroopassa sekä erilaisista metsäteollisuuden kansainvälisistä johtotehtävistä.

yhdistyksen sivulla https://pakkaus.eteinen.fi/frameListaus

Panttimerkintä muuttuu Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) yhtenäistää juomapakkausten panttimerkintöjä. Alumiinisten juomatölkkien pantillisuuden voi jatkossa todeta soikeasta merkistä, joka on jo tuttu pantillisista muovi- ja lasipulloista. Siirtymäaikana kaupoissa näkyy sekä uusilla että vanhoilla merkinnöillä varustettuja tölkkejä.

Juomatölkin yläreunan merkintä PANTTI – PANT 0,15 e jää pois, ja pantillisuuden vahvistaa soikea merkki, jonka keskellä näkyy panttiarvo. Muutokseen liittyy siirtymäaika, joka päättyy vuoden 2017 lopussa.

PYR INFO 2/2014

| 5

L A I N S Ä Ä D Ä N T Ö teksti Ilpo Salonen, kuvat Riikka Hurri

Asetus laittaa järjestelmän

uusiksi Kesällä valmistunut pakkausasetus toi lopulta selvyyden siitä, miten PYRin ja tuottajay­hteisöjen pitää rakentaa laajennettuun tuottajavastuuseen perustuva uusi keräysverkosto. Aikataulu on tiivis ja moni asia muuttuu.

6 | PYR INFO 2/2014

– Kun tähän asti PYR on pitänyt yh­ teyttä tuottajavastuullisiin yrityksiin ja ­hoitanut tiedonkeruun, neuvonnan, tiedotuksen ja laskutuksen, nyt alamme organisoida myös pakkausten keräystä.

Operatiiviseen toimintaan meneminen on suuri muutos.

P

YRin toimitusjohtaja ­Juha-Heikki Tanskanen pitää myönteisenä, että vuosien valmistelun ja odottelun jälkeen alan toimijat tietävät, mitä tuottajilta edellytetään kuluttajapak­ kausten keräämisessä. Tulossa on isoja muutoksia sekä PYRin että tuottaja­ yhteisöjen toimintaan.

– Tuottajilla ei ole ollut tähän saakka velvollisuutta järjestää kuluttajapak­ kausten keräystä. Nyt tilanne muuttuu, ja vastuullamme on rakentaa koko ­valtakunnan kattava keräysverkosto.

PYR ja tuottajayhteisöt hoitavat ­keräyksen kiinteässä yhteistyössä. PYR suunnittelee, kilpailuttaa ja tekee ke­ räyssopimukset. Kaikki operatiivinen ­toiminta ostetaan kuljetusyrityksiltä.

Lisäksi PYR järjestää lasin välivaras­ toinnin ja kierrätyksen.

Tuottajayhteisöjen ja PYRin yhtei­ nen ohjausryhmä aloitti alkukesästä työnsä. Ryhmä tekee tärkeimmät kulut­ tajapakkausten keräystä koskevat pää­ tökset. Tämän jälkeen PYR solmii sopi­ mukset, hoitaa toteutuksen ja raportoi tuottajayhteisöille sekä viranomaisille.

Ympäristö kiittää?

Asetukseen tuli ministeriön valmistelu­ prosessissa viime metreillä pari yksi­ tyiskohtaa, jotka olivat pakkausalalle yllätyksiä.

– Keräyspisteiden määrä oli luon­ noksissa 2 000 mutta lopullisessa ase­ tuksessa 1 850. Suurin yllätys oli, että alle 500 asukkaan taajamissa ja hajaasutusalueilla pitää olla yhtä paljon ke­ räyspisteitä kuin kauppoja. Tämä tar­ koittaa 420 pisteen perustamista.

Tanskanen harmittelee, että syrjä­ seuduilla kerääminen on tehottominta, koska kertymät ovat pieniä ja kuljetus­ matkat pitkiä.

– Perusteluna esitettiin, että näin taataan palvelujen riittävä taso koko maassa. Asialla on iso käytännön mer­ kitys, koska 420 pistettä on noin nel­ jännes kokonaismäärästä. On selvää, että sekä kustannustehokkuus että ym­ päristöhyödyt olisivat olleet suurem­ mat, jos pisteet olisi voitu sijoittaa taaja­ miin.

Tanskanen pitää hyvänä lähtökohta­ na, että kierrätysmahdollisuuksia lisä­ tään ja asukkaille tarjotaan mahdolli­ suuksia lajitteluun ja keräykseen. Tämä on myös jätelain mukaista ajattelua.

– Voidaan kuitenkin kysyä, onko ­jätelain ensisijainen tehtävä edistää ­ympäristönsuojelua vai kuntalaisten peruspalveluja. Pakkausten kierrätys­ tavoitteet on tähänkin mennessä kirk­ kaasti saavutettu ja ylitetty.

Yhtenä syynä tuottajavastuun laaje­ nemiseen hän pitää sitä, että useissa EU-maissa tuottajat ovat jo pidempään

hoitaneet kuluttajapakkausten kerää­ mistä. Tuottajavastuu on käytössä lähes kaikissa EU-maissa, vaikka direktiivi ei sitä jäsenmailta edellytä.

Kustannusten jakauma muuttuu Tähän asti pakkausten keräys on ollut pääosin kuntien vastuulla, ja kustan­ nukset on peritty jätemaksuilla. Kunnat voivat edelleen halutessaan täydentää pakkauskeräystä. Kotitaloudet voivat myös ostaa palveluja suoraan alan yri­ tyksiltä, jos tuottajat tai kunta eivät jär­ jestä keräystä kiinteistöiltä. Tanskasen mukaan kunnat ovat viime aikoina li­ sänneet kiinteistökohtaista keräystä, ja hän uskoo keräysmäärien kasvun jatku­ van.

– Uuden asetuksen kierrätysvaati­ mukset nostavat kustannuksia ja raha­ virrat menevät uusiksi. Kun nykyään tuottajavastuun kustannukset ovat noin 8 miljoonaa euroa vuodessa, ne arviolta viisinkertaistuvat. Kuluttajat maksavat tämän tuotteiden hinnoissa, kun pak­ kausten jätehuolto on maksettu

Strategia tarkentaa roolia PYRin hallitus hyväksyi kesän korvalla yhtiölle ­uuden strategian. Se vastaa PYRin uusiin tehtäviin ja uuteen rooliin. Entisten tehtävien lisäksi mukaan tuli kuluttajapakkausten keräyksen ja lasin kierrätyksen järjestäminen.

– Strategiassa korostuu, että haluamme palvella jäsenyrityksiämme mahdollisimman kustannustehokkaasti ja tuottaa niille lisäarvoa. Tavoite on, että kuluttajat ovat tyytyväisiä ja käyttävät ahkerasti hyväkseen kaupan ja teollisuuden tarjoamaa entistä parempaa mahdollisuutta tuoda kierrätettävät pakkaukset keräyspisteisiin, toteaa Juha-Heikki Tanskanen.

PYR INFO 2/2014

| 7

Neljä tuottajayhteisöä aiemmin pääosin kuntien jätemaksuis­ sa. Tanskanen pitää valitettavana, että teollisuudelle ja kaupalle määrätään lisävelvoitteita juuri nyt, kun taloudessa on muutenkin hankalat ajat.

– Uudistus tuo paineita hintojen korotuksiin ja siten heikentää kulutta­ jien ostovoimaa, hän arvioi.

Uuden ajan alku Tuottajien ja PYRin ohjausryhmässä on Tanskasen mukaan hyvä tekemisen meininki: nyt on ainutlaatuinen tilai­ suus päästä suunnittelemaan kattavaa,

Tiivis aikataulu

Pakkausten laajennettu tuottajavast uu siirtyy tuottajille 1.5 .2015 Kuluttajapak kausten keräysverkos to aloittaa toimintansa 1.1.2016

valtakunnallista keräysjärjestelmää. ­Aikataulu on tiukka, koska keräys­ vastuu siirtyy tuottajille vuoden 2016 alussa.

– Keräyspisteet sijoitetaan sinne, missä liikkuu mahdollisimman paljon ihmisiä, esimerkiksi kauppakeskusten ja hyvien liikenneyhteyksien tuntu­ maan. Suuri osa keräyspisteistähän on jo nyt hyvillä paikoilla, ja niitä on turha lähteä muuttamaan. Lisää rakennetaan sinne, mistä niitä puuttuu.

Nykyään on monia pisteitä, joissa on vain lasin ja metallin keräys. Tuottajien keräyspisteisiin voi palauttaa lasi-, ­metalli- ja kuitupakkauksia. Lisäksi 500 pisteessä on erillinen astia muovi­ pakkauksille. Tavoitteena on, että myös paperin ja vaatteiden keräys saadaan samaan yhteyteen aina, kun se on mah­ dollista.

– Iso asia on sekin, että koko maa­ han tulevat nyt yhtenäiset lajittelu­ ohjeet. Tähän asti ne ovat vaihdelleet paljonkin eri kuntien välillä. Kaikki ­tähtää siihen, että ihmisten olisi helppo lajitella pakkausjätteensä. Näin teolli­ suus saa runsaasti puhdasta raaka-­ ainetta. Se on erinomainen tavoite, Tanskanen summaa.

1

Toiminnanjohtaja Maija Peltola, Suomen Keräys­ lasiyhdistys ry Suomen Keräyslasiyhdistyksellä (SKY) ei ole aiemmin ollut omaa pakkauslasin keräystoimintaa, vaan yhdistys on edistä­ nyt materiaalin hyötykäyttöä maksamalla hyötykäyttötukea kuntien ja muiden toi­ mijoiden keräämästä materiaalista. Uuden pakkausasetuksen myötä tuottajayhtei­ sön on huolehdittava kuluttajapakkausten keräyksestä ja vastaanotetun pakkausma­ teriaalin toimittamisesta kierrätykseen.

Vastuun laajentuminen aiheuttaa mer­ kittävän nousun pantittoman pakkausla­ sin hyötykäyttömaksuihin.

SKY päätyi asetuksen mukaisten uusien tehtävien organisoinnissa toi­ mintamalliin, jossa käytännön toteutus keräysverkoston rakentamisesta ja kulut­ tajaviestinnästä aina materiaalin kierrä­ tykseen saakka siirretään PYRille. Asetus tulee käytännössä vaikuttamaan SKY:n toimintaan tiiviimpänä yhteistyönä PYRin ja pakkausalan tuottajayhteisöjen kanssa.

SKY huolehtii pantittoman pakkauslasin tuottajavastuusta niiden yritysten puoles­ ta, jotka ovat tehtävän SKY:lle siirtäneet.

Tämä tarkoittaa, että SKY vastaa siitä, että lainsäädännön vaatimukset täyttyvät ja toiminta on kustannustehokasta.

Pantittomalle pakkauslasille ei ole aiemmin ollut omaa kierrätysastevaati­ musta, vaan pantillisella ja pantittomalla materiaalilla on ollut yhteinen kierrätys­ tavoite. Uudessa asetuksessa pantittoman pakkauslasin kierrätysastevaatimus on 27 prosenttia vuodesta 2016 ja 40 prosenttia vuodesta 2020 alkaen.

Nykyisessä toimintamallissa huomat­ tava osa pantittomasta pakkauslasista on ohjautunut maarakennuskäyttöön, jota ei lasketa kierrätykseksi. Uuden asetuksen kierrätysvaatimus edellyttää merkittävää kierrätetyn pantittoman lasin volyymin lisäystä vuoteen 2020 mennessä.

8 | PYR INFO 2/2014

ja ympäristöministeriö kommentoivat asetusta:

2

Neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg, ympäristöministeriö Kuluttajapakkausten vastaanottopaik-

Siksi niissä ei nähty välttämättömäksi

kuksen tekemän ympäristövaikutus-

sitoa vastaanottopaikkojen lukumäärää

ten arvioinnin perusteella asetuksen

tarkasti kauppapaikkojen lukumäärään.

vaatimusten mukainen pakkausjätteiden

Vastaanottopaikkojen tulee sijaita

keräys on ympäristön kannalta kannatta-

päivittäistavarakauppojen tai muiden

vaa myös harvaan asutuilta alueilta.

tavanomaisesti käytettävien palveluiden

Asetuksen vastaanottopaikkojen

yhteydessä tai muiden yleisesti käytetty-

kojen määrävaatimuksen lähtökohtana

minimivaatimus vastaa kauppapaikkojen

on ollut jätelain edellytys pakkausjätteen

määrää, eli sellaisten paikkojen, joissa on

vaivattoman vastaanoton järjestämisestä.

yksi tai useampi päivittäistavarakauppa

tulevaisuudessa ainoastaan asetuksen

Vastaanottopaikkojen vaivaton saavu-

500 metrin etäisyydellä toisistaan. Ase-

edellyttämä minimimäärä, niiden määrä

tettavuus on myös edellytys sille, että

tus edellyttää, että pienissä taajamissa ja

vähenisi lasin osalta 2 600 ja metallin

kuluttajat lajittelevat ja vievät jätteensä

haja-asutusalueilla pakkausten vastaan-

osalta 2 500 vastaanottopaikan verran

keräykseen.

ottopaikkoja tulee olla saman verran

nykyisestä. Kuitupakkausten osalta

kuin kauppapaikkojakin. Tällä halutaan

verkosto säilyisi kutakuinkin nykyisel-

vän, jos etäisyys pakkausjätteiden vas-

turvata pakkausjätteen vastaanoton

lä tasolla ja muovipakkausten osalta

taanottopaikkaan vastaa tavanomaista

vähimmäispalvelutaso myös harvaan

kasvaisi usealla sadalla vastaanottopai-

matkaa päivittäistavarakauppaan, josta

asutuilla alueilla.

kalla. Vastaanottopaikkoja poistettaisiin

Vaivattomuuden on katsottu täytty-

3

kaupungeissa. Suomen ympäristökes-

jen kulkureittien varrella.

Jos vastaanottopaikkoja olisi

kuluttaja on pakkauksen ostanut. Etäi-

Suuremmissa taajamissa, joissa on

syys on siten väistämättä erimittainen

useita kauppoja, on myös yleisesti pak-

harvaan asutuilla alueilla kuin suurissa

kausjätteen kiinteistökohtaista keräystä.

Toimitusjohtaja Peter Rasmussen, Suomen Uusiomuovi Oy

kierrätys vuonna 2016 tarkoittaa noin

Koska muovisten kuluttajapakkausten

4 000 tonnin lisämäärää, ja 22 prosentin

keräyspisteet ovat uusi asia Suomessa,

kierrätys 2020 edellyttää jo yli 10 000

siitä aiheutuvat kustannukset eivät ole

tonnin lisämäärää. Etenkin vuoden 2020

vain niiden siirtoa kunnilta tuottajille,

vaatimus on erittäin haastava, kun se

vaan tämä on kokonaan uusi kustan-

Suomen Uusiomuoville on tärkeää, että

edellyttää lisämääriä nimenomaan kulut-

nuserä yhteiskunnalle ja yrityselämälle.

jätelain vaatima kuluttajapakkausten

tajapakkausten osalta.

Uuden lain ja asetusten vaatimukset

keräysjärjestelmä rakennetaan harkitus-

Tavoitteena on lisätä myös yritys-

oletettavasti eniten haja-asutusalueilta ja pienistä taajamista.

tulevat nostamaan muovipakkausten

ti kokemuksiin perustuen. Asetuksen

pakkausten kierrätystä, koska siellä on

hyötykäyttömaksua moninkertaisesti

määrittelemä 500 pisteen verkosto on

edelleen hyvälaatuista pakkausjätettä,

tulevien vuosien aikana. Muutosten

laajempi kuin olimme itse esittäneet, mut-

joka nyt menee energiahyödyntämiseen.

aikanakin pitää muistaa, että pakkauksen

Kaikilta osin asetusten vaikutusten

päätehtävä on pakattavan tuotteen suo-

ta olemme tyytyväisiä, että muovipakkauksen haasteet on ainakin osittain kuultu.

arviointi on vaikeaa. Moni asia muuttuu

jaaminen ja täten vähentää esimerkiksi

Olimme esittäneet, että kierrätysas-

samaan aikaan: kaatopaikkakielto astuu

ruokahävikkiä.

tevaatimuksia ei nostettaisi ennen kuin

voimaan vuonna 2016, uudet jätteen-

meillä on kokemusta järjestelmän tuotta-

polttolaitokset käynnistyvät, EU on

masta jätemäärästä ja varmistus siitä, että

uudistamassa pakkausdirektiiviään ja eri

Suomessa on toimiva kuluttajapakkaus-

toimijoiden ja kuluttajien käyttäytymistä

ten lajittelu- ja kierrätyslaitos. Tällaista ei

uudessa tilanteessa on vaikeaa arvioida.

nyt ole, ja sen puuttuminen tulevaisuu-

Siksi on tärkeää, että jätelain ja pak-

dessa tarkoittaisi laajaa jätevientiä, joka

kausasetuksen vaikutuksia toimintaan

on kallista eikä edistäisi työpaikkojen

arvioidaan säännöllisesti ja muutoksia

syntyä Suomeen.

tehdään, jos ongelmia syntyy.

Muovipakkausten kierrätystulos lasketaan jatkossa ilman pantillisia pakkauksia.

Asetuksen edellyttämä 16 prosentin

PYR INFO 2/2014

| 9

4

Toiminnanjohtaja Eija Jokela, Suomen Aaltopahvi­ yhdistys ry

Jätelain henki ei toteudu tässä kohdassa.

Kuitupakkausten keräys on jo nyt vakiintunutta. Pisteiden sijoittelua halutaan järkevöittää, jolloin kuluttajien näkökulmasta samalla asiointimatkalla voi hoitaa monta asiaa, esimerkiksi kaupassa käynnin

Suomen Kuitukierrätys Oy:n toiminnassa korostuu yhteistyö sekä PYRin että mui-

Kuitupakkausten osalta kustannusvai-

den tuottajayhteisöjen kanssa entisestään,

kutus erityisesti pakkaavalle teollisuudelle

ja sitä kautta muun muassa kuluttajapak-

ja pakattujen tuotteiden maahantuojille eli

kausten keräys ja siihen liittyvä viestintä

tuottajille on arvioitu jopa tuplaantuvan.

tehostuu.

Suurin yllätys asetuksessa oli, että kai-

5

ja pakkausten viennin keräykseen.

Kuluttajakäyttäytymisen pitää muuttua merkittävästi, että kierrätys-

kista teetetyistä taustaselvityksistä huo-

kelpoisia kuitupakkauksia saataisiin

limatta keräysverkosto halutaan ulottaa

kierrätykseen nykyistä enemmän.

paikkoihin, missä kertymät ovat kokemuk-

Uusiutuvista raaka-aineista valmiste-

semme mukaan pieniä ja kuljetusmatkat eli

tuille kuitupakkauksille säädetty 80 %

ympäristölle haitalliset vaikutukset suuria.

kierrätysaste on erittäin kunnianhimoinen.

Toimitusjohtaja Tapani Sievänen, Mepak-Kierrätys Oy

merkittävästi Mepakin työmää-

jakeita kuin tänä

rää ja kustannuksia, jotka pitää

päivänä. Valtakun-

Metallisten kuluttajapakkausten keräyk­ sen laajentuminen nykyisestä pääkaupunkiseudun 1,2 miljoonan asukkaan alueesta kattamaan koko valtakunnan alueen moninkertaistaa Mepakin toiminnan kustannukset. Toiminnan laajennus lisää valitettavasti varsin vähän kierrätettävää metallin kokonaismäärää, koska suurin osa metallipakkauksista kerätään kaupasta ja teollisuudesta.

Uusi asetus nostaa metallipakkausten kierrätysvaatimuksen kerralla nykyisestä 50 prosentista 75 prosenttiin jo vuonna 2016. Samalla pantillisten alumiinitölkkien kierrätys eriytetään pantittomien metallipakkausten kierrätysasteen laskennasta, mikä kiristää kierrätystavoitetta noin 10 prosenttia lisää. Vuonna 2020 kierrätysvaatimus nousee 80 prosentin tasolle, joka oli vähän aikaa sitten usean pantillisten juomapakkausmateriaalin vaatimustaso.

Kuluttajapakkausten keräysverkosto sekä korkeat kierrätysvaatimukset lisäävät

1 0 | PYR INFO 2/2014

kattaa lähes kokonaan tuottajilta kerättävillä hyötykäyttömaksuilla.

Asetusvalmistelun viime

nallisesti yhtenäiset kierrätysohjeet opettavat kuluttajat lajittelemaan ja pa-

metreillä taajamien lisäksi

lauttamaan pakkaukset

kiinnitettiin vielä noin 400

nykyistä paremmin.

pistettä kauppapaikkojen

Kuluttajakeräyksen

läheisyyteen. Tämä sijoittelu-

aiheuttamat merkittävät

perusteiden muutos rajoittaa

lisäkustannukset soljuvat

merkittävästi vastaanottopis-

luonnollisesti teollisuuden

teiden tehokasta sijoittelua

ja kaupan kautta hintoi-

sekä sijoituspaikkojen myö-

hin, joiden päälle tulee

hemmin tapahtuvaa optimointia

vielä verojen lisävaiku-

eikä siten edistä keräystoiminnan

tus. Kuluttajille muu-

ympäristöpäästöjen ja kustannusten alentamista.

Asetuksen paras puoli on yksikäsitteinen keräyspisteiden ja terminaalien lukumäärän määrittely, joka antaa Mepakin toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle selkeän maalin.

Kuluttajapakkausten kierrätys tulee selkeytymään ja helpottumaan, koska keräyspisteet sijaitsevat kuluttajien päivittäisten asiointireittien varrella, ja samaan pisteeseen voi palauttaa useampia eri

toksen hintavaikutus näkyy selkeimmin elintarvikkeiden hinnoissa.

Yhteistyö

jatkossakin tiivistä Pakkausasetus vaikuttaa PYRin ja eri tuottaja­yhtei­söjen väliseen työn­ jakoon eri tavoin. Enimmäkseen kyseessä ovat pikemmin tarkennukset kuin isot muutokset.

Vesa Kärhä, Suomen Uusiomuovi Oy:n hallituksen jäsen: Muovisten kuluttajapakkausten vastaanotto 500 pisteessä on aivan uusi asetusvaatimus Suomessa, eli sikäli tehtäviä ei oikeastaan jaeta täällä uusiksi. Tuottajia kirpaisevat asetuksesta johtuvat lisäkustannukset. Toivon, että valitsemalla tarjolla olleista reiteistä tämän PYR-yhteistyön valitsimme samalla kaikille edullisimman ja joustavimman tavan hoitaa pakkausten laajennettu tuottajanvastuu. Maamme pakkaava teollisuus ei etenkään nyt kestä yhtään taloudellista lisärasitusta.

Toimitusjohtaja Pasi Nurminen, Suomen Palautuspakkaus Oy: Palpa on toiminut täyden tuottajavastuun mallilla jo ennen jätelain uudistamista. Näin ollen uusi tilanne ei juuri aiheuta toimenpiteitä juomapakkausten kierrätyksessä. Hyvä yhteistyö PYRin kanssa jatkuu edelleen.

Toiminnanjohtaja Maija Peltola, Suomen keräyslasiyhdistys ry: Uusi työnjako edellyttää SKY:ltä ­aiempaa tiiviimpää yhteistyötä PYRin ja pakkausalan tuottajayhteisöjen kanssa.

Myös SKY:n hallituksen työ muuttuu, kun tuottajayhteisö jatkossa linjaa ­laajennetun tuottajavastuun toteutusta pantittomien lasipakkausten keräyksen ja kierrätysten osalta sekä valvoo PYRille siirrettyjen tehtävien toteutusta. ­Tavoitteena on, että pakkauslasin tuottajavastuu hoidetaan tuottajien ­puolesta hyvin ja kustannustehokkaasti niin, että järjestelmän rakennusvaiheessa nousevat hyötykäyttömaksut saadaan pidettyä kurissa.

Toimitusjohtaja Jukka Ala-Viikari, Puupakkausten Kierrätys PPK Oy: Uusi työnjako liittyy pääasiassa kulut­ tajapakkausjätteen keräykseen ja sen järjestämiseen lain ja asetusten mukaisesti. Puupakkaukset ovat käytännössä teollisuuden ja kaupan käyttämiä pakkauksia eivätkä asumisessa käytettäviä pakkauksia.

Näin ollen uusi työnjako ei heti vaikuta puupakkausjätteen osalta siinä määrin kuin kuluttajapakkausmateriaalien osalta. Varmasti jatkossakin tarvitsemme PYRin henkilöstön asiantuntemusta toiminnassamme.

Toimitusjohtaja Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuitukierrätys Oy: Konkreettista työtä on tiivis osallistuminen ohjausryhmän työskentelyyn sekä tehokkaampi yhteistyö tuottaja­ yhteisöjen ja PYRin kanssa. SUK:lle kuuluvat jatkossakin vastuu ja päätökset muun muassa tuottajavastuun ­kustannusten ja hyötykäyttömaksujen sekä raportointi- ja viestintävelvoitteiden osalta.

Tavoitteena on koordinoitu ja ­tehokas keräyspisteverkosto kuluttajien pakkausjätteille. Miten tämä kaikki ­näkyy sitten tuottajille päin: aluksi kustannukset nousevat. Ajan mittaan pitäisi näkyä synergiaetujakin.

Toimitusjohtaja Tapani Sievänen, Mepak-Kierrrätys Oy: Muiden tuottajayhteisöjen ja PYRin kanssa tehtävä ohjausryhmän työskentely ja siihen liittyvä valmistelu sekä Mepakin hallitukselle raportointi lisäävät merkittävästi työmäärää. Mepakin toiminnan budjetointi, hyötykäyttömaksujen määrittely, vakavaraisuuden varmistaminen, operatiivinen talouden seuranta sekä raportointi pitää uudistaa uuden toiminnan laajuuden tasolle.

Mepak palvelee tuottajia ja vastaa edelleen toiminnasta ”avaimet käteen” -periaatteella, joten hyötykäyttömaksujen korotuksen lisäksi ei tuottajille näy muita muutoksia.

Mepakin kierrätystoimintaa kehittävien toimikuntien (elintarvike, maali, tynnyri ja aerosoli) toiminta tulee painottumaan yhtenäisten kuluttajapak­ kausten lajitteluohjeiden laatimiseen sekä sidosryhmien koulutusmateriaa­ lien tuottamiseen.

PYR INFO 2/2014

| 1 1

L A I N S Ä Ä D Ä N T Ö teksti Ilpo Salonen, kuva Ari Heinonen

Asetus toi numerot M Ympäristöministeriön mukaan uuden asetuksen tavoite on helpottaa kuluttajien mahdollisuutta toimittaa pakkausjäte maksuttomaan keräykseen sekä lisätä pakkausjätteen kierrätystä. Asetuksessa säädetään, miten tuottajien on järjestettävä käytettyjen pakkausten erilliskeräys, uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu jätehuolto.

12 | PYR INFO 2/2014

inisteriön tiedotteen ­mukaan asetus (518/2014) parantaa kotitalouksien kuitu- ja muovipakkausten vastaanottopisteiden saavutettavuutta taajamissa. Sen sijaan lasi- ja metallipakkausten keräyspaikkojen määrä saattaa vähentyä ja matka keräyspaikalle kasvaa etenkin maaseudulla.

– Tuottajat kuitenkin sijoittavat ke­ räyspaikat todennäköisesti palvelukeskittymien ja kauppojen yhteyteen, mikä voi parantaa pakkausjätteen keräilyn palvelutasoa ja kerätyn pakkausjätteen määrää. Palvelutasoon ja pakkausjätteen kertymiin vaikuttaa merkittävästi myös se, missä määrin kunta ja muut toimijat täydentävät tuottajan järjestämää keräystä ­alueellisella tai kiinteistö-

kohtaisella keräyk­sellä, ministeriön tiedotteessa sanotaan.

Asetuksella tiukennetaan valtakunnallisia pakkausten uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita. Lisäksi säädetään sitovat kierrätysastevaatimukset. Tarkoitus on varmistaa pakkausjätteen kierrätyksen säilyminen muutosvaiheessa vähintään nykyisellä tasolla ja edistää kierrätyksen kasvua jatkossa sekä näin tukea yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttamista.

Keräyspaikkojen määristä vaatimukset Tuottajien tulee järjestää asumisessa syntyvälle lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteelle vähintään 1 850 vastanottopaikkaa, ja jokaisessa vähintään 500

Uudet pakkauskierrätyksen tavoitteet kierrätys yhteensä %

kuitu %

lasi %

55–80

60

60

50

22,5

15

2008 pakkausasetus (Suomi)

55

60

60

50

22,5

15

2012 saavutettu (Suomi)

59

99

78

85

25

17

2020 uusi pakkausasetus

65

2016 uusi pakkausasetus

–

vuosi 2008 vaatimus (EU)

(pantittomat pakkaukset)

2020 pakkausasetus (pantittomat pakkaukset)

metalli muovi % %

puu %

5% 10 % 5% 20 % 5% enemmän enemmän enemmän enemmän enemmän kuin 2012 kuin 2012 kuin 2012 kuin 2012 kuin 2012

80

27

75

16

17

EU tavoittelee resurssi­tehokkuutta EU on aloittanut resurssi­tehokkuuteen tähtäävän ohjelman, jolla on tarkoitus säästää rajallisia luonnon­varoja ja käyttää niitä kestävällä tavalla.

Veden, mineraalien ja puun kaltaisia raaka-aineita on hallittava tehokkaammin koko niiden elinkaaren ajan eli ensimmäisestä käyttöönotosta lopulliseen hävittämiseen saakka.

Pakkausjätteiden osalta tämä näkyy EU:n heinäkuussa julkaisemassa direktiiviluonnoksessa

–

80

40

80

22

17

2016 asetus juomapakkausten palautusjärjestelmästä

–

–

90

90

90

–

2020 Eu-direktiivi (luonnos)

–

85

70

70

45

50

2025 Eu-direktiivi (luonnos)

–

90

80

80

60

65

2030 Eu-direktiivi (luonnos)

–

90

90

90

60

80

pöytään asukkaan taajamassa pitää olla vähintään yksi vastaanottopaikka.

Manner-Suomessa on noin 480 yli 500 asukkaan taajamaa, ja niissä asuu 82 prosenttia väestöstä. Näihin taajamiin tulee sijoittaa vähintään 480 lasi-, metalli- ja kuitupakkausten keräyspistettä. Lisäksi vähintään 420 pistettä sijoitetaan pienempiin taajamiin ja hajaasutusalueille. Loput 900 tulevat palvelukeskittymiin tai yleisesti käytettyjen kulkureittien yhteyteen.

Muovipakkausten 500 vastaanottopaikkaa sijoitetaan siten, että jokaisessa yli 10 000 asukkaan taajamassa niitä on vähintään yksi. Tällaisia taajamia on Suomessa noin 50. Loput 450 keräyspaikkaa tuottajat saavat sijoittaa asetuksen vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

Kierrätysasteet vuosina 2016 ja 2020 Vuoden 2016 alusta lähtien kierrätysasteen pitää olla kuitupakkausten osalta vähintään 80 prosenttia ja puupakkausjätteen vähintään 17 prosenttia. Kierrätysaste tarkoittaa tuottajan kierrättämän pakkausjätteen määrää suhteessa tämän markkinoille saattamien pakkausten määrään.

Pantittoman lasipakkausjätteen ­kierrätysasteen on oltava vuoden 2016 alusta lukien vähintään 27 prosenttia.

Vuodesta 2020 lähtien tämän osuuden pitää olla vähintään 40 prosenttia.

Metallipakkausjätteen osalta vastaavat luvut ovat 75 ja 80 sekä muovipakkausjätteen osalta vähintään 16 ja 22 prosenttia.

yhä kiristyvinä kierrätystavoitteina vuosille 2020, 2025 ja 2030.

Vihreästä teknologiasta ja uusiutuvasta energiasta, ympäristöteollisuudesta ja kierrätyksestä on tässä apua. Eurooppa 2020 -kasvu­strategian tavoite on luoda EU:sta älykäs, kestävä ja osallistava talous.

Pantittomille erilliset tavoitteet Pakkausasetuksen pykälässä 7 todetaan, että pakkausten uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteet ovat yleiset, joista pantittomia pakkauksia käyttävät tuottajat ja pantillisten juomapakkausten tuottajat vastaavat yhdessä. Käytettyjä pakkauksia on käytettävä uudelleen tai kierrätettävä vähintään 90 prosenttia ja pakkausjätteistä on kierrätettävä vähintään 65 prosenttia. Lisäksi asetuksessa annetaan ensimmäistä kertaa erilliset tavoitteet pantittomille pakkauksille.

Tuottajavastuu on jaettu niin, että pantillisten juomapakkausten palautusjärjestelmään kuuluville kuluttajapakkauksille on omat tavoitteensa asetuksessa numero 526/2013, ja joista vastaavat näiden pakkausten tuottajat. Pantittomille pakkausmateriaaleille on omansa pakkausasetuksessa: niistä vastaavat tuottajat eli yritykset, jotka pakkaavat tai ovat pakattujen tuotteiden maahantuojia ja joiden liikevaihto on vähintään miljoona euroa.

Juomapakkausten tuottajat käyttävät useita erilaisia pakkauksia, joten heillä on usein sekä panttipulloista että kaikista muista pakkauksista vastuu: esimerkiksi PYRin jäsenissä on myös muun muassa Palpan jäseniä.

PYR INFO 2/2014

| 1 3

Leikki- ja liikuntapaikkavälineitä valmistavasta Lappset Groupista on runsaassa 40 vuodessa kasvanut pohjoinen menestystarina ja merkittävä alueellinen työllistäjä.

Ympäristöasiat ovat keskeinen osa Lappsetin yritysvastuuajattelua ja jätteiden kierrätys osa sen arkea. teksti Maarit Seeling, kuvat Lappset ja Antti Kurola

Kestävästi leik 1 4 | PYR INFO 2/2014

M

oneen kertaan erilaisilla tunnustuksilla ja huomionosoituksilla palkitun rovaniemeläisen Lappsetin toiminnan yhtenä lähtökohtana on tuotteen elinkaariajattelu. Sen mukaan tuotteen vaikutusta ympäristöön on tarkasteltava aina raaka-ainevalinnoista käytöstä poistamiseen asti. Yhtiön valmistamien leikki­ välineiden käyttöikä on sijainnista ja huollosta vaihdellen 15–25 vuotta.

Välineet suunnitellaan, pakataan, valmistetaan ja kuljetetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen.

Lappsetilla on ollut käytössä ISO14001ympäristöjärjestelmä vuodesta 1998 ­lähtien.

kien

Lappsetin ympäristö- ja tuotantoteknologia-asioista vastaava Jyrki Pitkänen (yläkuvassa) kertoo, että puisten leikkipaikkavälineiden valmistuksessa käytetään ainoastaan PEFC-sertifioitua kotimaista puuta, joka on kyllästettävä, jotta se kestää. Kyllästäminen säästää kuitenkin luonnonvaroja, sillä se kolminkertaistaa tuotteen käyttöiän.

PYR INFO 2/2014

| 1 5

Yhtiön toiminnassa ympäristöarvot ovat mukana aina suunnittelusta, materiaalien valinnasta ja käsittelystä pakkaamiseen ja logistiikkaan asti.

Tuotteen loppu­ käyttö ja kierrätys on otet­ tava huo­ mioon jo valmistus­ vaiheessa.

1 6 | PYR INFO 2/2014

– Ympäristöasioiden huomioon ottaminen on välttämätöntä yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta. Asiakkaamme ovat hyvin ympäristötietoisia ja osaavat vaatia. Tuotteen loppukäyttö ja kierrätys on otettava huomioon jo valmistusvaiheessa. Asiakkaamme tietysti haluavat, että tuotteittemme elinkaari on riittävän pitkä. Oikeilla pintakäsittelymenetelmillä saamme ne kestämään, Pitkänen sanoo.

Uusista menetelmistä säästöjä Puun maalauksessa käytetään sekä työntekijöiden että loppukäyttäjien kannalta turvallisia vesiohenteisia maaleja, ja puhdistusvettä kierrätetään. Tuotannosta syntyvä vaarallinen jäte vaatii aina erikoiskäsittelyn. Eniten tämä koskee maalauksista syntyviä maalaus- ja pesuvesiä, joiden käsittelyyn Lappset on kehittänyt yhdessä Ekokemin kanssa uudenlaisia toimintatapoja.

– Uusien menetelmien ansiosta loppukäsittelyssä voidaan nyt pääsääntöisesti käyttää kevyempää biologista puhdistusta. Oikeiden käsittelytapojen löytäminen on tuonut meille myös

merkittäviä kustannussäästöjä, Pitkänen toteaa.

Toimintaansa kehittämällä Lappset on onnistunut vähentämään myös puun hävikkiä 15 prosentista noin viiteen prosenttiin. Puhdas puujäte toimitetaan läheiseen energialaitokseen poltettavaksi ja asuntojen kaukolämmityksessä hyödynnettäväksi.

– Pyrimme jatkuvasti pienentämään tuotannossa syntyvän sekajätteen määrää. Pitkäikäisiä ja kierrätettäviä materiaaleja suosimalla voimme olennaisesti vähentää tuotteidemme valmistuksesta ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.

Noudatamme kaikessa toiminnassamme ympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on tuotannon, tuotteiden ja palvelujen haitallisten ympäristövaikutusten minimointi.

Jätteestä raaka-aineeksi Pitkänen muistuttaa, että ympäristötekoja voi tehdä jo pienillä valinnoilla.

Puroista kasvaa nopeasti iso virta.

– Lajittelemme jätteet hyötykäyttöön.

Pahvien ja metallien keräämisestä meillä on kokemusta jo kymmenen vuoden

ajalta. Samoin ongelmajäte kerätään asianmukaisesti ja toimitetaan käsittelylaitokseen. Viimeksi olemme panostaneet pakkausmuovien kierrätykseen ja toimineet siinä jopa pioneerina alueella. Muoveja kertyy vuosittain 15 000 ­kiloa. Paalaamme ne ja ohjaamme jalostettavaksi uusiomateriaaliksi.

Kierrättäminen vaatii paljon myös henkilöstöltä. Lappset onkin saanut Ekokemiltä koulutusapua henkilöstön opastamisessa jätteiden lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen. Ekokem on ollut muutenkin mukana Lappsetin jätehuollon kehittämisessä. Vuoden 2012 alussa Lappsetissa tehtiin esimerkiksi jätekartoitus, jonka pohjalta uusia kehityskohteita haettiin. Yhtiö tekee jatkuvasti yhteistyötä muiden ympäristöalan edelläkävijöiden kanssa.

– Ennen sekajätekontit ja muovit lähtivät meiltä kaatopaikalle kesän sesonkiaikana jopa kolme kertaa viikossa, nyt poiskuljetuksia tarvitaan vain puolentoista viikon välein. Kierrättäminen on vähentänyt syntyvän sekajätteen määrää silmin havaittavasti. Perusteluja ei ole sen kummemmin enää tarvittu.

Leikin vuoksi Lappset Group Oy on leikki- ja urheilupaikkavälineiden kansainvälisiä kärkinimiä.

Perheyritys suunnittelee ja valmistaa leikki- ja liikuntapaikkavälineitä kaiken ikäisille ihmisille, puisto- ja kadunkalusteita, Angry Birds -aktiviteettipuistoja sekä muita teema-aiheisia aktiviteettiratkaisuja.

Yhtiön päätoimipaikka on Rovaniemellä. Lisäksi sillä on tytäryhtiöt Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Virossa ja Iso-Britanniassa.

Yrityksen toiminta alkoi vuonna 1970.

Lähtökohta oli Antero Ikäheimon etsintä: mistä löytyisi hyviä leikkivälineideoita?

Nykyään konsernin noin 54 miljoonan euron liikevaihdosta yli 70 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. Lappsetin vienti suuntautuu yli 50 maahan. Yhtiö työllistää Rovaniemellä runsaat 200 työntekijää. Koko konsernissa työntekijöitä on yhteensä noin 350.

Muutos on ollut asennekasvatusta par­ haimmillaan.

Vain ennakoimalla on ajoissa Pitkänen muistuttaa, että vuonna 2016 polttoon kelpaavaa yhdyskuntajätettä ei enää edes saa kuormata kaatopaikoille.

On myös yhtiön oman edun mukaista ennakoida kehitystä ja etsiä uusia rat­ kaisuja ajoissa.

– Pohjoinen sijaintimme asettaa tiet­ tyjä rajoituksia. Kierrätys on täällä pal­ jon haasteellisempaa järjestää kuin Ete­ lä-Suomessa, jossa teollista toimintaa on enemmän. Vaatii aktiivisuutta saada kierrätys täällä toimivaksi, hän mainitsee.

Lappsetin tuotannosta yli 60 prosenttia menee vien­ tiin. Kaukaisimmat vienti­ kohteet ovat Australia ja ­Aasian maat, muun muassa Etelä-Korea.

– Tavoite on optimoida kaik­ ki kuljetukset. Kuljetusliikkeinä käy­ tetään toimittajia, joilla ympäristöasiat ovat kunnossa ja jotka pystyvät rapor­ toimaan toiminnastaan. Ne ovat pää­

sääntöisesti isoja kuljetusketjuja. Etuna on, että vaikka Lappset ei itse pysty jär­ jestämään täysiä kuormia, kuljetusliike täyttää kuorman. Täysien lastien kulje­ tus on ympäristöystävällistä ja edullista.

Tuotteet lähetetään pääsääntöisesti komponentteina, jolloin lähetykset ­vievät mahdollisimman vähän tilaa.

Ainoastaan haastavimmat tuotteet ­kootaan valmiiksi. Lähetykset pakataan puulavoille, jotka saavat puusta ja pah­ vista vielä reunasuojat. Tuotteet suoja­ taan muovikalvolla. Puulavat voi viime kädessä polttaa ja muovit käyttää uudel­ leen myös asiakkaan luona. Asiakkaan tahto ratkaisee.

– Tuotteidemme kuljetusmatkat markkinoille ovat pitkät ja sisältävät useita vaiheita. Vaadimme siksi pak­ kauksilta paljon. Niiden tehtävä on ­suojata tuotetta säätä ja likaantumista vastaan matkan ja varastoinnin aikana niin, että se säilyy vahingoittumatto­ mana perille. Lisäksi pakkaus helpottaa tuotteen käsittelyä matkan aikana.

Nämä ovat tärkeimmät kriteerit pak­ kaustavan ja -materiaalien valinnassa, Pitkänen pohtii.

PYR INFO 2/2014

| 1 7

H E N K I L Ö teksti Maarit Seeling, kuvat Riikka Hurri

Kierrätyksestä uusi

kasvuala Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitus­ johtajana huhtikuussa aloittanutta Tatu Rauhamäkeä kiinnostavat alan kovat kasvuodotukset. Hän sanoo haluavansa olla mukana kampeamassa Suomea yhdeksi cleantech-alan kärkimaaksi.

18 | PYR INFO 2/2014

Y

hteiskunta on pikku hiljaa siirtymässä kohti kierrätysyhteiskuntaa. Elämme tietynlaista murrosta. Painetta tulee säädös­tasolta sekä kansallisesti että kansainvälisesti niin EU:sta kuin maailmanlaajuisesti.

Kestävän kehityksen arvojen merkitys ihmisten elämässä ja asenteissa kasvaa, Rauhamäki pohtii.

Hän näkee YTP:llä keskeisen roolin suunnannäyttäjänä. Ympäristösektoria on vaivannut tietty pirstoutuneisuus.

Teknologioiden kehittäjät, laitetoimittajat ja palveluiden tarjoajat ovat toimineet kukin tahoillaan.

– On puuttunut yhteinen pelikenttä, jossa osasista olisi mahdollista kehittää maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja.

Isoja hyötyjä Kierrätysyhteiskunnan hyödyt ovat Rauhamäen mukaan kiistattomat. Kierrätys luo uusia työpaikkoja, materiaalitehok-

kuus auttaa teollisten työpaikkojen säilyttämisessä samalla kun ympäristö ja ilmasto hyötyvät.

– Kierrätys on myös kasvuala, koska lainsäätäjä tiukentaa vaatimuksia jatkuvasti.

YTP haluaa nyt koota alan toimijat yhteisen sateenvarjon alle ja tarjota niille entistä vahvemman foorumin toimialan asioihin vaikuttamiselle. Kuluva vuosi on vielä uuden edunvalvontaliiton toiminnan rakentamis- ja resursointivaihetta.

– Haluan vahvistaa järjestöä, lisätä sen tunnettuutta ja näin luoda ympäristöliiketoiminnalle kasvun mahdollisuuksia. Uutta kehitettäessä on löydettävä ensin yhdistävät tekijät. Se vaatii keskustelukierroksen kentällä, Rauhamäki sanoo.

Ympäristöalan liitot yhdistyivät Ympäristöalan edunvalvontaliitot Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry sekä Ympäristöyritysten Liitto ry YYL yhdistyivät vuoden vaihteessa.

Ympäristöalan yhteisen liiton nimeksi valittiin tuttu Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry. Sen emojärjestö on Kemianteollisuus. Fuusioitunut liitto tavoittelee yli sadan yrityksen jäsenmäärää. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto olisi noin 1,5 miljardia euroa.

YTP ry syntyi loppuvuodesta 2012, kun YYL:ään kuulumattomat seitsemän isohkoa ympäristöalan yritystä perustivat uuden liiton.

Mukaan lähti myös muutama YYL:n

Cleantechistä uusi kivijalka

jäsenyritys. Suuremman liiton uskotaan saavan äänensä paremmin

Siellä missä on materiaalia, on myös bisnestä. Jätteen kerääminen, lajittelu, kierrätys ja muu hyödyntäminen avaa-

kuuluviin sekä valtakunnallisessa että kansainvälisessä edunvalvonnassa.

Cleantech

eli ”puhdas teknologia” tarkoittaa tu otteita, palv eluita, prosesseja ja teknologioita , jotka ehkäisevät ta i vähentävät lii ke to iminnan kielteisiä ym päristövaikut uksia. Esimer kejä energiat kehokkuuden parantamisee n liittyvistä aloi sta ovat kier rätys, uusiutuvan en ergian kehitt äminen, informaatiote knologia, ke stävät liikenneratka isut sekä sähk ömoottorien ja valaistuks en kehittäminen .

PYR INFO 2/2014

| 1 9

Monessa mukana Kokoomuspolitiikassa kannuksensa hankkinut Rauhamäki on aiemmin toiminut muun muassa ympäristöministeriössä erityisavustajana, Uudenmaan liitossa edunvalvontapäällikkönä sekä useissa luottamustehtävissä.

Hän toimii myös Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

– Uskon, että valikoiduin tehtävään nimenomaan siksi, että minut koetaan selkeästi edunvalvojaksi.

Oma vahvuuteni ei ole juuri tämän alan osaamisessa vaan ennemminkin siinä, että minulla on laajat verkostot ja tiedän yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, Helsingin Taka-Töölössä vaimon ja 8-vuotiaan Pontus-koiran kanssa asuva, ruoanlaittoa, matkustamista ja juoksemista harrastava Rauhamäki arvioi.

2 0 | PYR INFO 2/2014

vat paljon uusia mahdollisuuksia maailmanlaajuiselle liiketoiminnalle.

Rauhamäki näkee kierrätysyhteiskunnan vasta ensimmäisenä etappina asennemuutoksen polulla. Lopullinen tavoite on kiertotalous, joka suunnitellaan niin, että jätettä ei synny ja jossa ylijäämämateriaaleja käytetään uusina raaka- tai kierrätysaineina.

– Olen kiinnostunut olemaan mukana toiminnassa, jossa ilmassa olevat odotukset realisoituvat liiketoiminnaksi ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyväksi. Suomella olisi hyvät edellytykset ottaa reipas etunoja kierrätyksessä, toimia pilottimaana ja luoda uusien innovaatioiden avulla maahan menestystä, työpaikkoja ja uusia vientimahdollisuuksia.

Rauhamäen mielestä cleantech-alalla on hyvät edellytykset nousta jopa Suomen teollisuuden yhdeksi kivijalaksi metsän, metallin ja tieto- ja viestintäteknologian rinnalle. Tämä edellyttää kuitenkin nykyistä suurempaa rohkeutta ja innovatiivisuutta.

– Kannustavan innovaatioympäristön synnyttäminen taas vaatii kierrätysasteen nostamista. Sen kautta alkaa syntyä myös paineita uusien ratkaisujen hakemiseen. Tätä kautta syntyy uutta bisnestä. Kantona kaskessa on Suomen menneisyyden jätepolitiikka, joka on ollut valitettavan kunnianhimotonta.

Meillä olisi innovaatiopuolella varmasti paljon annettavaa, jos vain pystymme luomaan niitä synnyttävän toiminta­ ympäristön.

Vaikka Suomi onkin Rauhamäen mielestä hoitanut ympäristöasioiden hoidossa leiviskänsä suhteellisen hyvin, olemme silti esimerkiksi kierrättämisessä valtavasti jäljessä Ruotsia, Tanskaa, Hollantia, Saksaa ja monia muita maita. Suomi ei ole myöskään edennyt asettamiensa tavoitteiden mukaisesti.

Nyt pitäisi päästä ”jätehierarkiassa” ylöspäin ja löytää konkreettisia keinoja kierrätysasteen nostamiseen.

– Keinovalikoimamme ei ilmeisesti ole riittävä, kannustimet puuttuvat ja valinnanvapautta rajoitetaan omalla lainsäädännöllä. EU:sta on lähiaikoina tulossa lisäpainetta entistä vahvemmille kierrätystavoitteille. Nyt on vakavan harkinnan paikka, millä keinoilla Suomessa niihin vastataan.

Cleantech-alalla on hyvät edellytykset nousta jopa Suomen teollisuuden yhdeksi kivijalaksi.

– Pakkausten kierrätyksen osalta olemme hyvää eurooppalaista keskitasoa.

Siinä emme ole niin valtavasti jälkijunassa, hän lisää.

Jätelaista näkemyseroja Muutama vuosi sitten voimaan tulleesta uudesta jätelaista valmistui hiljattain ensimmäinen arviointi. Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä arvioi­daan lain toimivuutta erityisesti yhdyskuntajätehuoltoa koskevien säännösten osalta. Selvityksestä ilmeni, että jätealan toimijoilla on hyvin ristiriitaisia näkemyksiä lain onnistumisesta.

– Jätealalla vallitseva epävarmuus on jo saanut yritykset jäädyttämään investointejaan. Epävarmuus liittyy paitsi viranomaistulkintoihin, myös yritysten omien liiketoimintamahdollisuuksien kehittymiseen. YTP pyrkiikin vaikuttamaan säädöksiin niin, että ne eivät muodostaisi esteitä kierrätyksen lisäämiselle ja alan kasvulle.

T E K N O L O G I A teksti Ilpo Salonen, kuva Pentti Mikkonen

Pakkauksen monet kasvot Miten pakkausmateriaali valitaan? Miten pakkauksen suunnittelu etenee? Nyt pureudutaan perusasioihin.

P

akkaussuunnittelun tavoittee­ na on ratkaisu, joka suojaa tuotetta tehokkaasti jakeluket­ jun kaikissa vaiheissa ja edis­ tää samalla tuotteen myyntiä. Pakkaus toimii tuotteen käyntikorttina ja tarjoaa mainostilaa.

– Pakkaussuunnittelun tulee kattaa pakkauskokonaisuus yksittäispakkauk­ sesta kuljetusyksikköön asti. Etenkin päivittäistavaratuotteilla kuluttajapak­ kauksen merkitys korostuu, mainitsee elintarvikkeiden materiaalitieteeseen erikoistunut dosentti Kirsi Mikkonen Helsingin yliopiston Elintarvike- ja ­ympäristötieteiden laitokselta.

Kaksi näkökulmaa Pakkaussuunnittelu on perinteisesti jaettu luovaan eli graafiseen suunnitte­ luun ja tekniseen eli rakennesuunnit­ teluun. Nykyään yhä useammin yhdis­ tetään tekninen kehittely ja ulkoasu­ suunnittelu. Muotoilu yhdistyy tekniikkaan esimerkiksi pakkausten avaus- ja suljentamekanismeissa.

– Pakkauksen käyttö elintarvikkeen valmistus- ja tarjoiluastiana on kiinnos­ tava uusi, kuluttajalähtöinen näkökul­ ma. Lähtökohtana ovatkin kuluttaja- ja asiakastarpeet, tuotteen ominaisuudet ja säilyvyysaika, logistiikka, pakkaus­ materiaalit ja -koneet sekä ympäristö­ vaikutukset, Mikkonen kertoo.

Mitä ja kenelle?

Pakkauskehityksen alkuvaiheessa määritellään tuotteen kohderyhmä ja käyttötapa. Materiaalin ja paina­ tustekniikan valinnalla tuodaan esille tuotteen luonne: onko ky­ seessä ylellisyys- vai massatuote.

– Pakkauksen tulee vastata tuote­ laatua ja brändilupausta siten, että pak­ kaus sitouttaa kuluttajaa, vahvistaa ­uusintaostopäätöstä ja rakentaa brän­ diuskollisuutta. Apuna käytetään asia­ kastarpeista kerättyä tietoa.

Tuotteen fyysinen ja kemiallinen olemus ja vaurioherkkyys määrittelevät suojaominaisuudet. Tuote voi olla esi­ merkiksi kiinteä, rakeinen, jauhe, nes­ te, aerosoli, kaasu tai geeli.

Kemialliseen olemukseen liittyy tuotteen koostumus, esimerkiksi elin­ tarvikkeiden ravintoainesisältö. Vaurio­ herkkyys voi liittyä joko fyysiseen ole­ mukseen, kuten hauraus tai pehmeys, tai kemialliseen olemukseen, esimer­ kiksi valoherkkyyteen.

Vaadittavat suojaominaisuudet ­rajaavat materiaaleja ja pakkausteknii­ koita. Esimerkiksi kartonki tarjoaa tuot­ teelle mekaanista suojaa, antaa vaihto­ ehtoja pintakäsittelylle ja painatukselle, ja se mielletään ympäristöystävälliseksi.­ Se ei kuitenkaan usein yksin riitä suo­ jaamaan elintarvikkeita veden, vesihöy­ ryn tai hapen vaikutukselta. Tällöin

käytetään apuna muovi- tai metallipin­ noitetta tai kartonkipakkauksen sisälle sijoitettavaa erillistä käärettä.

Lain­ säädäntö velvoittaa ympäristövaikutusten vähentämiseen ja ekotehokkuuteen.

Elinkaari huomioon Tuotteen koko elinkaari raaka-aineista hävitettävyyteen ja pakkausjätteiden hyödynnettävyyteen on pidettävä mie­ lessä. Suuri osa tuotteen kokonais­ kustannuksista muodostuu varastoin­ nissa, jakelussa ja esillepanossa.

– Logistiikka on tärkeä pitää mieles­ sä, kun mietitään kustannustehokkuut­ ta. Mitoituksessa standardointi ja modu­ lointi on hyvä tavoite, hän muistuttaa.

Tuotannon laajuus ja tuotantotapa vaikuttavat pakkauskapasiteettiin ja lin­ jakokonaisuuden automaatioasteeseen.

Linjakokonaisuudessa tulee miettiä koko tuotantoketjua pakkausmateriaalin käsittelystä tuotteen prosessointiin ja pakatun tuotteen käsittelyyn.

Ympäristövaikutuksia tarkastellaan yhteiskuntavelvoitteiden täyttämisen ja toisaalta kuluttajahyväksynnän kautta.

Lainsäädäntö velvoittaa pakkaavaa teolli­ suutta ensisijaisesti ehkäisemään pak­ kausjätteen syntymistä. Lainsäädäntö ei velvoita absoluuttiseen pakkausjätteen määrän vähentämiseen vaan ympäristö­ vaikutusten vähentä­miseen ja ekotehok­ kuuteen siten, että pakkauksen toimi­ vuus ja kuluttajahyväksyntä pysyvät vä­ hintään ennallaan.

Lähteenä käytetty myös kirjaa Järvi-Kääriäinen, Ollila: Toimiva pakkaus (PTR 2007).

PYR INFO 2/2014

| 21

h s i l g n in E Decree places numbers on the table According to the Ministry of the Environment, the aim of the new decree is to facilitate consumers’ possibility to deliver packaging waste to free-of-charge take-back and to increase the recycling of packaging waste. The decree stipulates how producers should organise the separate take-back, recovery, recycling of end-of-life packaging and other waste management functions.

A

ccording to a statement issued ­ by the ministry, the decree will ­improve accessibility to take-back points for household fibre and plastic packaging in built-up areas. The number of take-back points for glass and metal packaging, on the other hand, may decrease while the journey to take-back points will increase especially in rural areas.

“However, producers will most likely locate take-back points close to public service and shopping centres, which will improve the service level of take-back for packaging waste and the quantity of collected packaging waste. Service level and take-back of packaging waste are significantly affected by the extent to which municipalities and other waste management operators supplement producer take-back with district and on-site collection,” the ministry announces in its statement.

Country-wide targets for the recovery and recycling of packaging will be made more stringent by the decree. In addition, binding recycling rate requirements will be imposed.

“The objective is to ensure the maintenance of packaging waste recycling in the transition phase at least at its present level and to promote ongoing growth in recycling and thus support the attainment of targets for the recycling of communal waste,” the statement continues.

2 2 | PYR INFO 2/2014

Requirements on the number of take-back points The decree states that producers should set up at least 1,850 take-back points for glass, metal and fibre packaging waste arising from households and there should be at least one takeback point in each built-up area with a population of at least 500 inhabitants.

There are about 480 such population centres with over 500 inhabitants on the Finnish mainland, accounting for 82 per cent of the population. At least 480 take-back points for glass, metal and fibre packaging should be located in these population centres. In addition, at least 420 take-back points should be located in places with smaller populations and in sparsely populated areas. The remaining 900 points will be set up in public service centres or close to commonly used thoroughfares.

500 take-back points for plastic packaging will be located so that there is at least one of them in population centres of over 10,000 inhabitants. There are about 50 such population centres in Finland. Producers should set up the remaining 450 take-points in accordance with the essential requirements of the decree.

Recycling rates for 2016 and 2020 From the beginning of 2016 recycling rates for fibre should be at least 8o per cent and at least 17 per cent for wooden packaging waste. Recy-

cling rate means the quantity of packaging material recycled by the producer in relation to the quantity of packaging material placed on the market by the said producer.

The recycling rate for non-deposit glass packaging waste is to be at least 27 per cent from the beginning of 2016. From 2020 the rate should be at least 40 per cent.

The recycling rates for metal packaging waste are 75 and 80 per cent, respectively, and for plastic packaging waste at least 16 and 22 per cent, respectively.

EU aiming at resource efficiency The EU has started a resource efficiency programme with the aim of saving limited natural resources and using them in a sustainable manner. Such resources as water, minerals and wood are to be monitored in a more efficient manner throughput their entire life cycle, which means from first instance of use to final disposal. With regard to packaging waste this appears in the draft directive issued by the EU in July with ever tighter recycling targets for 2020, 2025 and 2030.

Green technology, renewable energy, environmental industry and recycling all aid this process. The aim of the Europe 2020 growth strategy is to create a smart, sustainable and inclusive economy in the EU. Sections referring to beverage packaging in the decree The decree does not apply to producers using deposit beverage packaging who have a beverage packaging return scheme or who are associated with such a scheme. Producers in this sector use other packaging so that they are often obligated for all other packaging in addition to deposit beverage packaging. For instance, PYR’s membership also includes member firms belonging to Palpa, the producer organisation for deposit beverage packaging.

In section 7 the decree states that reuse and recycling targets are generally applicable. Producers using non-deposit packaging and beverage packaging are obligated by the above targets.

There is a separate decree (no. 526/2013) governing targets for deposit beverage packaging.

R E AD ARTI in EngCLES info.p lish: yr.fi

Separate targets for non-deposit packaging The P & PW packaging decree (no.518/2014) states in section 7 that re-use and recycling targets for packaging are generally applicable.

Producers using non-deposit packaging and those using deposit beverage packaging are jointly obligated to comply with these targets.

At least 90 percent of used packaging is to be re-used or recycled while at least 65 per cent of packaging waste is to be recycled. Furthermore, separate targets for non-deposit packaging are for the first time specified in the decree.

Producer responsibility is divided so that consumer packaging belonging to the depositbased beverage packaging return scheme has its own targets in a separate decree (no.

526/2013) which producers using this packaging are obligated to comply with. Non-deposit packaging materials have their own targets in the packaging decree and producers, namely firms termed as packers and importers of packed products, with an annual turnover of at least EUR 1.0 million are obligated to meet these targets. Producers using beverage packaging use several different types of packaging, which means that they are often responsible for the deposit packaging and all other forms of packaging they use. PYR’s membership, for instance, also includes member firms belonging to Palpa, the producer organisation for deposit beverage packaging.

C U R R E N T N E W S Juha-Heikki Tanskanen

Producer responsibility ­is divided so that consumer packaging belonging to the deposit-based beverage packaging scheme has its own targets, which producers using such packaging are obligated to meet. Non-deposit packaging materials have their own targets and producers, namely firms that are termed as packers or importers of packed products, with an annual turnover of at least EUR 1.0 million are obligated to meet these targets.

The targets for producers using non-deposit or deposit beverage packaging are calculated in accordance with national targets, which they are jointly obligated to meet.

Cost-effectively towards a circular economy

T

he Council of State approved the long-delayed decree on packaging and packaging waste at the beginning of July. It is good that the decree is finally in place. There are only 16 months at our disposal to plan, put out tenders for and implement the take-back scheme for consumer packaging that is under the remit of producers.

The decree stipulates that producers are required to provide at least 1,850 take-back points for the take-back of fibre, metal and glass packaging and 500 points for plastic packaging. The end result of our influence on the decree is satisfactory even though by our own calculations an adequate amount for recycling packaging waste would be attained with an even smaller number of take-back points. The present public collection network largely maintained by municipalities has over 4,000 collection points. Only glass and metals are collected from about half of these, which is inconvenient from the consumers’ point of view. Board and carton packaging is collected at about 2,000 points while plastic is hardly collected at all.

The take-back scheme under the remit of producers will be planned on a national scale, which will enhance the consumers’ possibilities to take back a wider variety of packaging materials for recycling. All take-back points will accept at least fibre, glass and metal packaging and 500 will also accept plastic packaging. From now on the sorting instructions will be the same for the whole of Finland whereas now they vary depending on the locality.

A joint decision taken by the producer organisations representing the

various packaging materials to transfer the take-back of consumer packaging to the remit of PYR will create synergy and increase efficiency. Nevertheless, ­ a wider-ranging remit will raise costs, which will be seen in rising recovery fees over the coming years. Our task is to attend to the new legal requirements as efficiently as possible. This will require good planning, putting out tenders for operational functions and selecting the best cooperation partners.

In several countries, such as Sweden, Norway, Austria, and Germany, producers have been responsible for implementing the take-back of consumer packaging for many years now. The extension of producer responsibility in Finland as well is one element of a broader European trend towards a circular economy where the role of producers is growing. At the same time there will be an increase in the number of consumers who will appreciate firms that take care of the environment and of the future.

From now on PYR’s member firms will be able to convey a stronger message to their customers that they are taking care of the recycling of packaging.

PYR INFO 2/2014

| 2 3

o f in PYR Oy:n yhteystiedot Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki p. 09 616 230, faksi 09 6162 3100 Ovatko yhteystietosi muuttuneet? ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen pyr@pyr.fi, soittamalla asiakaspalveluumme p. 09 6162 3500 tai faksaamalla numeroon 09 6162 3100. Mikäli Sinulle ei tule PYR Info -lehteä ja haluaisit saada sen, ilmoita meille osoitteesi.

Tuottajayhteisöjen yhteystiedot SUOMEN KUITUKIERRÄTYS OY • Suomen Kuluttajakuitu ry • Suomen NP-kierrätys Oy Juha-Pekka Salmi juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi p. 050 329 6211 www.kuitukierratys.fi • Suomen Aaltopahviyhdistys ry Eija Jokela eija.jokela@aaltopahvi.fi p. 040 723 7992 www.aaltopahvi.fi SUOMEN TEOLLISUUSKUITU OY Pertti Kleemola pertti.kleemola@teollisuuskuitu.fi p. 050 544 6054 www.teollisuuskuitu.fi

SUOMEN PALAUTUSPAKKAUS OY Pasi Nurminen pasi.nurminen@palpa.fi p. 040 700 0443 www.palpa.fi SUOMEN UUSIOMUOVI OY Peter Rasmussen peter.rasmussen@uusiomuovi.fi p. 050 434 5827 www.suomenuusiomuovi.fi PUUPAKKAUSTEN KIERRÄTYS PPK OY Jukka Ala-Viikari jukka.ala-viikari@ puupakkauskierratys.fi p. 0400 802 896 www.puupakkauskierratys.fi

Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille www.pyr.fi

Kannen kuva: Riikka Hurri

SUOMEN KERÄYSLASIYHDISTYS RY Maija Peltola maija.peltola@kerayslasiyhdistys.fi p. 040 543 7007 www.kerayslasiyhdistys.fi

MEPAK-KIERRÄTYS OY Tapani Sievänen sievanen.tapani@mepak.fi p. 040 544 6899 www.mepak.fi