Teksti Pertti Suvanto | kuva Aliisa Piirla
Kuntaliiton lakimies Leena Eränkö kavahtaa ajatusta, että kotitalouksien pakkausjätteille syntyisi kaksi rinnakkaista keräysjärjestelmää. Hän uskoo yhteistyöhön. – Uskon, että kunnat ja pakkausala pääsevät hyvään sopimukseen, hän sanoo.
S
16
Yksi yhteinen keräysjärjestelmä
Pakkausala pelkää, että kaavailtu täysi tuotta javastuu merkitsisi sitä, että kotitalouksissa syntyvälle pakkausjätteelle olisi luotava kun nallisen jätehuoltojärjestelmän oheen koko maan kattava rinnakkainen keräysjärjestelmä. PYR arvioi, että keräyspisteitä olisi raken nettava yli 5 000. Se toisi noin 5,2 miljoo naa ylimääräistä ajokilometriä, joista syntyisi 3 miljoonaa kiloa kasvihuonepäästöjä. Hyöty käyttöhintoihin koituisi noin 25–50 miljoo nan euron lisäkustannukset. Kuluttajille se tietäisi melkoista lisälaskua. viedä pakkauksia alueellisiin keräyspisteisiin. Eränkö kavahtaa ajatusta kahdesta rinnak Kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden tulee voida kaisesta järjestelmästä. Hän ei myöskään toi hoitaa tämä kiinteistökeräyksinä, jonka kus vo, että tulee vain yksi tuottajajärjestelmä, jol tannukset katetaan asukkaiden maksamilla la on oikeus ja velvollisuus kerätä pakkausjä jätemaksuilla. Pakkaajat ja maahantuojat voi tettä. Silloin kunnat putoaisivat pois. – Yhteistyön tulee kulkea rinnakkain. Sen sivat maksaa vaikkapa muuta vähimmäisver pitäisi olla niin kiinteää, että se toimisi ikään koston luomista. Tärkeintä on, että järjestelmä nivoutuu järkevästi yhdyskuntajätehuoltoon. kuin yhtenä järjestelmänä. Pitää yhdessä miet tiä, miten kustannusvastuut jakautuvat. Kierrätyskelpoista vai ei? Tämähän melkein kuulostaa nykyiseltä hy Yhdyskuntajätteessä pakkausten osuus on vin toimivalta järjestelmältä. Olisiko parempi melko suuri. Suomessa ei kuitenkaan ole käyn siis puhua jatkossakin osittaisesta tuottaja nistynyt keskustelua siitä, onko materiaali vastuusta? kierrätyskelpoista vai ei. Ajatus – Kuntaliitto on vahvasti puolustanut kun on, että kun syntypaikkalajitel tien laajaa vastuuta yhdyskuntajätehuollosta. laan ja erilliskerätään, niin kyl Se on aina varmistettava kaikilta osin, kaikissa lä se kierrätys jotenkin syntyy. oloissa ja kaikilla alueilla. Us – On tyhmää erilliskerätä ja Kuntien laaja kon, että kunnat ja pakkaus pääsevät yhteistyöstä hy kuljettaa jonnekin, jos sitä ei vastuu yhdys- ala vään sopimukseen, niin että kuitenkaan saada kierrätettyä. Ehkä ajatus on kummunnut filo kuntien jätekunnat hoitavat kiinteistöke sofiasta, että pitää tehdä enem huollosta pitää räyksen ja alueelliset keräys män kuin mikä on mahdollista, pisteet jotenkin jaetaan. varmistaa jotta se tulisi mahdolliseksi. – Monilla tahoilla on ha Eränkö arvelee, että minis kaikilta osin.” lua tulla sanomaan, miten teriön ja valvontaviranomaisen meidän kahden pitäisi jakaa yksi murhe on niin sanotut harmaat alueet. tehtävämme. Siinä on mukana erilaisia intres Kaikkialla Suomessa erilliskeräyspisteitä ei ole. sejä ja ideologisia näkökulmia. Haluaisimme Palvelutason pitäisi olla kuitenkin kohtalainen kuitenkin yhdessä järjestää tämän niin käytän myös syrjäseuduilla. nönläheisesti, järkevästi ja pienin kustannuk – Syrjäisillä seuduilla matkat ovat pitkät ja sin kuin mahdollista, Eränkö sanoo.
Erilliskeräys
tärkeä säilyttää
uomessa pakkausjätteen hyödyntämi nen on perustunut pakkaajien ja maa hantuojien osittaiseen tuottajavastuu seen valtioneuvoston asettamiin tavoi teprosentteihin asti. Käytännössä tavoitteet on saavutettu hyödyntämällä se osuus pak kausjätevirrasta, joka on saavutettavissa koh teissa, joissa syntyy suuret määrät tasalaatuis ta pakkausjätettä. – Asumisen ja siihen rinnastuvan elinkei notoiminnan yhdyskuntajätteistä ovat vastan neet kunnat. Nyt käynnissä oleva jätelain uu distus ehdottaa pakkausalalle täyttä tuottaja vastuuta, joka sisältäisi myös kotitalouksissa syntyvät pakkausjätteet, Leena Eränkö sanoo. Erängön mukaan Kuntaliitolla ei sinänsä ole tähän huomauttamista, kunhan se osa asu misen pakkausjätettä, jota ei kerätä tuottajan järjestelmään, hoidetaan normaalissa kunnal lisessa yhdyskuntajätehuollossa. Kuntaliitto pitää myös ensiarvoisen tärkeä nä, että kunnat voivat jatkossakin ylläpitää ja kehittää materiaalien erilliskeräystä. Tämän tulee olla mahdollista niin kiinteistöissä kuin kuntien alueellisissa keräyspisteissä. Eränkö perustelee kuntien vaatimusta pal velulla ja puhtaalla järjen käytöllä. – Kuntalaiset yksinkertaisesti haluavat tä män palvelun. Jos esimerkiksi pakkausjätteen keräysastiat lähtevät kiinteistöiltä pois, palve lutaso romahtaa. Kaikki asukkaat eivät halua
materiaalia vähän. Hiilijalanjälkeä laskettaessa erilliskeräys ei tunnu järkevältä. Keräyspaikat voisi olla hyvä sijoittaa kauppojen läheisyy teen. Uskon, että myös kunnalliset jätelaitok set ovat valmiita verkostoaan täydentämään.
”