Issuu on Google+

L A P S I P E R H E I D E N P U O L E L L A 6 0 V U O T TA

L O K A K U U 2 0 1 3 > PILTTIPIIRI.FI

Odotettu

pikku-

veli

Paljonko p채iv채unta? s.5

s.10

Ero n채kyy Kasvu arjessa s.14 digiin s.16


Sisältö N R O 3 | LO K A K U U 201 3

06 10 14

16

16 19

ravitsemus

Turvallista ruokaa maalaisjärjellä Kunnon raaka-aineet ja niiden asianmukainen käsittely pitävät huolen turvallisesta ruoasta. adoptio

Meistä kasvaa perhe Venni-poika saapui Kiinasta kotiin. kasvu & kehitys

Miten lapsi selviää vanhempien erosta? Onnistuneessa erossa vanhemmat pysyvät puheväleissä. perhe & vapaa-aika

Me digataan Santosten perheessä vimpaimet ovat osa perheen arkea. terveys

Kutinan loppu Atooppinen ihottuma on yleinen vaiva.

palstat

10

Tervetuloa Pilttipiiri-lukijoiden joukkoon! Kolme kertaa vuodessa ilmestyvän lehden saavat 4–16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmat Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaan.

www.pilttipiiri.fi www.facebook.com/pilttipiiri PILTTIPIIRI-LEHTI ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Se lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaisesti 4–16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille.

Pilttipiiri tarjoaa kiinnostavaa asiaa lasten kehityksestä, ravitsemuksesta ja lapsiperheen arjesta. Piltin lastenruokaneuvottelukunnan jäsenet tarkastavat lehden artikkelit. Pilttipiiri.fi-sivuilta saat lisää tietoa sekä vinkkejä leikkeihin ja askarteluun. Voit myös lähettää meille palautetta tai ilmoittautua Piltin Maku­raatiin, jossa lapset koemaistavat kehitteillä olevia tuotteita. Tykkäämällä Pilttipiiristä Facebookissa saat ajankohtaista tietoa tapahtumista. Mukavia lukuhetkiä!

2 |

lokakuu 2013

kannen kuva: Tommi Tuomi

20

03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä 09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona 22 Piltin parhaat palat

PILTTIPIIRI-LEHDEN JULKAISIJA: Suomen Nestlé, PL 50,

l a p s i p e r h e i d e n p u o l e l l a 6 0 v u o t ta

l o k a k u u 2 0 1 3 > PilttiPiiri.fi

PILTTIPIIRI-LEHDEN TEKSTIT on tarkistanut lasten­ruoka­neuvottelu-

Odotettu

kunnan puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lasten­klinikka.

pikku-

veli

Paljonko päiväunta? s.5

02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 PAINO: PunaMusta, Joensuu OSOITELÄHDE: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 ­Helsinki ISSN 1238-8432 TOIMITUSKUNTA: Päätoimittaja viestintäpäällikkö Aino Pajukangas / Suomen Nestlé sekä tuottaja Henna Tanskanen  / O   tavamedia Asiakasviestintä.

s.10

Ero näkyy Kasvu arjessa s.14 digiin s.16

PILTTI tukee Mannerheimin

Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi.


pienet palat

Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa pilttipiiri.fi

Pitääkö vauvan kanssa leikkiä?

Väestöliiton perheaikaa.fi-sivustolla psykologi Anna Salmi kertoo videolla, miten pienen lapsen kanssa ollaan vuoro­ vaikutuksessa ja miten tärkeää se on. Käy tutustumassa ja kurkkaa samalla myös muitakin perhe-elämän videoita. Aiheita on muun muassa vanhemmuudesta, parisuh­ teesta, erosta ja elämän kriiseistä. Löydät myös ohjeen jopa vauvan soseruoan tekemiseen. perheaikaa.fi > videot, haulla: Pitääkö pienen vauvan kanssa leikkiä?

SUURTA JA PIENTÄ ASKARTELUA

kuva: Shutterstock

Matkalla mediaan Koskaan ei ole liian aikaista pohtia, millaisen roolin media saa kodissa. Vanhempien tehtävä on suojella lasta median haitallisilta sisällöiltä, mutta myös mahdollistaa lapselle nautinnollisia kokemuksia ja elämyksiä. Jos tuntuu siltä, että tarvitset vinkkejä median käyttöön pienten kanssa, tutustu Mannerheimin Lastensuojelu­ liiton mediaoppaisiin. Lue myös lehden sivulta 16 alkaen juttu Santoksen perheen median käytöstä. Pienet pojat ovat varsinaisia mediataitureita!

Askarteluhetkeen tarvitaan vain iloista mieltä, hieman mielikuvitusta ja yksin­kertaisia tarvikkeita. Kirjan monipuolisia ohjeita voi soveltaa lapsen iän ja taitotason mukaan. Se sisältää 26 hauskaa ohjetta, joilla lastenhuoneen yksi­ tyiskohdat saavat uuden ilmeen.

Lastenhuoneen askartelukirja. Sanoma Magazines Finland 2013.

YSTÄVYYDEN MERKITYS

mll.fi > julkaisut > verkkojulkaisut > vanhemmille

Pieni kirja on täynnä isoja ajatuksia. Siihen on koottu kissan ja koiran humoristisen filosofisia mietteitä ystävyy­ destä ja elämän tarkoituk­ sesta. Tarinat ilahduttavat kaikenikäisiä.

Maukan ja Väykän pieni kirja ystävyydestä. Timo Parvela, kuvittanut Virpi Talvitie Tammi 2013.

KOKKAILUA

kuva: Shutterstock

Turvallisesti autossa Millainen on sopiva turvaistuin vauvalle, entä taaperolle? Älä turhaan pähkäile, vaan katso tarkemmin Liikenneturvan sivuilta. liikenneturva.fi > turvalaitteet, aihe: Lapset autossa.

Keittokirja tarjoaa ideoita lapsiperheen arkipäivien ruuanlaittoon. Siinä on 500 helppoa, herkullista ja ravintoarvoltaan täysi­ painoista ruokaohjetta ensiaterioista leikki-ikään saakka. Lisäksi kirjassa on tietoa pikkulapsen ravitse­ muksesta.

500 ruokaa vauvoille ja taaperoille. Beverley Glock, suomentanut Katja Ruunaniemi, Karisto 2012.

lokakuu 2013 | 3


omin käsin

Tervetuloa teatteriin! Tänään meille esiintyy Veera-pupu. Askartele helppo käsinukke ja seuraksi myös muita eläinhahmoja.

O

mien tarinoiden kertominen ja juttujen keksiminen sujuvat jo ihan pienestä pitäen. Nopea nukketeat­teri syntyy, kun ­pingottaa oviaukkoon tai tuolien väliin narulla kankaan. Teatteria katsomaan voi pyytää isovanhemmat, kummit tai vaikkapa naapurin lapset. Jos et halua, että pupu esiintyy yksikseen, askartele useampi pupu tai muita eläimiä mukaan. Vinkki! Aikuinen voi vaihteeksi kertoa iltasadun käsinukella.

TARVIKKEET eriväristä huopaa kangastilkkuja sakset kangasliimaa jäätelötikkuja puuvillalankaa neula ompelemiseen vanua täytteeksi

Vinkki! Katso ohjeet myös paperipusseista tehtyihin eläinhahmoihin tai tulosta valmiit sorminuket: pilttipiiri.fi > askarrellaan > askartelu

4 |

lokakuu 2013

TEKO-OHJE: Tulosta Veera-pupun kaavat Pilttipiiri.fisivustolta. Leikkaa kaavat paperista ja piirrä ääriviivat huopakankaalle. Tarvitset vartalon, silmän osat ja korvat kahteen kertaan. Leikkaa pupun osat kankaasta. Liimaa silmät tekstiililiimalla pupun päähän. ­ Kiinnitä silmien jälkeen hampaat ja kuono. ­Liimaa lopuksi nenä kuonon päälle. Korva kootaan kahdesta osasta. Liimaa osien väliin esimerkiksi jäätelötikku, joka jatkuu korvan alaosan yli pään sisään saakka. Näin korvista tulee jämäkät. Ompele osat yhteen noin puolen senttimetrin päästä vartalokappaleiden ulkoreunoista. Muista pujottaa korvat paikoilleen vartalon etu- ja takakappaleen väliin ennen pään ompelua. Pupun pään sisään voi laittaa täytettä, jotta pää on pulleampi.

Tulosta pupun kaavat: Pilttipiiri.fi > askarrellaan


5 kysymystä teksti Eeva Tähtinen kuvitus Pia Holm

Tärkeät päiväunet Kuinka paljon unta pieni lapsi tarvitsee päivisin? Terveydenhoitaja Auli Toivonen Espoon Kalajärven neuvolasta vastaa päiväunia koskeviin kysymyksiin.

1

Miksi pieni lapsi tarvitsee paljon unta?

Riittävä uni on tärkeää lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Nukkuminen edistää oppimista ja uusien asioiden muistiin painumista. Se parantaa lapsen keskittymiskykyä, ruokahalua ja vastustuskykyä ja edistää siten kehitystä. Nukkuessa erittyy myös kasvuhormonia, mikä on tärkeää lapsen kokonaiskehitykselle.

Kuinka paljon päiväunta?

2

3–6 kuukauden ikäinen lapsi nukkuu päivän aikana yleensä kolmet päiväunet. Vauva nukkuu usein aamupäivällä pari tuntia ja iltapäivällä kolmesta neljään tuntiin. Illalla on hyvä ottaa vielä lyhyemmät nokoset ennen yöunta. 6–12 kuukauden ikäinen lapsi nukkuu tavallisesti kahdet päiväunet. Noin vuoden iässä siirrytään vähitellen yksiin päiväuniin. Tämän opettelu on tärkeää varsinkin, jos lapsi menee päivähoitoon kodin ulkopuolelle. Vuoden ikäinen lapsi tarvitsee yhdet pitkät päiväunet. 2-vuotiaalle riittävät kahden tunnin unet, ja sitä isommat pärjäävät tunninkin päiväunilla. Kerralla olisi hyvä nukkua vähintään tunti, jotta lapsi ehtii käydä läpi kaikki unen vaiheet.

3

Miten yksilöllistä unen tarve on? Unen tarve on hyvin yksilöllistä, eikä yksiselitteistä ohjetta sopivaan määrään ole. Vilkas ja liikkuvainen lapsi tarvitsee usein enemmän unta kuin rauhallisempi taapero, mutta tämäkään ei ole yleistettävissä.

Pitääkö huolestua, jos lapsi ei nuku?

4

Erityisesti alle 3-vuotias lapsi tarvitsee päiväunet. Liian vähäinen uni huonontaa lapsen keskittymistä, ruoka­halua ja yleistä mielialaa. Päivän aikana on siksi hyvä rauhoittaa tietyt hetket nukkumista tai ainakin lepäämistä varten. Päiväunet ovat erityisen tärkeät päivähoidossa oleville lapsille, sillä he heräävät aamulla aikaisin, ja ryhmässä oleminen vie heiltä paljon energiaa. Tietyissä kehitysvaiheissa lapsi ei haluaisi nukkua päiväunia, jolloin nukuttaminen voi kestää kauan ja unen määrä jäädä vähäisemmäksi. Lapsi nukkuu riittävästi, jos hän on aamulla herätessään virkeä, jaksaa leikkiä ja touhuta ja kasvaa normaalisti.

5

Kannattaako nukuttaa ulkona?

Etenkin alle 1-vuotiaan on hyvä nukkua vähintään yhdet päiväunista ulkona vaunuissa. Ulkona lapsi saa raitista ilmaa ja nukkuu paremmin. Lisäksi hän tottuu lämpötilan vaihteluihin. Ulkona nukkuva on puettava lämpimästi. Lapsen niska on hyvä mittari siitä, onko vaatetta riittävästi: jos niska on hikinen, lapsella saattaa olla liikaa vaatetta. Pakkasrajana pidetään 10 miinusastetta, mutta kovalla tuulella jo viiden asteen pakkanen voi olla maksimi.

lokakuu 2013 | 5


Pienten lasten kasvisten käyttö näkyy suoraan tulevaisuuden ruokatottumuksissa.

6 |

lokakuu 2013


teksti Stiina Honkamaa kuvat Corbis/SKOY ja Shutterstock

Turvallista

ruokaa maalaisjärjellä Kun vanhemmat syövät hyvin, myös lapset syövät hyvin. Kunnon raakaaineet ja niiden asianmukainen käsittely pitävät huolen koko perheen turvallisesta ruoasta.

E

rityisesti ensimmäisen lapsen kanssa kaikki on uutta ja ihmeellis­tä. Vanhempia saattaa mietityttää, miten tehdä hyvää ja turvallista ruokaa pikkuiselle ja miten käsitellä raakaaineita ”oikein”. Loppujen lopuksi ratkaisu on hyvin yksinkertainen. – Pienten lasten ruokien kanssa pätevät samat säännöt kuin vanhempien ruokienkin kanssa. Kun koko perhe syö monipuolisesti, myös pienten ravinto on turvattu, laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa Terveystalosta sanoo.

Hyvät ja puhtaat raaka-aineet Raaka-aineiden valinnassa suositaan usein kotimaista, mutta myös ulkomaiset tuotteet voivat olla­ aivan kelpoja. – Kausivaihtelut kannattaa tietenkin huomioida.­ Kesällä kotimaista, talvella ulkomaista tai vaikka ­pakastevihanneksia, Palssa sanoo. Evira suosittelee, että pienten, alle 3-vuotiaiden, lasten ruokavaliossa suosittaisiin EU-maissa viljeltyjä tuotteita, sillä sen ulkopuolelta tuoduissa tuotteissa havaitaan useammin korkeita, määräysten­ vastaisia kasvinsuojeluainejäämiä.

Mitä eroa on päiväysmerkinnöillä ”Parasta ennen” ja ”Viimeinen käyttöpäivä”? Parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille

Hygienia-asiassa Palssa peräänkuuluttaa maalaisjärkeä. Raaka-aineet pestään ja niiden käsittelyssä käytetään puhtaita välineitä. – Pienten lasten ruokien kanssa pätee sama hygienia kuin aikuisten. Mihinkään hysteriaan ei ole syytä, hän tähdentää. Erityistä huomiota kannattaa kuitenkin kiinnittää siihen, että pikkuiset ylipäätään syövät kasviksia. – Suomessa pienten lasten kasvisten syönti on vieläkin liian vähäistä. Vanhemmat eivät saisi antaa­ periksi, vaikka kasvikset eivät ihan ensimmäisellä­ kokeilukerralla maistuisikaan, Palssa muistuttaa. Eineksiä voi Palssan mukaan antaa vasta yli yksivuotiaille niiden sisältämän suolan takia. – Valmisruokaa voi silloin tällöin käyttää helpottamaan arkea osana monipuolista ruokavaliota. Valmisruoat sisältävät kuitenkin kasviksia aika vähän, joten se puoli pitää täydentää, hän sanoo.

Oikea jäähdytys tärkeää Pienten lasten ruokien raaka-aineiden tulee olla yhtä­ensiluokkaista kuin vanhempien. Tuoreuden pystyy yleensä arvioimaan helposti katsomalla ja haistamalla. – Kannattaa huomioida, että parasta ennen päiväys tarkoittaa eri asiaa kuin viimeinen käyttöpäivä*. >>

tyypilliset ominaisuudet. Yleensä elin­ tarvike on käyttökelpoinen vielä päiväyksen jälkeenkin. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, ­ jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.

Viimeinen käyttöpäivä on merkittävä hyvin herkästi pilaantuviin tuotteisiin, jotka jo lyhyen säilytyksen jälkeen saattavat aiheuttaa terveysvaaran. Parasta ennen -merkintä sen sijaan liittyy pikemminkin tuotteen laadullisiin ominaisuuksiin. Lähde: Evira.fi

lokakuu 2013 | 7


Anna näitä ruoka-aineita vasta yli yksivuotiaalle Raparperia on

hyvä nauttia yhdessä maitotuotteiden kanssa kalsiumin saannin turvaamiseksi, koska raparperin sisältämä oksaalihappo sitoo kalsiumia.

Hunajan antamista

tulee odottaa, kunnes lapsi on vuoden ikäinen, koska hunaja voi sisältää botulinumbakteerin itiöitä.

ja siemenet saattavat helposti tukkia hengitystiet, minkä takia niitä suositellaan vasta, kun lapsi osaa pureskella kunnolla. Lisäksi niissä piilee home­ toksiinivaara.

lokakuu 2013

Kuivatut pavut, herneet, sienet, leikkopavut ja kaalit ovat huonosti sulavia, mutta yli yksivuotias jo sietää niiden mahdollisesti aiheuttamat ilmavaivat.

Makkaroita ja

Maksaa annetaan

nakkeja kannattaa antaa kohtuudella niiden sisältämän runsaan suolan, säilöntäaineiden ja nitraattien takia.

suositusten mukaan. Tarkemmat määrät löytyvät Evira.fi-sivustolta.

Jos tuote vaatii kylmäsäilytystä, kuten liha, kala ja maitotaloustuotteet, pitää huolehtia, että kylmäketju kaupasta kotiin on kunnossa, Palssa muistuttaa. Jos ruokaa ei valmistuksen jälkeen syödä heti, sen viilennys pitää tehdä mahdollisimman nopeasti. – Pääsääntö on, että pidetään kuuma kuumana ja kylmä kylmänä. Jos haluaa tehostaa jäähdytystä, voi juuri valmistetun kuuman ruoan alle laittaa ensin kylmää vettä ja sitten jääkaappiin, Palssa neuvoo. Jos pakastaa ruokaa, niin kerralla ei kannata pakastaa liikaa. – Pakastimen kapasiteetti on rajallinen. Lisäksi pitää huomioida, kuinka pitkä aika menee jäätymiseen, ja huo 8 |

kuormittaa pientä elimistöä. Leikki-ikäinen lapsi saa sitä tarpeeksi ruoka-aineista ilman suolalisää.

Pähkinät, mantelit

Lanttu, nauris, punajuuri, pinaatti, kiinankaali, nokkonen ja sormenpään kokoiset varhaisperunat sisältävät runsaasti nitraattia, ja sen takia niitä suositellaan vasta yli yksivuotiaille.

Liika suola

lehtia siitä, että pakkanen on riittävän kylmä, Palssa muistuttaa.

Soseet mainiota ravintoa Soseet ovat erinomainen keino antaa lapselle turvallista ja hyvää ravintoa helpossa muodossa. – Tärkeää on valita hyvälaatuisia raaka-aineita. Talvella voi kuitenkin hyvin käyttää esimerkiksi pakastevihanneksia, Palssa sanoo. Kasvikset pestään huolellisesti ja kuoritaan. Kalasta poistetaan nahka ja ruodot ja lihasta mahdolliset kalvot ja ylimääräinen rasva. Käsittelyvälineiden pitää tietenkin olla puhtaita. Kasvikset ja lihat kypsennetään mahdollisimman pienessä nestemää-

Kypsennä raakaaineet pienessä nestemäärässä.

rässä. Kantta kannattaa käyttää, ettei neste haihdu, ja välttää ylikypsennystä. Soseita voi valmistaa mainiosti myös höyrykattilassa tai pienehköjä annoksia mikrossa. Näin ravintoaineetkin säilyvät parhaiten. – Soseutus tapahtuu parhaiten sauvasekoittimella. Jos lapsi on yli yksivuotias, soseeseen kannattaa jättää kokkareita, jotta lapsi tottuu kiinteään ruokaan. Valmiit soseet pitää jäähdyttää nopeasti, Palssa sanoo. – Mitä vesipitoisempi kasvis, sitä enemmän kannattaa lisätä tärkkelyspitoista ainesta, esimerkiksi perunaa, jolloin soseen rakenne tulee kiinteämmäksi. 1–1½ rkl lihaa tai kalaa täydennettynä kasvis- ja/tai perunasoseella on yksivuotiaalle sopiva määrä ateriaa kohti. – Peruna-porkkana-seiti-tilli-sose­ on klassikko ja toimii aina, samoin parsakaali-seiti-sose. Isompien lasten soseita voi huoletta maustaa tuoreilla yrteillä, kuten tillillä ja persiljalla, Palssa vinkkaa.

Jalat maassa Palssa toivoo, että pienen lapsen myötä vanhemmat viimeistään innostuisivat tekemään itse ruokaa. – Asiasta ei kannata tehdä liian vaikeaa taidetta, mutta on tärkeää, että ymmärrettäisiin ravinnon suuri merkitys. Esimerkiksi pienten lasten kasvisten käyttö näkyy suoraan tulevaisuuden ruokatottumuksissa. – Vaikka lapsi olisi ensin nirso, vanhempien ei pidä luovuttaa. Syömään ei saa pakottaa, mutta pitää näyttää mallia ja huolehtia, että kasviksia on tarjolla, Palssa tähdentää. Tärkeää on, että ruokaa tarjottaisiin monipuolisesti eikä vain lapsen lempiruokia. Jos ruokavalio kaventuu varhaisessa iässä, sitä on hankalaa laajentaa myöhemmin. – Itselläni on kaksi pientä lasta ja tiedän, ettei se ole aina niin yksinkertaista. Se on kuitenkin hyvä hetki muuttaa myös omia ruokatottumuksia, Palssa muistuttaa.


Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta.

tästä elämästä

Ihanat varpaat K

alle, 5 kk, on ihastunut omiin varpaisiinsa. Ensin löytyivät omat kädet maisteltaviksi, mutta varpaiden löytyminen mullisti pikkuisen maailman. Öiseen aikaan poika ei malta pysyä erossa varpaistaan, vaan unissaankin hän hapuilee varpaita suuhunsa. Pienokaiselle maistuvat myös muiden kädet. Varpaiden suhteen vanhemmat kuitenkin toivovat hänen pysyttelevän vain omissa jaloissaan. Kalle on jo kokeillut vähän erilaisia ruokia. Ruokailuhetkissäkin varpaat välillä vilahtavat suuhun perunan sijaan. Pöytätavoissa on nuorella miehellä siis vielä opeteltavaa. Varpaiden lisäksi Kallen harrastuksiin kuuluvat vauvauinti ja muskari. Ehkä uudet harrastukset ja kylmenevien ilmojen myötä jalkaan sujahtavat sukat saavat hänen mielenkiinnon suuntautumaan varpaiden sijasta kohti uusia seikkailuja. teksti Kaisa Honkala kuva Vessi Hämäläinen

lokakuu 2013 | 9


Meistä

perhe

kasvaa

Janakkalalainen Jauhiaisten perhe kasvoi helmi­kuussa yhdellä jäsenellä, kun Kiinasta adoptoitu Venni-poika saapui kotiin. teksti Pinja Landén kuvat Tommi Tuomi

10 |

lokakuu 2013


L

asten nauru ja iloiset kiljahdukset raikuvat olo­ huoneessa, kun Minella, 8 v, ja Venni, 2 v, har­ joittelevat kuperkeikan tekemistä. – Katso Venni näin! Minella huikkaa ja näyttää pikkuveljelleen mallia. Isosisko on Vennin paras kaveri ja suuren ihai­ lun kohde, mutta kyllä siskokin nauttii silmin nähden saa­ dessaan opettaa kauan toivomaansa veljeä. Minella oli myös se, johon Venni kiintyi uudessa perheessään aluk­ si eniten. – Minella on ollut suurena apuna siinä, että Venni on so­ peutunut nopeasti ja oppinut paljon suomen kieltä tämän neljän kuukauden aikana, äiti Mira Jauhiainen kertoo.

Haave toisesta lapsesta Mira ja Hannu Jauhiainen ovat aina olleet lapsirakkai­ ta. Minellan syntymän jälkeen toinen lapsi olisi ollut ter­ vetullut, mutta häntä ei alkanut kuulua. – Yritimme kuitenkin iloita siitä, että meillä on edes tä­ mä yksi lapsi. Sitten Mira alkoi odottaa. Raskaus sujui hyvin, mutta päättyi traagisesti lapsen kuoltua synnytykseen. Adop­ tiopäätös alkoi itää, kun Mira ja Hannu kokivat ensim­ mäisen menetyksensä jälkeen vielä muutaman kesken­ menon. – Adoptio oli hyvin selkeä ja luonnollinen ratkaisu. Miksi kiusata itseään, kun on olemassa toinenkin vaih­ toehto, Mira pohtii.

Adoptioprosessi käyntiin Jauhiaiset pääsivät vuoden kestävään adoptioneuvontaan Tampereen Pelastakaa Lapset ry:hyn. Siihen kuuluu luen­ toja, sosiaalityöntekijän kotikäynti, haastatteluja ja koti­ tehtäviä. – Välillä aika raskaissa kotitehtävissä käsiteltiin muun muassa parisuhdetta, sukulaisuussuhteita, omaa lapsuut­ ta ja kokemiamme menetyksiä. >>

lokakuu 2013 | 11


Perheeksi kasvaminen kävi yllättävän helposti, vaikka vanhemmat olivat varautuneet pahimpaan.

Kotitehtävät kuitenkin syvensivät Miran ja  – Rajasimme pois kaikki henkeä uhkaaHannun parisuhdetta, sillä niitä tehdessään vat ja vakavat elinikäiset sairaudet, mutta he joutuivat pysähtymään ja pohtimaan niin olimme molemmat valmiita hyväksymään itseään kuin parisuhdettaan. Tehtävien ja ko- jonkin fyysisen erityistarpeen. tikäynnin perusteella sosiaalityöntekijä kirKun kaikki oli selvää Suomen päässä, joitti lausunnon, joka puolsi Jauhiaisten so- ­­hakupaperit lähetettiin Kiinaan. veltuvuutta adoptiovanhemmiksi. Nyt he sai”Teille on nyt täällä lapsi!” vat hakea varsinaista adoptiolupaa. – Luvan saamista odotettiin muutama Odottaminen on adoptioprosessin raskain kuukausi, ja aloimme miettiä kohdemaata. vaihe epävarmuuden takia. Joka päivä vanMinä haaveilin Kiinasta, mutta hylkäsimme hemmat miettivät, tuleeko heille tietoa sen pitkien jonojen vuoksi, Mira kertoo. lapsesta ja jos tulee, niin millainen lapsi mahtaa olla. Etenkin Miralle, joka oli Special Needs (SN) -ohjelma jäänyt vuorotteluvapaalle lastantarhanPerhe oli jo päätynyt Etelä-Afrikkaan, kun opettajan työstään Minellan aloittaessa Hannu sattui lukemaan Kiinan Special koulun, odotuspäivät kävivät pitkiksi. Needs -ohjelmasta eli erityistarpeisten lasten­ – Otin puhelimen mukaan joka paikadoptiosta. Sen kautta voi Kiinasta saada lap- kaan, ettei mahdollinen ilmoitus lapsen nopeammin, mutta hänellä on joko yksi sesta vain mene ohi, Mira muistelee. tai useampi terveydellinen erityistarve. Kauan kaivattu soitto tuli vihdoin – Kiinassa ei ole kovin suurta kynnystä viime vuoden lokakuun lopulla, kun ­antaa lasta adoptioon köyhyyden ja yhden Mira oli viemässä Minellaa kouluun. lapsen politiikan takia. Erityisesti silloin jos Sopiva lapsi oli löytynyt. Heillä oli vuolapsella on fyysinen tai psyykkinen diagnoosi,­ rokausi aikaa päättää, ottavatko pojan hänet viedään monesti lastenkotiin, Mira ker- vastaan. too. – Lapsen kerrottiin olevan iloinen ja Jauhiaiset päättivät hakea ohjelmaan. Hy- vilkas. Kun katsoin Vennistä lähetettyväksynnän jälkeen heidän piti miettiä, millai- jä kuvia, joissa neljässä viidestä hän hysen erityistarpeisen lapsen he ovat valmiita myili, tiesin Vennin olevan meidän poivastaanottamaan. kamme, Mira kertoo. 12 |

lokakuu 2013


Prosessin

 – Mutta ei sitä itkua tullutkaan. Tilanteessa läsnä oleminen vei mukanaan. Poika oli kas­ vanut ja vaikutti kaikin puolin fiksulta lapsel­ ta, Mira kertoo. Hannu kiinnitti huomiota siihen, miten hyvin poika oli puettu ja kammattu. Kun hä­ net ojennettiin Miran syliin, Venni ei itkenyt lainkaan. Vain hieman huuli väpätti Vennin omahoitajan lähdettyä paikalta, mutta kun uusi perhe antoi Vennille Suomesta tuoman­ sa uudet lelut, asia unohtui ja Venni lähti reip­ paasti uuden perheensä matkaan.

pituus vaihtelee Adoptio on viranomaisprosessi, joka koostuu adoptioneuvonnasta, adoptioluvan hakemisesta Valviralta, kohdemaan valitse­ misesta sekä odottamisesta, että perheelle sopiva lapsi löytyy. Prosessin pituus vaihte­ lee paljonkin riippuen kohdemaan tarpeista ja kriteereistä. – Sekä perheiden toiveet lapsen suhteen että kohdemaan kriteerit perhettä kohtaan vaikuttavat asiaan, Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisen adoption päällikkö Irene Pärssinen-Hentula kertoo. Jos toiveet lapsen suhteen ovat väljät, prosessi voi edetä nopeastikin. Toisaalta on maita, esimerkiksi Kiina, jossa odotusaika voi kestää jopa 6–7 vuotta. Samasta maasta voi kuitenkin saada adop­ tiolapsen alle vuodessa hakemuksen lähettä­ misestä, jos on valmis hyväksymään lapsella terveydellisiä diagnooseja. – Monet säikähtävät termiä erityis­ tarpeiset lapset. Hekin ovat ennen kaikkea lapsia, ja monilla perheillä on todella positii­ visia kokemuksia juuri erityistarpeisten lasten adoptiosta. On hyvä muistaa, että adoptio on aina lapsia varten. Adoptioon luovutetut lapset ovat jo menettäneet paljon, ja siksi heille tulee taata mahdollisimman vakaa ja turvalli­ nen kasvuympäristö.

Kotia kohti

Kun lapseen on kiintynyt, adoptiovanhemmuus ei eroa mitenkään biologisesta.  Jauhiaisille kerrottiin myös, että Vennillä on pieni ortopedinen vaiva toisessa jalassa, mutta se ei vaikuttanut heidän päätökseensä.

Matkalle Kiinaan Helmikuun alussa 2013 Jauhiaisten perhe matkusti Kiinaan. Kahden viikon päästä ko­ tiin palaisi kolmen hengen sijasta neljä per­ heenjäsentä. – Yllätyin, kuinka paljon paperiasioita pai­ kan päällä piti vielä hoitaa lähes päivittäin, Hannu kertoo. Onnekseen Jauhiaiset saivat koko ajaksi Pelastakaa Lapset ry:n Kiinan pääoppaan, Jesse Yangin. Opasta tarvitaan tulkkina ja apuna siinä, että paperiasiat hoituvat. Jauhiaiset saapuivat Kiinaan perjantaina, ja jo maanantaina Venni luovutettiin heille. Adoptiotoimistoon lähdettiin yhdessä toi­ sen perheen kanssa. Herkkä Mira pelkäsi itkevänsä nähdessään Vennin ensimmäistä kertaa.

Ensimmäiset päivät Venni oli totinen ja hil­ jainen. Vasta kun saavuttiin Suomeen ja Ven­ ni pääsi uuteen kotiinsa, hän alkoi olla enem­ män oma itsensä, eli sellainen kuin hän kas­ vuraportin mukaan on: sosiaalinen, avoin ja nauravainen. Silloin perheenkin oli helpom­ pi tutustua häneen. – Adoptiovanhemmuus eroaa biologisesta­ vanhemmuudesta siinä, että kun lapsen saa valmiina pakettina, jolla on jo rankkaakin his­ toriaa takanaan, häneen tutustuminen saat­ taa viedä aikaa. Kun lapsi kasvaa äidin kohdussa, tämä pääsee tutustumaan lapseen jo alusta alkaen.­ Äiti oppii tuntemaan lapsen uni- ja valveryt­ min ja huomaa, onko lapsi vilkas vai rauhal­ linen. – Toisaalta adoptiovanhemmuuden hieno­ puoli on, että isä ja äiti ovat samalla viivalla.­ Kun lapseen on tutustunut ja kiintynyt, adop­ tiovanhemmuus ei eroa mitenkään biologi­ sesta, Mira pohtii.

Paluu arkeen

Adoption

Arki on jatkunut perheessä Vennin tulon jäl­ keen normaalina. Venni leikkii päivät hoito­ vapaalla olevan äidin kanssa. Isä palasi töihin kolmen viikon isyysloman jälkeen, ja Minella aloitti toisen luokan. Perhe haluaa pitää yllä kiinalaista kulttuuria, joten he kokoontuvat kerran kuussa Miran ohjaaman Kiina-ryh­ män kanssa. – Ryhmä koostuu lähialueen vanhemmista, joilla on Kiinasta adoptoituja lapsia. Kokoon­ tumisissa lapset leikkivät ja aikuiset juttelevat. Vietämme yhdessä myös erilaisia juhlia, ku­ ten Kiinalaista uuttavuotta ja pikkujouluja. – Meillä on nyt kaksi kotimaata, Kiina ja Suomi, Minella nyökkää.

Kansainvälisen adoption kohdalla perhe joutuu itse vastaamaan kaikista kustannuk­ sista. Ne koostuvat adoptiojärjestön palvelu­ maksuista, asiakirjojen hankinnasta, laillista­ misesta, käännättämisestä ja lähettämisestä, seurantaraporteista, tulkin tai oppaan palveluista ja viranomaismaksuista kohde­ maassa sekä perheen matkakuluista lasta haettaessa. Kokonaiskustannus nousee pyöreästi 10 000 euroon. – Lapsella ei kuitenkaan ole hintaa. Kelalta voi myös hakea kansainvälisissä adoptioissa tukea, joka korvaa osan kuluista, Pärssinen-Hentula muistuttaa.

kustannukset

lokakuu 2013 | 13


Nukkumatti voi jäädä tulematta, ruokalautanen tyhjentämättä. Ero näkyy lapsen arjessa, muttei välttämättä tulevaisuudessa. teksti Virve Järvinen kuva SKOY

Miten lapsi selviää

vanhempien erosta?

V

anhempien ero haittaa aina elämässä. Lapsi selviää siitä, kuten hän sel­ lyhyellä aikavälillä lapsen hy­ viää vaikka sisaruksen syntymästä. vinvointia. Mutta jos kodin Vaikka vanhempi ehkä haluaisi päättää ilmapiiri on kovin tulehtunut suhteen heti, lapsen vuoksi sopivaa hetkeä ja rankkoja riitoja vanhem­ voi joutua odottamaan. pien välillä riittää, ero on yleensä lapsen – Ero yhdessä muiden isojen muutos­ kannalta hyvä asia. Päihteet ja väkivalta ten kanssa kuormittaa lasta liikaa. Esimer­ teke­vät kodista lapselle entistäkin vaaralli­ kiksi päiväkodin aloitus tai muutto toiselle­ semman kasvuympäristön. paikkakunnalle heti eron päälle saattavat – Hyvä ero on piste ikävyyksille. Riitely­ aiheuttaa turvattomuutta ja vaikuttaa lap­ loppuu ja rauha palaa kotiin, perhetutki­ sen elämään pitkäänkin. muksen professori Kimmo Jokinen Jyväs­ kylän yliopiston Perhetutkimuskeskukses­ Vertaistuesta voimaa ta kertoo. Jokainen lapsi on yksilö, joka kokee asiat Onnistuneessa erossa vanhemmat pysy­ omalla tavallaan. Etukäteen on mahdoton vät puheväleissä. He pystyvät sopimaan tietää, kuinka lapsi reagoi vanhempiensa lapseen liittyvistä asioista, kuten lapsen oi­ eroon. Uni saattaa häiriintyä ja lapsi kas­ keudesta tavata molempia vanhempiaan. tella vuoteensa. Lapsesta voi tulla itkuinen Hyvässä erossa lapsen ei tarvitse elää epä­ ja hän voi kadottaa ruokahalunsa. Jo puhu­ varmuudessa: hän tietää, että molemmat maan oppinut lapsi saattaa palata vauva­ vanhemmat säilyvät hänen elämässään. kieleen tai alkaa änkyttää. Muutokset voi­ – Hyvin hoidettu ero on pitkällä tähtäi­ vat ilmaantua vasta jonkin ajan kuluttua mellä kuin mikä tahansa muutos lapsen tapahtuneesta.

Huomaa lapsi!

Vinkkejä erotilanteeseen 14 |

lokakuu 2013

1

Kerro lapselle tulevista muutoksista ajoissa ja anna hänelle aikaa sopeutua. Painota sitä, ettei ero ole lapsen syy.

2

– Lapsen voinnista huolestuneen vanhem­ man kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan. Päiväkodissa ja kerhoissa on hyvä mainita­ erosta, jolloin henkilökunta osaa kertoa lap­ sessa mahdollisesti tapahtuneista muutok­ sista, Kimmo Jokinen ohjaa. Vanhempien tulisi huolehtia myös omas­ ta hyvinvoinnistaan.

Onnistuneessa erossa vanhemmat pysyvät puheväleissä. – Tutkimusten mukaan vanhempien saama apu eron aiheuttamien tunteiden käsittelys­ sä parantaa lapsen selviytymistä. Vertaistu­ kiryhmään osallistuneiden erovanhempien lapset pärjäävät elämässään paremmin kuin erolapset, joiden vanhemmat eivät saaneet vastaavaa tukea.

Vakuuta lapselle, että kotoa pois­ muuttava vanhempi säilyy hänen elämässään. Jos lapsi osaa puhua, kysy hänen mielipidettään esi­ merkiksi tapaamisten tiheydestä.

3

Muistuta lasta siitä, että vanhemmat rakastavat häntä yhä. Lapsesta huolehditaan jatkossakin.


Vertaistukea löytyy esimerkiksi kuntien, järjestöjen ja seurakuntien järjestämistä perhepalveluista ja ryhmistä.

Reissureppu poistaa pelkoja Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että suhde molempiin vanhempiin säilyy mahdollisimman tiiviinä – edellyttäen, että suhde on ollut hyvä. – Erolapsi pelkää usein menettävänsä toisen vanhempansa kokonaan. Lapselle tulee vakuuttaa, että pelko on turha. Yhdessä tehdyt konkreettiset asiat vähen­ tävät pelkoa. Lapselle voidaan sisustaa oma paikka poismuuttaneen vanhemman kotiin. Hänelle voidaan hankkia reppu toiseen kotiin suuntautuvia matkoja varten ja miettiä, mitä reppuun pakataan. Vaikka rakkaus vanhempien välillä loppuu, lapsella on oikeus vaalia mielessään kumpaakin vanhempaansa.Valokuvat ja puhelut muistuttavat lasta poismuuttaneesta­ ja auttavat kestämään tapaamisten välisen eron. – Jos exän kuvat ruokapöydällä aiheuttavat aikuiselle pahan mielen, ne sopii siirtää lapsen huoneeseen. Kuvat ovat lapsen aarteita eikä niitä saa hävittää.

4

Rohkaise lasta kertomaan eron aiheuttamista tunteista. Pieni lapsi voi ilmaista niitä leikin tai piirtämisen avulla.

5

Jos lapsi on ihan pieni, pidä häntä lähellä ja huolehdi turvallisesta ilmapiiristä. Tutut rutiinit luovat turvaa.

100 %

HEDELMÄÄ!


teksti Petteri Pohjonen kuvat Vesa Koskelainen ja Santosten kotialbumi

Santosten perheessä tabletit ja läppärit ovat osa perheen arkea. ablettia perheessä on käytetty nyt vuoden, ja kosketusnäytöllistä älypuhelinta noin parin vuoden ajan. Santosten­ perheen poikien, Peterin 5 v­ ja Noahin 3 v, päiväkoti on myös mukana Opetushallituksen ja Turun kaupungin rahoittamassa Molla-hankkees­sa. Päiväkodissa on käytössä esimerkiksi älyTV ja uusia tabletteja. – Meillä on kotona noin tunti päivässä niin sanottua ruutuaikaa. Tämä käsittää kaikki tekniset laitteet, joissa on näyttö. Olemme rajoittaneet aikaa joskus myös katselukiellolla, kun on tehty tarpeeksi tuhmuuksia. Se ei ole aina toiminut toivotulla tavalla. Petellä oli yhden kerran pari päivää ruutukatselukieltoa. Kun kielto oli ohi, hän halusi jatkaa

Digitututustuminen alkoi jo vaippaiässä, kun otettiin ensimmäinen Skype-yhteys. 16 |

lokakuu 2013

sitä viikon loppuun asti. Pojat ovat myös aika kovia ehdottelemaan toisilleen katselukieltoja, Heini Santos nauraa. Perheen juuret ovat Suomessa ja Yhdysvalloissa, joten Skype-puhelut ovat olleet tutuksi jo vaippaikäisestä saakka. Nykyään ­Skype-puheluihin käytetään tablettia, läppäriä tai älypuhelinta. – Amerikan mummi, perheen kesken Gma, soittaa yleensä iltaisin. Pojat tunnistavat soittoäänen ja juoksevat kilpaa etsimään oikeaa päätelaitetta. Lapset osaavat myös itse vastata, säätää videokuvaa ja lopettaa puhelun, kun he aikaisemmin vain sorkkivat ruutua sattumanvaraisesti.

Lapset opettavat Skypen lisäksi tablettia käytetään erilaisiin peleihin ja sovelluksiin. Santosten perheessä halutaan tarjota lapsille kehittäviä ohjelmia, esimerkiksi erilaisia piirustus-, numero- ja värityspelejä. Vanhemmat kokeilevat pelejä ennen lapsia. Ampuminen, lyöminen tai muu haitallinen sisältö ei heidän seulaa läpäise. – Netissä Yle Areena ja Pikku Kakkosen nettisivut ovat hyvää ja turvallista ajanvietettä lapsille. Meillä aikuinen on koko ajan samas­sa tilassa, missä lapset viettävät aikaansa laitteiden parissa, Heini sanoo. >>


Peter ja Noah ovat aika kovia ehdot足telemaan toisilleen katselukieltoja.

lokakuu 2013 | 17


pling pling

Aikaraja

teknologian käytölle? Tablettien, älypuhelinten ja muun nykyteknologian käytöstä ei ole olemassa vielä tutkittua tietoa, sillä ilmiö on vielä niin tuore. Television katselua on sen sijaan tutkittu tarkasti. Sen käytöstä on annettu myös suosituksia, joiden mukaan alle 2-vuotiasta ei pidä istuttaa pitkäksi aikaa television ääreen, koska television kuvamaailma on niin ärsykerikasta. Tietokoneissa, tableteissa tai älypuhelimissa tämäntapaisia rajoituksia ei ole. – Emme halua antaa mitään suosituksia digivälineiden käyttöön. Tabletista voi olla selkeää hyötyä: lapsen motoriset kyvyt ja muisti voivat kehittyä erilaisten pelien ja sovellusten ansiosta. Toiselle taas videopuheluohjelma Skype on hieno väline pitää yhteyttä vaikka isovanhempiin, kertoo Mediakasvatusja kuvaohjelmakeskus MEKUn projektipäällikkö Suvi Tuominen. MEKU on opetus- ja kulttuuriministeriön virasto, joka toimii asiantuntijana lasten mediaympäristön kehityksessä. Laitteiden käyttö on siis hyvin yksilöllistä. Normaali tarkkailu riittää, kun selvitetään teknologian soveltuvuutta lapselle. Täysin vapaita käsiä digivälineiden käyttöön ei tarvitse antaa, vaan perheen sisällä on hyvä sopia yhteiset pelisäännöt. – Jokainen perhe määrittää aikarajat itse, ja ne on hyvä määritellä jo varhaisessa vaiheessa. Tilanne ennen nukkumaanmenoa on myös hyvä rauhoittaa ja laittaa digivälineet suosiolla sivuun. – On hyvä muistaa, että lapsi ei tarvitse kehityksen tueksi mitään ylimääräisiä laitteita, joten hänellä ei ole mitään hätää, vaikka ei omista uusinta tablettia, Tuominen muistuttaa. Piltti kysyi Facebook-ryhmässään lasten älypuhelinten ja tablettitieto­ koneiden käytöstä. Lue sivulta 22, miten eri laitteita käytetään.

18 |

lokakuu 2013

Aikuisen läsnäolo on siksikin tärkeää, että­ lapsi saattaa vahingossa tila­ta esimerkiksi p ­ elejä nettikaupasta tai tehdä jotain suunnit­telematonta. – Yhtenä päivänä huomasin, että Twitter-tililleni oli ilmestynyt mielenkiintoisia neonvärisiä risukasoja.Tajusin, että Noah­oli onnistunut twiittaamaan tabletin piirrosohjelmalla taide­teok­sensa seuraajieni ihailtavaksi.Toiminto vaati ainakin kuusi klikkausta. Se oli huvittavaa,­ mutta mietin, mitä samalla logiikalla ­olisi voinut käydä, Heini pohtii. Kun on pienestä pitäen tottunut teknologiaan, niin koneen kimppuun syöksytään arkailematta. Aikuinen taas tuskailee ohjekirjan kanssa ennen kuin alkaa varovaisesti kokeilla uuden laitteen ominaisuuksia. – Pojat saavat neuvoa koko ajan tabletin käytössä heidän mummiaan. ”Kirjoita tuohon hakusana ja paina tuosta.” Ja onhan se myönnettävä, että he ovat minuakin opettaneet. Kerran he esimerkiksi näyttivät, miten saadaan tabletin alavalikko esiin, kun nostetaan ruudun alareunaa viidellä sormella.

Yhtenä päivänä huomasin, että Twitter-tililleni oli ilmestynyt neonvärisiä risukasoja.”

Äly hoi, älä jätä lapsia yksin! Älypuhelin on ollut Santosin perheessä käytössä pari vuotta. Kännykkää ei ole lapsille vielä hankittu, mutta vanhemmalle lapselle se voi olla ajankohtaista noin puolen vuoden kuluttua. Tällä hetkellä älypuhelin on ahkerassa lainakäytössä esimerkiksi bussimatkoilla, jolloin pojat tekevät toisistaan videohaastatteluja. Kännykän käyttöä tarkkaillaan ja kontrolloidaan samalla tavalla kuin muunkin digin käyttöä. – Myös vanhempien olisi hyvä tarkkailla omaa teknologiakäyttäytymistään. Ei kannata koko ajan räplätä omaa puhelinta, koska silloin ei ole läsnä lapsen elämässä vaan ihan jossain muualla, Heini muistuttaa.


Tarvitsetko

teksti Taina Vuokko kuva iStockphoto

L

apsi raapii tai hankaa ihoaan. Reip- usein ollut itsellään samanlaisia oireita jospailun aikainen hikoilu tai talven sain vaiheessa elämäänsä. kylmä ilma vain pahentavat kutinaa entisestään. Jos vanhempi huomaa Talvella rasvaisempaa voidetta lapsen iholla alle 2-vuotiaana alka- Atooppisessa ihossa on kysymys siitä, että nutta selvää ihottumaa, kyseessä voi ihossa on vähän keramideja, jotka estävät olla atooppinen ihottuma. veden haihtumista. Iho siis kuivuu herkäs– Atooppinen ihottuma on ti. Apteekista saatavat perusvoiimeväisikäisillä yleensä kasvoissa,­ teet ovat ihon kuivuuden ensisipäänahassa, säärissä, käsissä ja jainen hoito. – Vetistävään, ärtyneeseen ihotvartalossa. Leikki-ikäisillä atooptumaan käytetään mahdollisimpinen ihottuma on varsinkin polman ohutta emulsiovoidetta, sillä vi- ja kyynärtaipeissa sekä nisrasvainen voide voi tukkia ihoa ja kassa, luettelee allergianeuvoja pahentaa tilannetta. Krooniseen Johanna Värmälä Allergia- ja ja hilseilevään ihottumaan taas astmaliitosta. laitetaan rasvaisempaa voidetta. Ihottumaoireet voivat olla­ Talvella käytetään rasvaisempaa ruo­ka-aineallergian laukaisemia, ja kesällä vetisempää voidetta, Jomutta atooppisen ihottuman ­ hanna Värmälä sanoo. ­puhkeaminen on viimekädessä­ Pikkuisen oloa voi helpottaa usein perinnöllistä. Jos toisella vanhemmista on atopia, myös lapsella on myös oikeanlaisilla vaatteilla. Johanna Vär25 prosentin todennäköisyydellä atooppi- mälän mukaan turvallisin valinta on laadukas nen iho. Lapsella voi olla myös allergista nu- kotimainen, sileäpintainen ja tiiviiksi kudottu haa tai astma. vaate. Hiostavat keinokuituvaatteet ja karkea Kun vanhempi huomaa lapsen iho-oireet, villa puolestaan ärsyttävät atooppista ihoa. hän osaa monesti heti yhdistää ne atooppiKodin vaatehuoltoon kannattaa kiinnittää seen ihottumaan.Vanhemmalla on nimittäin erityistä huomiota. Vaatteiden pesuun on hy-

Atooppisen ihottuman puhkeaminen on usein perinnöllistä.

Kutinan loppu Atooppinen ihottuma on pikkulapsilla yleinen vaiva. Kutinaa helpotetaan ensisijaisesti apteekin perusvoiteilla.

lisäapua?

Allergia- ja as tmaliiton valtakunnallin en neuvontanu mero p. 0600 144 19 palvelee ma, ti ja ke klo 9–13, to kl o 13–17 (0,86 e/min + pvm). Kysymyksiä vo i lähettää myö s sähköpostitse allerg ianeuvoja@al le rgia.fi. Lisätietoja: ww w.allergia.fi.

vä käyttää hajusteettomia pesuaineita, jotka huuhdellaan kunnolla pois. Silitetyistä vaatteista taas irtoaa vähemmän pölyä, joten ne ovat iholle parempia.

Kortisonia vain kuuriluontoisesti Jos perusvoiteet eivät vähennä ihon kuivuutta ja kutinaa, kotona voidaan käyttää kuuriluontoisesti lääkevoiteita. Alle 2-vuotiaan iholle voi levittää mietoa 1-prosenttista hydro­ kortisonivoidetta kerran tai kaksi päivässä korkeintaan viikon ajan. Laaja-alaiset, kovasti kutiavat ja rupia muodostavat ihottumat kuuluvat kuitenkin aina lääkärin tutkittaviksi. Jos kortisonivoide­ kuureja aletaan tarvita jatkuvasti, silloinkin on syytä kääntyä lääkärin puoleen. – Ihottuman tai raapimisen seurauksena syntyneeseen ihon tulehdukseen saatetaan tarvita antibioottikuuri. Lääkäri voi arvioida tämän tarpeen, Johanna Värmälä sanoo. Alle yksivuotiaana alkaneeseen atopiaan liittyy usein ruoka-aineallergia. Lääkärin tekemät allergiatutkimukset voivat tuoda selvyyden siihen, mikä ruoka-aine pahentaa lapsen atopiaoireita.

lokakuu 2013 | 19


kokataan kotona

teksti Heli Kuusipalo kuvat Tommi Tuomi

iri.fi > res it pi e rin

it www.pilt pt

t www.pi l pti

i Pilttipi ilta vu i s verkko nsaasti ru löydät aohjeita ok u lisää r een kuin niin ark nkin. juhlaa

.fi > re piiri se tti

Lempeitä

keittoja

Tuoksuva keitto ja syksyn sadon omenoista tehty piirakka houkuttelevat perheen yhteiselle aterialle. Mikä keitoista on teidän suosikki? 20 |

lokakuu 2013


Reseptit soveltuvat yli 1-vuotiaille.

KUKKAKAALIKEITTO

VIHANNES-OHRAKEITTO

2 kukkakaalia 1 paketti tuorejuustoa 5 dl vettä

1 pieni parsakaali 200 g vihreitä papuja 1 dl tuoreita tai pakasteherneitä 2 porkkanaa pätkä purjoa (valkosipulia maun mukaan) 2 rkl öljyä 2 dl ohrasuurimoita 5 dl vettä (raastettua parmesaania) (hyvää oliivi- tai pähkinäöljyä)

KEITON PÄÄLLE: 1 paketti tofua tai hampputofua 2 dl tuoreita lehtikasviksia: esimerkiksi pinaattia, rucolaa, punamangoldia, karhunlaukkaa, lehtipersiljaa tai kevätsipulia öljyä paistamiseen Huuhdo ja pilko kukkakaalit ja laita kiehuvaan veteen. Anna kiehua matalalla lämmöllä noin 15 minuuttia. Leikkaa tofu kuutioiksi. Laita pannulle öljyä ja paista kuutioita molemmin puolin niin, että ne saavat väriä pintaan. Lisää silputut kasvikset pannulle ja paista vielä viitisen minuuttia. Sammuta levy. Sekoita tuorejuusto kukkakaalin joukkoon ja soseuta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella. Laita keiton päälle tofuvihannesseos.

SAVUKALAKEITTO 500 g savuahvenia 6 perunaa 2 porkkanaa pätkä varsiselleriä 1 rkl silputtua lehtipersiljaa 2 laakerinlehteä 1 pieni sipuli öljyä kuullottamiseen 5 dl vettä 1 dl tuoretta pinaattia tai punamangoldia 2 rkl tillisilppua Kuori ja pilko kasvikset ja laita ne kattilaan. Lisää öljyä ja kuullota keskilämmöllä, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Lisää persiljasilppu ja laakerinlehdet ja sekoita. Pese perunat huolellisesti tai kuori, jos kuoret ovat paksuja. Lohko perunat, lisää ne kattilaan yhdessä veden kanssa. Keitä noin 20 minuuttia, kunnes perunat ovat pehmenneet. Lisää ruoditut savukalat, tillisilppu ja lehtikasvit keittoon. Anna kiehua matalalla lämmöllä viitisen minuuttia.

Huuhdo ja/tai kuori ja pilko kasvikset. Laita öljyä kattilaan ja hauduttele muutama minuutti purjoa ja porkkanaa ja lisää joukkoon ohrasuurimot. Sekoita ja hauduta muutama minuutti ja lisää vesi. Anna suurimoiden kiehua viisi minuuttia ja lisää loput kasvikset keiton joukkoon. Riippuen suurimoiden kypsymisajasta, keitä vielä 5–15 minuuttia matalalla lämmöllä. Halutessasi voit raastaa kypsän keiton päälle parmesaania ja lorauttaa mausteeksi hyvää kasviöljyä.

MEHEVÄ JA HELPPO OMENAPIIRAKKA 3 dl jauhoja (gluteeniton tai tavallinen) 1 tl leivinjauhetta 1 tl vaniljajauhetta 1/21 dl rypsiöljyä 1 dl sokeria 1 dl omenasosetta 1 kananmuna päälle omenaviipaleita (3–4 kotimaista omenaa) kanelisokeria Sekoita jauhot ja vanilja- ja leivinjauhe keskenään. Sekoita öljy, sokeri ja omenasose ja yhdistä ne jauhoihin. Sekoita joukkoon kananmuna. Voitele piirakkavuoka ja kaada taikina vuokaan. Laita piirakan pinnalle omenalohkoja ja ripottele päälle kaneli­ sokeria. Paista 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Tarjoa sellaisenaan tai vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera.

lokakuu 2013 | 21


Piltin parhaat palat

Klik,

klik!

– Vain muutama prosentti Euroopasta saatavista raakaaineista soveltuu lastenruoaksi, Suomen Néstlen Turun-tehtaan päällikkö Sari Miettinen-Rantala kertoo.

Kun lastenruokapurkin korkki napsahtaa, siitä tietää, että tuote on säilynyt ilmatiiviisti. teksti Henna Tanskanen kuva Vesa Koskelainen

R

uokien säilyvyyteen vaikuttavat oikein pakatun tuotteen lisäksi puhtaat ja hyvät raaka-­ aineet. Niissä noudatetaan raaka-aineille määriteltyjä säilyvyysaikoja. – Lastenruokatuotanto yleensäkin on­ tarkoin säänneltyä, ja vain muutama prosentti Euroopasta saatavista raaka-aineis­ta soveltuu lastenruoaksi. Taustalla on EU:n­ lainsäädäntö, joka määrittää niiden kor­ kean laatutason. Toki tehtaamme tuotantohygienia ja ruokien lämpökäsittely takaavat ruokien säilyvyyden, Suomen Néstlen Turun-tehtaan päällikkö Sari MiettinenRantala kertoo.

book i Face dey s y k Piltti lasten viih ti n es ässää rityis ryhm oniikan, e blettir a elekt linten ja t ä. e ytöst h ä u k p y n e äl d i one tietok

Mitä vimpaimia käytössä?

22 |

lokakuu 2013

Lähes kaikissa Piltin Facebook-kyselyyn vastanneissa perheissä käytetään viihdeelektroniikkalaitteita kuten DVD-soitinta, pelikonsolia tai tietokonetta. Lähes 70 % vastaajista kertoi, että lapset saavat käyttää kodin viihde-elektroniikkaa joko itsekseen ­ tai vanhemman kanssa yhdessä. Yleisimmin viihde-elektroniikan käyttö alkaa noin kolmen–neljän vuoden iässä, pääosin yhdessä vanhemman kanssa. Omatoiminen viihde-elektroniikan käyttö ajoittuu hetkeen, kun lapsi menee kouluun. Noin 85 % vastaajista kertoi, että perheessä käytetään älylaitteita, kuten tablettitietokonetta tai älypuhelimia. Vastanneiden

lapsista hiukan alle puolet saa käyttää älylaitteita. Älypuhelinta käyttää hiukan yli kolmasosa ja tablettitietokonetta muutama prosentti vähemmän. Alle kouluikäisillä lapsilla ei kyselyn mukaan ole omia älylaitteita. Sen sijaan lapset saavat tilanteen mukaan lainata vanhempiensa tai perheen yhteisiä laitteita. Yli puolet alle kouluikäisten lasten älylaitteiden käytöstä on kuvien, videoiden ja ohjelmien katselua tai pelaamista laitteille ladattuilla pelisovelluksilla (45,5 %).

% %

%


Vain uusia lasipurkkeja Kun raaka-aineet saapuvat tehtaalle, niille­ tehdään vastaanottotarkistus. Osa raakaaineista myös sortataan, eli niistä poistetaan mahdollisesti tuotteeseen joutuneet vierasesineet, kuten pellolta tulevat kivet­ja muut mahdolliset roskat. Raakaaineet esikäsitellään, esimerkiksi jauhetaan, jonka jälkeen ne sekoitetaan isoissa keittokattiloissa. Keiton jälkeen tuotteet annostellaan automaattiannostuslaiteella­ lasitölkkiin. Kun ruoka on purkissa, kansi suljetaan höyrysulkijalla. Metallikannen pehmeä sisäosa varmistaa sen, että purkki sulkeutuu tiiviisti vakuumiin ja kansi painuu päältä sisään. Avattaessa kuuluu tuttu klik-ääni. Suljettu lasipurkki steriloidaan tai pastöroidaan niin sanotussa autoklaavissa. Prosessin aikana lämpötila nousee yli sataan asteeseen, jolloin mikrobit ja itiöt tuhoutuvat. Lämpökäsittely ei tuhoa tärkeitä ravintoaineita. Piltti-purkeissa käytetään vain uusia lasipurkkeja, koska ne takaavat tuoteturvallisuuden. Purkkien pitää olla myös ehjiä, puhtaita, pestyjä ja oikean paksuisia.

Lähes puolessa vastanneista perheistä on laadittu tai sovittu säännöt viihde-elektroniikan käyttöä varten. Kolmannes vastaajista taas kertoo, että erillisten sääntöjen sijaan käyttöä mietitään ja valvotaan tilanne­ kohtaisesti. Hieman alle puolet vastaajista kertoo, että viihde-elektroniikan käyttöön on sovittu päivä- tai viikkokohtainen maksikäyttöaika. Keskimääräinen viikon käyttöaika viihdeelektroniikalle on noin 5 tuntia. Käyttöaika ei painotu viikonloppuihin, vaan silloin vietetään aikaa yhdessä. Kaksi kolmesta vastaajasta kokee, että lapsi haluaisi käyttää viihde-elektroniikkalaitteita sovittua enem-

Ennen kuin valmiit tuotteet pääsevät jakeluun, ne vielä läpivalaistaan, ettei mukaan ole päässyt mitään sinne kuulumatonta.

Kannattaa käyttää muovilusikkaa Avaamattomat Piltti-purkit säilyvät kotona huoneenlämmössä suljettuna ja valolta suojattuna vuodesta puoleentoista vuoteen. Avattu tuote säilyy kaksi päivää jääkaapissa. – Joskus kuluttajia mietityttää, miksi avattu tuote vetistyy. Se johtuu yleensä siitä, että lasta on syötetty suoraan purkis­

UUTUUSMAUT:

Lämpökäsittely ei tuhoa tärkeitä ravintoaineita.” ta lusikalla, jolloin suun entsyymit ovat pilkkoneet ruoan löysäksi. Ruokaa voi kuitenkin syödä. Miettinen-Rantala suosittaa muovilusikan käyttöä metallilusikan sijaan, jos ­lasta syöttää suoraan purkista. Metallinen lusikka voi rikkoa lasin, jos siihen on syntynyt jännitteitä esimerkiksi purkin varo­mattomasta käsittelystä kauppakassin pohjalla. Muovilusikan käyttöön ohjeistetaan myös Piltin uusissa etiketeissä. Lisäksi pienten lasten kehittyville hampaille muovinen lusikka on hellävaraisempi kuin metallinen.

män. Samoin noin kaksi kolmesta vastaajasta kertoo, että lapsi voi menettää laitteiden käyttöaikaa, jos käyttäytyy huonosti tai kiukuttelee. Vaikka moni painotti vastauksissaan yhteisen tekemisen olevan tärkeää ja mieluisin tapa viettää aikaa, noin 72 % vastaajista myös kokee, että viihde-elektroniikkalaitteiden käytöstä on hyötyä lapselle, jos älylaitteen käyttö kohdistuu muun muassa puuhatehtävien ja oivallusta kehittävien pelien parissa. Kyselyn perustella vaikuttaakin siltä, että viihde-elektroniikan käytössä vanhemmat uskovat joustavaan, tilannekohtaisiin rajoihin

Rahkat tulevat Piltiltä tulee kaksi uutta Rahkaisatmakua lokakuussa: Luumu-unelma ja Puolukkapilke. Luumu-unelman maku syntyy luumusta ja raikkaasta päärynästä, ja Puolukkapilkkeen kirpeyttä taittaa lapsen suuhun sopivammaksi omena. Uudet maut sisältävät rasvatonta maitoa ja pehmeää rahkaa, joista saa luustolle tärkeää kalsiumia. Niissä ei ole lisättyä sokeria. Kahden kappaleen Kaksoset-pakkauksessa myytävät tuotteet säilyvät avaamattomina huoneenlämmössä. Rahkaisat tarjoavat vaihtelua päivittäiseen ruokailuun, ja ne on helppo ottaa retkelle mukaan. Tuotteet sopivat terveelliseksi jälkiruuaksi sekä energiapitoiseksi välipalaksi viiden kuukauden iästä alkaen.

ja yhdessä tekemiseen. Moni vanhempi myös kokee lapsen kiinnostuvan nykyajan älylaitteista niitä nähtyään, mistä syystä myös käyttöä voi alkaa harjoitella maltillisesti. Viihde-elektroniikka ei saa olla elämän keskipiste tai lapsenvahdin korvike, mutta voin toimia sopivissa määrin mukavana ja kehittävänä ajanvietteenä. Piltin kyselyyn vastasi yhteensä 401 henkeä. Heistä 86 prosentilla on alle kouluikäisiä lapsia.

:)

Lastenruokien tuotanto tehtaalla on pitkälle automatisoitua. Tuotannon eri vaiheissa on yli 30 omavalvontapistettä, ja jokaisesta tuote-erästä tehdään monia testejä. Näin varmistetaan tuotteiden turvallisuus ja säilyvyys.

lokakuu 2013 | 23



Pilttipiiri 3/2013