Page 1

UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 1/2012

henki

YhteisMetsä

oN KoRTElAiSEN PERHEEN VAliNTA

Metsänlannoitus tuo

liSÄTuoTToA HEHTAARillE

Metsäenergian

KYSYNTÄ KASVAA


24

Mielessä metsänuudistus

Yhteistyötä käsittelevässä juttusarjassa paneudutaan tällä kertaa matsänuudistukseen ja taimikonhoitoon.

Metsää kannattaa omistaa suomen pinta-alasta metsien osuus on merkittävä ja suhteellisesti suurin koko Euroopassa. meitä suomalaisia on vain noin prosentti Euroopan unionin väestöstä, mutta metsien osalta olemme Euroopan suurvalta. suomi on myös maailman yksityismetsävaltaisimpia maita – kaksi kolmasosaa metsistä on yksityishenkilöiden ja perheiden omistuksessa. muualla on melko tavallista, että metsät ovat valtion tai jonkun muun suuren instituution omistamia. metsätilan omistajaksi on suomessa päässyt parhaiten perimällä metsää. Vuosittain vain noin kuudesosa omistajaa vaihtavista metsätiloista myydään muille kuin sukulaisille. Yli kymmenen hehtaarin metsätiloja on viimeisen kymmenen vuoden aikana myyty vapailla markkinoilla noin 45 000 hehtaaria vuodessa. suomessa metsän omistamiseen liittyy vahvoja tunnesiteitä. metsän taloudellisen tuoton lisäksi monelle metsänomistajalle on tärkeää oman metsän tuottama mielihyvä, joka voi olla maisemaa, luontoarvoja, keräilyä, virkistystä,

Metsänomistus on tuottavaa, kiinnostavaa, elämyksellistä, eettistä ja kestävää.

2

1.2012

metsänhoitoa, metsäluonnonhoitoa, riistanhoitoa tai melkein mitä tahansa esteettistä, fyysistä tai henkistä hyvinvointia aikaansaavaa toimintaa. metsänomistajan päätäntävalta siitä, mitä tekee omassa metsässään ja milloin, on suomessa laaja. tätä on tuotu esiin aiempaa voimakkaammin metsälakia uudistettaessa. Laki kieltää ainoastaan metsän ja erityisen arvokkaiden luontokohteiden hävittämisen. mutta kukapa haluaisi omaa metsäomaisuuttaan tuhota. Hyvän metsänhoidon ohjeet perustuvat vapaaehtoisuuteen. taloudellisesti metsä on hyvä sijoitus. se kasvaa joka vuosi, se on taatusti kotimainen sijoitus, puun myynti teollisuuden raaka-aineeksi tuottaa tuloa ja metsällä on historiallisesti katsoen hyvä jälleenmyyntiarvo. Puut kasvavat ja toimivat hiilinieluina sekä luonnon aurinkoenergian kerääjinä. metsän tuotantokoneistosta ei tarvitse tehdä vuosittaisia poistoja kuten muussa yritystoiminnassa, ja sijoitus metsänhoitoon parantaa kasvua. UPm on suomen suurin yksityismetsänomistaja. myymme erikokoisia metsätiloja ja vapautamme siten pääomaa kehitystyöhön jalostaaksemme puubiomassaa korkealaatuisiksi, innovatiivisiksi ja kierrätettäviksi tuotteiksi. myynnissä on metsätiloja Pohjois-karjalassa, Pohjois-savossa, pohjoisessa keski-suomessa, kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. tilojen myynnistä huolimatta UPm on merkittävä metsänomistaja suomessa, ja aikoo pysyä sellaisena. metsätiloja myymällä tarjoamme aiempaa useammalle suomalaiselle mahdollisuuden päästä metsänomistajaksi tai ostaa lisää metsää. Lähes miljoona metsänomistajaa ei voi olla väärässä: metsää kannattaa omistaa. me UPm:n ammattilaiset olemme niin uusien kuin nykyisten metsänomistajien tukena, ja teemme metsänomistamisen juuri niin helpoksi kuin sinä haluat.


18 Varför lönar det sig att placera i skog Finlands skog ägs till två tredjedelar av privata skogsägare och familjer. Ute i världen ägs skogen vanligtvis av staten eller stora institutioner. vi finländare utgör bara någon procent av eU:s befolkning, men när det gäller våra skogar är vi en stormakt i europa. skogsägandet i vårt land har varit och är fortsättningsvis något som gått i arv från släktled till släktled och skogsägandet är förknippat med starka känsloband. man vill inte enbart ha ekonomisk utdelning av skogen, viktigt är också det välbehag skogen ger av andra värden; naturen, bär- och svampplockning, skogs- och viltvård eller vad som helst som ger estetisk, fysisk och andlig tillfredsställelse. ifall skogen säljs sker det för det mesta inom släkten. På den fria marknaden kommer i vårt land endast ca 45 000 hektar skogsfastigheter större än 10 hektar till försäljning årligen. varför lönar det sig då att placera i skog? förutom att skogen växer år för år är den en klart inhemsk placering, har bra använd-

ningsmöjligheter och historiskt sett ett bra andrahandsvärde. skogen är en bra ”koldioxidsänka” och samlar på solenergi. man behöver inte göra årliga avskrivningar som i annan företagsverksamhet. och framför allt får skogsägaren inom ramarna för skogslagen själv bestämma vad som görs i den egna skogen och när. UPm är en av finlands största skogsägare och har nu skogsskiften till försäljning i norra karelen, norra savolax, norra delen av mellersta finland, kajanaland och norra österbotten. trots försäljningarna är UPm en betydande skogsägare i finland och har för avsikt att så förbli. min tro är att det fortsättningsvis kommer att vara tryggt att förädla virke i finland. närmare en miljon skogsägare kan inte ha fel i sitt skogsägande. vi skogsexperter inom UPm är ett stöd för dig, oberoende av om du är en ny eller erfaren skogsägare, och vi gör det just så enkelt och lätt som du vill ha det.

14

1.2012

4

UUTisET

8

mETsÄNomisTaJa Yhteismetsästä ratkaisu Kortelaisen perheen Keiteleen metsäomaisuuteen

12 HiiLiLasKUri kertoo metsäsi hiilijalanjäljen 13 ViErasKYNÄ: Suomen metsäkeskuksen metsä- johtaja Anna Rakemaan mukaan metsien uudistamisessa on parannettavaa

14 HENKiLÖ: Tuoreet puunostajat Anna Apajasaari, Mäntyharju ja Perttu Moilanen, Mikkeli

16 mETsÄLUoNTo & YmPÄrisTÖ Rupilisko kertoo luonnon monimuotoisuuden tilan

17 KaTsE LUoNTooN Puutkin lepäävät 18 maasTossa Energiapuun korjuuta seuraamassa Pohjois-Karjalassa

22 mETsÄLUoNTo & YmPÄrisTÖ UPM:n monimuotoisuusohjelma – työkalu metsänomistajalle

24 YHTEisTYÖssÄ: Rauman metsänuudistamisopit 26 mETsÄNHoiTo: Metsälannoitus on paras investointi metsässä

28 YTimEssÄ Koivusidonnaiset lajit 29 raaKamÄNTYÖLJYsTÄ biopolttoaineita valmistava biojalostamo Lappeenrantaan

30 ToHTorismiEs Veikko Tiainen väitteli tohtoriksi 86-vuotiaana aiheenaan Tehdaspuu

31 KaLViLa 32 VUosirENKaaT Kurkistus käsinsahaukseen 33 KirJa-arVosTELU: Juurikkalan 500 mottia

Jorma saarimaa maankäyttöjohtaja, UPm metsäliiketoiminta markanvändningsdirektör, UPm skogsaffärsverksamhet

34 aJassa Miten luonto herää kevääseen?

1.2012

3


?

FsC-sertifiointia yksityismetsänomistajille  UPM tarjoaa FSC-ryhmäsertifikaattia yksityisille metsänomistajille. UPM sai omille Etelä-Suomessa sijaitseville metsilleen FSC-sertifikaatin viime syksynä. Lisätietoja saa omalta UPM-yhteyshenkilöltä. UPM:n metsäasiantuntijat löytyvät osoitteesta metsämaailma.fi tai numerosta 0204 16121.

UpM silvestan palvelutaso pysyy laadukkaana

Myrsky teki tällaista jälkeä UPM:n leimikossa Siikaisissa Satakunnassa.

Myrskytuhotilanne saaTiin nopeasTi hallinTaan

T

apani- ja Hannu-myrskyt tekivät tu- yksityisiltä metsänomistajilta Suomessa. hojaan sekä UPM:n asiakkaiden että yhtiön omissa metsissä. UPM pys- MYRSKY ISKI UPM:N tyi tarjoamaan myrskypuiden raivauspal- PUUNHANKINTA-AlUEEllE velua koko Suomessa sekä sähköyhtiöille Niemisen mukaan maakunnat, joihin että tienpitäjille ja yksityisille henkilöille. myrsky tällä kertaa iski, sijaitsevat UPM:n Näille myrskyille oli tunnusomaista suur- keskeisellä puunhankinta-alueella. ten yksittäisten runkojen ja hiljattain har– Alueella sijaitsee yhtiön paljon puuvennettujen leimikoiden hajakaadot, päin- ta käyttäviä tehtaita sekä asiakastehtaita, vastoin kuin kesän 2010 mikä on helpottanut löytämään syöksyvirtausten aiheutta- Puunostajiemme toimitusosoitteita myrskytuhomissa totaalituhoissa. Yhtepuille. Leimikoiden korjuujärpuhelimet näisempiäkin tuhoalueita tojestystä joudutaan tällaisissa alkoivat ki oli nytkin monin paikoin. tilanteissa muokkaamaan, jotsoida heti. – Puunostajiemme puhelita myrskypuille saadaan tilaa met alkoivat soida heti. Suuntasimme re- korjuukiintiöihin, Nieminen kertoo. sursseja ennen kaikkea metsäpalveluasi– Myrskytuhovakuutus korvaa metsänakkaidemme palvelemiseen ja leimikoihin, omistajan arvonmenetyksen. Autamme joissa on herkimmin pilaantuvia puulajeja, metsäomistajia myös vahinkoilmoitusten kuten tukkipuuta ja kuusikuitupuuta, kertoo teossa sekä aikanaan uuden puusukupolTero Nieminen, joka vastaa puun ostosta ven perustamisessa tuhokohteisiin.

4

1.2012

 UPM Silvestan henkilöstövähennykset eivät vaikuta metsänomistajille tarjottaviin metsänhoitotöihin. UPM Silvesta ilmoitti aiemmin talvella vähentävänsä henkilöstöään 69 henkilöllä toiminnan tehostamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. UPM Silvestan palveluksessa on edelleen 132 metsuria ja 15 toimihenkilöä. Yhtiön tavoitteena on laajentaa yrittäjäverkostoaan ja edelleenkouluttaa omaa henkilöstöään voidakseen palvella asiakkaitaan jatkossa entistäkin paremmin.

laki- ja asiantuntijapalvelut nyt Metsämaailmassa  UPM Metsämaailmasta löytyy nyt tietoa UPM:n laki- ja asiantuntijapalveluista: metsätilan sukupolvenvaihdoksesta, metsäveroilmoituksen täyttöpalvelusta ja UPM Yhteismetsistä. Metsämaailma.fi – Metsäpalvelut  

lyhyesti

UpM

Mitä tarkoittaa biomassa? Se ja moni muu metsäinen sana löytyy UPM:n Metsämaailma-verkkopalvelusta, jossa on kattava metsäsanasto. www.metsämaailma.fi – Metsätieto – Metsäkirjasto  


?

Tuoreet metsäuutiset ja puukauppatiedot löytyvät UPM Metsämaailmasta. www.metsämaailma.fi  

 www.metsämaailma.fi

NYT ON AIKA ...

Tilaa uudet Bonvesta-uutiskirjeet. UPM:n bonvesta.fi-palvelussa voi nyt tilata uusista rantatonteista kertovan Rantavahtiuutiskirjeen tai metsätiloista kertovan Metsänvartija-uutiskirjeen.   www.bonvesta.fi

tarkistaa, onko puusto kärsinyt lumituhoista ja miten hyvin taimikot ovat selvinneet talvesta.

H

elsingin designpääkaupunkivuoden kohtaamispaikkana toimiva paviljonki valmistuu ensi toukokuussa. Designmuseon ja Rakennustaiteen museon väliselle tontille nouseva paviljonki tehdään kestävän kehityksen mukaisista ja kierrätettävistä puutuotteista ja komposiiteista. Paviljongin rakennusmateriaaleina käytetään UPM Timberin tuotteita, uuden UPM Livingin puujalosteita, UPM ProFin

innovatiivisia komposiitteja ja UPM Vanerin uutuutta, muotoiltavaa Grada-vaneria. UPM Paperilla on myös vireillä hankkeita designpääkaupunkivuoden ympärillä. – UPM:lle yhteistyö WDC-hankkeessa on paljon enemmän kuin sponsorointia – se on strateginen hanke. Biofore-ajattelun perusta on rajoja rikkova perinteisen ja uuden luova yhdistäminen innovatiivisesti ja kestävästi, UPM:n brändijohtaja Elisa Nilsson sanoo.

jussi pesosesta Euroopan paperiteollisuuden liiton puheenjohtaja  Euroopan paperi- ja selluteollisuusliitto (CEPI) on nimittänyt UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen uudeksi puheenjohtajakseen. Pesonen aloitti tehtävässä tämän vuoden alussa. CEPI on Brysselissä toimiva, voittoa tavoittelematon eurooppalainen järjestö, jonka 19 jäsenmaata edustavat neljäsosaa koko maailman sellu- ja paperituotannosta. Puheenjohtajaksi nimitetty Pesonen sanoo EU:n tarvitsevan kilpailukykyistä metsäteollisuutta, jotta hiilidioksidipäästöille asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Hän muistuttaa metsäteollisuuden olevan tärkein bioenergian ja uusiutuvien puupohjaisten biotuotteiden tuottaja Euroopassa. upm

aalto-yliopiston puustudio

TEksTi nina ColliandEr-nyman

LuOvAN desIgNIN paviljonki

World Design Capital Helsinki 2012 -teemavuoden paviljonki on mainio esimerkki puupohjaisten materiaalien luovasta hyödyntämistä.

Metsävisa järjestetään 31. kerran Metsävisa eli Suomen Metsäyhdistyksen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton järjestämä valtakunnallinen metsätietokilpailu yläkoululaisille järjestetään tänä keväänä jo 31.kerran. Visatehtävät käsittelevät metsäbiologiaa, metsätaloutta, metsäteollisuutta ja ympäristöasioita. Kilpailuun voivat osallistua

kaikki vuosiluokkien 7–9 oppilaat. Metsävisan alkuerät pidettiin helmikuussa, ja valtakunnallinen loppukilpailu on toukokuussa. UPM kuuluu Metsävisan kummeihin ja tukee visaa omien kummikoulujensa kautta. UPM:llä on 130 Metsävisä-kummikoulua.   www.metsavisa.fi

Jussi Pesonen on ollut UPM:n toimitusjohtaja vuodesta 2004.

1.2012

5


d l r ä v s g o k s kuukkeli viihtyy

lyhyesti

suvi elo

oletko jo käynyt lukemassa uPM:n blogeja? UPM-aiheisia blogeja löytyy osoitteesta www.upm. fi–media–UPM blogi. Metsäaiheisia blogeja voi lukea osoitteessa www.metsämaailma.fi–ajankohtaista.

Miten suojella eteläisessä Suomessa la- jan osallistujajoukon rakentava yhteisjia, jonka reviiri on usean neliökilomet- työ ja metsänkäsittelyohje kuukkelialueen rin laajuinen ja yhtenäisen metsäpeitteen metsätalouteen. vaativa? Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana -hanke löysi vastauksia 88 kuukkeliMetsää suojellaan kysymykseen. Kuukkelihankkeen aikana käynnistyi Ratkaisu löytyi reviirin ytimen suojelus- METSO-ohjelman suojeluprosessi yhta ja ytimen ulkopuolella harjoitettavasta teensä 1 100 hehtaarilla. Näin suojellaan kehittyvästä metsätaloudesta. Tähän si- vapaaehtoisin keinoin 88 erillistä kuuksältyviä metsätalouden toimia ovat muun kelimetsää. Suojelun ja metsätalouden muassa metsänkäsittelymenetelmien mo- keinojen yhdistelmä auttaa myös moninipuolistaminen, jatkuvasti en muiden metsälajien selviytypuustoisina säilytettävät ve- Ratkaisu löytyi mistä. sistöjen ja soiden suojavyöKuukkelihankkeessa oli mukametsätalouden hykkeet, kuusialikasvoksen na laaja yhteistyöverkosto: mettoimista. ja tavallista laajempien riissä- ja ympäristöviranomaiset, tatiheikköjen säästäminen, suurista metsänomistajista Metkorpien palauttaminen luonnontilaan sekä sähallitus, Tornator ja UPM, metsänomiskuusen suosiminen. Kaksivuotisen hank- tajajärjestöt, Suomen Riistakeskus sekä keen keskeisimpiä saavutuksia olivat laa- luonnonsuojelu- ja lintuharrastusjärjestöt.

 uPM haluaa panostaa turvallisuuteen, ja jakaa kaikille pystykaupan tehneille puukauppa-asiakkailleen kaupanteon yhteydessä turvaliivin. Turvallisuusohje työmaalla vieraileville tulostetaan myös aina puukauppasopimuksen liitteeksi.

uPm perustaa osaamiskeskuksen uruguayhin

uPm

kaRi santala/skoy

 UPM vahvistaa eukalyptuskuidun tutkimusta ja perustaa uuden osaamiskeskuksen Fray Bentosin sellutehtaalle Uruguayhin. Osaamiskeskus on osa UPM:n kansainvälistä tutkimus- ja kehitysverkostoa, jossa työskentelee noin 300 ammattilaista viidessä tutkimuskeskuksessa eri puolilla maailmaa.

Uruguayn osaamiskeskus tutkii eukalyptuspuulajeja ja niiden vaikutusta sellun lopputuotteiden ominaisuuksiin.

1.2012

teksti Päivi mäki

Hyvin talousmetsissä

turvaliivejä puukauppaasiakkaille

6

Besök skogsvärld.fi Metsämaailma.fi-sivuston ruotsinkielinen versio löytyy osoitteesta www.skogsvärld.fi.

Kuukkeli (Perisoreus infaustus).


Miten teen hyvän halkopinon?

UPM

Tiesitk Suome ö, että UPM :llä on ssa 2 ja 9 ve 5 tuotantola it sivoim alaitos osta ta.

Metsävinkki

UPM:n uusia puunostajia Mika Järri, Kokemäki; Heli kangasniemi, Pori; Petri Miettinen, Leppävirta; Seppo Sorjamaa, Rääkkylä; Jussi Vuorenpää, Rauma.

UPM Panostaa fibrillisellUloosaan UPM on aloittanut fibrilliselluloosan esikaupallisen valmistuksen ja kehittää fibrilliselluloosan uusia sovelluksia yhdessä teollisuuskumppaneiden kanssa. Tavoitteena on luoda edellytykset fibrilliselluloosan teollisen mittakaavan tuotannolle. – Fibrilliselluloosa on osa UPM:n uudistumista ja Biofore-strategiaa. Keskitymme nyt fibrilliselluloosan kaupallistamiseen ja aluksi erityisesti paperi- ja

pakkausmateriaaleissa sekä betoni- ja maaliteollisuudessa käytettävien tuotteiden kehittämiseen, sanoo johtaja Esa Laurinsilta. Fibrilliselluloosa tuo perinteisiin materiaaleihin uusia ominaisuuksia ja muotoilumahdollisuuksia. UPM on kehittänyt fibrilliselluloosaa 40 tutkijan voimin Suomen Nanoselluloosakeskuksessa yhteistyössä VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa.

UPM myy RFID-liiketoiminnan SMARTRAC:lle UPM myy RFID-liiketoimintansa SMARTRAC:lle ja ostaa 10,6 prosentin osuuden SMARTRAC:sta. SMARTRAC on yksi maailman johtavista passeissa, luottokorteissa ja julkisen liikenteen lipuissa käytettävien RFID-etätunnistei-

den valmistajista. – UPM on vuosien ajan kehittänyt RFID-liiketoimintaa, joka on noussut pienestä yrityksestä alansa markkinajohtajaksi. Yhdistämällä tämä osaaminen yhtiöön, jolla on alan laajin RFID-tuotevalikoima, annamme liiketoiminnalle mahdollisuuden jatkaa menestyksekästä kasvua, sanoo Jussi Vanhanen, UPM Tekniset materiaalit -liiketoimintaryhmän johtaja.

Polttopuiden lämpöarvo paranee, kun puu saadaan mahdollisimman kuivaksi. Kuivumisnopeuteen vaikuttavat puulaji, polttopuun koko ja kuivumisolosuhteet. Parasta kuivatusaikaa ovat kesää edeltävät kuukaudet, kun ilmankosteus on alhainen. Polttopuut tulisi saada pinoon ennen syyssateiden alkua heinä-elokuun vaihteessa. Polttopuut kuivuvat aurinkoisessa ja tuulisessa paikassa nopeasti. Tärkeää on suojata pino sekä taivaalta että maasta tulevalta vedeltä ja huolehtia ilmankierrosta. Pino tulee nostaa aluspuilla kymmenen senttimetrin korkeuteen maasta, jotta ilma pääsee kiertämään myös pinon alla. Halkopinon päädyn voi tukea pystypuilla tai latomalla reunimmaiset puut huolellisesti ristikon muotoon. Halot ladotaan halkaistu puoli ylöspäin. Perinteisesti mottimetsässä päällimmäisen kerroksen puut ladottiin tuohi tai kaarna ylöspäin, jolloin kuori suojasi halkoja sadevedeltä. Halkopinolle kannattaa rakentaa katos tai kattaa pino vedenpitävällä materiaalilla, ei kuitenkaan liian tiiviisti muovilla, jotta ilma pääsee kiertämään eivätkä puut homehdu. Liiterissä halot pysyvät kosteudelta suojassa. Sinnekään halkoja ei tule latoa liian tiukkaan, jotta ilmankierto säilyisi hyvänä.

TekSTI Päivi Mäki

25&9

 www.metsämaailma.fi

isMo Pekkarinen/skoy

i f d.

1.2012

7


Yhteis

teksti Nilla Hietamäki kuvat tommi aNttoNeN ja blom kartta oy

esimerkki Yhteismetsästä

Osakas

osakaskiinteistö

Mikko

Uusi-Mäntylä RN:o* 3:4

300

Bertta

Metsäranta RN:o 3:3

240

Antti

Mattila RN:o 7:12

120

Liisa

Turtia RN:o 9:2

120

Vaahterikko RN:o 9:4

100

Anja

Kuusela RN:o 22:5

65

Timo

Pulkkila RN:o 16:30

55

Pekka

yhteismetsäosuus

1000 *rN:o = rekisterinumero

8

1.2012

Yhteismetsä on siihen liittyneille kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue. yhteismetsään liittyneet osakkkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. He saavat yhteismetsästä tuottoa oman yhteismetsäosuutensa mukaisen määrän. kuvassa katkoviivalla merkityt alueet ovat aiemmin kuuluneet eri omistajille, mutta ne muodostavat nyt yhteismetsän, jota hoidetaan ja hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena. yhteismetsien kiinteistöjen ei tarvitse olla rajanaapureita.


is

kortelaisen perhe ratkaisi metsänomistuksensa perustamalla yhteismetsän. Yhteis­ metsän osakkaita ovat perheen vanhemmat eero ja Marjatta ja aikuiset lapset Markus, samuli ja emilia. Yhteismetsän perustamisessa perheellä oli apuna upM Metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö heikki kalvila.

tarjoaa toimivan ratkaisun Kortelaisten metsänomistukseen

K

ortelaisen perheen Keiteleellä sijaitsevat metsät ovat alkujaan isä Eeron suvun metsiä. Eero ja Marjatta ovat omistaneet metsät 1970-luvun puolivälistä. Heidän kolme lastaan ovat pienestä pitäen olleet mukana metsätöissä. – Taimia on tullut istutetuksi, Markus Kortelainen hymyilee. – Raivaussahakin on tuttu väline, Samuli Kortelainen säestää. Metsästä vastapainoa kaupunkilaiseläMälle

Sekä Samuli että Markus ovat yhtä mieltä siitä, että maaseudulla metsän lähellä kasvaminen on antanut hyviä eväitä elämään. – Eivät ne metsätyöt aina pelkästään hauskoja ole olleet, mutta mitä enemmän ikää tulee, sitä mukavammalta läheinen suhde metsään tuntuu. Eero ja Marjatta asuvat edelleen Keiteleellä lähellä perheen metsiä, mutta Markus asuu nykyään Jyväskylässä, Samuli Kuopiossa ja heidän sisarensa Emilia Helsingissä. Emilia työskentelee myyntialalla, Samuli asiantuntijana tietoliikennealalla ja Markus on teoreettisen ydinfysiikan tutkija. – Metsässä oleminen ja metsätöiden tekeminen on hyvää vastapainoa muulle, kaupunkilaiselle elämälle, Samuli toteaa. Samuli on vienyt myös kouluikäisiä lapsiaan metsään. – Mummonkin velvollisuuksiin kuuluu perehdyttää lapsenlapsia metsäasioihin. Omistakin lapsista on tullut työteliäitä, kun ovat lapses-

ta lähtien tottuneet metsätöihin, Marjatta Kortelainen sanoo hymyillen. koko perhe tasapuolisesti Mukana

Yhteismetsän perustaminen lähti siitä, kun isä Eero oli miettinyt jo pidempään, että haluaisi pitää myös kolme lastaan mukana metsätilan asioissa. Asiasta puhuttiin perheen UPM-yhteyshenkilön, puunostaja Jari Lappalaisen kanssa,

Kortelaiset tyytyväisinä yhteismetsän perustamispapereiden laatimisen jälkeen. Tytär Emilia ei päässyt paikalle.

1.2012

9


Kortelaisen pojat Markus ja Samuli sekä vanhemmat Marjatta ja Eero käyvät yhteismetsäasioita läpi UPM Metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvilan johdolla.

joka ehdotti, että perhe keskustelisi metsänomistusjärjestelyistä UPM Metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvilan kanssa. – Itselle alkoi tulla ikää, ja halusin, että metsänomistuksen jatkuminen perheessä on turvattu omana elinaikanani, eikä vasta sitten, kun minusta aika jättää, Eero kertoo. – Yhteismetsä tuntui hyvältä ratkaisulta, koska sillä tavalla saimme kaikki perheenjäsenet tasapuolisesti mukaan omistamaan metsää. Myös päätöksenteko toimii hyvin tässä omistusmuodossa, Eero perustelee. Yhteismetsässä on selkeät pelisäännöt

UPM Metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Kalvila kertoo, että metsän omistusjärjestelyjä tehdessään hän lähtee etsimään kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivaa ratkaisua. – Yhteismetsä oli juuri Kortelaisen perheelle erittäin toimiva omistusmuoto. Yhteismetsä on hyvä konsepti keskimääräistä isompien perhemetsien yhteisomistuksen hallinnointiin. – Yhteismetsän vahvuutena on esimerkiksi se, että yhteismetsäosuuksia voidaan luovuttaa perhepiirissä tai jakaa perinnönjaossa ilman, että metsäalueet pirstoutuisivat. Myös yhteismetsälain tilintarkastusta koskevat pykälät muuttuivat vuoden 2012 alussa myönteisesti, hallinnointikuluja keventävästi. Jos yhteismetsän vuotuinen liikevaihto ei ylitä 200 000 euroa, yhteismetsälle ei tarvita erillistä tilintar-

10

1.2012

Yhteismetsä on hyvä konsepti keskimääräistä isompien perhemetsien yhteisomistuksen hallinnointiin. kastajaa, Kalvila toteaa. – Yhteismetsässä on etuna myös, että se toimii yhteismetsälain ja oman ohjesäännön tiettyjen, selkeiden pelisääntöjen mukaan. Koko perhe saadaan mukaan omistamaan metsää, ja päätöksenteko metsään liittyvissä asioissa onnistuu, hän jatkaa. Heikki Kalvila hoiti Kortelaisille yhteismetsän perustamiseen liittyvät järjestelyt. UPM:n pitkäaikaisina metsäpalveluasiakkaina Kortelaiset hyödyntävät yhtiön tarjoamia metsäpalveluita, mutta tekevät itse myös paljon metsänomistukseen liittyviä paperitöitä ja metsänhoitotöitä. Kortelaisten yhteismetsän hallinnointi hoituu jatkossakin omin voimin, sillä äiti Marjatta on roolitettu yhteismetsän toimitsijaksi. Kortelaisten metsä on normaalia suomalaista talousmetsää, jota on pyritty hoitamaan pitkäjänteisesti, metsänhoitotyöt ajallaan tehden. – Ihan kaikkea ei silti pysty ennakoimaan, esimerkiksi myrskyjä. Onneksi me olemme selvinneet viimeaikaisista myrskyistä vähällä. Tapanin ja Hannun myrskyissäkin kaatui vain muutama pihapuu, Kortelaiset kertovat. ●


Mikä on YhteisMetsä? Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän osakkaiden hyväksi.

UPM YhteisMetsät

Kenelle yhteismetsä sopii? Yhteismetsä sopii metsänomistajalle, joka on kiinnostunut metsäsuunnitelmaan perustuvasta metsien hoidosta ja käytöstä sekä vaivattomasta metsänomistamisesta, jossa päätöksenteko on tehokasta ja tuloa tulee säännöllisesti.

Pohjanmaa Keski-Suomi

Mikä on UPM Yhteismetsä? UPM perusti viime vuonna eri puolille Suomea neljä yhteismetsää, joihin halukkaat metsänomistajat voivat liittyä. UPM Yhteismetsien toiminta-alueet ovat Itä-Suomessa, Keski-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Itä-Suomi Länsi-Suomi

Miksi UPM Yhteismetsään? UPM Yhteismetsät tarjoavat vastuullisen, vaivattoman ja tuottavan tavan hoitaa metsävarallisuutta. Yhteismetsien avulla voidaan ehkäistä metsätilojen pirstoutumista ja muodostaa suurempia metsäkokonaisuuksia, jotka taas luovat hyvät edellytykset metsätalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiselle. UPM Yhteismetsien hoidosta ja hallinnosta vastaa metsäammattilainen. Yhteismetsien saamaa puun myyntituloa jaetaan säännöllisesti osakkaille. Tavoitteena on osakkaita mahdollisimman hyvin hyödyttävä tehokas puuntuotanto ja metsien monikäyttö. Miten liityn UPM Yhteismetsään? Liittyminen käy sopimalla siitä yhteismetsän kanssa. Liittämisen yhteydessä metsäsuunnitelmatiedot saatetaan ajan tasalle. Niiden pohjalta lasketaan metsätilan arvoa vastaava yhteismetsän osuuksien määrä. UPM tarjoaa palvelut liittymisestä sopimiseen, puuston inventointiin ja yhteismetsäosuuksien laskentaan sekä valmistelevat toimet kiinteistötoimitukseen.

Jos kiinnostuit UPM Yhteismetsään liittymisestä tai oman yhteismetsän perustamisesta, niin ota yhteyttä: UPM Metsän Laki- ja asiantuntijapalvelut puhelin 0204 16 123

UPM metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila.

UPM järjestää UPM Yhteismetsän esittelytilaisuuksia maalis-huhtikuussa seuraavilla paikkakunnilla: Tampere ti 20.3. Jyväskylä ke 21.3. Turku to 22.3. Lappeenranta ma 26.3. Helsinki ti 27.3. Kuopio ke 28.3. Seinäjoki to 29.3. Tarkat tiedot tilaisuuksista löytyvät osoitteesta metsämaailma.fi.

1.2012

11


Metsämaailma.fi:n uusi hiililaskuri kertoo metsäsi hiilijalanjäljen. hiilitasetarkastelu näyttää, kuinka paljon metsätalous ja puutuotteiden valmistus sitoo hiiltä ilmakehästä, ja miten metsänkäsittely vaikuttaa hiilinielun toimintaan. teksti Päivi Mäki kuvat istockPhoto, uPM

M

etsälaskurin hiilitasetarkastelu tuottaa kaksi skenaariota metsänielun toiminnasta. Ensimmäinen malli kuvaa hiilitasetta, kun metsää käsitellään taloudellisen optimin mukaisesti. Toisessa niin sanotussa hiilioptimaalisessa mallissa metsänkäsittely tehdään maksimoiden hiilen sitoutuminen puustoon ja maaperään kiertoajan aikana. Pyrkimys on poistaa mahdollisimman paljon hiilidioksidia ilmakehästä. Kummallekin skenaariolle ilmoitetaan nettonykyarvo kiertoajan loppuun. Lisäksi lasketaan pitkän aikavälin keskimääräiset vuotuiset hiilivirrat hiilidioksidiksi muutettuina tonneina. Tämä kertoo, kuinka paljon ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia sitoutuu vuodessa keskimäärin puihin, maaperään ja puutuotteisiin, kun metsäkuviota käsitellään edellä kuvatuilla tavoilla.

– Hiililaskuri tuottaa mielenkiintoisia tarkastelumalleja metsien käytön hiilivaikutuksista. Malleja ei voi pitää yleisinä totuuksina, vaan jokainen metsä on yksilönsä, jossa hiilen sitoutuminen riippuu muun muassa kasvupaikasta, puustosta ja puun lopullisista käyttökohteista, UPM:n ympäristöasiantuntija Tuomas Niemi kertoo. Metsät ovat hiilinielu

Metsiin sitoutuu hiiltä koko ajan enemmän kuin sieltä poistetaan. Laskuri ottaa huomioon kaikki mahdolliset päästöt ja nielut. Puuperäisille tuotteille käytetään elinkaarilaskentaa, joka huomioi puuston hakkuun ja tuotteen valmistuksen sekä tuotekierrätyksen hiilipäästöt. Lisäksi huomioidaan puutuotteiden polton kautta

Selvitä oman metSäSi vihreä hiilijalanjälki • vihreät palkit kuvaavat puunkäytön hiilijalanjälkeä vähentävää vaikutusta kuviolla ja hehtaaria kohti. • musta palkki kertoo keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjäljen vuodessa.

12

1.2012


Vieraskynä AnnA RAkemAA

Pitääkö metsäalalla ehkäistä syrjäytymistä?

m tapahtuvan energian tuotannon hiilipäästöt. – On tärkeää tehdä ero puupohjaisen eli biogeenisen ja fossiilisen hiilen välille. Biogeeninen hiili on metsätaloudessa ja -teollisuudessa kiertävää ja puihin sekä puutuotteisiin sitoutuvaa hiiltä. Suomen metsissä sitä voidaan pitää metsätaloudellisesti neutraalina, sillä kaadetun puun tilalle istutetaan uusi puu, eivätkä metsävaramme vähene, ympäristöasiantuntija Niemi sanoo.

hiililaskurissa esitetään konkreettisesti, millainen positiivinen vaikutus metsillä on. – Kun tarkasteluun otetaan mukaan puun käyttö, niin korjuu, kuljetus ja puutuotteiden valmistus aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä fossiilisista polttoaineista. Tästä huolimatta puutuoteprosessi ei vaadi yhtä paljon fossiilista hiiltä kuin metsäsysteemi sitoo hiiltä. Toisin sanoen metsätalouden yhteenlaskettu hiilitase on yleensä ilmaston kannalta hyvä, Niemi kuvailee. MetsänoMistajan vihreä jalanjälki

Hiililaskuri näyttää visuaalisesti vihreänä palkkina metsään sitoutuvan hiilen vuositasolla ja vertaa sitä keskimääräiseen suomalaisen hiilijalanjälkeen. – Hiililaskurissa kuvataan selkeällä tavalla metsien merkitystä ilmastokysymyksen kannalta. Siinä esitetään konkreettisesti, millainen positiivinen vaikutus metsillä on. Hiililaskurin avulla metsänomistaja voi tarkastella, mitä taloudellisia vaikutuksia ilmastoystävällisyydellä on, Tuomas Niemi kertoo. ●

etsäalalla muistellaan toisinaan kaiholla vanhoja hyviä aikoja, kun metsänuudistaminen tehtiin kunnolla vakuustalletusten avulla ja kylillä sosiaalinen pakko patisti taimikonhoitoon. Silloin oli metsät kuulemma hyvin hoidettu ja taimikot kasvukuntoisia. Jos jollakulla metsät eivät hyvässä kunnossa olleetkaan, niin näitä ”tottelemattomia” voitiin sentään pakottaa hommiin katselmuksen uhalla ja velvoittamana. Maailma on toki muuttunut noista ajoista, mutta valitettava tosiasia on, että valtakunnan metsien inventoinnin mukaan metsien uudistamisessa on parannettavaa koko maassa. Uudistaminen on kyllä pääosin tehty, mutta taimikoista vajaat 75 prosenttia on metsänhoidolliselta tilaltaan hyviä tai tyydyttäviä. Neljännes taimikoista on jo ilmeisesti pudonnut optimaalisen hoidon ja kasvatuksen ulkopuolelle. Nämä ”syrjäytyneet taimikot” ovat iso ongelma, mutta niiden lisäksi erityistä huomiota pitäisi metsäalallakin kiinnittää syrjäytymisen ehkäisyyn. Eli ettei tyydyttävissä ja hyvissä uudistusaloissa enää myöhemmässä taimikon kasvatusvaiheessa tapahtuisi katoa. Valtakunnan metsien inventointilastoista voimme kuitenkin todeta, että taimikkoja harvennetaan selvästi vähemmän kuin mitä niitä tulisi harventaa metsänhoidollisin perustein. Ongelmat siis jatkuvat myöhemmissäkin ikäluokissa, ja valitettavasti li-

sääntyvä määrä puuntaimien ”varhaisnuorisosta ja nuorisosta” jää ilman asiaankuuluvaa hoitoa. Taimikoiden syrjäytyminen ja hoitamattomuus eivät ehkä suoraan johda merkittäviin sosiaalisiin ongelmiin yhteiskunnassamme. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat ovat kuitenkin laskeskelleet VMI 10 -arvioinnin perusteella, että mikäli tilanne jatkuu nykyisellään, niin 30 vuoden kuluttua ainespuun mitat täyttävän puuston kokonaistilavuus on lähes viisi prosenttia pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa taimikoita olisi vuonna 2009 alettu hoitaa metsänhoitosuositusten mukaisesti. Hoitamattomuuden hintana ovat menetetty raaka-aine, hakkuutulo, jalostusarvo ja ehkä oikean ihmiselämän syrjäytymisiin liittyvät asiat, kuten menetetyt taimikonhoidon ja muun metsänhoidon työtilaisuudet. Pakolla ei koskaan ole saatu hyvää kasvua aikaiseksi. Meillä on olemassa pitkäaikaista tutkimustietoa ja käytännön osaamista kustannustehokkaasta ja toimivista metsäuudistamisketjuista. Tämä tieto pitää tuoda metsänomistajalle esiin selkeänä kasvatusviestinä koko metsän kasvuajalle. Tässä metsäalalla on edelleen parannettavaa. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi meidän ammattilaisten tehtävänä on kuvata selkeästi metsänomistajille, mitä ongelmia ja taloudellisia menetyksiä seuraa huonosta metsänuudistamisesta ja hoitamattomista taimikoista.

AnnA RAkemAA on Suomen metSäkeSkukSen metSäjohtAjA

1.2012

13


metsänhenkilöt

Mäntyharjulla työskentelevää Anna Apajasaarta kuvattiin puunostajan työstä kertovaan, nuorille suunnattuun ammattiesittelyvideoon. Video löytyy osoitteesta: kunkoululoppuu.fi–Ammattiin.

”Parasta Puunostajan työssä uPm metsällä on viime vuosina aloittanut monta uutta puunostajaa. metsän henki jututti kahta viime vuonna työnsä aloittanutta tuoretta puunostajaa, Perttu moilasta mikkelistä ja anna apajasaarta mäntyharjulta. teksti nilla hietamäki kuvat teemu Granström

u

PM oli Perttu Moilaselle jo ennestään tuttu talo, sillä Perttu suoritti aikanaan opiskeluihin liittyvät harjoittelut UPM:llä. – Sain silloin hyvän kuvan yhtiöstä. Kun huomasin, että UPM hakee puunostajaa Mikkeliin, mielenkiintoni heräsi, koska ajattelin, että voisin saada uusia kokemuksia ja haasteita vaihtamalla työnantajaa ilman, että pitäisi muuttaa toiselle paikkakunnalle, metsäalalla aiemmin toisen työantajan palveluksessa työskennellyt Perttu kertoo. Anna Apajasaarelle UPM on ensimmäinen vakituinen työpaikka. Metsätalousinsinööriksi viime keväänä valmistunutta Annaa houkutti sekä työnkuva että UPM työnantajana. Perttu ja Anna kertovat kumpikin viihtyvänsä puunostajan työssä erittäin hyvin. – Työ on vaihtelevaa ja haasteellista. Tapaan paljon uusia ihmisiä ja vastapainona toimistotyölle pääsen myös metsään raittiiseen ulkoilmaan, Perttu kertoo. – Koskaan ei ole kahta samanlaista päivää, joka päivä tulee eteen uusia asioita. Pääsen liikkumaan luonnos-

14

1.2012

sa ja tapaan erilaisia ihmisiä, mikä on mielestäni mukavaa, Anna säestää. UPM:n puunostajien toimenkuvaan kuuluu puunhankinta UPM:n omille ja asiakastehtaille sekä metsäpalveluiden – esimerkiksi metsänuudistaminen ja taimikonhoito – tarjoaminen, myyminen ja järjestäminen metsänomistajille. Tyypillinen työviikko sisältää metsätilakäyntejä, asiakaskontaktointia, puukaupantekoa ja metsäpalveluiden markkinointia ja myyntiä. Oikea-aikainen metsänhOitO kannattaa

Perttu sanoo, että tavoitteena on saada säännöllisyyttä ja jatkuvuutta puukauppaan sekä metsänhoitotöihin talouden epävarmoinakin aikoina. – Etenkin harvennushakkuut tulisi tehdä ajallaan metsän parhaan kasvun turvaamiseksi. Oikeanlainen ja nopea metsänuudistaminen sekä taimikonhoito ovat erittäin tuottavia sijoituksia tulevaan, Perttu korostaa. – Etelä-Savo on metsämaakunta, jossa metsällä on ollut ja on edelleen vahva merkitys. Metsäasiat ovat tulleet tutuiksi monelle metsänomistajalle useiden vuosien ajal-


KaiKKien UPM:n PUUnostajien yhteystiedot niMellä ja PaiKKaKUnnalla haKien löytyvät osoitteesta Metsämaailma.fi.

ta, mikä on johtanut siihen, että ilahduttavan moni metsänomistaja hoitaa omaa metsäomaisuuttaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Omiin asiakkaisiini kuuluu tilalla asuvien metsänomistajien lisäksi myös jonkin verran kaupunkilaismetsänomistajia, Perttu kertoo.

uPm

on tyytyväinen asiakas” oikeanlainen ja nopea metsänuudistaminen sekä taimikonhoito ovat erittäin tuottavia sijoituksia tulevaan. Molempien mielestä työn parasta antia ovat juuri asiakkaat. – Työni tavoitteena on onnistunut yhteistyö metsäasioissa metsänomistajan kanssa. Parasta työssäni on tyytyväinen metsänomistaja, jonka kanssa aloitettu yhteistyö jatkuu vuodesta toiseen, Perttu kiteyttää. – Asiakkaat ovat mukavia ja ovat ottaneet minut ystävällisesti vastaan, vaikka usein ikäero onkin isohko, Anna hymyilee. Monet asiakkaat ovat olleet iloisesti yllättyneitä, kun uusi puunostajakontakti on ollut nuori nainen. Anna ei ole aiemmin varsin miehisellä metsäalalla enää mikään harvinaisuus, sillä metsäala naisistuu. UPM:nkin uusista puunostajista kolmannes on naisia. ●

– Työssäni on parasta monipuolisuus ja vaihtelevuus. Koskaan ei ole kahta samanlaista päivää, UPM:n puunostajana Mikkelissä työskentelevä Perttu Moilanen kertoo.

1.2012

15


metsäluonto & ympäristö

Luonnonhoitoa alkuperäisasukkaan silmin

UPM MUkana rUPilisko-han Metsissä elää luonnon monimuotoisuutta kuvaavia avainlajeja, joiden pohjalta voidaan päätellä alueen monimuotoisuuden tilaa. Rupilisko (Triturus cristatus) on tällainen avainlaji.

Joensuulainen rupiliskokoiras kutuasussaan.

Y

ksi METSO-yhteistoimintaverkosto on rakentunut juuri rupiliskon varaan. UPM edistää aktiivisesti metsäluonnon monimuotoisuutta METSO-hankkeen kautta. Rupilisko kuuluu salamantereiden heimoon ja sammakkoeläinten luokkaan. Sammakkoeläimiä tunnetaan tällä hetkellä 6909 lajia – joka kolmas niistä on luokiteltu uhanalaiseksi. Syynä sammakkoeläinten kehnoon tilanteeseen

ovat muutokset elinympäristöissä ja ilmastossa. Suomalaisista sammakkoeläimistä huonoimmassa asemassa on erittäin uhanalainen rupilisko. Lajin uhanalaisuuden on päätelty johtuvan erityisesti lampien kuivattamisesta, soiden ojituksesta ja ilmastonmuutoksesta. Lajin uhanalaisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että ellei uhkatekijöitä voiteta, laji on vaarassa hävitä Suomen luonnosta. Rupiliskoon kohdistuvaan suojeluhaasteeseen pyritään vastaamaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen METSO-yhteistoimintaverkostohankkeella: Ilmastonmuutos metsässä – rupilisko huippumalliksi, METSO turvaverkostoiksi. Hankkeen tavoitteena on edistää rupiliskon suojelua ja lajin huomioimista metsätalouden toi-

Rupilisko

– 24 miljoonaa vuotta vanha Sammakkoeläimet olivat ensimmäisiä maaselkärankaisia (350 miljoonaa vuotta sitten), joista kehittyivät edelleen esimerkiksi matelijat, linnut ja nisäkkäät. Rupilisko kehittyi 24 miljoonaa vuotta sitten ja ihminen (nisäkäs) 0,2 miljoonaa vuotta sitten.

16

1.2012

UPM:n metsäsuunnittelija Marko Hannonen ohjeistamassa rupiliskolammen kaivamista Öllölän seudulla marraskuussa 2011. Lampi kaivettiin suolle rehevään metsänlaiteeseen.


ankkEEssa missa sekä lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksen merkkinä käyttäen. Perusongelma rupiliskolle on lisääntymislampien kuivuminen silloin, kun toukat hengittävät vielä ulkokiduksilla. Jos lampi kuivuu liian aikaisin, toukat tukehtuvat. Lähtökohta rupiliskon tulevaisuudelle on sllti hyvä. – Nykymetsätaloudessa ei enää kuivateta lampia eikä uudisojiteta soita ja suurimmaksi haasteeksi voikin nousta ilmastonmuutos, kertoo ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen UPM:stä. UPM on hankkeessa merkittävä yhteistyökumppani, sillä kolmasosa MannerSuomessa olevista rupiliskolammista on UPM:n omistamilla mailla.

“nykymetsätaloudessa ei enää kuivateta lampia eikä uudisojiteta soita.” – Olemme yhteistyössä tarkastelleet lisääntymislampien läheisyyteen tehtyjä leimikoita ja osaa on siirretty kauemmas. Myös suunniteltuja hakkuuajankohtia on muutettu syksyltä talveen. Pohjois-Karjalassa sijaitsevalle Öllölän tilalle on suunnitteilla mallialue, jossa on valmiina viisi rupiliskon lisääntymislampea, vanhaa metsää, lahopuuta ja lehtoja. Viime marraskuussa UPM kaivoi alueelle kaksi uutta lisääntymislampea, Valonen sanoo. Rupiliskon suojelutoimia jatketaan tänä vuonna uusia lampia kaivamalla ja lampien välialueiden vesitaloutta ennallistamalla. METSO-hanke päättyy vuoden 2013 lopussa, mutta rupiliskon tarina jatkuu. ● Ville Vuorio on rupilisko-hankkeen koordinaattori Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa. Hän on myös asunut UPM:n Kangaslammen kämpällä kaksi kesää tutkien rupiliskojen elämää hyvin läheltä aikeenaan joskus väitellä aiheesta.

Katse luontoon

EEro T väisänEn

Puutkin lepäävät

k

un taitat puunoksan loppusyksyllä maljakkoon, se ei lähde kasvamaan. Mutta jo keskitalvella saatat saada hiirenkorvat koivuihin. Joskus käy niin, että loppiaisen tienoilla joulukuusen oksat ovat alkaneet kasvaa. Kuinka puu voi tietää, kannattaako sen ryhtyä kasvamaan heti, kun ympäristöolot ovat suotuisat vai vasta joskus myöhemmin? Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä kasvavien puiden on kyettävä sopeutumaan erittäin suuriin valo- ja lämpötilavaihteluihin. Äärimmillään lämpötilavaihtelu voi Suomessakin olla yli 80 astetta. Eikä lumipeite suojaa puita samalla tavalla kuin pintakasvillisuutta. Kasvurytmi onkin sopeutunut ilmaston vuosivaihteluihin. Kesän aktiivisessa vaiheessa puiden kylmänkestävyys on erittäin heikko. Jo pieni pakkanen kesäkuun alussa voi tuhota kuusen uudet vuosikasvaimet. Mutta alkutalvella sama puu on syvässä horroksessa. Se sietää ongelmitta hirmupakkasia. Eikä kasvu lähde käyntiin, vaikka lämpötila tilapäisesti nousisi sopivaksi. Puut säätävät kasvurytmiään sekä valon että lämpötilan perusteella. Tai jos ollaan tarkkoja, valon sijasta pitäisi puhua pimeydestä. Kun yön pituus ylittää tietyn kriittisen rajan, puut ryhtyvät valmistautumaan talveen. Pohjoisen puut alkavat muuttaa elintoimintojaan talviaikaan aikaisemmin kuin eteläiset sukulaiset. Luonnollista, koska talvi tulee pohjoiseen jopa pari kuukautta aikaisemmin kuin etelään. Käytännön metsätaloudessakin asiaa sovelletaan muun muassa UPM:n Joroisten taimitarhalla lyhytpäiväkäsittelyn avulla. Myös kasvukauden lämpötila vaikuttaa puiden talveentumiseen. Läm-

pimän kesän jälkeen puut ovat valmiimpia ottamaan talven vastaan kuin viileän kesän jälkeen. Kun ilmat syksyn myötä kylmenevät, puut karaistuvat ja silmut asettuvat lepotilaan. Tämä silmulepo ei purkaudu tilapäisissä lämpöpiikeissä, vaan se vaatii ensin melko pitkää kylmää jaksoa. Kylmävaatimus varmistaa puiden säilymisen lepotilassa niin kauan, että uusi kasvu alkaa vasta seuraavana keväänä. Kulunut syksy on tästä hyvä esimerkki. Etelä-Suomessa joulupöytään voitiin kerätä tuoreita suppilovahveroita, mutta puut seisoivat lepotilassa ilman lämpötilan ollessa lähes kymmenen astetta. Puiden elämä ei kuitenkaan seuraa vain valoa ja lämpöä. Myös ravinteilla ja vedellä on merkitystä. Varsinkin kuivuus voi aikaistaa talveentumista. Kaiken kaikkiaan metsäpuumme ovat erittäin hyvin sopeutuneet elämään vaihtelevassa ilmastossa. Ilmaston lämpenemislaskelmissa on ennustettu aika synkkiä tulevaisuudenkuvia pohjoisille havumetsille. Puut kyllä kestävät uskomattoman suuria vaihteluita. Mutta peräkkäiset epätavalliset luonnonilmiöt voivat altistaa puut muille tuhoille. Tästä on tuore esimerkki joulun tienoilta. Meillä harvinaiset talvimyrskyt aiheuttivat laajoja tuhoja, kun märkä ja sula maa eivät pitäneetkään puita pystyssä.

isTockPhoTo

TeksTi ja kuvaT villE vUorio

EEro T väisänEn on UPM:n yMPärisTöasianTUnTija

1.2012

17


maastossa

EnErgiapuu

Hakkuukone on kasannut hakkuutähteet puunkorjuun yhteydessä. Tähteet kuivuvat rauhassa. Luonnollisen ravinnetasapainon säilyttämiseksi noin 30 prosenttia tähteestä jätetään maastoon. Sekeran murskan kuljettaja Esa Halonen lähtee jatkamaan työtään vaihdettuaan muutaman sanan homman etenemisestä Sekeran Eino Piipposen kanssa.

”Tavoitteena on metsän hyvä tuotto.” 18

1.2012


teksti sirkka-Liisa saLMeLa kuvat jaakko kiLpiäinen

uun kysyntä

kasvaa koko ajan sekera oy:n suurtehorumpuhakkuri sylkee haketta rekan lavalle hakkuutähdepinon kupeessa Pohjois-karjalassa. Hake lähtee päätehakkuupalstalta energiayhtiölle savonlinnaan.

M

etsäenergian ja muita yrittäjäsopimuksia hallinnoivalle UPM:n aluehankintapäällikkö Pekka Pölläselle tuore kumppanuus Sekeran kanssa on sopiva palanen vaativaan kokonaisuuteen. – Tällä alueella oli perusteltua rakentaa toimitusketju yhden yrityksen hallintaan. Vastuullinen osaaminen on ratkaisevaa, tavoitteena oli saada laatua työhön ja hake entistä puhtaampana loppuasiakkaalle, Pöllänen kiteyttää noin vuosi sitten käynnistyneen avainyrittäjäyhteistyön tavoitteet. Euroopan suurin metsäenergian hankkija ja käyttäjä UPM on eturivissä kehittämässä metsähakkeen tuotanto- ja toimitusketjua. Sekeran kaltaisia metsäenergiayrittäjiä UPM:llä on koko maassa jo useita. – Yksi metsäkone ja auto eivät aina näihin töihin riitä, vaan paikoin tarvitaan laajempia kokonaisuuksia ja sitoutumista tulevaisuuteen, Pöllänen tietää. Monta syytä suosioon

Metsäenergian keräämisen ansiosta metsänuudistaminen helpottuu. Hakkuutähteen keruu nostaa parhaimmillaan maanmuokkauksen tuottavuutta jopa 20 prosenttia. Yrittäjä Eino Piipponen sopii jo seuraavaa työkeikkaa.

Metsäenergia tarkoittaa hakkuutähteitä, rankoja ja kantoja, jotka yleensä haketetaan ennen käyttöä. Toistaiseksi vain noin viisi prosenttia energian kokonaiskulutuksesta Suomessa katetaan metsäenergialla, mutta metsäenergian käyttö kasvaa koko ajan. Hake on uusiutuvaa energiaa, jolla voidaan korvata esimerkiksi öljyä ja kivihiiltä. Sen lisäksi, että ilmastonmuutos korostaa metsäenergian merkitystä, hakkeen kotimaisuus on valtti. Kun energiapuuta korjataan harvennuspuuna nuorista metsistä, metsäenergian suosimisella kasvatetaan tulevaisuuden tukkipuita. – Kyllä Suomen metsissä risua riittää, siitä homma ei jää kiinni. Ostamme aktiivisesti energiapuuta, UPM:n puunostaja Tero Koivisto Joensuusta toteaa. Kansallinen uusiutuvan energian toimintasuunnitelma on kokeneen puunostajan linjoilla; puu ei Suomesta lopu. Tavoitteena on nostaa metsähakkeen käyttö yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä erillisessä lämmöntuotannossa 13,5 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä. Metsähakkeen käyttöä 1.2012

19


maastossa halutaan lisätä myös liikenteen biopolttoaineen tuotannossa. Vuonna 1997 metsähaketta korjattiin reilut 0,2 miljoonaa kuutiota ja vuonna 2010 jo lähes seitsemän miljoonan kuution verran. Laatua Läpi ketjun

Eino Piipponen (vas.), Tero Koivisto ja Esa Halonen sekä Pekka Pöllänen (edessä) huolehtivat siitä, että energiapuu liikkuu tehokkaasti.

Nuorten metsien kunnostuksesta ja joukkokäsittelystä saatavan polttorangan osuus metsäenergiasta on Pekka Pölläsen mukaan noin 15 prosenttia. Pääosa volyymistä saadaan hakkuutähteistä ja kannoista. – Kannot vaativat esimurskauksen. Esimurskattu tavara voidaan toimittaa voimalaitokselle, missä se jälkimurskataan valmiiksi polttojakeeksi. Iso voimala sietää rouhevamman hakkeen. Pienimmät kohteet vaativat polttokelpoiselta jakeelta eniten. Laadun ja kustannustehokkuuden on kannettava läpi korjuu- ja toimitusketjun. Urakoitsijan palkka mitataan saaduissa megawattitunneissa. Jos kuljettaja ei jaksa kopistella kannoista maata ja kiviä pois, ylimääräisiä korjaus- ja huoltokuluja kertyy helposti myös loppuasiakkaan päässä. ●

HeHtaari lämmittää pitkälle UPM:n hankkimasta metsäenergiasta noin kolmannes päätyy yhtiön omille voimaloille Jämsänkoskelle, Kaipolaan ja Tervasaareen. UPM:n osaomisteiset voimalat sijaitsevat Kaukaalla, Kymissä, Raumalla, Savonlinnassa, Ristiinassa, Kajaanissa ja Pietarsaaressa. UPM:n energiapuutoimitusten kokonaismäärä Suomessa oli viime vuonna noin 3,3 terawattituntia. Yksi terawattitunti on yhtä kuin biljoona wattituntia. Yksi megawattitunti on miljoona wattituntia. Karkeasti arvioituna omakotitalon lämmittämiseen kuluu vuodessa noin 20 000 kilowattituntia. Yhdeltä päätehakkuuhehtaarilta kerätystä hakkuutähteestä ja kannoista saatava metsäenergia riittää lämmittämään vuodessa noin kymmenen omakotitaloa.

Jonglöörin Hommaa Sekeran urakoimaa metsäenergiaa kuljetetaan pisimmillään UPM:n Kaukaan tehtaalle. Keskimääräinen kuljetusmatka on noin sata kilometriä. Kumipyörien lisäksi hake liikkuu junilla ja laivoilla. Logistiikka edellyttää taipuisaa yhteistyötä ja likimain jonglöörin taitoja alusta loppuun. Toimitusvarmuus, tehokkaat kuljetusketjut ja eri kuljetusmuotojen yhdisteleminen ovat toimitusketjun hallinnan haaste. Miehiä pitää olla savotalle, kun pakkanen paukkuu ja tehtaiden tuotanto vetää. Varastoon tavaraa voi tehdä rajallisesti. Sydäntalvena urakoitsijan mieltä lämmittäisi rapsakka 15 asteen pakkaskeli, kuluvaa talvea on tarvottu kelirikkokeleissä. – Kelit, sähkön hinta, paperin tuotanto, turpeet, sellutehtaan kuorimolta tuleva kuoren määrä – kaikki tämä vaikuttaa metsäenergian liikkuvuuteen, aluehankintapäällikkö pekka pöllänen muotoilee.

UPM ostaa ensiharvennuskohteita sekä ainespuukorjuulla että kohteen salliessa myös integroidulla korjuulla. Integroidussa korjuussa otetaan ainespuun lisäksi energiapuu. Rankapuun osuus metsäenergiassa on 15 prosenttia.

20

1.2012


Autokuski Niko Korhonen starttaa hakekuorman kanssa pian kohti Savonlinnaa.

MetsänoMistaja juha Myller:

TavoiTTeena hyvä TuoTTo

yhTeisTyön piTkäT perinTeeT Viime vuoden huhtikuussa perustettu Sekera Oy urakoi metsäenergiaa UPM:lle Itä-Suomen alueella. Sekeran omistajia ovat veljekset Raimo ja Eino Piipponen sekä Seppo Olenius. Sekeran perustamisen taustalla on omistajien ja UPM:n yhteinen tavoite metsäenergiaurakoinnin kehittämiseen ja volyymin kasvattamiseen. Sekeran tuoreimmat hankinnat ovat 2-akselinen murskain ja rumpuhakkuri. Neljän yrityksen rypäs työllistää 40 henkeä. Sesonkiaikoina työtä riittää myös alihankkijoille.

Juha Myllerin metsäpalstalla Kiihtelysvaarassa tehtiin päätehakkuu viime kesänä. Parin hehtaarin alueella riesana oli lahoa aiheuttava maannousemasieni. Ensi kesänä palstalta nostetaan kannot, mätästyksen jälkeen edessä on puulajin vaihto kuusesta koivuun. – Risuja hakkuilta on kerätty aiemminkin, ensimmäinen kannonnosto maillani tehtiin jo vuonna 2006. Kannosta irtoaa energiaa enemmän kuin risuista. Maannousemasienen tai tyvitervastaudin vioittamilla alueilla kannonnostosta saattaa olla apua, Myller pohtii. Myllerin metsät sijaitsevat Pohjois-Karjalassa Kiihtelysvaarassa, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Tilan metsiä on hoidettu huolellisesti sukupolvelta toiselle. Myller on UPM:n metsäpalveluasiakas. – Tavoitteena on metsän hyvä tuotto. Harvennukset ja taimikonhoidot on tehtävä ajallaan, jotta metsät pysyvät kunnossa. Puukauppoja tehdään markkinatilannetta seuraillen. Tuorein, vajaan 2 000 motin hankintakauppa Myllerin metsässä tehtiin viime joulukuussa. Metsänomistaja arvostaa aktiivista asiakaspalvelua; yhteydet UPM:n puunostajan ja metsäsuunnittelijan kanssa ovat sujuvan tiiviit. – Metsäsuunnittelijan kanssa kartoitimme juuri tulevia lannoitusalueita, neulasnäytteetkin otettiin. Suunnitteilla on sekä terveys- että tuhkalannoitus.

Metsänomistaja Juha Myllerin päätehakkuupalstalta nostetaan kannot ensi kesänä. Edessä on sen jälkeen puulajin vaihto kuusesta koivuun.

1.2012

21


metsäluonto & ympäristö

Jo kuusi vuotta käytössä ollut upM:n maailmanlaajuinen monimuotoisuusohjelma ylläpitää ja lisää metsien monimuotoisuutta sekä edistää kestävää metsätaloutta kaikessa metsänhoidossa ja puunhankinnassa. teksti Päivi Mäki kuVat Petri Heinonen ja jM vaLonen

UPM tarjoaa työkaLUn

luonnon monimuoto

L

uonnon monimuotoisuuden turvaaminen on keskeinen osa kestävää metsien hoitoa. Monimuotoisuusohjelma on UPM:ssä merkittävä väline metsänhoidon ja puunhankinnan kestävyyden turvaamisessa. Vastikään käyty tarkastuskierros osoitti, että ohjelman periaatteet ovat kunnossa. Kehitystyötä toki jatketaan. – UPM:n monimuotoisuusohjelma kattaa hyvin metsien monimuotoisuuden elementit. Seuraava askeleemme onkin maakohtaisten tavoitteiden asettaminen monimuotoisuusohjelman kuudelle pääaihealueelle ja alueellisten toimenpidesuunnitelmien tekeminen, UPM:n ympäristöpäällikkö Petri Heinonen kertoo. Vapaaehtoista luonnonhoitoa

UPM toteuttaa monimuotoisuusohjelmaansa useassa eri maassa niin luonnonmetsissä kuin puuviljelmillä. – Toteutamme monimuotoisuusohjelmaa omilla maillamme 1,2 miljoonalla hehtaarilla. Lisäksi ohjelma on hyödynnettävissä metsäpalvelusopimusasiakkaiden metsissä omistajan niin halutessa. Myös muussa puunhankinnassa pyrimme edistämään ohjelman periaatteita mahdollisuuksien mukaan, ympäristöpäällikkö Heinonen sanoo. Esimerkiksi luontaiset puulajit tai lahopuu ovat usealle lajille elinehto elinympäristön, suojan ja ravinnon tuojana. Samoin esimerkiksi maastonpiirteiden aiheuttamissa erityisissä elinympäristöissä, kuten lähteiköissä tai paahteisilla rinteillä, on oma lajistonsa, joiden elinmahdollisuuksien turvaaminen vaatii erityishuomiota metsänkäsittelyssä. Monimuotoisuusohjelman

22

1.2012

mukaiseen luonnonhoitoon sisältyy toimenpiteitä ja alueita lakivelvoitteiden tai sertifiointikriteerien päälle. YhteistYössä luonnon hYVäksi

Monimuotoisuusohjelman pääaihealueisiin liittyvät tavoitteet ovat maailmanlaajuisia, mutta ne toteutetaan kansallisin toimintaohjelmin. Alueellisissa hankkeissa UPM on tehnyt laajasti yhteistyötä ekologisen tutkimuksen sekä kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Ympäristöpäällikkö Heinonen mainitsee esimerkkeinä kolmen eri maan hankkeet. Kuukkelihankkeessa kehitettiin laajapohjaisessa yhteistyössä metsänkäsittelytapoja eteläisen Suomen kuukkeleiden elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Isossa-Britanniassa luonnonhoidolla on menestyksekkäästi parannettu sitkankuusiviljelmien reuna-alueiden ja nummien tilaa soveliaammaksi paikallisesti uhanalaiselle teerelle. Uruguayssa on parhaillaan käynnissä hanke, jossa pyritään parantamaan sirkkusten sukuun kuuluvien lintujen elinym-

uPm:n monimuotoisuus­ ohjelman 6 Pääaihealuetta 1 Luontaiset puulajit 2 Lahopu 3 Arvokkaat elinympäristöt 4 Metsien rakenne 5 Vesiekosysteemit 6 Luonnonmetsät


Lahopuu on yksi UPM:n monimuotoisuusohjelman pääaihealueista. Se on usealle lajille elinehto elinympäristön, suojan ja ravinnon tuojana.

oisuuden turvaamiseen päristöä hoitamalla eukalyptusviljelmien välisiä ruovikkoalueita yhteistyössä Aves Uruguay -järjestön kanssa. MetsälajistoMMe voi hyvin

– Tarjoamme UPM:n monimuotoisuusohjelmassa kehitettyjä käytäntöjä myös tavallisille suomalaisille metsänomistajalle. Jos on halua ja innostusta hoitaa monimuotoisuutta metsässään, niin käytettävissä on hyvä työkalu, UPM:n ympäristöpäällikkö Petri Heinonen sanoo.

Tänä päivänä monimuotoisuuden edistäminen on luonnollinen osa metsätaloutta ja puunhankintaa. – 1990-luvulta lähtien talousmetsien luonnonhoito on ollut monimuotoisuuden turvaamisen keskiössä. Tietotaitomme on lisääntynyt merkittävästi vuosikymmenten saatossa. Nyt voimme sanoa, että tiedämme miten toimia metsälajistomme hyväksi, Heinonen sanoo. – Valtaosa, noin 90 prosenttia, metsälajistostamme elää ja voi hyvin normaalissa talousmetsässä. Siellä monimuotoisuudelle tärkeiden tekijöiden, kuten lahopuun ja haavan määrä, kasvaa koko ajan metsätalouden muuttuneiden käytäntöjen vuoksi. – Osa uhanalaisista lajeista pysyy silti aina uhanalaisina, koska niiden esiintymät ovat kaikissa olosuhteissa pieniä ja eristyksissä toisistaan. Esimerkiksi lähteiköissä esiintyvät lajit eivät menesty muissa elinympäristöissä, joten niiden kokonaiskanta pysyy pienenä. Sama pätee valtaosaan lehtosidonnaisista lajeista, joita on lähes puolet uhanalaisista metsälajeista. Heinonen korostaa, että talousmetsien luonnonhoidolla turvaamme myös metsien ekosysteemipalvelut. Marjasadot, riista, sienet, pohjavesivarannot, hiilen sidonta, eroosion ehkäiseminen, pienilmaston säätely ja ilman puhdistuminen ovat esimerkkejä metsien ihmisille tarjoamista palveluista. ●

1.2012

23


yhteistyössä: metsänuudistaminen

1

JuttusarJa uPM:N Ja MetsäNoMistaJaN yhteistyöstä osa 3

2

3

4

metsänuudistaminen

Ammattitaitoinen metsänuudistus ja taimikonhoito

investointeja tulevaisuuteen

teksti HAnnu Ylönen kuvat Suvi elo

Metsien uudistushakkuita seuraa aina metsänuudistaminen – uudistusalan raivaus, maanmuokkaus, puuntaimien istutus tai siemenkylvö. uPM:n metsäpalveluasiakkaat, raumalaiset metsätalousyrittäjät eino ja Mauno kuoppasalmi ja heidän uPM-yhteyshenkilönsä, puunostaja Jari vahanto kertovat omia näkemyksiään ja kokemuksiaan metsänuudistamisesta.

M

onet uudistamistöistä metsänomistaja voi tehdä onnistuneesti itsekin niin halutessaan. Työt kannattaa tehdä huolella, sillä metsän uudistamiseen panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Kylvö, istutus ja taimikon varhaishoito sopivat hyvin metsänomistajan omatoimisesti tehtäviksi. Edellyttäen, että töihin on aikaa, terveyttä ja halua. Veljekset Eino ja Mauno Kuoppasalmi omistavat yli 200 hehtaaria metsää Rauman Voiluodon kylässä. Heillä on uudistamistöistä lähes kolmenkymmenen vuoden kokemus. – Tärkeintä on, että metsän uudistaminen tehdään mahdollisimman nopeasti hakkuiden jälkeen. Kosteilla alueilla vesitalous on laitettava kuntoon ojituksilla, Kuoppasalmet toteavat. – Kahta samanlaista uudistusaluetta ei maastosta löydä. Jokaiselle metsäkuviolle on valittava oikea uudistustapa ja oikea puulaji. Siinä tarvitaan ammattitaitoa ja kokemusta, UPM:n puunostaja Jari Vahanto Raumalta huomauttaa. – Maata ei kannata muokata enem-

Uudistusalueisiin kannattaa tutustua hyvin ennakkoon, Mauno (vas.), Eino Kuoppasalmi (oik.) ja Jari Vahanto toteavat.

24

1.2012

pää kuin on tarpeen. Näin vältetään turha heinän ja vesakon kasvu puun taimien ympärille, Vahanto jatkaa. Tilanteesta riippuen metsä voidaan uudistaa myös luontaisesti. Kuoppasalmen veljesten kokemusten mukaan luontainen uudistuminen onnistuu parhaiten karuilla kangasmailla. Huolellisen ja riittävään taimitiheyteen tehdyn istutustyön lisäksi tärkeimmät asiat metsänviljelyssä ovat hyvälaatuiset puuntaimet, paakkutaimien kosteus istutustyön aikana ja sopiva istutussyvyys.

uudistusalueisiin kannattaa tutustua huolella ennakkoon. Istutuksen jälkeen taimien on päästävä juurtumaan tarpeeksi syvälle hyvälaatuiseen kivennäismaahan, eikä istutuspaikka saa olla kuopan pohjalla, minne vesi kertyy lätäköksi. Muista taiMikon varhaishoito

Taimikon varhaishoidolla on aina varmistettava, ettei heinikko tai vesakko vie taimilta kasvutilaa, tai pahimmassa tapauksessa tukahduta taimia kuoliaaksi. Varsinkin mäntytaimikoissa on tärkeää, ettei lehtipuusto pääse mäntyjä korkeammaksi valtapuulajiksi. Alueilla, missä on paljon hirviä, tulee harvennusta hieman pitkittää hirvituhojen välttämiseksi, Eino Kuoppasalmi lisää.

Ikä ja nivelsairaudet ovat pakottaneet Einon vetäytymään raskaista metsätöistä. Taimien istutus ja raivaussahatyöt ovat Maunon vastuulla. – Uusi taimien istutusurakka odottaa ensi keväänä. Taimikonhoidot olen pääosin tehnyt itse, mutta viime vuosina olemme hankkineet apua myös muualta, Mauno sanoo. uPM:ltä tarvittaessa koko MetsänuudistaMisPaketti

Eino Kuoppasalmen mukaan UPM tarjoaa koko metsän uudistamispaketin suhteellisen edullisesti. – Olemme olleet palveluun tyytyväisiä. Uudistusalueisiin kannattaa tutustua huolella ennakkoon. Maaperän vesitalouden kuntoon laittaminen ennen metsän uudistustöitä on ensiarvoisen tärkeää. Uudistamistöiden jälkeen puuston kehittymistä on seurattava tarkkaan. Jokaisesta onnistuneesta ja epäonnistuneesta kohteesta on otettava oppia, Mauno ja Eino Kuoppasalmi toteavat. – Tässäkin työssä kokemustieto on arvokasta, ja sitä saa parhaiten kantapään kautta, ´kantapäitä känsittämällä´, veljekset toteavat humoristisesti. Halutessaan metsänomistaja voi jättää koko uudistamispaketin UPM:n hoidettavaksi. – UPM:llä on metsän uudistustöistä vankka ammattitaito ja kokemus sekä asiansa osaava metsäammattilaisten verkosto. Uudistamistöistä ja mahdollisista metsän uudistamisen tukirahoista kannattaa kysäistä omalta puunostajalta jo puukauppoja tehdessä, neuvoo UPM:n puunostaja Jari Vahanto. ●


Muistilista

MetsänuudistaMista aMMattitaidolla Metsän henki -lehti seuraa UPM:n metsäpalveluasiakkaiden Eino ja Mauno Kuoppasalmen ja UPM:n yhteistyötä vuoden ajan neljässä numerossa.

Metsänuudistustyöt • Oikea muokkausmenetelmä ja oikea puulaji jokaiselle metsäkuviolle. • Metsänviljely vai luontainen uudistuminen? • Puuntaimien istutukset ja siemenkylvö miestyönä vai koneellisesti? • Taimihuolto tärkeää istutustyössä – paakkutaimet pidettävä kosteina. • Tarkista heinäntorjunnan tarve taimien ympärillä ennen talven tuloa. • Korjaa mahdolliset taimituhot nopeasti täydennysistutuksilla. • Puuntaimien reikäperkaus ja taimikonhoito oikeaan aikaan.

1.2012

25


metsänhoito

Metsänlannoitus on paras investointi metsässäsi

TeksTi Päivi Mäki kuvaT UPM

Ravinnetasapainosta huolehtiminen lisää metsän tuottoa ja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Yksi lannoituskerta voi tuoda jopa satojen eurojen lisätuoton hehtaarille.

E

linvoimainen ja hyvässä kasvussa oleva puusto tarvitsee ainakin 16 ravinnetta oikeassa suhteessa. Kangasmailla puuston kasvua rajoittaa yleisesti typen niukkuus. Viljavilla mailla tarvitaan myös fosforin lisäystä. Lisäksi erityisesti Itä- ja Keski-Suomessa on paljon boorin puutoksesta kärsiviä metsiköitä. Kangasmetsien tuottavimpia lannoituskohteita ovat kuivahkojen, tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden havupuustot. Kivennäismailla lannoituksen vaikutusaika on 6–10 vuotta. Paras aika lannoitukselle on noin kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta. Kasvatusmetsissä lannoitus kan-

nattaa ajoittaa harvennuksen jälkeiseen aikaan, jolloin puiden latvuksilla on hyvin kasvutilaa. Tällöin lannoituksen tuoma lisäkasvu tulee parhaiten hyödynnettyä. Lannoitus lisää puuston kasvua ja nopeuttaa runkojen järeytymistä, joten hakkuissa saadaan enemmän arvopuuta. Samalla hakkuiden aikaistuminen lyhentää kiertoaikaa. – Metsänlannoitus tulee ajoittaa niin, ettei puuston uudistaminen osu lannoituksen vaikutusaikaan. Näin ollen korkeintaan 75-vuotias männikkö ja 60-vuotias kuusikko kannattaa lannoittaa, UPM Silvestan resurssiasiantuntija Kari Kuru korostaa.

– Harvennuksen jälkeen lannoituksen tulee odottaa pari vuotta, jotta puut ehtivät toipua valoshokista ja ovat valmiita uuteen kasvupyräykseen, FA Forest Oy:n operaatiopäällikkö Jouni Kunnari kertoo.

26

1.2012

Paras aika lannoitukselle on noin kymmenen vuotta ennen päätehakkuuta.


Turvemaille TuhkasTa ravinTeiTa

Ojitetuilla turvemailla ravinnepuutoksia esiintyy selvästi enemmän kuin kangasmailla. Muutos luonnontilaisesta suosta turvemaaksi sekoittaa ravinnetasapainoa. Kun puuston määrä lisääntyy, kasvaa samalla ravinteiden tarve. Turvemailla on ravinnepuutosta ensisijaisesti fosforin, kaliumin ja boorin osalta. Metsätuhka sisältää ravinteita samassa suhteessa kuin puut, joiden energiakäytöstä tuhka on syntynyt. Tuhka kerätään puupolttolaitoksista, minkä jälkeen se rakeistetaan. Metsätuhkaa voidaan tarvittaessa terästää boorilla. – Tuhkalannoitteen parhaat käyttökohteet ovat paksuturpeisia rämemänniköitä, joiden kasvu on heikkoa fosforin ja kaliumin puutteen vuoksi, toteaa metsälannoitustoimintaa harjoittavan FA Forest Oy:n operaatiopäällikkö Jouni Kunnari. Suometsien turpeessa onkin yleensä typpeä runsaasti mutta fosforin, kaliumin ja hivenravinteiden puutos ja hapan kasvualusta tekevät puiden kasvusta kituliasta. Tuhkalannoite sisältää myös kalsiumia, jonka kalkitusvaikutus vähentää maaperän happamuutta. Resurssiasiantuntija Kari Kuru iloitsee puutuhkan päätymisestä takaisin metsään. – UPM käyttää turvemaiden lannoitukseen ainoastaan rakeistettua metsätuhkaa. Hidasliukoinen tuhkalannoite korjaa metsän ravinnetasapainoa 30–50 vuoden ajan ja samalla lisää turvemailla puuston vuotuista kasvua 2–4 kuutiometriä hehtaaria kohti. Tämä tarkoittaa 40–80 kuutiometrin lisäkasvua 20 vuoden aikana. – Lannoituksen kustannukset ovat keskimäärin 300– 400 euroa hehtaarille. Tällä investoinnilla metsänomistaja saa 600–1200 euron arvosta lisäkasvua hehtaaria

kohti. Lannoitus on paras investointi metsässä, Kuru toteaa. Metsän terveyslannoituksiin on mahdollista saada kestävän metsätalouden rahoitustukea. Metsänomistajalle lannoituskulut ovat vähennyskelpoisia puun myyntitulon verotuksessa. TaivaalTa saTaa rakeiTa

UPM lannoittaa vuosittain noin 10 000 hehtaaria, johon sisältyy omien maiden lisäksi metsäpalveluasiakkaiden metsiä. – Käytämme lannoitteen levitykseen helikopteria aina kun mahdollista ja kun työmaakohteet ovat tarpeeksi isoja. Pienempialaiset kohteet tehdään maalevityksenä metsätraktorilla, Kari Kuru kertoo. FA Forest Oy toimii lentolevityksessä UPM:n yhteistyökumppanina. FA Forest myös rakeistaa metsätuhkaa Ecolan®-lannoitteeksi Liperissä ja Viitasaarella. FA Forestin lentolevitysyksikkö koostuu helikopterista sekä lastaus- ja tankkausautoista. – Lentolevityksen etuina on nopeus ja tehokkuus. Helikopterille ei tarvita ajouraverkkoa eikä kelirikko estä sen toimintaa. Metsälannoitetta levitetään keskimäärin sadan hehtaarin päivätahdilla. Yleensä lentolevitys operoidaankin yhteishankkeena, jossa kuviot ovat vähintään hehtaarin kokoisia ja keskitetysti varastopaikan ympärillä, operaatiopäällikkö Jouni Kunnari kuvailee. ●

Rahoitustukea metsälannoituksiin metsän terveyslannoituksiin on mahdollista saada kestävän metsätalouden rahoitus­ tukea. metsänomistajalle lannoituskulut ovat vähennyskelpoisia puun myyntitulon verotuksessa. UPM Metsän verkkopalvelun, www.metsämaailma.fi, metsälaskuriin on lisätty uusi toiminnallisuus lannoituksen kannattavuuden arviointiin. Metsänomistaja voi kätevästi omien metsikkökuvioiden – tai valitun mallimetsän – tiedoilla selvittää

lannoituksen kannattavuuden. Lannoituslaskurin käyttö on helppoa: laskurin käyttäjä valitsee, lannoitetaanko ennen seuraavaa hakkuuta vai vasta sen jälkeen? Laskennan tuloksena käyttäjälle näytetään metsikkökuviolle sopivaa lannoitetta käyttäen lannoituksella saavutettava nettotuotto.   Klikkaa itsesi metsämaailma.fi -osoitteeseen ja arvioi mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksia metsässäsi.

uutta

metsäm aa lannoit ilma.fi:n elasku selvitä rilla t lan kanna noituksen ttavuu den.

1.2012

27


ytimessä

Koivusidonnaiset lajit Järripeippo Fringilla montifringilla siemensyöjä

Koivunruoste Melampsoridium betulinum

lehden sienitauti

Sormipaisukarve Hypogymnia physodes Rungon päällysjäkälä

Viherlehtikärsäkäs Phyllobius argentatus lehdensyöjä

Huhtiyökkönen Brachionycha nubeculosa toukan ravintokasvina koivu

Keltavahvero Cantharellus cibarius

juurisieni

28

1.2012

Pikkutikka Dendrocopos minor Kolopesijä

Pökkelökääpä Piptoporus betulinus lahottaja

Lehtosuikerosammal Brachytechium rutabulum Rungon päällyskasvi


biofore käytännössä

uPM rakentaa maailman ensimmäisen

PuuPohjaista biodieseliä valmistavan biojalostamon UPM rakentaa raakamänty­ öljystä biopolttoaineita valmis­ tavan biojalostamon Lappeen­ rantaan. Teollisen mittakaavan investointi on ensimmäinen laatuaan maailmassa.

B

iojalostamo tuottaa vuosittain noin 100 000 tonnia pitkälle jalostettua toisen sukupolven biodieseliä liikennekäyttöön. Rakentaminen UPM Kaukaan tehdasalueella alkaa kesällä, ja jalostamo valmistuu vuonna 2014. UPM investoi biojalostamoon kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa. – Liiketoiminnalla on erinomaiset kasvumahdollisuudet. Lopputuotteen laatu ja ympäristöominaisuudet kiinnostavat asiakkaita laajalti ja investointi on kannattava. Lappeenrannan investointi on ensimmäinen askel matkallamme merkittäväksi kehittyneiden biopolttoaineiden tuottajaksi ja keskeinen osa UPM:n Biofore-strategian toteutusta, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kertoo.

UPM:n biojalostamon tuotanto kattaa noin neljänneksen Suomen biopolttoainetavoitteesta. UPM:n kehittynyt biodiesel, UPM BioVerno, on innovaatio, joka laskee autoilun kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Tuote vastaa käyttöominaisuuksiltaan perinteisiä öljypohjaisia polttoaineita ja soveltuu erinomaisesti nykyautoihin ja jakeluasemille. – Lappeenrannan biojalostamo on metsäteollisuuden murroskauden ensimmäinen merkittävä investointi uuteen, innovatiiviseen tuotantolaitokseen Suomessa, Pesonen sanoo.

Biojalostamon rakentaminen työllistää lähes 200 henkilöä noin kahden vuoden ajan. Valmis laitos työllistää suoraan lähes 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä. UPM ei hae hankkeelle julkista investointitukea. EU:n TavoiTTEET LUovaT kysynTää kEsTäviLLE bioPoLTToainEiLLE

Biopolttoaineiden kysynnän arvioidaan kasvavan EU:ssa noin seitsemän prosenttia vuosittain tällä vuosikymmenellä. EU:n tavoitteena on saada biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineissa kymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomen vastaava tavoite on 20 prosenttia. UPM:n biopolttoaineet ylittävät sekä EU:n että Suomen biopolttoaineiden kestävyydelle asettamat nykyiset ja edelleen tiukentuvat vaatimukset. Lappeenrannan vetykäsittelyprosessiin perustuvan biojalostamon pääraaka-aine on raakamäntyöljy. Sitä syntyy selluloosanvalmistuksen tähteenä. Huomattava osa raaka-aineesta tulee UPM:n omilta sellutehtailta Suomesta. Puuraaka-aineen hankinta perustuu kestävään metsätalouteen, puun alkuperän seurantaan sekä metsäsertifiointiin. Jalostamalla raakamäntyöljyä yhtiö hyödyntää selluntuotantoon käyttämänsä puun entistä tehokkaammin lisäämättä korjuuta. UPM:n biopolttoaineiden tuotannossa ei käytetä ruoaksi soveltuvia raaka-aineita. – Hyödynnämme oman kehitystyön tuloksia ja kestäviä puupohjaisia raaka-aineita. Lopputuloksena on korkealaatuinen, kustannuskilpailukykyinen ja aidosti päästöjä vähentävä liikenteen biopolttoaine, joka sopii erinomaisesti nykyautoihin, summaa UPM:n Biopolttoaineliiketoiminnan johtaja Petri Kukkonen. UPM:n päätös rakentaa biojalostamo Lappeenrantaan ei vaikuta yhtiön muihin biojalostamosuunnitelmiin. Raumalle tai Strasbourgiin suunnitellussa biojalostamossa käytetään raaka-aineena energiapuuta ja eri teknologiaa kuin Lappeenrannassa. ● 1.2012

29


ajassa

– Akateeminen kirjoittaminen on ihan erilaista kuin muu kirjoittaminen, toteaa Kouvolassa asuva Veikko Tiainen.

Veikko Tiainen VäiTTeli TehdaspuusTa TeksTi eero T Väisänen kuva juha meTso

tohtoriksi 86-vuotiaana

30

V

eikko Tiaisen Vähentäjää vähentämässä -väitöskirja on tutkimus Tiaisen entisen työnantajan Tehdaspuun synnystä ja sen vaikutuksesta keskeisiin teollisuuden puunhankinnan tavoitteisiin 1960-luvulla. – Nämä päätavoitteet voi tiivistää seuraavasti: täytyi estää Metsäliiton eteneminen, lopettaa perustajaosakkaiden kilpailu puusta ja siten parantaa hintahallintaa, pienentää organisaatiokustannuksia ja alentaa puutavaran korjuu- ja kuljetuskustannuksia. Myöhemmin mukaan tuli vielä tavoite hoitaa ja hakata osakkaiden metsiä puuntuotannon kannalta järkevästi. Väitöskirjassani vertasin saavutettuja tuloksia näihin tavoitteisiin, Tiainen kertoo. Miten Tehdaspuun kanssa sitten onnistuttiin? – Kyllä korjuu- ja kuljetuskustannusten lasku olisi ollut selvästi hitaampaa, ellei 1.2012

Tehdaspuussa olisi niin voimakkaasti ryhdytty kehittämään molempia. Kuljetusten rationalisointi toi suuria säästöjä. Organisaatiokulutkin pienenivät. Metsänhoitoon panostaminen ja kentän käytäntöjen yhtenäistäminen oli myös kannattavaa. UPM Metsä on puoleksi Tehdaspuun suora perillinen, ja esimerkiksi Tehdaspuussa kehitetyt kuljetusten optimointiohjelma ja taimikoiden inventointi ovat edelleen käytössä UPM:ssä. Tiaisen mukaan oston hinta- ja määrähallinnasta on vaikea sanoa lopullista tulosta. – Ongelmana on se, että toista vaihtoehtoa ei ole, eli kuinka olisi käynyt ilman Tehdaspuuta. Tavoitteen suuntaan ainakin mentiin. Metsäliiton oman teollisuuden laajentuessa siitä tuli yksi suurista puunhankkijoista. Kannattaa muistaa, että Tehdaspuun myötä myös kilpailijat aktivoitui-

vat ja koko ala kehittyi voimakkaasti. kiinnosTus heräsi jo vuosia siTTen

Tiaisen kiinnostus väitöskirjan tekemiseen heräsi jo vuosia sitten, mutta asia sai tuulta purjeisiinsa vasta muutama vuosi sitten. – Olihan siinä aika työ, Tiainen hymyilee. Vuonna 1925 syntynyt Veikko Tiainen valmistui metsänhoitajaksi 1951. Hän työskenteli Kaukaan metsäosastolla vuoteen 1968 ja sen jälkeen Tehdaspuussa aluksi ostopäällikkönä ja lopuksi hallintojohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä. Eläkkeelle Tiainen jäi 1987. Tiainen väitteli filosofian tohtoriksi joulukuussa Jyväskylän yliopistossa. Hän teki väitöskirjansa Suomen toiseksi iäkkäimpänä. ●


Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta – Kalvila kertoo vastauksen.

Kalvila

Olen kuullut, että yhteismetsien tilintarkastusta koskevia lakipykäliä on tarkistettu. Jos perustamme suvun yhteismetsän omistamistamme 250 hehtaarista metsää, niin mitä tilintarkastuksesta määrätään? Yhteismetsälain tilintarkastusta koskevaa säännöstä muutettiin vuoden 2012 alussa, mikä keventää pienempien yhteismetsien hallinnointia. Uuden säännöksen mukaan osakaskunnassa voidaan jättää tilintarkastaja valitsematta ja tilintarkastus toimittamatta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella osakaskunnan liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ei ole ylittänyt 200 000:ta euroa. Tilintarkastuslain periaatteiden mukaisesti myös maallikkotilintarkastuksesta on luovuttu. Tilintarkastusvelvollisuudesta vapautuvat yhteismetsien osakaskunnat voivat halutessaan aina valita tilintarkastajan, jos arvioivat tilintarkastuksesta toiminnalleen koituvat hyödyt tilintarkastuksen aiheuttamia kustannuksia suuremmiksi. Osakaskunnan tilintarkastajan valitsee osakaskunnan kokous. Omistan runsaan sadan hehtaarin metsätilan. Teen itse tilan metsänhoitotyöt ja lisäksi jonkin verran hankintahakkuutakin. Metsätalouden ”paperityöt” hoidan kotona. Voiko omassa asunnossa käyttämäni työhuoneen ylläpitokuluja kohdistaa metsätalouteen ja vähentää niitä puun myyntitulon verotuksessa? Metsätalouden työhuonekulujen osalta verottajan yhtenäistämisohjeessa viitataan vastaaviin periaatteisiin kuin maataloudessa sovelletaan. Esimerkiksi kaavamainen työhuonevähennys on 2C-lomakkeella mahdollinen.

Jos selvitystä todellisista kuluista ei ole, mutta harjoitetun metsätalouden laajuus ja työhuonetilan tarve huomioon ottaen kuluja voidaan katsoa syntyneen, arvioituna kuluna voidaan muun selvityksen puuttuessa vähentää palkansaajan satunnaisten sivutulojen työhuonevähennyksen mukainen määrä (185 €/v) verovuotta 2011 koskevan yhtenäistämisohjeen mukaan. Äitini lahjoitti minulle noin kymmenen vuotta sitten 30 hehtaarin metsätilan, johon hän silloin pidätti itselleen elinikäisen hallintaoikeuden. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi äitini luopui pidättämästään hallintaoikeudesta noin kuukausi sitten. Lainhuuto on nimissäni, mutta kiinteistön rasitustodistus näyttää edelleen, että hallintaoikeus on äidilläni. Miten merkintä hallintaoikeudesta poistetaan rasitustodistukselta? Edunhaltija on aikanaan hakenut käräjäoikeudelta hallintaoikeutensa kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jolloin se on merkitty rasitustodistukselle. Vuoden 2010 alussa kiinteistöjen kirjaamisasiat siirrettiin käräjäoikeuksilta maanmittauslaitokselle. Hallintaoikeusmerkinnän poistamiseksi teidän tulee tehdä siitä hakemus kiinteistön sijaintipaikkakunnan maanmittaustoimistolle. Hakemukseen tulee liittää alkuperäinen asiakirja, jossa äitinne on luopunut hallintaoikeudesta. Viranomainen tutkii ensin asiakirjan perusteella luopumistoimen pätevyyden. Sain viime tammikuussa 60 hehtaarin metsätilan lahjana isältäni. Hänelle oli myönnetty vapautus metsänhoitomaksusta kaksi vuotta sitten. Olen tehnyt metsäpalvelusopimuksen

UPM:n kanssa ja tilan metsäsuunnitelmaa ylläpidetään UPM:ssä. Haluaisin nyt myös vapautuksen metsänhoitomaksusta. Mitä vapautus edellyttää ja voinko hakea sitä heti uutena metsänomistajana? Metsänomistaja vapautetaan hakemuksesta suorittamasta metsästään metsänhoitomaksua enintään kymmenen vuoden ajaksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) metsästä on laadittu voimassa oleva metsäsuunnitelma; 2) metsää on vähintään kolmen vuoden ajan hoidettu ja käytetty hyvän metsänhoidon ja -käytön vaatimusten mukaisesti; 3) metsässä ei ole selviä metsänhoidollisia puutteita; 4) metsän hoidossa ja käytössä on käytettävissä muu kuin metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa oleva metsäammattihenkilö; sekä 5) metsänomistaja ei ole jäsenenä siinä metsänhoitoyhdistyksessä, jonka toimialueella metsä sijaitsee. Teidän tulee ensin kieltäytyä/erota metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä, koska muutoin jäsenyys on automaattista. Kolmen vuoden hyvää metsänhoitoa ja käyttöä edeltävä vaatimus ei edellytä sitä, että tilan olisi pitänyt olla hakijan omistuksessa tänä aikana. Näin ollen voitte heti hakea vapautusta metsänhoitomaksusta. Metsäsuunnitelmaa ja metsäammattihenkilöä koskevat vaatimukset hoituvat metsäpalvelusopimuksen kautta. Hakemus tehdään metsäkeskukselle, jonka toimialueella metsätila sijaitsee. Hakemuksessa kannattaa pyytää metsäkeskusta alentamaan päätösmaksua, koska kaksi vuotta sitten on tehty edellinen vapautuspäätös ja näin vapautusedellytysten tarkastamistarve ja tästä johtuvat kustannukset pääsääntöisesti vähenevät.

Heikki kalvila ON UPM:N MetsäliiketOiMiNNaN lakiPalvelUPäällikkö

1.2012

31


vuosirenkaat

TeksTi EsKO PaKKanEn kuva svEnsKa littEratursällsKaPEt i Finland

”O

li möykettä metsän perillä, kun siellä Perälääsen joukkokunta peuhasi. Luminen korpi, kymmeniä miehiä, hevosia, rekiä, sahoopukkia, kirvehien ja kankien pauketta ja sahojen kirskuntaa. Mettäperäläisiä olivat järjestään kaikki mettän röykyttäjät, kovan työn karkaisemia luisevia miehiä, muutamat kuin kelohongasta kirvestettyjä, muutamat repäistyjä naavaisesta kuusesta. Toiset kaatoivat puita ja panivat teloollen, toiset niitä vedättivät sahoopukeille. Sahurien pukeilta putoili lankkuja, niitä taas eri miehet ajoivat kylätien vierille isoihin flankkutapuliihin.” Näin kuvaili Samuli Paulaharju käsinsahausta Kurikassa 1800-luvun lopulla. Ennen vesisahoja, ja pitkään niiden jälkeenkin, laudat ja lankut oli valmistettu veistämällä. Se oli työlästä ja puuta tuhlaavaa: tukista saatiin yleensä vain kaksi lankkua. Veiston rinnalle tuli käsinsahaus ennen 1700-luvun puoliväliä, vesisahoilla käyttöön otettujen ohuiden sahanterien myötä. Käsinsahauksen tekniikka ilmenee oheisesta kuvasta. Käsinsahaamalla saatiin tukista yleensä kuusi 3–4 tuumaa paksua lankkua; myös ohuempia lautoja sahattiin. Lounais-Suomi lienee ollut myös käsinsahauksen ”kehto”. Sieltä se levisi melko nopeasti niin länteen kuin pohjoiseenkin. Erityisesti Pohjanmaalla, jossa harjoitettiin merkittävää laivanrakennusta, käsinsahaus otettiin innolla käyttöön. Paikoin toiminta kasvoi mainittaviin mittoihin, mistä Erkki Rautvuori toteaa sattuvasti: ”Käsisahauksesta tulikin 1700-luvulla puunjalostuksen muoto, jonka merkitys lisääntyi lisäänty-

mistään sitä mukaa kuin koneelliselle sahaukselle asetettiin esteitä.”

K

äsisahausmäärien kasvu alkoi huolestuttaa viranomaisia, ja maamme ensimmäinen sanomalehti kirjoitti tammikuussa 1785, että käsinsahaus oli kasvanut jo niin suureksi, että sitä oli siis mieluummin rajoitettava kuin kannustettava. Siihen ei ryhdytty, vaikka sahasahausta holhottiin entistä tiukemmin. 1800-luvusta tulikin käsinsahauksen ”suuri aikakausi”. Toki toimintaa myös kritisoitiin suuren puun kulutuksen ja tavaran huonon laadun

lytti asemansa koko 1800-luvun. Käsinsahattua tavaraa vietiin siinä missä sahasahattuakin. Näin siitä huolimatta, että käsinsahaus tuotti edelleen huonompilaatuista tavaraa, mikä näkyi myös hinnassa. Kai Hoffmanin mukaan Suomesta vietiin 1870-luvun alussa vuosittain yli 200 000 kuutiometriä käsinsahattua puutavaraa, mikä oli peräti 40 prosenttia viennistä. Myös moni sahaliike pyrki korkeasuhdanteessa lisäämään vientiään käsinsahatulla tavaralla. Sen menekki supistui vähitellen, eikä osuus viennistä ollut vuosisadan lopulla enää kuin viisi prosenttia.

lautOja KäsiPElillä takia. Siksi isot sahaliikkeet, jotka toimivat rannikkokaupunkien kauppiaiden ohella käsinsahatun välittäjinä, alkoivat kiinnittää sahauksen laatuun huomiota. Syksyllä 1835 kolme Viipurin isoa sahatavaran vientiliikettä julkaisivat Kuloituksen (painetussa julisteessa oleva kuulutus), jossa todettiin talonpoikien ”senkaltaisia huonoja Tawaroita kaupaksi tuonet, jotka Kauppakaluiksi Ulkomaalen ei ole kelwolliset”. Siksi neuvottiin, että sahatun tavaran tuli olla täyspuhdasta, suoraan sahattua, täyttää säädetyt mitat sekä olla sahatut tuoreesta honkapuusta, jossa ei saanut olla vikoja. Tukit tuli olla hakatut talvella. Talonpoikainen käsinsahaus säi-

K

äsinsahaus osin ”teollistui”. Porilaisesta F.A. Juséliuksesta tuli 1800-luvun lopulla alan valtias. Aluksi toimittiin Satakunnassa, mutta vähitellen levittäydyttiin yhä kauemmaksi. Ostettiin järeää tukkimetsää halvalla, tuotiin kokeneet hakkuu- ja käsisahamiehet paikalle, hakattiin, sahattiin ja kuljetettiin paksut lankut kulkuteiden varteen sekä siirryttiin seuraavaan metsään. Vaikka Juselius laajensi sahaliikettään konesahaukseen, hän harjoitti käsinsahausta pitkälle 1900-lukua. Käsinsahausta harjoitettiin etenkin rannikolla sotavuosiin saakka. Menetelmä ehti parin vuosisadan aikana palvella suuresti maaseutuväestön kotitarvetta sekä lisäksi tuoda maallemme merkittävät vientitulot.

Alex Solitander kuvailee käsinsahausta tähän tapaan: ”Sahausteline koostuu kahdesta sylenpitkästä pukista, niin korkeista että mies pystyy seisomaan suorana ja sahaamaan sen alla. Tukki nostetaan telineelle ja kaksi miestä ryhtyy sahaamaan, toinen seisoo jalat telineen päällä olevilla laudoilla niin että tukki ja saha on jalkojen välissä. Toinen mies seisoo maassa ja molemmat miehet vetävät sahaa pitkin merkittyjä linjoja.” Kuvassa on käsinsahaus käynnissä Björkössä vuonna 1930.

32

1.2012


kirja-arvostelu TEKSTI JorMa SaariMaa KUVA Mikko HuoTari

Juurikkalan 500 mottia

M

Juurikkalan 500 mottia, toim. Martti Linna. Metsäkustannus, 2011.

artti Linna on toimittanut Jouko Juurikkalan elämäntyöstä ja ajatuksista metsätalouden harjoittamisesta selkeän ja luettavan kirjan, jo­ ka avautuu metsäammattilaisen lisäksi myös aiheesta muuten kiinnostuneille. Kirjan keskeisin sisältö liittyy Juurikkalan elämän mittaiseen työhön haasteellisten itähämäläisten rehevien kasvupaikkojen kasvuvoiman ohjaamiseksi järeän ja hy­ vän tukkipuuston voimaperäiseen kasvattamiseen. Juurikkala käy kirjassa läpi metsänkasvatuksen vai­ heisiin liittyvät omiin kokemuksiinsa perustuvat (myös yrityksen ja erehdyksen kautta opitut) hyväksi havaitut keinot ja menetelmät varsin yksityiskohtaisesti. Hänestä on kehittynyt oman tiensä kulkija metsänhoi­ dossa, puuntuottamisessa, puukaupassa ja myös suhtees­ sa metsänhoitoyhdistyksiin, metsäviranomaisiin ja puun­ ostajiin. Yhteenottoja ja pettymyksiä on vuosien varrel­ la tullut metsäammattilaisten, viranomaisten ja rahoittajienkin kanssa, mutta tämä ei ole lannistanut tai katkeroittanut miestä vaan pistänyt yrittämään ja näyttämään entistä kovemmin omien tekojen ja onnistumisien kautta omaa osaamistaan metsäasioissa. Juurikkala on tehokkaan metsätalouden mies, muttei niin sanotun tehometsätalou­ den, vaan enemmänkin intensiivisen kulle­ kin kasvupaikalle parhaan tuloksen hakemi­ sen kautta, jossa ei työtä säästellä, jos metsä sitä vaatii. Sijansa on monimuotoisuudella ja maisemanhoidolla, vaikka painopiste on puun tehokkaassa tuottamisessa. Hänen metsänkasvatusoppinsa voi tiivis­ tää näin: metsät hankkimisen jälkeen kasvukuntoon no­ peasti, taimikonhoito ajallaan, ojitus, lannoitus (ravin­ neanalyyseihin perustuen) tarvittaessa, metsän uudista­ misen suunnittelu hyvissä ajoin ennen päätehakkuita eli tuoton haku jokaiselta kasvupaikalta suunnitelmallisesti kokonaiskustannusnäkökulmasta sekä oman työpanok­ sen maksimaalinen käyttö. Myös heinäntorjunta ja kan­ tokäsittely kemiallisesti on varmasti kustannustehokas­ ta varsinkin Itä­Hämeen rehevillä pohjilla ja on edelleen sallittua lainsäädännössä. TARKAN KIRJANPIDON MIES

Juurikkalan metsätalous on esimerkillisen suunnitel­ mallista ja perustuu ajan tasalla oleviin metsäsuunnitel­

Sysmäläisen metsänomistaja Jouko Juurikkalan kirjassa kerrotaan, miten hän on lähes kolminkertaistanut metsiensä puustopääoman 1950-luvulta nykypäivään.

miin ja tarkkaan kirjanpitoon. Hän on puunmyyjänä am­ mattitaitoinen ja vaativa asiakas. Hakkuiden suunnitte­ lun ja korjuun valvonnan hän on pitänyt hyvin tarkasti omissa käsissään. Sen sijaan valtion tukiin metsätalo­ uteen Juurikkala suhtautuu penseästi, eikä esimerkiksi hänen taimikonhoitoperiaatteillaan ole myöskään tukia haettu tai saatu. Juurikkalan elämäntyö on menestystarina metsäta­ lousyrittäjyydessä onnistumisesta, kunhan siihen panee koko ruumiinsa ja sielunsa. Lisäksi on tarvittu vahvaa tahtoa ja uskoa omaan osaamiseen, mutta sitähän Juu­ rikkalalta ei ole puuttunut. Kova työ ja ahkeruus palkit­ sevat metsätaloudessakin. VAHVA METSÄKIPINÄ TARTTUU

Jouko Juurikkala on perhemetsätalouden vankka puoles­ tapuhuja ja on onnistunut tartuttamaan vahvan metsäkipi­ nän omaan jälkikasvuunsa – mistä hän on syystäkin varsin ylpeä. Varmasti tunne siitä, ettei oma elämäntyö ole men­ nyt hukkaan, tuntuu hienolta, minkä aistii myös kirjasta. Kirjasta jäi kaipaamaan ehkä vielä enemmän elämän varrella varmasti sattuneiden erilaisten tapahtumien ku­ vaamista Juurikkalalle tyypillisellä huumorilla höystet­ tynä, mutta kertoja lienee halunnut teokseen vakavam­ man sävyn, joka paikoitellen nousee esiin opettajamai­ sella tavalla ”mitäs minä sanoin”. Kaiken kaikkiaan lukemisen arvoinen kirja.

JorMa SaariMaa on uPM MeTSäliikeToiMinnan MaankäyTTöJoHTaJa

1.2012

33


Lisätiedot  www.metsämaailma.fi

34

21.3. Kuopio 22.3. Savonlinna 27.3. Kajaani

28.3. Iisalmi 29.3. Jyväskylä 18.4. Helsinki

luonto herää kevääseen

uPm:n metsäpalvelut esillä eri tapahtumissa

Luonto alkaa heräillä talven hiljaisuudesta jo helmi–maaliskuussa auringonvalon lisääntyessä ja päivälämpötilojen noustessa.

 UPM on esitellyt metsäpalvelujaan toritapahtumissa talven aikana mm. Tampereella ja Mikkelissä. Talvella UPM järjesti veroiltoja eri puolilla Suomea, ja maalis–huhtikuussa järjestetään UPM Yhteismetsän esittelytilaisuuksia.

–  Ensimmäisinä  kevääseen  heräävät  linnut,  kun  aikaiset  pesimälintumme  kuten  korppi  ja  käpylinnut  aloittavat  soidinlentonsa  ja  -laulunsa.  Myös  pöllöt aloittavat soidinhuhuilunsa hyvinä  myyrävuosina  jo  helmikuun  loppupuolella. Taajamissa varsinkin talviruokintapaikkojen läheisyydessä voi kuulla  helmikuussa talitiaisten, viherpeippojen  ja mustarastaiden laulua. Nisäkäsmaailmassa alkavaat myös hormonit hyrrätä  lähestyvän kevään myötä ja esimerkiksi  kettujen ja jänisten jälkiä ilmestyy keväthangille  eläinten  liikkuessa  lisääntyminen  mielessä.  Puissa  ensimmäisiä  havaittavia kevään merkkejä on kuusen  siementen  variseminen  keväthangille  kuivina ja aurinkoisina päivinä. 

Onko jokin laji varsinainen kevätlaji?

– Lähes kaikkien lajiemme lisääntyminen ja kasvu ajoittuu kevääseen ja kevätkesään, joten varsinaisen kevätlajin nimeäminen on hankalaa. Mutta jos asiaa tarkastellaan lajiryhmittäin, niin esimerkiksi  sienistä  löytyy  lajeja,  joita  metsistä  voi  löytää  ainoastaan  keväällä.  Näistä  tunnetuin  lienee  monen  arvostama  herkku,  mutta  erittäin  myrkyllinen  kotelosieniin  kuuluva korvasieni. Muuttolinnut saapuvat metsiimme keväisin runsain joukoin,  ja ensimmäisten peippokoiraiden riemukasta laulua kuunnellessa voi todeta kevään saapuneen lopullisesti. Mitä vaaraa on takatalvesta?

–  Huhtikuisesta  takatalvesta  ei  ole  merkittävää haittaa luonnolle, koska aikaisimmat  pesimälintumme  ja  varhaisimmat  kasvuun  lähtevät  putkilokasvimme ovat hyvin karaistuneita lajeja.  Jos  takatalvi  yllättää  toukokuun  alkupuolella,  niin  tilanne  on  toinen,  koska  tuolloin  monien  kasvien  kasvukausi on jo pitkällä ja samoin muuttolintuja  on saapunut runsain joukoin ja myöhäisemmät muuttajat eivät osaa palata takaisin  etelämmäksi  takatalven  yllättäessä, kuten varhaiskevään saapujat. Pitkään  jatkuva  myöhäinen  takatalvi  voi  aiheuttaa merkittäviä tappioita monien  muuttolintujemme  pesimäkannoissa  ja  aikaisina  lämpiminä  keväinä  yllättävä  takatalvi voi tuhota muun muassa mustikkasadon. talitiaisen (Parus major) ääni on tavallisimmin peippomainen ”tvink” tai rähisevä ”tsätsätsä”. lauluna on ”titityy” tai lyhyempi ”tityy” monin muunnelmin. Lähde: www.luontoportti.com.

1.2012

Lisätiedot www.metsämaailma.fi – Ajankohtaista. uPm

UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen, mitä kevään merkkejä näkyy ensimmäiseksi?

shutterstock

TekSTi PÄivi mÄki

kYsYmYs & vAstAus

kevään Metsäillat

13.3. Tampere 14.3. Joensuu 15.3. Pietarsaari (på svenska)

lyhyesti

OP-POhjOlan

Hyvä metsä – hyvä mieli -tilaisuudet

UPM Metsä kertoi palveluistaan Kauppakeskus Setrin avajaisten yhteydessä Mikkelissä.

Puukauppamuistoja kerätään talteen  Metsähistorian Seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräävät muistoja puukaupasta 1950-luvulta tähän päivään. Kirjoituksia käytetään tutkimusaineistona, ja aineisto tallennetaan kansanrunousarkistoon. Muistoja toivotaan niin metsänomistajilta kuin muilta metsäalan toimijoilta. Lisätiedot www.lusto.fi/seura/tutkimus.

hArrY kANkAANPÄÄ

UPM Metsän ja


taimitoimituKset alKavat HuHti–touKoKuussa Taimitoimitukset käynnistyvät UPM:n taimitarhalla Joroisissa huhtikuun lopulla edelliskasvatetaan laatutaimia vuonna tehtyjen tilausten asiakkaiden ja UPM:n omiin pohjalta. metsiin ympäri vuoden.

KovaKuoriaiset viiHtyvät poltetuissa säästöpuuryhmissä

KaHDeN vuoDeN Katsaus

Nilla hietamäki

Metsäentomologi Erkki Laurinharju on löytänyt yli 700 kovakuoriaislajia eli noin viidenneksen Suomessa esiintyvistä lajeista tutkimuksissaan UPM:n metsissä Janakkalassa. Laurinharju on tehnyt tutkimusta aiheesta UPM:lle seitsemän vuotta. Laurinharju on tutkinut sekä lahopuiden että palaneiden puiden merkitystä kovakuoriaisille – Suojelualueet yksinään eivät riitä pelastamaan Suomen lajistoa, vaan avainasemassa on talousmetsien luonnonhoitohoito, jolla turvataan ekosysteemien monimuotoisuutta ja uhanalaista lajistoa talousmetsissä, Laurinharju korostaa. Erkki Laurinharju seuraa säännöllisesti yli 20 seurantakohteen avulla, mikä merkitys lahopuilla ja poltetuilla puilla on kovakuoriaislajien esiintymiseen metsäluonnossa.

Hyviä lukuhetkiä!

Nyt oN aiKa tarKistaa taimiKot Näet taimikon tilan talven jäljiltä parhaiten heti lumien sulamisen jälkeen. Hoitamalla taimikoita ajoissa ja lannoittamalla varttuneemmankin

metsän, parannat tuottoa jo tänä vuonna. Tilaa työt osoitteesta metsämaailma.fi tai suoraantutun puunostajan kautta.

METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Jos osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhteydessä omaan UPM:n puunostajaasi.Puunostajien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.fi tai soittamalla numeroon 0204 16 121. Muut halukkaat voivat tilata lehden lähettämällä nimensä ja osoitteensa sähköpostiosoitteeseen metsalehtitilaus@upm.com. Osoitteenmuutoksen voit tehdä myös osoitteeseen metsalehtitilaus@upm. com, mutta ilmoita samalla, oletko UPM:n asiakas vai muu tilaaja.

istockphoto

!

Ensimmäinen uudistunut Metsän henki -lehti ilmestyi tasan kaksi vuotta sitten. UPM Metsällä oli toki tätäkin ennen asiakaslehti, mutta lehden sisältö, ulkoasu ja nimi uudistettiin keväällä 2010. Olen ollut Metsän henki -lehden päätoimittaja alusta asti, ja olen asiasta ylpeä. On hieno tehdä laajalevikkistä, luettua lehteä asiantunteville lukijoille. Paperilehdellä on oma tärkeä paikkansa viestintäkanaviemme joukossa. Netti on nykyaikaa, mutta lehtikään ei suinkaan ole mennyttä aikaa. Molemmilla on omat roolinsa, jotka täydentävät toisiaan. Netissä on tyypillisesti tiivistä ja ajankohtaista asiaa. Lehti taas keskittyy asioiden syventämiseen ja taustoittamiseen. Niin tämäkin Metsän hengen numero.

päätoimittajalta

sanastoa

lumppi Järeästä, tyvilahoisesta runkopuusta tehty pölkky, joka ei täytä ainespuun laatuvaatimuksia. Käytetään yleisesti energiapuuksi.

Nilla Hietamäki Päätoimittaja Metsän henki -lehti

Julkaisija UPM Metsä, PL, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www. metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja Nilla Hietamäki, nilla.hietamaki@ upm.com. Toimitusneuvosto: UPM; Sauli Brander, Nilla Hietamäki, Eija Kuusisto, Panu Kärkkäinen, Kati Leinonen, Tero Nieminen, Sami Oksa ja Aili Piironen / Otavamedia Oy; Ari Hirvonen, Mauri Kaarre ja Leena Leppänen. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä 50 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691. Kannen kuva Tommi Anttonen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy toukokuussa.

1.2012

35


RAHA KASVAA PUISSA. www.bonvesta.fi

Suomen parhaat metsätilat.

UPM BONVESTA

Metsän henki 1/2012  

Metsän henki -lehti on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you