Issuu on Google+

henki Helsingin

0 20142

H e ls i ngi n k a u pu ngi n henk i löstö le h ti h el. fi /helsi n gi nh en ki

Rytmiä

elämään työpajoilta

Helsinki visioi 2050

liikkeellä 28

Sotevirasto vuoden

talous 12

teema 6

Ville Flink ohjaa nuoria. 24

Lähde luontoon


pääkirjoitus

kuva JUHO KUVA

Tehdään parempi kaupunki

päätoimittaja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Verkostot ja luottamus tuovat tulosta

Y

// vinkki Kevätsiivoustalkoisiin KEVÄTSIIVOUSTALKOOT JÄRJESTETÄÄN JÄLLEEN 7.4.–23.5. koko pääkau-

punkiseudun voimin. Helsinkiläisten talkoot järjestetään jo 30. kerran. Kaupungin tukemissa talkoissa siivotaan vain yleisiä alueita, kuten metsiköitä, puistoja, tien pientareita ja rantoja. Kiinteistöjen tontit ja pihaalueet eivät kuulu talkoiden piiriin. Viime vuonna talkoisiin osallistui noin 24 700 aktiivista kansalaista, ja tapahtumia oli noin 200. Vapaaehtoisten työllä on suuri merkitys. Tule mukaan siivoamaan yhdessä lähiympäristö kesäkuntoon! Talkoissa kerätään pois vain luontoon kuulumatonta roskaa, ei eloperäistä ainesta, kuten lehtiä ja risuja. Talkoolaiset saavat käyttöönsä jätesäkkejä ja roskapihtejä. Helsingin alueita hoitava viherurakoitsija lainaa välineet ja noutaa pois säkit ja irtoroskat talkootapahtuman jälkeen. Paikalle tuodaan siirtolavoja vain suuriin kohteisiin. Muuten roskat kerätään ennalta sovittuun paikkaan, josta ne noudetaan pois. Talkoisiin voi ilmoittautua 9.5. asti rakennusviraston asiakaspalveluun ma–to klo 8.15–16 ja pe klo 9–15, puh. 310 39000. Asiakaspalvelusta saat alueesta vastaavan talkooyhteyshenkilön tiedot, joka huolehtii säkit ja roskapihdit paikalle sekä roskien noutamisen. > hkr.hel.fi

,,

lhäältä alas -johtaminen esimiehen käskyin ei yleensä asiantuntijaorganisaatiossa käy, eikä siinä olisi mitään mieltäkään. Esimiehellä ei luonnollisesti ole kaikkea tehtävissä tarvittavaa osaamista vaan eri asiantuntijat ovat kokonaisuuden osien eksperttejä. Linjassa johtamisen rinnalla tarvitaan sitä, että työyhteisöt myös ohjaavat itseään. Jotta kaikkien osaaminen ja asiantuntemus saadaan käyttöön, tarvitaan sellaista luottamuksen ilmapiiriä, jossa ihmiset uskaltavat ottaa vastuuta ja päättää tehtävänään olevista asioista itsekin. Ihmisille on annettava tilaa toimia, kokeilla uutta, tuottaa ja törmäyttää ideoita sekä ottaa riskejä. Innovointiin tarvitaan paljon ehdotuksia ja ideoita, jotta on mistä valita. Virheidenkin tekeminen kehittää ja mahdollistaa uuden oppimisen. Luottamuksen vallitessa koko porukan ideat, osaamiset ja tuoreet väläykset tulevat esiin ja kasvavat. Innovatiivinen tapa työskennellä voi lisääntyä. Toisilta oppiminen ja erilaisten osaamisten hyödyntäminen vie asioita eteenpäin. Meidän on siksi tärkeää luoda alustoja kohtaamisille ja verkottumiselle. Esimiesten lisäksi on tärkeää, että muutkin yhteisön jäsenet verkottuvat. Asioita ei voi toteuttaa yksin, eikä kukaan menesty ilman toisia. Kaupungin johtamis- ja esimieskoulutuksilla edistetään strategian toteuttamista. Koulutusten suuri anti on se, että kun ihmiset jakavat näkemyksiään, keskustelevat, oppivat tuntemaan toisiaan ja luottamaan toisiinsa, pystytään yksituumaisemmin etenemään kohti tähtäimiä. On selvää, että Helsingin kaupungin kokoisessa talossa verkottuminen on myös iso työ ja haaste. Kaupungilla on noin 4 000 esimiestä. Esimiestyöhön liittyvissä asioissa ei tarvitse jäädä yksin. Tarjolla on paljon apua, tukea, koulutuksia ja työvälineitä. Tärkeää on rakentaa toimiva suhde omaan esimieheen ja tutustua kollegoihin. Esimiestyöhön saa tukea virastojen omilta henkilöstöalan asiantuntijoilta ja keskitetysti kaupunginkanslian esimiesten HR-neuvonnasta. Esimiehen tärkein työkalu on Helmi-intra, jossa on johtamista ja esimiestyötä käsittelevät sivut. Oiva Akatemialla on suuri määrä erilaista esimieskoulutusta. Mitä tukea ja apua tuore esimies kaipaa ja millaisena hän kokee kaupungin työyhteisönä? Sivulla 22 osastonhoitaja Marjo Ring kertoo ensikokemuksistaan kaupungin esimiehenä.

Luottamuksen vallitessa koko porukan ideat ja osaaminen tulevat esiin ja kasvavat.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi. Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 3 4.6. Nro 4 3.9. Nro 5 22.10. Nro 6 10.12. Aineisto 14.5. 15.8. 3.10 21.11.

02

Helsingin henki | huhtikuu 2014


sisältö

06 teema

Sosiaali- ja terveysvirasto on toiminut reilun vuoden. Palveluketjuja ja yhteisiä käytäntöjä viilataan entistä sujuvimmiksi.

12 talous

16

Tuleva yleiskaava on suunniteltu kaupunkilaisten toiveita kuunnellen. Ideoita on esitelty kevään tilaisuuksissa.

15 työ&ympäristö

Päivähoidossa ja kouluissa kärsitään välillä erilaisista epidemioista, kuten täistä. Ohjeistuksin ne pysyvät hallinnassa.

22 kaffella

Uusi esimies kaipaa neuvoa, apua ja tukea työssään. Kaupungilla on paljon työkaluja, joten ongelmien kanssa ei jää yksin.

24 asukas

reppari

Tietotekniikka tuo jatkuvasti uutta toimistotyöhön. Historiakatsaus matkaa 70-luvulta tähän päivään.

14

10

Nuoret saavat työkokemusta ja apua tulevaisuuden suunnitteluun Stadin ammattiopiston työpajoilla.

28 liikkeellä

Helsingillä on paljon ulkoilukohteita ja luontopolkuja myös rajojensa ulkopuolella, kuten Nuuksion järviylängöllä.

32 uusi duuni

duunissa

työkalut

Kaupungin uudet verkkosivut parantavat palvelujen löydettävyyttä. Virastojen sivut ovat työn alla ja valmistuvat vuoden sisällä.

Caisa on monikulttuurisuuden kehto. Näyttävät tapahtumat rakennetaan yhteisin voimin.

Talpan toimitusjohtaja Tuija Kuivalainen.

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

ammatti

20

Sisustusarkkitehti Laura Kuusinen suunnittelee tiloille uuden ilmeen.

26

hyvinvointi

VatuPassi auttaa varhaisen tuen keskustelussa.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMIT­TAJA Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2014–2015 Terttu Sopanen, Lotta Henriksson, Merja Jattu-Wahlström, Heikki Mäntymäki, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (TNJ/Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2014 PAINOS 40 000 kpl 26. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | huhtikuu 2014

03


uutisia YritysHelsingin asiakasmäärä kasvaa

usraami Ensi vuodelle talo

lmistellaan

usarviota va SI VUODEN talo at ■■ KAUPUNGIN EN imintamenot saav

t to gin yhteenlasketu n siten, että kaupun oden talousarvio osenttia tämän vu pr 4 0, än ta tä ot in tu , en nousta ottaminen talouden tasapain on na ee iitt m vo sta Ta da tasosta. miskehityksen hi inen ja velkaantu kun Hel, sti se vuuden parantam lli ee ol n e muuttumaa le tu ne an til us lo nen. Ta giatuotannon int kohdistuvat ener ra vir lo tu n gia er singin En vestointeihin. ttelussa ottaa huohenkilöstösuunni lee tu ien nt kikku to Hallin n kasvusta. Esimer tteet tuottavuude oi tav n tai gia ate us lo str mioon utuvat ta ta tai muuten vapa os hd jo n siise n m lyi ity te si eläkö äisin järjes n ensisijaisesti sis tää te täy sät ka äv ht ei ä te hallinto issä tehtäviss kokonaismäärä nä n stö ilö nk n. he taa tä ke ten, et toimenpiteitä jat elman 2013–2016 va. Tuottavuusohj tsemiseen liittyvät i henkilöstön palki ikk ka ää ält sis i Raam ja liikelaitosten tu rärahat. Virastojen ää m ais sij tin in äe vo in ält osat sis omioon. Työhyv unnittelussaan hu mislee ottaa tämä su ida tilojen tehosta iat tulee huomio as us isu all rv tu ja työ tavoitteissa.

Työhyvinvoinnin arviointi uudistuu ■■ KAUPUNKI OTTAA SYKSYLLÄ käyttöön Kunta10-tutkimuksen tärkeimmäksi työhyvinvoinnin arviointimenetelmäkseen. Kunta10-tutkimusta tukee vuorovuosina tehtävä työterveyskeskuksen työterveyskysely. Näiden lisäksi työyhteisöt tehdä myös uuden työyhteisökyselyn. Työyhteisökyselyn tavoitteena on selvittää yhteisön kehittämiskohteita ja käynnistää sisäistä keskustelua. Kysely koskee työn määrää ja sisältöä, työyhteisön toimivuutta, johtamista, omia työyhteisötaitoja sekä omia voimavaroja. Kyselyn toteuttaa Oiva Akatemia. Työyhteisöt voivat tilata kyselyn Oiva Akatemialta hintaan 250 euroa/kysely. Kaupunginkanslian tämän vuoden työhyvinvointimäärärahoista on varattu rahoitusta työyhteisöjen tukemiseen. Etusijalla rahoituksen myöntämisessä ovat muutostilanteessa olevat työyhteisöt. > Helmi > Yhteiset palvelut > Koulutus ja kehittäminen > Laadun, toiminnan ja työyhteisön kehittäminen >Työyhteisökysely

Työelämän

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita joitavoi voilähettää lähettääosoitteeseen osoitteseen henkilostoviestinta@hel.fi heke.viestinta@hel.fi

04

■■ YRITYSHELSINGIN NEUVONNAN KAUTTA perustettiin viime vuonna 1 049 uutta yritystä, mikä merkitsi 18 prosentin kasvua edellisvuoteen. Asiakkaita oli yhteensä yli 3 200 eli 32 prosenttia enemmän kuin aiemmin. Maahanmuuttajien osuus asiakkaista pysyi ennallaan 33 prosentissa. YritysHelsinki on palvelukeskus yrittäjäksi aikoville ja jo toimiville yrittäjille. – Viime vuoden huhtikuussa tapahtui kään-

Moni kokee työkyvyn erinomaiseksi ■■KAUPUNGILLA OLI VIIME vuonna 40 139 henkilöä töissä. Henkilöstön määrä pysyi käytännössä edellisen vuoden tasolla. Jatkossa henkilöstömäärän hallintaa on kuitenkin tehostettava tiukentuvien tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi. Työn ja terveyden välinen suhde kehittyi hyvään suuntaan, kun yhä useampi kaupungin työntekijä koki työkykynsä erinomaiseksi. Peräti neljäsosalla ei ollut lainkaan pois-

saoloja sairauden vuoksi. Toisaalta sairauspoissaolojen kokonaismäärä kuitenkin lisääntyi edellisestä vuodesta 0,1 prosenttiyksikköä 4,8 prosenttiin. Tämä selittyy pitkien, yli 180 päivää kestäneiden poissaolojen lisääntymisenä. Jotta olemassa olevaa työkykyä voidaan hyödyntää ja työuria pidentää, työterveyshuolto tiivistää esimiesten kanssa tehtävää yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävä toiminta, sairauspoissaoloihin puuttuminen ja terveydellisten seikkojen huomioiminen työtehtävissä ovat keinoja, joilla ennenaikaista eläköitymistä voidaan välttää. Suurena työnantajana kaupunki voi myös hyödyntää uudelleensijoitustoimintaa tarjoamalla työkykyyn sopivia tehtäviä. > hel.fi/kaupunginkanslia

Helsingin Ääni terveysasemien takaisinsoitossa ■■ TERVEYSASEMIEN puhelinnauhoitteissa on otettu käyttöön Helsingin Ääni puheäänenä ja taukomusiikkina. Seuraavaksi Helsingin Äänen käyttöön siirrytään muissa sosiaali- ja terveysviraston asiakaspalvelunumeroissa, ja siitä edetään muihin virastoihin.

■■ Miksi uudet asiakirjamallit otettiin käyttöön? Kaupunginjohtaja asetti asiakirjamallityöryhmän syksyllä 2012. Työryhmä tarkasteli vuonna 2009 hyväksyttyä asiakirjamallia käyttökokemusten ja Ahjon käyttöönoton valossa pyrkimyksenä huomioida päätösasiakirjojen luettavuus ja selvyys. Työryhmä päätyi siihen, että toimielinten päätöksille on syytä ottaa käyttöön kolme eri päätösmallia. Näin ulkopuolinenkin päätösasiakirjojen lukija ymmärtää helposti, mitkä päätökset ovat lopullisia ja mitkä vasta esityksiä tai lausuntoja. ■■ Miten malleja käytetään? Järjestely otettiin käyttöön 1.4. Nyt kaikki valmistelijat valitsevat Ahjossa oikean

Helsingin henki | huhtikuu 2014

ne ja asiakasmäärät alkoivat kasvaa. Asiakaspalveluun muodostui jopa pientä jonoa, mutta siitä huolimatta asiakastyytyväisyys pysyi kiitettävällä tasolla, yrityspalvelut-yksikön päällikkö Timo Onnela kaupunginkansliasta kertoo. – Neuvontamme kautta perustettujen yritysten määrän kasvu miltei viidenneksellä merkitsee vahvaa kehitystä. Yli 80 prosenttia yrityksistä perustettiin palvelualoille, ja noin 10 prosenttia kaupan alalle, Onnela kuvailee kehitystä. Helsingin tavoitteena on olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuoteen 2016 mennessä. > yrityshelsinki.fi

Helsingin Ääni on äänimaisema, jonka kaupunkilainen kuulee ollessaan puhelimitse yhteydessä kaupungin virastoihin. Helsingin Ääni -hanke käynnistyi vuosi sitten Palmian aloitteesta. Hanke on toteutettu yhdessä kaupungin, sen työntekijöiden sekä kaupunkilaisten kanssa.

pohjan valmisteltavaan asiaan, kun alkavat laatia ehdotusta toimielimen päätökseksi. Uudet asiakirjamallit eivät ole Ahjovalmistelua tehneille kovin monimutkaisia. Valmistelijalle tulee vain yksi valintavaihe lisää. Teknisesti muutos ei ole kovin suuri; se näkyy lähinnä otsikoinnissa. ■■ Ketkä hyötyvät asiakirjamalleista? Uudet mallit helpottavat erityisesti ulkopuolisten lukijoiden, kuten asukkaiden, käsitystä asioiden vaiheesta. Selvyyden vuoksi on hyvä, että kolmen tyypin päätöksille on erilliset pohjat. ■■ Miten kielenkäyttö muuttui? Uusien asiakirjamallien myötä luovutaan potentiaalimuodon käyttämisestä, mikä on vanhahtavaa ja tarpeetonta. Ehdotus

kirjoitetaan joka tapauksessa ehdotusotsikon alle. ■■ Mistä saa lisätietoja? Helmen Päätöksenteko-sivuston Ohjeetsivulle on koottu materiaalia asiasta. Lisätietoja saa Kanslian hallinto-osaston päätöksenteon tuki ja vieraanvaraisuus -yksiköstä sekä kysymyksiin vastaajalta. Vastaajana hallintopäällikkö, varatuomari Antti Peltonen kaupunginkansliasta. > Helmi > Päätöksenteko > Ohjeet


stadi stadi

ELLE

E ELÄKK

Neuvontapäivästä vinkit eläkkeelle jääville ■■ TÄNÄ TAI ENSI vuonna eläkkeelle jääville järjestetään kevään aikana kaksi neuvontapäivää, joissa kerrotaan eläkejärjestelmästä, eläkkeen hakemisesta, eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä ohjeista sekä kaupungin tarjoamasta harrastus- ja virkistystoiminnasta.

Neuvontapäivät ovat keskenään samansisältöisiä, ja ne järjestetään 10.4. ja 22.5. kaupungintalon auditoriossa kello 8.30–15.Tilaisuuksiin ilmoittaudutaan Helmen Koulutuskalenterin kautta. Kaupunki tarjoaa paljon muutakin tukea eläkeasioihin liittyen. Helmen Henkilöstösivuille on kerätty tietoa muun muassa osaaikaeläkkeestä ja siitä, mitä pitää tehdä, kun harkitsee eläkkeelle jäämistä. Henkilökohtaista apua ja tietoa saa kaupungilla niin kaupunginkanslian eläkeneuvojilta kuin virastojen eläkeasiamiehiltäkin. Eläkeneuvojiin voi ottaa yhteyttä puhelinaikoina tai varata ajan henkilökohtaista käyntiä varten. > Helmi > Henkilöstö > Palvelusuhteen alkaminen ja päättyminen > Eläkkeet

365 Työmarkkina-asiantuntija Hanna Björkstrand kaupunginkansliasta kertoo, miten toimit, jos sairastut vuosilomalla.

Sairaus ei syö vuosilomaa MAALISKUUN ALUSTA ALKAEN työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus

Helsinki visioi tulevaisuuden koulua ■■ APULAISKAUPUNGINJOHTAJA Ritva Vilja­ nen on asettanut toimikunnan kehittämään tulevaisuuden koulua Helsingissä. Tehtävänä on visioida koulu 2020-luvulle ja tutkia, miten tämä toteutetaan. Työ kokoaa yhteen kaupungin peruskoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. Tavoitteena on uudistaa kouluja sekä pedagogisesti että oppimisympäristöiltään vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

lyhyesti lyhyesti ■■ KAUPUNGINMUSEON KOKOELMIA avataan yleisölle Kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-asiakasliittymän kautta. Yleisön selailtavaksi tarjotaan jatkuvasti karttuva valikoima esineitä, valokuvia ja taideteoksia sekä tietoja helsinkiläisistä rakennuksista. Kaupunginmuseon hakunäkymä on osoitteessa hkm.finna.fi. ■■ KLUUVIN GALLERIAN TOIMINTA siirtyy Tennispalatsiin. Taidemuseon johtokunta päätti siirtää Kluuvin gallerian toiminnan syksyllä 2015 Tennispalatsiin, jolloin taidemuseo avaa laajennetut ja uudistetut tilansa vuoden kestävän remontin jälkeen. ■■ OIKAISU. S-INFON NIMI muuttui sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistyessä. S-infosta, Seniori-infosta ja Verkkoterkkareista muodostettiin sosiaali- ja terveyspal-

– Toimintaympäristön muuttuessa myös koulun on kehityttävä, sanoo Viljanen. Tulevaisuuden koulu -hanketta vetää opetustoimen johtaja Rauno Jarnila. Se toteutetaan yhteistyössä muiden hallintokuntien ja opetushallinnon kanssa. Toimeenpanosuunnitelma valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Helsingin peruskouluissa on meneillään monia projekteja, kuten pelipedagogiikka ja portfolio-oppimisen hanke, yhteistyössä Forum Viriumin kanssa tehtävät Sormet- ja Mobiilisti maailmaan sekä Yhteisöllisyys, koulu ja älykkäät palvelut eli YKÄ-hanke.

velujen neuvonta. Helsingin Hengen numerossa 1/2014 palvelusta käytettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonta -nimen rinnalla myös entistä S-info-nimeä. ■■ E-KIRJASTON VALIKOIMAAN ON nyt tullut kaikkien suurten suomalaisten kustantamojen kirjoja. Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjasto oli ensimmäinen yleinen kirjasto, jossa otettiin uudistunut Ellibs-kirjasto käyttöön vuoden alussa. ■■ DESIGNPÄÄKAUPUNKIVUODEN jatkona toimiva kaupunki -projekti hyödyntää muotoilua julkisten palvelujen suunnittelussa. Projektiin on palkattu kolme kaupunkimuotoilijaa Sara Ikävalko, Mikko Kutvonen ja Pablo Riquelme. He työskentelevät Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Lahden kehittämishankkeissa asiantuntijoina. Kaupunkimuotoilijat aloittavat työnsä Staran, nuorisoasiainkeskuksen, Helsingin juhlaviikkojen ja Espoon palvelu- ja kaupunkikehityksen kanssa. Muotoilun käyttöä kaupungeissa avataan myös osoitteessa toimivakaupunki.fi.

siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän on vuosilomansa aikana työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi. Aikaisemmin vuosilomaa on saanut siirtää vasta seitsemän sairauspäivän mittaisen karenssiajan jälkeen. Vuosiloman aikana alkava työkyvyttömyys tulee aina osoittaa lääkärintodistuksella. Poikkeuksellisesti voidaan hyväksyä myös kaupungin työterveyskeskuksen työterveys- tai sairaanhoitajan antama todistus työkyvyttömyyden ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään saakka. Vuosiloman siirtäminen edellyttää, että työntekijä ilmoittaa työkyvyttömyydestään esimiehelleen viipymättä lääkärissä tai hoitajalla käynnin jälkeen ja toimittaa työnantajalle todistuksen viimeistään viikon kuluttua lääkärissä käynnistä. Esimiehen on puolestaan huolehdittava siitä, että tarkemmat menettelytavat sovitaan työpaikalla ottaen huomioon esimerkiksi esimiehen tavoitettavuus loma-aikaan. Palattuaan töihin työntekijän on tehtävä hakemus vuosiloman perumisesta työkyvyttömyysajalta ja sairauslomahakemus. Vuosiloman siirtäminen tarkoittaa, että työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosilomapäivät muuttuvat sairauslomapäiviksi ja niiltä maksetaan sairausajan palkkaa sitä koskevien määräysten ja edellytysten mukaisesti. Vuosiloman siirtäminen koskee vain niitä lomapäiviä, jotka sijoittuvat työkyvyttömyysajalle. Työkyvyttömyyden vuoksi siirtyvät vuosilomapäivät annetaan myöhemmin työnantajan vahvistamana ajankohtana. Kyseisen vuosilomajakson myönnetyt lomapäivät pidetään muilta osin aiemmin vahvistetulla tavalla. Uutena määräyksenä lomanmääräytymisvuodesta 1.4.2013– 31.3.2014 lukien vuosilomapalkka lasketaan keskimääräisenä vuosilomapalkkana, jos työajan muutoksen vuoksi palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana tai päätyttyä ennen vuosiloman alkamista. Tällöin vuosilomapalkan perusteena oleva kuukausipalkka määräytyy kertomalla lomallelähtöhetken täysi varsinainen palkka lomanmääräytymisvuoden keskimääräisellä työaikaprosentilla. Lomanmääräytymisvuoden keskimääräinen työaikaprosentti on kertoimena aina laskettaessa kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta kertyneen vuosiloman palkkaa riippumatta siitä, milloin loma pidetään. Laskennassa käytettävä täysi varsinainen palkka määräytyy puolestaan aina lomallelähtöhetken mukaan. Vuosilomapalkka maksetaan edellä mainitulla tavalla ensimmäisen kerran tämän vuoden lomia annettaessa.

Vuosiloman aikana alkava työkyvyttömyys tulee aina osoittaa lääkärintodistuksella.

Helsingin henki | huhtikuu 2014

05


n Mikko Tamminen on tyytyväinen, kun apua tarvitsevat saavat sitä helpommin.

Psykiatria- ja päihdepalvelut paranevat Uusi sosiaali- ja terveysvirasto toi yhteen psykiatria- ja päihdepalvelut, jotka toimivat aiemmin erillään. Avun hakeminen on nyt yksinkertaisempaa, kun palvelut ovat hallinnollisesti saman katon alla. teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat JUKKA PAKARINEN ja ARI HEINONEN

M

ielenterveys- ja päihdeongelmat saattavat usein liittyä yhteen. Vanhassa organisaatiossa avun hakija sai mielenterveyspalveluita terveyskeskuksen yksiköistä ja päihdepalveluita sosiaaliviraston toimipisteistä. Ihmisiä saatettiin pompotella päihdepoliklinikoiden ja psykiatristen poliklinikoiden välillä, jolloin vaikeimmin hoidettavat saattoivat pudota pois avun piiristä. ‒ Uusi organisaatio takaa sen, että päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät saavat apua yhdestä paikasta eli psykiatria- ja päihdepalvelujen alaisista yksiköistä, toteaa lännen psykiatria- ja päihdekeskuksen päällikkö Mikko Tamminen.

Yhteistyötä lain koukeroista huolimatta

Keskuksien päihdepoliklinikoilla on vastaanotto arkisin kello 9.00−10.30 ilman ajanvarausta ja lähetettä. ‒ Näillä vastaanotoilla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tekevät alkuarvion henkilön tilanteesta ja aloittavat hoitokokonaisuuden rakentamisen hänen kanssaan, Tamminen kertoo.

6

Helsingin henki | huhtikuu 2014

Mielenterveysongelmissa hoitoon hakeudutaan edelleen esimerkiksi terveysaseman kautta, josta on mahdollista saada lääkärin lähete keskuksen psykiatrian poliklinikalle. Ylilääkäri arvioi hoidon tarpeen ja tekee päätöksen jatkotoimista. Koska päihdepalvelut kuuluvat päihdehuoltolain ja psykiatria terveydenhuoltolain piiriin, vaatii keskuksissa tapahtuva yhteistyö hienoista säätöä. Käytössä on lainsäädännön takia esimerkiksi kaksi eri tietojärjestelmää, joiden kesken tietoja voidaan vaihtaa asiakkaan luvalla. ‒ Lakeihin liittyvät rakennelmat eivät kuitenkaan estä yhteistyötä. Eri tavoin toimivia työmalleja kehitellään kaikissa keskuksissa, Tamminen sanoo.

Osaaminen kukoistamaan

Lännen psykiatria- ja päihdekeskuksessa kaksoisdiagnoosilla hoitoon hakeutuva saa avukseen tiimin, johon kuuluu sekä psykiatrian että päihdetyön osaajia. ‒ Laaja osaaminen avaa mahdollisuuksien viuhkan ja antaa käyttöön koko palvelujärjestelmän tuntemuksen. Verkostojen hallitseminen ja ihmi-


Muutoksen tuella uusia työtapoja Muutoksen tuki on auttanut yksiköitä selviytymään sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistymisen haasteista. Tukea on ohjattu erityisesti niille yksiköille, jotka joutuivat suurimpien myllerrysten kohteeksi. HENKILÖSTÖKESKUS MYÖNSI VIIME VUONNA noin 300 000 euroa työhyvinvointirahaa tukeakseen sopeutumista yhdistymisen aiheuttamiin muutoksiin. – Kartoitimme eniten tukea tarvitsevia yksiköitä, joille räätälöimme yhdessä Oiva Akatemian ja työterveyskeskuksen kanssa sopivia tukimuotoja, kertoo osastopäällikkö Tiina Mäki sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö- ja kehittämispalveluiden osastolta.

Tukea esimiehille Viime keväänä käynnistettiin entistä laaja-alaisemmin tukitoimia myös esimiehille. Terveyskeskus- ja sosiaalivirastotaustaisista esimiehistä muodostettiin työpareja, jotka sparrasivat toisiaan vertaismentoroinnin keinoin, ja parityöskentelyä tuettiin ryhmätapaamisilla. – Vertaismentorointiin osallistui noin 60 esimiestä. Vaikka tukitoimi tavoitti vain pienen osan viraston lähes 900 esimiehestä, se käynnisti kuitenkin uudenlaisen toimintakulttuurin, Mäki sanoo. Esimiehille tarjottiin myös sovitteluvalmennusta työyhteisön haastaviin ristiriitatilanteisiin. Valmennukseen osallistui parikymmentä esimiestä.

n Laakson sairaalassa on yksi lännen psykiatria- ja päihdekeskuksen yksiköistä. Sairaanhoitaja Päivi Pylkkänen ja osastonhoitaja Kati Sinivuori tekevät tiivistä potilastyötä. Osastolla vastaanottaa myös psykologi Liisa Halonen (kuva keskellä).

Palvelujen muotoilua Sosiaali- ja terveysvirasto on ottanut asiakaslähtöisen toimintaperiaatteen, joka kiteytyy sanoihin: Tulit juuri oikeaan paikkaan. Miten voin auttaa? Virastossa käynnistettiin palvelujen käyttäjälähtöiseen kehittämiseen perustuva palvelumuotoiluvalmennus. Sen suunnittelussa ja toteutuksessa olivat mukana Oiva Akatemia ja Aalto-yliopisto. – Aalto-yliopiston tuella palvelumuotoilijat opastavat jatkossa yksiköitä muuttamaan työprosesseja käyttäjälähtöisemmiksi, Mäki kertoo. Palvelumuotoilua kokeillaan esimerkiksi sairaalakuntoutuksen, kotiutuksen, kriisimajoituksen ja lääkärirekrytoinnin prosessien kehittämiseen. – Palvelujen muotoiluun halutaan mukaan myös asiakkaita mielipiteineen, kun toimintoja halutaan kehittää yhden luukun periaatteen mukaisiksi.

sen kokonaistilanteen pohtiminen on välttämätöntä auttamistyössä. Kun syntyy hyviä työkäytäntöjä, niitä voidaan mallintaa jatkoa varten, kertoo Tamminen. Tammisen mukaan keskusten haasteena on ottaa hoitoon hakeutuvat entistä vahvemmin kumppaneiksi ja oman toipumisensa vertaistoimijoiksi. Tämä edellyttää työntekijöiltä joskus orientaation muutosta ja asiantuntijaroolin pohtimista uudesta näkökulmasta. Yhdistyminen ravisteli ennen kaikkea raja-aitoja psykiatrian ja päihdetyön välillä. Ensimmäinen vuosi meni lähinnä muutoksen valmistelussa, ja vasta tänä vuonna on päästy konkreettisesti yhdistämään toimintoja käytännön potilastyössä. ‒ Muutos ei tapahdu hetkessä, vaan se on vuosien prosessi. Tulevaisuudessa olisi hienoa päästä konkreettisesti yhteisiin tiloihin ja eroon maantieteellisistä ja asenteellisista raja-aidoista. Silloin saamme osaamisen ja auttamisen potentiaalin parhaiten kukoistamaan, Tamminen visioi.

Miten toimii? PSYKIATRIA- JA PÄIHDEPALVELUT on

jaettu seitsemään jaokseen, joilla on omat päälliköt. Avohoidosta vastaa neljä psykiatria- ja päihdekeskusta, jotka on nimetty ilmansuuntien mukaan etelän, idän, lännen ja pohjoisen keskuksiksi. Keskukset muodostuvat psykiatrian poliklinikoista, päihdepoliklinikoista, päiväsairaaloista ja terveysasemilla tehtävästä psykiatrisesta hoidosta ja päihdehuollosta. Kolme muuta jaosta ovat psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut, psykiatrinen sairaalahoito ja päivystys sekä asumisen tuki.

Tuki on jatkuvaa Vain osa halukkaista yksiköistä ehti osallistua tukitoimiin viime keväänä, joten moni projekti lähti liikkeelle vasta syksyllä. Muutoksen tukea annetaan jatkossakin osana osastojen osaamisen kehityssuunnitelmaa. Työntekijöillä on ollut ja on edelleen mahdollisuus hakea yksilö- ja ryhmätukea työterveyshuollosta, jonne on varattu lisäresursseja psykologi-, terveydenhoitaja- ja lääkäripalveluihin. Yhdistymiseen liittyen on tehty pitkittäistutkimus, joka selvittää henkilöstön kokemuksia muutoksesta. Ensimmäinen osa toteutettiin ennen muutosta syksyllä 2012, toinen osa viime syksynä, ja viimeinen kysely tehdään ensi syksynä. Lisäksi viime syksynä tehtiin kaupunkitasoinen työterveyskysely, jonka tulokset käsiteltiin maaliskuussa yhdessä fuusiotutkimuksen tulosten kanssa. Muutos on Mäen arvioiden mukaan aiheuttanut surutyötä ja kipuilua, sillä kun virastossa on noin 15 000 työntekijää, joukkoon mahtuu monia tarinoita ja kokemuksia.

>>

Helsingin henki | huhtikuu 2014

7


Sote etenee Yhdistynyt sosiaali- ja terveysvirasto on toiminut runsaan vuoden. Yhdistymisen hyödyt alkavat pikkuhiljaa näkyä.

S

osiaali- ja terveysviraston ydintoimintoja luotsaavat osastopäälliköt ovat edistäneet uuden viraston käynnistymistä. Jos ensimmäiselle vuodelle pitäisi antaa kouluarvosana, niin se olisi heistä kahdeksikon hujakoilla. ‒ Kaikilla on vilpitön halu toimia yhteistyössä parempien palvelujen puolesta. En ole törmännyt sellaisiin ajatuksiin, että uudistus oli huono ja vanha organisaatio parempi. Kaikki ovat ymmärtäneet integroitumisen tärkeyden, sanoo sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden osastopäällikkö Juha Jolkkonen. Terveys- ja päihdepalveluiden osastopäällikkö Hannu Juvonen kiittelee ennakoitua paremmin sujunutta yhdistymistä. ‒ Pahoja konflikteja ei ole onneksi tullut: henkilöstöllä on halu tehdä asioita yhdessä, hän toteaa. Sanotaan, että maailman pisin matka on tuumasta toimeen. Myös sosiaali- ja terveysvirastossa on havaittu, että suunnitelmien

toimeenpano on välillä hidasta. ‒ Vaikka moni uudistus on aloittamista vaille valmis, olemme myös tehneet konkreettisia muutoksia, sanoo perhe- ja sosiaalipalveluiden osastopäällikkö Pia Sutinen.

Palveluketjut sujuvammiksi

Osastopäälliköt esittävät useita hyötyjä, jotka ovat seuranneet yhdistymisestä. ‒ Esimerkiksi kriisimajoituksen prosessi rakennettiin uudelta pohjalta. Nyt toiminta tapahtuu kahden osaston eli perhe- ja sosiaalipalveluiden ja terveys- ja päihdepalveluiden yhteistyönä, kun ennen tehtävä oli sosiaalityöntekijöiden harteilla. Uusi malli on auttanut löytämään vaihtoehtoja ja karsimaan kohtuuttomaksi paisuneita kustannuksia, Juvonen mainitsee. ‒ Toteutuneisiin toimenpiteisiin kuuluu myös Vuosaaressa ideoitu malli, jossa varhaisen tuen sosiaaliohjaajat toimivat neuvolan tiloissa, Sutinen kertoo.

Varhaiskasvatusvirastokin vuoden VARHAISKASVATUSVIRASTON perustaminen

on osa sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutosta, jossa aiemmin sosiaalivirastoon kuulunut suomenkielinen päivähoito erkani omaksi virastokseen. Se vastaa suomenkielisestä päivähoidosta ja esiopetuksesta, leikkipuistojen avoimesta toiminnasta, leikkitoiminnan kerhoista, perhetaloista ja kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen koordinoinnista.

8

Varhaiskasvatusvirastolla on noin 400 toimipistettä, ja viraston henkilöstömäärä on noin 5 500. Virastoa johtaa varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas. Keskushallinnossa virasto kuuluu sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan alaisuuteen. Ruotsinkielinen päivähoito on osa opetusvirastoa.

Helsingin henki | huhtikuu 2014

n Hannu Juvonen, Pia Sutinen ja Juha Jolkkonen ovat luotsanneet ydintoimintoja ja viilanneet käytöntöjä toimiviksi.


”Muutoksen tuki on auttanut yksiköitä selviytymään sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistymisen haasteista.”

Lisäksi virasto on tiivistänyt yhteistyötä lastensuojelun asiakkaana olevien lasten vanhempien hoitopolkujen selkiyttämiseksi ja laatinut tätä varten prosessikuvauksen. Yhteistyötä on jatkettu myös samaan aikaan perustetun varhaiskasvatusviraston kanssa muun muassa syventämällä Hyve4-mallia. Se koostuu päivähoidossa käytävästä nelivuotiaan lapsen varhaiskasvatuskeskustelusta, lapsen haastattelusta ja neuvolan laajasta terveystarkastuksesta. Iäkkäiden ja monisairaiden palveluketjuja on sujuvoitettu tiivistämällä sosiaalija terveyspalveluiden yhteistyötä. ‒ Tavoitteena on jatkossa tunnistaa paremmin ne ikääntyneet, jotka eivät ole vielä palveluiden piirissä, mutta jotka voisivat hyötyä monialaisesta arviosta ja tuesta, Jolkkonen sanoo. Toimintojen tiivistämisellä pyritään sosiaali- ja terveysviraston toimintaa ohjaavaan tavoitteeseen, yhden oven periaatteeseen.

Yhtenäisiä käytäntöjä viilataan

Ennen sosiaali- ja terveysviraston yhdistymistä puhuttiin paljon eri toimintakulttuurien yhteentörmäyksestä, ja jonkin verran erilaisia käytäntöjä onkin ilmaantunut. Esimerkiksi henkilöstöeduista, kuten työhyvinvoinnin määrärahoista ja saldovapaiden periaatteista on esiintynyt hämmennystä. Ohjeiden tulkinnasta on ollut erilaisia käytäntöjä. Nyt etuihin on pyritty luomaan yhtenäinen linja, mikä on merkinnyt joissain asioissa heikennystä ja jossain toisissa parannusta.

‒ Olemme tehneet töitä toimintakulttuurien yhtenäistämiseksi, mikä edellyttää läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia perusteluja. Vaikka yhtenäisen linjan luominen vie paljon energiaa, se ei ole vienyt aikaa perustehtävien hoidolta, Juvonen huomauttaa. Jolkkonen tähdentää, että hyvistä käytännöistä pidetään kiinni, eikä muutoksia toteuteta vain muuttamisen riemusta.

Näköpiirissä isoja keskittymiä

Sosiaali- ja terveysvirastossa valmistellaan parhaillaan palveluverkon kuvausta, joka pitää saada valmiiksi tänä vuonna. Investointiohjelmasta tulee selvitä, mitä integroituja palvelukokonaisuuksia helsinkiläisille tarjotaan. ‒ Ohjelmassa on esimerkiksi Kalasataman keskittymä, johon suunniteltavien palvelujen kokonaisuus arvioidaan uudelleen yhteistyössä, Juvonen kertoo. Kaupungilla on muun muassa 25 terveysasemaa ja satoja muita toimitiloja. Palveluita uudistetaan keskittämällä toimintoja saman katon alle. Keskittäminen ja palvelurakenteen keventäminen tähtäävät tarpeiden mukaisten palvelujen tarjoamiseen. Ensimmäinen yhteispäivystys avautuu Malmin sairaalassa syksyllä, jolloin vieroitushoitoon pääsee terveyskeskuspäivystyksen kautta. Myös geriatrista akuuttitoimintaa keskitetään Malmin ja Haartmanin sairaaloihin. Vaikka muutoksen tuulet viuhuvat, taaksepäin ei vilkuilla. Osastopäälliköt uskovat, että ensimmäisen vuoden epävarmuus, epätietoisuus ja ajoittainen vastarintakin vähenee, kun yhteisen ponnistelun tulokset alkavat kantaa hedelmää. 

Info

Sotealueet valmisteluun

>> Kaupunginvaltuusto päätti sosiaali- j­a terveystoimen yhdistämisestä marraskuussa 2011. Yhdistetty sosiaali- ja terveysvirasto aloitti vuoden 2013 alussa. >> Yhdistymisen taustalla oli tarve tarjota kaupunkilaisille sosiaali- ja terveyspalveluita saman katon alla ja varautua työikäisen ja vanhusväestön huoltosuhteen muutokseen. >> Yhteistyöllä tähdätään oikea-aikaiseen hoitoon ja sujuviin hoitopolkuihin.

Maan hallituksen sotealuepäätös tarjoaa mahdollisuuden rakentaa ja kehittää kaupungin sotepalvelujen yhdistämistä aiempaa paremmaksi kokonaisuudeksi. Palvelujen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena siten, että koko alueen väestöpohja otetaan huomioon, on taloudellisesti järkevää, sanoo sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty blogissaan. Uusien palveluista vastaavien alueiden

toiminta alkaa vuoden 2017 alusta. Helsingin kaupunki on tiiviisti mukana jatkovalmistelussa ja uudessakin järjestelmässä sotepalvelujen tuottamisessa. Tavoitteena on, että kaupunkilaiset löytävät myös tulevaisuudessa palvelut mahdollisimman usein entisistä paikoista. Lähipalvelut, kuten terveyskeskukset, vanhusten kotipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmistä, toteaa Räty.

Helsingin henki | huhtikuu 2014

9


duunissa

Caisa rakentaa siltoja Kulttuurikeskus Caisa on avoinna kaupungin värikkäälle kulttuurille. Keskuksen kansainvälinen työyhteisö luotsaa monikulttuurisia tilaisuuksia ammattitaitoisesti.

teksti HENNA TANSKANEN kuvat JUKKA PAKARINEN

K

aisaniemessä sijaitseva Caisa elää muutoksen vuotta. Kansainvälisen kulttuurikeskuksen tuore johtaja Tomi Purovaara on pohtinut yhdessä henkilöstön kanssa, mikä keskuksen visio on nyt ja tulevaisuudessa. – Haluamme Caisassa rakentaa siltoja Helsingissä asuvien, eri kansalaisuutta olevien ihmisten välille. Caisan tehtävänä on myös tukea ja auttaa ulkomailta Helsinkiin muuttaneita taiteilijoita. Voimme omalta osaltamme tutustuttaa heitä suomalaiseen taideelämään ja organisaatioihin, kuten teattereihin, museoihin ja työryhmiin, Purovaara sanoo. Caisan ensi syksyn teemoiksi on valittu rakkaus ja viha, jotka ovat universaaleja perustunteita. Ohjelmissa nähdään, mitä eri kulttuuritaustaiset ihmiset niistä ajattelevat sekä millaista kulttuuria ja taidetta ne synnyttävät.

10

Ideat yhteiseen jakoon

Caisassa työskentelee eritaustaisia ihmisiä, jotka ovat muuttaneet muualta, kuten Nigeriasta, Bosniasta ja Kongosta. Talossa toimii kulttuurituottajia, tiedottaja, graafikko, vahtimestareita, toimistonhoitaja, tiedotusavustaja ja tuotantoassistentti. Jokainen työntekijä on alansa asiantuntija. – Työyhteisössämme teemme muutosta yhdessä. Jaamme ideoita ja puhumme paljon. – Esimerkiksi tänään aamukahvilla sovimme, että aloitamme aamujoogan kerran viikossa. Yhdessä tekeminen auttaa jaksamaan työpaineissa entistä paremmin, Purovaara toteaa. Hänen työnään on kulttuurikeskuksen monikulttuurisuusselvityksen laatiminen. Kevään aikana Purovaara tapaa useita yhteistyökumppaneita, maahanmuuttajajärjestöjä ja -yhdistyksiä, taidejärjestöjä ja yliopiston väkeä. Lisäk-

Helsingin henki | huhtikuu 2014

”On hieno hetki, kun taiteilija on tyytyväinen näyttelyyn ja asiakkailta saa hyvää palautetta.”

si ovia avataan teattereiden, teatteri- ja tanssiryhmien sekä museoiden suuntaan. Tarkoitus on löytää Caisalle se suunta, johon kehittää toimintaansa ja eri ryhmien välistä yhteistyötä. Purovaara haluaa myös tiivistää Caisan yhteistyötä kulttuurikeskuksen aluetalojen kanssa. Moni talo on vastikään saanut uuden johtajan, joten nyt on hyvä aika miettiä, millaista yhteistyötä tehdään.

Kansainvälistä yhteistyötä

Kulttuurikeskuksen ohjelmistojen aiheet syntyvät usein kaupunkilaisten aloitteista. Kun idea on hyväksytty ja toimintamallit sovittu, tuottajat alkavat käynnistää tuotantoa tai auttavat taiteilijaa eteenpäin. Kulttuurituottaja Jenni Peisa vastaa kahdeksan vuotta ohjelmistossa olleesta Kiinalaisesta uudesta vuodesta. Työtä tehdään Helsingin ja Pekingin kaupunkien kulttuurivirastojen kesken.


n Iloinen puheensorina pulppuaa ja nauru raikaa, kun ryhmä työkavereita asettuu kuvattavaksi. Kulttuurituottaja Faruk Lika (6) menee taulun taakse, johtaja Tomi Purovaara (5) oikealle ja hänen eteensä tuotantoassistentti Merja Taivalantti-Bouchghoul (4). Kulttuurituottajat Oge Eneh (2) ja Jaana Lindman (3) kyykistelevät taiteilja Ida Nisosen Facing Insecurity – Epävarmuuden kohtaaminen -näyttelyn yhden valokuvateoksen edessä. Kulttuurituottaja Jenni Peisa (1) seisoo teoksen vasemmalla puolella.

6 5 1 4 2

Työ voi olla hyvinkin käytännönläheistä, kuten siiman hankkimista koristeiden ripustamista varten. Toisaalta se on tiivistä yhteistyötä kiinalaisiin järjestöihin, yhteisöihin ja yritysyhteistyökuvioihin. Peisa ei tee työtään yksin, vaan koordinoi työkaverit mukaan. Haasteita luovat erityisosaamista vaativat tilanteet. Peisan erityisala on Itä-Aasian tutkimus, jossa hän on keskittynyt Kiinan kulttuuriin ja taiteeseen. Kulttuurituottaja myös puhuu kiinaa. Välillä työ on kiireistä, ja tuotannot määrittävät tahdin. – Esimerkiksi kun Pekingin esiintyjäryhmä tuli Suomeen, olimme heidän kanssaan liikkeellä aamusta iltaan myös viikonloppuisin, Peisa kertoo. Työympäristössä kulttuuri on koko ajan läsnä. Caisassa voi törmätä kielikursseille tuleviin lapsiin ja aulassa näyttelyihin ja tapahtumiin.

Työilmapiiriä Peisa kehuu eläväiseksi, luovaksi ja avomieliseksi. – Täällä on tosi hyviä tyyppejä: uudet ideat otetaan innolla vastaan ja jatkuvasti kehitetään uusia juttuja, Peisa sanoo.

Tunnelman luoja

Näyttelyiden ja tapahtumien lavastukset, somistukset ja visuaaliset maisemat ovat kulttuurituottaja Faruk Likan käsialaa. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri, arkkitehti ja sisustusarkkitehti. Likan vastuulla ovat Caisan kolme galleriaa. – Kulttuurielämys voi alkaa esimerkiksi näyttelytilasta. Sen lisäksi siihen voi kuulua tanssi- tai musiikkiesityksiä, tapahtumia, työpajoja, seminaareja, luentoja tai elokuvia, Lika kertoo. Hän haluaa antaa tasapuolisesti mahdollisuuden taiteen esittämiseen myös vähemmistöön kuuluville, kuten

3

vaikkapa kehitysvammaisille. Isoja töitä ovat neljä kertaa vuodessa pidettävät kulttuuriviikot, jotka syntyvät koko tiimin voimin, sekä Our Vision -laulukilpailu ja Kiinalainen uusivuosi. – Oli mahtavaa, että laulukilpailun finaalien paikat sekä Finlandia-talossa että Savoyssa olivat täynnä. Olin tuottanut lavastukset molempiin tilaisuuksiin. Lika nauttii eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten muodostamasta työyhteisöstään. Lavastuksien, somistuksen ja tilojen suunnittelun ja toteutusten lisäksi kulttuurituottaja laskee budjetteja, tekee sopimuksia ja neuvottelee eri yhteistyökumppaneiden kanssa. – On hieno hetki, kun taiteilija on tyytyväinen näyttelyyn ja asiakkailta saa hyvää palautetta. Caisa on Helsingissä työpaikkana helmi, Lika sanoo. 

>> Perustettu 1996, 13 työntekijää. >> Edistää, tukee ja tuottaa monimuotoista kulttuuria. >> Ohjelmistossa näyttelyjä, kursseja, lasten toimintaa, tapahtumia ja esityksiä. >> Viime vuonna noin 140 tilaisuutta, joissa lähes 12 000 kävijää. Lisäksi 66 lastenkurssia ja 16 taidenäyttelyä. > caisa.fi

Helsingin henki | huhtikuu 2014

11


talous

Yleiskaava tiivistää kaupunkia Helsingin uusi yleiskaava valmistuu parin vuoden päästä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on johtanut kaavan työstämistä avoimemmin kuin koskaan ennen, ja kaupunkilaiset ovat kuulleet kutsun.

12

Helsingin henki | huhtikuu 2014

teksti KATJA ALAJA kuvat HELSINGIN KAUPUNKI

T

iiviimpää rakentamista, esikaupunkikeskuksia bulevardeineen moottoriteiden ja moottoritiemäisten katujen varsille, ekotehokkaasti verkotettuja alueita, enemmän poikittaista raideliikennettä, pyöräteitä ja kävelyteitä sekä laajoja virkistysalueita metsineen ja puistoineen. Esimerkiksi nämä tavoitteet sisältyvät tulevan yleiskaavan visioon vuoden 2050 Helsingistä. Visio on syntynyt erilaisten selvitysten myötä. Mihin suuntaan yhteiskunnat kehittyvät ja miten muutokset vaikuttavat Helsinkiin? – Kaupungistuminen jatkuu kaikkialla maailmassa. Kaupunkien kasvun lisäksi elämäntavat muuttuvat. Helsingissä asuu yhä enemmän ihmisiä, jotka haluavat asua keskustan lähellä, yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoo. Hänen johtamansa yleiskaavasuunnitteluosasto vastaa uuden yleiskaavan tekemisestä. Vielä pari vuotta sitten kehyskunnat kasvoivat Helsinkiä nopeammin, mutta tilanne on kääntynyt toisinpäin. Väestöennusteen mukaan Helsingissä on 860 000 kaupunkilaista ja 560 000 työpaikkaa vuonna 2050. – Asuntoja pitää rakentaa nykyistä nopeammin, jotta yrityksille riittää työvoimaa. Uuden yleiskaavan isona ideana on ohjata maankäyttöä ja rakentamista niin, että kaupunki tiivistyy, Manninen taustoittaa.

Peukkua lisärakentamiselle

Kaupunkisuunnitteluvirastolle on ollut alusta asti selvää, että yleiskaavaa ei tehdä umpiossa. Pelkän tiedottamisen sijaan virasto on kutsunut kaupunkilaiset aktiiviseen vuoropuheluun kaupungin maankäytön kehittämisestä. – Yleiskaava ei tule kaupunkilaisille yllätyksenä, kun teemme sitä avoimesti ja kuuntelemme ihmisten näkemyksiä, yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies toteaa. Hyvä esimerkki on yleiskaavan karttakysely, joka tehtiin viime vuoden loppupuolella. Kaupunkilaiset saivat merkitä kartalle paikkoja esimerkiksi uusille asunnoille ja kulkuyhteyksille. – Kartalle tuli peräti 33 000 merkintää. Eniten merkittiin paikkoja asuinrakentamiselle ja seuraavaksi kaupunkiluonnolle, sanoo vuorovaikutussuunnittelija Maija Mattila. Hän kertoo, että näkemyksiään kertoivat etenkin 30‒39-vuotiaat ja alle 30-vuotiaat eli juuri ne ryhmät, jotka eivät osallistu yleiskaavaan liittyviin tapahtumiin sankoin joukoin. Oliko vastauksissa jotakin yllättävää? – Kyllä. Ihmiset eivät kyseenalaista Helsingin kasvua, vaan haluavat luoda sille edellytyksiä, Manninen sanoo. Piimies lisää, että kaupunki ei tietenkään koostu samalla tavalla ajattelevista ihmisistä, ja vastauksetkin jakautuvat muun muassa urbaaneihin ja tiivistyskriittisiin.


– Urbaanit ovat tiivistämisen ja lisärakentamisen kannalla, kun tiivistyskriitikot eivät halua lisärakentamista omalle asuinalueelleen. Kaupunkilaiset ehdottivat asuntojen rakentamista nykyisin muussa käytössä oleville alueille, esimerkiksi suurten sisääntuloväylien varsille, Santahaminaan, Kivinokkaan sekä Malmin lentokentälle. Helsinkiläiset kaipaavat parempia joukkoliikenneyhteyksiä muun muassa kantakaupungin pääväylille ja Hakamäentielle. Parempia pyöräily-yhteyksiä ehdotettiin esimerkiksi Mechelininkadulle ja Hämeentielle sekä pääväylien ja junaratojen varteen. Ainutlaatuiseksi kaupunkiluonnoksi vastaajat nimesivät muun muassa Keskuspuiston, Vuosaaren ja Vanhankaupungin selän ympäristön.

Työpajoja ja bloggauksia

n Kaupunkilaiset ehdottivat asuntojen rakentamista esimerkiksi suurten sisääntuloväylien varsille. Ne haluttaisiin muuttaa kaupukibulevardeiksi.

Mattilan mukaan kaupunkilaiset voivat osallistua yleiskaavakeskusteluun monimuotoisemmin kuin reilut kymmenen vuotta sitten, kun edellistä yleiskaavaa tehtiin. Tarjolla on nettikeskustelua maanläheisten blogikirjoitusten pohjalta, Facebook-keskustelua, tapahtumia ja suunnitelmien kommentointia. – Järjestimme vuosi sitten kymmenen tilaisuutta, joihin osallistui noin tuhat helsinkiläistä. Keskustelukin käy vilkkaana – esimerkiksi yleiskaavan visiota käsittelevään yksittäiseen blogipostaukseen on tullut 110 kommenttia, Mattila kertoo. Kevään kohokohtiin kuuluvat työpajat, joissa 200 kaupunkilaista suunnittelee omia asuinalueitaan. Kaupunkisuunnitteluviraston asiantuntijat mukaan lukien Piimies ja Mattila ovat paikalla auttamassa ryhmiä ja kertomassa ajatuksistaan. – Uskon, että osallistujat pohtivat paljon liikennettä, sillä se on aina suosittu aihe. Odotan, että saamme kaupunkilaisilta paljon hyviä uusiakin ideoita. Kuka tahansa voi tutustua työpajojen tuloksiin

”Yleiskaava ei tule kaupunkilaisille yllätyksenä, kun teemme sitä avoimesti ja kuuntelemme ihmisten näkemyksiä.”

yleiskaavan nettisivuilla. Toivottavastikeskustelu käy vilkkaana, sanoo Mattila. Piimies alaisineen perkaa palautteen läpi ja hyödyntää sitä yleiskaavaluonnoksen tekemisessä. Tekijäjoukkoon kuuluu muun muassa yleiskaavoittajia, tutkijoita, maisemasuunnittelijoita, teknistaloudellisiin asioihin perehtyneitä suunnittelijoita, liikennesuunnittelijoita ja asemakaavoittajia. – Käyn asiantuntijoiden kanssa läpi heidän työstämänsä asiat ja sovitan ne yhteen yleiskaavaluonnoksessa. Tarvitsemme ilmanlaatuselvityksiä moottoriteiden varsilta, jotta hahmotamme sinne sopivia rakentamisratkaisuja ja niiden kustannuksia, Piimies kuvailee. Manninen käy yleiskaavakeskustelua kaupunkisuunnittelulautakunnan, kaupungin eri virastojen ja sidosryhmien kanssa. Myös seututason yhteistyö on hänen kontollaan. – Meidän virkamiesten toiminta on muuttunut avoimeksi. Etsimme ratkaisuja yli hallinto- ja kuntarajojen ja keskustelemme paljon, jotta vältymme turhalta työltä, Manninen kertoo. Kaiken tavoitteena on uusi yleiskaava vuonna 2016. – Toivon, että siitä tulee yleiskaava, joka jättää tarpeeksi tilaa erilaisille toteuttamisratkaisuille. Kaavan merkintöjen tulee kertoa rakentamisen tehokkuudesta ja osoittaa riittävällä tarkkuudella tavoiteltu liikennejärjestelmä, Manninen kiteyttää. 

Helsinki saa uuden yleiskaavan

H E L S I N G I N U U S I Y L E I S K AA V A VISIO 2050 ELINKEINOT JA KESKUKSET 16.8.2013

HELSINGIN UUDEN YLEISKAAVAN Visio 2050:n

Ka K antaka Kantakaupunki Kantaka Kantakaupungin laajennus Kesku us (elinkeinot, palvelut, asuminen) Keskustat

Helsingin He elsingin elinkeinoalueet eli

valmistelu kestää viitisen vuotta. Kaupunkisuunnitteluvirasto johtaa suunnitteluprosessia. Kaupungin yleiskaava määrittelee pääkaupungin maankäytön ja rakentamisen suuret raamit aina vuoteen 2050 asti. Yleiskaavaan sovitetaan pääliikenneväylät, asuinja virkistysalueet, työpaikat sekä palvelut. Yleiskaavan pohjalta laaditaan aluekohtaisia osayleiskaavoja sekä asemakaavoja, niitä kaikkein tarkimpia maankäytön suunnitelmia.

2013

2014 2015

2016

Keskeiset Keske eis elinkeinoalueet Tuottavuuden huippualueet KSV YLEISSUUNNITTELUOSASTO Anne Karlsson, Sakari Jäppinen, Heikki Salmikivi, Jussi Mäkinen, Susa Tulikoura, Esko Lauronen, Salla Ahokas

Satama-lentoasema -kehityskäytävä

2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli yleiskaavan osallistumis- ja

arviointisuunnitelmaa sekä yleiskaavoituksen lähtökohtia ja työohjelmaa. Viranomaiset antoivat niistä lausuntonsa, ja kaupunkilaiset saivat kommentoida suunnitelmia. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan vision ja siihen liittyvät maankäyttösuunnitelmat. Yleiskaavaluonnos valmistuu. Kaupunkilaiset voivat kommentoida sitä. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee yleiskaavaehdotuksen. Viranomaiset antavat lausuntonsa ehdotuksesta, ja kaupunkilaisten sana on vapaa. Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto käsittelevät yleiskaavaehdotuksen. Uusi yleiskaava astuu voimaan. > yleiskaava.fi

Helsingin henki | huhtikuu 2014

13


t yökalut teksti LAURA HEIKKINEN kuvat HELSINGIN WWW-SIVUT

U Kaupungin uudet verkkosivut parantavat tietojen ja palvelujen löydettävyyttä ja käytettävyyttä. Virastojen sivut ovat työn alla, ja suurin osa valmistuu vuoden aikana.

14

udet verkkosivut ovat pitäneet kaupunginkanslian verkkotoimituksen ja virastojen verkkovastaavat kiireisinä kevään ajan. Myös käännökset suomesta ruotsiksi ja englanniksi oli saatava valmiiksi. Sivuja on rakennettu pitkäjänteisesti muutama vuosi. – Onneksi virastot ovat innolla mukana. Tekijät ovat ammattitaitoisia, osaavia ja yhteistyö sujuvaa, kiittää vs. verkkoviestintäpäällikkö Mika Lappalainen tekijöitä. Portaali on rakennettu palvelulähtöisesti ja jaettu kuuteen kategoriaan. Esiin on nostettu käytetyimmät palvelut käyt-

Helsingin henki | huhtikuu 2014

täjätilastojen avulla. Muutos on suuri, sillä enää käyttäjän ei tarvitse tietää, minkä viraston palveluja hän on hakemassa. Myös tietokantojen käyttöä on tehostettu. Nyt on esimerkiksi rakennettu uutta palvelurekisteriä ja otettu toimipisterekisteri tehokäyttöön. Tämä on teetättänyt paljon työtä virastoissa, mutta jatkossa helpottaa toimintaa, kun päivitys tehdään tietokantoihin eikä sivuille. – Virastot ovat joutuneet kuvaamaan kaikki palvelunsa, mikä on ollut valtava työ, mutta onneksi sen merkitys on ymmärretty. Tätä on odotettu pitkään, Lappalainen toteaa.

Helppo päivittää

Työtä tehdään tiiviisti kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosaston yhteistyönä. Etusivusta vastaa verkkotoimitus, mutta esimerkiksi uutisvirta tulee virastojen uutisista. Etusivulla on viisi kuvallista päänostoa, asiointipalveluja ja yhteystietoja, kahdeksan nostoa käytetyimmistä sivustoista sekä kolme ajankohtaista kuvallista nostoa. Sisältö on suunniteltu älypuhelimiin ja tabletteihin mukautuvaksi. Lappalainen toteaa, että vaikka materiaalia riittää, asiat pääsevät hyvin esille, sillä sivuilla on hyvin nostopaikkoja.


ympäristö Virastoille kotitehtäviä >> Pääsivujen avauduttua on virastojen sivujen vuoro. Koevirastoina ovat olleet Arbis, tukkutori, Stara ja kaupunkisuunnitteluvirasto, joiden kokemuksia hyödynnetään muiden virastojen sivuja uudistettaessa. >> Virastot vastaavat itse sivuistaan ja saavat vaikuttaa niiden visuaalisuuteen ja sisältöön, mutta niitä räätälöidään vain tiettyyn pisteeseen asti – perusasiat pysyvät kaikilla samoina. >> Jokaisen viraston kanssa on suunnittelupalaveri. >> Virastoissa on pohdittava valmiiksi, mitkä viisi asiaa käyttäjä sivuilta haluaa, mitkä asiat nykyisillä sivuilla eivät toimi sekä mitä palveluja halutaan tuoda etusivulle ja mitä omille. >> Virastot miettivät myös, mikä on sivujen päähierarkia, rakenne, sisältö, graafinen ilme eli valokuvat, värit ja logot, mitä nostoja halutaan ja mitä kohdennettuja palveluja tuodaan esille. >> Asiat käydään läpi suunnittelupalaverissa, jossa on mukana myös visuaalisuudesta vastannut suunnittelutoimisto Koro. >> Työpajan jälkeen verkkotoimitus hyväksyy suunnitelmat ja laittaa ne kommentointikierrokselle virastoon. >> Pilottivirastojen kanssa tehdään virastopohja, joka voidaan nopeasti ja helposti kopioida työn pohjaksi.

teksti HENNA TANSKANEN kuvat SHUTTERSTOCK

Epidemiat hoidossa Päivähoidossa on toisinaan sekä täi- että kihomatokausia. Ohjeistuksin ne pysyvät hallinnassa. Milloin epidemioita yleensä esiintyy? Täiepidemioita esiintyy elokuusta lähtien koko vuoden aina toukokuun lopulle asti ja satunnaisesti kesäaikaan. Kihomatoja ilmenee ympäri vuoden. Ovatko täit ja kihomadot lisääntyneet? Oireseurannan perusteella suurempia epidemioita ilmenee ajoittain eri vuosina. Kahdeksan viime vuoden aikana kummatkaan eivät ole lisääntyneet.

– Henkilöstön palaute on ollut positiivista. Virastorajojen häivyttäminen ja palvelulähtöisyys on koettu hyväksi. Sisällön päivitys on tehty mahdollisimman helpoksi, sillä pohjat on suunniteltu yksinkertaisiksi ja nopeiksi päivittää. Tämä ja tietokantojen tehokas käyttö säästävät kaikkien työtä, aikaa ja kustannuksia. – Virastot on aikataulutettu keväästä syksyyn. Ne ovat hyvin innokkaita tulemaan mukaan, jopa nopeammin kuin voimme niitä ottaa, sillä kaikki haluavat päästä vanhoista sivuista ja päällekkäisyydestä eroon.

Palaute parantaa käytettävyyttä

Uusista hel.fi-sivuista on ollut betaversio nähtävänä ja testattavana joulukuusta asti. Kävijöitä on ollut yli 10 000, mutta palautetta on tullut vajaat 100. – Toivon, että palautteen vähyys kertoo käyttäjien tyytyväisyydestä sivuihin. Palaute on tärkeää, sillä sen avulla kehitämme ja parannamme sivuja. Palautteen perusteella esimerkiksi suurensimme jo fonttia ja hioimme navigaatiota paremmaksi, sanoo Lappalainen. Jatkossa palautteen lisäksi sivuja kehitetään seuraamalla kävijätilastoja. Aktiivisesti uudistusta tekevistä noin 120 henkilöstä on muodostettu päähierarkian mukaiset ryhmät, jotka kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan ja antamaan omaa palautettaan tekijöinä. Lappalaisen mukaan työ virastojen kanssa on ollut vaivatonta. – Suuri kiitos virastoille, sillä niissä on ymmärretty, miksi vanhasta luovutaan, mitä uusi konsepti tuo tullessaan ja miten rekisterit saadaan hyötykäyttöön. Tämä on tärkein ulkoinen viestintäkanavamme, jolla palvelemme kaupunkilaisia. 

Kuka laatii ohjeet päivähoidolle? Sosiaali- ja terveysviraston epidemiologinen yksikkö hoitaa tartuntatautiepidemioita sekä antaa niihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Ohjeistus myös täija kihomatojen hoitoon tulee sieltä. Miten päivähoidon henkilöstö toimii epidemioiden aikaan? Täi- tai kihomatotartunnan saanutta lasta ei tarvitse välittömästi hakea pois päivähoidosta, koska tartunta on jo tapahtunut. Lasta haettaessa vanhemmat saavat kirjalliset ohjeet tartunnan hoitoon tai linkin ohjeisiin, jossa täitartunnan hoito esitetään lisäksi videolla. Vanhemmille tiedotetaan tartunnan mahdollisuudesta, ja uusista tartunnoista pyydetään ilmoittamaan päivähoitopaikkaan. Tartuntojen määriä seurataan, ja epidemiologinen toiminta saa kuukausittain koonnin lasten kaikista sairauksista. Henkilökunta ilmoittaa kaikista tartunnoista ja epäilyistä epidemiologiseen toimintaan, joka laatii tiedotteet ja ohjeistaa hoidot.

Miten päivähoidossa tehostetaan toimintaa epidemioiden aikana? Hyvät päivittäiset hygieniakäytännöt ovat ennalta varautumisen lähtökohta. Lapset nukkuvat omilla vuodevaatteillaan, ja heidän vaatteensa säilytetään omissa lokeroissaan. Erityisen hyvä käsihygienia on välttämätöntä. Lelujen ja liinavaatteiden pesua ja siivousta tehostetaan. Samoin lasten päähineiden, roolivaatteiden ja kampaamoleikin tavaroiden säilyttämiseen ja puhdistamiseen kiinnitetään paljon huomiota. Myös lasten varavaatteet lähetetään kotiin pestäviksi. Jos päiväkodin lähipiirissä on tartunnan mahdollisuus, lapsille ja perheille kerrotaan, miten tartunta vältetään. Leviäminen pyritään estämään ajoissa tiedottamisella ja selkeillä ohjeilla. Saavatko vanhemmat ohjeet kotiin kummassakin tapauksessa? Molemmissa tapauksissa annetaan kirjalliset ohjeet tai muuten varmistetaan, että perheellä on linkki voimassaoleviin ohjeisiin. Vastaajina kaupunginepidemiologi, infektiolääkäri Hannele Kotilainen sosiaali- ja terveysvirastosta sekä varhaiskasvatuksen asiantuntija Sirkka-Liisa Ihalainen varhaiskasvatusvirastosta. Opasvideo: hel.fi > Sosiaali- ja terveysvirasto > Terveyspalvelut > Neuvolapalvelut > Lastenneuvolapalvelut > Leikki-ikäisen hoito-ohjeita > Päätäit

Helsingin henki | huhtikuu 2014

15


teksti LAURA HEIKKINEN lähteenä TUOMO KARAKORVEN ESITELMÄ kuvat SHUTTERSTOCK infografiikka ANNA-LEENA VÄÄTÄNEN

1970

16

Helsingin henki | huhtikuu 2014


Faksi Telefaksi eli faksi yleistyi 70-luvulla. Sitä käytetään välittämään kopioita fyysisistä dokumenteista puhelinverkon välityksellä. Viestin nimi on telekopio. Kirjoituskone Ensin oli mekaaninen kirjoituskone, mutta 60-luvulla sähkökirjoituskoneet alkoivat yleistyä. Niistä kehittyivät 80-luvulla tekstinkäsittelylaitteet. 60-luku >> Kaupungin tietojenkäsittelykeskus (TKK) rahatoimiston yhteyteen 1960. >> Ensimmäinen tietokone kaupungille 1962.

1980

1993 1990

Tietojenkäsittelystrategia 1985 >> vastuuta hallintokunnille, yhteinen/sisäinen atk >> toimistoautomaatio, tekstinkäsittelylaitteet >> osastotietokoneet, integraatio keskuskonejärjestelmiin.

Tietotekniikan historia >> 1. sukupolven tietokoneet sijaitsivat lasiseinäisissä konesaleissa. >> 2. sukupolven tietokoneiden läpimurto 70-luvun alussa siirsi koneet suunnittelutoimistoihin ja laboratorioihin. >> 3. sukupolven tietokoneet 1980-luvulla eli henkilökohtainen PC tuli tekstinkäsittelyyn ja taulukkolaskentaan. >> 4. sukupolven tietokoneet syntyivät, kun paikallisverkot tulivat toimistoihin ja erilliset PC:t liitettiin yrityksen verkkoon. >> 5. sukupolven tietokoneisiin siirryttiin 1990-luvun alussa kun internet eli www aloitti voittokulkunsa. Tietokoneesta tuli ikkuna maailmaan.

Tietoliikenteen runkoverkko Helnet 1993

1989

Tietokeskus 1973 tietojenkäsittelyneuvottelukunta, kaupunginkanslia

1984

1973

1972

ATK-kehittämiskeskus 1972 keskustietokone/pienoistietokone-erimielisyydet

PC ja henkilökohtaiset työvälineet Innostus, Vapautus keskuskoneen orjuudesta Kaupungin palkanlaskenta voidaan hoitaa PC:llä Windows /OS2/ MAC-kamppailut 70-luku ja 80-luvun alkupuoli Tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja kortistot >> keskustietokoneiden ja perusjärjestelmien KT- tietokeskus 1989 rakentamisen kausi Uusi ammattikunta: mikrotukihenkilöt >> henkilöstöhallinnontietojärjestelmä (HIJAT 1984) >> sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmä (ATJ >> pääkaupunkiseudun tietorekisteri (PTRJ). 1984 Suomessa >> kirjastojärjestelmä korkeakoulujen Funet-verkko

Tietotekniikkastrategia 1991 >> hajautus >> Helnet >> lähiverkot >> PC:t työasemiksi >> liitettävyys.

KOKEMUKSIA Tein 70-luvulla tekstinkäsittelyä Adlerin sähkökirjoituskoneella. Kirjoitin päätösluettelonotteita viisi kappaletta kalkkeeripaperit välissä ja virheet kumitettiin pois, koska korjauslakkaa ei ollut, eikä toimistolla ollut käytössä edes kopiokonetta. Seuraavaksi sain IBM:n unikonpunaisen korjausnauhalla varustetun kirjoituskoneen, joka oli suorastaan unelma. Tekstinkäsittelijät käyttivät Composerkoneita, joissa tallennus oli magneettikortille.

Esselten tekstinkäsittelylaitteet 80-luvun alussa olivat huippuhienot. Muistan vieläkin fileopen -komennon. Tutustuimme myös PTK:n ison koneen tekstinkäsittelyohjelmaan, mutta se oli hankala, eikä sitä otettu käyttöön. 80-luvulla ensimmäiset PC-koneet ja Officewriter näyttivät suuntaa. Sen jälkeen WordPerfect- ja Word-ohjelmistot olivat helppoja omaksua. suunnittelija Helena Vehmanen, elinkeino-osasto, kaupunginkanslia

KOKEMUKSIA Kun aikanaan tulin kaupungille, esityslistat ja kirjeet kirjoitettiin kalkkeeripaperin kera. Kun kirjoitusvirheitä tuli, korjaaminen oli työlästä: se tehtiin korjauskumeilla kunnes kirjoituskoneisiin tuli korjausnauha. Suurin muutos työssäni tapahtui 80-luvulla. Esityslistat ryhdyttiin tekemään tekstimaatilla. Jos oikein muistan, vuosi oli -83. Sitten

80-luvun loppupuolella diaari eli asiakirjaluettelo muutettiin tietokoneella tehtäväksi. Ehkä haastavin ohjelmisto ja sen käyttöönotto on kuitenkin ollut Ahjo vuonna 2011, mutta se on ollut myös helpottavin tietotekninen parannus. Sitä vielä hiotaan. liikuntajohtajan sihteeri Paula Mantila, liikuntavirasto

Helsingin henki | huhtikuu 2014

17


Lerppu, 8 ja 5 ¼ tuumaa >> vuonna 1971 & 1976 >> 500 Kt

Korppu, 3 ¼ tuumaa >> vuonna 1984 >> 2 880 Kt

ZIP-levy >> vuonna 1990 >> 100–250 Mt

CD >> vuonna 1983 >> 700 Mt

Muistatko vielä näitä tallennusformaatteja?

1 Bitti (b) 1 Kilobitti (Kb) 1 Megabitti (Mb) 1 Gigabitti (Gb) 1 Tavu (t) 1 Kilotavu (Kt) 1 Megatavu (Mt) 1 Gigatavu (Gt) 1 Teratavu (Tt)

>> Opetusverkko, koulujen tietotekniikkaprojekti 1996. >> Järjestelmiä: Tiimiposti, Pros.

1 Bitti (b) 1024 Bittiä (b) 1049000 Bittiä (b) 1.074 * 109 Bittiä (b) 8 Bittiä (b) 8192 Bittiä (b) 8389000 Bittiä (b) 8.59 * 109 Bittiä (b) 8.796 * 1012 Bittiä (b)

1997

1996

Vuonna 1997 11 500 työasemaa

1995

Vuonna 1995 noin 4 000–5 000 työasemaa.

= = = = = = = = =

1998

16.11.1994

2000

Internet >> Helnet kytkettiin internetiin 16.11.1994 >> Kaupungin ensimmäiset nettisivut julkaistiin 5/1995. >> 386SX-kone, Linux, 256 Kb/s tietoliikenneyhteys, sivujen koodaus Muistiolla. >> Sisältö suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. >> Kulttuurikaupunkihankkeen esittely. >> Linkki Kirjakaapelin sivuihin. Palautesähköpostia tuli vuoden 1995 aikana yli 100 kpl.

>> Heli-intranet 1998 >> Työasemaverkon vakiointi (Helsinki-vakio) alkaa. >> Perusjärjestelmien uusimista, tuotepohjaiset ohjelmistot. >> Palveluita monelta toimittajalta. >> EU ja tietoyhteiskuntatavoitteet.

KOKEMUKSIA Vauhti on ollut kovaa ja tuntuu, että aina on joku uusi sovellus opeteltavana. Kehitys on helpottanut asiakirjatuotantoa, kun ei tarvitse käyttää leikkaa-liimaa-systeemiä, ja päätöksentekoa, joissa käytetään tietoteknisiä sovelluksia. hallintosihteeri Maire Pesonen, henkilöstöosasto, kaupunginkansia

HEL.FI HISTORIA Virastoista ensimmäiseksi internetiin meni kaupunginkirjasto, joka avasi Kaapelisolmun www-palvelimen 28.2.1994 ensimmäisenä julkisena kirjastona maailmassa. Yhteisiä hel.fi-sivuja suunnittelevassa Internet-työryhmässä oli mukana kaupunginkanslian, kaupunginkirjaston, opetusviraston ja Kaapelisolmu-projektin edustajia. Työryhmän puheenjohtajana oli Tuomo Karakorpi. Palvelu julkistettiin toukokuussa 1995. Sivuilla oli kaupungin tapahtumakalenteri, tietoa matkailijoille ja yrittäjille, tietoa kulttuurikaupunkihankkeesta, linkki kaupunginkirjastoon ja muihin www-palveluihin. Lisäksi tarjolla oli aakkosellinen palveluhakemisto, organisaatiokaavio, jossa oli kaupunginjohtajien kuvat, perustilastoja ja kaupungin lyhyt historia. Asukkailla oli mahdollisuus päästä internetiin toukokuussa 1995 Kirjakaapelissa ja Töölön kirjastossa ja pian jo viidessä muussa kirjastossa. Rakennusviraston viherosasto toteutti ensimmäisenä virastona omat internet-sivut vuonna 1995. verkkopalvelukoordinaattori Leila Oravisto, kaupunginkanslia

18

Helsingin henki | huhtikuu 2014


DVD >> vuonna 1995 >> 4.7 Gb–17.08 Gb

USB-muistitikku >> 2000-luvun alku >> 1 Gt ja yli Vuonna 2010 >> Helmi = kaupungin sähköinen työpöytä >> 36 000 työasemaa >> 600 palvelinkonetta, lajissaan Suomen suurin tietoliikenneverkko.

Laske = laskentajärjestelmä ulkoiseen ja sisäiseen laskentaan, käyttöomaisuuteen, laskutukseen sekä myynti- ja ostoreskontraan. www.hel.fi Uusi alusta ja ulkoasu vuonna 2005.

hel.fi Uudet, palvelulähtöiset sivut avattu.

2016

Ahjo = sähköinen asianhallinta- ja päätöksentekojärjestelmä, joka yhtenäistää asianhallinnan käytäntöjä ja jolla tehdään kaikki poliittiset sekä viranhaltijapäätökset.

2014

2011

Vuonna 2007 tehdyssä vertailussa Hel.fi-sivut olivat Euroopan suurkaupunkien parhaat ja maailman 3. parhaat.

2010

Hel.fi ja Hel2.fi kävijämäärät 2005 10 miljoonaa 2006 14 miljoonaa 2007 18,5 miljoonaa

2007

2005

VUOSI 2016 HR-tietojärjestelmä

2010

Tietotekniikkastrategia 1997 Infrastruktuurin rakentaminen ja yhtenäistäminen kohti tietoyhteiskuntaa ja toiminnan tehokkuutta.

Tietotekniikkastrategia 2003–2006 >> Tietotekniikalla tuottavuutta ja palveluja. >> Sähköinen asiointi, monikanavamalli, toimintaprosessien kehittäminen sekä tukitoimintojen yhtenäistäminen ja keskitys. >> Tietoteknisen infrastruktuurin yhtenäistäminen. >> Tietojärjestelmien yhtenäistäminen, Talpa. >> Helsinki-portaali. >> Kaupungin roolin määrittelyä.

Tietotekniikkastrategia 2007–2010 ”Helsinki palvelee” >> Sähköinen asiointi, tuottavuuden parantaminen, seutuyhteistyö, avoimuus ja vuorovaikutus. >> Puhelinpalvelut yhtenäistetään, kiinteästä puhelimesta mobiiliin. >> Suuret tukipalvelujen järjestelmähankkeet: sähköposti, sähköinen työpöytä, laskentajärjestelmä, asianhallinta. >> Paikkatieto ja tiedon avoimuus. >> Kokonaisarkkitehtuuri, hankehallinta.

Tietotekniikan hankeohjelma 2010–2012 >> 102 hanketta 27 hallintokunnasta. >> Palvelutuotannon prosessien uudistaminen ja sähköinen asiointi. >> Tukiprosessien yhtenäistäminen ja tehostaminen.

Tietotekniikkaohjelma 2012–2014 >> Sähköisiä palveluja ja niiden saavutettavuutta kehitetään. >> Vuorovaikutusta ja osallisuutta vahvistetaan ja syrjäytymistä ehkäistään. >> Helsinki on käyttäjälähtöisten innovaatioiden edelläkävijä. >> Laadukkaalla johtamisella sekä kehittämällä henkilöstön osaamista ja vaikutusmahdollisuuksia edistetään yhteisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan kehittämistä ja parannetaan palvelutuotannon vaikuttavuutta.

Tietotekniikkaohjelma 2015–2017 >> Valmistellaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi tämän vuoden aikana.

Helsingin henki | huhtikuu 2014

19


{ ammatti } teksti LAURA HEIKKINEN kuvat ARI HEINONEN ja SHUTTERSTOCK

Tilojen T sisustaja Sisustusarkkitehti Laura Kuusinen antaa tiloille uuden ilmeen tai muuttaa niitä kokonaan uuteen uskoon. Suunnittelutyössä tärkeintä on ongelmanratkaisukyky.

ila, joka suunnitellaan alusta asti tai muutetaan kokonaan uusiksi on rakennusviraston sisustusarkkitehti Laura Kuusisen unelmaprojekti. Juuri tällainen hänellä on nyt työn alla Palmialle. – Muutamme töölöläisen tilan ravintolaksi. Osa tilasta puretaan ja sen toiminnot mietitään uudelleen. Tavoite on saada pienillä muutoksilla tilasta toimiva, kertoo Kuusinen. Ensimmäiseksi sisustusarkkitehdin on saatava selville, mitä tilalta halutaan, mikä on sen käyttötarkoitus ja kohderyhmä. Aikataulu ja budjetti antavat työlle raamit. Sitten alkaa suunnittelutyö. Yleensä aina on kiire. Tänä vuonna hän suunnittelee myös Meilahden yläasteen kotitalousluokkia uusiksi. Projekteja on aina päällekkäin: parhaimmillaan niitä on jopa kymmenen. Silloin päivän tunnit ovat loppua kesken.

Monipuoliset työt inspiroivat

Rakennusviraston arkkitehtuuriosastolla tehdään sisustussuunnittelun lisäksi rakenne-, arkkitehti- ja keittiösuunnittelua. Osastoa johtaa toimistopäällikkö Sonja Liljeblad, ja sisustusarkkitehtejä on neljä.

20

Helsingin henki | huhtikuu 2014


en ra Kuusin u a L i: hti im >N usarkkite t s u is s i: t t n > Amma usvirasto n n e k a r : > Virasto sto htuuriosa arkkite vuotta sä > Ikä: 47 Nöykkiös n o o p s E > Perhe: astus, kset: rats u t s a r r a >H nit oka ja vii u r , s e t a il p

gallup Käytätkö liikuntapalveluita?

HELSINKI TARJOAA RUNSAASTI ERILAISIA LIIKUNTAPALVELUITA JA HYVIÄ RETKEILYPAIKKOJA. KÄYTÄTKÖ NIITÄ? teksti KATJA PESONEN kuvat ARI HEINONEN

Kuusisen ura rakennusvirastossa on kestänyt viisi vuotta. Sitä ennen hän työskenteli yksityisessä toimistossa. Ammatin valinta meni luonnollista tietä, sillä hänen isänsä on sisustusarkkitehti, ja lapsuudessa Kuusinen vietti paljon aikaa isän työpaikalla. – Tämä työ on todella kiinnostavaa ja monipuolista, sillä tehtävät vaihtelevat ja töitä on laidasta laitaan, hän toteaa. Asiakkaita ovat kaikki hallintokunnat. Viime vuonna hän sai toimeksiantoja muun muassa Palmialta, Korkeasaarelta, opetusvirastolta, keskustakirjastohankkeesta ja varhaiskasvatusvirastolta. – Ehkä hauskin työni oli suunnitella koti Korkeasaaren uusille asukkaille, gundeille, Kuusinen kertoo.

Kestävän kehityksen suunnittelua

Sisustussuunnittelu on pitkälti ongelmanratkaisua ja erilaisten vaihtoehtojen keksimistä: miten ratkaista tilojen muutokset, mitä lvi- ja sähkötöitä on tehtävä, mitä teknologisia ratkaisuja tarvitaan ja mitä toteutusvaihtoehtoja valitaan sekä millaisia materiaaleja käytetään. Työssä on huomioitava tilan toiminnalliset, esteettiset ja ergonomiset tarpeet. Kuusinen kertoo, että tilaajalle on tehtävä ymmärrettäväksi, miksi tiettyjä ratkaisuja tehdään ja toisaalta miksi jotkut eivät toimi tai ole toteutuskelpoisia. Elinkaariajattelu sisältyy suunnitteluun. – Velvollisuutemme on suunnitella kestävästi ja siten, että tila on toimiva 20 vuoden päästäkin. Hetkellisiä trendejä ei voi seurata kuin helposti muunneltavissa asioissa, kuten tekstiilien tai värien valinnassa. Kun sisustussuunnitelma on valmis, siitä tehdään työpiirustukset, jotka ovat tekemisen käsikirjoitus. Sen avulla arvioidaan hankkeen kustannukset, laaditaan muut suunnitelmat ja aikataulu sekä tilataan rakentajat ja materiaalit.

”Työssä on huomioitava tilan toiminnalliset, esteettiset ja ergonomiset tarpeet.” Suunnittelu ja 3D-tilamallin tekeminen vievät aikansa. – Keskittymistä hajottaa se, että joudumme jatkuvasti eri projekteissa ratkaisemaan isoja ja pieniä asioita. Joskus toivon, että saisin keskittyä vain suunnitteluun ja joku muu tekisi paperityön. Etenkin isoissa hankkeissa viivästymistä ja lisätyötä aiheuttavia yllätyksiä tulee väistämättä: lupien käsittely kestää, materiaalit eivät ole sitä, mitä oli suunniteltu, budjetti pettää tai aikataulu on liian tiukka. – Siksikin tilaajan kannattaa lähteä hyvissä ajoin liikkeelle ja tehdä suunnittelu huolellisesti.

Rennot tilat miellyttävät

Vapaa-aikansa Kuusinen käyttää pilatekseen, ruoanlaittoon ja ratsastukseen. Suunnitelmissa on myös aloittaa vanha intohimo, saksofoninsoitto. Tarkkuutta vaativa työ saa vastapainoa luovista harrastuksista. Entä miten arkkitehti sisustaa omaa kotiaan? Kuusinen kertoo olevansa melko laiska sisustamaan kotiaan ja saavansa lähes allergisen reaktion television sisustusohjelmista. Kuusisen kädenjäljen näkee kaupungilla. Millaiset julkiset tilat ammattilaisen silmää miellyttävät? – Rennot ravintolat, Uunisaaren kahvila ja Kaisaniemen kirjasto. Kesällä henkireikäni on Espan puisto ja kauppatori. 

Jonna Judén, uravalmentaja, kaupunginkanslia Liikun pienen lapseni kanssa yhdessä. Käymme luistelemassa: Munkkiniemi on kotikenttämme, joka on aina hyvin hoidettu. Niin ovat myös pyöräilyreitit, ja teemmekin paljon pyöräretkiä. Luukissa olemme käyneet myös liikkumassa. Käymme usein Seurasaaressa lenkillä, mikä on aina siisti ja hyvin hoidettu. Toivoisin enemmän sellaisia liikuntamahdollisuuksia, joita voisi harrastaa yhdessä lapsen kanssa. Ari-Pekka Muilu, projektipäällikkö, rakennusvirasto En käytä kaupungin liikuntapalveluita. Poljen töihin ja kotiin päivittäin. Matkaa on yhteen suuntaan noin yhdeksän ja puoli kilometriä ja teen sen niin tehokkaasti, että työpaikalle saapuessani on käytävä suihkussa. Tämän vuoksi en koe tarpeelliseksi rehkiä enää muuta liikuntaa päivän aikana. Olen kyllä tietoinen siitä, että kaupungilla on runsaasti liikuntamahdollisuuksia. Kun aloitin nämä hommat, niistä kerrottiin tulokkaiden infotilaisuudessa.

Janne Malinen, tiedottaja, kiinteistövirasto En käytä kaupungin liikuntapalveluita, sillä liikun muulla tavoin. Käyn taloyhtiöni kuntosalilla, koiran kanssa lenkillä ja lisäksi pelaan salibandya. Asun tällä hetkellä Ruoholahdessa ja olen muuttamassa Paloheinään. Siellä on sen verran hyvät lenkkimaastot, että varmasti lenkkeily tulee lisääntymään. Olen asunut aikaisemmin Espoossa, joten tuttuja ovat myös sen alueen liikuntapaikat, kuten Luukki ja Nuuksio.

Paula Jalo, uravalmentaja, kaupunginkanslia Talvella hiihdän Paloheinässä ja Viikissä. Niiden laduista täytyy antaa kymmenen pistettä ja papukaijamerkki, sillä ne ovat aina loistokunnossa. Lisäksi teen juoksulenkkejä Töölönlahdella ja pysähdyn tekemään lihasharjoituksia siellä oleviin laitteisiin. Olen todella iloinen siitä, kuinka hyvin täällä on liikuntamahdollisuuksia sekä miten hyvää huolta niistä pidetään.

Helsingin henki | huhtikuu 2014

21


kaffella

Uuteen esimiestehtävään tuleminen edellyttää oppimista, varsinkin jos tulee organisaation ulkopuolelta. Esimiesten on hyvä tietää, että kaupungilla on tarjota heille paljon apua, tukea ja työvälineitä.

Tuki kasvattaa

hyväksi esimieheksi teksti MARJATTA PIETILÄ kuvat ARI HEINONEN

M

arju Pohjaniemi aloitti henkilöstöjohtajana vuoden alussa. Henkilöstöä on noin 40 000, joista esimiehiä noin 4 000. Mikko Rantala toimii HR-asiantuntijana kaupunginkanslian HR-neuvonnassa, jonka toiminta käynnistyi lokakuussa. Marjo Ring palasi työelämään ja aloitti uudessa tehtävässä osastonhoitajana oltuaan kotiäitinä ja opiskeltuaan terveystieteiden maisterin tutkinnon. Aiemmin hän työskenteli sairaanhoitajana Husissa.

Millaista apua ja tukea tuore esimies kaipaa ja millaista on saatavilla?

− Kiinnostus kaupungin tarjoamaan laajaan tehtäväkenttään ja sitä kautta urakehitykseen houkutteli minut hakeutumaan kaupungin palvelukseen. Työskentelen lähiesimiehenä päihdepsykiatrian klinikan, vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja somaattisen päivystyksen yleissairaalapsykiatrian päihdekonsultaatiotyöryhmässä. Joukossamme on yksi sairaanhoitaja myös neuropsykiatrian puolelta. Yksiköt ovat pieniä: hoitohenkilöstöä on noin kaksikymmentä henkeä, Ring kertoo. − En ole aiemmin ollut esimiestehtävissä, mutta minulla on vahva teoreettinen tausta terveyshallintotieteen alalta. Uskon myös työkokemukseni sairaanhoitajana auttavan minua. Koska tulen kaupungin organisaation ulkopuolelta, minun on vielä vaikea hahmottaa valtavaa kokonaisuutta. Ringin johtamissa yksiköissä ei aiemmin ole ollut lähiesimiestä, joten hänen

22

ensimmäinen tehtävä on rakentaa roolinsa itse. − Saan käytännön työhön apua entisiltä esimieskollegoiltani ja esimieheltäni, joille voin aina soittaa. Se on valtavan tärkeä tuki. Työryhmissämme on myös erittäin osaavia ihmisiä, joiden asiantuntemuksen kautta saan substanssiosaamista. Esimiestyö ei kuitenkaan ole minulle itsestäänselvyys. Pohjaniemi ja Rantala vakuuttavat, että esimiestyöhön liittyvissä asioissa ei tarvitse jäädä yksin. − Uuden tehtävän oppiminen tapahtuu pääasiassa työssä tekemällä. Tärkeintä on rakentaa verkostot esimieheen ja kollegoihin. Jokaisessa virastossa on henkilöstöalan ammattilaisia, joilta voi kysyä neuvoa johtamiseen liittyvissä asioissa. Kaupunginkansliassa on HR-neuvonta, jossa esimiesneuvontaan on erikoistunut kahdeksan ihmistä, Pohjaniemi sanoo. Hän kertoo, että esimiehen tärkein työkalu on Helmi-intra, jossa on johtamista ja esimiestyötä käsittelevät osiot sekä tietoa palvelukseen ottamisesta, vuosilomista, sairastamisesta ja muista esimiestyöhön liittyvistä asioista. − Tarjolla on valtava määrä erilaista esimieskoulutusta, kuten esimerkiksi lähiesimiesten Treeni- ja Taituri-ohjelmat. Oiva Akatemian koulutuksiin voi hakeutua Helmi-intran koulutuskalenterin kautta. Lisäksi tarjolla ovat JET-johtamiskoulutus ja Aalto-yliopiston eMBAohjelma, Pohjaniemi jatkaa. − Esimiestyötä on tuettu tarkalla ohjeistuksella, ja asiantuntija löytyy lähes kaikkien ongelmien ratkaisemiseen.

Helsingin henki | huhtikuu 2014

”Uuden tehtävän oppiminen tapahtuu pääasiassa työssä tekemällä. Tärkeintä on rakentaa verkostot esimieheen ja kollegoihin.

A: > KESKUSTELEMASS henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi kaupunginkanslia osastonhoitaja Marjo Ring sosiaali- ja terveysvirasto HR-asiantuntija Mikko Rantala kanslia HR-neuvonta, kaupungin > AIHE: mies Millaista apua uusi esi jolla? tar on sta llai mi kaipaa ja : > PAIKKA Cafe Artist


n Marju Pohjaniemi, Marjo Ring ja Mikko Rantala keskustelevat esimiestyöstä ja uuden esimiehen tukemisesta.

HR-neuvonta neuvoo sopimus- ja muissa palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana olemme saaneet tuhansia yhteydenottoja. Kysymysten kärjessä ovat vuosilomia, virkavapaita, sairauslomia ja työaikaa koskevat asiat, Rantala lisää. Ringiä mietityttää kuitenkin henkilökohtainen johtajuuteen kasvaminen − hän kaipaisi kokenutta esimiestä mentorikseen. − Mentoria voi kysellä Oivan kautta. Myös esimiesvalmennuksissa syntyy luontevasti pienryhmiä, joista mentoriksi voi löytyä sopiva henkilö, Pohjaniemi neuvoo.

Millaista johtajuutta kaupunki haluaa edistää?

Mistä apua esimiestyöhön? >> Oma esimies ja kollegat. >> Helmi-intran Henkilöstö-sivut, joissa on laajasti tietoa johtamisesta ja esimiestyöstä. >> HR-neuvonta. >> Hyvän esimiehen ABC -verkkoaineisto. >> Treeni-lähiesimieskoulutus. >> Oiva Taituri -lähiesimieskoulutus. >> Uutena esimiehenä -koulutus. >> Keskijohdon valmennus. >> Johdon JET- ja eMBA-koulutukset. >> Tulossa uusi perehdytysohjelma esimiehille.

− Viime vuonna vahvistetussa neljän vuoden strategiassa nostetaan esille työnantajan vastuullisuus ja osaava henkilöstö. Vastuullisuuteen sisältyy sekä vastuu työstä että henkilöstöstä. Keskeinen periaate on, että emme irtisano henkilöstöä uudelleenjärjestelyissä tai henkilön sairastuessa siten, ettei hän voi jatkaa entisessä työssään, sanoo Pohjaniemi. − Irtisanomisen sijaan pystymme kouluttamaan ja ohjaamaan ihmisen uusiin tehtäviin. Tämä on yksi suuren organisaation tarjoamia mahdollisuuksia huolehtia työntekijöistään paremmin kuin laki edellyttää. Pohjaniemen mukaan vastuulliseen esimiestyöhön kuuluvat myös henkilöstön työhyvinvoinnista, työterveydestä sekä osaamisesta huolehtiminen. − Vaikka monet innokkaat, kunnianhimoiset työntekijät ovat kovin ahneita työlle, esimiesten tulisi asettaa rajat, etteivät työpäivät pääsisi jatkuvasti venymään. Työ on suunniteltava siten, että se voidaan suorittaa työajan puitteissa, Pohjaniemi sanoo. − Tärkeä asia on alaisten osaamisen ylläpitämisestä huolehtiminen. Se on suuri

haaste, mutta ei pelkästään työnantajalle. Työntekijöiden pitää itsekin panostaa osaamiseensa. Ring pohtiikin, kuinka saada kunkin ihmisen osaaminen tukemaan koko työyhteisön osaamista ja kasvattamaan siten koko työyhteisön osaamispääomaa. Työyhteisön tavoitteena on löytää keinot siihen, miten parhaiten voidaan yhdessä kehittää omaa työtä.

Mitkä ovat kaupungin keskeiset työnantajapolitiikan ja toiminnan linjaukset?

Keskeisiksi asioiksi Pohjaniemi kertoo vastuullisuuden lisäksi oikeudenmukaisuuden, tasapuolisuuden, yhdenvertaisuuden ja läpinäkyvyyden. − HR-neuvonnan tavoitteena on, että ohjeistuksen tulkinta olisi mahdollisimman yhdenmukaista kaikissa virastoissa. Tämä vahvistaa yhtenäisen henkilöstöpolitiikan toteuttamista, Rantala toteaa.

Miten johtaminen ja esimiestyö muuttuvat kaupungilla tulevaisuudessa?

Pohjaniemi ja Rantala uskovat, että esimiestyön vaatimukset tulevat kasvamaan entisestään. Talousosaamisen ja tuottavuuden merkitys korostuvat ja tarvitaan entistä parempaa henkilöjohtamista. − Silloin tarvitaan varmasti myös entistä parempia työyhteisötaitoja, Ring pohtii. − Päätöksenteon pitäisi virtaviivaistua, kun kaikki kaupungin henkilöstötietojärjestelmät yhdistetään yhdeksi tietojärjestelmäksi, Rantala sanoo.

Kuinka johtaminen kaupungilla eroaa yritysmaailmasta?

− Uskon, että henkilöstöpolitiikkamme on humaanimpaa verrattuna moniin muihin työnantajiin. Suuren organisaation vuoksi voimme joustaa monissa asioissa: esimerkiksi vuorotteluvapaiden järjestämiseksi organisaatiosta löytyy usein korvaava henkilö, Rantala näkee. − Joustovaran ansiosta henkilöstöjohtamisessa pääsemme yksilöllisempään johtamiseen. Tavoitteemme on profiloitua hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattavana työnantajana, Pohjaniemi toteaa. 

Helsingin henki | huhtikuu 2014

23


asukas teksti KATJA PESONEN kuvat OLLI H��KÄMIES

elämä järjestykseen Stadin ammattiopistolla on neljä työpajaa, joihin ovat tervetulleita ensisijaisesti 15–19-vuotiaat nuoret. Niissä nuoria autetaan saamaan arki järjestykseen ja löytämään elämälle suunta.

R

älläkkä heittää kipinöitä nuoren miehen paksuilla hanskoilla suojatuille käsille. Metalli taipuu tekijän tahtoon huoneessa, johon on kokoontunut joukko poikia vertailemaan aikaansaannoksiaan. ‒ Täällä kaikki ovat kavereitani. Meillä on mielettömän hyvä henki, kertoo Pauli Lintunen Roihupellon teollisuusalueen sydämessä sijaitsevassa Metalliverstaassa. ‒ Parasta täällä on ruoka ja se, että tästä saa rahaa. Olen oppinut hitsaamaan ja käyttämään rälläkkää ja porakonetta. Sain tämän juuri valmiiksi, hän sanoo ja näyttää metallista pitkää tulitikkuaskeille tarkoitettua säilytyslaatikkoa, jonka voi kiinnittää seinään. ‒ Tykkään, kun saan tehdä itse käsillä jotain. Olen ollut täällä nyt neljä viikkoa ja saan olla viisi kuukautta. Tämän jälkeen yritän ehkä ammattikouluun, Lintunen suunnittelee. Jo lähes 20 vuotta toiminut Metalliverstas on avattu uusissa toimitiloissa Roihupellossa. Viime vuoden alusta alkaen pajaa on hallinnoinut opetusviraston Stadin ammattiopisto, joka perustettiin yhdistämällä Helsingin sosiaali- ja terveysalan, Helsingin palvelualojen ja Helsingin tekniikan alan oppilaitokset. Metalliverstas on organisatorisesti osa Stadin ammattiopiston nivelvaihekoulutuksia. Ne ovat lisäkoulutuksia peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen välillä. Lisäkoulutuksia nuori voi suorittaa välivuoden aikana, jos ei ole esimerkiksi saanut opiskelupaikkaa yhteishaussa, ei tiedä mille alalle suuntautuisi tai haluaa korottaa kouluarvosanojaan ennen opintojen jatkamista. Nivelvaihekoulutukseen kuuluvat ammattikouluun valmentavat luokat, ammattistarttiluokat sekä kymppiluokat. Metalliverstaalla tehdään perus metallitöitä, koruja sekä moottori- ja pienkonetöitä. Muut pajat ovat Mediakylpylä ääni-, video- ja multimediaryhmineen, WooDoo-werstas puutöiden tekoon sekä Sininen Verstas, jossa ommellaan ja värjätään tekstiilejä sekä tehdään maukkaita lounaita.

Läsnäoloa ennen kaikkea

Työpajojen esimies Tarja Taskinen-Okungbowa kertoo, että 90 prosenttia pajojen nuorista on työttömiä ja loput ovat opiskelijoita, jotka tarvitsevat tukea ammatillisen oppilaitoksen työssäoppimisjaksoilla. Täällä sitä saa. Kouluttajat auttavat kinkkisissä tilanteissa vaikka kädestä pitäen. Sen lisäksi he ovat henkinen tuki. Työ onkin pitkälti läsnäoloa. ‒ Monelle ei ole vielä selkiytynyt, mitä he haluavat tehdä isona. Paljon on myös sellaisia nuoria, jotka ovat joutuneet koko elämänsä ajan tekemisiin viranomaisten kanssa, ja vaikka heidän ympärilleen on rakennettu laaja verkosto, kukaan ei ole ehkä oikein kuunnellut heitä, kertoo moottori- ja pienkonekouluttaja Ville Flink. ‒ Täällä nuori saa joskus jopa ensimmäistä kertaa elämässään positiivisia aikuiskontakteja. Me keskitymme siihen, että hänen elämänsä saadaan raiteilleen.

n Ville Flink paitsi opettaa nuorille metallitöitä on myös henkinen tuki tarvittaessa. Pauli Lintunen (oik.) kertoo oppineensa pajalla paljon ja hakevansa ehkä myöhemmin ammattikouluun.

24

Helsingin henki | huhtikuu 2014


”Täällä annetaan hyvää ohjausta ja autetaan miettimään tulevaisuutta, uraa ja koulutusta.”

n Juha Hautala opettaa Jere Auviselle korujen tekemistä. Alex Aaltonen, Tom Halttunen ja Miska Pirinen tuunaavat pyörää Ville Flinkin opastamana. Tarja Taskinen-Okungbowa toimii työpajojen esimiehenä.

Uusille urille

Erik Kilpeläinen ja Jere Auvinen kuulivat Metalliverstaasta kavereiltaan ja päättivät tulla kokeilemaan. ‒ Olin aikaisemmin autolinjalla, mutta se ei tuntunut omalta. Käsillä tekeminen kuitenkin kiinnostaa. Täällä annetaan hyvää ohjausta ja autetaan miettimään tulevaisuutta, uraa ja koulutusta. Pohdin, mitä voisin tämän pajan jälkeen tehdä, mutta en ole sitä vielä keksinyt. Silti tulevaisuus näyttää tällä hetkellä hyvältä, Kilpeläinen kertoo. Auvinen opiskeli aikaisemmin Haagan ammattikoulussa automyyjäksi, mutta koulu ei kiinnostanut. ‒ Hain nyt yhteishaussa opiskelemaan datanomiksi. Odotan mielenkiinnolla niitä opintoja, jos pääsen sisään. ‒ Metalliverstaalla olen tykännyt siitä, että näen kätteni jäljen. Korupajalla

olen tehnyt sormuksia, avaimenperiä ja rannekoruja. Kouluttaja Juha Hautala on korupajan vetäjä. Hän näyttää kuvia pajalla tehtävistä koruista. Veikein on metallinen pallo, jonka sisällä helisee kuin siellä olisi keiju. Hevimmille tyypeille on tarjolla paksuja, kettingistä tehtyjä käsirenkaita ja kaulakoruja. ‒ Parasta on nähdä nuoren ilme ja tyytyväisyys, kun hän saa omin käsin aikaan jotain konkreettista, Hautala iloitsee.

Onnistumisen kokemuksia

Vastaava kouluttaja Jyrki Tolvanen kertoo, etteivät pajan nuoret välttämättä ole saaneet elämässään kovinkaan montaa onnistumiskokemusta, päinvastoin. Se, että nuori saa tuntea tekevänsä jotain oikein ja häntä kannuste-

>> Stadin ammattiopistolla on neljä työpajaa: Mediakylpylä, Metalliverstas, Sininen Verstas ja WooDoo-werstas. Ne on tarkoitettu ensisijaisesti 15–19-vuotiaille työttömille nuorille, mutta jos on tilaa, myös alle 25-vuotiaat voivat päästä mukaan. >> Pajoihin voi osallistua milloin tahansa vuoden aikana, vain heinäkuussa ne ovat suljettuja. Maksimissaan niissä ollaan viisi kuukautta.

taan, on tärkeää sekä itsetunnolle että hänen tulevaisuudelleen. ‒ He voivat löytää vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuin kuka minä olen, mitä minä osaan ja mihin pystyn, toteaa Taskinen-Okungbowa. ‒ Eräs nuori kertoi heränneensä vuoden ajan vasta iltapäivisin. Nyt hän tulee pajalle joka aamu yhdeksäksi. Nuori on saanut paremman päivärytmin ja sisältöä elämäänsä. Se vaikuttaa paljon mielentilaan, Flink kertoo. ‒ Viidessä kuukaudessa ehtii saada monta asiaa kuntoon elämässä, löytää oman juttunsa ja opiskelupaikkansa, johon pajan jälkeen hakee. Jos on ollut vuoden tekemättä mitään, putoaa helposti yhteiskunnan ulkopuolelle. Täällä saa hieman rahaa sekä hyvän sosiaalisen ympäristön, hän sanoo.

>> Nuoret saavat ilmaisen ruuan sekä työmarkkinatukea. Haku tapahtuu TE-toimiston, oman oppilaitoksen tai Tulevaisuustiskin kautta. >> Vuosittain pajoihin osallistuu noin 350 nuorta. >> Työpajoissa tehdään harjoitus- ja tilaustöitä. Tavoite on, että nuori saa elämänsä järjestykseen ja hänelle selviäisi, mitä hän haluaa tehdä ammatikseen. >> Pajoilla on työpaikkaneuvoja, joka ottaa nuoret vastaan ja jonka kanssa nuoret tapaavat ja miettivät pajan jälkeisiä koulutusvaihtoehtoja. Mukana on myös kuntouttava kouluttaja, joka tukee nuorta alusta lähtien arjen hallinnassa.

Helsingin henki | huhtikuu 2014

25


hyvinvointi teksti PIRKKO TUOMINEN kuvitus ESSI RUUSKANEN

VatuPassilla esiin arjen ongelmat Jos töihin on vaikea tulla ja poissaoloja alkaa kertyä, työntekijällä on oikeus ja esimiehellä velvollisuus varhaisen tuen keskusteluun. Palmian ja Staran yhteistyönä kehittämät VatuPassit helpottavat keskustelua ja auttavat tunnistamaan, missä arjen haasteet ovat.

T

yöterveyskeskuksen varhaisen tuen toimintamallissa Vatussa on määritelty kohtuullisten sairauspoissaolojen rajamäärät. Jos rajat ylittyvät, esimies sopii tapaamisen ja keskustelee työntekijän kanssa. Tavoitteena on kannustaa sekä esimiehiä että alaisia ottamaan työkyvyssä tai työn sujumisessa ilmenevät ongelmat puheeksi ennen kuin ne kasvavat suuriksi. Aina se ei ole helppoa. Arkaluonteiseen, joskin arkiseen aiheeseen voi olla vaikeaa tarttua. – Palmiassa ja Starassa käydään paljon Vatu-keskusteluja. Esimiehet kaipasivat tukea ja työkaluja siihen, miten toimia ja missä järjestyksessä, kertoo HR-suunnittelija Elina Tiainen Palmiasta. – Koska perinteinen Vatu ei oikein toiminut meillä, jalostimme siitä meille paremmin sopivan version, jatkaa työsuojeluvaltuutettu Peter Andersen Starasta. Palmian ja Staran yhteishankkeessa tehtiin monenlaisia kokeiluja. Niiden lopputuloksena syntyi kolme keskustelun apuvälinettä: työntekijän ja esimiehen VatuPassit sekä Vatu-asteikko. – Yhteiset työkalut auttavat pitämään keskustelun olennaisissa, työhön liittyvissä

26

asioissa, sanoo HR-suunnittelija Merja Jacobsson Palmiasta.

Sovitusti kohti tavoitetta

Esimiehen VatuPassi on taskuun mahtuva muistilista Vatu-keskustelusta, siihen valmistautumisesta ja seurannasta. Kun esimies sopii keskustelusta työntekijän kanssa, hän antaa tälle työntekijän VatuPassin. A4-sivuun tiivistetyssä esitteessä kerrotaan lyhyesti, miksi keskustelu käydään, miten siihen kannattaa valmistautua ja mitä keskustelussa tapahtuu. Näin työntekijä tietää, mihin on menossa ja mikä on keskustelun tavoite. – Keskustelussa on tärkeää sopia toimenpiteistä ja miettiä, missä nyt ollaan, mihin pitäisi päästä ja mitä kumpikin osapuoli tekee tavoitteeseen pääsemiseksi, Tiainen sanoo. Pohdinnassa auttaa havainnollinen Vatuasteikko. Sen avulla työntekijän on helpompaa arvioida, millä tasolla omaan työhön liittyvät tietämys, osaaminen, jaksaminen ja motivaatio ovat. – Nämä osa-alueet eivät yleensä ole mustavalkoisesti joko kunnossa tai kehitettäviä, vaan liukuvasti jossakin siinä välillä. Usein ne myös kytkeytyvät toinen toisiinsa, Jacobsson toteaa.

Helsingin henki | huhtikuu 2014


psykologi

Sekä Palmiassa että Starassa tehdään fyysistä työtä. Tavallisia työn sujuvuutta haittaavia tai työkykyä vähentäviä asioita ovat esimerkiksi huono ergonomia, puutteet osaamisessa tai se, ettei työvälineitä käytetä oikein. Myös motivaatiossa voi olla ongelmia. – Siivoustehtävissä puolet henkilöstöstä on muunkielistä, ja osuus kasvaa koko ajan. Väärinymmärrykset voivat hankaloittaa työn sujumista, Jacobsson toteaa.

Ongelmiin tartutaan ajoissa

Ihanteellista olisi, että työntekijä voisi koska tahansa nykäistä esimiestä hihasta ja ilmaista tarpeensa keskusteluun. – Pyrkimyksenä on vaikuttaa niihin asioihin, joihin työnantaja pystyy vaikuttamaan: hoitaa motivaatiota, perehdyttää, parantaa ergonomiaa ja lisätä osaamista, Jacobsson sanoo. Kun ongelmakohtiin tartutaan ajoissa, niille yleensä voidaan tehdä vielä paljon. – Esimerkiksi jaksamista voivat edistää yksinkertaisetkin keinot, kuten se, että työntekijä saa uuden työtuolin tai paremmat työkengät, Andersen sanoo. – Työntekijästä voi olla helpottavaa jo se, että saa puhua esimiehelle miel-

tä askarruttavista asioista, eikä tilanne pääse pahemmaksi. Kyse on välittämisestä. Työntekijällä on oikeus saada tarvitsemaansa tukea, hän jatkaa. Varhaisen tuen jälkeen seuraava askel on Andersenin mukaan jatkuva välittäminen. Työyhteisössä pitää huolehtia itsestä, toisista ja koko porukasta. – Tavoitteena on, että työntekijä pysyisi työ- ja toimintakykyisenä, jaksaisi töissä pidempään, siirtyisi terveempänä eläkkeelle, eikä kertyisi pitkiä sairauslomia, Jacobsson summaa.

Kiinnostus herännyt virastoissa

Tiainen kertoo, että Palmian ja Staran esimiehet ovat kiitelleet VatuPasseja. Heidän mielestään työkalut helpottavat keskustelua. – Tuntuu siltä, että olemme onnistuneet. Ainakin olemme tyytyväisiä näihin tuotteisiin, hän sanoo. VatuPassit ovat herättäneet kiinnostusta myös muissa virastoissa, vaikkei työkaluja ole vielä virallisesti julkistettu eikä hankkeen loppuraporttia tehty. Vaikka mallit ovat yksinkertaistettuja, niitä voi käyttää myös asiantuntijatehtävissä. – Jaamme mielellämme tietoa ja voimme tulla kertomaan lisää, kolmikko kertoo. 

Milloin Vatu-keskusteluun? >> Kun edeltävien 12 kuukauden aikana on kertynyt viisi sairauspoissaolokertaa tai 20 päivää sairauspoissaoloa. >> Keskustelu voidaan käydä jo ennen rajojen täyttymistä. Työntekijän VatuPassi neuvoo >> Milloin ja miksi Vatu-keskustelu käydään. >> Miten valmistaudun keskusteluun. >> Mitä keskustelussa ja sen jälkeen tapahtuu. Työantajan VatuPassi neuvoo >> Milloin Vatu-keskustelu käydään ja miksi se on tärkeää. >> Miten sovin keskustelusta ja valmistaudun siihen. >> Miten toimin keskustelun aikana. >> Miten seuranta tapahtuu. >> Millaisia työkaluja on käytettävissä ja mistä saan lisätietoja. Vatu-asteikko auttaa työntekijää itsearvioinnissa >> Mitä työhöni sisältyy ja mitkä ovat työni tavoitteet? >> Miten osaan työni ja mitä osaamista tarvitsen lisää? >> Miten selviydyn ja huolehdin työkyvystäni? >> Mitä ajattelen työstäni? >> Milloin kaipaan tukea, palautetta tai apua? > Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työkyvyn tukeminen > Varhainen tuki

Työterveyspsykologi Kaisa Poutanen pohtii, miten erilaiset työntekijät synnyttävät toimivan työyhteisön.

Itsensä ilmaisemisen tärkeydestä MONISSA TYÖYHTEISÖISSÄ ELETÄÄN mielenkiintoisessa tilanteessa, jos-

sa työuran alussa olevat ammattilaiset työskentelevät rinnatusten oman alansa kokeneiden konkareiden kanssa. Samojen ilmiöiden äärellä työskentelee usein monien alojen ammattilaisia, erilaisilla kokemustaustoilla. Parhaimmillaan moninaisuus on työyhteisön voimavara. Erilaiset näkökulmat rikastuttavat keskusteluja ja työn kehittämistä. Uudenlaiset avaukset ovat mahdollisia, ja samalla kokemuksen kautta kertynyt syvällinen työn tuntemus kehittää koko työyhteisön työn hallintaa. ERILAISUUS VOI KUITENKIN synnyttää meissä myös huolta omasta arvos-

tamme ja asemastamme. Inhimillinen ihmismieli vertailee itseä toisiin ja etsii mahdollisia uhkia ympäristöstä. Miksi toinen keskittyy työssään erilaisiin asioihin kuin minä? Osaako toinen työnsä paremmin? Arvostetaanko minua sellaisena ammattilaisena kuin olen? Järkevä ammattilainen on myös tunteva ihminen asemastaan riippumatta. Väsymys voi värittää tulkintojamme työstä kielteiseen suuntaan, ja väärinkäsitysten riski kasvaa. TYÖHYVINVOINNIN KANNALTA ON oleellista, että kukin voi kokea ole-

vansa omana itsenään hyväksytty työntekijä. Toimivissa työyhteisöissä työntekijät kokevat itsensä ilmaisemisen ja oman ammatillisen työotteen toteuttamisen sallituksi. Vuorovaikutusta leimaa myönteisyys ja toisten kannustaminen. Myös epävarmuuksien ilmituominen on mahdollista ja jopa suotavaa. Tilanteen syntyminen edellyttää kuitenkin aikaa ja tietoista työskentelyä niin esimiehiltä kuin jokaiselta työyhteisön jäseneltä. Kehittämispalaverien jälkeen voi joskus tuntua, että samat ilmiöt toistuvat ja muutos on kaukainen unelma. MIKSI TOIMIVAAN YHTEISTYÖHÖN ja vuorovaikutukseen kannattaa sin-

nikkäästi pyrkiä sen kehittämisen työläydestä huolimatta? Vaikeissa tilanteissa on ymmärrettävää välillä myös vetäytyä vuorovaikutuksesta, jättää työtä koskevat mielipiteet ilmaisematta. Toiminnan kehittymisen kannalta yksilöiden suojautuminen voi kuitenkin pitkällä tähtäimellä maksaa paljon. Uuden työntekijän tuoreet havainnot jäävät kuulematta, kokeneiden hiljainen tieto ei välity eteenpäin. Sekä uusi että kokenut työntekijä häviävät myös siinä, missä määrin he kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä ja oppia uutta. ITSENSÄ ILMAISEMINEN ON tärkeää sekä työssä jaksamisen että työhön

motivoitumisen kannalta. Sano siis rohkeasti mielipiteesi työstä. Sano se kuitenkin harkiten ja arvostavasti, ja sitten kuuntele. Kenties vastavuoroinen keskustelu voi alkaa?

Helsingin henki | huhtikuu 2014

27


liikkeellä

P

teksti SUSANNA HAANPÄÄ kuvat OLLI AALTO, HANNU HOLOPAINEN, PAULA KUKKONEN, ANNA-LEENA VÄÄTÄNEN ja SHUTTERSTOCK

m i o a k a i t n a p e l l i u P l o Helsingistä ei tarvitse lähteä kauas päästäkseen nauttimaan luonnosta ja erämaisista maisemista. Kaupungilla on ulkoilukohteita myös Helsingin ulkopuolella, kuten Nuuksion järviylängöllä.

oluilla omaan tahtiin patikointi antaa vastapainoa työlle. Luonnossa liikkumisella on elvyttävä ja virkistävä vaikutus. – Helsinki on hankkinut aikanaan kaupunkilaisille ulkoilualueita virkistyskäyttöön, kertoo ulkoilupäällikkö Petri Angelvuo liikuntaviraston ulkoliikuntaosastolta. Kaupunki huolehtii alueiden kunnossapidosta, kuten aurauksesta, käymälöiden huollosta, grillikatosten puiden tekemisestä ja nurmialueiden hoidosta. Seuraaville ulkoilualueille pääsee Helsingistä noin puolessa tunnissa. Kaikissa kohteissa viitoitukset on uusittu vastikään, joten reiteillä ulkoilu on vaivatonta.

> hel.fi to viras > Liikunta ilu > Ulko > hel.fi kus tökes > Ympäris kasvatus tö > Ympäristoretket n o u L >

28

Helsingin henki | huhtikuu 2014

Koko perheen Luukki Luukki soveltuu koko perheen ulkoilukohteeksi. Luukinjärven matala ranta ja isot nurmikentät houkuttelevat kaikenikäisiä nauttimaan uimisesta ja piknikeistä kesäisin. Syksyisin reiteille hakeutuvat ulkoilijat, sienestäjät ja marjastajat sekä talvisin hiihtäjät. Vuosittain Luukissa kävijöitä on lähes 200 000. Alueen maamerkki, Luukin kartano, on hiljattain uusittu. Sen kahvilassa voi nauttia lounasta tai kupposen kahvia. Metsän siimeksessä sijaitseva takkatupa on mukava paikka paistaa ulkoilun lomassa syötävää. Alueella on paikkoja myös asuntovaunuille. – Luukki sopii mainiosti vaikka työhyvinvointipäivän viettopaikaksi, Angelvuo vinkkaa.

Luukki

• 23 km Helsingistä, Vihdintien molemmin puolin • 900 hehtaaria, viitoitettuja ulkoilureittejä 22 km • virkistyskalastus sallittu alueen lammilla ja järvillä • Luukintie 33 • tiedustelut puh. 310 28475


Monipuolinen Pirttimäki

Kokeneen kulkijan Vaakkoi

Suosittu Salmi

Pirttimäen maisemissa viihtyvät kaikenikäiset ja esimerkiksi koululaisryhmät. Päärakennuksen leikkipaikat ja pelikentät ovat turvallisia temmellyspaikkoja myös pienimmille, sillä niiden lähellä ei ole vesistöä. Kallioisessa mäntymetsässä kiertelevän reitin varrella on melko tiheästi grillikatoksia, joissa voi nauttia eväitä nuotiotulen ääressä. Maastonmuodot vaihtelevat, joten eritasoiset ulkoilijat saavat sopivasti haastetta liikkumiseen. – Komeissa maisemissa voi vaikka sauvakävellä, ja sykkeen saa taatusti nousemaan, Angelvuo lupaa.

Vaakkoin alue sopii omatoimiselle liikkujalle, jolla on kokemusta luonnossa kulkemisesta. Seutu on etenkin retkeilijöiden, suunnistajien ja partiolaisten suosima, mutta Vaakkoi houkuttelee myös marjastajia ja lintubongareita. Erämaisen metsäalueen erikoisuus on vanha tervahaudan pohja, joka sijaitsee muutaman sadan metrin päässä parkkipaikalta. Telttailu ja tulenteko alueella on kielletty, mutta Kämmenlammella on kuuden hengen laavu. Vaakkoin alueella on myös yleinen uimaranta. – Saarijärvi on mahtava, kirkasvetinen uimapaikka, joka houkuttelee pulikoimaan kesähelteillä, Angelvuo kertoo.

Salmeen hakeutuvat ulkoilijat, jotka haluavat viipyä paikalla päivän tai vaikka pidempäänkin. Iso asuntovaunualue on peruskorjattu, ja siellä voi majoittua myös talvikaudella. Mukavat reitistöt kulkevat kauniissa maisemissa, ja etenkin uimapaikat ovat hyviä. – Monet saapuvat viettämään kiireettömiä kesäpäiviä Salmeen. Siellä voi käydä kalassa ja nautiskella eväitä grillikatoksissa. Iltaisin voi piipahtaa rantasaunassa ottamassa kunnon löylyt, Angelvuo kertoo. Alueen palveluihin kuuluvat muun muassa takkatupa, hyvät saunat, telttailualue ja iso grillikatos, jonka toisen puolen voi varata esimerkiksi tapahtumia varten. Maastossa risteilevä kiintorastiverkosto soveltuu sekä retkeilysuunnistukseen että kilpasuunnistajien harjoitteluun.

Pirttimäki

• 26 km Helsingistä, Bodominjärven ja Nuuksion Pitkäjärven välissä • 430 hehtaaria, viitoitettuja ulkoilureittejä 20 km • kalastus sallittu Pikku-Sorlammella, Malmilammella, Sulalammella sekä osalla Lajalampea ja Hynkänlampea • Kunnarlantie 110 • tiedustelut puh. 310 28475

Vaakkoi

• 28 km Helsingistä, Luukin ulkoilualueen länsipuolella • 600 hehtaaria, ei viitoitettuja reittejä • virkistyskalastus sallittu Vaakkoin lammella, Saaren Musta –lammella sekä Iso ja Pikku Lehmälammilla • Kuikunläänintie 156 • tiedustelut puh. 310 71508

Salmen ulkoilualue

• 37 km Helsingistä, Nuuksion kansallispuiston pohjoispuolella • 860 hehtaaria, viitoitettuja ulkoilureittejä 24 km • virkistyskalastus sallittu Salmijärvellä, Poikkipuolisella sekä Iso-Parikas- ja Vähä-Parikas-järvillä • Salmentie 75, 03300 Otalampi (Vihti) • tiedustelut, puh. 310 28629 ja 310 28475

Helsingin henki | huhtikuu 2014

29


kuva SHUTTERSTOCK

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi Seuraava aineistopäivä on 14. toukokuuta.

Kirjasto etsii ideahippuja ■■ KIRJASTO KÄYNNISTI IDEAKILPAILUN, joka on avoin kaikille. Idea tai ehdotus voi liittyä uuteen toimintamalliin, palveluun, tuotteeseen tai vaikka sosiaaliseen innovaatioon. Sen ei tarvitse olla loppuun asti hiottu, vaan se voi olla vasta itu tai raakile. Ideahippu on yksi kirjaston tavoista kuunnella asiakkaita ja omia työntekijöitä. Valinnan tekee tuomaristo, johon kuuluu asiantuntijoita kaupungin eri sektoreilta, kuntapäättäjiä, tuotekehittäjiä ja kirjastoammattilaisia. Kilpailuluokat ovat:

>> I Kirjastot yhteisöjen olkkareina ja kaupunginosien paalupaikkoina >> II Avoin kirjasto toimii osana kaupunkia ja yhdessä kumppanien kanssa >> III Maahanmuuttajat aktiivisina kaupunkilaisina. Ideoiden toteutukseen on varattu 10 000 euroa. Toteuttaja on kaupunginkirjasto tai sen valitsema taho. Parhaat 15 kutsutaan Ideaklubille. Kilpailuaika on 1.4.–9.5. > helmet.fi/idea

Annantalo on Ihan Pihalla! Liputetaan Käsityön päivää ■■ TYÖVÄENOPISTON TAIDON JA käsityön viikolla tapahtuu. 14.4. klo 15–20 ennakoidaan opiston 100-vuotissynttäreitä ja ommellaan Taidon ja käsityön päivän kunniaksi juhlaviirejä. Ei ennakkoilmoittautumista. Opistotalo, 3. krs., luokka 347, Helsinginkatu 26. Taidon ja käsityön pajat lapsen kanssa. Pajoihin ennakkoilmoittautuminen. Kaapelitehdas, käsityöluokka, 3. krs., Tallberginkatu 1 C. > Painantapaja lapsen kanssa 14.4. klo 13–16.15 > Pipopaja lapsen kanssa 15.4. klo 13–16.15 > Huovutuspaja lapsen kanssa 16.4. klo 13–16.15 > hel.fi/tyovaenopisto

■■ ANNANTALON PIHALLA TAPAHTUU touko-kesäkuussa, kun kaupunkikulttuurin tuulet puhaltavat kesäisinä. >> Ravintolapäivä 17.5. klo 11–16. Annantalo tarjoaa Ravintolapäivänä pihansa kaupunkilaisten käyttöön. Myyjille on pöydät ja mahdollisuus käyttää vesipistettä. Pöytäpaikkoja voi varata nettisivuilta 14.4.–5.5.

>> Siivouspäivä 24.5. klo 11–15, Annantalon piha. Siivouspäivä on kaupunkilaisten oma kirpputoripäivä, jolloin pistetään tavara kiertämään. Annantalo tarjoaa halukkaille kirppismyyjille myyntipöydän Annantalon etupihalla. Pöytiin ei ole ennakkovarausta, vaan ne jaetaan ”nopein ensin” -periaatteella. > annantalo.fi

Akavalaisten kevätkokous

Tsemppiä messuilla

■■ HELSINGIN AKAVALAISTEN LOMATUKI ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 22.4. klo 18 osoitteessa Mäkelänkatu 84, 4. krs. Kaikki Helsingin kaupungin palveluksessa olevat akavalaiset ovat tervetulleita. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 17.4. klo 16 mennessä: kaarlo.kontro@hel.fi tai puh. 050 466 9658.

■■ HELSINGIN, ESPOON, VANTAAN ja Kauniaisten kaupungit sekä HUS järjestävät henkilöstölleen Tsemppi-hyvinvointimessut 8.10. klo 12–18 Töölön Kisahallissa. Tapahtuman tarkoituksena on edistää henkilöstön hyvinvointia yli kuntarajojen. Työyhteisöt voivat esimiehen päätöksellä viettää työhyvinvointipäivän Hyvinvointimessuilla. Tapahtumassa pääsee kokemaan ja kokeilemaan monipuolisesti eri liikuntalajeja, tanssia ja teatteri-ilmaisua sekä kuuntelemaan luentoja hyvinvoinnin kehittämisestä! Tapahtumaan osallistutaan työyhteisöjen tyhypäiviä lukuunottamatta omalla ajalla. Tapahtuma on maksuton ja tarkoitettu vain Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten kaupunkien ja HUSin henkilöstölle. Varaa aika kalenteristasi jo nyt! Tarkempaa tietoa tapahtumasta ja ilmoittautumisista on tulossa myöhemmin. > liikunnansuunnittelijat: Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821 Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi, puh. 310 87822.

Helsingin työväenopisto 100 vuotta Asukasilta Jakomäessä

100 X RAKKAUS

■■ YLIPORMESTARI JUSSI PAJUSEN asukasilta järjestetään 8.5. klo 18.30–20.30 Jakomäen peruskoululla (Somerikkopolku 6). Illan aiheena ovat Suurmetsän, Jakomäen, Alppikylän ja Heikinlaakson ajankohtaiset asiat. Kaupungin asiantuntijat vastaavat asukkaiden kysymyksiin. Tilaisuuden järjestää Helsingin kaupunki yhdessä Koillis-Seuran kanssa.

STOASSA 17.4. - 4.5. 2014 Itäisen alueen kevätnäyttely

näyttely

100 x rakkaus

30

■■ TYÖVÄENOPISTON 100-VUOTISJUHLANÄYTTELYSSÄ ON esillä työväenopiston Itäisen alueen taideopiskelijoiden teemaan liittyviä töitä eri kuvataiteen tekniikoin. Mukana on taidegrafiikkaa, akryyliakvarelleja, öljytöitä, kuvanveistoa ja Stoan keramiikkaryhmien töitä. Elävänmallin piirustuksen, valokuvauksen ja Vuotalon keramiikkaryhmien töitä nähdään Vuotalon galleriassa 6.–31.5. Näyttely on Stoan galleriassa ja parvella sekä opiston käytävillä. Vapaa pääsy. > 16.4.–4.5. > Stoa, Turunlinnantie 1, Itäkeskus > stoa.fi, hel.fi/tyovaenopisto > Luennot ja tapahtumat

Helsingin henki | huhtikuu 2014

Stoan galleria ja parvi sekä opiston käytävät. ma-to klo 9.00-20.00, pe klo 9.00-18.00, la ja su klo 10.00-16.00


Pekka Sauri 

Ristikko nro 2/2014 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 14.5. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä! Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 14.5. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Marja Mäki, Saila Kora, Esko Suhonen, Heidi Älli ja Hillevi Tanhuanpää. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | huhtikuu 2014

31


02

Helsingin henki @KjJu

kuva ARTO WIIKARI

2014

s

si Tuhoaako kuntien itsehallinto kuntien itsehallinnon? #erva #kuntarakenne #metropolihallinto #talsinki

huhtikuu–toukokuu 2014

21.2.–22.5.

KOLMEN YÖN IHME Kolmen yön ihme – Kun Helsinki pelastui -näyttely on kunnian­ osoitus talvisodan ilmapuolustukselle Virka Galleriassa. > virka.fi

{ uusi duuni }

Talouden taitaja

32

KUKA: Tuija Kuivalainen AMMATTI: toimitusjohtaja TÖIHIN: 3.2. TOIMIPAIKKA: Taloushallintopalvelu, Talpa

Mitä haasteita työssäsi on? Jo ensimmäiset viikot ovat osoittaneet suuren organisaation yleisen haasteen: miten saada tieto kulkemaan sekä yhteinen tahtotila selväksi ja käytäntöön. Tietojärjestelmien toimivuus on ensisijaisen tärkeää, sillä työmme on pitkälti siitä riippuvaista.

Mitä taloushallintopalveluiden toimitusjohtaja tekee? Johdan ja kehitän toimintaa sekä vastaan siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan. Johdan Talpan ammattilaisia talous- ja palkkahallinnon asioissa ja osallistun koko kaupunkia koskeviin kehityshankkeisiin talous- ja henkilöstöhallinnon osalta.

Mitä uutta Talpassa on tapahtunut? Laske-järjestelmän tietyt osa-alueet työllistävät vielä meitä. Olemme saaneet uusia asiakkaita ja lisänneet osaamistamme.

Mitä teit aikaisemmin? Olin toimitusjohtajana yksityisessä talous- ja palkkahallinnon palveluita tuottavassa yrityksessä. Minulla on alan työkokemusta yli 20 vuotta.

Mitä parannusta haluaisit kaupungin taloushallintoon? Yllätyin tilinpäätöksen pitkästä valmistumisajasta. Samoin tuottojen ja kulujen jaksottamisen puuttuminen kuukausiraportoinnista oli uutta yksityiseen puoleen verrattuna.

Millainen on työyhteisösi? Talpa on 400 talous- ja palkkahallinnon osaajan virasto.

Miten henkilöstöä koulutetaan ja pidetään ajan tasalla? Koulutus on jatkuvaa. Meillä on hyvät koulutussuunnitelmat osaamisen varmistamiseksi.

Kenen kanssa teet yhteistyötä talon sisällä? Teen tiivistä yhteistyötä Talpan johtoryhmän sekä lähiesimiesten kanssa.

Mitä teet vapaa-aikanasi? Perheemme 3-vuotias poika sekä koiranpentumme pitävät kiireisinä.

Ketkä ovat yhteistyökumppaneitanne? Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat kaupunginkanslia ja asiakasvirastot, samoin tilintarkastajat.

Missä asut ja miten kuljet työmatkasi? Asun Heikinlaaksossa ja kuljen töihin omalla autolla tai julkisilla liikennevälineillä.

Helsingin henki | huhtikuu 2014

18.–21.4.

KORKEASAAREN PÄÄSIÄINEN Korkeasaaren pääsiäisessä aistitaan kevään etenemistä ja ihaillaan eläintarhan elämää. Paljon ohjelmaa perheille. > korkeasaari.fi

24.4.

KEVÄTKONSERTTI Työväenopiston yksinlaulajat ja pianistit esiintyvät kevätkonsertissa klo 19 opistotalolla, Helsinginkatu 26. > hel.fi/tyovaenopisto

28.4. & 19.5.

KANSAINVÄLISET NAISET Kulttuurikeskus Caisassa kokoontuvat maahanmuuttajataustaiset naiset klo 16–18 keskustelemaan ja tutustumaan. > caisa.fi

7.5.–26.10.

TYÖVÄENASUNTOMUSEO AUKI Tunnelmallinen Työväenasuntomuseo avaa kesäksi ovensa Linnanmäen juurella ja kertoo suomalaisen arjen historiaa. > helsingintaidemuseo.fi

4.6.

HELSINGIN HENKI ILMESTYY Aiheina ovat kaupunkimarkkinoinnin kehittäminen, leikkipuistotoiminta 100 vuotta, julkinen taide, soutuharrastus, reilu kauppa ja työkännyköiden käyttö lomalla.


Helsingin henki 2/2014