työ & ympäristö teksti TAINA VUOKKO kuvat Juho Kuva
Puistokummitoiminta on yksi kaupungin muotoilupääkaupunkivuoden hankkeista. Puistoja hoitamalla asukkaat voivat samalla lisätä alueensa yhteisöllisyyttä.
Puistot yhdessä kuntoon
– Tulevana kesänä pyydämme kummeja ensimmäistä kertaa täyttämään työtuntejaan puistokummikalenteriin. Silloin saamme tilastoja tehdystä työstä ja voimme tehdä työtä entistä näkyvämmäksi, Partanen sanoo.
Kalojen kutu varmistetaan
H
elsingin puistoissa ahkeroi jo yli 350 puistokummia. Määrärahojen leikkaaminen, ilkivallan lisääntyminen ja valtuustoaloite saivat aikoinaan rakennusviraston projektipäällikkö Elina Nummen pohtimaan vapaaehtoistyön mahdollisuuksia puistojen ylläpidossa. – Mallia haettiin muun muassa New Yorkin keskuspuistosta, jossa kaupunkilaiset osallistuvat puiston ylläpitoon ja pitävät opastuskierroksia. Helsingissä puistokummitoiminta alkoi vuonna 2005, vapaaehtoistyön koordinaattori Riitta Partanen rakennusvirastosta kertoo. Tänä vuonna rakennusviraston puistokummitoimintaa organisoiva Hyvä kasvaa Helsingissä -liike on yksi kaupungin World Design Capital 2012 -hankkeista. – Olemme palvelumuotoilun hanke, johon Helsinki on ryhtynyt ensimmäisenä Pohjoismaissa. Maailmalla puistojen vapaaehtoistyö on kuitenkin varsin yleistä.
Osallistu, kun jaksat
Puistokummiksi pääsee kuka tahansa ilmoittautumalla rakennusviraston asiakaspalveluun. Aivan ensimmäiseksi uusi puistokummi saa huomioliivit ja roskapihdit. Kun nimi on lisätty puistokummien rekisteriin, uudelle kummille alkaa tulla esimerkiksi kutsuja tilaisuuksiin. Puistokummirekisteriä tarvitaan toiminnan johtamiseen ja yhteydenottoihin. – Tänä vuonna järjestettiin yhteinen kevätstartti, lisäksi eri puistoissa on tempauksia, kuten kevättalkoita, roskakävelyitä, opastettuja puistokävelyitä ja syysharavointeja, Partanen kertoo. Puistoissa voi puuhailla oman elämäntilanteen mukaan. Joskus töitä voi tehdä enemmän, joskus vähemmän.
14
Helsingin henki | kesäkuu 2012
n Pihlajamäen puistokummit ryhmäkuvassa. Vasemmalta takaa Ritva Koskimäki, Sampsa Lommi, Päivi Seikkula, Anu Laaksonen ja Lahja Holopainen. Alhaalla Lauha Pajunen ja Helena Hyppönen. Yläkuvassa hymyilee Lauha Pajunen.
Puistokummitoiminnan tilaa rakennusvirasto, ja Stara tuottaa palvelun. Puistokummiohjaaja toimii alueellaan piiripuutarhurin alaisuudessa ja jakaa vapaaehtoisille puistojen työtehtäviä. Hän toimittaa työvälineet ja vie pois syntyneet puutarhajätteet. Osa töistä on sellaisia, että puistokummit voivat tehdä niitä itsenäisesti, kun osa taas vaatii ohjausta. – Ilman valvontaa voi esimerkiksi haravoida, kastella puita, torjua vieraslajeja ja auttaa puhtaanapidossa. Pensaiden leikkaus, istutukset, kitkeminen ja tapahtumissa auttaminen taas esimerkiksi vaativat ohjauksen, Partanen sanoo. Puistokummeja saattaa näkyä myös puisto-oppaan tehtävissä. – Haaveilen siitä, että niinä päivinä kun kaupungin erikoispuistot, kuten Roihuvuoren kirsikkapuisto ja Pohjois-Haagan Alppiruusupuisto ovat kauneimmassa kukassaan, puistokummit voisivat vetää opastuksia jopa useita kertoja päivässä, Nummi kertoo. Opastuksien lisäksi erikoisempia hommia hoitavat myös esimerkiksi purokummit, jotka soraistavat puroja kalojen kudun onnistumisen varmistamiseksi, ja ruususeura, joka on vihkiytynyt Meilahden ruusutarhan hoitamiseen.
Jokaiselle yksiön verran puistoa
Monessa puistossa toimii oma puistokummiryhmänsä, joka saattaa kaivata vahvistuksia. Esimerkiksi Sinebrychoffin puistossa ja Karhupuistossa on toiminut jo vuosia omat aktiiviset ryhmänsä. Pihlajamäessä puistokummitoiminta polkaistiin virallisesti käyntiin kevään 2008 siivoustalkoissa Staran viestintäpäällikkö Päivi Seikkulan järjestämässä puistokummikahvilassa.