Helsingin Henki 3/2012

henki Helsingin

Helsingin kaup u n g i n he n k i löstö l eht i

020123 www. hel.fi/ helsingin h enki

sivu 16

Sukellus

töihin!

Varhaiskasvatus saa oman viraston

sivu 10

duunissa

teema

sivu 06

Leivoksissa maistuu historia

hyvinvointi

Heta Hölttä vahtii silmä tarkkana uimareita.

sivu 26

Isyysvapaan suosio kasvaa

Helsinki soi ja tanssii

pääkirjoitus

kuva Paul Williams

Erilaisuuden voima

K

aupungin työntekijöiden elämäntilanne, ikä ja tausta pyritään jatkossa ottamaan entistä paremmin huomioon työyhteisön vahvuutena ja etuna.

Kaikkien meidän eri tavoin erilaisten ihmisten etu on, että elämäntilanteemme ja ne taustat, joista olemme tulleet, voidaan ottaa paitsi tietoisemmin huomioon myös hyödyntää voimavarana työssä. Monimuotoisemman henkilöstön on luontevampaa myös vastata kaupungin erilaisten asukkaiden palvelutarpeisiin.

Kaupunki pyrkii helpottamaan työn ja muun elämän yhteensovittamista työaikajoustoilla, mahdollisuudella etätyöhön sekä perhe- ja vuorotteluvapailla. Myös isiä kannustetaan jäämään isyys- ja perhevapaalle. Tavoitteena on, että isätkin kokevat, että perhevapaalle on mahdollista jäädä. Tämä on myös perhe- ja yhteiskuntapoliittisesti tärkeää ja järkevää.

Kaupungin toiminnasta kertoo hyvää se, että 40 prosenttia tasa-arvotutkimukseen osallistuneista pienten lasten isistä koki, että esimerkiksi ylitöistä on erittäin tai melko helppoa tarvittaessa kieltäytyä, jos perhesyyt niin vaativat. Isät käyttävät myös tilapäistä hoitovapaata aiempaa enemmän ja jäävät hoitamaan sairastuneita lapsiaan. Tiedot käyvät ilmi Sukupuolten välinen tasa-arvo Helsingin kaupungin työpaikoilla -tutkimuksesta 2011.

Kaupungille pyritään jatkossa luomaan myös entistä ikätietoisempi toimintakulttuuri. Eri-ikäisten tietoinen huomioonottaminen hyödyntää niin ikään erilaisuuden voimaa, kun osaamista jaetaan ja vaihdetaan.

Tämä tuottaa menestystä niin ihmiselle itselleen kuin koko työyhteisölle.

Muunkielisen henkilöstön määrä oli vuodenvaihteessa noin viisi prosenttia, kun osuus kaupungin asukkaista on noin 11 prosenttia. Kaupunki näkee eri kulttuuritaustoista tulevan henkilöstön rikkautena, voimavarana sekä uuden osaamisen ja näkemysten lisääjänä. Tavoitteena on pikkuhiljaa kasvattaa muunkielisten määrää vastaamaan paremmin heidän osuuttaan asukkaista.

Työelämän inhimillistäminen ja monimuotoistaminen on henkilöstölle ja työnantajalle iso mahdollisuus.

Tässä numerossa kaksi isyysvapaalla ollutta kertoo kokemuksistaan sivulta 26 alkaen.

,,

Isät käyttävät hoitovapaata aiempaa enemmän ja jäävät kotiin hoitamaan sairaita lapsiaan.”

// vinkki Helsinki-viikolla juhlitaan Kaupungin nimikkopäivää on vietetty jo vuodesta 1959 lähtien.

Tänä vuonna Helsinki-päivä 12.6. juhlistaa 200-vuotiasta pääkaupunkia.

Tapahtumia on yli sata ympäri kaupunkia, maalla ja merellä.

Päivän voi aloittaa perinteisillä aamukahveilla kaupungintalolla ja päättää Hattutansseihin kaupungintalon juhlasalissa big band -musiikin siivittämänä.

Ohjelmassa on runsaasti erilaisia kävelykierroksia, uutta kotimaista musiikkia, saunomista yllättävissä paikoissa ja kaupunkiviljelyä. Päivää voi viettää Linnunlaulun huviloilla, Harakan saarella tai vanhan purjelaivan kyydissä. Koffin puistossa nautitaan pikinik-tunnelman ohella tanssi- ja teatteritaiteesta. Ensimmäistä kertaa Helsinki-päivä levittäytyy myös Kallioon.

Olympiastadion viettää Helsinki-päivänä 74-vuotissyntymäpäiviään ja täyttyy ohjelmasta koko päiväksi.

Ohjelma ei rajoitu keskustaan, vaan esimerkiksi Kontulassa järjestetään jo perinteeksi tullut Ostarifestari. Myös kiertoajelut ja kotikaupunkipolut tutustuttavat kaupunginosiin uudella tavalla.

→ → → 02

Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi Helsinki-päivä 12.6.

Helsinki-viikko 31.5.–17.6.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

Koko ohjelma helsinkiviikko.fi

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Helsingin henki | kesäkuu 2012

Ilmestymisaikataulu Aineisto

Nro 4 5.9. Nro 5 24.10.

15.8.

3.10.

Nro 6 12.12.

19.11.

sisältö

06 teema

Varhaiskasvatus saa oman virastonsa.

Muutos haastaa kehittämään uusia ideoita ja tuo lasten äänen paremmin kuuluviin.

28

10 duunissa

Palmian keittiömestarit luovat historialliset reseptit leivonnaisiksi Helsinki-viikolle.

16 22 24

15 työkalut

Ahjo on parantanut sähköistä asianhallintaa ja vähentänyt paperin määrää.

liikkeellä

Hakasalmen huvila täyttyy helsinkiläisten käsityöläisten mestarinäytteistä.

20

reppari Tuhannet nuoret saivat kesätyöpaikan kaupungilta. Kokemus on arvokasta.

Kolme nuorta kertoo kesätyöstään.

kaffella Moni jatkaa työelämässä varsinaisen eläkeiän koittamisen jälkeen. Miksi?

asukas Helsinki Region Welcome Weeks kokoaa syksyllä kansainvälisiä asukkaita tutustumaan kaupungin tarjontaan.

26 hyvinvointi

ammatti Raimo Boman on kaksoisammatissa.

Talvet hän hoitaa katuja, kesäisin kutsuu meri ja Helsingin rannat.

Isyysvapaat kasvattavat suosiotaan.

Kaupunki kannustaa isiäkin perhevapaille.

32 uusi duuni

+ 04 04 05 15 27 30 31 32

Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

palstat

Uutiset Työelämän ABC Stadi 365 Työkalut Työterveyspsykologi Ilmoitustaulu Ristikko Menovinkit

20

12

hanke Nuoret visualisoivat tietoa kilpailun avulla. Esittelemme voittajat.

14

ympäristö Puistokummit keräävät roskia ja hoitavat kasveja.

Samalla kasvaa alueen yhteisöllisyys.

Julkaisija Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki Päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi Toimittaja Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi Toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi Toimitusneuvosto 2012–2013 Terttu Sopanen pj, Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Marja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, asiakasviestinta.otavamedia.fi tuottaja Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi Painopaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2012 Painos 39 000 kpl

24. vuosikerta ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | kesäkuu 2012

03

uutisia Palkkatuella työntekijöitä n Virastot ja liikelaitokset voivat saada lisätyövoimaa palkkaamalla työttömän palkkatuella määräaikaiseen työsuhteeseen. Tänä vuonna osa työttöminä olevista helsinkiläisistä voidaan pestata palkkatukityöhön jopa kahdeksaksi kuukaudeksi.

Tämä tukijakso on tarkoitettu niille, joilla on monen vuoden työkokemus eri aloilta sekä monipuolista osaamista, mutta jotka ovat olleet työttöminä jo pidempään.

Osa palkkatukipaikoista suunnataan aikaisempien vuosien tapaan nuorisotyöttö-

myyden helpottamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että virastot ja liikelaitokset voivat ottaa kuuden kuukauden mittaiseen tukityöhön alle 35-vuotiaita vastavalmistuneita nuoria, jotka ovat ensimmäistä kertaa tulossa työmarkkinoille. Esimerkkejä tästä ovat merkonomin palkkaaminen toimistotyöhön tai korkeakoulututkinnon suorittaneen maisterin ottaminen projektityöhön.

Palkkatukityön kohdennuksista sovitaan vuosittain kaupungin ja Helsingin TEtoimiston välisessä yhteistyösopimuksessa. > Lisätiedot henkilöstökeskuksen työllisyystiimistä arkisin klo 9–11, puh. 310 64994, tyollistaminen@hel.fi.

kuva iStockphoto

Eri-ikäisten johtaminen korostuu

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen heke.viestinta@hel.fi

04

työuria myös saada nuoremmat työntekijät sitoutumaan kaupungin palvelukseen.

Asiaa edistävät kaupungilla muun muassa ikäjohtamistyöryhmä ja eri-ikäisten johtamisen verkosto. Tänä vuonna luodaan eri-ikäisten johtamiseen toimintamalli, jota aletaan toteuttaa seuraavalla strategiakaudella. > Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Eri-ikäisten johtaminen.

n Mikä on työkokemuslisä?

Työkokemuslisä ja ammattialalisä ovat palkanosia, joita maksetaan joko aikaisempien työkokemusten perusteella tai sitten ne kertyvät työsuhteen aikana Helsingin kaupungilla. Työkokemuslisä-termi korvaa KVTES:n piirissä aiemmin käytössä olleen termin henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa. Teknisen sopimuksen (TS) piirissä ammattialalisä-termi jää käyttöön. n Mitä muutoksia siihen on tullut?

Jatkossa työkokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään aiemmista työsuhteista kertynyt työkokemus, jos se on samalta ammattialalta kuin nykyinen työ. Uutta on myös se, että yritystoiminta voidaan hyväksyä työkokemuslisäksi. n Mitä tarkoitetaan samalla ammattialalla?

Samat ammattialat on Helsingissä jao-

Helsingin henki | kesäkuu 2012

n Kesällä voi pulahtaa alennuksella uimaan uimahalleihin ja maauimaloihin.

Uimahalleissa alennus on kaksi euroa kertalipusta. Alennuksen saamiseen tarvitaan kaupungin henkilöstökortti, joka näytetään kassalla.

Uimastadionin ja Kumpulan maauimaloissa alennus on puolet normaalihintaisen lipun tai kortin hinnasta. Alennettu kertamaksu on 1,80 euroa, kuukauden kortti 16 euroa ja kausikortti 47,50 euroa.

Uutuutena on myös kymmenen kerran henkilökohtainen kortti 16 euron hintaan.

Kuukausi- ja kausikorttia sekä kymmenen kerran henkilökohtaista korttia varten tulee hankkia henkilökohtainen asiakaskortti, jonka hinta on kolme euroa.

Uimahallien kausilipuista saa myös alennusta. Kaupunki korvaa puolet liikuntaviraston ylläpitämien uimahallien yhden ja neljän kuukauden kausilipuista, puolet Vuosaaren uimahallin yhden ja kolmen kuukauden kausilipuista sekä Helsingin Urheiluhallit Oy:n kolmen ja kuuden kuukauden kausilipuista. Mäkelänrinteen Uintikeskuksen kausilipuista saa euromääräisesti samansuuruisen alennuksen kuin muista Helsingin Urheiluhallit Oy:n kausilipuista. > Lisätiedot Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Alennuksella uimaan.

Ajankohtaiset Helmen Henkilöstö-sivut n Mitä uutta kaupungin henkilös­tö­ asioissa tapahtuu? Pohditko palkkaus­ta tai mahdollisuuttasi opintovapaaseen?

Kaipaatko lisää tietoa tarjolla olevista hen­kilöstöeduista, kuntorempoista, hen­kilöstöliikunnasta, palkitsemisesta, osaamisen kehittämisestä, työhyvinvoinnista tai esimiestyöstä?

Kaiken tämän ja paljon muuta ajankohtaista löydät kaupungin Helmen Henkilöstö-sivuilta, jonne päivitetään kaupungin yhteiset linjaukset henkilöstöasioihin. Sivukartasta näet mitä Henkilöstö-sivut a:sta ö:hön pitävät sisällään.

Sivukartan löydät etusivun oikeasta reunasta.

Henkilöstö-sivujen pikalinkeistä löydät oikopolkuja hyödyllisiin palveluihin: työpaikkoihin, Työsuojelupakkiin, työtä määrittäviin lakeihin, eläkeasioihin, pysyväispäätöksiin ja ajankohtaisiin hankkeisiin kuten Helinään tai HR-tietojärjestelmähankkeen sivuille.

Jotta kaupungin Henkilöstö-sivut olisivat helposti jokaisen työntekijän ulottuvissa, virastoja pyydetään linkittämään kaupungin Henkilöstö-sivut näkyvästi joko oman Helmensä etusivulle tai viraston henkilöstöasioita sisältäville sivuille. > Henkilöstö-sivujen palautetta voit antaa osoitteeseen heke.viestinta@hel.fi.

teltu omiksi kokonaisuuksiksi, joita ovat esimerkiksi sosiaali-, terveys-, tai kulttuuriala. Ratkaisevaa on, että aikaisemmat työtehtävät ovat saman ammattialan tehtäviä nykyisen työtehtävän kanssa.

Jos tehtävät eivät kuulu samaan ammattialaan, arvioidaan aina erikseen onko aiem­masta työkokemuksesta olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä. n Miten yritystoiminnasta saa työkokemuslisää?

Yritystoiminta-ajasta voidaan hyväksyä enintään viisi vuotta, jos siitä katsotaan olevan olennaista hyötyä nykyisissä työtehtävissä. Hyväksyttävä yritystoiminta voi olla vanhaakin, mutta se alkoi vaikuttaa palkka- ja vuosilomaetuuksiin vasta 1.1.2012 alkaen. Yrittäjänä toimineiden tulee erilaisten dokumenttien avulla osoittaa mitä työtä he ovat tehneet ja yritystoiminnan kesto.

kuva iStockphoto

n Kaupunki pyrkii jatkossa sellaisen toimintakulttuurin luomiseen, jossa eriikäisyys ja erilaisuus hyödynnetään entistä paremmin työyhteisön voimavarana. ​Eri-ikäisten johtamisella tarkoitetaan eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeiden ja tavoitteiden huomioonottamista työn suunnittelussa, organisoinnissa, palkitsemisessa ja muussa johtamisessa. Tavoitteena on edistää paitsi eri-ikäisten työhyvinvointia ja pidentää

Alennuksella uimaan

n Mikä on työkokemuslisän suuruus?

Se vaihtelee riippuen siitä mihin virkaja työehtosopimukseen henkilö kuuluu.

KVTES:ssä se on 3 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna, kun lisään oikeuttavaa palvelusaikaa on kertynyt 5 vuotta ja 8 prosenttia kun palvelusaikaa on kertynyt 10 vuotta. Teknisten sopimuksen (TS:n) puolella ammattialalisän suuruus on 4 prosenttia kun lisään oikeuttavaa aikaa on kertynyt 3 vuotta ja 8 prosenttia kun lisään oikeuttavaa aikaa on kertynyt 5 vuotta.

Vastaajana työmarkkina-asiantuntija Annukka Rautopuro henkilöstökeskuksesta. > Lisätietoa Helmen Henkilöstö-sivuilta > Palkka ja Palkitseminen > Henkilökohtainen palkka ja työsuorituksen arviointi (TSA) > Henkilökohtainen palkka

stadi

kuva Helsingin Satama

Ideoi tulevaisuuden Helsinkiä! n Millainen Helsinki olisi hyvä kotikaupunki? Miten parantaa palveluita ja hyvinvointia ja kehittää hauskaa kaupunkielämää ja osallistumista? Mitä yritykset odottavat Helsingiltä? Millaisena näet tulevaisuuden Helsingin?

Tulevaisuuden Helsinkiä voi nyt kuka tahansa ideoida verkkoaivoriihessä, joka on avoinna 13.6. asti.

Verkkoaivoriihen tuloksia käytetään, kun virastot ja liikelaitokset valmistelevat esityksiä tulevan valtuustokauden 2013–2016 kaupungin strategiaohjelmaan. Uusi kaupunginvaltuusto päättää kaupungin tavoitteista ja tärkeimmistä kehittämiskohteista ensi vuoden keväällä. > Osallistu verkkoaivoriiheen osoitteessa hel.fi/vaikutahelsinkiin

HelMet.fi uudistuu n Helmet.fi:n beta- eli kehitysversio julkaistaan kesäkuun puolessa välissä. Uusi sivusto kokoaa HelMet-kirjaston keskeiset verkkopalvelut yhteen osoitteeseen.

Uuden sivuston myötä nykyinen aineistohaun etusivu korvautuu uudella näkymällä, josta näkee yhdellä silmäyksellä HelMet-kirjaston tuoreimmat tapahtumat, kirja- ja levyuutuudet sekä vinkit. Keskeinen uudistus on kirjastojen aukioloaikojen, palveluiden ja yhteystietojen parantunut löydettävyys. Tuttu ja tunnettu aineistohaku säilyy edelleen sivuston keskeisenä osana.

HelMet.fi:n uusi konsepti on syntynyt kirjaston sisällä. Sisältöjen suunnittelussa on ollut mukana useita kirjaston työntekijöitä.

HelMet.fi kerää vuosittain yli viisi miljoonaa verkkokäyntiä, ja se on yksi tunnetuimmista suomalaisista verkkobrändeistä. Vuonna 2011 HelMet sijoittui Taloustutkimuksen Verkkobrändien arvostus -tutkimuksessa toiseksi heti Googlen jälkeen. HelMet.fin beta-julkaisun tarkoituksena on kerätä sivuston käyttäjien kokemuksia ja palautetta jatkokehitystä varten. Valmis sivusto julkaistaan syksyllä 2012.

lyhyesti n Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta jaetaan henkilöstölle jälleen Helsinki-mitaleita 30 vuoden palveluksesta. Helsinki-mitalilla palkitaan myös muita ansioituneita kansalaisia.

Helsinki-mitali on hyväksytty kannettavaksi virallisten kunniamerkkien ohella, ja se lasketaan kuuluvaksi puolivirallisiin kunnia- ja ansiomerkkeihin. Mitalin kääntöpuolella on tunnuslause acti labores ivcvndi (ahkeruus on ilomme).

Kaupungin oman ansiomitalin perusti kaupunginvaltuusto 30.11.1955 seuraten Tukholman kaupungin Sankt Eriksmedaljenin esimerkkiä. Seuraa Helmen uutissivua aiheesta. n Kaupunki ja Metropolia Ammattikorkeakoulu solmivat strategisen kumppanuussopimuksen, jolla edistetään yhteistyötä muun muassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Sopimuksella halutaan

osaltaan vaikuttaa kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun visioiden ja strategioiden toteutumiseen. Sopimus on myös tahtotilan ilmaisu yhteiskuntaan vaikuttamiseksi. n Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailu starttaa Helsinki-päivänä viidettä kertaa. Kilpailussa haetaan vuoden merkittävintä innovaatiota ja halutaan kannustaa henkilöstöä tarkastelemaan työympäristöään ja toimintatapojaan uusista näkö­kulmista. Kilpailun hakuaika umpeutuu syyskuussa. Seuraa tarkempia tietoja Helmen uutisista. n Uudesta raitiovaunusta saadaan esimakua, kun HKL tuo raitiovaunun mallikappaleen kesäkuun alussa Helsinkiin. Raitiovaunun näköismalli on esillä Kaapelitehtaalla HI Design -näyttelyssä. HKL on tilannut 40 uutta raitiovaunua Helsingin laajentuvan raitioliikenteen tarpeisiin. Näyttely on 8.6.–2.9. avoinna yleisöille maksutta näyttelyviikkojen torstaista sunnuntaihin.

365 Itämerestä huolehtivat ympäristösuunnittelija Lotta Nummelin ja tutkija Emil Vahtera ympäristökeskuksesta.

Itämeren merkitys kasvaa Helsinkiä kutsutaan Itämeren tyttäreksi. Merta pääsee ihailemaan

eri puolilla kaupunkia. Myös Helsingin historia on tiiviisti nivoutunut Itämeren taloudelliseen, sotilaalliseen ja poliittiseen historiaan. Meren osuus koko kaupungin pinta-alasta on yli kaksinkertainen maa-alueeseen verrattuna.

Meren merkitys kaupungille kasvaa yhä. Entisiä satama- ja teollisuuskäytössä olleita maita kunnostetaan nyt asumiseen, puistoiksi ja toimistorakennuksia varten. Tulevaisuudessa niissä vietetään aikaa rantakahviloissa, pienvenesatamissa ja rantabulevardeja pitkin kävellen.

Tähän kuvaan sopii huonosti vihreänä leväpuurona vellova meri.

Ihmiset elävät ja toimivat paikallisesti, ja myös päästöt näkyvät paikallisesti. Siksi kaupungeilla ja paikallisilla toimijoilla on merkittävä rooli Itämerityössä.

Helsinki on jo pitkään tehnyt arvokasta vesiensuojelutyötä. Kaupun-

gin ensimmäinen jätevesien puhdistuslaitos otettiin käyttöön Alppilassa yli sata vuotta sitten. Vuonna 2007 kaupunki sitoutui yhdessä Turun kaupungin kanssa vapaaehtoiseen Itämerisuojeluun Itämerihaasteessa.

Konkreettista toimintaa haluttiin lisää, ja nyt Helsingin ja Turun kaupunkien yhteisessä toimenpideohjelmassa onkin yhteensä 37 konkreettista toimenpidettä yhdeksän eri teeman alla. Olemme noin puolessa välissä toteutusta.

Jotta toimenpiteet voitaisiin kohdentaa oikein ja mahdollisimman kustannustehokkaasti, on meren tilan tutkiminen erittäin tärkeää. Itämeren huonon tilan syynä ovat monet tekijät, joista yhtenä merkittävimpänä on suuri ravinnekuorma, joka ruokkii levämassojen kasvua.

Monet suuret päästölähteet ovat jo tunnistettu, ja paljon hyvää on saatu aikaiseksi Itämeren ympärysvaltioissa. Päästöjen leikkauksista huolimatta Itämeren tilassa on yhä paljon parannettavaa. Meri vastaa toimenpiteisiin viiveellä, ja joskus yllättävilläkin tavoilla. Meren ekosysteemi on monimutkainen vyyhti, jossa monet elolliset ja elottomat tekijät määräävät, miten meri vastaa ulkoisiin paineisiin.

,,

Päästöjen leikkauksista huolimatta Itämeren tilassa on yhä paljon parannettavaa.”

Jotta paremmin ymmärtäisimme, miten jatkossa voisimme entises-

tään parantaa meren tilaa, on näiden monimutkaisten prosessien selvittäminen tärkeää. Helsinki kantaa tulevina kesinä kortensa kekoon osallistumalla tutkimusalus Muikulla toteutettavaan yhteistyöhankkeeseen, jossa selvitetään Helsingin edustan merialueen vointia, alueen hapettomien pohjien laajuutta sekä rehevöittävien ravinteiden vuota meren ekosysteemissä.

Omien toimenpiteiden lisäksi kaupungit ovat haastaneet muita toimijoita mukaan. Tällä hetkellä Suomessa ja ympäri Itämerta lähes 190 erilaista organisaatiota – kuntia ja kaupunkeja, yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia – on ottanut haasteen vastaan ja tekee vapaaehtoista Itämerityötä.

Helsingin henki | kesäkuu 2012

05

teksti Ritva-Liisa Sannemann kuvat Jonne Räsänen, SEPPO SAARENTOLA ja ARTO WIIKARi

Suomenkieliselle lasten päivähoidolle valmistellaan parhaillaan omaa virastoa. Vuodenvaihteessa aloittava uusi virasto nostaa varhaiskasvatuksen paremmin näkyville kaupungin organisaatiossa.

Varhaiskasvatus saa oman viraston

K

ulunut kevätkausi on ollut yhtä tohinaa päivähoidon vastuualueella. Meneillään on organisaatio­muutoksen valmistelu, joka merkitsee eroa sosiaalivirastosta ja oman viraston perustamista.

Ikioman viraston saaminen on herättänyt innostusta ja odotuksen onnea sekä päivähoidon johdossa että kentällä.

– Oma virasto ja organisaatio on meille iso mahdollisuus.

Se on kääntänyt katseen kohti tulevaisuutta ja haastanut kehittelemään uusia ideoita. Uudistus tuo nostetta koko varhaiskasvatukselle ja lisää sen painoarvoa kaupungin virastojen joukossa, sanoo päivähoidon vastuualueen johtaja Satu Järvenkallas sosiaalivirastosta.

Vilkasta vuoropuhelua

Varhaiskasvatuksen mullistus on osa isoa organisaatiomuutosta, jonka valmistelu on meneillään sosiaali- ja terveystoimessa. Kaupunginvaltuusto päätti viime vuoden lopulla yhdistää sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen ja perustaa niille yhteisen viraston.

06

Helsingin henki | kesäkuu 2012

Samalla päätettiin, että suomenkielisten lasten päivähoito tarvitsee oman viraston. Molemmat uudet virastot toimivat sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan Laura Rädyn alaisuudessa. Ruotsinkielinen lasten päivähoito on aiemmin liitetty opetusvirastoon.

– Oman organisaation rakentaminen on ollut mielekästä ja mielenkiintoista työtä. Prosessi on saanut aikaan vilkkaan vuoropuhelun valmisteluryhmän ja kentän kesken, kertoo projektityöntekijänä valmistelun ajan toimiva Ulla Lehtonen sosiaalivirastosta.

Hän kuuluu valmisteluryhmään, jonka jäseniä ovat sosiaa­ livirastosta Satu Järvenkallaksen lisäksi vs. hallintopäällik­kö Kirsi Kallio, vs. varhaiskasvatuspäällikkö Kati Takanen, laskentatoimen asiantuntija Sampo Pajari ja pohjoisen päivähoitoalueen päällikkö Henni Ilmolahti.

– Valmisteluryhmä on viilannut kevään ajan johtosääntöä organisaatiorakenteelle. Niin

byrokraattiselta kuin se tuntuukin, kyse on merkittävästä pohjatyöstä, jolle koko viraston ja lautakunnan toiminta perustuu, Järvenkallas toteaa.

Valmisteluryhmä on selvittänyt myös päivähoidon tähän asti saamia hallintopalveluja, joita esitetään siirrettäväksi pääsääntöisesti varhaiskasvatusviraston omaksi toiminnaksi. Parhaillaan tehdään henkilöstösuunnitelmaa, jossa kuvataan muutokseen liittyviä keskeisiä toimintaperiaatteita.

Matala organisaatio, selkeä työnjako

Varhaiskasvatuksen kentällä ei virastomuutoksen vuoksi tapahdu rakenteellisia muutoksia. Suunnitelman mukaan tulee 13 varhaiskasvatusaluetta, joilla on omat päällikkönsä. Päivähoitoyksiköt, niiden työpaikat ja yksikköesimiehet säilyvät ennallaan. Leikkipuistotoimintaa vetää oma päällikkö, ja hänen alaisuudessaan toimivat yksiköt esimiehineen.

Päivähoidossa on jo nyt matala organisaatio, mutta tulevassa virastossa se madaltuu entisestään, kun johtamistasoja tulee vain kolme: virasto-, toimisto- ja yksikkötaso.

”Muutos on haastanut meidät kehittämään aivan uusia ideoita ja palvelumuotoja.”

- Satu Järvenkallas – On hyvä, että petasimme muutosta jo usean vuoden ajan. Olemme esimerkiksi vähentäneet päivähoitoalueita 27:stä nykyiseen 15:een. Jos emme olisi tehneet tätä työtä, meneillään oleva organisaatiomuutos olisi tuskin onnistunut näin lyhyessä ajassa, Lehtonen arvelee.

Päivähoidon vastuualueella on kehitetty myös johtamista, josta on tullut yhä ammattimaisempaa ja osaavampaa. Esimiehet ovat oppineet kannattelemaan työyhteisöä muutostilanteissa, mikä on vähentänyt epävarmuutta ja muutoksiin liittyvää pelkoa.

– Tavoitteena on uuden organisaa­ tion rohkea arviointi. Kentältä on kantautunut pääasiassa myönteistä palautetta, mutta kritiikkiäkin on tullut. Onneksi päivähoitoväki uskaltaa kertoa mie­lipiteensä.

– Kommentit ovat olleet rakentavia, ja ne on otettu huomioon valmistelussa, Järvenkallas kertoo.

Päiväkotien johtajat ovat toivoneet muun muassa matalaa organisaatiota ja riittäviä tukipalveluita, jotta muutos ei lisäisi yksiköiden esimies-

ten tehtäviä. Valmisteluryhmä on luvannut selkeyttää johtamisen ja tukipalveluiden työnjakoa ja lisätä vuoropuhelua kentän ja johdon välillä.

Myös koordinaatiovastuita aiotaan tarkastella esimerkiksi esiopetuksen, palveluverkon ja lapsen tukemisen prosesseissa.

Foorumi osallistaa asukkaita

Syksyllä valmistelutyössä paneudutaan erityisesti varhaiskasvatuksen sisällön kehittämiseen ja toimivien yhteistyörakenteiden luomiseen perusopetuksen, neuvolan, lastensuojelun ja varhaisen tuen kanssa. Tavoitteena on luoda yhteinen toimintafilosofia, jossa kaikki ovat valmiita liputtamaan lapsuuden puolesta, toimimaan laadukkaan varhaiskasvatuksen eteen, raivaamaan tietä osallistamiselle ja tukemaan asiakkaiden eli perheiden kasvatusvastuuta.

– Muutos on haastanut meidät kehittelemään uusia ideoita ja palvelumuotoja.

Meillä on tarkoitus avata asukasfoorumi, jossa kaupunkilaiset pääsevät antamaan palautetta ja osallistumaan, Järvenkallas visioi.

”On hyvä, että petasimme muutosta jo usean vuoden ajan.”

- Ulla Lehtonen -

Asukasfoorumin ideana on lisätä päivähoidon asiakkaiden ja asukkaiden osallisuutta varhaiskasvatuksesta käytävään keskusteluun.

– Emme vielä tiedä, tuleeko foorumina olemaan virtuaaliympäristö vai toimipisteitä ja tilaisuuksia, joihin asukkaita kutsutaan, Lehtonen pohtii.

Formaatille – kuten muullekin yhteistyön kehittämiselle – haetaan suuntaa kyselystä, joka toteutettiin kevään aikana osalle henkilöstöä, päivähoitoyksiköiden esimiehiä ja vanhempia. Kyselyn tulokset kootaan elokuuhun mennessä, jolloin niitä käsitellään yhdessä esimiesten kanssa osana johtamisvalmennusta.

Kolmanneksi suurin virasto

Varhaiskasvatus on koettu kentällä hyväk­ si termiksi. Uuden viraston alaisuudessa työskentelee noin 5 500 työntekijää.

– Olemme jatkossa kaupungin kolmanneksi suurin virasto. Meistä tulee vahva toimija, jolla on aivan eri tavoin näkyvyyttä kuin nykyään, Järvenkallas summaa.

Nyt kun lapsille vihdoin saadaan oma virastonsa, on Järvenkallaksen ja Lehtosen toiveena, että myös lasten ääni saadaan paremmin kuuluviin. Varhaiskasvatusviraston visiona on rakentaa lapsille polkuja, joiden kautta hoito, kasvatus ja oppiminen onnistuvat parhaalla mahdollisella tavalla ja riittävillä resursseilla. >>

> Lisätietoa sosiaaliviraston Helmi-intran Helmisen etusivulta kohdasta Päivähoidon muutosprosessi 2012. > Satu Järvenkallaksen muutospäiväkirjablogiin voi lisätä kysymyksiä ja kommentteja.

Helsingin henki | kesäkuu 2012

07

Helpottunutta uteliaisuutta

n Maila Ojala on helpottunut, koska muutos ei kohdistu perustoimintoihin.

Päällimmäisin tunne päivähoitoyksiköissä on ollut helpotus, koska niissä on tiedetty alusta asti, että organisaatiomuutos ei kohdistu perustoimintoihin. Kevään aikana valmistunut organisaatiokaavio ja johtosääntö eivät ole herättäneet kovin paljon keskustelua, koska ne eivät liity konkreettisesti ruohonjuuritason toimintaan.

– Tässä vaiheessa mielessä on lähinnä kysymyksiä siitä, mitä muutos tuo varhaiskasvatuksen sisältöön. Päiväkodin johtajana kiinnostaa, miten muutos vaikuttaa omiin tehtäviin, lisääntyykö valta ja vastuu, millaista tukea järjestyy ja mitä ovat asukasfoorumit, pohtii päivähoitoyksikkö Louhikko-Pyynikin johtaja Maila Ojala sosiaalivirastosta.

Päätös omasta virastosta oli Ojalan mielestä hyvä, sillä se vahvistaa varhaiskasvatuksen luonnetta ja mahdollistaa sen, että lapselle ominaiset toimintatavat säilyvät luontevimmin. Osa henkilöstöstä oli odottanut päivähoidon siirtyvän opetusviraston alaisuuteen. Toisaalta sen vaihtoehdon pelättiin muuttavan varhaiskasvatuksen liian koulumaiseksi.

Ojala pitää hyvänä, että valmistelutyö on ollut avointa sekä henkilöstöä osallistavaa.

Valmistelu on edennyt hyvin ja muutossuunnitelman mukaisesti.

”Tämä on hieno uudistus, joka avaa mahdollisuuksien aarrearkun.

Toivon, että nyt uskalletaan rohkeasti luoda uutta toimintakulttuuria.”

– Saamme tuoda esille omia ajatuksia. Siitä tulee tunne, että voimme vaikuttaa asioihin, Ojala kiittelee.

Henkilöstö voi seurata prosessin etenemistä sosiaaliviraston Helmi-intran, Helmisen sivustolla ja päivähoitopäällikön blogin kautta. Lisäksi kommentteja ja toiveita kerätään pitkin matkaa. Uudistusta puidaan myös työpaikkakokouksissa ja esimiestiimeissä.

– Esimiehille järjestetty valmennuskoulutus tulee nyt tarpeeseen.

Se antaa työkaluja, jotka auttavat tämän suuren muutoksen toteuttamisessa, Ojala arvioi.

Lasten ääni kuuluviin

Päivähoidon kenttäväki odottaa varhaiskasvatusviraston syntymistä innostunein mielin.

– Tämä on hieno uudistus, joka avaa mahdollisuuksien aarrearkun. Toivon, että nyt uskalletaan luoda rohkeasti uutta toimintakulttuuria, sanoo Virkkula-Vironniemen päivähoitoyksikön johtaja Kirsti Hakkola sosiaalivirastosta.

Oma virasto voi nostaa varhaiskasvatuksesta käytävän keskustelun uudelle tasolle, kun koko organisaatio miettii keinoja, joilla lasten ääni saadaan paremmin kuuluviin.

n Kirsti Hakkola toivoo, että nyt luodaan uusia hankkeita ja verkostoja.

– Virastohan on sitä varten, että helsinkiläiset lapset saisivat hyvän lapsuuden, Hakkola muistuttaa.

Hän toivoo, että virasto käynnistäisi uusia hankkeita, loisi verkostoja ja innostaisi eri alojen toimijoita yhteistyöhön varhaiskasvatuksen yksiköiden kanssa. Näin keskustelu ja uudet ideat saisivat ilmaa siipiensä alle. Erityisesti tulisi nostaa esille lasten kulttuuria ja kuvataidekasvatusta.

– Lapset tarvitsevat taiteen keinoja itsensä ilmaisemiseen. Heillä ei ole vielä riittävästi sanoja kuvata tunteitaan ja mielipiteitään.

Koko Kallio-Ullanlinna-Vironniemen alueen henkilöstö on halunnut esittää toiveitaan organisaatiouudistuksen valmistelijoille. Alueella on koottu Toiveiden tynnyri, joka on pullollaan ideoita. Niissä toivotaan muun muassa vaikutusmahdollisuuksia, selkeitä rakenteita ja läheistä yhteistyötä johdon kanssa.

Leikkitoiminnan kerhot korvaavat päivähoitoa Leikkipuistot vastaavat oman aikansa tarpeisiin.

Nykyään ne palvelevat vahvasti pikkulapsiperheitä. Tämän vuoden kärkihanke ovat leikkitoiminnan kerhot.

Leikkitoiminnan kerhoja tarjotaan kunnallisen kokopäivähoidon vaihtoehdoksi sellaisille perheille, joissa lasta hoidetaan kotihoidontuen turvin. Kerhot on suunnattu 2,5–5-vuotiaille lapsille, joilla ei ole kokopäivähoidon tarvetta.

08

Helsingin henki | kesäkuu 2012

Lapset ideoivat leikkivälineitä Ulkoleikki Stadissa on päivähoidon vastuualueen kehittelemä

hanke designpääkaupunkivuoden kunniaksi. Idea kumpusi lasten vähäisestä liikkumisesta ja kaupunkitilan käytöstä.

– Haluamme saada lapsen kaupunkitilan aktiiviseksi muokkaajaksi. Lapset leikkivät nykyään pääasiassa aidatussa ja turvallisessa telineviidakossa, josta puuttuu vapaa ulkoleikki ja liikkuminen, sanoo johtava leikkipuisto-ohjaaja Anja Virolainen sosiaalivirastosta.

Toiminta alkoi jo viime syksynä kolmessa pilottileikkipuistossa, joissa lapset saivat tuunata omia lähiulkoilualueitaan Tuunataan kimpassa -projektissa. Tänä vuonna hanketta toteuttaa jo 15 päiväkotiyksikköä.

Hanke tukee lasten osallistumista kestävän kehityksen näkökulmasta. Ulkoleikkitilojen suunnittelussa on mukana Uusixverstas ja Pakilan työkeskus, jotka valmistavat kierrätysmateriaaleista leikkiin sopivia välineitä. Lapset saavat ideoida ja muotoilla välineitä yhdessä aikuisten kanssa.

Virolainen toivoo, että hankkeen ideat ja innostus leviävät niin päivähoitoon, leikkipuistoihin kuin koteihinkin. Näin lapsista voi tulla oman toimintaympäristönsä muotoilijoita ja vaikuttajia.

Hanketta dokumentoidaan video- ja still-kuvin yhteistyössä Stadi-TV:n kanssa. Materiaaleista työstetään dokumenttia, joka on esillä päivähoidon ja leikkipuistotoiminnan juhlanäyttelyssä Virka Galleriassa 23.1.–17.3.2013 ja sen jälkeen kiertävissä näyttelyissä vuosien 2013 ja 2014 aikana.

Neljän sukupolven leikkipuistot elävät Parin vuoden takainen hanke Neljän

n Uusix-verstas ja Pakilan työkeskus ovat valmistaneet leikkipuistoille kierrätysmateriaalista leikkivälineitä, joista lapset voivat muotoilla mieleisiään.

– Tavoitteena on myös tukea lapsen ja vanhemman kotona oloa ja sisarussuhteiden muodostumista, toteaa leikkipuistotoiminnan päällikkö Marjut Marjanen sosiaalivirastosta.

Kerhot toimivat leikkipuistojen ja päiväkotien yhtey­ dessä. Päiväkotien johtajat valitsevat niihin lapset ja ohjaavat kotona lapsiaan hoitavia perheitä miettimään kerhovaihtoehtoa. Tavoitteena on luoda yli tuhat kerhopaikkaa. Toimintaa on aamupäivisin 2–3 päivänä viikossa.

Kerhotoiminta voi profiloitua esimerkiksi musiikki-, liikunta- tai ulkoilupainotteiseksi.

Arjen kohtaamispaikka Päivähoito ja leikkipuistot ovat palvelleet helsinkiläisiä jo monen sukupolven ajan. Ensi vuonna juhlitaan päivä-

sukupolven leikkipuistosta on jäänyt elämään Käpylän ja Kumpulan alueelle, jossa toimii useita vanhusten palvelutaloja.

Yhteistyö sai alkunsa erään mummon toiveesta saada leikkipuistoon keinuja, joihin vanhuksetkin mahtuisivat. Toive sai taakseen Käpylän alueen vanhusten kanssa työskentelevien Käpynet-verkoston, joka teki asiasta aikoinaan valtuustoaloitteen.

Vaikka hanke on ohi, yhteistyö Käpynetin, Intian ja Kimmon leikkipuistojen välillä jatkuu vireänä.

hoidon 125-vuotista taivalta, ja seuraavana vuonna leikkipuistotoiminta täyttää 100 vuotta.

– Sadan vuoden aikana on tapahtunut valtavasti muutoksia. Leikkipuistojen palveluja käyttävät nykyään kaikki tulo- ja sosiaaliluokat. Toiminta on sisällöltään monipuolisempaa ja eri käyttäjäryhmiä tavoittavaa, Marjanen toteaa 40 vuoden kokemuksella.

Leikkikentät syntyivät vuonna 1914 tarjoamaan toimintaa ja huolenpitoa vähäosaisille lapsille. Toiminnan käynnistivät Voimistelunopettajaliiton aktivistit. Aluksi kenttiä oli vain muutamia ja toiminta epäsäännöllistä, kunnes sodanjälkeiset suuret ikäluokat ja muuttoliike pääkaupunkiin moninkertaistivat leikkitoiminnan tarpeen.

Vuonna 1981 kenttiä alettiin kutsua leikkipuistoiksi.

– Vanhukset piipahtavat leikkipuistossa päiväkävelyllä tai he tulevat puistoon hoitajien kanssa pelaamaan muun muassa petankkia. Meillä on edelleen aikuisille sopiva keinu, ja täältä saa lainaksi myös kävelysauvoja ja muita liikuntavälineitä, kertoo johtava leikkipuisto-ohjaaja Hannele Oja sosiaalivirastosta.

Käpynet ja leikkipuistot järjestävät yhteistyössä myös Liikkumaan, leikkimään ja laulamaan -tapahtumia, joissa eri-ikäiset voivat tutustua toisiinsa makkaranpaiston, yhteislaulun ja pelien lomassa.

Leikkipuistot sisätiloineen ovat asiakkaiden käytössä jokaisena arkipäivänä. Neljän sukupolven kohtaaminen on mahdollista tapahtumien ohella jokapäiväisessä toiminnassa, sillä puistossa käy pikkulapsia vanhempineen ja koululaisia iltapäiväkerhossa.

– Tärkeintä ovat kuitenkin asenne ja ilmapiiri, jotka rohkaisevat liikkumiseen, leikkimiseen ja ulkoiluun. Lapset ovat suhtautuneet hyvin ikäihmisiin liikuntapuistossa ja osallistuneet innokkaasti yhteisiin tapahtumiin, Oja kertoo.

Nyt niitä on toiminnassa 67, perhetaloja on 5 ja henkilöstöä yli 300. Kaikilla puistoilla on omat toimitilansa.

– Viimeisen 40 vuoden aikana painopiste on siirtynyt pikkulapsiperheiden aamupäivätoimintaan. Meillä on esimerkiksi vauva- ja taaperoaamuja, musiikkituo­ kioita, liikunta- ja kädentaitoryhmiä. Toinen tärkeä sarka on koululaisten iltapäivätoiminta. Iltaisin on järjestetty isä-lapsitoimintaa ja perhevalmennusta.

Leikkipuistoissa kirjattiin viime vuonna miltei kaksi miljoonaa käyntikertaa. Samanaikaisesti puistoissa oli päivittäin noin 1 800 lasta.

– Henkilökunta on yhä koulutetumpaa ja toiminta tavoitteellisempaa. Toivomme, että asiakkaat tulisivat rohkeasti mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan ideoita. Me olemme valmiita yhteistyöhön, Marjanen toteaa.

Helsingin henki | kesäkuu 2012

09

duunissa teksti Katja Pesonen kuvat Jorma Marstio

Sederholmin talon historiallinen kahvilatapahtuma houkuttelee herkuttelemaan leivonnaisilla, jotka Palmian keittiömestarit ovat leiponeet vanhoista resepteistä.

Herkuissa maistuu

historia

S

ederholmin talossa järjestetään 9.–17. kesäkuuta viidettä kertaa historiallinen kahvilatapahtuma Café Empire osana Helsinki-viikkoa. Tänä vuonna sen tekee ainutlaatuiseksi Helsingin 200-vuotisjuhla pääkaupunkina.

Tapahtuman tarjoiluista vastaavan Palmian keittiömestarit Markku Manninen ja Antti Mikkelä luettelevat siniseen taloon tulevia herkkuja: hapankaali kulibiakaa, Cajsa Wargin omenakakkua, perinteistä lihapasteijaa, voitaikinasta tehtyjä kanapeita, marenkeja ja mantelikakkua.

Historiallisen kahvilan rakentaminen aloitetaan syksyllä. Kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen valikoi reseptit ja tuo ne ensimmäistä kertaa nykyaikaan.

Materiaalin pula ei ainakaan vaivaa.

– Keittokirjoja julkaistiin Ruotsissa 1600–1800-luvuilla ja Suomessakin 1800-luvun puolivälistä alkaen yllättävänkin paljon. Niitä voi täydentää käsinkirjoitetuilla keittokirjoilla, joista muutamia on nykyään saatavilla myös painettuina. Myös internetistä löytyy ilahduttava määrä digitoituja historiallisia keittokirjoja, Jäppinen kertoo.

– Olen koonnut historiallisiin kahviloihin leivontareseptejä jo 15 vanhasta ruotsalaisesta ja suomalaisesta keittokirjasta, ja lisää löytyy, hän jatkaa.

Reseptien valinnassa on otettu huomioon sekä tekniset että sisällölliset ra-

10

joitukset. Niiden on muun muassa sovelluttava suurtalouteen, joten kovin monimutkaisia työvaiheita niissä ei voi olla.

Leivonnaisten on säilyttävä huoneenlämmössä, koska Sederholmin talossa ei ole kylmätiskiä. Näiden lisäksi valintaan vaikuttavat sisällölliset seikat.

– Kunkin kahvilatapahtuman leivonnaisvalikoiman tulisi antaa monipuolinen käsitys valitun aikakauden makumaailmasta. Muotojen ja makujen tulee olla vaihtelevia; pitää olla kevyempiä ja raskaampia leivonnaisia, suolaista ja makeaa, hän summaa.

Suorituskyky huipussaan

Vuoden alussa Jäppisen keräämät reseptit siirtyvät Mikkelälle, joka muuttaa ne ravintolakeittiöön sopiviksi tuotteiksi.

– Teen kustakin tuotteesta kolmesta viiteen otosta. Mietin, maistelen ja tunnustelen raaka-aineiden määriä ja kypsennysaikoja kunnes lopputulos on mielestäni sellainen kuin pitääkin. Muu tuotekehitysryhmä maistelee tuotteita ja tarkistaa, ovatko ne sitä mitä haetaan.

– On tärkeää, että tuotteet erottuvat muista kahvilatuotteista. Peruspullaa saa muualtakin, toteaa Mikkelä.

Maalis-huhtikuun tienoilla Manninen ottaa reseptit käsittelyyn. Hän tekee kaikista koe-erät ja viimeistelee valmistustavat suurtalouskeittiöön sopiviksi.

Prosessin päätteeksi Palmian kokous- ja juhlapalveluiden keittiö alkaa esivalmis-

Helsingin henki | kesäkuu 2012

Historiallinen kahvilatapahtuma Café Empire 9.–17. kesäkuuta osana Helsinki-viikkoa Sederholmin talossa osoitteessa Aleksanterinkatu 18.

n Antti Mikkelä ja Markku Manninen testaavat reseptejä. Jokaisesta reseptistä tehdään useita otoksia, kunnes lopputulos on sellainen kuin pitääkin.

tella tuotteita kahvilaviikolle. Vain pieni osa tuotteista pakastetaan raakoina, jotta niiden tuoreus säilyisi, ja kahvilaviikolla niitä paistetaan päivittäin menekin mukaan. Näin kiire jakautuu tasaisemmin tuotteiden laadun siitä kärsimättä.

Suurin osa leivonnaisista kuitenkin valmistetaan tuoreena päivittäin.

Palmian kokous- ja juhlapalveluille Helsinki-viikko on vuoden kiireisintä aikaa, joten kahvilatapahtuman osuminen samaan ajankohtaan vaatii suorituskyvyn venyttämistä huippuunsa.

– Palkkaamme paljon lisäväkeä ja työskentelemme 10–12 tuntia päivässä seitsemän päivää viikossa. Siinä riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta silti viikko on keittiössämme odotettu tapahtuma. Teemme sen rakkaudesta ruokaan, Manninen sanoo.

Hieno historiallinen keittiö

Menu on yhtä aikaa maukas ja outo, kuten Wargin kakku ruisleivästä.

– Siinä kootaan kerroksittain jauhettua ruisleipää ja omenaviipaleita, maustetaan se pomeranssilla, sitruunankuorella ja fenkolilla ja päälle kaadetaan viiniä, Mikkelä kuvailee.

Neljän edellisen vuoden aikana he ovat nähneet historiallisen keittiön hienoudet ja oppineet uudella tavalla arvostamaan sen rustiikkista yksinkertaisuutta ja terveellisyyttä. Parisataa vuotta sitten käytettiin puhtaita ja aitoja raaka-ai-

”Rikkaasta, vanhasta ruokakulttuurista tulisi ammentaa enemmän myös nykypäivän resepteihin.” neita – kevytkerma oli kaukainen ajatus ja margariini mahdottomuus. Mikkelä näkee myös nykyajan ammentavan perinteistä.

– Osa historiallisen kahvilan mauista, rakenteista ja tekniikoista on hyvinkin tämän päivän trendiä ja huippuravintoiloista tuttuja, hän sanoo.

Nykyisten raaka-aineiden soveltaminen vanhoihin resepteihin vaatii luovuutta tavallista kokkausta enemmän.

– Jauhot olivat tuolloin karkeampia, joten me haemme samaa koostumusta käyttämällä osaksi grahamjauhoja. Valkoisen sokerin korvaamme osin fariinisokerilla, mutta voi on voita, listaa Manninen.

Reseptien tuomista nykyaikaan ei helpota sekään, että ne on laadittu ylimalkaisesti: kauhallinen tuota, hyppysellinen tätä ja kupillinen sitä. Säntillisemmät reseptit ovat tarpeen, kun viikon aikana kahvilassa vierailee noin

neljä tuhatta historiallisesta kahvilakulttuurista kiinnostunutta kävijää.

Ruokakulttuurit kohtaavat

Manninen, Mikkelä ja Jäppinen ovat tyytyväisiä siitä, kuinka hyvin erikoiset ruuat otetaan joka kerta vastaan.

– Ihmiset osaavat arvostaa tällaista erikoisuutta. Joka vuosi tulee runsaasti hyvää kävijäpalautetta, sanoo Manninen.

Tutkija ja keittiömestaritkaan eivät pääse reseptien kokeiluvaiheesta ilman yllätyksiä ja totuttelua, koska jopa leivokset saavat makunsa sokerin sijaan yrteistä ja mausteista.

– Käsitys siitä, millaiset maut sopivat yhteen oli toisenlainen, mikä voi tuntua nykyihmisestä hämmentävältä, toteaa Jäppinen.

Historiantutkijalle reseptit avaavat tien menneisyyteen, jonka ymmärtäminen on aina haaste. Reseptien tulkinta tekee usein selväksi sen, että mennyt aika on todellakin vieras maailma.

Suomalaista ruokaperinnettä he eivät silti lähtisi markkinoimaan historiallisen kahvilan tarjonnalla, koska ne pohjautuvat pitkälti ruotsalaisiin ruokaperinteisiin.

– Helsinki on monen erilaisen ruokakulttuurin kohtaamispaikka. Rikkaasta, vanhasta ruokakulttuurista tulisi ammentaa enemmän myös nykypäivän resepteihin, toteaa Manninen. •

Helsingin henki | kesäkuu 2012

11

kilpailu teksti Petteri Harjula

K visualisoi tiedon Tietokeskus järjesti keväällä yhteistyössä muotoilupääkaupunkitoimiston kanssa koululaisille Open Helsinki -tiedon visualisointikilpailun. Vastaavaa kilpailua ei ole aiemmin järjestetty näin nuorille osallistujille.

Kilpailu n voit ta jat > Open Helsinki -kilpailussa jaettiin kolme pääpalkintoa. Lisäksi tuomaristolla oli mahdollisuus jakaa erityispalkintoja ansioituneille töille. > Tuomaristossa olivat • Jyrki Koskinen, University Relations, IBM Nordics, External Relations, IBM Finland • Mira Vierto, tuottaja, World Design Capital 2012 Helsinki • Petri Pihkala, opettaja, Klaukkalan yläaste • Pirjo Lindfors, grafiikanlaatija, Helsingin kaupungin tietokeskus > Palkitsemiskriteereinä olivat kilpailutyön relevanssius käytettyyn taustatietoon nähden sekä idean omaperäisyys ja visuaalisuus.

12

Helsingin henki | kesäkuu 2012

aikki tuntevat tiedon visualisoinnin yleisimmät muodot: pylväs- ja piirakkadiagrammit sekä erilaiset käppyrät ja käyrät.

Tietoa voi kuitenkin visualisoida myös muillakin tavoilla. Tilastollisen tiedon visualisoinnin uranuurtajana pidetään ranskalaista Charles Minardia (1781–1870).

Hänen vuokaavion ja kartan elementtejä yhdistävä visualisointinsa Napoleonin Venäjän retken etenemisestä on alan klassikko. Se esittää graafisesti lähes puolen miljoonan miehen armeijan hupenemisen 22 000:een suhteutettuna sotaretken etenemiseen (päivämäärät ja karttakoordinaatit) sekä matkan lämpötiloihin.

Minardin ajoista on jo lähes puolitoista vuosisataa, mutta tiedon visualisointi ja sen eri muodot ovat juuri nyt kenties ajankohtaisempia kuin koskaan.

Uuden sukupolven visiot talteen

– Nykyinen tietotekniikka on antanut meille työkalut, joilla voi visualisoida tietoa tavalla, jota ei vielä pari vuosikymmentä sitten osattu kuvitellakaan, Open Helsinki -kilpailun idean isä ja tietokeskuksen tutkimuspäällikkö Timo Cantell toteaa.

– Nykynuoriso myös osaa käyttää näitä työkaluja intuitiivisesti ja aivan eri tavalla kuin aiemmat sukupolvet, hän jatkaa.

Feel the Music Henna Korkala, s. -94 Työ kuvaa musiikin kuuntelua tai lataamista eri ikäryhmissä.

1. palkinto 500 € Visualisointi perustuu seuraavaan tietolähteeseen: Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2011, Tilastokeskus Raadin perusteluja: ”Työn graafinen ilme on hyvin viimeistelty.” ”Värivalinnat ja grafiikka sopivat hyvin aiheeseen, mutta kaikkea grafiikkaa ei ole kuitenkaan valjastettu työn informaation välittämiseen.” ”Graafi myötäilee hyvin tilastoaineistoa ja kuvan pinta-­ala on käytetty hyvin kokonaisuudessaan.

Ei ole ns. tyhjää tilaa.” ”Työ liittyy nuorten elämään eli vastaa kilpailun (sinänsä väljää) tehtävänantoa, siksi kahdesta melko tasavahvasta työstä etusijalle.”



Kilpailun järjestäjät halusivat antaa nuorille vapaat kädet luovassa työssä, siksi kilpailun pohjana ei ollut mikään etukäteen annettu taulukko tai tietoluettelo.

Osallistujat saivat itse valita, mitä tietoa he visualisoivat. Myös välineet olivat vapaasti valittavissa. Tietokoneen sijasta kelpasi vaikka lyijykynä ja paperikin.

– Toivoimme nuorten avulla löytävämme uusia tulokulmia tiedon visualisointiin. Nuorten tapa mieltää maailmaa on erilainen. Uskon, että voimme myös oppia heiltä paljon, Cantell selventää.

”Nuorten tapa mieltää maailmaa on erilainen.

Uskon, että voimme myös oppia heiltä paljon.”

Suomi tiedon jakamisen kärkeä

taava tietokeskuksen projektisuunnittelija Teemu Vass.

Tiedon avautuminen on globaali ilmiö, mutta Suomi on sen jakamisessa yksi maailman kärkimaista ja Helsinki puolestaan Suomen kärkikaupunki.

– Helsinki Region Infoshare, joka sekin on yksi muotoilupääkaupunkihankkeista, on hyvä esimerkki avoimen datan verkkopalvelusta, Cantell kertoo.

– Sieltä kuka tahansa voi hakea lähes mitä tahansa tilastollista ja muutakin tietoa Helsingin seudusta sekä myös hyviä esimerkkejä tiedon visualisoinnista.

Kokeilusta halutaan perinne

Visualisoitavaksi käy lähes mikä tahansa tieto, mutta virallisemmin kerättyä tilastotietoakin on nykyään paremmin saatavilla kuin ennen – kiitos internetin.

– Internet on luontainen kanava avoimelle tiedon jakamiselle, ja se on myös lisännyt sitä, arvelee Open Helsinki -kilpailun käytännön koordinoinnista vas-

Tänä keväänä järjestetty kilpailu oli ensimmäinen laatuaan, mutta ei jää viimeiseksi ainakaan jos hankkeen puuhamiehiin on uskominen.

– Me lähdimme siitä, että tämä ensimmäinen kerta on kokeilu, josta saatujen oppien pohjalta voimme rakentaa vastaavia hankkeita jatkossa. Toukokuussa

palkittiin kilpailuun siihen mennessä tulleita töitä, mutta kilpailu jatkuu syksyllä. Silloin siihen limittyy todennäköisesti WDC:n muotoilukasvatukseen liittyvää toimintaa, Vass kertoo.

– Toivomme yhteistyön tietokeskuksen ja oppilaitosten välillä lisääntyvän.

Toivottavasti voimme järjestää kilpailun myös tulevina vuosina.

Myös toinen kilpailun taustatavoitteista – kaupungin tietokeskuksen tunnettuuden lisääminen nuorten ja vähän vanhempienkin kaupunkilaisten keskuudessa – epäilemättä onnistui hyvin. WDC-yhteistyö mahdollisti markkinoinnin, jonka myötä lukuisat bussi- ja raitiovaunupysäkkien katokset esittelivät viime talvena esimerkkejä tiedon visualisoinneista.

– Helsingin Yliopiston tilastotieteen professori Hannu Niemi totesi, ettei ollut koko uransa aikana nähnyt omaa alaansa esiteltävän yhtä laajasti ja tyylikkäästi, Cantell kertoo. • > Lisätietoja: openhelsinki.fi

Koulutyön liian suuri määrä Reetta Stenudd s. -94 ja Salla Saartoala, s. -94 Työ kuvaa kouluterveyskyselyn vastaajien arviota koulutyön määrästä.

3. palkinto 200 € Visualisointi perustuu seuraavaan tietolähteeseen: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kouluterveyskysely (koulutyön määrää käsittelevä kysymys) Raadin perusteluja: ”Mukava idea, selkeä, kuvan pinta­-ala käytetty hyvin (kaipaamaan jäi jonkinlaista lukua, vaikka kirjapinon päälle).” ”Idea on kekseliäs, mutta se on toteutettu vain suureksi osaksi skaalaamalla samoja pinoja. Olisi toivonut, että pinot olisi rakennettu erikseen jokaista vuotta varten. Kekseliäs idea ja työn mittasuhteet tekevät työstä kuitenkin palkitsemisen arvoisen.”



The Destiny of Paper Matti Mustanoja, s. -95 Työ kuvaa paperin kulutusta maailmassa henkeä kohti.

2. palkinto 300 €



Visualisointi perustuu seuraavaan tietolähteeseen: RISI Annual Review 2010 -raportti.

Raadin perusteluja: ”Työn graafinen ilme on puhutteleva. Värivalinnat tukevat hyvin itse asiaa. Vihreä on jäänyt taustalle. Palkkikaavio tukee hyvin lukujen esitystä. Palkkikaavion roskiksena on käytetty kanaverkkoa, joka sopii keveytensä vuoksi hyvin graafiseen ilmeeseen.

Lisäksi se vahvistaa työn yhteiskunnallista sanomaa. Täytämme häkkimme saasteella/ roskilla. ” ”Todella yksinkertainen paperivisualisointi vetoaa minusta hyvin juuri nuorempaankin katsojaan, sen ymmärtäisi helposti vaikka jo esikoululainen.” ”Kaunis selkeydessään. Korien järjestäminen suuruusjärjestykseen sisällön määrän mu­kaan olisi nopeuttanut entisestään kuvan lukemista. Kuvan pinta-­ala käytetty hyvin.”

Helsingin henki | kesäkuu 2012

13

työ & ympäristö teksti TAINA VUOKKO kuvat Juho Kuva

Puistokummitoiminta on yksi kaupungin muotoilupääkaupunkivuoden hankkeista. Puistoja hoitamalla asukkaat voivat samalla lisätä alueensa yhteisöllisyyttä.

Puistot yhdessä kuntoon

– Tulevana kesänä pyydämme kummeja ensimmäistä kertaa täyttämään työtuntejaan puistokummikalenteriin. Silloin saamme tilastoja tehdystä työstä ja voimme tehdä työtä entistä näkyvämmäksi, Partanen sanoo.

Kalojen kutu varmistetaan

H

elsingin puistoissa ahkeroi jo yli 350 puistokummia. Määrärahojen leikkaaminen, ilkivallan lisääntyminen ja valtuustoaloite saivat aikoinaan rakennusviraston projektipäällikkö Elina Nummen pohtimaan vapaaehtoistyön mahdollisuuksia puistojen ylläpidossa.

– Mallia haettiin muun muassa New Yorkin keskuspuistosta, jossa kaupunkilaiset osallistuvat puiston ylläpitoon ja pitävät opastuskierroksia. Helsingissä puistokummitoiminta alkoi vuonna 2005, vapaaehtoistyön koordinaattori Riitta Partanen rakennusvirastosta kertoo.

Tänä vuonna rakennusviraston puistokummitoimintaa organisoiva Hyvä kasvaa Helsingissä -liike on yksi kaupungin World Design Capital 2012 -hankkeista.

– Olemme palvelumuotoilun hanke, johon Helsinki on ryhtynyt ensimmäisenä Pohjoismaissa. Maailmalla puistojen vapaaehtoistyö on kuitenkin varsin yleistä.

Osallistu, kun jaksat

Puistokummiksi pääsee kuka tahansa ilmoittautumalla rakennusviraston asiakaspalveluun. Aivan ensimmäiseksi uusi puistokummi saa huomioliivit ja roskapihdit. Kun nimi on lisätty puistokummien rekisteriin, uudelle kummille alkaa tulla esimerkiksi kutsuja tilaisuuksiin. Puistokummirekisteriä tarvitaan toiminnan johtamiseen ja yhteydenottoihin.

– Tänä vuonna järjestettiin yhteinen kevätstartti, lisäksi eri puistoissa on tempauksia, kuten kevättalkoita, roskakävelyitä, opastettuja puistokävelyitä ja syysharavointeja, Partanen kertoo.

Puistoissa voi puuhailla oman elämäntilanteen mukaan.

Joskus töitä voi tehdä enemmän, joskus vähemmän.

14

Helsingin henki | kesäkuu 2012

n Pihlajamäen puistokummit ryhmäkuvassa. Vasemmalta takaa Ritva Koskimäki, Sampsa Lommi, Päivi Seikkula, Anu Laaksonen ja Lahja Holopainen. Alhaalla Lauha Pajunen ja Helena Hyppönen.

Yläkuvassa hymyilee Lauha Pajunen.

Puistokummitoiminnan tilaa rakennusvirasto, ja Stara tuottaa palvelun. Puistokummiohjaaja toimii alueellaan piiripuutarhurin alaisuudessa ja jakaa vapaaehtoisille puistojen työtehtäviä. Hän toimittaa työvälineet ja vie pois syntyneet puutarhajätteet.

Osa töistä on sellaisia, että puistokummit voivat tehdä niitä itsenäisesti, kun osa taas vaatii ohjausta.

– Ilman valvontaa voi esimerkiksi haravoida, kastella puita, torjua vieraslajeja ja auttaa puhtaanapidossa. Pensaiden leikkaus, istutukset, kitkeminen ja tapahtumissa auttaminen taas esimerkiksi vaativat ohjauksen, Partanen sanoo.

Puistokummeja saattaa näkyä myös puisto-oppaan tehtävissä.

– Haaveilen siitä, että niinä päivinä kun kaupungin erikoispuistot, kuten Roihuvuoren kirsikkapuisto ja Pohjois-Haagan Alppiruusupuisto ovat kauneimmassa kukassaan, puistokummit voisivat vetää opastuksia jopa useita kertoja päivässä, Nummi kertoo.

Opastuksien lisäksi erikoisempia hommia hoitavat myös esimerkiksi purokummit, jotka soraistavat puroja kalojen kudun onnistumisen varmistamiseksi, ja ruususeura, joka on vihkiytynyt Meilahden ruusutarhan hoitamiseen.

Jokaiselle yksiön verran puistoa

Monessa puistossa toimii oma puistokummiryhmänsä, joka saattaa kaivata vahvistuksia. Esimerkiksi Sinebryc­hoffin puistossa ja Karhupuistossa on toiminut jo vuosia omat aktiiviset ryhmänsä. Pihlajamäessä puistokummitoiminta polkaistiin virallisesti käyntiin kevään 2008 siivoustalkoissa Staran viestintäpäällikkö Päivi Seikkulan järjestämässä puistokummikahvilassa.

työkalut koonnut LAURA HEIKKINEN

Ahjon

kehitystyö etenee Sähköinen asianhallintajärjestelmä Ahjo on tullut vuoden ikään. Sen myötä paperin käyttö päätöksenteossa on vähentynyt. Johtava asiantuntija Katja Räisänen vastaa kysymyksiin Ahjosta.

Mitä hyötyä Ahjo on tuonut?

> Lisätietoa: hyvakasvaa.fi

n Huomioliivit ja puistokummit.

Sampsa Lommi roskapihtien kanssa. Päivi Seikkula (alla) on ollut toiminnassa alusta asti mukana.

Ketkä Ahjoa käyttävät?

Sitä käyttävät kaikki hallintokunnat lukuun ottamatta rakennusvalvonnan lupaprosessia.

Mitä toimintoja on käytetty eniten?

Käytetyimmät toiminnot ovat esitysten valmistelu toimielimille ja päätösten valmistelu viranhaltijoiden pöytäkirjoihin, jotka ovat prosessin osia ja johtavat esityslistoille ja päätöspöytäkirjoihin.

Mihin käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä tai tyytymättömiä?

Asioiden löytyvyys on parantunut. Tyytymättömyyttä on herättänyt se, että ohjelma ei ohjaa käyttäjää ja järjestelmässä on liian helppoa toimia virheellisellä tavalla.

Miten Ahjoa kehitetään?

Saadut kehittämistoiveet käsitellään sovellushallinnan ryhmissä, joissa on virastojen edustus. Kehittämistoiveet priorisoidaan ja tärkeimpien kehittäminen aloitetaan.

Tuleeko jotain uusia ominaisuuksia tai toimintoja?

Kesän aikana tulee heräte-toiminto, jonka avulla Ahjon käyttäjät saavat herätteen omaan työjonoon tulevasta asiasta, eikä käyttäjän tarvitse käydä Ahjossa tarkistamassa tilannetta. Heräte toimitetaan käyttäjän Oma Helmi -osioon. Käyttäjä voi valita, lähetetäänkö heräte myös sähköpostiin. • > Lisätietoa: Helmi > Yhteiset palvelut > Ahjo

Miten sähköinen kokoussovellus on toiminut?

Pääsääntöisesti kokoussovellus on toiminut hyvin. Haasteita on ollut tietoliikenteen ja käytettävyyden kanssa. Luottamushenkilöille on juuri tehty kysely kokoussovelluksen käytöstä. Samalla teetettiin kokoussovelluksen käytettävyysarvio.

Mitä parannettavaa on havaittu?

Ahjon käyttäjien kommenttien perusteella on käynyt ilmi, että käytettävyydessä on vielä paljon parannettavaa. Parannukset tehdään käytettävyysar­vion tulosten perusteella.

Team Ahjo

– Minulle tällainen toiminta on luontevaa, joten halusin innostaa muitakin mukaan. Pihlajamäessä on jo kymmeniä aktiiveja, joten minusta on tullut lähes työtön puistokummi. Tästä työstä tulee hyvälle mielelle, ja saa joskus kiitosta ohikulkijoiltakin, Seikkula kertoo.

– Oman lähipuiston puistokummiksi ryhtymällä voi lisätä alueensa yhteisöllisyyttä ja tutustua muihin kaupunkilaisiin. Vapaaehtoistyö koetaan usein hyvin palkitsevana, Nummi vahvistaa.

Helsingissä riittää rakennettua puistoa noin tuhannen hehtaarin verran. Jokaisella kaupunkilaisella on siis käytössään yksiön pinta-alan verran puistoaluetta.

– Helsingissä harvalla on varsinaisesti omaa pihamaata, mutta kaupungin puistoja kyllä riittää. Moni viherpeukalo on innostunut toden teolla puistokummitoiminnasta, kertoo Partanen. •

Ahjossa asiat tulevat vireille kaupungin yhteiseen kirjaamoon, jossa asiakirjat skannataan ja asiat lähetetään sähköisesti päätöksentekoprosessiin. Myös toimielinten kokoukset käydään sähköisessä kokoussovelluksessa. Paperin määrä kaupungin päätöksenteossa on vähentynyt. Tiedot löytyvät nyt yhdestä paikasta, mikä helpottaa kuntalaisten ja tiedotusvälineiden tiedonsaantia. Työprosessit ovat tulleet läpinäkyviksi, jolloin asian kulkua voidaan paremmin seurata ja mitata.

Hallintokeskuksen tietopalveluyksik ön Ahjo-tiimiin kuul uvat • projektityöntekijä Johan Bengtströ m • tietojärjestelmäv astaava Jaana Ilvonen • erityissuunnitteli ja Susanna Mäkelä • suunnittelija Sari Päivärinta • johtava asiantunt ija Katja Räisänen

”Haluamme kiittää käyttäjiä kärsivällisyydestä ja innovatiivisista kehit tämisideoista.

Jatkamme Ahjon ke hittämistä yhdessä kanssann e.”

Helsingin henki | kesäkuu 2012

15

16

Helsingin henki | kes채kuu 2012

tekstit Laura Heikkinen, KATJA PESONEN ja Taina Vuokko kuvat Pekka Holmström, Tommi Tuomi, Juho Kuva ja Arto Timonen

Kaupunki tarjoaa kesätyötä noin 4 300 nuorelle. Kesätyöntekijät hoitavat vanhuksia, kokkaavat ja siivoavat, kunnostavat puistoja ja kiinteistöjä sekä tekevät toimistotyötä.

Kolme kesätyöntekijää esimiehineen kertoo kesäsuunnitelmistaan.

Kesä,

työ

(ja kärpäset)

Haltiala Maajussi sai paikan

Tuleekohan hyvä sato?

Toivotaan.

Mutta sen määrää luonto.

H

altialan tila on keskuspuiston pohjoisin osa Vantaan rajalla. Täällä kokeneelle maataloustyöntekijälle riittää kesällä monipuolisia töitä.

– Kun lähden aamulla kotoa Kampista, pukumiehet suuntaavat toimistolle. Minä lähden Haltialan tilalle. Stereotypiat helsinkiläisistä eivät tosiaan pidä aina paikkaansa, kesätyöntekijä Jere Brofeldt sanoo.

Kaupungin omistamalla maatilalla riittää kesäkaudella hommia. Päivästä menee puolitoista tuntia muun muassa kalkkunoiden, lampaiden ja lehmien hoitorutiineihin. Myös pelloilla riittää tekemistä, koska maata on yhteensä 420 hehtaaria.

Traktorit ajelevat pihan poikki, ja äidit työntävät rattaissa lapsiaan. Haltialan tila on suosittu paikka asukkaiden keskuudessa.

Yleissivistystään käyvät paikan päällä kartuttamassa lapsiperheiden lisäksi muun muassa koululaisryhmät.

– Vaikka maatilalla riittää eläimiä, kesä­possut ovat jostain syystä kaikkien suosikkeja, vastaava luontomestari Jari Kuusinen nauraa.

Turvallisuusasiat aina edellä n Jari Kuusinen ja Jere Brofeldt suunnittelevat töitä.

Linnut visertävät puissa, ja Vantaan joki kuohuaa. Brofeldt ruokkii eläimiä tottunein ottein. Palkkakuittiinkin on vaihtunut nimikkeeksi vanhempi maataloustyöntekijä.

– Olen täällä nyt neljättä kesää. Ensimmäisen kerran olin kesällä 2007, kun olin juuri saanut ajokortin. Tänne on mukava pa-

lata, koska Viikin koemaatilan lisäksi tämä on ainoita lähialueiden paikkoja tehdä oman alan töitä.

Hän opiskelee Mustialan maatalousoppilaitoksessa agrologiksi. Työt Haltialassa alkoivat toukokuun alussa, ja koulunpenkki kutsuu elokuun lopussa takaisin.

Tänä kesänä perehdytystä ei enää tarvittu: Jere muisti ovikoodinkin vielä ulkoa ja löysi heti oikean pukulokeron.

– Kun tänne tulee uusi työntekijä, käymme ensin läpi kaikki perusasiat. Varsinkin työturvallisuus on maataloustyössä aivan keskeistä.

Sen jälkeen pistämme tulokkaan vanhan työntekijän matkaan, joka opastaa, miten käytännön työ tehdään, Kuusinen sanoo.

– Muistan ensimmäiseltä kesältä, että aina jos oli vähänkin epävarma jostain, joku tuli näyttämään mallia, Brofeldt muistelee.

Satoa odotellen

Brofeldt kuvaa maataloustyötä sukurasitteenaan, koska hänen sukulaiset saavat tavalla tai toisella elantonsa maataloudesta. Hänen kokemustaan arvostetaan.

– Monen kesän työsuhteet ovat meille hyviä, koska vakituiset työntekijämme pitävät pitkiä kesälomia. Jeren kaltaiset tottuneet kaverit tulevat auttamaan h-hetkiksi, kun esimerkiksi heinänteko on juhannuksen jälkeen ajankohtaista, Kuusinen kertoo.

Kun menossa on jo neljäs kesätyöpesti, mitä hän odottaa tältä kaudelta eniten? Brofeldt harkitsee hetken ja vastaa varmasti.

– Maajussi odottaa aina hyvää satoa. Se, mitä ihminen voi sadon eteen tehdä, on lopulta kovin vähäistä. Luonto määrää, miten viljojen ja rypsien käy. >>

Helsingin henki | kesäkuu 2012

17

Uimastadion Valppaana veden äärellä

U

imastadionin kirkkaansiniset vedet ovat täyttyneet uimareista. Uimavalvoja Heta Hölttä istuu auringossa altaan reunalla katse terävänä.

– Haastavinta tässä työssä on pitää vireystaso yllä ja olla koko ajan valppaana, vaikka suurin osa ajasta on rauhallista eikä tapahdu mitään. Siihen ei saa tuudittautua, Hölttä sanoo.

Entinen kilpauimari on aloittanut uimavalvojan hommat pari vuotta sitten Urheiluhallit Oy:n leivissä ja ollut sinä aikana töissä eri uimahalleissa, kuten Kallion urheilutalossa.

Juuri aikaisempi kokemus sai Höltän hakemaan kesätöihin kaupungille, sillä hän luotti mahdollisuuksiinsa läpäistä työnhakukarsinnat.

Vastuuta tulevaisuuden varalle

Tänä vuonna Uimastadionille palkattiin 51 kesätyöntekijää. Joukkoon mahtuu uimavalvojia, siivoojia sekä kassahenkilökuntaa. Siisti kesä -hankkeen kautta tulee muutamia työntekijöitä, lisäksi nuorta voimaa täydentävät tet-harjoittelijat sekä muutama työharjoittelija.

Uimastadionin kesäesimies Sari Tam­ minen kertoo kassan paikkaan tulevan ylivoimaisesti eniten hakupapereita. Tilaa kassalla on vain neljälle.

– Nuoret ehkä ajattelevat sen olevan työ, jota voi hyödyntää tulevaisuudessa, Tamminen toteaa.

Kahden päivän perehdytyksen aikana tutustutaan työhön ja valvonta-alueisiin sekä opiskellaan ensiapua ja muita turvallisuustoimenpiteitä, sillä uimareiden auttamisen lisäksi kesätyöntekijöiden on tiedettävä myös miten sammuttaa tulipalo tai toimia kaasuvuodon sattuessa. Hölttä koki perehdytyksen pääosin hyödyllisenä, mutta toivoi sen olevan yksityiskohtaisempaa.

– Onneksi täällä on aina joku, jolta voi kysyä lisäneuvoa, hän toteaa.

Vedessä kuin saukko

Kassalle ja uimavalvojaksi päästäkseen on oltava täysi-ikäinen ja kyettävä työskentelemään viisi kuukautta putkeen.

– Kesällä täällä on vain pari vakituista, joten paikka pyörii pääasiassa kesätyöntekijöiden voimin. Vaikka kausi on pitkä, työhön ei voida ottaa montaa kesä-

18

työntekijää vaan tarkoitus on pärjätä samalla porukalla, Tamminen kertoo.

Uimavalvojan on luonnollisesti oltava veteen tottunut kuin saukko, ja koulutus ja kokemus katsotaan plussaksi. Esimerkiksi Hölttä on osallistunut hengen­ pelastuksen SM-kisoihin ja suorittanut ensiapu- ja uimavalvojan kurssin.

– Vain kerran olen joutunut soittamaan ambulanssin, kun eräältä uimarilta meni olkanivel sijoiltaan, mutta muutoin ei ole sattunut mitään vakavaa, Hölttä toteaa.

Hän opiskelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiologiaa. Uimavalvoja on hänestä hauska kesätyö opintojen ohessa, mutta kiikarissa on oman alan työt valmistumisen jälkeen.

– Parasta tässä työssä on kivat työkaverit, työn rentous ja asiakkaat.

Nyt nautitaan kesästä!

Helsingin henki | kesäkuu 2012

Pysytkö pinnalla?

n Sari Tamminen luottaa Heta Höltän pelastustaitoihin.

Juu. Osaan kyllä kroolata!

Mikä Helsingissä on parasta?

Kesä ja Suomenlinna!

n Nina Lager kyselee Mia Halménilta mihin tämä ohjaisi turistit.

vonnassa on oltava oma-aloitteinen ja pysyttävä ajan hermolla. Halménille tämä on mieluista, sillä hän on luonteeltaan utelias.

– On etuoikeus saada tietää mitä kaupungissa tapahtuu, olla keskellä tapahtumia ja tutustua uusiin paikkoihin. Etsimme tietoa netistä ja esitteistä sekä pidämme toisiamme ajan tasalla, Halmén kertoo yhteistyöstä.

Ylitä asiakkaan odotukset

Matkailutoimisto Lähimatkailun lähettiläs

K

aupungin matkailuneuvonnalla on edessään kiireinen kesä, kun muotoiluvuosi, yleisurheilun EM-kisat ja Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuosi täyttävät kaupungin tapahtumilla ja matkailijoilla.

– Palkkasimme matkailuneuvontaan pääsääntöisesti viime kesän matkailuneuvojat.

Näin varmistamme, että tapahtumien supervuonna kaikki toimii laadukkaasti, kertoo johtava matkailutiedottaja Nina Lager.

Matkailuneuvontaa annetaan kesällä neljässä eri infopisteessä, joiden välillä kesä-

työntekijät sukkuloivat sujuvasti. Yksi heistä on Mia Halmén, jonka äidinkieli on ruotsi.

Kielitaito on yksi kesätyöläisten palkkaamisen peruste mutta lisäksi heiltä vaaditaan asiakaspalvelualttiutta ja -kokemusta. Nuoresta iästään huolimatta Halmén on saanut matkailualan kokemusta myös Suomenlinnasta ja Helsinki-Vantaan lentoaseman neuvonnasta.

Jatkuvasti ajan tasalla

Perehdyttämiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Ensimmäistä kertaa jokaiselle kesätyöntekijälle on nimetty vakituisista työntekijöistä oma tutor, jolta saa apua ja opastusta. Myös jotkut työtehtävät siirtyvät tutorin loman aikana kesätyöntekijälle.

Tänä vuonna on Lagerin mukaan positiivinen ylitarjonta tapahtumista, joten neu-

Ammattikorkeakoulu Arcadasta helmikuussa restonomiksi valmistunut Halmén halusi jo nuorena matkailualalle.

– Pidän asiakaspalvelusta. On mukavaa ylittää asiakkaan odotukset vaikkapa kertomalla omista kokemuksista. Työmme on pyyteetöntä neuvontaa ja ihmisten auttamista.

Kaupungin matkailu on ollut hänelle unelmatyöpaikka, sillä siinä oppii jatkuvasti uutta. Neuvontaa annetaan suoraan tiskiltä, puhelimitse ja meilien avulla. Sosiaalinen media ja blogit ovat myös tärkeitä työkaluja, kuten myös mobiiliapplikaatiot, jotka helpottavat tiedonhakua.

Edes epäsäännölliset työajat eivät saa häneltä moitetta.

– Odotan pääseväni taas tähän ”kesäperheeseen”. Tiedossa on vilkas kesä, hän toteaa.

Halménia kiinnostavat lähialueet ja kotimaan matkailu. Hän on käynyt Reilun matkailun yhdistyksen koulutuksen ja voi toimia kestävän matkailun lähettiläänä. Suunnitelmissa ovat myös yritysmaantieteen jatkoopinnot.

Mutta millainen olisi Mian täydellinen Helsinki-päivä?

– Aamun voi aloittaa kesäkirpparilla ja jatkaa siitä brunssille. Iltapäivällä suunnaksi suosittelen historiallista Suomenlinnaa jo kauniin merimatkan vuoksi, Mia kertoo.

– Illaksi voi istahtaa Espalle kuuntelemaan konsertteja tai valita klubikeikan kaupungin runsaasta musiikkitarjonnasta. Helsingissä tapahtuu aina! • > Lisätietoja: helsinkirekry.fi/kesatyo

Helsingin henki | kesäkuu 2012

19

{ ammatti } teksti TAINA VUOKKO kuvat ARTO WIIKARI

Töissä maalla ja merellä Kesän kynnyksellä Raimo Bomanin työ siirtyy Helsingin kaduilta merimaisemiin. Hän on yksi monista, jotka työskentelevät kaupungilla niin sanotussa kaksoisammatissa.

20

Helsingin henki | kesäkuu 2012

K

evätaikaan maansiirtotraktorinkuljettaja Raimo Bomanin työmaata ovat Staran vastuulle kuuluvat katujen kevätsiivoukset. Hiekat pitää putsata pois, ja loput jäät sulattaa kaduilta. Kesän varma merkki on, kun Boman laskee veneet vesille.

– Pidän työssäni eniten veneilystä, jonka takia alun perin kiinnostuinkin työpaikastani. Aloitin työssäni vuonna 1983, ja veneet jaksavat vieläkin kiinnostaa. Talven jäljiltä odotan sitä, että pääsen taas vesille, Boman kertoo.

Staralaiset käyttävät muun muassa 12-metristä venettä ja uutta 18metristä venettä, joka on osittain myös pelastusviranomaisten käytössä.

Kalustolla käydään hakemassa kymmeneltä saarelta ravintoloiden jätteet kolme kertaa viikossa.

Jätehuollon lisäksi venetiimi kuljettaa saaristoon esimerkiksi koneita ja siivoaa merestä roskia. Myös satama-altaiden puhtaudesta huolehtiminen kuuluu toimenkuvaan.

Merillä tärkeintä on hallita veneeseen liittyvä tekniikka sekä merimerkit ja -säännöt. Tarkkuutta vaaditaan erityisesti ahtaissa satamissa.

teksti KATJA PESONEN kuvat Marjo Tynkkynen

kuka

Boman Raimo i: im toN > aansiir atti: M m m ja A a > ljett orinku trakt a a t to: S r > Viras ta lasta 58 i aikuis s k a k > Ikä: o ja e: Vaim o > Perh kartan in ily, Malm ripyörä t o o > Koti: M to ke : t o e a s r k ja ka astu kkeily > Harr ö m a: s , s s e y t raok metsäs kkia ka apio ii T s u ja im ikk Vainio u n n > Suos u J irta, Olavi V aara. v a Raut

– Halusin merelle, koska olen saanut armeijassa veneenkuljettajakoulutuksen.

Nykyisin suurin osa henkilöstöstä on käynyt merimiesammattikoulun. Minulla on kansimiehenpaperit.

Tekniikka kehittynyt huimasti

Boman odottaa kesää ja merille pääsyä, koska runsaslumiset talvet ovat olleet hyvin kiireisiä.

– Käytän kauhakuormaajaa, jolla aurataan ja kuormataan lunta. Jos lunta sataa taukoamatta, teemme työtä myös öisin. Yön jälkeen tehdään vielä normaali päivävuoro.

Ikä- ja terveyssyistä Boman on sopinut esimiehensä kanssa yövuorojen vähentämisestä. Esimiehen suhtautumista hän kiittelee ymmärtäväiseksi, ja vuoroja on saatu sovittua sellaisiksi, ettei ainakaan montaa yötä tarvitse tehdä peräkkäin.

Lumitaakkaa onneksi helpottaa se, että nykyisin kaupungilla on käytössä hyviä koneita.

– Tekniikka on kehittynyt huimasti työurani aikana. Ennen meillä oli enemmän henkilökuntaa, mutta silloin lunta kauhottiin maatalousmallin traktoreilla.

Uudet koneet ovat tehostaneet työntekoa merkittävästi.

Syysaika on Bomanille hiljaisinta.

Kun talvet, keväät ja kesät ovat kaikki omanlaisia sesonkejaan, syksyllä voidaan lumentuloa odotellessa keskittyä esimerkiksi koneiden huoltotöihin.

Vaihtelu tuo työhön iloa

Raimo Boman nauttii työnkuvan vaihtelusta, jota hän pitää työnsä parhaana puolena. Kaksoisammatissa toimiminen ei kuitenkaan ole kaupungilla mitenkään tavatonta.

– Staran veneporukkaan kuuluu kymmenisen ihmistä, joilla on kaikilla

kaksoisammatti. Myös joillakin puistoosaston työntekijöillä on kaksoisammatti, kun he tulevat talveksi lumitöihin.

Työyhteisöään Boman pitää kivana ja asiallisena. Vaihtuvuus on varsinkin venehommissa pientä, joten kaikki ovat tulleet tutuiksi. Yhteiset työhyvinvointireissut ovat olleet todella mukavia.

”Kaksoisammatissa toimiminen ei ole kaupungilla mitenkään tavatonta.”

– Mieleeni on painunut esimerkiksi matka Turkuun, jossa tutustuttiin satamalaitoksen toimintaan, ja Tukholmaan, jossa on vastaavan tyyppistä venetoimintaa kuin Helsingissä.

Kesälomat Boman saa pidettyä saariston ruuhkakaudesta huolimatta. Venetiimin kanssa pidetään lomia kiertävästi, niin että kukin pääsee vuorollaan nauttimaan Suomen suvesta.

Kolme viime vuotta lomat ovat Bomanilla kuluneet hirsimökin rakentamisessa. Projekti alkaa olla viimein valmis.

– Jouluna kävimme vaimoni kanssa mökillä jo saunassa. Tänä kesänä voimme vaihteeksi vain rentoutua, Boman suunnittelee. •

gallup Miten siirryt lomatunnelmiin?

Kesälomasesonki on koittanut ja on aika upota riippumattoon.

Onko sinulla lomastressiä?

n MARITTA HAAVISTO johtaja, Roihuvuoren vanhustenkeskus, sosiaalivirasto Lomaa edeltävänä päivänä voin hieman stressata, mutta mistään suuresta lomastressistä en kärsi. Yritän varata vapaapäivän ennen loman alkua purkaakseni meilisumaa ennen lähtöä. Minulla on hyvä kesäsijainen, joka osaa kyllä hoitaa hommat. Saan työasiat helposti pois mielestä lähdettyäni vapaalle. Lomalla voi tulla uusia ideoita työhön, joita voi sitten palatessa alkaa toteuttamaan. Stressiä tulee enemmänkin loman jälkeen, kun kalenteriini on poissa ollessani merkitty paljon kokouksia ja sähköposti on täynnä. n KATRI-ELINA PIISPA tiedotusassistentti, sosiaalivirasto Minulla ei ole kesäloman ajaksi sijaista, joten ennen lomalle lähtöä teen työt loppuun niin, ettei mitään jää roikkumaan. Tärkeää lomastressin välttämiseksi on se, että on elämää työn ulkopuolella. Itselläni on viisi koiraa, ja lomalla on tulossa yhdeksän labradorinnoutajaa hoitoon joksikin aikaa. Lisäksi ompelen ja nautin yksinkertaisesti kotonaolosta. Pääsen helposti lomatunnelmaan. Myös mahdollisimman pitkä, yhtäjaksoinen loma vähentää stressiä. n KEIJO SAARNI suunnittelusihteeri, sosiaalivirasto Työni on sellaista, ettei sitä voi valmistella tai ennakoida lomaa ajatellen. Hoidan niin paljon asioita kuntoon kuin mahdollista. Perehdytän muut tehtäviini, koska minulla ei ole erikseen sijaista. En kaipaa mitään erityisiä rituaaleja päästäkseni lomatunnelmaan. Ulkoilen paljon, pyöräilen, sauvakävelen ja uin. Ulkona oleminen rentouttaa. Lomaltapaluuahdistustakaan minulle ei tule. Loma on ollut hyvä silloin, kun on unohtanut kaikki salasanat. n SIRPA TSOKKINEN terveysasemien kiertävä laitoshuoltaja, terveyskeskus Pystyn unohtamaan työt lähtiessäni lomalle. Usein matkustelemme perheen kesken. Talvisin lähdemme etelään, olemme käyneet Kanariansaarilla useasti. Kesälomalla sen sijaan nautitimme Suomen kesästä. Palaan lomalta virkistyneenä. Varmasti sekin on ihmisestä kiinni. Jos ei viihdy työssään, lomalta palaaminen voi ärsyttää. Minulla on mielenkiintoinen vaihteleva työympäristö, johon on kiva tulla.

Helsingin henki | kesäkuu 2012

21

kaffella teksti Stiina Honkamaa kuvat Arto Wiikari

Yhä useampi jatkaa työuraansa vielä varsinaisen eläkeiän koittamisen jälkeen. Jatkamista motivoivat vaikkapa paremmat tulot eläkkeellä, kiinnostavat työt tai kiva työyhteisö.

Pidempään sorvin ääressä?

S

airaanhoitaja Leena Kainulainen, 68, tutkija Marja Pehkonen, 68 ja nuorisotoimen johtaja Lasse Siurala, 65, keskustelevat työurien pidentämisestä. Kainulainen jäi vuonna 2004 akuuttisairaanhoidosta pariksi vuodeksi eläkkeelle ja palasi sitten takaisin osa-aikaiseksi Koskelan vanhustenkeskukseen.

– Olen aina pitänyt työstäni, ja meillä on erittäin hyvä porukka. Nautin siitä, että saan tehdä jotain hyödyllistä, eikä lisärahakaan ole pahitteeksi, Kainulainen kertoo valintansa syistä.

Pehkonen olisi voinut jäädä eläkkeelle neljä vuotta sitten, mutta jatkoi normaalisti kokopäiväisenä samoissa tutkijan tehtävissä museossa. Hän jää syksyllä pois töistä.

– Raha ja putkiremontin maksaminen olivat syitä työssä jatkamiselle. Tulen erinomaisesti toimeen esimiesteni kanssa, ja terveydentilan kannalta pystyin hyvin jatkamaan, joten en nähnyt mitään syytä lopettaa. Parasta on ollut tietoisuus eläkkeen kasvamisesta päivä päivältä, Pehkonen kertoo.

Siurala on tehnyt valinnan työuran jatkamisesta kahdesti. Hän päätti jatkaa nykyisessä työssään nuorisotoimen johtajana muutaman vuoden eläkeiän yli ja siirtyy syksyllä muihin osa-aikatöihin.

– Minulla on niin mielenkiintoinen työ, etten ole malttanut jäädä aiemmin pois. Aina on ollut joku juttu, jota olen ollut käynnistämässä ja jonka olen halunnut katsoa loppuun. Tuoreempi työuran jatkopäätös liittyy ensisijassa haluun tehdä jotain muuta. Kyllä sitä vanhempanakin voi hakea uusia haasteita työelämässä, Siurala kertoo.

Miten jatkohaluusi on suhtauduttu työpaikalla?

– Monenlaista palautetta on tullut ja vä-

22

lillä hieman ihmettelyäkin. Monet ymmärtävät houkuttimena paremmat tulot mutta muuten kaikki eivät työuran jatkamista ymmärrä. Se ei ole vielä kovin yleistä ja on siksi ehkä outoa, Pehkonen kertoo.

– Nuoremmat työntekijät alkavat helposti teititellä, Siurala sanoo.

Siurala kertoo havainneensa myös käänteistä ikärasismia: vanhemman työntekijän osaamista arvostetaan ehkä vähän liikaakin.

– Joskus työpaikalla mietitään, miten oikein pärjätään eläkkeelle jäävän jälkeen. Pikemminkin kannattaisi ajatella, että kun ihminen siirtyy pois esimerkiksi johtavasta asemasta, organisaatio saa tilaisuuden uudistua, hän kehottaa.

Pehkonen painottaa, ettei kaipaa mitään erikoiskohtelua.

– On tärkeää, että suhtaudutaan ihan normaalisti, hän sanoo.

Sairaanhoitoalalla työntekijöistä on kova pula, joten ehkä siksikin Kainulaisen saama palaute on ollut hyvin myönteistä.

– En ole kokenut mitään syrjintää, vaan työkaverit ovat olleet oikein ihania, ja esimies on suhtautunut tosi hienosti.

Meidän alalla arvostetaan ammattitaitoa ja kokemusta, Kainulainen sanoo.

Pehkonen kehottaa olemaan välittämättä muiden mahdollisesti ihmettelevistäkin mielipiteistä.

– Kannattaa sulkea korvansa ihmisiltä, jotka sanovat, että vanhempaa työntekijää pelätään ja säälitään, kun elämässä ei näytä olevan mitään muuta sisältöä kuin työ. Kannustuksena voisin sanoa, että jos kunto kestää, työ on mieluista ja suhteet esimieheen avoimet, niin ei ole mitään syytä olla harkitsematta jatkoa.

– Ikärasismilla ei saisi pelotella, mutta osittain jatko on omasta asenteestakin kiinni. Jos alkaa pelotella itseään, se voi vaikuttaa negatiivisesti jatkoon työ-

Helsingin henki | kesäkuu 2012

> Keskustele massa:

Sairaanhoitaja Leena Kainulaine n sosiaalivirastosta Tutkija Marja Pehk onen kaupunginmuseo sta Nuorisotoimen jo htaja Lasse Siurala nuorisoasiainkesku ksesta

> Aihe:

Työurien pidentäm

> Paikka:

inen

Bulevardin kahvis

alonki

yhteisössä. Minun työpanostani on arvostettu ja hienosti on mennyt, Kainulainen toteaa.

Miten työnantajan tulisi tukea työuraa jatkavaa?

Kainulainen tekee sairaanhoitajan töitä vanhustenkeskuksessa osa-aikaisesti, mutta käytännössä hän tekee myös sairaus- ja lomatuurauksia. Pehkosella on museossa normaali kokoaikatyö. Siurala olisi nuorisotoimen johtajana toivonut vähemmän työtehtäviä.

– Sitä vanhakantaista ajattelumallia voisi muuttaa, että kokopäivätyö on jakamatonta työnantajan omaisuutta.

Työnantaja tietenkin ajattelee ylimääräisiä kustannuksia. Loppujen lopuksi olisi kuitenkin parempi, että päästäisiin eroon ajattelusta, että vasta eläkkeellä voi toteuttaa unelmia ja vaikka matkustella enemmän, Siurala pohtii.

– Olisi hyvä, että tarjolla olisi helpommin erilaisia vaihtoehtoja, Pehkonen komppaa.

– Vanhemmiten usein kyllästyy samaan työhön, mutta esimerkiksi vuorotteluvapaat ja osa-aikavaihtoehdot auttavat. Silloin ihminen on tyytyväisempi ja jaksaa pidempään töissä, Siurala sanoo.

”Vanhempanakin voi hakea uusia haasteita työelämässä.”

n Lasse Siurala, Marja Pehkonen ja Leena Kainulainen jakavat kokemuksia työelämästään.

Joskus ihan pelkkä etätyön mahdollisuuskin antaa riittävästi vapautta.

– Esimiehet eivät tue vielä tarpeeksi etätöiden tekemistä. Jos vanhempi työtekijä haluaa vaikka muuttaa pois pääkaupunkiseudulta isompaan asuntoon, osan töistä voisi tehdä etänä, Siurala ehdottaa.

– Olen kyllä saanut kirjoittaa kirjoja kotona, Pehkonen kiittelee.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Kaikki kolme suhtautuvat hieman varauksellisesti vallalla olevaan kuvaan upeasta kullanhohtoisesta eläkeajasta.

Todellisuus ei välttämättä ole samanlaista kuin kuvitelmat, vaan eläkeellä olo voi vaatia sopeutumista.

– Lehdet ovat täynnä nuorekkuuden myyttiä, joka on suuri huijaus kaikille ikäluokille. 70-vuotiaat ystäväni, jotka ovat olleet eläkkeellä jo jonkin aikaa muistuttavat, että pitää nousta ylös joka aamu ja järjestää itselleen opiskelua tai muuta ohjelmaa, ettei lösähdä sohvalle tuijottamaan televisiota, Pehkonen kertoo ystäviensä evästyksistä.

– Eläkkeelle jäämisen jälkeen voi iskeä masennus, jos on ollut epärealistisia odotuksia. Edellisessä työpaikassani Euroopan Neuvostossa oli järjestetty

Eläköitymisen monet kasvot • Eläkkeelle jäi viime vuonna yhteensä 825 henkilöä, mikä on 2,5 prosenttia kaupungin vakituisesta henkilöstöstä.

• Vanhuuseläkkeelle jäi 652 henkilöä, mikä on 79 prosenttia kaikista eläkkeistä.

• Vanhuuseläkkeiden osuus kaikista eläkkeistä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2007, jolloin niiden osuus oli 64 prosenttia.

• Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64,2.

Viiden viime vuoden aikana vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä on kasvanut noin vuodella.

• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kääntynyt laskuun.

• Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista eläkkeistä oli noin 18 prosenttia, kun vastaava luku viisi vuotta aiemmin oli lähes 30 prosenttia.

• Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 563 henkilöä, mikä on siihen oikeutetuista 58 vuotta täyttäneistä 9,7 prosenttia.

• Osa-aikaeläkeläisten keski-ikä oli 61,6 vuotta.

• Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 434 henkilöä, joiden keski-ikä oli 57,1 vuotta. > hel.fi/heke > julkaisut > Helsingin kaupungin henkilöstöraportti 2011

eläkkeellesiirtymiskoulutus, jolla helpotetaan eläkkeelle sopeutumista. Sellaisissa voisi olla ideaa täälläkin, Siurala miettii.

Kaikki kolme ovat kuitenkin varautuneet tulevaan ja vaikuttaa siltä, että aika ei käy ainakaan pitkäksi.

– Aion jatkaa töissä noin 70-vuotiaaksi. Olen sanonut, että ajakaa minut pois, jos en pysty suoriutumaan hommista, Kainulainen naurahtaa.

– Eläkkeellä aion viettää aikaa lastenlasten kanssa, matkustella, lenkkeillä ja käydä aktiivisesti uimassa avannossa, hän jatkaa.

– Minulla on 92-vuotias äiti, jonka kanssa aion viettää kahdenkeskistä aikaa. Suurin osa ystävistäni on eläkkeellä, ja aiomme matkustella yhdessä.

Suunnitelmissa on tehdä esimerkiksi patikkaretkiä Schwartzwaldiin. Aion myös harjoitella vieraat kielet kuntoon ja leipoa, mitä en ole ehtinyt 20 vuoteen tehdä, Pehkonen suunnittelee.

Siurala aikoo jatkaa vielä työelämässä, mutta toisenlaisella työpanoksella.

– Jatkan osa-aikahommassa uudessa paikassa. Tavoitteeni on lukea kirjoja, tutkia ja miettiä enemmän. Aion myös kasvattaa seitsenvuotiaan tyttäreni luontoihmiseksi. •

2007–2011 > Eläköityminen

Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Yksilöllinen varhaiseläke

2007 436

2008 466

2009 562

2010 590

2011 652

37

32

32

19

20

9

2

3

6

7

Työkyvyttömyyseläke

199

202

196

163

146

Eläkkeet yhteensä

681

702

793

778

825

> Eläkkeelle jääneiden keski-ikä

2007

2008

2009

2010

2011

Varhennettu vanhuuseläke

62,9

62,2

63,0

62,4

62,8

Yksilöllinen varhaiseläke

61,7

62,5

61,7

61,8

61,7

Työkyvyttömyyseläke

57,9

56,5

57,8

56,8

57,5

Ennen eläkeikää yhteensä

58,8

57,3

58,6

57,3

58,3

Vanhuuseläke

63,1

63,1

63,9

64,0

64,2

Kaikki yhteensä

61,5

61,1

62,3

62,5

62,9

Helsingin henki | kesäkuu 2012

23

asukas teksti Minna Takkunen kuvat Juho Kuva

Tervetuloa

kansainväliset asukkaat!

Syyskuussa järjestettävä Helsinki Region Welcome Weeks houkuttelee pääkaupunkiseudun kansainvälisiä opiskelijoita ja työssäkäyviä perheineen muhkealla ohjelmatarjonnalla.

Tapahtumat ovat virastoille ja liikelaitoksille hyvä tilaisuus oman toiminnan esittelyyn.

T

anssilattialle kaupungin työntekijän kanssa? Löytö­ retkille Helsingin vähem­ män tunnettuihin paik­ koihin? Oma yritysidea sa­ noista teoiksi? Ottamaan selvää, millais­ ta urheilua ja luontoa uusi kotikaupun­ki tarjoaa? Syyskuussa kaikki tämä ja paljon muuta toteutuu, kun Helsinki Re­ gion Welcome Weeksin kymmenet ta­ pahtumat kutsuvat verkostoitumaan ja viihtymään kaikki pääkaupunkiseudulle

opiskelemaan ja työskentelemään muut­ taneet perheineen.

Tapahtuman pääjärjestäjinä toimivat Helsingin ja Espoon kaupunkien lisäk­ si Uudenmaan Liitto ja HERA (Helsinki Education and Research Area) sekä sen edustamat kolmetoista korkeakoulua.

Ohjelman tarjoajat eivät silti rajoi­ tu näihin: mukaan omine sateenvarjo­ tapahtumineen ovat tervetulleita pää­ kaupunkiseudulla toimivat yritykset ja järjestöt, kunhan tavoitteet osuvat Wel­

n Matleena Sierla ja Søren Rasmussen tekevät pääkaupunkiseutua tutuksi kansainvälisille asukkaille muhkean ohjelmatarjonnan avulla.

24

Helsingin henki | kesäkuu 2012

”Haluamme saattaa ihmiset tietoisiksi siitä, mitä kaikkea pääkaupunkiseudulla on tarjottavanaan.”

come Weeksin kanssa yhteen. Tapahtu­ man tarkoitus on toimia markkinointi­ kanavana alueen toimijoille.

Suunnittelija Matleena Sierla hen­ kilöstökeskuksesta ja tapahtuman pää­ koordinaattori Søren Rasmussen Hel­ singin yliopistolta ovat hioneet ohjel­ matarjontaa viime syksystä asti. Tavoit­ teena on saada tietoa kansainvälisille asukkaille helposti sulavassa toiminnal­ lisessa muodossa, ilman että tulee ähky.

Sierla ja Rasmussen rohkaisevat kau­ pungin yksiköitä tulemaan mukaan viik­ kojen päätapahtumiin kumppaniksi tai ehdottamaan omaa sateenvarjotapahtu­ maa. Viime vuonna sateenvarjotapahtu­ mia oli 30.

– Me järjestämme kokonaistapahtu­ man raamit ja tarjoamme aloitustukea, he kannustavat.

Yksi suosittu ohjelmanumero on Ras­ mussenin kisaluomus Helsinki Hidden City Race, joka kuljettaa kaupungin vä­ hemmän tunnettuihin kohteisiin. Tänä vuonna noin 50 kohdetta sisältävässä ki­ sassa kerätään pisteitä erilaisten tehtävi­ en avulla. Kilpailun voi aloittaa ja lopet­ taa mistä pisteestä tahansa. Voittona on kuumailmapallolento.

Kestävää magnetismia

25 August - 16 September 2012

HELSINKI REGION

Toiminta tutuksi hauskoilla tehtävillä Viime vuonna järjestetyn pilotin onnistumisesta

kertoo paljon se, että kaikki mukana olleet tahot osallistuvat tapahtumakokonaisuuteen tänäkin vuonna.

Helsinki Hidden City Racen yksi kisarasti oli viime vuonna kaupunginarkisto, jossa kilpailijoiden tehtävänä oli bongata vuoden 1940 ja vuoden 1952 Helsingin olympialaisten kisajulisteiden erot sekä tunnistaa julisteessa juokseva hahmo.

– Suurin osa asiakirjoistamme on suomeksi ja ruotsiksi, joten tarvitsimme visuaalisen tehtävän, kertoo kaupunginarkiston tutkija Panu Haavisto.

– Yllättävän moni tunnisti Paavo Nurmen. Saimme samalla kuulla luxemburgilaiselta kilpailijalta, että Luxemburgin ainoa olympiakulta on Helsingin vuoden 1952 kisoista, Haavisto kertoo.

Arkistossa vieraili kisan mittaan yli sata osallistujaa 34 maasta.

Virka Infossa kaupungintalolla osallistujien tehtävänä oli puolestaan suunnitella palvelulle mainoksia.

– He ovat tietokonesukupolvea, joten päätimme antaa osallistujille vaihteeksi värikynät ja paperia, kertoo neuvontapäällikkö Christina Huotari.

Piirroksista myös poimittiin ideoita suunnitteluun.

Kaupungin neuvonnan markkinointi kansainvälisille asukkaille koetaan tarpeelliseksi, sillä muualta muuttaneet eivät välttämättä tunne kaupungin palveluita.

Ilmoittaudu mukaan!

Welcome

Weeks www. welcomeweeks.fi

tärppejä ohjelmasta Englanniksi järjestetään esimerkiksi seuraavat tapahtumat: > City Welcome (5.9. Helsinki ja 25.8. Espoo) Tervetuloa kaupungin asukkaaksi!

Kansainväliset asukkaat kohtaavat kaupungin virkamiehet hauskalla tavalla.

Tanssi kaupungin byrokraattien kanssa ja verkostoidu! > Engage Yourself (11.9.)

Mitä voin tehdä itse, mitä muille ja maailmalle? Vapaa-ajan mahdollisuudet ja vapaaehtoistyö järjestöissä ja kaupungin palveluissa. > Entrepreneurship 101 (12.9.)

Miten pääsen yrittäjäksi seudulle?

Miten suomalainen yrityselämä toimii? > Education Paths (8.9. Helsinki ja 15.9. Espoo) Miten koulujärjestelmä toimii?

Vaihtoehdot päivähoidosta toiselle asteelle ja elinikäiseen oppimiseen.

> Søren Rasmussen, soeren.rasmussen@helsinki.fi, puh. 050 464 6464.

Kaupungilla voi ottaa yhteyttä erityissuunnittelija Ruslan Haaralaan henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osasto: ruslan.haarala@hel.fi, puh. 040 334 2471. > Ohjelma osoitteessa welcomeweeks.fi

Tapahtumapaketti sai alkunsa, kun mietittiin miten kansainvälisille opiskelijoille voitaisiin esitellä kaupungin ja korkeakoulujen laajaa palvelutarjontaa yhdessä paketissa.

Pian todettiin, että palveluista olisi hyvä saada tietoa isommalle joukolle, sillä opiskelijat ovat vain osa pääkaupunkiseudulla asuvista kansainvälisistä osaajista. Työssäkäyviä ammattilaisia ja perheenjäseniä on yhä enemmän. Kokonaisuus ei siis ole suunnattu vain opiskelijoille.

Rasmussen kertoo, että Helsinki Region Welcome Weeksin kehittämistyö puolestaan on tuonut sen oivalluksen, että eri ryhmille aluksi kohdistetut ohjelmat koskevat lopulta kaikkia.

– Esimerkiksi opiskelijalla saattaa olla mukana perhe tai Helsinkiin töihin tulleen puoliso saattaa haluta perustaa yrityksen, hän kertoo.

– Tapahtumien järjestämistä motivoi myös se ajatus, että kun pääkaupunkiseutu tuntuu kodilta tänne kenties alun perin väliaikaisesti muuttaneelle, hän haluaakin jäädä pitemmäksi aikaa. Sosiaaliset ja ammatilliset verkostot ovat usein suljettuja uuteen kaupunkiin muuttavalle. On helpompi kotiutua, kun juuret ovat hivuttautuneet maahan kontaktirihmastojen avulla, Sierla toteaa.

Yhteistyöverkostot kutoutuvat

– Yleensä asukkaat tapaavat kaupungin työntekijöitä silloin, kun heillä on ongelmia ratkottavanaan, Rasmussen huomauttaa. Nyt pääosassa ovat viihtyminen ja rento tekeminen.

Kansainvälisten osaajien tavoittamisen vaikeus motivoi virastoja toimimaan yli hallintorajojen sekä ulkopuolisten tahojen kanssa. Helsingin kaupungin palveluja tuodaan saman katon alle Espoon kaupungin, alueella toimivan järjestön tai esimerkiksi korkeakoulun kanssa.

– Kun eri tekijät tuntevat toisensa tapahtumajärjestelyjen kautta, virastojen ja korkeakoulujen välisessä yhteistyössä ei tarvitse aloittaa tutustumista ja strategiapohdintoja alusta asti, Sierla sanoo.

Ohjelmakokonaisuuden pilotti järjestettiin viime syksynä. Monet tapahtumat, kuten Career Path, joka kulkee tänä vuonna Talent Factory -nimisenä, ja kieliopintomahdollisuuksia esittelevä Learn the Local Lingo, osoittautuivat hyvin suosituiksi.

Virastot hyötyvät Welcome Weeksin yhteistyökanavista saadessaan uusia kontakteja palvelujensa suunnitteluun.

– Korkeakoulujen yhteistyökontaktit ovat minulle jo läheisiä kollegoita. Rajat kaupungin sisäisiin ja ulkoisiin tahoihin murtuvat, kun toimitaan yhdessä, kertoo Sierla.

Pääkaupunkiseudun tarjonta esille

Rasmussen muistuttaa, että tarkoituksena ei ole, että kaikilla mukana olevilla toimijoilla tulisi olla englannin- tai muunkielisiä palveluja.

– Haluamme saattaa ihmiset tietoisiksi siitä mitä kaikkea pääkaupunkiseudulla on tarjottavanaan, hän toteaa.

Toisinaan virastot tai järjestöt järjestävät omia tapahtumia ja pohtivat, miten maahanmuuttajia tavoitettaisiin paremmin palveluihin ja tiedotusta saisi tehostettua. Welcome Weeks tarjoaa alustan yhdessä tekemiselle ja kohderyhmien tavoittamiselle.

Yhteistyön tavoite on palvella kansainvälisiä asukkaita entistä paremmin. •

Helsingin henki | kesäkuu 2012

25

hyvinvointi teksti Jaana Kivipelto-Tulkki kuvat Pekka Nieminen ja Tommi Tuomi

Isyysvapaan

suosio kasvaa Isyysvapaat ovat ainutlaatuista aikaa. Suhde lapsiin syvenee ja samalla parhaimmillaan paranee myös perheen dynamiikka.

Kaupunki kannustaa isiä käyttämään perhevapaita.

Kotiorkesteri soi arjessa

R

auhallisen aamiaisen ja leikkien jälkeen Matti Tähkävuori ja kaksi vuotta täyttävä Timo vievät neljä ja puolivuotiaan Olliisoveljen päiväkotiin lyhyeksi päiväksi. Sitten hoidetaan kauppa-asioita, syödään lounas, Timo nukkuu päiväunet, syödään välipala, haetaan Olli hoidosta ja leikitään ulkona. Keskiviikkoisin ollaan kotona koko miesporukan voimin ja voidaan pistää kotiorkesteri pystyyn. Eletään hyvää arkea.

Vuoden alusta lähtien hoitovapaalla ollut Tähkävuori on vastannut vuorollaan nelihenkisen perheen arjesta. Se vaikuttaa perheen dynamiikkaan.

– Nyt kumpi tahansa pystyy huolehtimaan mistä tahansa kotiin liittyvästä asiasta, eikä tarvitse kysellä toiselta. Tutkijana työskentelevälle vaimolleni oli myös tärkeää päästä töihin, Tähkävuori kertoo.

Kun esikoinen syntyi, perheessä elettiin hektistä aikaa. Tähkävuori piti isyysloman vaimon väitellessä tohtoriksi. Isäkuukauden hän piti esikoisen ollessa vuoden vanha ja oli myöhemmin nelisen kuukautta hoitovapaalla. Yhdessä vaimon kanssa he tekivät 60-prosenttista työaikaa, jotta Olli pystyttiin hoitamaan kotona yli 2-vuotiaaksi. Se vaati melkoista sumplimista ja kalenteritalkoita, mutta kannatti.

– Haluamme, että lapset hoidetaan kotona siihen asti, että he osaavat jo kertoa hoitopäivästään.

Nuorimmaisen syntymän jälkeen Matti piti isyysloman viikon pätkissä ja myöhemmin kuuden viikon isäkuukauden. Hoitovapaalta Matti palaa töihin, kun kaupunginorkesterin syyskausi alkaa. Silloin Timokin aloittaa Ollin myötä tutuksi tulleessa päiväkodissa.

Työt järjesteltiin joustavasti

Töissä vapaiden pitämiseen on suhtauduttu hyvin kannustavasti. Vuodesta 1998 kaupunginorkesterin orkesterijärjestäjänä työskennellyt Matti ilmoitti ai-

Joustot helpottavat elämää

26

Helsingin henki | kesäkuu 2012

Kaupunki pyrkii helpottamaan työn ja muun elämän

yhteensovittamista esimerkiksi työaikajoustoilla, mahdollisuudella etätyöhön sekä perhe- ja vuorotteluvapailla. Isiä kannustetaan jäämään isyys- ja perhevapaille. Tavoitteena on, että isätkin kokevat, että perhevapaille on töiden puolesta myös mahdollista jäädä.

Kaupungin palveluksessa työskentelevät, tasa-arvotutkimukseen osallistuneet pienten lasten isät kokevat, että ylitöistä on mahdollista kieltäytyä perhesyihin vedoten: 40 prosenttia heistä piti sitä erittäin tai melko help-

Olli ♥ ja o im T i, t t a M

keistaan jäädä vapaille jo puolisen vuotta etukäteen, joten työt pystyttiin hyvin järjestelemään työparin ja keikkalaisen kesken. Toki se vaati myös Matilta itseltään järjestelyjä, mutta myös työyhteisö oli joustava.

Musiikki ja Matti ovat olleet aina yhtä: kuhmolaissyntyisenä hänen ensimmäinen kesätyönsä oli 14-vuotiaana Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla. Hoitovapaan aikanakin Matti on tehnyt kolmisen työkeikkaa kuukaudessa muille orkestereille.

– Se on ollut henkireikä ja harrastus.

Vaikka Matti on ollut aina hyvin motivoitunut, hän palaa syksyllä töihin entistä motivoituneempana. Hoitovapaa ei ole lekottelua, sen tietää jokainen sitä kokeillut.

– Minulla on vielä paljon työvuosia edessäni, joten miksi en olisi käyttänyt tätä mahdollisuutta nyt.

pona. Isät käyttävät myös tilapäistä hoitovapaata eli jäävät kotiin hoitamaan sairastuneita lapsiaan.

Tasapaino työn ja muun elämän välillä on tärkeää.

Työelämän inhimillisyys alkaa olla kilpailuetu. Ison työnantajan vahvuus on, että työt on mahdollista järjestellä perhevapaiden aikana. Vuoden alusta alkaen isyysvapaiden kuusi ensimmäistä päivää ovat olleet palkallisia.

Asiantuntijana henkilöstökeskuksen osastopäällikkö Marju Pohjaniemi.

Lue lisää vapaista Helmen Henkilöstö-sivuilta > Lomat ja vapaat.

psykologi

Psykologiharjoittelija Mari Laari työterveyskeskuksesta pohtii työminää.

Ville, Hilda ja Helga ♥

Työn alla työminä Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miksi sinusta tuli sellainen

Esimiehet kannustivat perhevapaisiin

K

un Hilda syntyi reilut kaksi vuotta sitten, Ville Vastamäkeä todella tarvittiin kotona koko kolmen viikon isyysloman ajan, sillä sektiosta toipuva Heidi-vaimo ei voinut nostaa mitään painavaa ja liikkuminen oli leikkaushaavan kanssa hankalaa. Kuuden viikon isäkuukauden Ville piti saman vuoden joulun tienoilla.

– Tutustuin silloin kunnolla Hildaan, kun hän oli jo vähän isompi. Vastasyntynyt on niin pieni ihmisenalku. Isäkuukauden aikana myös näin, mitä kotona päivien aikana tapahtuu ja millaisia vaimon päivät ovat.

Isäkuukauden aikana Ville rakensi myös omakotitalon yläkertaa, joten ilman työvapaata perheen yhteinen aika olisi jäänyt vähäiseksi.

– On hienoa nähdä lapsen aamutkin, sillä yleensä lähden töihin, kun tytöt vielä nukkuvat.

Kaksi kuukautta sitten Hildasta tuli isosisko, kun Helga syntyi. Ville piti kaksi neljän päivän isyysvapaata ja jätti loput isyysvapaapäivät kesäloman jatkoksi.

Esimiehet talous- ja suunnittelukeskuksessa ovat kannustaneet perhevapaiden pitämiseen. Kun Vastamäki työskenteli yksikössä projekti-insinöörinä, isäkuukauden pitäminen oli helppoa, sillä työparina ollut projektijohtaja tiesi aina, missä mennään.

Huhtikuussa hän aloitti talous- ja suunnittelukeskuksessa kehittämisosaston kehittä-

misinsinöörinä ja toimii Hitas-työryhmän sihteerinä. Nyt töiden järjestäminen kuuden viikon ajaksi saattaisi olla hankalampaa.

– Pidän työstäni ja haluan tehdä sen mahdollisimman hyvin. Kukaan ei ole korvaamaton, mutta tämä onkin enemmän omasta asenteesta kiinni. Jos muutkin yhteistyötahot olisivat lomalla, uuden isäkuukauden pitäminen onnistuisi ehkä helpommin, Ville pohtii järjestelyjä.

Vapaiden pitämiseen kannustaa myös se, että ensimmäiset kuusi päivää ovat tämän vuoden alusta lähtien olleet palkallisia.

Suhde työhön muuttunut

Tyttöjen syntymän myötä suhde työhön ja työpaikkaan on hieman muuttunut.

– Työ merkitsee uudella lailla perusturvaa, kun on perhe elätettävänä. Ja työ on nyt jotenkin oikeammissa mittasuhteissa.

Työ on työtä.

Villen työyhteisössä puhutaan tietysti paljon lapsista.

– Mutta en minä nyt kaikille kerro, mitä uutta hienoa Hilda on keksinyt. Ne ovat vähän kuin armeijajutut, ei ne muita niin kiinnosta, Ville nauraa.

Iltaisin Ville tulee kotiin viideksi. Ilta­ ruoan jälkeen alkaa isän ja Hildan yhteinen aika. Isän homma on pötkötellä lattialla ja valvoa rakennusprojektia, kun tytär kokoaa palapelejä kaksivuotiaan tarmolla. Puoli kahdeksalta on iltapuuron aika, hoidetaan iltapesut ja vaihdetaan yöpuku.

– Usein hoidan myös Helgan iltapesut, jotta vaimo saa edes hetken omaa aikaa.

Vastasyntynyt kun on vielä niin kiinni äidissä. •

työntekijä kuin olet? Minulle tämä on ajankohtainen kysymys, koska harjoitteluni alkaa olla lopussa ja aloitan pian varsinaisen työurani. Harjoitteluni, jossa oman työnteon opettelun lisäksi olen kohdannut monia erilaisia työntekijöitä, on auttanut minua näkemään töiden aloittamisen uusin silmin.

Uuteen työhön perehtymisen voidaan ajatella sisältävän kolme ko-

konaisuutta. On perehdyttävä itse työhön eli opeteltava mitä, miten ja minkä avulla teen. Toiseksi täytyy perehtyä työyhteisöön, eli tutustua esimieheen, työkavereihin, yhteistyötahoihin sekä työpaikan – usein kirjoittamattomiin – sosiaalisiin sääntöihin ja toimintakulttuuriin. Kolmas kokonaisuus on oman työroolin rakentaminen tai muokkaaminen. Millainen työntekijä olen? Mikä työssä on minulle tärkeää? Toiminko työelämässä erilaisesta roolista käsin kuin vapaa-ajalla?

Usein perehdyttämisen ajatellaan liittyvän vain työhön ja työvälineisiin. Siihen työpaikoilla onkin usein valmis suunnitelma ja sovittu perehdyttäjä. On kuitenkin huomattava, että myös työyhteisöön perehtymiselle ja työminän rakentamiselle pitää olla aikaa sekä mahdollisuus.

Uusi työntekijä muuttaa aina työyhteisöä. Uuden työntekijän haas-

teena on omaksua kokonainen uusi työyhteisö. Toisaalta myös työ­ yhteisön on mukauduttava. Työyhteisöä voidaan ajatella palapelinä, jonka paloja työntekijät ovat. Jokainen pala on erilainen, eikä uusi pala sovi täydellisesti vanhan palan jättämään koloon. Paras lopputulos saadaan, jos sekä palaa että palapeliä muokataan.

Työasiaan ja työyhteisöön perehtymisen ohella saattaa unohtua,

että työntekijän on myös kasvettava työntekijyyteen ja muodostettava oma työminänsä. Varsinkin nuorilla, uraansa aloittelevilla työntekijöillä tämä on erittäin tärkeää. On hyvä tunnistaa työn tavoitteet ja muiden odotukset työn tuloksille, mutta yhtä lailla omat odotukset itsestä työntekijänä. Jokainen meistä joutuu jossain vaiheessa pohtimaan, pystynkö täyttämään omat odotukseni täydellisestä työntekijästä. Voinko silti olla hyvä työntekijä, vaikken yltäisikään omiin kohtuuttomiin vaatimuksiini? Usein esimiehelle ja työyhteisölle tulee yllätyksenä se, ettei uuden työntekijän työrooli rakennu itsestään vaan sen eteen on tehtävä töitä.

Onko sinulla ollut töitä aloittaessasi lupa miettiä, millainen työ­ minäsi on? Mitä tapahtuu, jos tätä pohdintaa ei tapahdu? En aio ottaa siitä selvää vaan lähden nyt pohtimaan lisää omaa työminääni.

Helsingin henki | kesäkuu 2012

27

liikkeellä teksti Katja Pesonen kuvat Pekka Nieminen, tuotekuvat István Bolgar ja Juho Nurmi, Kaupunginmuseo

K

yllä sitä ennenkin osattiin tehdä designia. Hakasalmen huvilassa 12. kesäkuuta avautuva Made In Helsinki -näyttely esittelee helsinkiläistä muotoilua 1700-luvulta 1990-luvulle.

Näyttelyn kasaaminen on aloitettu Malmin kokoelmakeskuksessa kaksi vuotta sitten. Tuona aikana kaupunginmuseon henkilökunta on käynyt läpi kokoelmia, tuhansia valokuvia ja tietokantoja sekä konservoinut löydöksiä intensiivisesti näyttelykuntoon.

Vaikka näyttely avataan sopivasti WDC-vuonna, museo on suunnitellut sitä jo kauan.

– Olemme pitkään halunneet esitellä helsinkiläistä käsityötä ja designia omista kokoelmistamme. Tarkoituksenamme

on kertoa kuinka designia on ollut aina – se ei ole vain nykyaikainen käsite, kertoo intendentti Elina Kallio.

Suomalainen muotoilu sai paikkansa maailmankartalla toisen maailmansodan jälkeen ja Helsingistä tuli sen mekka. Arabia ja Marimekko olivat ja ovat edelleen Suomen valttikortit, mutta maamme designin historia on paljon monipuolisempi käsite. Made In Helsinki -näyttelyn esineistö on valittu niin, että se antaa mahdollisimman laajan kuvan helsinkiläisestä muotoilusta, suunnittelusta ja käsityöstä. Kaupungissa tehtiin hopeaesineitä, hattuja, juhlapukuja, kattiloita ja kahvipannuja, peilejä, huonekaluja, liikekilpiä ja reklaameja laadukkaina käsitöinä ja pienten yritysten pajoissa. Näyttely esittelee kaikkia näitä.

Tahrat ja tuoksut tallella

elsinki Made in H -näyttely 3 31.8.201 12.6.2012– en huvila, Hakasalm imintie Mannerhe 13 b.

Ennen teollista tuotantoa käsityötaito ja taidokas muotoilu kulkivat käsi kädessä.

Käsityömestarit valmistivat esineitä varakkaiden porvareiden käyttöön, mutta 1800-luvulla massatuotanto ja sen myötä edulliset hinnat toivat esineitä myös työläisten koteihin. Esimerkiksi tavallinen keskiluokkainen perhe, jossa molemmat vanhemmat kävivät töissä, teetti juhlapuvut muotisalongeissa eli ateljeissa.

Elina Kallio ja tekstiilikonservaattori Maarit Jones esittelevät Atelier Bertha Puiston vuonna 1958 tekemää iltapukua. Miss Suomi -kisoihin valmistettua tylliunelmaa piti voittaja Pirkko Mannola kilpailun jälkeisissä kuvauksissa.

Juhlapuku on joutunut korkokenkien tallattavaksi ja nähnyt monet tanssilattiat, siksi helma on hieman repaleinen.

Konservoinnin tarkoituksena ei kuitenkaan ole palauttaa kohdetta alkuperäiseen muotoonsa, vaan käytön jäljet halutaan nimenomaan säilyttää.

– Ideana on, ettei konservaattorin kädenjälki näy lainkaan. Jokaisen kohteen kohdalla mietitään erikseen, mitä sille olisi tehtävä, sillä mitään yleissääntöjä ei ole. Pölyt poistetaan imuroimalla, mutta harvemmin vaatteita esimerkiksi voidaan edes pestä. Museotavarassa kuuluu

Käsityön mestarit

n Näyttely syntyy yhteistyössä.

Vasemmalta Sanna Niemi-Pynttäri, Maarit Jones, Elina Kallio sekä Ritva Mannermaa.

olla vanhoja tahroja ja tuoksuja, Jones kertoo.

Tästä syystä huonekalukonservaattori Ritva Mannermaakin on jättänyt konservoimaansa kylttiin ruosteen, vääntymät ja halkeamat, mutta varmistanut, etteivät ne laajene. Vuonna 1792 valmistettu kyltti mainosti aikoinaan puusepän kisällien majataloa Pieni Roobertinkadulla.

– Tämä on ollut kymmenen vuotta esillä Horisontissa Helsinki -näyttelyssä, eikä se enää kestä kuljetusta tai säilytystä vaakatasossa. Nyt tätä putsatessani huomasin taitoksia sen metalliosissa, joten meidän on rakennettava kyltille tuki, jonka avulla sitä voi pitää pystyssä jatkossakin, Mannermaa suunnittelee.

Kyltti lahjoitettiin museolle 1930-luvulla, ja se on todennäköisesti vanhin esinekokoelmissa oleva liikekilpi. Bertha Puiston juhlapuku sen sijaan ostettiin vintageliikkeestä puolitoista vuotta sitten. Se oli ollut näyteikkunassa aikapäivät.

Esinekonservaattori Sanna Niemi-­ Pynttärin puunaamat Opa-tuotemer­ kin kattilat ja kahvipannut museo sai 1980-luvulla tehtaan lahjoituksena sen muutettua Mikkeliin ja yhdistyttyä Muurikkaan.

Kaupunginmuseon Made In Helsinki -näyttely avataan Hakasalmen huvilassa kesäkuussa. Se osoittaa, että helsinkiläiset käsityön mestarit loivat designia jo 300 vuotta sitten. Miten näyttely syntyy?

28

Helsingin henki | kesäkuu 2012

– Koska nämä ovat suoraan tehtaalta, pannut ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Joissakin on kuitenkin ollut hapettumia, ja niiden poistamiseen on kulunut aikaa. Kun olen mielestäni tehnyt perusteellisen puhdistuksen ja laittanut pannun hyllylle, eri valossa alkaa nähdä taas aivan uusia hapettumia. Sitten taas uudestaan hommiin, nauraa Niemi-Pynttäri.

Kymmenien ammattilaisten yhteistyötä

Made In Helsinki -näyttely on Hakasalmen huvilassa puolitoista vuotta. Näin massiiviset kokonaisuudet vaativat luonnollisesti poikkeuksellisen paljon työtä.

Koska esineitä on paljon, pelkästään konservointiprosessi vie aikaa. Suunnittelutoimiston kanssa mietitään näyttelytilojen kokonaisuus, kuten vitriinit ja muut näyttelykalusteet sekä seinien värit. Mukaan kuvioihin astuvat tutkijoiden ja konservaattoreiden lisäksi museoavustajat ja kokoelmamuseomestarit, jotka ylipäätään ottavat esineet esiin säilöstään. Museolehtori tekee esittelytekstit yleisölle, ja valokuvaajat kuvaavat kohteet. Kuvankäsittelijät digitoivat kuva-arkiston kokoelmista vanhat valokuvat. Maa­ lausliike maalaa näyttelytilojen seinät, näyttelymuseomestarit rakentavat vitriinit. Kaiken kaikkiaan tämän näyttelyn rakentamiseen on tarvittu kymmeniä työntekijöitä.

Näyttely lähestyy päivä päivältä. Pari viikkoa ennen avajaisia esineet siirretään Hakasalmen huvilalle ja varsinainen näyttelynrakentaminen alkaa.

Kallio uskoo helsinkiläisten kiinnostuvan historiallisesta näyttelystä.

– Totta kai näyttelyyn tulee yleisöryntäys, hän ennustaa. • > hel.fi > Kaupunginmuseo > Museot ja näyttelyt > Hakasalmen huvila

Tyyliä kustavilaisittain Kypärän muotoinen pallonauhoilla koristeltu kustavilainen kermakko, valmistaja Henrik Sohlberg 1791.

Lähikuvassa Mestari Henrik Sohlbergin hopealeimasarja. Vuosikirjain i2 = 1791, kolme kruunua = Ruotsin valtakunnan tarkastusleima, kruunattu vene = Helsingin kaupunkileima ja HSB = mestarin nimileima.

Puusepän mestarinäyte Helsingissä toimi 1800-luvun puolivälissä useita suuria puusepänverstaita ja muutama merkittävä ensimmäisen sukupolven tehdas.

Uusrokokoolipasto toistaa rokokooaikana suositun mahalipaston pyöreitä muotoja.

Se on tehty männystä ja vaneroitu mahongilla.

Erik Österman oli erityisen taitava lipastontekijä, sillä hän oli valmistanut sellaisen jo mestarityönään 1822. Lipasto, jossa oli monia laatikoita ja usein peili, oli vaativa valmistettava ja siksi tavallinen mestarinäyte.

Nyörejä ja nappeja Työn touhua nyöripunomo Wilh.

Salin Oy:n tehdashallissa vuonna 1935. Punomo valmisti nyörien ja nappien lisäksi, tupsuja, nauhoja ja verhonnyörejä. Työkaluna toimi nyörimylly.

Helsingin henki | kesäkuu 2012

29

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle heke.viestinta@hel.fi Seuraavan kalenterin aineistopäivä on 15. elokuuta.

kuva Juho Kuva

Hiilipihi Harakka n ympäristökeskuksen yllä­pitämässä Harakan luontokeskuksessa on syksyyn asti nähtävillä Hiilipihi Harakka -näyttely ja energialuontopolku, joka esittelee uusiutuvan energian ratkaisuja, kuten pientuulivoimalaa ja aurinkoenergiaa.

Energialuontopolku on auki syyskuun loppuun klo 10–17 (lauantaisin suljettu). Hiilipihi Harakka -näyttely on avoinna 9.7.–30.9. klo 10–17 (lauantaisin suljettu). > Lisätietoa: hel2.fi/ymk/ hiilineutraaliharakka/

Syksyistä liikuntaa n Ilmoittautuminen henkilöstöliikunnan syksyn ohjattuihin liikuntaryhmiin on 23.–24.8.Tarkemmat ilmoittautumistiedot ja -ohjeet tulevat Helmeen Henkilöstö­ liikunnan sivuille kesäkuun loppuun mennessä.

• Hyvinvointia jumppaamalla -tapahtuma 14.8.klo 15–18.30 Töölön kisahallissa, B-puolella.

• Täysi Kymppi -tapahtuma 30.8. klo 14.00–18.30 Eläintarhan urheilukentällä.

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät Helmestä (http://helmi) > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta. > Lisätietoja Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi, puh. 310 87822 tai Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821.

Uutta oppimaan n Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena: > Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Koulutus on tarkoitettu toimistotehtävissä toimiville. Koulutus alkaa 4.9.

Lisätiedot: oppisopimusneuvoja Tuula Nisonen, puh. 310 86772, tuula.nisonen@hel.fi ja koulutustarkastaja Virpi Heinonen, puh. 310 86871, virpi.heinonen@hel.fi.

Oppisopimuskoulutuksena on mahdollista suorittaa myös seuraavia tutkintoja: • Tieto- ja viestintäalan perustutkinto, datanomi / Virastomestarin ammattitutkinto • Sihteerin ammattitutkinto / Taloushallinnon ammatti- ja erikoisammattitutkinnot • Kiinteistönhoitoalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot • Vanhustyön erikoisammattitutkinto • Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto kokki tai tarjoilija • Kiinteistöpalvelujen perustutkinto kiinteistönhoitaja tai toimitilahuoltaja > Lisätietoa: hel.fi > Koulutus ja opiskelu > Yhteystiedot: oppisopimus@hel.fi

Tutustu puistoihin n Rakennusvirasto järjestää tänä kesänä 16 opastettua puistokävelyä. Kahdeksalla kävelyllä on mukana hahmoja Helsingin värikkäästä historiasta. Draamakävelyillä rakennusvirasto juhlistaa 200 vuotta täyttävää pääkaupunkia. Kävelyille on vapaa pääsy.

• Luontoa, vesiensuojelua ja eläimiä Helsingin maatiloilla, la 9.6. klo 11 ja klo 14, kävelyjen kesto noin 2 h.

• Keskustan patsaat heräävät henkiin, ti 12.6. klo 12, klo 14.30 ja klo 17, kesto noin 1,5 tuntia.

• Alppiruusujen loistoa Haagassa, ke 13.6. klo 17 ja klo 19, Merisatamanrannan ja Eiranrannan upeat puistot ke 20.6. klo 18–20.

• Tutustu kasveihin Viikissä, Maaherranpuistossa ja Gardenian pihapiirissä, ke 11.7. klo 18–20.

• Promenadi Hakasalmen ja Hesperian puistoissa Auroran ja Svanten seurassa, ke 8.8. klo 18–20.

• Kaivopuiston societé kertoo, ke 29.8. klo 18–20. > Lisätietoja: hyvakasvaa.fi

Haltialassa suojellaan vesiä n Lauantaina 9.6. järjestetään Haltialan tilalla perhetapahtuma maatalouden vesiensuojelusta ja Helsingin maatiloista. Ohjelmassa on kaksi opastettua kierrosta. Ensimmäinen kierros lähtee Haltialan pihalta klo 11 ja toinen klo 14.

Lapsille järjestetään oma kierros, jossa tutustutaan Haltialan luontoon, ja pienemmät pääsevät ajelulle hevoskärryllä. Lisäksi voi tutustua Helsingin ja Turun kaupunkien yhteiseen Itämerihaasteeseen erilaisten materiaalien avulla. > Lisätietoa: itamerihaaste.net

Pyöräilykesä

kuva Mikko Uro

30

Helsingin henki | kesäkuu 2012

Fiilareissa fillarilla n Helsingin pyöräilykesä käynnistyy virallisesti Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta lukuisin eri tapahtumin. Sitä tukee kaupunkisuunnitteluviraston ja Måndagin Fiilari-kampanja, joka muistuttaa, että pyöräily on tärkeä osa kaupunkisuunnittelua.

Info- ja näyttelytila Laiturilla Kampissa avautuu Fiilari-näyttely. Laiturilta löytyy faktaa ja fiilistä pyöräilyn ympäriltä: tarinoita pyöräilystä, mielenkiintoisia pyöriä, pyöräilysuunnitelmia sekä vinkkejä kaupunkipyöräilyyn ja myös pyörän huoltoon. Narinkkatorin laidalla avautuu Pyöräilykeskus, missä voi vuokrata ja huoltaa pyöriä.

Samana päivänä avataan myös kauan odotettu pyöräilyväylä Baana, joka yhdistää Töölönlahden Ruoholahteen. > Fiilari-näyttely 12.6.–4.8. Laiturilla > fiilari.fi, facebook.com/fiilari

Pekka Sauri

Ristikko nro 3/2012 Lähetä ristikon vastaussanat 15.8. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme leffalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 15.8. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Merja Santala, Virpi Arslanoski, Matti Liukkonen, Taina Aalto ja Hannele Huhtamäki.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | kesäkuu 2012

31

03

Helsingin henki Ju s

u si Pa j

kuva Pekka Nieminen

2012

ne

n

”Kauneus on katsojan silmässä.”

kesä–elokuu 2012

GoGo 12.5.–16.9.

paviljonki kutsuu

{ uusi duuni }

Henkilöstön innostaja

32

> Kuka: Ritva Viljanen > ammatti: sivistys- ja henkilöstötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja > töihin: 1.6. > toimipaikka: kaupungintalo Mikä on taustasi?

Olen todellinen virkamies Viljanen, sillä olen työskennellyt valtiovarainministeriössä, oikeusministeriössä, sisäasiainministeriössä, väestörekisterikeskuksessa ja viimeksi sisäasiainministeriössä kansliapäällikkönä. Aika monta yleishallinnollista virkanimeäkin olen kantanut.

Mitä hyötyä siitä on kaupungin johdossa?

Toivon, että hyvästä valtionhallinnon ja sen verkostojen hallinnasta sekä valtio- ja kuntasuhteen tuntemuksesta on hyötyä myös Helsingille, samoin johtajakokemuksestani. Toivon myös, että iloinen innostukseni veisi asioita eteenpäin.

Mihin asioihin aiot ensimmäisenä tarttua?

Haluan perehtyä asioihin ja tutustua ihmisiin. Ensimmäisenä vastaani tulee talousarvion valmistelu. Olen myös keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun tuomariston puheenjohtaja.

Nosta esille suurin epäkohta toimialallasi?

Olen huolestunut syrjäytyvien nuorten määrästä ja heidän ongelmistaan. Myös yksinäisten ikääntyvien määrä kasvaa.

Alasi tärkein tulevaisuuden hanke ja miksi?

Helsingin henki | kesäkuu 2012

Helsinki monikulttuuristuu nopeasti, mikä haastaa palvelut ja asenteet sekä vaatii uudenlaista osaamista myös kaupungin palveluista vastaavilta. Helsinki on hoitanut kotouttamista hyvin.

Mihin asioihin voit olla toimialallasi tyytyväinen eli mitkä asiat ovat hyvin?

Maan suurimman työnantajan on ollut helppo saada palvelukseensa Suomen parhaita osaajia. Henkilöstön koulutusrakenne on korkea ja työt hyvin organisoitu. On ilo tulla mukaan!

Millainen haaste on vastata Suomen suurimman työnantajan henkilöstöasioista?

Se on hyvin vastuullinen tehtävä, sillä työ ja millainen työpäivä on, määrittävät hyvinvointiamme.

Millainen johtaja ja esimies aiot olla?

Toivon, että olisin esimies, joka kiittää hyvästä työstä, uskaltaa pyytää anteeksi, kun on itse tehnyt virheen ja saa aikaiseksi tunteen, että jokainen voi kokea itsensä arvokkaaksi ja tärkeäksi.

Kaupungin organisaatio elää muutoksissa, kun sosiaali- ja terveystoimi yhdistyvät ja varhaiskasvatus uudistuu. Minkä viestin lähetät muutoksissa elävien virastojen henkilöstölle?

Muutos tuo yleensä uusia mahdollisuuksia ja uudistaa työtapoja, joten toivon, että muutos toteutettaisiin myönteisellä otteella. Lisäksi on tärkeää, että ihmisistä pidetään huolta ja uudet työtehtävät suunnitellaan riittävän ajoissa.

Suosikkipaikkasi Helsingissä?

Kauppatori, Hakaniemen halli, Bulevardin kahvilat.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Vantaalla ja kuljen töihin yleensä metrolla.

Designvuoden kohtaamispaikassa on koko kesän ohjelmaa. > wdchelsinki2012.fi

19.5.–31.8.

museoraitiovaunu Avovaunulla voi ajaa viikonloppuisin Helsingin keskustassa. > stadinratikat.fi

1.6.–1.9.

käsitöitä kauppatorilla Finnish Design Marketista saa suomalaista käsityötä. > wdchelsinki2012.fi

12.6.

Design goes mattolaiturit Kaivopuiston mattolaiturit täyttyvät työväenopiston tapahtumista ja käsityön ystävistä Helsinki-päivänä. > hel.fi > suomenkielinen työväenopisto

9.8.–8.9.

modernismia helsingissä Laiturin näyttely esittelee helsinkiläistä modernia arkkitehtuuria. > laituri.hel.fi

17.8.–2.9. helsingin juhlaviikot

Suomen suurin monitaidefestivaali valtaa kaupungin. > helsinginjuhlaviikot.fi

5.9.

helsingin henki 4/2012 ilmestyy Aiheena lasten ja nuorten asiat, vedentutkimus Itämerellä, työhön perehdytys ja esteetön Helsinki.