Kilpailun järjestäjät halusivat antaa nuorille vapaat kädet luovassa työssä, siksi kilpailun pohjana ei ollut mikään etukäteen annettu taulukko tai tietoluettelo. Osallistujat saivat itse valita, mitä tietoa he visualisoivat. Myös välineet olivat vapaasti valittavissa. Tietokoneen sijasta kelpasi vaikka lyijykynä ja paperikin. – Toivoimme nuorten avulla löytävämme uusia tulokulmia tiedon visualisointiin. Nuorten tapa mieltää maailmaa on erilainen. Uskon, että voimme myös oppia heiltä paljon, Cantell selventää.
”Nuorten tapa mieltää maailmaa on erilainen. Uskon, että voimme myös oppia heiltä paljon.”
Suomi tiedon jakamisen kärkeä
taava tietokeskuksen projektisuunnittelija Teemu Vass. Tiedon avautuminen on globaali ilmiö, mutta Suomi on sen jakamisessa yksi maailman kärkimaista ja Helsinki puolestaan Suomen kärkikaupunki. – Helsinki Region Infoshare, joka sekin on yksi muotoilupääkaupunkihankkeista, on hyvä esimerkki avoimen datan verkkopalvelusta, Cantell kertoo. – Sieltä kuka tahansa voi hakea lähes mitä tahansa tilastollista ja muutakin tietoa Helsingin seudusta sekä myös hyviä esimerkkejä tiedon visualisoinnista.
Kokeilusta halutaan perinne
Visualisoitavaksi käy lähes mikä tahansa tieto, mutta virallisemmin kerättyä tilastotietoakin on nykyään paremmin saatavilla kuin ennen – kiitos internetin. – Internet on luontainen kanava avoimelle tiedon jakamiselle, ja se on myös lisännyt sitä, arvelee Open Helsinki -kilpailun käytännön koordinoinnista vas-
Tänä keväänä järjestetty kilpailu oli ensimmäinen laatuaan, mutta ei jää viimeiseksi ainakaan jos hankkeen puuhamiehiin on uskominen. – Me lähdimme siitä, että tämä ensimmäinen kerta on kokeilu, josta saatujen oppien pohjalta voimme rakentaa vastaavia hankkeita jatkossa. Toukokuussa
palkittiin kilpailuun siihen mennessä tulleita töitä, mutta kilpailu jatkuu syksyllä. Silloin siihen limittyy todennäköisesti WDC:n muotoilukasvatukseen liittyvää toimintaa, Vass kertoo. – Toivomme yhteistyön tietokeskuksen ja oppilaitosten välillä lisääntyvän. Toivottavasti voimme järjestää kilpailun myös tulevina vuosina. Myös toinen kilpailun taustatavoitteista – kaupungin tietokeskuksen tunnettuuden lisääminen nuorten ja vähän vanhempienkin kaupunkilaisten keskuudessa – epäilemättä onnistui hyvin. WDC-yhteistyö mahdollisti markkinoinnin, jonka myötä lukuisat bussi- ja raitiovaunupysäkkien katokset esittelivät viime talvena esimerkkejä tiedon visualisoinneista. – Helsingin Yliopiston tilastotieteen professori Hannu Niemi totesi, ettei ollut koko uransa aikana nähnyt omaa alaansa esiteltävän yhtä laajasti ja tyylikkäästi, Cantell kertoo. • > Lisätietoja: openhelsinki.fi
Koulutyön liian suuri määrä Reetta Stenudd s. -94 ja Salla Saartoala, s. -94 Työ kuvaa kouluterveyskyselyn vastaajien arviota koulutyön määrästä. 3. palkinto 200 € Visualisointi perustuu seuraavaan tietolähteeseen: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kouluterveyskysely (koulutyön määrää käsittelevä kysymys) Raadin perusteluja: ”Mukava idea, selkeä, kuvan pinta-ala käytetty hyvin (kaipaamaan jäi jonkinlaista lukua, vaikka kirjapinon päälle).” ”Idea on kekseliäs, mutta se on toteutettu vain suureksi osaksi skaalaamalla samoja pinoja. Olisi toivonut, että pinot olisi rakennettu erikseen jokaista vuotta varten. Kekseliäs idea ja työn mittasuhteet tekevät työstä kuitenkin palkitsemisen arvoisen.”
The Destiny of Paper Matti Mustanoja, s. -95 Työ kuvaa paperin kulutusta maailmassa henkeä kohti. 2. palkinto 300 €
Visualisointi perustuu seuraavaan tietolähteeseen: RISI Annual Review 2010 -raportti. Raadin perusteluja: ”Työn graafinen ilme on puhutteleva. Värivalinnat tukevat hyvin itse asiaa. Vihreä on jäänyt taustalle. Palkkikaavio tukee hyvin lukujen esitystä. Palkkikaavion roskiksena on käytetty kanaverkkoa, joka sopii keveytensä vuoksi hyvin graafiseen ilmeeseen. Lisäksi se vahvistaa työn yhteiskunnallista sanomaa. Täytämme häkkimme saasteella/ roskilla. ” ”Todella yksinkertainen paperivisualisointi vetoaa minusta hyvin juuri nuorempaankin katsojaan, sen ymmärtäisi helposti vaikka jo esikoululainen.” ”Kaunis selkeydessään. Korien järjestäminen suuruusjärjestykseen sisällön määrän mukaan olisi nopeuttanut entisestään kuvan lukemista. Kuvan pinta-ala käytetty hyvin.”
Helsingin henki | kesäkuu 2012
13