Helen B 2/2013

HELEN Lehti Helsingin Energian sidosryhmille 2 2013 | www.helen.fi

Virtaa Verkkokauppa.comin siipien alle

4 Salkunhoitaja auttaa sähkön ostossa 12 Jäähdytystä maan alta 14

[ajassa]

Lisää vesivoimaa Helsingin Energia, EPV Energia Oy ja Kymppivoima Oy ovat ostaneet osan yhdestä Ruotsin mer-

Sähkön valtaväylä Helsinginniemelle

E

duskunta linjasi alkukesästä

syöttöasemia. Tämä tarkoittaa, että asiak-

sähköverkoille pitkäkantoisia

kaamme ovat maksaneet kantaverkko-

kehittämistarpeita. Keskeisin

tasoisen siirtoverkon kustannusta kah-

tavoite on sähkön toimitus-

teen kertaan.

kittävimmistä vesivoimavarannoista eli osuuden Keski-Ruotsissa Indalsälven-joessa sijaitsevien seitsemän vesivoimalaitoksen tuotantoon. Indalsälven on Ruotsin kolmanneksi tärkein vesivoimaa tuottava joki. Ostettava osuus kasvattaa Helsingin Energian vesivoimatuotannon määrää yli 50 prosentilla.

Kestäviä bioenergiaratkaisuja

varmuuden parantaminen.

Lakiuudistus antaa nyt selkeän suun-

Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkai-

Sähkön jakeluverkko on jatkossa raken-

nan kantaverkon laajenemiselle myös

sut (Sustainable Bioenergy Solutions for Tomor-

nettava siten, että myrsky tai lumikuor-

kaupunkiolosuhteiden kuormituskeskit-

row, BEST) on energia- ja metsäteollisuuden ra-

ma ei aiheuta asemakaavoitetuilla alueil-

tymiin, joista Helsinginniemen alue on

jat ylittävä ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää

la yli kuuden ja muualla yli 36 tunnin

valtakunnallisestikin merkittävä. Ensi

suomalaisia bioenergiaan liittyviä tulevaisuuden

keskeytystä.

vaiheessa edessä on suuri työ suunnitella

liiketoimintamahdollisuuksia. Nelivuotiseen tutki-

Olemme Helsingissä viime vuosi-

niin maankäytöllisesti kuin teknisesti

musohjelmaan osallistuu metsä-, energia-, teknolo-

kymmenten aikana omaehtoisesti kaa-

400 kV:n tasoisen, suuren mittaluokan

gia- ja konsultointiyrityksiä sekä tutkimuslaitoksia.

peloineet sähkön jakeluverkon käytän-

sähkönsiirtoyhteyden toteutus Helsin-

Ohjelmaa rahoittaa muun muassa TEKES.

nössä kokonaan (98 %). Kaapeliverkkoa

gin kantakaupungin tuntumaan.

Helsingin Energia osallistuu ohjelmassa erityi-

ei myrsky tai lumi pääse häiritsemään.

Varsinainen toteutus ajoittunee

sesti biomassan polton kestävyyttä ja hyväksyt-

Viime vuosina olemme myös lisänneet

2020-luvun alkupuolelle. Ratkaisun myö-

tävyyttä tutkiviin osioihin. Teknisten kysymysten

merkittävästi jakeluverkon automaatio-

tä kantaverkko tulee myös Suomessa

ohella on huomioitava myös biomassan saata-

astetta, mikä mahdollisessa häiriötilan-

olennaiseksi osaksi suurkaupungin kuor-

vuus ja sen tuotannon sekä logistiikan ympäris-

teessa nopeuttaa sähköjen palauttamista.

mituskeskittymän sähkönsyöttöä. Näin

töystävällisyys.

Asiakkaamme kokevat nyt keskimää-

yhteiskunnan kaupungistuminen on jo

rin tunnin sähkökatkoksen joka kuudes

lukuisissa muissa Euroopan kaupungeis-

vuosi. Meneillään olevan investointioh-

sa muokannut sähköverkon kehitystä.

jelman myötä tämä keskeytystaso puolittuu edelleen lähivuosina.

2000-luvun alussa rakensimme Antin Askeleet -voimajohdon Seurasaaren-

Pääkaupunkiseudun sähköverkkojen

selälle varmistamaan Helsingin kanta-

kannalta lakiuudistuksen tärkein linjaus

kaupungin sähkönjakelua. Odotamme

on kantaverkon määrityksen ja kehitys-

mielenkiinnolla, millaiseksi 2020-luvun

DNA:lle uusi energiatehokas konesali

vastuiden selkiyttäminen. Historiallisista

sähkönsiirron valtaväyläratkaisu jatkos-

Energiatehokas laitetila on tietoliiken-

syistä Helsingin alueella ei sijaitse kan-

sa muodostuu.

nekonserni DNA:lle useiden miljoonien eurojen investointi. Tila valmistuu parhaiden mahdollis-

taverkon sähkönsyöttöasemia. Olemme silti maksaneet kasvavia kantaverkko-

Risto Harjanne

ten ja useita eri reittejä varmennettujen kuitu-

maksuja samassa määrin kuin ne verk-

toimitusjohtaja

yhteyksien solmukohtaan vielä tämän vuoden

koyhtiöt, joiden alueilla on kantaverkon

Helen Sähköverkko Oy

loppupuolella.

Suuri 2 000 neliön sali jäähdytetään lähes

”Kaapeliverkkoa ei myrsky tai lumi häiritse.”

päästöttömästi kaukojäähdytyksellä. Kaukojäähdytysjärjestelmän avulla konesalin tuottama hukkalämpö kerätään talteen ja jatkojalostetaan hyötykäyttöön.

B

16 Ahvenkoski

1 000 000 AHVENKOSKEN VESIVOIMALAn TUOT-

4 12 02 2013 4

ELEKTRONIIKKAJÄTILLE VIRTAA JA VIILEÄÄ Tehokkaasti tuotettu energia sopii Verkkokauppa.comin ympäristöajatteluun.

8 11 12

TAmalla sähköllä voi vuosittain käyttää yli miljoonaa tietokonetta.

HELEN Lehti Helsingin Energian sidosryhmille 2 2013 | www.helen.fi

Virtaa Verkkokauppa.comin siipien alle Salkunhoitaja auttaa sähkön ostossa Jäähdytystä maan alta

4 12 14

Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n sidosryhmälehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KAUKOLÄMPÖ Suomi on Euroopan mallimaa kaukolämmön kehittämisessä.

Julkaisija: Helsingin Energia (Kampinkuja 2, Helsinki), 00090 HELEN

HIILINEUTRAALI TULEVAISUUS Matka kohti hiilineutraalia Helsinkiä etenee.

Puh: 09 6171 Faksi: 09 09 617 2360 Internet: www.helen.fi Helen B -lehteä koskevat osoitteenmuutokset:

HÄN: SALKUNHALLINTAPÄÄLLIKKÖ MAIJA RUSKA ”Autamme yrityksiä ympäri Suomen onnistumaan sähkön ostossa.”

asiakaslehdet@helen.fi, faksi 09 617 2760 Päätoimittaja: Seija Uusitalo Toimitusneuvosto: Kaj Grönroos, Sanna Jääskeläinen, Jarmo Karjalainen, Inka-Leena Lahtinen, Jouni Lehtinen,

14 16

KAUKOJÄÄHDYTYS LISÄÄ SUOSIOTAAN Esplanadin alle valmistuu suuri jäähdytyskeskus.

Jussi Rautjärvi, Marko Riipinen, Tiina-Kaisa Saukkola, Seija Uusitalo Toimitus: Otavamedia Oy, Asiakasviestintä Painopaikka: PunaMusta ISSN 1456-7849

BUSINESS TAKAKANSI Energiakatsaus

Kannen kuva:

Verkkokauppa.com/Sampo Korhonen

Painotuote

helen business 2 2013 4

Lennokasta kauppaa Jätkäsaaressa Verkkokauppa.com

Helsingin Jätkäsaaressa talon katolle on las-

– En yhtään hämmästyisi, vaikka sekin tule-

keutunut venäläinen suihkuhävittäjä MiG-21

vaisuudessa kuuluisi tuotevalikoimaamme.

on kasvanut tieto-

BIS Mg-130. Kyseessä on sama konetyyppi,

Tässä on tapahtunut niin paljon kaikenlais-

jolla Suomen ilmatiloja valvottiin ennen Hor-

ta vuosien varrella. Valikoima laajenee koko

net-aikaa: kone, joka kiitää hämmästyttäväl-

ajan, Westersund toteaa.

koneista kiinnostuneiden nuorten miesten erikoisliikkeestä maan toiseksi suurimmaksi elektroniikkamyyjäksi. Yritys ostaa sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen Helsingin Energialta.

TEKSTI Matti Välimäki | KUVAT Sampo Korhonen

lä yli kahden Machin nopeudella ja jonka vakioaseistukseen kuuluu 23 millimetrin tykki ja neljä ilmatorjuntaohjusta.

Läppäreitä ja parvekelaattoja

Mutta ei huolta, sillä nyt lentokone on rii-

Kun Verkkokauppa.com aloitti reilut parikym-

suttu aseista ja kiinnitetty paikoilleen tukevil-

mentä vuotta sitten, se myi pääasiassa ATK-

la pulteilla. Hävittäjän ohjustelineessä lukee

tarvikkeita tietokoneista innostuneille nuorille

Verkkokauppa.com – Todennäköisesti aina hal-

miehille. Positiivinen poikamaisuus, josta len-

vempi. Verkkokauppa.comin turvallisuuspääl-

tokoneetkin kertovat, ei ole kadonnut. Yritys on

likkö Max Westersund, mihin hintaan siis sai-

kuitenkin kasvanut ja kehittynyt.

sin MiG-21:n mukaani?

Nykyään Verkkokauppa.com on Suomen

– No, tämä ei oikeastaan ole myytävänä.

toiseksi suurin viihde-elektroniikan myy-

Se on meillä vain lainassa Ilmavoimilta. Mut-

jä. Toisaalta sen tuoterepertuaariin kuuluu

ta jos haluat MiGin, meillä on kyllä leluosas-

myös esimerkiksi leluja ja jopa puutarhatuot-

tolla myytävänä sen koottava pienoismalli,

teita. Kaikkiaan tuotteita löytyy valikoimis-

Westersund naurahtaa.

ta yli 50 000.

MiG on Verkkokauppa.comin uuden megamyymälän näköalatasanteen vetonaula.

Rakennuksen sisällä, myymälän katossa, riip-

Myymälän näköalatasanteelta, MiGin viereltä,

puu puolestaan ultrakevyt lentokone. Diplo-

avautuu näköala koko eteläiseen Helsinkiin,

mi-insinööri Aki Suokkaan suunnittelema

muun muassa Jätkäsaareen nostokurkineen,

prototyyppi FlyNano esiteltiin Berliinin Aero

Länsisatamaan, Lauttasaareen ja merelle.

2011 -messutapahtumassa.

MiGin vierellä Max Westersund.

5

Verkkokauppa.com ostaa sähkön myymälöihinsä Helsingin Energialta.

– Minun lapsuuteeni kuului Nintendo ja tasohyppelypeli Megaman. Pelit ovat kehittyneet huikeasti niistä ajoista. Myymälästä löytyy myös kahteen eri kerrokseen sijoitettu pieni museo, jossa on nähtävillä esimerkiksi vanhoja pelikonsoleita ja puhelimia. Se tarjoaa nostalgisen kurkistuksen aikaan, kun isä Commodore 64:n osti.

Verkkokauppa.comin nettisivuille on kirjat-

Vilkas Länsisatama vieressä

tu tiedot suosituimmista tuotteista. Haastat-

Westersund on tyytyväinen Jätkäsaaren myy-

teluhetkellä suosikkituotteiden top 10 -listan

mälän sijaintiin aivan Länsisataman vieressä.

kärkisijaa pitää kopiopaperi, toisena tulee par-

– Länsisatamassa liikkuu parhaimmillaan

vekelaatta ja kolmantena tölkitetty paineil-

jopa 30 000 ihmistä vuorokaudessa. Meillä käy

ma. Listalta löytyy myös erilaisia virvoitusjuo-

paljon venäläisiä turisteja, jotka hyödyntävät

mia sekä toki myös esimerkiksi muistitikku,

tax free -mahdollisuutta. Tänne on Pietarista

HDMI-kaapeli ja kannettava tietokone. Haastat-

vain lyhyt matka, ja laivat liikennöivät tuohon

teluhetkellä on helteistä, ja liikkeestä hankitaan

aivan viereen.

paljon myös erilaisia tuulettimia.

Jätkäsaari kasvaa ja kehittyy voimakkaasti.

Verkkokauppa.comin menestystä selittänee

Alueelle on tulossa runsaasti asuntoja, ja sin-

moni asia. Tietokone-, peli- ja viihde-elektroniik-

ne kaavailtiin jopa pilvenpiirtäjähotellia. Hanke

kamarkkinat ovat kasvaneet räjähdysmäises-

kuitenkin kariutui.

ti. Samaan aikaan verkosta ostaminen on tullut suomalaisille entistä arkipäiväisemmäksi.

– Asiakkaamme ovat hyvin hinta- ja laatutietoisia. Olemme onnistuneet tarjoamaan sitä, mitä he haluavat, Westersund kiteyttää.

Tiukkoja kaarroksia Monzassa

– Monet muutkin suunnitelmat ovat muuttuneet matkan varrella. Mielenkiinnolla odotamme. mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan, Westersund sanoo.

Jäähdytys kriittisen tärkeää Verkkokauppa.comin Jätkäsaaren myymälä

Verkkokauppa.comin pääkonttori ja suurmyy-

hankkii Helsingin Energialta sähkön, kauko-

mälä sijaitsivat aikaisemmin Ruoholahdessa.

lämmön ja kaukojäähdytyksen. Yrityksellä on

Westersundin mukaan Jätkäsaareen marras-

lisäksi myymälät Pirkkalassa ja Oulussa. Pirk-

kuussa 2011 valmistunut 25 000 m2:n kiinteis-

kalan myymälä ostaa sähkön niin ikään Hel-

tö on avannut yritykselle aivan uusia mahdol-

singin Energialta.

lisuuksia.

– Panostamme ympäristöasioihin. Keskeinen

– Pystymme nykyään pitämään paljon enem-

kriteeri Helsingin Energian valinnalle sähköntoi-

män tuotteita esillä – ja kustannustehokkaasti.

mittajaksi oli, että voimme ostaa sertifioitua ve-

Aiemmin emme voineet tilanpuutteen takia pi-

sivoimalla tuotettua sähköä, Westersund kertoo.

tää esillä esimerkiksi kodinkoneita.

Vaikka monet asiakkaat tekevät ostoksensa verkossa, osalle on tärkeää päästä tutustumaan

Westersund mainitsee, että Jätkäsaaressa on hyvin tarjolla kaukolämpöä ja -jäähdytystä, joten valinta oli siltäkin osin luonteva.

laitteisiin, kokeilemaan, ottamaan tuntumaa ja

– Jäähdytys on meille kriittistä. Meillä on pal-

hypistelemään. Lopullinen kauppa saattaa sit-

jon tietokoneita ja palvelimia, joiden on oltava

ten tapahtua netin kautta.

viileässä. Jäähdytys on tietenkin tärkeää myös

– Verkkokauppa ja suuret myymälät tukevat hyvin toinen toistaan, Westersund huomauttaa.

siksi, että lämpötila kiinteistössä nousee, kun liikkeessä on paljon väkeä.

Jätkäsaaren myymälän erikoisuuksiin kuu-

Energiatehokkaasti tuotettu kaukolämpö ja

luu myös 24 tuntia vuorokaudessa auki ole-

-jäähdytys sopii myös Verkkokauppa.comin ym-

va kioski.

päristöajatteluun. Kaukojäähdytys esimerkiksi

– Kioskista haetaan postitse tilattuja tuotteita, ja siellä myydään myös erilaisia pikkutuotteita. Myymälän kanssa samassa kiinteistössä sijaitsee myös päävarastomme.

kerää kiinteistöstä hukkalämpöä, joka hyödynnetään edelleen lämmön tuotannossa.

– Se, että lämmön ja jäähdytyksen tuottaa ulkopuolinen, on meille tietenkin myös

Pysähdymme myymäläkierroksellamme

helppo ja huoleton ratkaisu. Voimme toki

ajosimulaattorille. Westersundin kilpa-ajo le-

olla levollisin mielin senkin takia, että meil-

gendaarisella Monzan radalla sujuu hyvin,

lä on hätätilanteita varten myös omat vara-

kunnes hän käväisee hieman nurmikolla.

järjestelmät.

Max Westersund

helen business 2 2013 6

Älykäs talotekniikka Verkkokauppa.comin Jätkäsaaren myymälä on LEED-sertifioitu.

– Talon eristeratkaisut ovat viimeisen päälle. Älykäs talotekniikka ohjaa valaistusta ja ilmastointia, ja poistoilmasta otetaan lämpö talteen.

Ja esimerkiksi pistorasiat on ohjelmoitu sammumaan iltaisin automaattisesti. Tälläkin on merkitystä, koska rasioihin on kytketty niin paljon esittelylaitteita ja - näyttöjä, tietokoneita ja muita, Westersund kertoo.

Myymälässä hyödynnetään mahdollisimman paljon myös energiatehokasta led-tekniikkaa. Rakennuksen julkisivussa komeilee Suomen suurin led-näyttö.

Ihailemme vielä hetken myymälän ilmatilassa viihtyvää ultrakevyttä lentokonetta. Kyltistä selviää, että prototyypissä käytettiin aikoinaan polttomoottoria. Sekin on kuitenkin tarkoitus korvata ympäristöystävällisellä sähkömoottorilla.

Kohti vuotta

2025

Kestävän kehityksen Jätkäsaari Rakenteilla olevaa Jätkäsaarta on kuvailtu monimuotoiseksi kaupunginosaksi, jossa yhdistyy kaupunkimaisuus, merellisyys ja energiatehokkuus.

Suunnitelmien mukaan vuoteen 2025 mennessä Kaukojäähdytys on

Jätkäsaareen rakennetaan koti noin 16 000 helsin-

Verkkokauppa.comille

kiläiselle. Alueelle odotetaan syntyvän noin 6 000

kriittisen tärkeää,

työpaikkaa. Jätkäsaareen on suunniteltu myös noin

jotta tietokoneet

20 hehtaaria puistoalueita. Samalla matkustajasata-

ja palvelimet pysyvät

maa on tarkoitus laajentaa meren suuntaan, ja siitä

viileässä. Myös asiakas-

pyritään kehittämään entistä toimivampi.

virrat ja esillä olevat

Jätkäsaari suunnitellaan kestävän kehityksen

laitteet nostavat myy-

tavoitteiden mukaisesti. Jo sijainti kantakaupun-

mälöiden lämpötilaa.

gissa tukee tavoitteita, ja rakentamisessa suositaan energiatehokkaita ratkaisuja. Kaupunkirakenne on tiivis, ja alueella on tehokas, raitioliikenteeseen perustuva joukkoliikenne.

Lähteet: www.uuttahelsinkiä.fi ja ksv.hel.fi

7

TEKSTI Jukka Nortio | KUVAT Sampo Korhonen, Pekka Nieminen ja Seppo Saarentola

”Suomi on kaukol

Suomalaisille tut-

– Koko Euroopassa on valtava sähkön ja läm-

tu kaukolämpötuo-

lämpönä menee tällä hetkellä hukkaan koko

tanto kelpaa muulle maailmalle malliksi sekä uusimman teknologian käytössä että markkinoiden avoimuudessa.

mön yhteistuotannon tehostamispotentiaali. Sähkön lauhdetuotannosta syntyvänä Euroopan lämmitystarpeen verran energiaa, Aalto-yliopiston energiatalouden professori Sanna Syri muistuttaa.

Lämpövarastot tasaavat Suomi on Froningin mukaan hyvä esimerkki kaukolämmöntuotannon markkinaehtoisesta tehokkuudesta: tuotanto on ekotehokasta, tuotannossa hyödynnetään parasta teknologiaa, kaukolämmön hinta on hyvin kilpailukykyinen ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.

– Kotimaassani Saksassa kaukolämpöala on voimakkaasti tuettua, ja esimerkiksi Tanskassa markkinoita ei käytännössä ole, vaan kaukolämpöliiketoiminta ei saa tuottaa voit-

Kaukolämmön ja -jäähdytyksen eurooppa-

toa ja hintataso on korkea, hän vertaa.

laisen kattojärjestön Euroheat and Powerin (EHP) toimitusjohtaja Sabine Froning ihailee korkeuksista Helsingin horisonttia.

– Tässä näet yhden kaukolämmön eduista. Kuinka kirkas ja puhdas ilma onkaan. Talojen katoilla ei ole piippuja, joista tupruaisi savua ilmaan. Näen vain muutaman yhteistuotantovoimalaitoksen, hän sanoo ja osoittaa Helsingin Energian Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitosten suuntiin.

Suomalaisille kaukolämpö on veden ja sähkön kaltainen itsestäänselvyys. Sitä on toimitettu Helsingissä yrityksille ja asuintaloihin jo 60 vuotta. Helsingin lämmitystarpeesta ja

”Kaukolämmön avulla voidaan vähentää merkittävästi hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä.”

lämpimästä käyttöveden onkin yli 90 prosenttia toteutettu kaukolämmön avulla.

Kehityksen kärjessä

Lämmitysmarkkinat muuttuvat jatkuvasti, ja Syri uskoo lähivuosina tapahtuvan uusia kehitysaskeleita. Kaukolämpö- ja -jäähdytysjär-

– Suomi on mallimaa kaukolämmön ja -jääh-

jestelmät lähenevät toisiaan liiketoimintana.

dytyksen kehittämisessä, toiminnan luotetta-

Niiden yhteensovittamisella ja hukkaenergi-

vuudessa ja uusien tuotantoteknologioiden

an optimaalisella hyödyntämisellä taataan

hyödyntämisessä, Froning sanoo.

erilaisten asiakkaiden lämpötilavaatimukset

Suomessa hyvin yleisessä yhteistuotan-

kaikkina vuodenaikoina. Kokonaisuuden to-

nossa sähköä ja lämpöä tuotetaan samassa

teutuksessa avainroolissa on jatkossa paikal-

prosessissa, jolloin saavutetaan erittäin kor-

lisen hukkaenergian hyödyntäminen.

kea tuotannon tehokkuus. Muualla Euroopas-

– Lämmön varastointi on keskeinen ke-

sa yhteistuotanto on toistaiseksi huomatta-

hittämisalue, sillä lämpöä on huomattavasti

vasti harvinaisempaa kuin Suomessa. Siellä

helpompi varastoida kuin sähköä, Syri sanoo.

sähköntuotannossa syntyvä lämpö menee

Helsingin Energia on toteuttanut läm-

hukkaan vesistöihin tai ilmakehään. Kyse on

mön hukkaenergian talteenottoa periaattees-

valtavista energiamääristä.

sa jo kauan. Yhteistuotantoprosessi hyödyn-

helen business 2 2013 YMPÄRISTÖ

ämmön mallimaa” tää sähköntuotannossa syntyvän lämmön kaukolämmöksi. Kaukojäähdytyskohteissa auringosta, sähkölaitteista tai vaikkapa ihmisistä syntyvä ylimääräinen lämpöenergia jalostetaan edelleen kaukolämmöksi. Helsingin Energia on ollut myös mukana luomassa konesalikonseptia, jossa tietokoneiden lämpö hyötykäytetään kaukolämmöksi.

Älykäs lämpöverkko Syri uskoo tulevaisuuden uusissa lämmitystekniikoissa kaikki voittaa -ratkaisuihin, joissa tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. Aurinko-, tuuli- ja muu uusiutuva energia ohjaa Suomessakin sähkön ja lämmön tuottajia mukauttamaan tuotantorakennettaan.

– Olemme Aalto-yliopistossa pohtineet paljon, että älykäs tuotantoverkko eli smart grid on lämmöntuotannossa yhtä tärkeä kuin sähköntuotannossa, Syri sanoo.

Kaukolämmön avulla voidaan Euroopassa vähentää hiilidioksidipäästöjä vuosittain noin 113 miljoonaa tonnia. Kaukolämmön osuus Euroopan lämmitysmarkkinoilla on 12 prosenttia, Suomessa 50 prosenttia ja Helsingissä jo yli 90 prosenttia.

9

Sabine Froning

Sanna Syri

Helsingin Energia puhuu tässä yhteydessä

osalta merkittävin on ollut Euroopan laajui-

toimitusvarmuutta ja energian kohtuullista

Smart City -konseptista, johon kuuluu säh-

sen energiamarkkinan synty ja EU:n yhteinen

hintaa. Olemme tilanteessa, jossa energia-

kön lisäksi oleellisella tavalla kaukolämpö ja

energiapolitiikka.

tehokkuus, toiminnallisuus ja toimitusvar-

– Lämmöntuotannon merkitystä yhteis-

-jäähdytys.

Eri maissa on kokeiltu myös paikallisiin

markkinoille pidettiin pitkään vähäisenä, kos-

olosuhteisiin soveltuvia malleja, joissa kau-

ka se koettiin paikalliseksi toiminnaksi, Fro-

kolämmön tuottaja on saanut pientuottajil-

ning kertoo.

muus ovat nousseet tärkeämpään asemaan kuin koskaan ennen.

Ympäristö- ja ilmastokysymysten korostuminen on omalta osaltaan tuonut kauko-

ta tarjouksia säännöllisestä lämmöntuotan-

Vasta aivan viime aikoina poliittiset päät-

nosta. Kun tekniset yksityiskohdat ja kysyntä

täjät ovat heränneet ymmärtämään kauko-

– Kaukolämmön avulla voidaan vähentää

ovat osuneet kohdilleen ja hinta määräyty-

lämmön ja yhteistuotannon merkityksen

merkittävästi hiilidioksidi- ja hiukkaspääs-

nyt markkinaehtoisesti, myös kaupallisia so-

kokonaisenergiataloudelle ja ympäristölle. Il-

töjä. Kun kaukolämmöllä huolehditaan sekä

pimuksia on solmittu.

man kokonaisuuden hahmottamista ilmas-

tilojen lämmityksestä että lämpimän veden

to- ja energiatehokkuuden tavoitteita ei voi-

saannista, säästytään talokohtaisilta tuotan-

da saavuttaa.

tojärjestelmiltä, vesiboilereilta sekä näiden

Lämmöntuotanto osaksi yhteismarkkinoita

lämmön EU-päättäjien keskustelupöytiin.

– Kaukolämpö on tärkeä osa keskustelu-

toiminnan varmistamiselta. Kaukolämmön

Froning on nähnyt pitkän EHP-uransa aikana

ja, joissa käsitellään Euroopan energiaoma-

avulla voidaan samalla hillitä myös raken-

energia-alalla monet muutokset. Politiikan

varaisuutta, energialähteiden riittävyyttä,

nusten kasvavaa sähkön kulutusta.

Lisää uusiutuvaa energiaa – Suomalaiset yhteistuotantolai-

sa, myös liuskekaasun merkitys on noussut

tä parempi asema maakaasun hintaneuvot-

tokset uusiutuvat hyvää vauhtia.

voimakkaasti.

teluissa. Suomeenkin on suunnitteilla LNG-

Jos EU:n päästökaupan hintataso nousee, fos-

– Maakaasu on syrjäyttänyt voimakkaasti

siilisten polttoaineiden käytöstä siirrytään pel-

kivihiiltä. Sen käyttö voi lisääntyä on USA:n

letteihin ja puuhakkeeseen ja yhä useampi uusi

lisäksi myös Aasiassa.

terminaaleja.

– Tuontiterminaalin rakentaminen olisi iso muutos Suomen maakaasumarkkinoihin. En

laitos on monipolttoainelaitos, Aalto-yliopiston

Euroopassa maakaasun ostajan asema

kuitenkaan usko, että se laskisi maakaasun

energiatalouden professori Sanna Syri sanoo.

vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon nes-

hintaa dramaattisesti Suomessa, sillä ter-

Kotimaisista polttoaineista turpeen rin-

teytetyn maakaasun (LNG) tuontitermi-

minaalikin on iso investointi, Syri ennustaa.

nalle on nousemassa monipuolinen biomas-

naaleja eri mailla on. Liuskekaasun käytön

san käyttö. Ulkomailla, lähinnä Yhdysvallois-

lisääntyessä myös Euroopan mailla on entis-

helen business 2 2013 10

Helsingin Energia selvittää myös biokaasun käyttöä maakaasun rinnalla.

KOONNUT Taru Virtanen | GRAFIIKKA Helsingin Energia | KUVA Helsingin Energia

Matka kohti hiilineutraalia Helsinkiä etenee monella eri rintamalla.

Tähtäimessä hiilineutraali tulevaisuus Uutta energiaa ja uutta tekniikkaa

Enemmän biopolttoaineita

Lisää tuuli-, vesija aurinkovoimaa Valtuuston päätöksen tueksi Helsingin

Energia selvittää parhaillaan myös vaihto-

Ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 2020

ehtojen ympäristövaikutuksia. Vuosaaren

mennessä vähennetään hiilidioksidipääs-

voimalaitosalueella ja sen ympäristössä

Monet helsinkiläiset odottavat mielenkiin-

töjä 20 prosenttia ja lisätään uusiutuvien

tehdään muun muassa luontokartoituksia

nolla vuotta 2015, jolloin kaupunginval-

energianlähteiden käyttöä 20 prosenttiin.

ja virtaus-, melu- ja päästömallinnuksia. Tu-

tuusto tekee päätöksen, miten uusiutuvaa

Tämän toteuttamiseksi Helsingin Energia

lokset kootaan vuoden lopulla ympäristö-

energiaa Helsingissä lisätään. Vaihtoehtoi-

korvaa jatkossa fossiilisia polttoaineita uu-

vaikutusten arviointiselvitykseen.

na on rakentaa Vuosaareen kokonaan uusi,

siutuvilla energianlähteillä.

– Sidosryhmät ovat olleet kiinnostunei-

biopolttoaineita hyödyntävä monipolttoai-

Ensi vuodesta alkaen puupellettä ale-

ta ja aktiivisia keskustelemaan tulevista

nevoimalaitos tai muuntaa nykyiset Hana-

taan polttaa kivihiilen seassa Hanasaares-

energiaratkaisuista. Arviointiohjelmaam-

saaren ja Salmisaaren voimalaitokset pa-

sa ja Salmisaaressa. Pelletin soveltuvuutta

me kommentoineet yhdistykset on kutsut-

remmin biopolttoaineille soveltuviksi.

ja päästöjä on tutkittu koepoltoissa Hana-

tu mukaan seurantaryhmään, sidosryhmä-

Päätöksen tueksi Helsingin Energia sel-

saaren voimalaitoksessa viime syksyn ja tä-

asiantuntija Minna Näsman kertoo.

vittää molempia vaihtoehtoja ja edistää

män kevään aikana. Kotimaista, kotitalous-

Samalla jatketaan aktiivista työtä myös

monilla toimenpiteillä tavoitetta hiilineut-

laatuista pellettiä poltettiin yhteensä yli

muiden uusiutuvien energianlähteiden li-

raalista energiantuotannosta vuoteen 2050

1 300 tonnia, mikä vastaa noin 14 000 kerros-

säämiseksi.

mennessä.

talokaksion kuukauden lämmitystarvetta.

– Suunnittelemme Joutsenoon biokaasua

– Kokeiden perusteella saimme selville,

tuottavaa biojalostamoa yhdessä Metsä Fib-

että nykyisillä laitteilla, ilman suurempia

ren ja Gasumin kanssa. Myös tämä hanke on

muutosinvestointeja, pelletillä on mahdol-

edennyt ympäristövaikutusten arviointime-

lista korvata 5–7 prosentin osuus kivihiiles-

nettelyyn. Vesivoimalaitostemme tehoja on

tä, voimalaitospäällikkö Jarmo Hagström

pystytty nostamaan uuden tekniikan avul-

Helsingin Energiasta kertoo.

la. Tuulivoiman rakentamismahdollisuuksia

Savukaasujen rikkidioksidi- tai hiukkas-

selvitetään edelleen Siipyyssä ja Inkoo-Raa-

päästöihin pelletti ei tuonut muutoksia. Typ-

seporin alueella. Myös tekninen suunnitte-

pipäästöt nousivat lievästi, mutta pysyivät

lu etenee. Helsingin Yleiskaava 2014 -proses-

silti selvästi päästörajojen alapuolella. Kun

sissa katsotaan, voisiko tuulivoimaa tuottaa

otetaan huomioon myös tuotanto ja kulje-

myös Harmajan eteläpuolisella merialueel-

tukset, kotimainen pelletti pienentää pol-

la, Näsman jatkaa.

ton kokonaishiilidioksidipäästöjä.

Pidemmällä tähtäimellä matkalla koh-

Kokeet jatkuvat tänä syksynä teollisuus-

ti hiilineutraalia tulevaisuutta kehitteil-

pelletillä sekä biohiilellä. Syksyllä on tarkoi-

lä on aurinkoenergian laajamittainen hyö-

tus aloittaa myös Salmisaaren pellettilaittei-

dyntäminen, hiilidioksidin talteenotto sekä

den ja kahden varastosiilon rakennustyöt.

kokonaan uusia teknologioita.

Merkittävämmillä muutoksilla Hanasaaressa ja Salmisaaressa voidaan tulevaisuudessa korvata jopa 40 prosenttia kivihiilestä biopolttoaineilla, jos kaupunginvaltuusto niin päättää.

: Lue lisää n.fi blogi.hele AJANKOHTAISTA helen business 1 2013

Salkunhallintapäällikkö Maija Ruska seuraa päivittäin, kuinka paljon Norjassa sataa vettä ja miten Kiinan rakennusalalla sujuu. Molemmat seikat vaikuttavat siihen, miten sähkön hinta juuri tänään kehittyy.

TEKSTI Maija Kajanto | KUVA Pekka Nieminen

Sähkön hinnan matkassa Pohjalla on paljon intensiivistä markkina-

Tapaamme työssä myös asiakkaita: asiak-

analyysia, energiamarkkinoiden seurantaa

kaan koosta ja tarpeista riippuen istumme

ja taloustilanteen seuraamista.

yhdessä alas 1–3 kertaa vuodessa. Asiakkaat

Pohjoismaissa noin puolet kulutetus-

saattavat myös soittaa ja kysyä asioita, jotka

ta sähköstä tuotetaan vesivoimalla ja vaih-

eivät aina liity salkunhoitoon vaan yleisem-

telut sademäärissä ovat suuria. Sähkön

min energiamarkkinoihin. Ja mikäs siinä –

tuotantoon käytettävissä olevan veden

mielellämme vastaamme.

määrä on siten suurin yksittäinen säh-

Salkunhoitajalla on iso vastuu, jossa on

kön hintaan vaikuttava tekijä. Jos Norjas-

aina myös haastava puolensa. Paras puoli on,

sa tai Ruotsissa sataa, silloin tulee paljon

että pystyn käyttämään kaikkea sitä tietoa,

vettä käytettäväksi sähköntuotantoon, ja

mitä olen 13 vuoden tutkijanuran aikana ke-

sähkön hinta laskee. Lisäksi polttoaine-

rännyt. Hyviin puoliin kuuluu myös hyvä tiimi!

ja päästöoikeusmarkkinat ovat tärkeitä.

Meitä on monta, jolloin voimme keskustella

Kivihiiltä käytetään energiantuotannon

asioista, peilata omia mielipiteitä ja pohtia yh-

lisäksi esimerkiksi teräksen tuotannossa.

dessä, miten eri tilanteissa kannattaisi toimia.

Olit aiemmin töissä VTT:llä. Mikä sai sinut

Jos Kiinan rakennusteollisuudella menee

siirtymään töihin Helsingin Energialle?

huonosti, se saattaa vaikuttaa sähkön hin-

Onko ihmisten tietoisuus sähkömarkkinois-

taan meillä.

ta kasvanut?

– Olen tutkinut käytännössä kaikkia energiamarkkinoita ja oli rajallista, mitä

Meille tulee paljon analyyseja ulko-

– On. Tällä hetkellä uusiutuva energia ja

tutkijapuolella saattoi vielä oppia. Halusin

puolelta. Juuri monimutkaisuus tekee

niin sanotut vihreät sähköt ovat isoja juttu-

päästä sähkömarkkina-alalle soveltamaan

tästä työstä mielenkiintoista. Ja ainahan

ja. Samoin vaikkapa aurinkopaneelit, koti-

tietojani.

markkinat yllättävät.

automaatiojärjestelmät ja muut energiaa

Miksi yritykset tarvitsevat apua sähkön os-

Minkä kokoiset yritykset voivat hyötyä

tamisen kanssa?

salkunhallintapalveluista?

säästävät ratkaisut ovat tulossa yhä vahvemmin markkinoille.

Mihin tulevaisuuden energiaa säästävään in-

– Sähköllä on hinta, joka muodostetaan

– Sekä pienet että suuret, kaikkialla

pohjoismaisessa sähköpörssissä päivän jokai-

Suomessa. Suurimmilla yrityksillä on oma

selle tunnille. Sitä kutsutaan nimellä spot-hinta.

sähkösalkku ja salkunhoitaja. Yritysasiak-

– Mielestäni sähköautoissa on paljon po-

Jos ostaa sähköä spot-hinnalla, voi säh-

kaat voivat aidosti hyötyä siitä, että säh-

tentiaalia, mutta ne vaativat vielä aika pal-

kön hinta on ennakoitavissa.

jon kehittämistä.

hintavaihteluita. Tähän käytetään sähköjoh-

Mitä kaikkea työpäivääsi kuuluu? Mikä on

Mitä terveisiä lähettäisit asiakkaillenne –

dannaisia. Johdannaisten hinta taas vaihtelee

parasta tai haastavinta työssäsi?

sekä nykyisille että potentiaalisille uusille

kön hinta vaihdella voimakkaasti. Yleensä

novaatioon uskot?

varsinkin isot yritykset haluavat välttää näitä

asiakkaille?

esimerkiksi sään, polttoaineiden ja päästöoi-

– Aamulla, kun tulen töihin, tarkastan

keuden hintojen mukana. Hintakiinnitysten

ensimmäisenä, miten maailma makaa:

– Salkunhoitajan työn tavoitteena on se,

ajoittaminen on salkunhoitajan työtä.

millaiset ovat sääennusteet ja mitä maa-

että asiakas voi keskittyä omaan liiketoimin-

ilman markkinoilla on tapahtunut. Ensin

taansa, eikä hänen tarvitse pohtia sähkön

Miten sähkön hintaa voidaan ennustaa ja

käydään läpi markkinat ja tarkastellaan,

hintavaihteluita. Salkunhoitopalveluun sisäl-

mitkä tekijät hintaan vaikuttavat?

onko tullut olennaisia muutoksia. Pörssi

tyy myös asiakkaan neuvonta sähkömarkki-

aukeaa yhdeksältä ja sen jälkeen jännite-

noihin liittyvissä asioissa. Vastaamme mielel-

tään, ovatko arviot osuneet oikeaan.

lämme kaikenlaisiin kysymyksiin.

– Kenelläkään ei ole asiassa viisasten kiveä. Avainasemassa on markkinaseuranta.

helen business 2 2013 hän

MAIJA RUSKA Salkunhallintapäällikkö, Helsingin Energia IKÄ: 35 TYÖURA: 13 vuotta tutkijana VTT:llä, konsultoinut muun muassa ministeriöitä. Aloitti Helsingin Energiassa kaksi vuotta sitten.

Työskentelee salkunhallintapäällikkönä sähkönmyynnin salkkutiimissä, johon kuuluu neljä salkunhoitajaa KOULUTUS: Diplomi-insinööri, TKK ARJEN EKOTEKO: ”Kierrätän kaiken mahdollisen. Kuljen työmatkat julkisilla liikennevälineillä ja kesäisin polkupyörällä. Minulla on 20 vuotta vanha polkupyörä, jonka olen kolme kertaa jättänyt lukitsematta kaupungin keskustaan.

Kukaan ei varastanut sitä. Olin jopa vähän loukkaantunut!”

13

Jäähdytystä Esp Esplanadin puiston alle valmistuu valtava maanalainen järvi, johon varastoidaan kaukojäähdytystä helsinkiläisten kiinteistöjen jäähdytystarpeisiin, kesäpäivien kuumimpiin hetkiin.

Kaksi maanalaista järveä Helsingin Energian kaukojäähdytysliiketoiminnan päällikkö Kosti Koski osoittaa altaan yläreunaa.

Kun jäähdytysvarasto on valmis, sinne mahtuu 25 miljoonaa litraa vettä. Vesi tulee Päijänteestä, kuten helsinkiläisten käyttämä vesijohtovesikin. Kooltaan Esplanadin varasto on yli puolet suurempi kuin Pasilan kallion uumenissa vuosi sitten käyttöön otettu maanalainen järvi.

– Järven vesitilavuus jäähdytetään öisin noin kuusiasteiseksi. Tämä jäähdytysenergia siirretään asiakkaiden käyttöön päivisin, kun kaukojäähdytyksen kysyntä on suurimmillaan. Jäähdytysenergia siirtyy kaukojäähdytysverkkoon lämmönsiirtimien välityksellä eli altaan vettä ei johdeta jäähdytysverkostoon, Koski selvittää.

Jäähdytysvarastot ovat tärkeä osa Helsingin Smart City -konseptia, jossa kiinteistöjen hukkalämpö kerätään talteen kaukojäähdytyksen avulla ja jatkojalostetaan edelleen hyötykäyttöön. Yhdistettyjen kaukojäähdytys- ja -lämmitysverkostojen avulla optimoidaan,

TEKSTI Pertti Suvanto KUVAT Sampo Korhonen ja Pekka Nieminen

että energia on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Valmista vuonna 2015

Helsingin ydinkeskustassa auringon kylvettämässä

Varastot varmistavat osaltaan, että kaukojäähdytys-

Esplanadin puistossa syödään jäätelöä. Sata metriä

tä voidaan tuottaa mahdollisimman taloudellisesti,

alempana jykevässä peruskallioon valmistuu par-

optimaalisimmalla tekniikalla ja samalla ekotehok-

haillaan valtava tekojärvi.

kaasti. Jäähdytysvarastot antavat kysyntäjoustoa ja

Vielä tyhjän järven siististi louhitut kiviseinät

lisäävät toimitusvarmuutta esimerkiksi silloin, kun

ovat yli 40 metriä korkeat. Pituutta luolatilalla on 80

jäähdytyksen kysyntä nousee hetkellisesti suureksi.

metriä ja leveyttä 8 metriä. Muodoltaan louhittu tila muistuttaa kyljellään seisovaa tulitikkulaatikkoa.

Ydinkeskustan vesivaraston rakentaminen on edennyt tarkalleen aikataulussa.

Maanalainen järvi toimii jatkossa jäähdytysve-

– Rakennustekniset työt ovat nyt loppusuoralla.

sivarastona Helsingin erittäin nopeasti kasvaval-

Seuraavaksi varastoa aletaan kalustaa laiteteknii-

le kaukojäähdytysjärjestelmälle. Varasto valmistuu

kalla. Laitehalliin asennetaan lämmönsiirtimet, jot-

tuotannolliseen käyttöön vuonna 2015.

ka mahdollistavat varaston lataamisen ja purkamisen. Erilaiset sähkölaitteistot muuntajineen vievät hallista lähes omakotitalon kokoisen tilan, Helsingin Energian LVIA-rakennuttaja Arja Mäkitalo kertoo.

LVI- ja sähkötyöt alkavat ensi vuoden alkupuolella. Kun kaikki on valmista, keskusta ohjataan kaukokäytöllä ja etävalvonnalla.

Energiatehokas kaukojäähdytys Helsingin kaukojäähdytysjärjestelmä kasvaa voimakkaasti, Euroopan nopeinta vauhtia. Tällä hetkellä järjestelmä on Euroopan kolmanneksi suurin.

Asiakaskohteiden yhteenlaskettu jäähdytysteho kasvaa vuosittain noin 15–20 prosenttia. Jäähdytyksen piirissä on nyt noin 250 kiinteistöä, ja liittymis-

Esplanadilla päivää paistattelevat eivät voi aavistaa, että maan sisään on valmistumassa Helsingin uusin jäähdytyskeskus.

helen business 2 2013 14

lanadin alta Kosti Koski

teho on lähes 140 megawattia. Vuoden 2020 tienoilla ylitettäneen 250 megawatin raja.

– Kaukojäähdytyksen kasvu jatkuu vielä pitkään.

Sekä yrityksillä että asuinkiinteistöillä on aito tarve vähentää sähkönkulutustaan ja samalla hiilidioksidipäästöjään, Koski sanoo.

Kaukojäähdytys onkin yksi tehokkaimmista keinoista vähentää kiinteistön hiilidioksidipäästöjä ydinkeskustassa. Kantakaupungin uudiskohteisiin tulee kaukojäähdytys lähes pääsääntöisesti. Nykyisin myös vanhemmat peruskorjattavat rakennukset, myös asuinkerrostalot, valitsevat kaukojäähdytykseen.

Esplanadin jäähdytysvarasto on suunniteltu vastaamaan kasvuun ja se on tärkeä osa laajenevaa tuotantojärjestelmää. Kosken mukaan kaksi varastoa riittää Helsingille lähivuosiksi, mutta selvityksessä on jo uusia suunnitelmia.

– Kun tulevaisuudessa toteutamme yli seitsemän kilometrin pituisen tunnelin Munkkisaaren kohdalta kohti avomerta, alle kuusiasteista vettä saadaan Helsingin Energian projektipäällikkö

ympäri vuoden. Merivettä voitaisiin käyttää vapaa-

Atte Kallio seisoo siinä, minkä vesi

jäähdytykseen myös kesäisin. Pohdimme jatkuvas-

pian täyttää. Jäähdytysaltaan pohja

ti, mikä on tehokkain ja ympäristön kannalta paras

on 100 metriä Esplanadin alapuolella.

tapa tuottaa jäähdytystä.

15

Energiakatsaus €/MWh 100

koko suomi

Helsingin energia

60

1 000 000

40

09

10

11

12

13

VEDESTÄ VOIMAA

kaukolämmön VEROLLISTEN hintojen kehittyminen

ahvenkosken vesivoimalaitos kymijoella tuottaa

HELSINGIN ENERGIAN KAUKOLÄMMÖN HINNANKEHITYS

vuodessa sähköä niin paljon, että sillä voisi

ON OLLUT MALTILLISTA. VEROLLINEN KOKONAISHINTA

käyttää yli miljoonaa kannettavaa tietokonetta

ON HELSINGISSÄ YLI 20 PROSENTTIA EDULLISEMMALLA

8 tunnin ajan päivässä vuoden ajan.

TASOLLA KUIN SUOMESSA KESKIMÄÄRIN.

keskiarvo

vuosi 2012

€/MWh 51

vuosi 2013

Suomen tukkusähkön hinta vuodelle 2014

47

80

01

13

26

39

52

vko

43 39 1/11

7/11

1/12 7/12 1/13

7/13

Kokonaisvesitilanne kohentunut

Varmista edullinen sähkön hinta

Vesivoimalla tuotetaan puolet Pohjoismaissa

SÄHKÖN VUOSITUOTTEIDEN HINNAT PYSYNEET

käytetystä sähköstä. Kokonaisvesitilanne on arvio

EDULLISINA KIVIHIILEN JA PÄÄSTÖOIKEUDEN

käytettävissä olevan veden määrästä sisältäen LUMEN.

LASKENEEN HINNAN ANSIOSTA.

Helsingin energia

Kaukolämpö

Kaukojäähdytys

Kunnossapito

yritykset@helen.fi tai

Kaukolämpöön liittyminen,

Kaupalliset asiat

Voimalaitosten

etunimi.sukunimi@helen.fi

puh. 09 617 2213

puh. 040 8466089

kunnossapitotuotteet

puh. 09 6171

Sopimusmuutokset ja

Tekniset asiat

Sähkötekniset tuotteet:

faksi 09 617 2360

neuvonta

puh. 040 354 5693

myyntipäällikkö Timo Ellilä

puh. 09 617 2214

B HELEN

helen.fi

KK/vuosi

% 100

60

vuosi

80 Ahvenkoski

Laskutus, mittarinlukemat

Helen Sähköverkko Oy

puh. 09 617 3722

ja kulutuskyselyt

Sähköverkon liittymisasiat

Konetekniset tuotteet:

puh. 09 617 2856

puh. 09 617 2886

myyntipäällikkö

Kaukolämpölaitteiden

Verkkosopimukset

Henry Sollman

tarkastus ja neuvonta

puh. 010 802 803

puh. 09 617 3855

puh. 09 617 2976

SÄHKÖNMYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT myyntipäällikkö

myyntineuvottelija

myyntipäällikkö

myyntineuvottelija

Mika Kannisto

Sari Korteniemi

Esa Kurki

Jyrki Kymäläinen

puh. 09 617 2780

puh. 09 617 2863

puh. 09 617 2960

puh. 09 617 2606

myyntipäällikkö

myyntipäällikkö

myyntipäällikkö

Yrittäjät ja pienet yritykset

Ritva Määttänen

Ulrika Söderholm

Esa Tarkiainen

palvelunumero 010 802 803

puh. 09 617 2740

puh. 09 617 3113

puh. 09 617 2764

yritykset@helen.fi