Issuu on Google+

h m ille  

2

2012

business

osry L E H T I  s i d

PUHDASTA MATKAA! Helsingin raitiovaunut kulkevat nyt vesisähköllä s.4

8 RAKENTAMINEN KAUKOJÄÄHDYTYS 14

Koteja pitkällä tähtäimellä

Hukkaenergiasta hyötyenergiaa

Suurlähettiläs Bruce Oreck USA:n suu r l ähe ty st ön jättiremontti s. 12


business

12

LYHYESTI

4

Entistä vihreämpi raideliikenne

8

Elinkaariajattelu rakentamisessa

14

Suurlähettiläs Bruce Oreck rakentaa ja kunnostaa Kaivopuistoon Yhdysvaltain energiatehokkainta suurlähetystöä maailmassa.

Vesisähkö kuljettaa Helsingin ratikoita ja metroja

Modernissa rakentamisessa suunnitellaan pitkällä tähtäimellä Taloyhtiön energiankulutus kuriin

Sävel Plus auttaa löytämään energiansäästökohteet Ekotehokas kaukojäähdytys

Kaukojäähdytys sopii lähes joka kiinteistöön

SÄHKÖN SPOT-HINta on laskenut

ennätyksellisen alas hyvän vesitilanteen ansiosta. Näin pitkään emme ole tämän tasoisia hintoja nähneet. Siirtoyhteydet riittivät heinäkuussa hyvin ja halpaa sähköä saatiin Suomeen, mutta tilanne tulee muuttumaan. Saksassa hintataso on pysynyt vakaana.

80 70 60 50 40 30 20 10 0 vko

Suomi Systeemi Saksa

euroa/MWh

32

37

42

47

52

5

10

15

Kokonaisvesitilanne

Mediaani Ennuste

TWh

170

20

25

30

2011 2012

Lähde: NENA

VESIVARASTOT ovat tavanomaista korkeammalla tasolla. Tilanne on hyvä, vaikkakin se on ollut historiallisesti tarkasteltuna parempikin. Tämä on painanut spot-hintaa alaspäin, ja sähkö on ollut ennätyksellisen halpaa. Hyvä vesitilanne vähentää talven hintapiikkien riskiä ja nostaa aluehintaeroa.

Sähkön spot-hinnat

Lähde: Nord Pool, EEX

[ MARKKINAKATSAUS ]

160 150 140

(Kampinkuja 2, Helsinki), 00090 Helen

110 vko

Sähköverkko Oy:n sidosryhmälehti, Julkaisija: Helsingin Energia

1

6

11

16

21

26

31

36

41

46

Puh: 09 6171 Fax: 09 617 2360

51

Internet: www.helen.fi Päätoimittaja: Seija Uusitalo

Eri polttoaineiden hinnankehitystä kuvaavat indeksit 440 400 360 320 280 240 200 160 120 80

Kaukolämpo Jyrsinturve Polttohake/metsähake ei CHP Maakaasu, CHP Raskas öljy, ei CHP ei CHP Kivihiili, CHP

Lähde: Tilastokeskus Energiamarkkinavirasto

kausihinnoittelussa huippu-, talvi- ja kesäkauden energiamaksut ja vuotuinen vesivirtamaksun osuus määritetään indeksiä laadittaessa yhdeksi keskihinnaksi €/MWh. Kaukolämmön ja energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden hinnanmuutosta kuvataan indeksillä, jossa hinnanmuutosta verrataan 1.1.2004 valittuun lähtöarvoon 100. Helsingin Energian kaukolämmön hinta on laskenut maaliskuussa ja uudelleen toukokuun alussa siirryttäessä kesähintakaudelle. Kesäkauden energiamaksu on 30,92 €/MWh sis. alv. 23 %. Normaali kaukolämmön 2 energian hinta tulee voimaan 1.10. alkaen.

Helsingin Energian ja Helen joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

130 120

helsingin energian kaukolämmön

I I TUOM TOMM KUVA: KANNEN

11

Energia-asioiden puolestapuhuja

Toimitusneuvosto: Kaj Grönroos, Jarmo Karjalainen, Jouni Lehtinen, Inka-Leena Lahtinen, Marko Riipinen, Jukka Rouhiainen, Seija Uusitalo ja Roland Westerberg Toimitus: Otavamedia Oy, Asiakasviestintä Painopaikka: PunaMusta ISSN 1456-7849

01/2004

01/2005

01/2006

01/2007

01/2008

01/2009

01/2010

01/2011

01/2012

441 619 Painotuote


[AJASSA]

[PÄÄKIRJOITUS]

Luotettavaa sähkönjakelua

Vihreää valoa biokaasulle Helsingin Energia, Gasum ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre selvittävät mahdollisuutta rakentaa Joutsenoon biojalostamo. Jalos­tamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin kaasuverkossa muun muassa Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Biokaasuhanke tukee Helsingin Energian tavoitetta lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Selvitysten mukaan hanke on teknisesti toteuttamiskelpoinen ja biokaasun tuotantoprosessi voidaan integroida Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan yhteyteen. Tavoitteena on saada mahdolliseen investointipäätökseen tarvittavat tiedot valmiiksi vuoteen 2014 mennessä. Mikäli laitos toteutetaan, rakentaminen kestää noin kolme vuotta.

Sähkön hinnat laskevat Helsingin Energian asiakkaat hyötyvät sekä sähkön siirto- että myyntihintojen laskusta lokakuun alusta alkaen. Sähkön siirtohinnat laskevat Helsingissä noin neljä prosenttia. Helsingin Energian toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten myyntihinnat laskevat keskimäärin 4–5 prosenttia. Sähkön myyntihinnat laskevat tänä vuonna jo toistamiseen: edellisen kerran myyntihintoja laskettiin maaliskuun alussa.

Ekotehokkaampia teollisuusrakennuksia Valtaosa teollisuuden tarvitsemasta sähköstä ja lämmöstä kuluu tuotantoon, mutta kiinteistöjen osuutta ei pidä aliarvioida, toteaa Motiva. Tehostamalla teollisuusrakennusten energiankulutusta Suomessa on mahdollista säästää energiaa useita satoja gigawattitunteja vuosittain. Suomessa on yli 68 000 teollisuuskiinteistöä ja -varastoa, jotka kuluttavat sähköä ja lämpöä noin 14 terawattituntia vuodessa. Energiankäyttöä voi järkeistää monin tavoin, muun muassa pyrkimällä muuttamaan käyttötottumuksia, valitsemalla energiaa säästäviä laite- ja järjestelmäratkaisuja sekä hyödyntämällä ylijäämälämpöä.

Joulun ja uuden vuoden välillä riehuneet Tapani- ja Hannu-myrskyt veivät sähköt sadoiltatuhansilta asukkailta ja yrityksiltä eri puolilla Suomea. Joillakin sähköt olivat poikki useita päiviä, mikä tapahtuneiden myrskytuhojen määrään nähden on helppo ymmärtää. Myrskyjen tiimoilta on käyty laajaa keskustelua häiriötiedottamisen ongelmista. Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee lakimuutosta, jolla verkkoyhtiöt velvoitetaan parantamaan sähkön toimitusvarmuutta ja häiriötiedottamista. Laki on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä ja tullee voimaan jo vuoden 2013 alusta. Käytännössä uudet vaatimukset näkyvät muutoksena, jossa maaseudullakin sähköverkkoa rakennetaan maakaapeleilla ilmajohtojen sijaan. Kaupungeissa kaapeliverkot ovat olleet jo vuosikymmeniä ensisijainen ratkaisu. Helsingissä keskijänniteverkon kaapelointiaste on jo 99,5 prosenttia, mikä on hyvän toimitusvamuuden keskeisiä tekijöitä. Asiakkaiden odotukset sähkönjakelun luotettavuudesta kasvavat jatkuvasti. Helsinkiläisillä on keskimäärin kerran kuudessa vuodessa noin yhden tunnin sähkökatko. Tavoitteemme on vielä puolittaa tämä aika vähentämällä sekä katkojen lukumäärää että niiden kestoa. Yksi merkittävä keino on keskijänniteverkkoon lisättävät kaukokäyttölaitteet, joilla vikapaikka pystytään erottamaan verkosta kenenkään paikalla käymättä. Parhaimmillaan vika-aika lyhenee tunnista muutamaan minuuttiin. Kaukokäytön lisäksi vianhallintaa voidaan parantaa automaatiolla. Kalasataman alueella testataan pian uutta teknologiaa, jossa sähköverkon vioittuessa vikapaikka erotetaan automaattisesti, eikä asiakkaille tule lainkaan jakelukeskeytystä. Helen Sähköverkko kehittää häiriötiedottamista aktiivisesti parantamalla nettipalvelun häiriöalueen karttasovellusta sekä tarjoamalla asiakaskohtaista tietoa. Kaikista parannuksista huolimatta sähkökatkoista ei päästä kokonaan eroon. Keskeytyksetön sähköntoimitus voidaan varmistaa ainoastaan paikallisella upslaitteella tai varavoimakoneella.

Jouni Lehtinen Asiakkuushallintayksikön päällikkö Helen Sähköverkko Oy

Lähde: Motiva

3


4


Ratikat ja metro rullaavat vihreästi Ratikan ja metron vihreyden takana on rullaavan pyörän vähäinen kitka, mutta myös polttoaine. Helsingissä se on päästötöntä. Teksti Pertti Suvanto Kuvat tommi tuomi ja Jorma Marstio

H

KL-Raitioliikenteen johtaja Pekka Sirviö ja kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä ovat aitoja ratikkamiehiä ja ylpeitä vihreistä menopeleistään. Eivätkä syyttä. Ympäristön kannalta helsinkiläisestä raideliikenteestä – raitiovaunuista ja metrosta – aiheutuvia ilon aiheita on lukuisia. Ensinnäkin ne ovat joukkoliikennevälineitä eli tilankäytössä ylivoimaisia yksityisautoiluun verrattuna. Yksi metrojuna vastaa noin 700 henkilöautoa. – Ruuhka-aamuina ratikka peittoaa helposti toista sataa henkilöautoa. Väleineen sellainen pötkö vie lähes kilometrin tilaa. Me hoidamme sen 27,5 metrillä, Ollipekka Heikkilä laskeskelee. HKL:ssä arvioidaan, että tulevina vuosina liikenteeseen kohdistuvat ympäristövaatimukset kasvavat, koska liikenteen päästöt ovat huomattava paikallisen ilmanlaadun pilaaja. Sirviö muistuttaa, että joukkoliikennesektorin sisällä raideliikenne on lähipäästöiltään olennaisesti myös bussiliikennettä ympäristöystävällisempää. – Lähipäästöjä ei ole, sillä vaunut liikkuvat sähköllä. Pakokaasut eivät pilaa katuympäristöä.

Päästötöntä matkaa! Päästöjä saattaa kuitenkin syntyä raideliikenteen käyttämän sähkön tuotantotavasta. Helsingissä päästöjä ei tule, sillä metrot ja raitiovaunut kulkevat nyt suomalaisella vesivoimalla. HKL ostaa Helsingin Energialta raitiovaunu- ja metroliikenteen tarvitseman sähkön sertifioituna vesisähkönä. Sähkö on siis alkuperältään todennetusti vesivoimalla tuotettua. Helsingin Energia tuottaa sähköä vesivoimalla Kymijoen varrella sijaitsevissa Mankalan, Ahvenkosken, Klåsarön ja Ediskosken vesivoimalaitoksissa sekä Kemijoen osuusvoimalaitoksissa. – Minusta tämä on iso askel – kuljemme päästöttömällä energialla, joka on tuotettu kestävästi ja vielä kotimaassa. Kun ihmiset valitsevat raitiovaunun tai metron, he tekevät todellisen ympäristöteon. Uskon, että tämä edelleen kasvattaa matkustajamääriämme, Sirviö arvelee. Viime vuonna metrot ja raitiovaunut kuluttivat sähköä yhteensä 77 gigawattituntia, josta syntyi hiilidioksidipäästöjä vajaat 10 000 tonnia. Nyt taakka on kadonnut. Vesisähkö on HKL:n ja Helsingin Energian tiiviin yhteistyön hedelmä. Osapuolet ovat tuttuja toisilleen jo vuosikymmenten takaa. Helsingin Energian kunnossapitotoiminto HelenService muun muassa pitää huolta raitiovaunujen ja metron sähköasemien ja muuntamoiden kunnossapidosta. – Häiriötön sähkönsyöttö, käyttövarmuus ja toimiva huolto ovat meille tietenkin tärkeitä. Kumppanuus toimii luotettavasti ja synergia on muuttunut syväksi, Sirviö kiittää.

Kesäkuusta alkaen kaupungilla on liikkunut vesiaiheella kuvitettu sinisävyinen raitiovaunu kertomassa päästöttömästä joukkoliikennematkasta.

5


Uusi raitiovaunumalli otetaan käyttöön lähivuosina. Ensimmäisiä vaunuja kootaan jo.

Lämpöä, viileyttä ja valohoitoa Helsingin raitiovaunurintamalla on tapahtumassa myös muita muutoksia, jotka edelleen lisäävät energiatehokkuutta. Lähivuosina katukuvassa rullaavat uudet raitiovaunut ovat osa tätä. Tosin vanhoillakin vaunuilla on kiistattomat hyveensä: niiden elinkaari yltää aina 40 vuoteen – sinä aikana romuttamolle joutuu jo 3–4 bussia, joiden valmistaminen kuluttaa enemmän energiaa kuin niiden käyttö. Uudet, kevyet raitiovaunut sisältävät lukuisia energiaa säästäviä hienouksia. Heikkilän tiimi kehitti esimerkiksi uuden menetelmän, jotta jarrutuksissa vapautuvaa suurta energiamäärää voidaan käyttää talvisin lämmitykseen.

– Näin on tehty aiemminkin: manuaalisesti jo 50-luvulla, mutta ajotavasta riippuen vaunu oli joko sauna tai jääkaappi. 70–80-luvulla sama tehtiin automaattisesti, mutta raskasmassaisilla vastuksilla. Modernissa matalalattiavaunussa ei ole tilaa 200–300 kilon turhalle kuormalle, joten piti keksiä, miten sama tehdään 10–15 kilon massalla. Toinen merkittävä parannus on, että uuden vaunun moottoria ei tarvitse pitää jatkuvasti magnetoituna. Magneettikenttä saadaan nostettua moottoriin muutamassa millisekunnissa. Tämä säästää valtavasti energiaa, Heikkilä kertoo. – Sekä kuljettajan että matkustajien pitää tuntea, että heitä arvostetaan. Vaunuissa on lat-

Raideverkosto kasvaa Englantilainen kirjailija Rudyard Kipling väitti aikoinaan, että ”itä on itä ja länsi on länsi, eivätkä ne koskaan kohtaa”. Nyt tämä on Helsingin seudulla osoittautumassa vääräksi: maailman pohjoisin metrorata on tulevaisuudessa saamassa 21,1 kilometrilleen merkittäviä jatkoja. Länsimetron rakentaminen Espooseen sujuu vauhdilla. Östersundomin valmisteilla oleva yleiskaava pohjautuu metroratkaisuun, jossa Sipoollakin olisi yksi

6

asema. Idän ja lännen selkärangassa on ensi vuosikymmeninä helppo sukkuloida. Myös lentokentälle suunnitellaan metroa. Raitioliikenne elää puolestaan voimakasta renessanssia ympäri Eurooppaa. Pekka Sirviön mukaan keskustoista halutaan pois yksityisautot, jotka sinne innokkaasti 60–70-luvulla tuotiin. Raitiovaunut nähtiin tuolloin katujen tukoiksi. Nyt trendi on kääntynyt päälaelleen. – Kaikki tutkimukset osoittavat, että raitioliikenne on houkuttelevin keskustan

liikennemuoto. Se vaikuttaa niin kauppaan kuin asumiseen. Ihmiset elävät mielellään raitioteiden läheisyydessä. Helsingissäkin kantakaupunkia rakennetaan nyt raitioliikenteen varaan. – Jätkäsaaren koko joukkoliikenne perustuu raitioliikenteelle. Suunnitteilla on rataosuuksien laajennuksia Laajasaloon ja Ilmalaan, Kalasatama-HermanninrantaVallilanlaakso-Pasila-välille tai vaikkapa 6-linjan jatko Telakkakadulle. Myös Jokeri-linjan siirtoa raiteille tutkitaan.


Vihreän sähkön alkuperätakuu yhdenmukaistuu Sähkön alkuperän varmentamista koskeva laki on uudistumassa Suomessa.

tialämmitys talvella ja ilmastointi kesällä. Kesällä auringon liiallista lämmittävää vaikutusta vähennetään selektiivilaseilla, jolloin jäähdytyksen energiantarve vähenee. Led-tekniikalla toteutetut korkeat luximäärät antavat valohoitoa matkustajille talven pimeydessä.

Kaikki hyvä samalla kerralla Vaunun houkutteleva olemus ja sen sisällä syntyvät positiiviset matkustajakokemukset innostavat helsinkiläisiä hyppäämään todennäköisesti ratikan kyytiin entistä useammin. Kun joukkoliikenteestä on kyse, myös ympäristö kiittää. Raitiovaununkuljettajaa opastavat järjestelmät, kuljettajakohtainen energiakulutuksen mittaus, kuljettajan kannustinjärjestelmät ja taloudellisen ajotavan koulutus ovat muita energiaa säästäviä toimenpiteitä, joita HKL:ssä otetaan vähitellen käyttöön. Tavoitteena on, että lähivuosina kaikki kuljettajat saavat energiatehokkaan ajotavan koulutuksen. – Pyrimme mahdollisimman jouhevaan, tasaiseen ja rullaavaan ajotapaan. Tämä paitsi säästää energiaa 5–10 prosenttia vuodessa – eli jopa 200 000 euroa – on myös matkustustapa, jota matkustajat eniten arvostavat. Siksi se on myös entistä parempaa asiakaspalvelua. Mittaustemme mukaan sillä saavutetaan myös paras pysyvyys aikatauluissa. Kaikki hyvä tulee samalla kerralla, Sirviö hymyilee. 

– Tutkimusten mukaan raitioliikenne on houkuttelevin liikennemuoto kaupunkien keskustoissa, Pekka Sirviö toteaa.

”Raitiovaunun tai metron käyttäminen on todellinen ympäristöteko.”

Jatkossa uusiutuvaa sähköä myyvän yrityksen on todennettava sähkön alkuperä alkuperätakuun avulla. EU:n uusiutuvan energian direktiiviin perustuva laki säätää alkuperätakuun ainoaksi tavaksi ilmoittaa vihreän sähkön alkuperästä asiakkaalle. Lakia käsitellään syksyllä eduskunnassa ja se astunee voimaan ensi vuoden alusta. Ensi vuonna uusiutuvan sähkön myyjät liittyvät maksulliseen järjestelmään, jossa he voivat käydä kauppaa vihreän sähkön alkuperällä. Järjestelmästä ja rekistereistä vastannee Fingrid. Helsingin Energian sähkönmyyntiyksikön päällikkö Inka-Leena Lahtinen sanoo, että uuden lainsäädännön tarkoituksena on selkeyttää toimintamalleja ja parantaa loppukäyttäjien mahdollisuuksia tehdä valintoja kuluttamansa sähkön tuotantotavasta luotettavasti. – Muutos estää pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sen, että vaikkapa norjalaista vesisähköä ei voida käyttää kahteen kertaan. Kun sertifikaatti on myyty, se mitätöidään. Uudistus vaikuttaa merkittävästi myös niin sanotun pörssisähkön alkuperän määräytymiseen. Tällä hetkellä voimassa oleva laki edellyttää sähkön alkuperäilmoitusten perustuvan fyysisen sähkön hankintaan. Markkinoilla toiminta on ollut vielä osittain vakiintumatonta. Helsingin Energian uusiutuvaa energiaa tuottavat voimalaitokset täyttävät alkuperätakuun ehdot ja ne on sertifioitu. Esimerkiksi Helsingin raitiotie- ja metroliikenteen käyttöön HKL:lle myyty vesisähkö on sertifioimisprosessin läpikäynyt ja sähkön alkuperä on todennettu tulevan lain edellyttämin alkuperätodistuksin. – Helsingin Energia haluaa tarjota asiakkailleen EU:n lainsäädännön mukaisen vaikuttamismahdollisuuden. Alkuperätakuut eivät välttämättä edistä lyhyellä aikavälillä investointeja uuden uusiutuvan energian rakentamiseen, jota pidämme tärkeänä, mutta uusi laki kuitenkin selkeyttää käytettäviä menettelyitä.

7


Ympäristö

Pitkän tähtäimen

Koteja Elinkaariajattelussa rakennusta tarkastellaan kokonaisuutena. Tavoitteena on mukava, ympäristöystävällinen asuminen – pitkälle tulevaisuuteen. Teksti Matti Välimäki KuvaT Riikka Hurri

– Elinkaariajattelu tarkoittaa asumismukavuutta, ympäristöystävällisyyttä ja edullisuutta, YIT:n Tomi Mäkipelto kertoo.

8


Myös vanha rakennus voidaan saneerata energiatehokkaaksi, mistä hyvä esimerkki on vanha jugendlinna Vuorimiehenkatu 1:ssä.

V

allilaan, Teollisuuskadulle, nousee parhaillaan huikean, lähes kolmesataa metriä pitkän rakennuskompleksin ensimmäinen osa. Kymmenen taloyhtiön kokonaisuuden, niin sanotun Lohikäärmetalon, rakennustyöt alkoivat marraskuussa. Sen lisäksi alueelle rakennetaan niin kutsuttuja pistetaloja. Alueen toisella reunalla, Aleksis Kiven kadulla, ollaan jo pidemmällä. Kadun varrella on moderneja kerrostaloja, joiden tuhansia punaisia tiiliä rytmittävät muun muassa keltaiset ja oranssit metallipinnat. Kolmessa ensimmäisessä korttelissa asutaan jo. Neljännen korttelin kolmesta taloyhtiöstä ensimmäinen saa asukkaat syksyllä 2012 ja kaksi muuta valmistuvat vähän myöhemmin. YIT:n rakentama Konepajan alue on ainutlaatuinen, sillä suuret uudisrakennuskohteet ovat kantakaupungissa harvassa. Alue on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas: kun Suomi teollistui, täällä rakennettiin vaunut maan rautateille. Punatiili tekee kunniaa vanhalle teollisuushistorialle, samoin kuin alueen teräksiset portit, aidat ja valaisimet. Energia-asioiden kehitysjohtaja Tomi Mäkipelto YIT:stä kertoo, että vaikka historia on monella tapaa läsnä, kohteessa on panostettu ennen kaikkea tähän päivään ja tulevaisuuteen. – YIT panostaa elinkaariajatteluun. YIT Kodit rakennetaan esimerkiksi suunnitteluajankohdan määräystasoa vähemmän energiaa kuluttavaksi.

Asiakkaille tämä merkitsee parempaa asumismukavuutta: vedottomuutta, tasaista lämpötilaa ja raikasta ilmaa. Ideana on myös, että taloissa on edullista asua tulevaisuudessakin. – Asumisen edullisuus muodostuu useasta tekijästä. Ensinnäkin koti suunnitellaan alusta alkaen energiaa säästäväksi ja lämpöhäviöitä estäväksi. Toiseksi se varustetaan tekniikalla, joka kannustaa seuraamaan ja vähentämään omaa energiankulutusta. Kolmas tekijä vaikuttaa suoraan yhtiövastikkeen pienuuteen: kodit suunnitellaan aina edulliseen ja ympäristöystävälliseen lämmitysmuotoon, Mäkipelto kertoo.

Kaukojäähdytyksen merkitys kasvussa Konepajan alueen lämmitysmuodoksi valittiin kaukolämpö, samoin kuin äskettäin YIT:n toisessa suuressa kohteessa, saneeratussa vanhassa jugendlinnassa Vuorimiehenkatu 1:ssä. YIT on suosinut systemaattisesti keskustan rakennuksissaan kaukolämpöä. – Haluamme hyödyntää kohteissamme parhaita teknisiä ratkaisuja. Odotamme, että lämmitysmuoto on kustannustehokas ja että sen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Kaukolämpö täyttää nämä kriteerit – alueilla, joilla sitä on tarjolla, Mäkipelto sanoo. Hän korostaa, että asiakkaan näkökulmasta kaukolämmön etuja ovat myös helppous ja toimitusvarmuus. – Asiakas ostaa ikään kuin kokonaispalvelun eikä hänellä ole huolenaan omia laitteita ja niiden huoltoa. Kun asioita tarkastellaan elinkaarimallin mukaisesti pitkällä tähtäimellä,

”Olisi keskityttävä entistä enemmän kestävän kehityksen periaatteiden saavuttamiseen.” 9


Ympäristö

Vuorimiehenkadun lämmitysmuodoksi valittiin kaukolämpö, joka on turvallinen ja ympäristöystävällinen valinta pitkällä tähtäimellä.

tämä tuo paljon etuja ja lisää ennustettavuutta. Kaukolämpö on siksi hyvin turvallinen valinta. Mäkipelto kertoo, että myös viilennyksen merkitys on korostunut, etenkin toimistorakennuksissa. – Tulevaisuudessa sen rooli on entistä suurempi. Keskitetty viilennys on erittäin hyvä ratkaisu siellä, missä sitä on saatavilla. Kaukojäähdytyksellä voidaan korvata kiinteistön jäähdytykseen perinteisesti käytetty koneellinen jäähdytysjärjestelmä, joka kuluttaa sähköä. Helsingin Energian kaukojäähdytystuotanto perustuu 80-prosenttisesti energiaan, joka jäisi muuten hyödyntämättä. Laskelmien mukaan Helsingin Energian keskimääräinen liikekiinteistöasiakas vähentää kaukojäähdytyksellä CO2-päästöjään yli 100 000 kiloa vuodessa.

Lämpöä tarvitaan Tomi Mäkipelto muistuttaa, että rakentamisessa suuntaus on kohti ”lähes nollaenergiataloja”. YIT suunnitteli ensimmäiset matalaenergiatalonsa jo vuonna 2008. Vaikka energiatehokkuus kasvaa, ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti tuotettua lämmitystä tarvitaan jatkossakin. – Kaupunkialueella korostuu tekniikaltaan keskitettyjen järjestelmien merkitys. Edellytyksenä kuitenkin on, että myös lainsäädäntö mahdollistaa tämän optimaalisesti. Energiantuotannossa suuruuden ekonomialla on omat kiistämättömät etunsa. Se tarkoittaa yleensä ainakin kustannustehokkuutta, ympäristövaikutusten minimointia ja käyttäjilleen vaivatonta ylläpitoa.

10

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on energiatehokasta ja taloudellisesti järkevää. Odotusarvona on, että tulevaisuudessa kaukolämpö on entistäkin ympäristöystävällisempää, Mäkipelto sanoo. – Helsingin Energialla on kunnianhimoiset suunnitelmat kehittää polttoainevalikoimiaan ja tekniikoitaan entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Yhtiö on kertonut, että sen selkeänä tavoitteena on edetä lopulta täysin hiilidioksidivapaaseen tuotantoon. Helsingin Energian toimenpiteillä on merkitystä myös koko maan tasolla, sillä Helsingin kaukolämpötuotanto kattaa neljäsosan koko Suomen tuotannosta.

Tiiviimpää yhteistyötä Tulevaisuuden energiatehokkaissa taloissa asukkaiden sähkölaitteiden määrä ei kuitenkaan ole vähenemään päin. Jatkossa kiinteistöissä saattaa olla myös omaa pienimuotoista energiatuotantoa: rakennusten aurinkopaneelit voivat tuottaa energiaa omaan tarpeeseen ja myytäväksikin. – Energiankysynnän vaihtelu kasvaa. Energiayhtiöiden ja niiden keskitettyjen ja samalla joustavien tuotantojärjestelmien rooli korostuu. Tarvitaan aukotonta, entistä tiiviimpää yhteistyötä aktiivisten energiayhtiöiden, rakentamis- ja kiinteistöteknisiä palveluja tarjoavien yritysten ja kuluttajien kesken, Mäkipelto miettii. Sävel Plus on yksi palvelu, jolla Helsingin Energia on tiivistänyt yhteistyötään asiakkai-

densa kanssa. Raportointipalvelu kertoo yksityiskohtaisesti kiinteistön energiankulutuksen ja sen vaihtelut sekä antaa vertailutietoa samantyyppisistä kohteista. – Sävel Plus auttaa kuluttajaa näkemään konkreettisesti, miten vaikkapa hänen käyttämänsä yksittäiset sähkölaitteet tai laitteiden erilaiset käyttötavat vaikuttavat energiakulutukseen. Se tarjoaa hyvän pohjan kehittää asumistapoja ympäristöystävällisemmiksi, Mäkipelto toteaa.

Kokonaisvaltaisempaa ajattelua Elinkaariajattelussa tarkastellaan rakennusta kokonaisuutena, pitkällä tähtäimellä. Mäkipelto toivoo kokonaisvaltaisen lähestymistavan yleistyvän laajemminkin. – Energiatehokkuuden sijasta meidän olisi keskityttävä entistä enemmän kestävän kehityksen periaatteiden saavuttamiseen. Energiatehokkuuden lisäksi näitä ovat myös esimerkiksi vedenkulutus, materiaalitehokkuus ja liikenneratkaisut. – Asioita olisi tarkasteltava kansantalouden ja Oy Suomi Ab:n vinkkelistä. Osaoptimoinnin sijasta huomio pitäisi kohdistaa kokonaisuuteen, ja tehdä suurimpia toimenpiteitä siellä, mistä saadaan aikaan myös mittavimpia vaikutuksia, Mäkipelto lisää. Mäkipelto korostaa, että myös energiankulutusta ja energiantuotantoa olisi tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. – Kaupunkialueen lämmöntuotannossa keskitetyillä järjestelmillä on selkeästi omat ehdottomat etunsa. 


Ajankohtaista

Säästöjä mukavuudesta tinkimättä

V

uonna 1936 rakennettu Kalevankatu 53 on 48 asunnon taloyhtiö, jonka kivijalassa on kantakaupungille tyypillisesti liiketiloja. Suuri osa nykyisistä asukkaista muutti taloon viitisen vuotta sitten, kun talon aiemmin omistanut vakuutusyhtiö luopui omistajuudesta. – Lähdimme selvittämään, missä kunnossa taloyhtiö on ja mitä siellä on tehty. Helsingin Energian Sävel Plus -palvelun edeltäjästä, Sävelestä, löytyi avuksemme yhtiön energiankulutustiedot 2000-luvun alkupuolelle asti, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jari Prevost kertoo. Prevost seuraa aktiivisesti yhtiön kulutustietoja Sävel Plussassa. Kaikkien taloyhtiöiden kannattaisi ottaa hyöty irti maksuttomasta palvelusta, hän vinkkaa. – Palvelu on todella hyvä ja helppokäyttöinen. Se kertoo faktat yhtiön sähkön- ja lämmönkulutuksesta, ja kun taloyhtiössä tehdään parannustoimenpiteitä, palvelusta näkee suoraan niiden vaikutuksen.

Yksi asia kerrallaan Kalevankadulla pieniä parannuksia on tehty yksi kerrallaan. Niiden yhteisvaikutus on suuri: sähkönkulutuksesta on onnistuttu leikkaamaan kolmasosa pois – myös vuosina, joihin on osunut pitkä ja kylmä talvi. Suurin säästö syntyi järkeistämällä kattolämmitystä. Aiemmin vanhan talon kattoja räystäslämmitys oli päällä koko talven;

viime talvena yhteensä vain kaksi viikkoa. Tämä riitti, sillä lämmityksen ideana on vain estää jään muodostuminen katolle ja räystäisiin. Pienempiä toimenpiteitä on vuosien varrella tehty liuta. Taloyhtiön sauna on nykyään päällä kahtena päivänä viikossa aiemman seitsemän sijaan. Asuntojen sisälämpötilaa on laskettu hiukan suositeltuun 20–22 asteeseen. Porrasremontin yhteydessä kaikki yleistilojen valot vaihdettiin energiansäästölamppuihin, ja vuosi sitten vaihtoon meni lämmönvaihdin. Tässä yhteydessä huomattiin, että pienen autohallin ilmanvaihtokoneen kiertovesipumppu oli edelleen päällä, vaikka ilmanvaihto oli kytketty pois päältä jo vuosia aiemmin. Tästäkin saatiin pieni säästö. – Ihan vain olemalla aktiivinen ja kiinnostunut saa jo paljon aikaan. Homma on otettu haltuun vähitellen vuosien varrella ja remonttien yhteydessä. Kun toimenpiteitä tehdään yksi kerrallaan, on myös helppo nähdä Sävel Plussasta niiden vaikutus. – Kaikissa toimenpiteissä on kuitenkin pidetty mielessä, että säästöjä ei haeta asumismukavuuden kustannuksella. Se ei saa kärsiä, Prevost painottaa.

Aktiivisuudella ja hyvällä raportointityökalulla taloyhtiö voi säästää reippaasti – asumismukavuudesta tinkimättä. Näin on tehnyt Asunto Oy Helsingin Kalevankatu 53. Teksti Taru Virtanen Kuva Tommi Tuomi

Aktiivisuus ja yhteistyö Jari Prevost haluaa innostaa taloyhtiöiden osakkaita kiinnostumaan oman yhtiönsä tilanteesta. – Osaava isännöitsijä huolehtii yhtiöstä, mutta kyllä myös asukkaiden pitäisi ja kannattaisi olla kiinnostuneita talon asioista. Yhtiön kannattaa maksaa vain todellisesta kulutuksesta ja karsia ylimääräiset kulut. – Kun asukkaat ovat aktiivisia, se luo parhaimmillaan positiivisen kierteen. Avainasia on toimiva yhteistyö asukkaiden, hallituksen, isännöitsijän ja huoltoyhtiön välillä. 

Ota käyttöön Sävel Plus! Rekisteröidy osoitteessa www.helen.fi/raportointi

11


Hän

Kaivopuistossa sijaitseva Yhdysvaltojen suurlähetystö on Helsingin kauneimpia. Juuri nyt lähetystöalueella on valtava kaivanto, kaivureita, traktoreita ja keltakypäräisiä työmiehiä. Tekeillä on Yhdysvaltain energiatehokkain lähetystö maailmassa. Teksti Lena Barner-Rasmussen Kuva Pauliina Salonen

Ympäristön suurlähettiläs

V

asaroiden pauke ja porausäänet kantavat pitkälle. Vuoden 2009 elokuusta Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläänä toiminutta Bruce Oreckia rakennustyömaan hälinä ei silti tunnu häiritsevän. Oreckin tavoitteena on kunnostaa yksi lähetystön vanhoista rakennuksista uusimpia energiatekniikoita hyödyntäen ympäristöä – ja samalla kustannuksia – säästäväksi. Lähetystöalueelle nousee myös uudisrakennus, jota rakennetaan uusimmilla ympäristöystävällisillä tekniikoilla. Kaikkiaan yli 70 miljoonan euron investointi laskee jatkossa lähetystön ylläpito- ja energiakuluja huomattavasti. – Projektin päättyessä, vuoden 2013 loppuun mennessä, Suomessa sijaitseva lähetystö tulee olemaan maailman energiatehokkain Yhdysvaltain suurlähetystö, Oreck sanoo. Helsingin suurlähetystön rakennus- ja kunnostustöille on myönnetty korkein eli Platinum-tason LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -luokitusjärjestelmän ympäristösertifiointi. Sertifikaatin myöntää US Green Building Council.

Kaukojäähdytystä ja led-valoja Projekti on uraauurtava monella saralla. Yhdysvaltain suurlähetystö on Helsingissä sijaitsevista lähetystöistä ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa, jossa käytetään sekä kaukolämpöä että kaukojäähdytystä. – Keskimäärin lämmitämme ja jäähdytämme 90 prosentin tehokkuudella, mikä on hieno saavutus, Oreck sanoo. Kaukojäähdytys ei ole Yhdysvalloissa yhtä yleistä kuin Suomessa, eikä ratkaisu siksi sisäl-

12

tynyt LEED-pisteytysjärjestelmään. Oreck päätti muuttaa tilanteen. – Teimme hartiavoimin töitä sen eteen, että myös kaukojäähdytys huomioitaisiin sertifioinnissa. US Green Building Council pyrkii ennakoimaan teknistä kehitystä ja muutti lopulta sääntöjä. Nykyään pisteitä saa myös kaukojäähdytyksestä, Oreck kertoo. Yhdysvaltain liittovaltio omistaa noin miljoona rakennusta ympäri maailmaa. Helsingin uusi lähetystörakennus on näistä ensimmäinen, jossa käytetään puolijohdevalaistusta: hehkulamppujen ja loisteputkien sijaan se valaistaan kokonaan led-valoilla. – Emme käytä lainkaan loisteputkia tai muitakaan loisteaineita käyttäviä lamppuja. Valaistusjärjestelmämme on noin 80 prosenttia aiempaa tehokkaampi, eikä putkia ja lamppuja tarvitse vaihtaa jatkuvasti, Oreck toteaa.

– Kello tikittää, ja kuuluvasti. Eri maiden poliittisissa järjestelmissä ja kehitystasoissa on toki eroja, mutta meitä kaikkia yhdistää tarve suojella ympäristöämme. Meidän on toimittava nyt jälkipolviemme vuoksi. Oreck ei kuitenkaan halua valittaa tai lietsoa pessimismiä. Hän keskittyy mieluummin tuleviin mahdollisuuksin. – Ihmisillä on luontainen pyrkimys välttää asioita, jotka tuntuvat ikäviltä. Mahdollisuuksiin ihmiset sen sijaan yleensä tarttuvat. Energiatehokkuuden parantamisessa huomio kannattaisikin kiinnittää sijoituksen tuottoon, ei kustannuksiin. – Investoimalla saadaan tuottoja. Empire State Building sijoitti hiljattain 13 miljoonaa dollaria energiatehokkuuteen, minkä ansiosta energiakulut laskevat vuositasolla noin 4,4 miljoonaa dollaria. Sijoituksen tuotto on siis 33 prosenttia, Oreck sanoo.

Ei aikaa tuhlattavaksi

Ongelmanratkaisu Suomen vahvuus

Ratkaisujen energiatehokkuus oli Bruce Oreckille tärkeää projektin alusta alkaen. Suurlähettiläs on kotoisin New Yorkista, mutta vietti nuoruudessaan kesät telttaillen ja patikoiden eri puolilla Yhdysvaltoja. Luonto ja eläimet ovat aina olleet lähellä hänen sydäntään, ja hän on puhunut ympäristöasioista aktiivisesti jo pitkään. – Meidän täytyy muuttaa perinpohjaisesti suhtautumistamme energiaan. Vuoteen 2050 mennessä maapallolla on yhdeksän miljardia ihmistä, ja kaikki ennusteet osoittavat, että energiankysyntä kasvaa kasvamistaan. Kohtelias ja mukava suurlähettiläs sanoo pilke silmäkulmassa osaavansa olla myös aggressiivinen päällepäsmäri – ainakin mitä tulee ympäristöasoihin. Oreck on kuitenkin vakavissaan sen suhteen, että aikaa ei ole tuhlattavaksi.

Oreck on mielissään, että kunnostus- ja rakennusprojekti tehdään nimenomaan Suomessa, sillä hän pitää insinöörimäisestä tavasta lähestyä ja ratkaista ongelmia. – Se on ehdottomasti Suomen ydinosaamista. Myös yhteistyö Helsingin Energian kanssa on sujunut hyvin. Oreck arvostaa, että yhtiö ennakoi toiminnassaan tulevaa. – Esimerkiksi kaukolämmön ja -jäähdytyksen putkistojärjestelmä on suunniteltu niin, että siihen on myöhemmin helppo liittää muita alueen suurlähetystöjä. On aika siirtyä pihalle ottamaan valokuvia. Poistuessamme suurlähettilään asunnon kauniista kirjastosta Oreck tarkistaa vielä, että valot on varmasti sammutettu. 


Persoona Bruce Oreck Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Ikä: 59 Työura: lakitoimiston osakas, yksityinen asianajaja, 12.8.2009 lähtien Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Koulutus: Bachelor of Arts, Johns Hopkins University; Juris Doctorate (asianajajan pätevyyteen vaadittava tutkinto), Louisiana State University; Masters of Law, New York University Arjen ekoteko: ”Vadelmat ovat lempimarjojani, mutta en osta niitä tammikuussa, sillä niiden pakkaaminen ja kuljettaminen Suomeen kuluttaa valtavasti energiaa.”

13


Kehitys

Ekotehokasta jäähdytystä

Helsingin Energian kaukojäähdytyksessä hukkaenergia muutetaan hyötyenergiaksi. Kaukojäähdytys on taloudellinen ja ympäristöä säästävä tapa viilentää: se on yli viisi kertaa energiatehokkaampaa kuin kiinteistön oman jäähdytyslaitteiston käyttäminen. Kaukojäähdytys sopii lähes kaikille kiinteistöille sekä teollisuuden prosesseihin.

Kuvitus Matias Teittinen

80% Näin syntyy ekotehokas kaukojäähdytys Kaukojäähdytyksen tuotanto perustuu yli 80-prosenttisesti uusiutuvaan tai hyödyntämättä jäävään energiaan. Kylmää varastoidaan suuriin maanalaisiin säiliöihin.

LIIKEKIINTEISTÖ

SÄHKÖ HOTELLI

KAUKOJÄÄHDYTYS

KAUKOLÄMPÖ

KATRI VALAN LÄMPÖJA JÄÄHDYTYSLAITOS TIETOKONESALI

14

ASUINTALO

VAPAA JÄÄHDYTYS

LÄMPÖPUMPPU

Kaukojäähdytys tuotetaan kylmällä merivedellä aina kun mahdollista. Puolet vuodesta kaikkien asiakkaiden jäähdytys voidaan tuottaa ekologisesti meriveden avulla.

Katri Valan puiston alla Sörnäisissä sijaitsee maailman suurin lämpöpumppulaitos, joka tuottaa samassa prosessissa sekä kaukolämpöä että -jäähdytystä. Lämpöpumppulaitos tuottaa kesäkaudella kaukojäähdytystä ja hyödyntää kaukojäähdytyskohteiden hukkalämmön hyödyksi kaukolämmön tuotantoon. Talvisin kaukolämpöä tuotetaan puhdistetun jäteveden lämmöstä ja jäähdytys tehdään kylmän meriveden avulla.

ABSORPTIO Kesäisin, kun merivesi on lämmintä, kaukojäähdytyksen tuotantoon käytetään Helsingin Energian yhteistuotantolaitoksilla syntynyttä ylimääräistä lämpöenergiaa, joka muuten jäisi hyödyntämättä.


Palvelut

Viileää kesällä – ja talvella

Helsingillä on Euroopan kolmanneksi suurin ja nopeimmin kasvava kaukojäähdytysverkosto. Noin kaksi kolmasosaa kaukojäähdytyksestä käytetään kesällä ja yksi kolmasosa talvella. Muun muassa ostoskeskuksissa, pankeissa, tietokonesaleissa ja toimistoissa jäähdytystä tarvitaan talvellakin.

ESIMERKKEJÄ KAUKOJÄÄHDYTYKSEN KÄYTÖSTÄ Stockmann, Helsingin keskusta

Tavaratalon sisälämpötilan on pysyttävä tasaisena suurista kävijämääristä huolimatta, sekä hellepäivinä että paukkupakkasilla. Kaukojäähdytys takaa miellyttävät olosuhteet vuoden jokaisena päivänä ja kaikkina vuorokaudenaikoina.

Yleisradio, Pasila

Kaukojäähdytyksellä tasataan lämpötila, jota nostavat tv- ja radiotyössä tarvittavat tietotekniikka, tietoverkot sekä tehokkaat valaisimet.

Musiikkitalo

Kaukojäähdytys viilentää Musiikkitalon tilat mukaviksi yleisölle ja orkesterille. Äänetön ja huomaamaton jäähdytys ei häiritse akustiikkaa eikä rakennuksen estetiikkaa.

Tietokonesalit

Helsingin Energian ratkaisussa tietokonesalit jäähdytetään kaukojäähdytyksellä ja tietokoneiden tuottama lämpö hyödynnetään johtamalla se kaukolämpöverkkoon. Jos kaikki Suomen konesalit toimisivat näin, energiaa säästyisi jopa 500 megawattituntia joka päivä.

Asuinkerrostalot

Kaukojäähdytyksellä viilennetään tällä hetkellä noin tuhatta helsinkiläisasuntoa. Jäähdytys sopii sekä uudisrakennuksiin että saneerauksen yhteydessä vanhoihin kiinteistöihin.

Varmoin ottein markkinoilla Sähkömarkkinoilla on helppo toimia, kun on asiantuntijoiden suositukset käytettävissä. Sähkökauppapalveluiden ammattilaiset tuntevat markkinat kuin omat taskunsa. Teksti taina vuokko

Helsingin Energian sähkön myynnin salkkutiimi on omistautunut tunnistamaan sähkön hintaan vaikuttavat kehityssuunnat ja viestimään niistä tehokkaasti asiakkaille. – Laadimme joka viikko sähkömarkkina-analyysin, jonka tarjoamme asiakkaiden käyttöön. Siinä kokoamme sen hetkisen näkemyksemme sähkömarkkinoiden tilanteesta, salkunhoitaja Outi Paasikallio kertoo. Markkinatilannetta seurataan sähkönostajan näkökulmasta. Sähkön myynnin salkunhoitajilla on kullakin omia asiakkuuksiaan, joiden puolesta he muun muassa suojaavat sähkön hinnan johdannaismarkkinoilla. Markkinanäkemyksen muodostamisessa ja kauppojen toteuttamisessa on lisäksi apuna koko Helsingin Energian laaja joukko energiamarkkinoiden ammattilaisia. – Sähkökauppapalveluilla on monenlaisia asiakkaita. Pystymme vastaamaan asiakkaiden monipuolisiin tarpeisiin, salkunhallintapäällikkö Jaakko Leisimo kertoo.

Katse tulevaan Sähkön hinta oli esimerkiksi keväällä historiallisesti alhaisella tasolla. Nyt onkin hyvät hetket miettiä oman yrityksen hintakiinnityksiä. – Suurimmat sähkön hintaan vaikuttavat tekijät ovat kivihiilen hinta, päästöoikeuden hinta, vesitilanne Pohjoismaissa ja yleinen taloustilanne. Esimerkiksi kivihiilen hinta oli alkuvuoden laskussa, mikä näkyi sähkön hinnassa, Jaakko Leisimo sanoo. Kauppoja voi tehdä salkunhoitajien suositusten perusteella tai joissain tapauksissa antaa heille vapaat kädet kaupankäyntiin. Salkunhoitajat puolestaan raportoivat säännöllisesti sähkösalkun tilanteesta. Kauppaa tehdään vuosien aikajänteellä. Nyt voi tehdä päätöksiä hintakiinnityksistä jo viiden vuoden päähän. – Vaikka sähkömarkkinat ovat monimutkaisia, meidän työmme on tehdä niistä asiakkaille yksinkertaisia. Teemme sähkökauppaa avaimet käteen -periaatteella, Outi Paasikallio tiivistää. 

Käännä sivua – löydät sähkön myynnin salkkutiimin yhteystietoineen lehden takakannesta!

15


Käänny meidän puoleemme!

Sähkönmyynti ja salkunhallintapalvelut

myyntipäällikkö Mika Kannisto puh. 09 617 2780

salkunhoitaja Matti Kinttula puh. 09 617 2714

myyntineuvottelija Sari Korteniemi puh. 09 617 2863

myyntipäällikkö Ritva Määttänen puh. 09 617 2740

salkunhoitaja Outi Paasikallio puh. 09 617 2718

salkunhallintapäällikkö Maija Ruska puh. 09 617 2715

myyntipäällikkö Esa Kurki puh. 09 617 2960

myyntipäällikkö Ulrika Söderholm puh. 09 617 3113

myyntineuvottelija Jyrki Kymäläinen puh. 09 617 2606

salkunhallintapäällikkö Jaakko Leisimo puh. 09 617 2840

myyntipäällikkö Esa Tarkiainen puh. 09 617 2764

asiakkuuspäällikkö Roland Westerberg puh. 09 617 2713 ( pienasiakkaat )

Kaukolämpö

Kunnossapito

Helen Sähköverkko Oy

Kaukolämpöön liittyminen, puh. 09 617 2213 Sopimusmuutokset ja neuvonta, puh. 09 617 2214 Laskutus, mittarinlukemat, kulutuskyselyt, puh. 09 617 2856 Kaukolämpölaitteiden tarkastus ja neuvonta, puh. 09 617 2976

Voimalaitosten konetekniset ja sähkötekniset kunnossapitotuotteet

Sähköverkon liittymisasiat, puh. 09 617 2886 Verkkosopimukset, puh. 010 802 803

Kaukojäähdytys Kaukojäähdytys ja kaukokylmä, puh. 09 617 2215

ICT-palvelut Digitaalinen HelenNet-radiopuhelinverkko: asiakkuuspäällikkö Minttu Jaurto, puh. 09 617 2094

Sähkötekniset tuotteet: myyntipäällikkö Timo Ellilä, puh. 09 617 3722

 Mitox Oy

Konetekniset tuotteet: myyntipäällikkö Henry Sollman, puh. 09 617 3855

Mittauksiin liittyviä palveluja: energiayritykset, vesilaitokset, teollisuus, kiinteistöasiakkaat

Projektipalvelut

Asiakastoiminnot: yksikköpäällikkö Ville Rasimus, puh. 050 559 1664

Energian tuotannon projektipalvelut sekä energiaselvitykset: projektit@helen.fi projektipäällikkö Jari Kottonen, puh. 09 617 2457

yritykset@helen.fi tai etunimi.sukunimi@helen.fi, puh. 09 6171, fax 09 617 2360 Lehteä koskevat osoitteenmuutokset: asiakaslehdet@helen.fi, fax 09 617 2760


Helen B 2-2012