inFront | teema
– Suunnittelussa voisi olla mukana telakan väen lisäksi matkatoimistojen ja varustamon edustajia, potentiaalisia matkustajia, sekä ravintoloiden ja kauppojen pyörittäjiä. Silloin mukana olisi koko kirjo raudan hitsaamisesta loppukäyttäjään. Käytännössä niin isoa pöytää lienee hankala löytää, mutta ideaalitason esimerkkiä voi kukin soveltaa omaan bisnekseensä sopivaksi. Haastavaa ammattiryhmien yli ulottuvassa keskustelussa on yhteisen kielen puuttuminen. Puhutaan eri termeillä, eri kohdasta prosessia. Kämäräisen Provokessa työskentelee sosiologeja, fyysikkoja, insinöörejä sekä visuaalisia suunnittelijoita ja muotoilijoita. Toimeksiantoja pystytään näin tarkastelemaan monista eri näkökulmista. Hankalat asiat visualisoidaan. – Piirretään yhdessä kaavioita tai vaikka leikataan ja liimataan. Kuvasta syntyy enemmän assosiaatioita kuin kirjoitetusta tekstistä ja kaikki ihmiset pystyvät samaistumaan kuvaan.
Testaa, testaa ja toteuta Tilaa ihmisten ideoille tuo myös ideointivaiheen protoilu tai demoilu, eli nopeiden mallien tekeminen lopullisesta tuotteesta tai palvelusta. Protoilu auttaa viemään ajattelua eteenpäin, mutta myös sitouttamaan ihmisiä tekemiseen. (Lue seuraavalta sivulta, miten suomalaisyritykset demoilevat Indoor Environment -projektissa) – Prototyyppien tekemisessä korostuu ideoinnin vapaus. Jos proto viedään loppukäyttäjälle asti testattavaksi ja sitä muokataan lukittumatta ensimmäiseen ideaan, on jo kyse iteroinnista. Kämäräisen mukaan juuri iterointi, samojen työvaiheiden toistaminen kunnes saavutetaan haluttu
Design thinking eli suunnitteluajattelu: Suunnitteluajattelu on luova prosessi tai ajattelutapa, jossa muotoilun työmalleja sovelletaan liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa. Tyypillisesti se ei keskity parantamaan olemassa olevia ratkaisuja, vaan tutkii haasteita ja mahdollisuuksia löytääkseen niihin uusia, käyttäjistä lähteviä ratkaisuja.
8 Finpro inFront
lopputulos, erottaa suunnitteluajattelun perinteisestä analyyttisestä bisnesajattelusta. Analyyttisessä toiminnassa yksi valmis vaihe lukitaan ennen kuin siirrytään seuraavaan. Tässä lienee syy myös suomalaisten parjattuun toimintatapaan: teknistä tuotekehitystä haudotaan vuosia ennen kuin käyttäjältä kysytään mitään. Entä voivatko kvartaaliajattelu ja ihmiskeskeinen suunnitteluajattelu asua samassa talossa? – Olen vähän skeptinen. Start-upit tai perheyritykset ajattelevat usein pidemmälle. Luvuilla johtamisen hulluus on siinä, että mitataan sitä miten meni eilen ja yritetään muuttaa lukuja. Luvut ovat vain mittareita siitä, mitä tapahtuu. Tulokset lähtevät toiminnan muuttumisesta.
Ihmiskeskeisessä organisaatiossa ideoita ei lyödä alas toteamalla, että 'tuo on uusi täällä, kyllä se oppii'. Mikko Kämäräinen
Kannusta kyseenalaistamaan Koneen muotoilujohtaja Anne Stenros on todennut, että ”design thinking ei voi nousta alhaalta ylös, vaan herätyksen täytyy tapahtua ylimmässä johdossa.” Kämäräinen allekirjoittaa väitteen. – Johto pystyy innostamaan organisaatiota ja asettamaan vision siitä miten tulisi toimia. Toisaalta, hierarkkisessa organisaatiossa johto voi tehokkaasti estää suunnitteluajattelun toteutumisen ja eriävien mielipiteiden esille tuomisen. Millainen sitten on ihmiskeskeisen, suunnitteluajattelua hyödyntävän yrityksen vastakohta? Vastaus löytyy nopeasti. – Hierarkkinen yritys, jossa tontit on jaettu tarkkaan ammattiryhmittäin. Kulttuuri on negatiivis-kriittinen ja ideat lyödään alas toteamalla, että ”tuo on uusi täällä, kyllä se oppii”. Kehitetään samoja ratkaisuja kuin ennenkin ja kilpailukyky perustuu kustannusten hiomiseen juustohöylällä, ei hyödyn lisäämiseen. Tällainen kulttuuri johtaa Kämäräisen mukaan innostuksen häviämiseen ja ihmisten henkisestä tehokkuudesta on käytössä vain murto-osa. Myös innovaatiot tuppaavat tukahtumaan. – Suurella osalla ihmisistä olisi paljon ideoita. Niiden esille tuomiseen ja eteenpäin viemiseen tarvitaan salliva ja ihmiskeskeinen kulttuuri, jollaisen luomiseen suunnitteluajattelu antaa hyvät eväät. Innovaatiohan ei ole pelkkä idea, mutta jos ideat mahdollistetaan, innovaation syntyminen on todennäköisempää.
Kaikkien toimialojen asia Entä miten Mikko Kämäräinen vastaa kritiikkiin, jonka mukaan suunnitteluajattelun tuominen perinteiseen konepajayritykseen on vähintäänkin kaukaa haettua? – Niidenkin asiakkailla ostopäätöksen tekijät ja loppukäyttäjät ovat ihmisiä. B-to-b -puolella voi saada aikaan jopa parempia ratkaisuja kuin kuluttajabisneksessä, koska arvoketju on selkeämpi. Esimerkiksi teollisuusyrityksessä työntekijät voidaan osallistaa miettimään, miten yritys on organisoitunut, miten tuotanto pelaa tai miten valmis tuote toimitetaan asiakkaalle. – Mitä jos kysyttäisiinkin duunarilta, että mitä muuta osaisit tehdä kuin taivuttaa sitä rautaa? Näitä pohtimalla yrityksistä saattaa löytyä ihan uskomattomia innovaatioita, tai ainakin IPR:ää saadaan kasvatettua. Suurin suunnitteluajatteluun kohdistunut kritiikki kumpuaa epäonnistuneista projekteista, joissa uutta ajattelumallia on yritetty tuoda organisaatioon irrallisina työkaluina tai prosesseina. – Ei se toimi niin. Ajattelutapa on juurrutettava toimintatapoihin läpi organisaation, Kämäräinen toteaa. Lähteenä käytetty myös Muotoilun muuttunut rooli -selvitystä (Luovan talouden strateginen hanke, TEM)