Finpro inFront 3/2012

Jäänmurtajia Afrikkaan STX Finland

Finpro

Matkailun tulevaisuus: TOP 4

”Ympärilläni on hitsin hyvä jengi, jolla on valtava osaaminen.”

Flexim Securityn

Jukka Laakso

Lehti kansainväliselle.

3/2012

inFront

Ennen kuin heität koukkusi kauemmas,

Design thinking, co-creation ja crowdsourcing – mitä yhteistä?

hio konseptisi kuntoon Skandinaviassa

Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi

Washingtonilaisen kuluttajan viettäessä shoppailupäivää me kotiutamme yli 1 300 000 000 euroa myyntisaatavia Maailma on täynnä mahdollisuuksia niin Lumene Oy:lle kuin muillekin suomalaisille kansainvälistyjille. Siksi vientiyrityksillämme on oikeus vaatia parasta kansainvälistä pankkiosaamista.

Danske Bank -konsernin 4 000 yhteistyöpankkia 160 maassa ja oman pankkimme läsnäolo 15 markkinalla mahdollistavat

sujuvat ratkaisut riskeiltä suojautumiseen ja yrityksenne rahojen kotiutumiseen ilman ylimääräisiä kommervenkkejä.

Haasta meidät ratkaisemaan vientiin liittyvät haasteenne. Sovi tapaaminen: sampopankki.fi/vienti

Lumenen puhtaasta arktisesta luonnosta ainutlaatuisen voimansa saava kosmetiikka on löytänyt paikkansa naisten ja miesten iholla niin idässä kuin lännessä. Tänä päivänä jo puolet tuotannosta menee vientiin Yhdysvaltojen ollessa yksi avainmarkkinoista.

naisvaltaista aistihavainnointia, joka an-

suomalaisyritystä, jotka ovat rohkeasti

silla kilpailukykyä? Tunteita teollisuu-

taa ärsykkeitä tuntemiseen. Nämä tun-

lähteneet etsimään uutta bisnestä läh-

teen? Tuttua vai uutta? Hömppää vai

teet puolestaan ohjaavat päätöksiäm-

tökohtanaan asiakkaan kokema arvo.

huomionarvoista? Muun muassa näi-

me ja toimintaamme. Voisimmeko vetää

Sitä etsitään co-creationin ja demoilun

tä asioita pohditaan tässä inFrontin

johtopäätöksen, että jos tunteet ovat

keinoin.

numerossa.

toiminnan keskiössä, kokeminen ja elämykset ovat huomionarvoisia liiketoi-

6

Olemme eläneet teolli-

minnan menetystekijöitä?

19

Tutuilta tekemisen poluilta ovat poikenneet myös Jukka Laakson Fle-

sen ajan jatkumossa, josUuden äärellä herää aina

xim sekä Kansainvälisty-

kysymys, kuinka puhua

mistarinoissa esiteltävä STX Finland.

asiasta, jota ei ole vie-

Näkökulman vaihtaminen auttaa lähes-

tusarvo. Kun talouskasvu pysähtyy, kan-

lä olemassa? Kuinka rat-

tymään tuttuakin asiaa uudella taval-

nattaa laajentaa perspektiiviä analyytti-

kaista ongelma, jos itse ongelmakin on

la. Ennakkoluulottomuus, luovuus yh-

sesta bisnesajattelusta toimintaympä-

vielä hakusessa? Aina ei ole sanoja ku-

distellä ja rakentaa omia polkuja ja asia-

ristön muutostekijöihin ja loppukäyttä-

vailla tulevaa. Tällöin tarvitaan avointa,

yhteyksiä on ratkaisevaa. Uudetkin asi-

jän saamaan hyötyyn. Teema-artikkelis-

sallivaa ja kannustavaa ilmapiiriä, eri-

at ovat aina osaa suurempaa kokonai-

sa nostetaan toiminnan keskiöön ihmis-

laisia näkökulmia ja kokemuksia – sekä

suutta. Kokonaiskuvan hahmottaminen

lähtöisyys ja kokemuksellisuus, oli ky-

kynät ja paperia. Yhteinen kieli löytyy

ennakkoluulottomasti on avain menes-

seessä sitten kuluttajatuotteita tekevä

usein visualisoimalla ja idean tyngät al-

tykseen - sillä voi avata uusia väyliä ja

yritys tai konepajateollisuuden alihank-

kavat hahmottua suuremmiksi kuvioiksi.

tehdä ensi kuulemalta mahdottomasta

kija. Kaikki lähtee tarpeista.

Yrityksen ja erehdyksen kautta luodaan

mahdollista, kuten myydä jäänmurtajia

Yritykset elävät useimmiten luku-

uutta – uusia tuote- ja palvelukonsep-

Afrikkaan.

jen ja kvartaalien maailmassa. Kuiten-

teja, kuten myös uutta yrityskulttuuria

kin me kaikki teemme jatkuvasti koko-

ja tapaa toimia. Jutussa esitellään viisi

sa kone ohjaa toimintaa, luvuilla mitataan menestystä ja lineaarinen kehitys on ollut ole-

9

Finpro, maailmanlaajuisesti toimiva organisaatio, rakentaa suomalaisten yritysten kasvua ja menestystä kansainvälisillä markkinoilla.

Finpro verkostoituu asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa hyödyksi paikallisesti ja kansainvälisesti. Meillä on 400 asiantuntijaa, jotka työskentelevät 68 toimipisteessä lähes 50 eri maassa.

Finpro avaa tulevaisuuden mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla. Osaamisemme ja palvelumme vauhdittavat asiakkaidemme menestystä kansainvälistymisen eri vaiheissa; autamme heitä olemaan oikeilla markkinoilla oikeaan aikaan kilpailukykyisellä konseptilla, tuotteilla ja palveluilla. Yrityksille tehtävien toimeksiantojen lisäksi Finpro hallinnoi merkittäviä kansainvälisiä hankkeita, kuten puhtaan teknologian Cleantech Finland, koulutusvientiä edistävä Future Learning Finland ja innovaatiotoimijoiden verkosto FinNode. www.finpro.fi

Finpro inFront on Finpro ry:n asiakas- ja sidosryhmälehti. Palaute, juttuvinkit, tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@finpro.fi. Päätoimittaja Outi Torniainen ja toimituspäällikkö Eila Saunamäki, Finpro. Toimitus: Otavamedia Asiakasviestintä, Kristiinankatu 3 B, 20100 Turku. Tuottaja Maarit Niemelä (maarit. niemela@otavamedia.fi), graafinen suunnittelu Päivi Rücker. Osoitelähde: Finpron yhteysrekisteri. Paino: ForssaPrint Oy (Finpron jäsen), paperi: NovaPress Silk 100 g. Kannen kuvat: Shutterstock, Jonne Räsänen/Kuvaryhmä, STX Finland. Ilmoitusmyynti: Media Duo Oy, www.mediaduo.fi. ISSN 1798-2790.

441 612 Painotuote

ELÄMÄNTYYLI 28

Elämyksillä erottautumista? Kokemuk-

MAAILMALLE 30

Virpi Vaittinen Specialist Finpro

KV-TARINAT 20

MARKKINAT 14

Merkintöjä

TEEMA 6

4 Matkailun tulevaisuus 6 Ihmislähtöistä bisnestä 12 Case Marinetek 13 Kolumni: Sissi Silván 14 Markkina: Skandinavia 18 Caset Citycon ja Mobimar 19 profile: Jukka Laakso 20 STX Finland 24 BMH Technology 27 Uutta Finprossa 28 Koukussa vauhtiin 30 Maailmalle 34 Kamera kiertää: Murmansk

KOLUMNI 13

info@finpro.fi Puh. 020 46 951 www.finpro.fi

Finpro Insight tarjoaa näkymän eri toimialojen trendeihin, mahdollisuuksiin ja potentiaalisiin markkinoihin. Tätä tietoa suomalaisyritykset voivat hyödyntää liiketoiminnassaan.

Tulevaisuuden

matkailun

TOP

4

Olemme havainnoineet Finprossa matkailualan tulevaisuuden trendejä ja potentiaalisia kohdemarkkinoita.

Kiteytimme neljä tärkeää teemaa, jotka ovat Suomen matkailualalle ajankohtaisia. Lue matkailualan tulevaisuuden mahdollisuuksista tältä aukeamalta!

Heli Mende, Finpro seniorikonsultti, matkailu

Trendi Teknologia matkailun mahdollistajana

55+ Matkailijat

Hyvinvointia luonnosta

Uusi matkustava keskiluokka

55+

Harmaan eri sävyt matkailijat on kasvava ja heterogeeninen joukko, jonka erilaisia tarpeita tunnistamalla matkailualan yritys voi iskeä kultasuoneen. Senioreista on turha puhua, kun kyseessä ovat terveet, aktiiviset ja varakkaat matkailijat, jotka ovat valmiita panostamaan palveluihin ja kokemuksiin. Pääjako voidaan tehdä työelämässä vielä oleviin ja niihin, jotka viettävät eläkepäiviään. Australian matkailuviranomaiset tunnistivat yli 55-vuotiaista viisi erilaista matkailijatyyppiä seikkailijoista luksuslomailijoihin.

Ryhmää yhdistävät luonnon ja ekologisten arvojen kunnioittaminen ja autenttisuuden tavoittelu. Seikkailijaeläkeläisten ykköskohde on Ecuadorille kuuluvat Galapagossaaret. Ainutlaatuisia saaria kiertävillä luksusristeilijöillä ei nuorempaa polvea juuri näy, mistä pitävät huolen pilviä hipovat hinnat. Toisaalta ikääntyvä matkailija saattaa haluta rauhallista, mukavaa perhelomaa lasten ja lastenlasten seurassa.

– Suomalaisyritykset voisivat tarjota 55+-matkailijoille itse tekemisen kursseja vaikkapa käsitöistä tai tanssista kiinnostuneille. Eli aktiivista lomailua yhdistettynä hyvinvointiin. Mutta tälle kohderyhmälle ei tehdä markkinointia vanhusten kuvilla, vaan lukuisten alakohderyhmien tarpeet on ensin ymmärrettävä, Heli Mende sanoo.

Missä markkinat? Teollistuneet valtiot, joissa kasvava baby boomers -ikäluokka.

⅔

Mahdollisuudet • Monessa suoma• All inclusive • Luonto, keskiyön • Eri kulttuureista ja laisyrityksessä –premium palvelut, aurinko, kylmä talvi, kielialueilta tuleville on osaamista joissa yhdistyvät Lappi ja mystiikka matkailijoille räätämobiilipalveluiden hyvinvointi, seikkaivetoavat luontolöidyt palvelut. tuottamisesta lu ja ekologisuus. matkailijoihin. >verkko-, mobiili- ja sosiaalisen median • Myös muut pake• Hyvinvointimatkailu ratkaisut matkailutoidut, segmenliittyy läheisesti alalle. tointiin pohjautuvat luontoon. palvelut varakkaille länsimaisille mat• Suomi koetaan kailijoille. puhtaaksi ja turvalliseksi.

4 Finpro inFront

USA:ssa baby boomers -ikäluokasta aikoo lisätä matkailuaan.* *AARP 2011

K U VA P eter L undstrom , W D O – www. tree h otel . se

Huone puun latvassa maksaa noin 250 euroa/yö.

Kiinalaisten arvioidaan vuoteen 2020 mennessä tekevän

100

miljoonaa ulkomaanmatkaa vuosittain.

Matkailijat hakevat luontokohteilta puhtautta, ekologisuutta ja usein myös seikkailun tuntua.

Megatrendit ilmaston lämpeneminen ja tietoisuuden lisääntyminen ovat vahvoja draivereita luontomatkailulle. Silti luksuksesta ei reissussa haluta tinkiä. Tähän rakoon on iskenyt ruotsalainen Treehotel-konsepti, jonka luksustason huoneet on rakennettu korkealle mäntyihin, tunnin ajomatkan päähän Luleån lentokentästä.

Missä markkinat? Länsi-Eurooppa ja Japani.

Nousevana myös Kiina.

Siitä taitaa olla hetki aikaa, kun viimeksi matkustit ilman älypuhelintasi? Matkavarausjärjestelmien ja sosiaalisen median sovellusten lisäksi reissun päällä käytettävät paikkatietoihin perustuvat mobiilipalvelut ovat tulleet jäädäkseen. Esimerkiksi yksityisten ihmisten koteja majapaikaksi välittävä Airbnbsivusto lanseerasi Match-palvelun, jonka avulla jo matkalla oleva voi olla nopeasti yhteydessä kodinvuokraajiin. Normaalisti yhteydenottoihin yksityisten välillä menee useita päiviä.

Tavallisesta poikkeavat älypuhelinsovellukset voivat palvella pienempää, valikoitua joukkoa, joka haluaa yksilöllisiä palveluita. Erilaisia interaktiivisia reittisovelluksia rakentaa esimerkiksi suomalaisen Citynomadi Oy, jonka mobiilikartat kuljettavat turistia vaikkapa elokuvan kuvauspaikoilla tietyssä kaupungissa.

– Teknologia voi viedä matkailukokemuksen uudelle tasolle. Matkailualalla tarvitaankin tiiviimpää yhteistyötä matkailuyritysten ja sovelluskehittäjien kanssa. Mutta kun jotain teknistä

palvelua tuotetaan, teknologian on toimittava moitteettomasti. Muuten palvelua ei käytä kukaan, Heli Mende toteaa.

Missä markkinat? Matkailijat varakkaammista valtioista, joissa mobiililaitteiden ja sosiaalisen median käyttö on yleistä. Esimerkiksi Länsi-Euroopasta, Venäjältä, Japanista ja Kiinasta.

63 %

Jopa liikematkustajista haluaa vastaanottaa puhelimeensa tarjouksia paikallisilta yrityksiltä matkakohteessa*.

*Tutkimus: Sabre Travel Network mobile survey of business travellers

kuva s h uttersto c k

Matkaopas taskussa

Lähde: Maailman matkailujärjestö UNWTO.

Uusi vaurastunut keskiluokka mullistaa matkailubisneksen. Kiinalaisten, eteläamerikkalaisten ja intialaisten matkailijoiden määrän ennustetaan kasvavan dramaattisesti tulevaisuudessa. Matkailijoina he ovat vähemmän kokeneita ja tarvitsevat usein tukea niin kielen kuin majoituksen kanssa, jolloin kysyntä tietystä maasta tulevien matkailijaryhmien räätälöidyille palveluille kasvaa.

– Latinalaisesta Amerikasta erityisesti brasilialaisten matkailijoiden määrä Eurooppaan kasvaa. Eteläamerikkalaiset matkustavat edelleen mielellään opastetuissa ryhmissä. Näin myös kiinalaiset, mutta he odottavat herkemmin palvelua omalla kielellään, sekä kunnioittavaa suhtautumista tapoihinsa ja kulttuuriinsa. Kiinalaisten omatoimimatkailijoiden määrä tulee kasvamaan, Mende kertoo.

Ainakin Hilton on jo iskenyt markkinarakoon.

Ketjun hotelleissa ostovoimaiset kiinalaiskuluttajat saavat erityiskohtelua. Hilton Huanying -konseptissa on huomioitu kiinalaisen kulttuurin erityispiirteet ja kiinankielistä palvelua tarjotaan niin matkanjärjestäjille kuin omatoimimatkailijoille. ”Huanying” tarkoittaa kiinaksi ”tervetuloa”.

Missä markkinat? Erityisesti Kiinan vauraat rannikkokaupungit. Kasvavina Intia ja Latinalainen Amerikka (Brasilia, Meksiko, Argentiina ja Chile).

Brasilialaisten

2011

Luonto ja hyvinvointipalvelut eivät ole uusi juttu matkailuvalttina, mutta niihin liittyvät yhä matkailumaa-Suomen suurimmat tulevaisuuden mahdollisuudet.

– Luonto on meille itsestäänselvyys, kun taas Kiinan suurkaupungissa asuvalle täysi hiljaisuus ja puhdas ilma voivat olla iso juttu. Matkailuyritykset eivät ole vielä paketoineet tarpeeksi hyvin luontoa ja hyvinvointia. Esimerkiksi Japanissa on konseptoitu metsäkylpylä ja lukuisat tutkimukset tukevat metsän merkitystä hyvinvoinnin lähteenä, sanoo Heli Mende.

g!

Huanyin do!

Bem-vin !

Welcome

turistien yöpymiset Suomessa kasvoivat

21%

2010

Itsestään selvä luonto

Finpro inFront 5

inFront | teema

NOSTA IHMINEN TEKEMISEN KESKIÖÖN Menestyviä yrityksiä yhdistää ihmislähtöinen lähestyminen bisnekseen – tuotti yritys sitten kuluttajapalvelua tai laitteita teollisuudelle.

Muotitermien, kuten design thinking, co-creation ja crowdsourcing taakse kätkeytyy paljon hyvää, joka voi auttaa uuden kilpailuedun löytämisessä.

kuva g etty ima g es

Tekstit Maarit Niemelä

6 Finpro inFront

Ammattiryhmien siilottaminen on suunnitteluajattelun surma.

Mikko Kämäräinen

Kun organisaatiota ohjaa design thinking -ajattelutapa, kilpailukyky ei perustu kulujen höyläämiseen vaan asiakkaan saaman hyödyn kasvattamiseen.

L

änsimaiset yritykset ovat pian kovan paikan edessä.

Ikuisena vahvuutenamme on pidetty lisäarvon luomista brändien kautta, mutta nousevat maailmanmahdit alkavat nekin jo osata brändäämisen salat.

– Euroopan talouskasvu on pysähtynyt, ehkä jopa lopullisesti, jolloin toimintaympäristö muuttuu radikaalisti. Liian moni yritys ei ole miettinyt, mitä sen jälkeen tapahtuu. Seurataan toteutuneita lukuja ja mietitään, miten sama voidaan tehdä tehokkaammin, useimmiten kustannuksia vähentämällä. Sen sijaan tulisi miettiä, miten voidaan kasvattaa asiakkaan saamaa hyötyä, Mikko Kämäräinen suunnittelutoimisto Provokesta toteaa.

Mikä suunnitteluajattelu?

Uutta bisnestä voi löytyä laittamalla ihmiset – niin työntekijät kuin asiakkaat – tekemisen keskiöön. Näin uskoo myös Kämäräinen, joka puhuu design thinkingin puolesta. Päivätyönsä ohella hän on luennoinut Aalto-yliopistossa ja on yksi lokakuussa julkaistavan Design Thinking in Finland -kirjan kirjoittajista.

– ”Design” ei tässä yhteydessä viittaa fyysiseen, hyvin muotoiltuun tuotteeseen, vaan ajattelutapaan jota voidaan hyödyntää myös bisnesongelmien ratkaisuun. Ehkä parempi onkin puhua suunnitteluajattelusta.

Suunnitteluajattelu lähtee kokonaisuuden hahmottamisesta. Käsillä olevaa bisnesongelmaa lähde-

tään hahmottamaan tyhjän päälle, eikä olemassa olevia rajoitteita tai resursseja mietitä. Kaikki lähtee tarpeesta.

Hissiyhtiö Koneella alettiin jo kauan sitten puhua ihmisten liikuttamisesta, ei hissien tekemisestä.

Ensin mietitään kuinka paljon ihmisiä tulee liikuttaa ja minne, sitten vasta miten.

– Silti suuri osa yrityksistä ajattelee vielä olevansa siinä hissibisneksessä. Eihän telakkakaan tee vain laivoja, vaan takana on pitkä tarveketju. Varustamon pitää pystyä tarjoamaan palveluita matkatoimistoille ja matkatoimiston puolestaan turisteille. Silloin telakankin tehtävänä on kehittää elämyksiä, jotka toimivat merellä, aikoinaan laivanrakennusinsinööriksi kouluttautunut Kämäräinen pohtii.

Strategiatyössä suunnitteluajattelua voidaan hyödyntää esimerkiksi vision rakentamisessa.

– Perinteinen tapa olisi käydä firman rahoilla Lapissa ja kirjata valmis visio PowerPointiin. Fiksu organisaatio osallistaisi visiotyöhön koko organisaation ja sen sidosryhmät asiakkaita myöten. Kysyen, mitä ne haluaisivat yrityksen tekevän viiden vuoden kuluttua.

Unohda siilot, sekoita ammattiryhmät Suunnitteluajatteluun liittyy läheisesti ihmisten osallistaminen, co-creation. Kun pöydälle nostetaan suuria kokonaisuuksia, paras ratkaisu syntyy harvoin yhden ammattiryhmän kesken. Kämäräinen toteaa, että siilottaminen on suunnitteluajattelun surma ja jatkaa laivanrakennusesimerkkiään: >

inFront | teema

– Suunnittelussa voisi olla mukana telakan väen lisäksi matkatoimistojen ja varustamon edustajia, potentiaalisia matkustajia, sekä ravintoloiden ja kauppojen pyörittäjiä. Silloin mukana olisi koko kirjo raudan hitsaamisesta loppukäyttäjään.

Käytännössä niin isoa pöytää lienee hankala löytää, mutta ideaalitason esimerkkiä voi kukin soveltaa omaan bisnekseensä sopivaksi.

Haastavaa ammattiryhmien yli ulottuvassa keskustelussa on yhteisen kielen puuttuminen. Puhutaan eri termeillä, eri kohdasta prosessia. Kämäräisen Provokessa työskentelee sosiologeja, fyysikkoja, insinöörejä sekä visuaalisia suunnittelijoita ja muotoilijoita. Toimeksiantoja pystytään näin tarkastelemaan monista eri näkökulmista. Hankalat asiat visualisoidaan.

– Piirretään yhdessä kaavioita tai vaikka leikataan ja liimataan. Kuvasta syntyy enemmän assosiaatioita kuin kirjoitetusta tekstistä ja kaikki ihmiset pystyvät samaistumaan kuvaan.

Testaa, testaa ja toteuta Tilaa ihmisten ideoille tuo myös ideointivaiheen protoilu tai demoilu, eli nopeiden mallien tekeminen lopullisesta tuotteesta tai palvelusta. Protoilu auttaa viemään ajattelua eteenpäin, mutta myös sitouttamaan ihmisiä tekemiseen. (Lue seuraavalta sivulta, miten suomalaisyritykset demoilevat Indoor Environment -projektissa) – Prototyyppien tekemisessä korostuu ideoinnin vapaus. Jos proto viedään loppukäyttäjälle asti testattavaksi ja sitä muokataan lukittumatta ensimmäiseen ideaan, on jo kyse iteroinnista.

Kämäräisen mukaan juuri iterointi, samojen työvaiheiden toistaminen kunnes saavutetaan haluttu

Design thinking eli suunnitteluajattelu: Suunnitteluajattelu on luova prosessi tai ajattelutapa, jossa muotoilun työmalleja sovelletaan liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa.

Tyypillisesti se ei keskity parantamaan olemassa olevia ratkaisuja, vaan tutkii haasteita ja mahdollisuuksia löytääkseen niihin uusia, käyttäjistä lähteviä ratkaisuja.

8 Finpro inFront

lopputulos, erottaa suunnitteluajattelun perinteisestä analyyttisestä bisnesajattelusta.

Analyyttisessä toiminnassa yksi valmis vaihe lukitaan ennen kuin siirrytään seuraavaan. Tässä lienee syy myös suomalaisten parjattuun toimintatapaan: teknistä tuotekehitystä haudotaan vuosia ennen kuin käyttäjältä kysytään mitään.

Entä voivatko kvartaaliajattelu ja ihmiskeskeinen suunnitteluajattelu asua samassa talossa?

– Olen vähän skeptinen. Start-upit tai perheyritykset ajattelevat usein pidemmälle. Luvuilla johtamisen hulluus on siinä, että mitataan sitä miten meni eilen ja yritetään muuttaa lukuja.

Luvut ovat vain mittareita siitä, mitä tapahtuu.

Tulokset lähtevät toiminnan muuttumisesta.

Ihmiskeskeisessä organisaatiossa ideoita ei lyödä alas toteamalla, että 'tuo on uusi täällä, kyllä se oppii'.

Mikko Kämäräinen

Kannusta kyseenalaistamaan Koneen muotoilujohtaja Anne Stenros on todennut, että ”design thinking ei voi nousta alhaalta ylös, vaan herätyksen täytyy tapahtua ylimmässä johdossa.” Kämäräinen allekirjoittaa väitteen.

– Johto pystyy innostamaan organisaatiota ja asettamaan vision siitä miten tulisi toimia.

Toisaalta, hierarkkisessa organisaatiossa johto voi tehokkaasti estää suunnitteluajattelun toteutumisen ja eriävien mielipiteiden esille tuomisen.

Millainen sitten on ihmiskeskeisen, suunnitteluajattelua hyödyntävän yrityksen vastakohta? Vastaus löytyy nopeasti.

– Hierarkkinen yritys, jossa tontit on jaettu tarkkaan ammattiryhmittäin. Kulttuuri on negatiivis-kriittinen ja ideat lyödään alas toteamalla, että ”tuo on uusi täällä, kyllä se oppii”.

Kehitetään samoja ratkaisuja kuin ennenkin ja kilpailukyky perustuu kustannusten hiomiseen juustohöylällä, ei hyödyn lisäämiseen.

Tällainen kulttuuri johtaa Kämäräisen mukaan innostuksen häviämiseen ja ihmisten henkisestä tehokkuudesta on käytössä vain murto-osa. Myös innovaatiot tuppaavat tukahtumaan.

– Suurella osalla ihmisistä olisi paljon ideoita.

Niiden esille tuomiseen ja eteenpäin viemiseen tarvitaan salliva ja ihmiskeskeinen kulttuuri, jollaisen luomiseen suunnitteluajattelu antaa hyvät eväät. Innovaatiohan ei ole pelkkä idea, mutta jos ideat mahdollistetaan, innovaation syntyminen on todennäköisempää.

Kaikkien toimialojen asia Entä miten Mikko Kämäräinen vastaa kritiikkiin, jonka mukaan suunnitteluajattelun tuominen perinteiseen konepajayritykseen on vähintäänkin kaukaa haettua?

– Niidenkin asiakkailla ostopäätöksen tekijät ja loppukäyttäjät ovat ihmisiä. B-to-b -puolella voi saada aikaan jopa parempia ratkaisuja kuin kuluttajabisneksessä, koska arvoketju on selkeämpi.

Esimerkiksi teollisuusyrityksessä työntekijät voidaan osallistaa miettimään, miten yritys on organisoitunut, miten tuotanto pelaa tai miten valmis tuote toimitetaan asiakkaalle.

– Mitä jos kysyttäisiinkin duunarilta, että mitä muuta osaisit tehdä kuin taivuttaa sitä rautaa? Näitä pohtimalla yrityksistä saattaa löytyä ihan uskomattomia innovaatioita, tai ainakin IPR:ää saadaan kasvatettua.

Suurin suunnitteluajatteluun kohdistunut kritiikki kumpuaa epäonnistuneista projekteista, joissa uutta ajattelumallia on yritetty tuoda organisaatioon irrallisina työkaluina tai prosesseina.

– Ei se toimi niin. Ajattelutapa on juurrutettava toimintatapoihin läpi organisaation, Kämäräinen toteaa.

Lähteenä käytetty myös Muotoilun muuttunut rooli -selvitystä (Luovan talouden strateginen hanke, TEM)

Mikä?

Tätä on

Co-creation käytännössä Viisi suomalaisyritystä etsii kasvua havainnoimalla yhdessä alan kysynnän muutoksia. Uusia tuotteita ja palveluita kehitettäessä lähtökohtana on asiakkaan kokema arvo. Ratkaisujen toimivuutta testataan nopeilla demoilla. alton, Suomen Yliopistokiinteistöt, NCC Rakennus, Senaattikiinteistöt ja Flexim Security havainnoivat yhdessä kilpailun ja kysynnän muutoksia työnteon ja asumisen sisäympäristöissä.

Tavoitteena on tulkita muutosten vaikutuksia liiketoimintaan ja kehittää uusia, heti kansainvälisillekin markkinoille sopivia ansaintamalleja.

– Lähdimme tunnistamaan millaisia ovat maailman parhaat sisäympäristöt ja millaista uutta liiketoimintaa niihin liittyen voi rakentaa, kertoo Leila-Mari Ryynänen Finprosta.

Finpron lisäksi kehittäjäyhteisöön huippuosaamisensa tuovat Jarmo Suominen, joka toimii professorina Aalto Yliopistossa ja työskentelee MIT:ssa, sekä Lasse Mitronen, KTT ja dosentti Tampereen yliopistosta.

H

kuva S h uttersto c k

Toimiva sisätila inspiroi Toimivan sisäympäristön kriteeristö hahmottui pian. Se on inspiroiva, sosiaalinen ja responsiivinen.

– Sisäympäristö on kokonaisuus, jossa teknisten asioiden lisäksi pitää käsitellä sosiaalinen kokemus ja käyttäjäorganisaation prosessit, toteaa Risto Kosonen Halton Oy:stä.

Alan muutosten havainnoinnissa on hyödynnetty Finpron verkoston tuottamaa ennakointitietoa, minkä lisäksi osallistujat ovat tutustuneet kehuttuihin työympäristöihin muun muassa Googlen päämajassa ja MIT:ssa.

Visuaalisuus on otettu avuksi uusien menestysmallien miettimisessä. Yritysten istuessa saman pöydän ääreen seinät vuorataan paperilla, hihat kääritään ja kaikki saavat kynän käteensä. Kun porukka kokoontuu yhdessä illalliselle, hahmotelmat alkavat syntyä lautasliinoihin.

– Yhdessä piirtämällä, kuvaamalla, käsillä tekemällä rakennetaan tulevaisuuden näkymää ja ratkaisuja. Näin näkymätön arvo saadaan helpommin näkyväksi ja lopulta ryhmän monialaista osaamista hyödyntämällä jalostettua bisnekseksi, kertoo Ryynänen porukan toimintatavoista. n o r p

Fin tajat n edus rityste ationin y n e s jä re at Co-c kuulev ingin dsourc w ro C ja tä lisää s e is täm als hyödyn inprofession ussa F . u a k ll a e k is lo amia toClub-a verkos a jäsen si! to a e s ti s ä Lis posti isesta tapaam

Välitöntä palautetta demoilla Hankkeen kautta yrityksissä vahvistuu toimintatapa, jossa tärkeintä on käyttäjän kokema arvo.

Yhteisön muut yritykset edustavat myös asiakaskuntaa, jolloin asiakasnäkökulma on läsnä koko ajan.

Indoor Environment -hankkeessa viisi saman alan yritystä hakee kasvua sparraamalla uusia ansaintamalleja yhdessä toistensa ja loppukäyttäjien kanssa.

Kun yritykset istuvat saman pöydän ääreen, seinät vuorataan paperilla ja kaikki saavat kynän käteensä.

- Idean löydyttyä pyritään pikaisesti synnyttämään demo, joka tuo konkreettista tietoa ratkaisun toimivuudesta ja siitä, tuoko ratkaisu käyttäjälleen lisäarvoa. Samalla yrityksen eri vastuuhenkilöt pääsevät mukaan kehitystyöhön. Uutta mallia verrataan myös parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin, Ryynänen kertoo.

Sisäilmaratkaisuihin keskittynyt Halton huomasi hankkeen aikana, että suurin kilpailutekijä piilee siinä, miten sisäilma tehdään käyttäjälleen näkyväksi.

Raikkaan ilman tarve huomataan vasta, kun sisäilmassa on jotain vikaa.

Halton halusi tuoda sisäilman säätelyyn ilmastointilaitetta konkreettisemman käyttöliittymän.

Yksi rakennetuista demoista on kahva, jota kääntämällä koetilaan saadaan joko raikasta ilmaa tai lämpöä.

Demoilu on uusi toimintatapa myös Suomen Yliopistokiinteistöille, joka tutkii demojen avulla muun muassa miten kahviloista ja auloista voidaan kehittää inspiroivia oppimis- ja työskentely-ympäristöjä.

– Kun puhutaan kiinteistöistä, miljoonien eurojen korjaus- tai uudisrakennushankkeilla ei kovin rohkeasti pilotoida. Siksi tarvitaan nopeita ketteriä demoja, joilla testataan uusia ajatuksia, toteaa Jarmo Hellman Suomen Yliopistokiinteistöistä.

Hanke on osa RYM Oy:n sisäympäristö-tutkimusohjelmaa, sekä ensimmäinen Finpron ja SHOK-yritysten* yhteinen ennakointi- ja liiketoiminnan kehittämishanke.

RYM on rakennetun ympäristön SHOK-yhtiö. *strategisen huippuosaamisen keskittymä

Finpro inFront 9

inFront | teema

Pienistä puroista Crowdsourcing antaa osan yrityksen prosessista suuren yleisön tehtäväksi. Myös crowdfunding perustuu joukkovoimaan: se liikuttaa hyviä ideoita ja isoja rahoja.

C

rowdsourcing eli joukkoistaminen tai talkoistaminen on termi, joka ymmärretään usein väärin.

– Se ei tarkoita sitä, että ihmisiltä kerätään ideoita.

Se tarkoittaa sitä, että ihmisille annetaan tehtäväksi selkeästi määritelty osa yrityksen prosessista, sanoo

Idealist Groupin luova johtaja Saku Tuominen.

Hyviä esimerkkejä onnistuneesta joukkoistamisesta on useita. Suu-

Vaikka yrityksen tekemisten avaaminen ulkopuolisille vaikuttaa hallitsemattomalta, kontrolli on aina yrityksellä ja yleisöltä saadun ratkaisun toimivuuden testaavat ammattilaiset.

Joukkoistamisen haasteena saattaa olla ihmisten innostaminen mukaan.

– Tehtävän tulee olla selkeästi rajattu ja loppu-

ren yleisön voimin tuotettu Wikipedia on todettu luotettavammaksi

tuloksen ihmisille merkittävä. Jos tehtävänanto

lähteeksi kuin moni tietokirja. Viime keväänä julkaistu suomalainen

on epämääräinen ja tarve hämärä, väki ei lähde

Iron Sky –elokuva taas antoi osan elokuvasta yleisön toteutettavaksi.

mukaan, Tuominen sanoo.

Tehtävät olivat selkeitä ja rajattuja, esimerkiksi elokuvassa auton oven paukahdus on fanin tuottama erikoisefekti.

Tuominen on sparrannut Moilasen leipomon kanssa yrityksen tuo-

Tutkimuksen mukaan myöskään korvauksen suuruus ei ole olennaista. Yrityksen on oltava aidosti joukkoistamisen takana ja luotettava siihen,

tekehitystä gluteenittomissa tuotteissa. Moilanen halusi ottaa keliaa-

että annettu tehtävä ratkeaa. Tuominen toteaa

kikot mukaan kehittämään gluteenittomia reseptejä. Prosessi on sel-

että malli, jossa ihmisiä laitetaan tekemään tehtä-

keä: tuotantoon päässeistä tuotteista maksetaan korvaus kehittäjälle.

viä turhaan, lyö itseään hyvin nopeasti näpeille.

Paitsi palkkio, kehittäjiä kannustaa uusien leipomotuotteiden saaminen mukaan muuten melko rajalliseen gluteenittomaan tuotetarjoo-

Crowdfundingissa rahoitus kerätään suu-

maan.

relta yleisöltä. Sillä saadaan liikkeelle niin teknisiä innovaatioita kuin kulttuuriprojektejakin. Luovat

Myös lääketeollisuus on onnistuneesti hyödyntänyt joukkoista-

alat ovat otollista maaperää massojen liikutte-

mista. Kemiallisen kaavan erittäin spesifiin ongelmaan on haettu rat-

lulle: innostavat ideat ja vilpittömät tekijät saavat

kaisua kemian harrastajien keskuudesta. Yrityksessä pitkään pähkitty

samanmieliset liikkeelle.

probleema on saattanut ratketa muutamassa päivässä.

Amerikkalainen luovien alojen yhteisörahoituspalvelu Kickstarter on tästä erinomainen esimerkki.

Rahoituksen hakija esittelee projektinsa palvelun

Fanit osallistuivat Iron Sky -elokuvan tekemiseen ja rahoitukseen.

sivuilla henkilökohtaisesti, omilla kasvoillaan. Olennaista on saada yleisö uskomaan omaan ideaan.

Projektia rahoittavat henkilöt sitoutuvat maksamaan tietyn summan jos haettu kokonaisrahoi-

Con c ept art J ussi L e h tiniemi

tus saadaan kasaan määräaikaan mennessä. Jos tavoite ei toteudu, ketään ei veloiteta.

Kickstarterin malli on kuin tuotekehitys ja markkinatutkimus yhdistettynä: tuote tai palvelu syntyy, kun sille on asiakkaat valmiina. Vuonna 2009 aloittaneen palvelun kautta on tähän mennessä rahoitettu yli 24 000 projektia noin 250 miljoonalla dollarilla. Sijoittajien pääluku nousee yli kahteen miljoonaan.

Iron Sky -elokuva kunnostautui myös crowdfundingin saralla. Se keräsi 7,5 miljoonan euron

Amerikkalaisen yhteisörahoituspalvelu Kickstarterin kautta on rahoitettu jo yli 24 000 projektia.

rahoituksestaan liki miljoonan suoraan faneilta.

Keskeisin kanava projektissa oli sosiaalinen media.

Tuotannon ympärille muodostui yhteisö, jonka innostus rohkaisi myös perinteisemmät sijoittajat mukaan. Fanit rahoittivat lopulta yli 10 prosenttia elokuvan tuotantokustannuksista. Leffa on myyty yli 30 maahan.

10 Finpro inFront

Bisnesmatkustajaa palvelemassa Suomalainen Cabforce paikkaa rikkinäistä matkailukokemusta.

L

ennot ja hotellit on

Idea kumpusi Hanssonin ja Cab-

helppo varata etukä-

forcen muiden perustajien, Tommi

teen verkosta, mutta

Holmgrenin ja Tuukka Ylälahden

siirtyminen lentoken-

omista kokemuksista. Työnsä puolesta

tältä hotellille aiheut-

paljon matkustaneet miehet tiesivät

taa usein hiusten ennenaikaista har-

hyvin, että Brysselin kentällä joutuu

maantumista. Epäluotettavat taksit,

aina jonottamaan, Ruotsissa hinta voi

vaihtelevat hinnat tai vieraan valuu-

olla mitä sattuu tai että Moskovassa

tan haaliminen kiireessä lentokentällä

taksikyyti saattaa olla seikkailu, johon

ovat kaikille tuttuja kupruja matkako-

et halua joutua.

kemuksessa.

Yritys perustettiin vuonna 2009 ja

Moskovassa taksikyyti saattaa olla seikkailu, johon et halua joutua.

– Pyrimme muuttamaan ihmisten käyttäytymistä. Sen sijaan että hei-

tarvittaessa olleet mukana sopimuksen tekoon saakka.

palvelu lanseerattiin tämän vuoden

lautat kättä kentällä, tilaatkin taksin

– On täytynyt löytää luotetta-

tajan arkea, kertoo Andreas Hans-

tammikuussa. Vastaanotto on ollut

ennakkoon, hyvässä lykyssä samaan

vat yhteistyökumppanit ja vieläpä

son, yksi yrityksen perustajista.

positiivinen ja kriittinen massa alkaa

aikaan lentolippujen kanssa.

mahdollisimman nopeasti. Emme ole

– Halusimme helpottaa liikematkus-

Cabforcen kautta tilattu kyyti mak-

olla kasassa. Nyt 24 Euroopan kaupun-

ainoita, jotka ovat huomanneet tämän

setaan etukäteen verkossa ja matka-

gissa tarjottavia taksipalveluita tila-

Start-up -yritykselle taksiyritys-

markkinaraon, toimitusverkoston

laskuihin tarvittava kuitti lähetetään

taan jo kaikilta mantereilta.

verkoston luominen on ollut iso työ.

rakentamisesta vastannut Hansson

Uskottavuuden saavuttamiseksi

kertoo.

sähköpostiin. Kuski odottaa lennolta kuva c abfor c e

s”ihmi en n i ö t h lä ” a e id

Cabforce mainostaa palveluitaan

saapuvaa, eikä taksijonossa tuhraannu

suoraan liikematkustajille samoissa

homman on toimittava heti kunnolla,

aikaa. Samoin matkan kohde on ilmoi-

kanavissa, joissa lennot ja hotellit

mahdollisimman monessa kohteessa.

mantereille pohjatyöt tehdään hyvin

tettu etukäteen, jolloin kielimuuri ei

varataan. Hansson toivoo, että taksin

Lisäkäsiä on haettu Finprosta, jonka

Euroopassa.

ole ongelma.

etukäteisvarauksesta tulee matkava-

vientikeskusten asiantuntijat ovat kar-

rauksen rutiinia.

toittaneet paikallisia taksiyrityksiä ja

Ennen palvelun laajentamista muille

– Seuraavaksi ehkä Aasian tai USA:han, Hansson suunnittelee.

CASE

Visiona ihmislähtöinen satama Marinetek suunnittelee satamia vapaa-ajan alueiksi, joissa viihtyvät veneiden lisäksi ihmiset. Laiturivalmistajan ydinosaamista hyödynnetään nyt myös kelluvissa rakennuksissa. oimitusjohtaja ja pääomistaja Ilkka Seppälä ei olisi 18 vuotta sitten kuvitellut, että juuri perustettu Marinetek toimittaisi satamarakenteita Dubain Palmusaarille tai Karibianmerelle Grenadaan. Nyt toimintaa on 45 maassa ja toimituksia takana yli 2 000.

Eteenpäin yritystä on vienyt intohimo tekemiseen ja rohkeus kehittää uutta. Pääpaino on yhä satamarakentamisessa, mutta uusi aluevaltaus on kelluva rakentaminen. Se perustuu älyponttooniin, joka sisältää talotekniikan sähköistä viemäröinteihin. Parhaillaan ponttoonia kehitetään keräämään lämmitysenergiaa vedestä.

Idea talosta veden päällä syntyi yli kymmenen vuotta sitten, kun Marinetek valmisti Keilalahden venesatamaan kelluvan huoltorakennuksen.

– Huomasin, että sehän oli ympärivuotiseen käyttöön soveltuva rakennus. Ajattelin, että hitto vieköön, tämä on kova juttu, Seppälä kertoo.

kuva marinetek

T

Kelluva rakentaminen on yksi TEMin valitsemista Suomen uusista menestystekijöistä. Kelluvaa rakentamista kehitetään yhteistyössä eri alojen, kuten laiva- ja energiateollisuuden, yritysten kanssa. Marinetek on hankkeen veturiyritys.

Seppälän idealle alkaa olla iso potentiaali. Kehitysprojekteja on käynnissä mm. Ruotsissa, Venäjällä, Malesiassa ja Lähi-idän maissa.

– Moskovaan on tulossa kelluva vapaa-ajan alue, jonka suunnittelussa olemme olleet mukana alusta alkaen.

Satamarakentajasta on tulossa palveluyhtiö, jonka liikevaihdosta yhä suurempi osa saadaan suunnittelusta ja kokonaisratkaisujen toimittamisesta. Ennen ammattiostajat tilasivat yksittäisiä laituripalikoita, nyt kysytään ratkaisuja asiakkaan tarpeeseen.

Mukaan projektiin pyritään jo alkuvaiheessa. Tällöin asiakkaalle pystytään näyttämään, mitä kaikkea satama-alue voikaan olla. Lähtökohtana suunnittelussa ovat alueen käyttäjät – veneilijät ja muut vapaa-ajan viettäjät. Kelluvat rakenteet vapauttavat tilaa rannasta. Seppälän visiossakin rannat ovat ihmisiä, eivät veneitä varten.

– Kaivopuiston ranta on hienointa Helsinkiä. Miksi sinne parkkeerataan veneitä? Ranta- ja vesialueella voisi olla vaikka kelluvia kahviloita, esiintymislavoja ja uimaloita.

Insinöörit ja arkkitehdit istuvat samaan pöytään satamakokonaisuuksia suunniteltaessa. Toisinaan mukana on myös Seppälä, joka kuvaa itseään pelle pelottomaksi. Joskus myydään sellaistakin, minkä toteutuksesta ei voida itsekään olla ihan varmoja.

Hintalappua aletaan hahmotella vasta, kun visio toteutuksesta on syntynyt.

Kelluvien talojen paras testikäyttäjä on toimitusjohtaja itse. Seppälä muutti 11 vuotta sitten valmistuneeseen Espoon Keilalahden mallitaloon ja on sen jälkeen asuttanut kelluvaa kotia myös Tanskassa. Käyttäjäpalaute on siis välitön.

– Kelluva talo ei saa poiketa normaalin talon toiminnoista mitenkään. Lisäksi siinä on oltava riittävän suuret terassit ja ikkunat.

Tänä vuonna paukut on suunnattu Pohjois-Amerikkaan, jossa on maailman 23 miljoonasta veneestä 17 miljoonaa. Käynnissä on kolme isoa venesatamaprojektia, joita hoidetaan Floridan-toimistosta käsin.

Toinen painopiste on Kaakkois-Aasia. Tuotantoa on myös Intiassa, minkä lisäksi Seppälä odottaa paljon Etelä-Korealta.

Myös Kiinan markkinalla on oltava läsnä – maahan on povattu miljoonia uusia veneitä seuraavan vuosikymmenen aikana. Juuri avatun tehtaan myötä Marinetekista tuli alan ainoa ulkomaalainen yritys, jolla on Kiinassa omaa tuotantoa.

Yritys on hakenut tukea kansainväliseen kasvuun Finprosta.

– Kun kasvetaan on pakko verkottua kansainvälisillä markkinoilla. Finpro on hakenut meille partnereita Venäjältä ja alihankkijoita Aasiasta. Yhteistyötä on tehty myös Yhdysvalloissa, Ilkka Seppälä kertoo. _Maarit Niemelä

Perustettu: 1994 Henkilöstö: 130 Liikevaihto (2011): 25,2 miljoonaa euroa

inFront | kolumni

Kun ne ruotsalaiset ovat niin hyviä myymään… ai siis oikeastaan konseptoimaan. Sama pätee tanskalaisiin ja esimerkiksi designalalla yhä useammin myös norjalaisiin naapureihimme.

Vasta kun oma tuote tai palvelu on selkeästi konseptoitu ja erottuvasti brändätty – muidenkin kuin asiaan vihkiytyneen lähipiirin mielestä – kannattaa lähteä koputtelemaan potentiaalisten asiakkaiden oville.

Päälle liimattuna konseptointi on kehno laastari, se irtoaa ensimmäisessä hankauksessa. Mutta aidosti oivaltava kokonaisuus ja kiinnostavat ominaisuudet on ilo tarjoilla visuaalisesti herkullisessa, kiteytetyssä paketissa. Olipa sitten kyse korumuodista tai teknisistä b-to-b-tuotteista, kilpailua on aina ja loppuun asti mietitty erottuminen on valttia!

T

Siksi kannattaakin miettiä säännöllisesti ja itsekriittisyydestä innostuen: • Miten tuotteemme/palvelumme poikkeaa kilpailijoista, ihan oikeasti?

• Kenelle se on tarkoitettu – kuka siitä hyötyy ja kuka sitä himoaa, miksi?

• Mitkä ovat tavoitebrändimme tärkeimmät määreet, miksi?

K U VA pauliina salonen / K uvary h mä / S K O Y

Purista siitä vielä pikakäyttöinen hissipuhe – yksi persoonallinen virke, joka myy liikeidean ymmärrettävästi ja ikimuistoisesti kenelle tahansa juttukumppanille.

Näin ’helppoa’ se on, kun tuotteen tai palvelun kantava idea on uskallettu valita riittävän teräväksi ja viilattu helposti kommunikoitavaksi mieluusti jo ennen kuin siitä on edes kuiskuteltu asiakkaille. Toinen tärkeä juttu on ikuinen valpas oppiminen; toimintakonseptin,

tarjonnan ja brändin jatkuva trimmaaminen on jokaisen menestystä janoavan yrityksen intohimo!

Siksi ne jutut ruotsalaismokomista, jotka ovat onnistuneet avaamaan Suuria Ovia tupsahtamalla itseriittoisesti ostajan puheille pelkkä kassillinen farkkuja mukanaan, pitävät usein paikkansa. Farkut oli luultavasti jännästi brändätty ja lisäksi vietävän hyvännäköisiä; sillä rennolla tyypillä oli hissipuhe hallussa ja pilke silmäkulmassa.

Ja kun saa kauppaa, rahoittajatkin kiinnostuvat ja maailmanvalloitus voi muuttua etäisestä päiväunesta realistiseksi, strategisesti palastelluksi tavoitteeksi.

Finprossa saamme päivittäin iloita asiakasyritystemme harppauksista maailmalla, mutta myöskin jarrutella – kotipesän on oltava kansainvälisessä kunnossa ennen kuin lähdemme yhdessä kaasuttamaan Suomen ulkopuolelle.

Showbisneksessä kuulemma selviää missä vain, jos onnistuu New Yorkissa. Skandinavia on puolestaan loistava ensimarkkina konseptin puhuttelevuuden testaamiseen: tarjontaa on yleensä jo runsaasti, joten siellä ei pääse menestymään vahingossa tai väliaikaisesti. Mutta kun onnistuu valloittamaan Skandinavian, on vahvat siivet lentää eteenpäin.

Skandinavia on usein järkevä ensivalinta myös johtamisen

kannalta. Lähimarkkinan kumppanuuksia on ajallisesti ja rahallisesti helppo seurata ja samalla oppia itsekin. Tärkeää on huomata, että maahantuoja, agentti, jakelija tai muu kumppani ei suinkaan ole synonyymi ulkoistamiselle vaan tiiviille yhteispelille, jota tulee jatkuvasti syventää aktiivisen sparrauksen kautta. Oman onnensa nojaan jätetty kumppani voikin olla kallis nollaratkaisu, jos tarjontasi jää hännänhuipuksi ja itse odottelet maailmanluokan tilauksia mieluusti jo huomenna…

Tervetuloa Skandinaviaan – vauraalla 20 miljoonan asukkaan lähimarkkinalla on hyvä testata, lanseerata ja laajentaa!

Sissi Silván on Finpron Skandinavianvientikeskusten vetäjä. Hänellä on kansainvälistä brändi- ja johtamiskokemusta mm.

Mainostoimisto WomenaMcCannin ja H&M:n Suomen maajohtajana sekä retail- ja designyritysten hallituksissa.

Päälle liimattuna konseptointi on kehno laastari, se irtoaa ensimmäisessä hankauksessa.”

Finpro inFront 13

inFront | markkina

Skandinavia

kuva vvoe / S h uttersto c k

tarjoaa pk-yrityksille erinomaiset kasvumahdollisuudet.

Naapurimaissamme ei tarvitse huolehtia poliittisesta ja taloudellisesta vakaudesta tai liiasta byrokratiasta.

Teksti Juha Europaeus

Lue aiemmin ilmestyneet: finpro.fi/ infront

Intia Finpro inFront 2/2012

14 Finpro inFront

/

Kiina Finpro inFront 1/2012

/

Ven채j채 Finpro inFront 4/2011

/

Yhdysvallat Finpro inFront 3/2011

/

Saksa Finpro inFront 2/2011

Kansainvälinen tehokkuus ja hyvä ennakkovalmistautuminen tapaamisiin tai messuille pätee täysin jo Skandinaviassa.

Sissi Silván

ina ei kannata mennä merta edemmäs kalaan, toteaa suomalainen sananlasku.

Tämä pätee Skandinavian markkinoihin: naapurissamme Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa asuu yhteensä lähes 20 miljoonaa ostovoimaista asukasta.

Taloudellisen kasvun vuosina yritysten on tapana etsiä kasvua kaukaa maailmalta.

Vaikeampina aikoina katseet käännetään lähialueille. Pohjoismaat ovat sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti meitä lähellä. Lähes 17 prosenttia Suomen viennistä suuntautuu jo Skandinaviaan.

Skandinavian maiden haaste on se, että monet toimialat ovat niin sanotusti kypsiä.

Kilpailuasetelmat ovat vakiintuneet ja uusien toimijoiden pääsy markkinoille vaatii ponnisteluja. Mutta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy koko ajan.

– Pohjoismaissa pärjää kyllä, kun oma tuote tai palvelu on todella hyvä, korostaa

A

Finpron Skandinavian-toimintojen päällikkö Sissi Silván.

– Pohjoismaisilla markkinoilla yrityksen on hyvä testata ja vahvistaa siipiään. Kilpailukykyisen tuotteen luomiseen ei riitä pelkkä tekninen ominaisuus, vaan tuotteen on oltava myös selvästi ja mielenkiintoisesti brändätty.

Suomessa yritys perustetaan usein innovaation varaan. Muualla Pohjoismaissa yrityksen perustaminen lähtee sen sijaan enemmän kaupallisista tavoitteista. Ensin suunnitellaan brändi ja konsepti, sitten vasta itse tuote.

Bisneskulttuurinsa puolesta Skandinavian maat poikkeavat hieman toisistaan. Ruotsalaiset ja norjalaiset ovat keskustelevia, tanskalaiset puolestaan suoraviivaisempia.

– Kaikki maat ovat toimintatavoiltaan lähellä Suomea, mutta kansainvälinen tehokkuus ja hyvä ennakkovalmistautuminen tapaamisiin tai messuille pätee täysin jo Skandinaviassa, Silván toteaa.

Pohjoismaihin on helppo mennä ja byrokraattisia kiemuroita on vähän. Markkinointimenetelmät, kirjanpitotavat ja oikeuskäytännöt muistuttavat toisiaan, mikä helpottaa liiketoiminnan aloittamista.

Norjalaisilla on ostovoimaa Skandinavian maat kuuluvat maailman rikkaimpien maiden joukkoon. Norja on YK:n kehitysohjelma UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksin mukaan maailman kehittynein valtio. Palkka- ja hintataso ovat Norjassa korkeita.

Norjassa kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia tarjoavat muun muassa merenkulkuala sekä öljy- ja kaivosteollisuus.

Pohjois-Norjan uusien energiavarantojen hyödyntäminen avaa erinomaisia bisnesmahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

– Mahdollisuuksia on myös logistiikassa, rakentamisessa, palveluissa sekä terveys- ja hyvinvointipalveluissa, sanoo Antti Mäkikyrö Finpron Norjan-vientikeskuksesta. >

Finpro inFront 15

– Norjassa kulkuyhteydet ovat haaste, joten telemedicin ja telecare –palveluiden hyödyntäminen on erittäin kiinnostavaa, hän jatkaa.

Norja vie lähinnä raaka-aineita ja puolivalmisteita, sen sijaan valmiita tuotteita ostetaan paljon ulkomailta. Norjan ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohden on Norjassa lähes 46 000 euroa, kun se Suomessa on runsaat 29 000 euroa. Hinta ei norjalaisille ole ongelma, kunhan tuote on hyvä.

Norja ei kuulu EU:hun, mikä lisää hieman liiketoiminnan byrokratiaa. Säännökset ovat kuitenkin pk-yrityksen kannalta hallittavia.

– EU:n säädöksiä noudatetaan tarkasti, melkeinpä tarkemmin kuin unionin sisällä, Mäkikyrö sanoo.

Hänen mukaansa norjalaisissa on havaittavissa myös hiukan protektionismia. Se tarkoittaa käytännössä muun muassa tuontitulleja sellaisten tuotteiden osalta, joita tuotetaan Norjassakin.

Tanskalaiset arvostavat ekologisuutta Tanska on liiketoimintakulttuuriltaan sekoitus Pohjoismaita ja Keski-Eurooppaa, ja siellä selviää kaikissa asioissa mainiosti englannin kielellä.

Tanskassa arvostetaan ekologisuutta Pohjoismaista kaikkein eniten. Ekologisuudesta ja laadusta ollaan valmiita myös maksamaan,

Norjassa kiinnostavia mahdollisuuksia tarjoavat muun muassa merenkulkuala sekä öljy- ja kaivosteollisuus."

Antti Mäkikyrö, konsultti, Finpro

oli sitten kysymys rakentamisesta tai kuluttajatuotteista.

Ympäristöteknologian näkymät ovat Tanskassa hyvät, sillä maa panostaa voimakkaasti ympäristönsuojeluun. Ympäristöystävällisyys on aina vahva – ja usein välttämätön – valttikortti yrityksen menestymiselle.

– Esimerkiksi matalaenergiarakentaminen alkaa olla Tanskassa jo itsestäänselvyys. Samoin maassa puhuttaa nyt sisäilman laatu, Sissi Silván kertoo.

Ympäristöteknologian lisäksi Tanskan kiinnostavia toimialoja ovat muun muassa elintarvikesektori, merenkulkuala, ohjelmistoala ja biotekniikka. Juutinrauman aluetta on alettu kutsua Medical Valleyksi, koska

se on houkutellut viime vuosina runsaasti kotimaisia ja ulkomaisia biotekniikkayrityksiä.

Tanskassa palkat ovat Norjan ja Ruotsin tapaan korkeita, mutta toisaalta sosiaalikulut ovat pienempiä. Eläkkeiden tai muiden pakollisten työvoimakustannusten puuttuminen laskee kokonaistyövoimakustannukset keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle.

Yrittäjien työllistämiskynnys on matala, sillä irtisanominen on Tanskassa suhteellisen helppoa. Tanskassa on paikoin pulaa osaavasta työvoimasta, mikä on omiaan nostamaan palkkatasoa. Yritykset joutuvat kilpailemaan työntekijöistä, ja monet tarjoavat esimerkiksi tulospalkkausta ja bonuksia.

Ruotsista ponnistetaan maailmalle uotsalaiset ovat hintatietoisia ja ostovoimaisia kuluttajia. Heidän arvostuksensa ja tottumuksensa saattavat olla kuitenkin hyvin erilaisia kuin Suomessa. Vain harvoin Ruotsi on suora kotimarkkinoiden jatke.

Toisaalta naapurimaamme on erinomainen ponnahduslauta laajemmalle kansainvälistymiselle. Jos yritys menestyy Ruotsin kovassa kilpailussa, sillä on hyvät mahdollisuudet menestyä muuallakin.

R

16 Finpro inFront

– Ruotsi on Suomen tärkein vientimarkkina, mutta suomalaisyritykset voisivat hyödyntää Ruotsin mahdollisuuksia enemmänkin, sanoo seniorikonsultti Pierre Brolin Finprosta.

– Jakelu ja logistiikka naapurimaiden välillä on yksinkertaista, kumppaneihin on helppo pitää yhteyttä ja ideoita voi testata ennen mahdollista laajempaa kansainvälistymistä, hän jatkaa.

Ruotsissa suomalaisten odotetaan puhuvan ruotsia, joka on ruotsalaisten mielestä Pohjoismai-

den yhteinen kieli. Ruotsin kielen taito antaa suomalaisille useisiin kilpailijoihin verrattuna etulyöntiaseman.

Brolinin mukaan suomalaisyritykset menevät joskus Ruotsin markkinoille puolella teholla. Pari messuvierailua ja esitteiden painatus ei vielä riitä, vaan Ruotsissa menestymiseen vaaditaan ponnisteluja - samoin kuin missä tahansa muualla.

– Ruotsalaiset arvostavat suomalaista työtä ja laatua. Liiketoimintamahdollisuuksia on muun

muassa IT- ja energiasektorilla, toteaa juuri Finpron Tukholman-toimistossa työnsä aloittanut Jonas Granqvist.

Ruotsi on meille todellinen lähimarkkina – maassa on liiketoimintamahdollisuuksia hyvin laajasti suomalaisille tuotteille ja palveluille.

Ruotsalainen, tanskalainen ja norjalainen…

JUOKSULENKKI. Kööpenhaminaan pääsee

tutustumaan opastetulla juoksulenkillä. Running Copenhagen on räätälöinyt liikematkaajille oman kierroksensa, jossa liikkeelle lähdetään aikaisin aamulla ja tunnin lenkillä ehtii nähdä kaupungin päänähtävyydet. Kierroksen hinta on 26 euroa. [varaukset: www.running-copenhagen.dk]

Skandinavian maiden bisneskulttuureissa on eroja, vaikka maat muistuttavat poliittisesti ja taloudellisesti toisiaan.

Ruotsalaiset ovat tavattoman positiivisia, kaikki asiat tuodaan esille myönteisessä sävyssä. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kiinnostus ja positiivisuus johtavat välttämättä kumppanuuteen.

Ruotsalaiset haluavat varata päätöksentekoon riittävästi aikaa ja tarkastella asiaa monelta kannalta ennen lopullista päätöstä.

Norjalaiset arvostavat vapaa-aikaa, joten tilaisuudet on varminta järjestää työajan puitteissa.

Norjalaisten ja suomalaisten on helppo ymmärtää toisiaan henkilötasolla, mutta liikekumppanuuden syntymiseen tarvitaan aikaa.

Norjassa tiedetään Suomesta melko vähän. Suomalaiset ovat kuitenkin hyvässä maineessa ja yhteistyö suomalaisten kanssa kiinnostaa.

MENOVINKIT

*

a Kööpenhamin MEHUBAARI. Joe & the Juice -kahvilaketju on

* V inkit tarjosivat N iina A a g aard ja muu F inpron K ö ö pen h aminan - vientikeskuksen väki .

Tanskalainen kysyy usein suoraan, mitä hyötyä tuotteesta tai palvelusta on hänelle. Tuote-esitykset on valmisteltava hyvin ja napakasti. Pitkiä kalvosulkeisia kannattaa välttää.

Tanskalaisen ”ei kiinnosta” kommenttia ei pidä tulkita epäkohteliaisuudeksi, vaan ajan säästämiseksi.

Tanska on Skandinavian maista se, jossa kirjallisilla sopimuksilla on suurin merkitys.

Tanskalaisen käytännön mukaan mitään ei itse asiassa ole sovittu ennen kuin se on paperilla.

Tanskalaiset eivät odota kommunikointia ruotsiksi, heidän on usein helpompi ymmärtää englantia.

HIENO ILLALLINEN. Menneen ajan loistoa löy-

tyy 1702 rakennetun Moltkes Palacen ravintolasalista. Täällä voi syödä hienosti illallista tai nauttia drinkkibaarin tarjonnasta juhlallisissa puitteissa. Paikassa voi järjestää myös korkean profiilin kokouksia ja seminaareja. [www.moltkes.com] HOTELLI. Viihtyisä Ibsens Hotel sijaitsee tren-

dikkään Nansensgaden varrella Kööpenhaminan keskustassa. Kuten muutkin Brøchner-ketjun hotellit, myös Ibsens on CO2-neutraali. Retron henkeen sisustetut huoneet maksavat noin 160 euroa/yö. [www.ibsenshotel.dk]

erityisesti naisten suosiossa. Kiireinen voi napata mukaansa terveellisiä take away -herkkuja, mutta rennossa ilmapiirissä viihtyy pidempäänkin. Tarjolla on mm. herkullisia täytettyjä leipiä ja smoothie-juomia, joista kannattaa testata esimerkiksi Pick Me Up. [www.joejuice.com] LASTEN KANSSA. Tanskan uusi akvaario The Blue Planet avaa ovensa keväällä 2013. Massiivinen merimaailma nousee Kastrupin satamaan, lähelle lentokenttää. [www.denblaaplanet.dk]

SALAKAPAKKA. Ruby on tyylikkäästi salakapa-

kan henkeen sisustettu cocktail-baari, jossa voi joskus törmätä finprolaisiinkin. Suositun after work -paikan laajasta drinkkivalikoimasta löytyy myös korkeatasoisia alkoholittomia drinkkejä.

Nybrogade 10, kanavan rannassa. [www.rby.dk]

Finpro inFront 17

CASE#1

KUVA CITYCON TEKSTI Leila Uotila

Citycon kansainvälistyy sijoittamalla ulkomaisiin kauppakeskuksiin ja houkuttelemalla ulkomaisia vuokralaisia Suomeen.

Kauppakeskusliiketoimintaan keskittynyt Citycon on vajaan kymmenen vuoden aikana ostanut Ruotsista jo yhdeksän kauppakeskusta. Tie sillanpääasemana Eurooppaan toimivalle Tanskanmarkkinalle aukesi vastikään, kun yhtiö sijoitti pientä kaupunkia muistuttavaan Albertslund Centrumin kauppakeskukseen.

– Kaupan alan ketjut arvostavat sitä, että sama keskustelukumppani pystyy tarjoamaan liiketilat useammasta kohteesta ja mieluiten myös useammasta maasta.

Skandinaaviset maat ovat kaikki pieniä kohteita, mutta etunamme on toisaalta se, että ne eivät välttämättä kiinnosta suurempia toimijoita, toteaa Cityconin Senior Vice President Harri Holmström.

Suomessa yhtiö omistaa 36 kauppakeskusta ja 41 muuta liikekiinteistöä, minkä lisäksi omistuksia on Baltiassa. Strateginen

päätös ulkomaille laajentamisesta oli aikoinaan selvä, sillä pelkkä Suomen markkina koettiin liian pieneksi.

Kasvattaakseen kauppakeskustensa tunnettuutta yritys on parin viime vuoden aikana järjestänyt Finpron avustuksella Citycon-päivän potentiaalisille vuokralaisille Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Oslossa. Mukana oli myös Invest in Finland, joka kertoi etabloitumista helpottavista palveluistaan.

Tilaisuuksiin on kutsuttu toimijoita, jotka mahdollisesti voisivat laajentaa toimintaansa Suomeen.

– Skandinaviassa on vahvoja toimijoita esimerkiksi muotialalla.

Halusimme tutustuttaa heidät kohteisiimme ja tilaisuuksien avulla saimme kasvatettua paljon mielenkiintoa, Holmström kertoo.

Hän on huomannut, että erityisesti ruotsalaiset käyttävät Suomea mielellään testimaana

laajentaessaan liiketoimintaansa ulkomaille. Myötävaikuttajina ovat yhteinen kieli sekä Suomen vastaanottava ilmapiiri uusille brändeille.

Vuosi sitten Finpro keräsi Cityconille esimerkkejä kansainvälisistä kauppakeskuskonsepteista ympäri maailmaa, ja Holmström oli tyytyväinen ideasatoon.

Muun muassa pop up -liikkeiden monipuolisesta hyödyntämisestä saatiin innovatiivisia ajatuksia.

Lähivuosina Cityconin tarkoitus on laajentua sekä Ruotsissa että Tanskassa, ja tulevaisuudessa se aikoo viedä toimintaansa myös vauraaseen Norjaan.

”Erityisesti ruotsalaiset käyttävät Suomea mielellään testimaana.”

Perustettu: 1988 Liiketoiminta: kauppakeskuksiin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Henkilöstö: 136 työntekijää Liikevaihto: 217,1 m€ (2011)

CASE#2

KUVAT mobimar, toni koskinen TEKSTI PÄIVI REMES

Vaikka Mobimarin taival Norjan merimarkkinoille oli pitkä, kannattaa maan kasvaville markkinoille heidän mukaansa pyrkiä.

Mobimar on turkulainen meritekniikkayritys, joka suunnittelee ja toimittaa erikoistyöaluksia kuten sukellusveneitä ja öljyntorjunta-aluksia. Yrityksen asiakkaita ovat eri viranomaiset sekä huolto- ja työaluksia tarvitsevat yritykset. Vaikka yritys on tunnettu laadukkaista erikoisaluksistaan ja maailmalla operoivista sukellusveneistä lähes puolet on sen valmistamia, Norjan markkinoille ei päästy helposti.

Toimitusjohtaja Pauli Immosen mukaan maassa vaaditaan pitkäjänteistä ja kovaa työtä ennen kuin ensimmäisistä kaupoista pääsee kunnolla edes neuvottelemaan. Norja on merenkulkumaa, joten työaluksilta osataan vaatia yksilöllisiä ja kompleksejakin ratkaisuja.

– Viisi vuotta otimme osaa tarjouskilpailuihin. Jokainen tarjous oli yksilöllinen, sillä sarjatuotantoalukset eivät kata norjalaisten vaatimuksia. Yhden tarjouksen laadinta vei kahdelta mieheltä kolme – neljä viikkoa suunnitteluineen, laskelmineen ja todistuksineen. Kaikki dokumentit piti käännättää norjaksi, Immonen kertoo.

Ensimmäinen kauppa päästiin tekemään viime syksynä ja tämän vuoden elokuussa Mobimar toimitti saariston huoltoaluksen Nötteröy Skärgårdtjänstille.

Pitkästä pohjatyöstä huolimatta Mobimarissa nähtiin, että Norjan kasvaville markkinoille kannattaa pyrkiä.

– Vaikka markkinat ovat kasvaneet, kysyntä elää jatkuvasti.

Olemme seuranneet markkinaa tiiviisti ja olleet ”iskuvalmiina”.

Siltikin oikeiden asioiden pitää kohdata, jotta me pystymme peittoamaan paikallisten kilpailijoiden tarjonnan.

Immosen mukaan Norjan markkinalla ratkaiseva tekijä ei ole hinta, vaan täsmälleen oikeanlainen, huippuunsa viritetty tuote.

– Kun Norjan markkinoilta saa kunnolla jalansijan, alkaa tulovirtaakin syntyä.

”Norjan bisnesvesille ei niin vain sukelleta.”

Suunnittelee ja valmistaa erikoistyöaluksia ja sukellusveneitä Perustettu: 1993 Henkilöstö: 50

18 Finpro inFront

inFront | uutta Finprossa

Eväät menestystarinoihin Kysyimme toimitusjohtaja Kari Häyriseltä, millainen strategia ohjaa Finpron tulevaa toimintaa. Uusien menestystarinoiden resepti kiteytyy viiteen teemaan.

Finpro on mukana Team Finlandissa. Kyseessä on… … verkostomainen tapa tehdä yhteistyötä vientiä, kansainvälistymistä ja investointeja edistävien organisaatioiden välillä, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Suomen rajallisia resursseja pyritään koordinoimaan paremmin, jotta lopputulos olisi enemmän kuin yksi plus yksi. Panostusten kohdentaminen ja tiivis yhteistyö ovat erityisen tärkeitä kehittyvillä markkinoilla. Team Finlandissa Finpron tehtävänä on olla yritysten kumppani kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä.

Kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen ja ennakointitieto pitäisi… …tuoda yritysten innovaatioprosesseihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tuotteita tulisi suunnitella tarvelähtöisesti, mutta siten, että niistä syntyy bisnestä. Teemme entistä läheisempää yhteistyötä Tekesin ja strategisen huippuosaamisen keskittymien eli SHOK:ien kanssa. Kun nämä toimijat tekevät päätöksiä siitä, millaisia tuotekehitysprojekteja lähtee käyntiin, olemme jo silloin tuomassa meidän tietotaitoamme yrityksen käyttöön.

Invest in Finland toimii nykyään osana Finproa, koska… …Suomeen tulevat ulkomaiset investoinnit ovat potentiaaliimme nähden liian pieniä. Meidän täytyy pystyä paremmin myymään ja markkinoimaan Suomea investointikohteena, ja sitä kautta saada myös luotua korkean jalostusarvon työpaikkoja. Finpron globaalin verkoston avulla investoijia voidaan löytää ja lähestyä tehokkaammin kuin ennen. Samoin Suomen alueverkoston kautta voidaan rakentaa yhteistyötä alueellisten kehitysyhtiöiden ja Suomeen investoineiden yritysten kanssa, ja edesauttaa lisäinvestointien saamista. Invest in Finlandin kautta meille on tullut uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja, ja siten myös mahdollisuuksia monipuolistaa yrityksille tarjoamiamme palveluja.

kuva P auliina S alonen

Ennakointitoiminnassa avainasemassa on mielestäni… …sekä pitkän että lyhyen tähtäimen konkreettisten bisnesmahdollisuuksien tuominen suomalaisyritysten tietoon. Pyrimme siihen, että yhä useampi yritys alkaisi rakentaa liiketoimintaa havaittujen mahdollisuuksien ympärille. Viime vuosina luotuja ennakointitoiminnan rakenteita päästään nyt toden teolla hyödyntämään. Verkostomme tuottaa kuukausittain tuhatkunta signaalia, jotka jalostetaan ’business foresightiksi’.

Asiakkaidemme menestys… …on meille kaikki kaikessa. Olemme sitoutuneet asiakkaidemme menestykseen ja meidän tulisi ylittää asiakkaan odotukset kaikessa toiminnassamme.

Haluamme olla asiakasyrityksen iholla sparraamassa ja analysoimassa, miten ja mihin sen kannattaisi kansainvälistyä. Tämä koskee niin suomalaisia kansainvälistyviä kuin tänne investoimista harkitsevia ulkomaisia yrityksiä. Haluamme olla mukana luomassa uusia menestystarinoita. _M aarit N iemelä

Asiakkaidemme menestys kansainvälisillä markkinoilla on meille kaikki kaikessa."

inFront kansainvälistymistarinat

Myydään vaikka

jäänmurtajia Afrikkaan Kun matkustajalauttojen kysyntä osoitti hiipumisen merkkejä, oli aika kaivaa vanha tutkimusalusosaaminen naftaliinista. Rauman telakalta kesällä luovutetut alukset tutkivat jo etelänapamannerta ja Namibian kalavesiä.

Laivojen rakentaminen toi meriklusterille noin 700 miestyövuotta ja mukana oli kymmeniä suomalaisyrityksiä.

Teksti Maarit Niemelä

un viimeiset pari vuosikymmentä kuumana käynyt auto- ja matkustajalauttojen kysyntä tyrehtyi, lähdettiin STX Finlandilla etsimään uusia kauppoja tutkimusaluspuolelta.

– 80-luvulla rakensimme paljon tutkimuslaivoja ja tuo osaaminen oli olemassa. Nyt se tarvitsi enää kertoa potentiaalisille ostajille. Etelä-Afrikan ympäristöministeriölle rakennetun tutkimusaluksen kaupat olivat aktiivisen myyntityön tulosta, kertoo Rauman telakan myyntijohtaja Håkan Enlund.

Finpron puoleen STX Finland kääntyi, sillä julkisiin hankintoihin liittyvät omat kommervenkkinsä. Tällainen on muun muassa vastaostovelvoite, jonka mukaan aluksen toimittajan tulee kehittää uutta liiketoimintaa Etelä-Afrikkaan.

– Velvoitteella tarkoitetaan, että STX Finlandin on joko edesautettava maan vientiä tai investoitava tänne 30 prosenttia aluksen

K U VAT S uvi E lo , S T X F inland

K

20 Finpro inFront

kauppahinnasta. Velvoitetta on täytetty esimerkiksi ostamalla ruostumatonta terästä Etelä-Afrikasta, kertoo projektia Johannesburgissa hoitava Johan Albäck Finprosta.

Pian suuren kaupan jälkeen solmittiin toinen merkittävä sopimus, tällä kertaa Namibian kalastus- ja meriministeriön kanssa. Namibian rannikolla on maailman kalaisimmat vedet, jotka ovat kärsineet rajusta ryöstökalastuksesta. Kesällä 2012 luovutettu tutkimusalus toimii kalastuksen valvojana ja sen avulla pystytään seuraamaan kalakantojen kehitystä ja määrittämään kestäviä kalastuskiintiöitä. >

STX Finland Oy Kolme telakkaa Raumalla, Turussa ja Helsingissä Liikevaihto: 298 milj. euroa (2011) Henkilöstö: vajaa 3 000 (2011)

”Meille on tullut yllätyksenä, miten samankaltainen arvomaailma ja kommunikointikulttuuri näillä maantieteellisesti kaukaisilla markkinoilla on.”

- Håkan Enlund.

Finpro inFront 21

Emme osanneet arvata, että uusi kauppa Afrikkaan saataisiin niin nopeasti. Liidi tuli puhtaasti Finpron kautta.”

- Håkan Enlund.

– Emme osanneet arvata, että uusi kauppa Afrikkaan saataisiin niin nopeasti. Liidi tuli puhtaasti Finpron kautta, Håkan Enlund muistelee parin vuoden takaista.

– Namibialainen delegaatio oli Suomessa käydessään kysynyt, olisiko Suomella mahdollisuus toimittaa tutkimusalus Namibialle.

Kävin tapaamassa namibialaisia asiakkaita ja tutkimassa hankkeen taustoja. Vakuutin STX Finlandille, että kyseessä on varteenotettava prospekti ja rahoituskelpoinen hanke, Finpron Etelä-Afrikan vientikeskuksen päällikkönä toimiva Johan Albäck kertoo.

Oman haasteensa prosessiin toi Suomen valtion myöntämä 19 miljoonan euron korkotukilaina. Namibia oli vielä kaupantekovaiheessa OECD:n luokituksen mukaan korkotukiluottokelpoinen maa, jolle voi myöntää tukea kehitysyhteistyövaroista. Hankkeen eteenpäinviemisellä oli kiire, sillä Namibia nousi keskituloisten maiden luokkaan pian sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

– Tämä oli varsin byrokraattinen projekti, sillä rahoituksessa mukana oli monta osapuolta. Samoin huomasimme, että Namibialla ei ollut niin vahvaa kokemusta kansainvälisestä kaupankäynnistä kuin vaikkapa Etelä-

22 Finpro inFront

Afrikan valtiolla. Finprolla oli keskeinen rooli siinä, että koko kuvio saatiin toimimaan, Enlund toteaa.

Kilpailu harvoista aluskaupoista käydään Euroopan ja Kaukoidän telakoiden kesken. STX Finlandin tärkein vahvuus on laaja in house -osaaminen. Siinä missä kilpailijat tekevät yhteistyötä insinööritoimiston, konsultin tai tutkimuslaitoksen kanssa, suomalaistelakalla tärkein osaaminen löytyy omasta takaa.

Vahva linkki osaamisketjussa on jäissä kulkeviin aluksiin erikoistunut Aker Arctic, jossa STX Finland on enemmistöosakkaana. Akerin huippumoderni jäämallikoelaitos ei jätä tilaa epäilyille hyisestä huippuosaamisesta. Sillä on kelvannut vakuuttaa kaupantekovaiheessa myös eteläafrikkalaiset asiakkaat.

Etelä-Afrikkaan toimitetun Antarktiksen tutkimusaluksen tulee toimia ankarissa olosuhteissa, kovissa myrskytuulissa ja hyytävässä pakkasessa. Purjehdusmatka aluksen kotisatamasta Kapkaupungista napajään reunalle on 4 000 ki-

lometriä. Jotta spesifiin käyttöön suunniteltu alus täyttäisi sille asetetut vaatimukset, tarvitaan apuja myös asiakkaalta, joka tuntee aluksen operointiolosuhteet.

– Meillä on ollut integroitu projektitiimi, jossa teknistä osaamista on saatu myös asiakkaan puolelta.

Etelä-Afrikan tutkimusalus oli ensimmäinen laiva maailmassa, joka rakennettiin uusien merenkulun turvallisuussääntöjen mukaan.

– Ennen tutkijat miellettiin osaksi laivan miehistöä, mutta eivät he välttämättä ole merimiehiä lainkaan. Nyt kun tutkijoita kohdellaan matkustajina, tutkimusaluksille asetetut turvallisuusvaatimukset kasvavat merkittävästi, Enlund kertoo.

Rauman katukuvassa on näkynyt alusten suunnitteluun ja rakentamisen valvontaan osallistuneita eteläafrikkalaisia ja namibialaisia vieraita. Säpinää tilaukset toivat myös alueen alihankkijayrityksiin.

Tutkimusalusten myötä meriklusterille saatiin noin 700 miestyövuotta. Mukana urakassa

oli kymmeniä suomalaisyritystä, joista moni Satakunnasta. Esimerkiksi hytit, koneet, sisustuselementit, ilmastoinnit ja keittiötilat ostettiin verkoston yrityksiltä.

– Ja ketjuhan jatkuu pitkälle, esimerkiksi pieni raumalaisyritys oli laatoittamassa alusten tiloja.

Myös asiakkaalta saattaa tulla toiveita tai vaatimuksia alihankkijoiden käytöstä.

– Etelä-Afrikan ympäristöministeriöllä oli vahva näkemys siitä, että aluksen kaikki terästyöt täytyy olla tehty Suomessa. Asiakas ei halunnut jakaa valvontatiimiään moneen paikkaan, Enlund kertoo.

Näin myytiin tutkimusalus Afrikkaan

1

Etelä-Afrikan ympäristöministeriö ottaa yhteyttä STX Finlandiin

ja kysyy, ovatko he kiinnostuneita toimituksesta (RFI = Request for Information) ”Teimme ratkaisun lähteä mukaan kesälomien aikaan vuonna 2008.”

2

Ensimmäinen asiakastapaaminen syyskuussa, myöntävä vas-

taus RFI:n jätetään lokakuussa.

3 4

Tarjouspyynnön saa neljä telakkaa.

Tarjouksen laatiminen. Vierailuita puolin ja toisin. Asiakas käy

Raumalla auditoimassa STX Finlan-

Telakan tilauskirja on juttua kirjoitettaessa vielä ohut.

– Liian ohut, toteaa Håkan Enlund.

Kauppoja ei solmita hetkessä ja matkustajalauttojen markkinat ovat hiljaiset. EU:n rikkidirektiivi tuo valtavia lisäkustannuksia varustamoille, mikä entisestään lisää levottomuutta matkustajalauttojen markkinalla.

Etelänavan ympärillä sen sijaan riittää vielä mahdollisuuksia, etenkin kun tuoreimmat alustoimitukset toimivat postikorttina eteläisen Afrikan markkinoille.

– Olemme mukana tarjoamassa Etelä-Afrikan laivastolle hydrografista tutkimusalusta. Maassa suunnitellaan myös muita tutkimusalushankintoja. Kilpailu on kovaa, mutta rakentamamme alukset ovat vakuuttavia referenssejä, Enlund toteaa.

Vaikka odottavan aika on pitkä, Rauman meriklusteri pysynee käynnissä myös jatkossa. Kun muutama vuosi sitten STX Finlandilta kysyttiin, miten he aikovat pärjätä talouskriisin syvässä notkossa, heitettiin puoliksi vitsillä: ”Aiomme myydä jäänmurtajia Afrikkaan”. Ja niin tehtiin.

Alusten rakentamiseen osallistui lukuisia yrityksiä Satakunnasta.”

din edellytykset toimittaa alus. Teknistä vuoropuhelua. ”Konseptisuunnitteluun meni noin 15 miestyökuukautta.”

5

Tarjous jätetään paikan päällä Etelä-Afrikassa juhannusaat-

tona 2009.

6

Syksyllä STX Finland valitaan ensisijaiseksi toimittajaksi, neu-

votteluja jatketaan.

7

Sopimus allekirjoitetaan Kapkaupungissa marraskuussa

2009.

8

Valmis alus luovutetaan asiakkaalle 4.4.2012. Ensimmäiselle

matkalleen talviselle Antarktikselle S.A. Agulhas II lähtee heinäkuussa.

Arktisten alueiden tutkimusalus S.A. Agulhas II

Kalastus- ja tutkimusalus RV Mirabilis

Jäävahvisteista monitoimialusta käytetään Antarktiksen tutkimusaseman huoltoaluksena sekä meribiologian ja ilmatieteen tutkimukseen etelänapamantereen hyisillä merialueilla.

Alus on 134 metriä pitkä ja siinä on hyttipaikkoja 45 miehistön jäsenelle ja noin 100 tutkijalle tai matkustajalle.

Alusta käytetään kala- ja meribiologian sekä oseanografian tutkimiseen. Lisäksi sillä tutkitaan sääolosuhteita ja se toimii kalastuksen valvojana.

Alus on 62,4 metriä pitkä ja siinä on hyttipaikkoja 44 miehistön jäsenelle ja tutkijalle. Erityistä huomiota on kiinnitetty tekniikkaan, huollettavuuteen ja alhaisiin ylläpitokustannuksiin.

Tilaaja: Etelä-Afrikan ympäristöministeriö Tilauksen arvo: noin 116 miljoonaa euroa

Tilaaja: Namibian kalastus- ja meriministeriö Tilauksen arvo: noin 35 miljoonaa euroa

Finpro inFront 23

inFront kansainvälistymistarinat

Missiona miljoonakaupunkien jätteet BMH Technology muuttaa kehittyvien maiden jätevuoret voimalaitosten ja sementtitehtaiden polttoaineeksi.

Potentiaali on valtava ja teknologia nerokas, mutta maailmalla riittää vielä jalkatyötä. Juuri avattu Kiinantoimisto tarttuu miljardimarkkinan mahdollisuuksiin.

Teksti Maarit Niemelä

aumalaisyritys vastaa maailman ympäristöongelmiin näkemällä jätteen resurssina, ei ongelmana.

Tyrannosaurus-tuotantoprosessissa raakajätteestä tuotetaan SRF-kierrätyspolttoainetta (Solid Recovered Fuel), jota voidaan käyttää voimalaitosten ja sementtitehtaiden energianlähteenä.

– Suurin potentiaali ratkaisuillemme löytyy kehittyvistä maista, joissa valtavat jätemäärät menevät kaatopaikalle, jos sinnekään.

Samalla sähkön tarve kasvaa vauhdilla ja rakennusbuumi vaatii suuria määriä sementtiä, kertoo toimitusjohtaja Jouni Valovuo (kuvassa oikealla).

BMH Technology on toimittanut ratkaisuja voimalaitosten biopolttoaineiden käsittelyyn jo vuosia, päämarkkinana Pohjoismaat ja muu Eurooppa. Erityisesti kehittyville markkinoille suunnattua ”Jätteestä energiaksi” -teknologiaa lähdettiin kehittämään vajaa vuosikymmen sitten.

K U VA S uvi E lo , bm h te c h nolo g y

R

Ensimmäinen Tyrannosaurus-jätemurskain toimitettiin vuonna 2003, minkä jälkeen aloitettiin erottelulaitteiden kehitys.

Näin saatiin työkalut SRF-tuotantoprosessin kumpaankin osaan; murskaamisen jälkeen jätemassasta erotetaan kierrätykseen menevät ja polttoaineeksi kelpaamattomat osat. Loppu on laadukasta SRF-polttoainetta.

– Tyrannosaurus-laitteita on nyt 31 ja ne toimivat yhteen kuin legopalikat. Niiden pohjalta rakennetaan asiakkaalle räätälöity kokonaisuus, kertoo myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Peter Wallenius.

Tyrannosauruskonsepti on Valovuon ja Walleniuksen mukaan maailman huippu. Pääkilpailijat tulevat Saksasta ja Itävallasta.

24 Finpro inFront

– Meillä on teknologinen etulyöntiasema, sillä kilpailijoidemme tuotteet on kehitetty 80- ja 90-luvuilla. Ehdoton etu on myös se, että teimme strategisen päätöksen kehittää laitteita isolle kapasiteetille, jolloin ne soveltuvat erityisen hyvin kehittyville markkinoille.

Eivätkä Bangkokin tai New Delhin kaltaisten miljoonakaupunkien jätteisiin ihan pienet ratkaisut soveltuisikaan. Ensimmäinen suuri toimitussopimus Euroopan ulkopuolelle solmittiin vuonna 2009, kun Brasilian Sao Pauloon myytiin jätteenkäsittelylaitos. Tyrannosaurukset on sen jälkeen laitettu töihin niin Thaimaassa, Intiassa kuin Australiassakin.

Tyrannosaurukset päätyvät maailmalle useimmiten myyntiagenttien kautta, mutta heinäkuussa 2012 Kiinaan avattiin oma toimisto.

– Kiinassa on 160 miljoonakaupunkia ja jätehuolto vielä alkeellista. Näemme siis suuren potentiaalin, Valovuo toteaa.

Vahva draiveri on myös Kiinan viisivuotissuunnitelma, jossa ympäristösektorin investointeihin on varattu 384 miljardia euroa. Samaan aikaan hallitus on asettanut sementtiteollisuudelle vaatimuksia lisätä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä. Kaupallista SRF-tuotantoa maassa ei ole vielä lainkaan. Valovuon mukaan liikkeellä ollaan juuri oikeaan aikaan. >

Toiminta: Alansa johtava energia- ja ympäristöalan järjestelmä- ja laitostoimittaja Maailmalla: Tytäryhtiöt Ruotsissa ja Puolassa, myyntikonttori Kiinassa. Myyntiedustaja 40 maassa.

Liikevaihto: 54,1 miljoonaa euroa (2011), josta vajaa 90 % viennistä Henkilöstö: 130 Kotipaikka: Rauma

Kansainvälistymispolku 1929 Lönnström Oy perustetaan. Yritys valmistaa kevytmetallituotteita.

• 1979 Ensimmäinen iso vientiprojektitoimitus Ruotsiin.

• 80-luku BMH Technologyn tärkeimpiä tuotteita ovat selluteollisuuden puun ja hakkeen käsittelylaitokset.

• 90-luku Voimalaitospuolella alkaa biopolttoainebuumi ja biopolttoaineen käsittelylaitoksia toimitetaan paljon.

• 2000-luvun alku Jättäydytään pois selluteollisuudesta ja tilalle tulee Tyrannosaurusteknologia, joka muuttaa jätteen energiaksi.

• 2002 Ensimmäinen Tyrannosaurusmurskaimen tilaus Lassila & Tikanojalta.

• 2004 Tyrannosaurus-erottelulaite kehitetään.

• 2007 Hollming Groupin omistukseen.

Voimakas panostus kasvuun alkaa.

• 2009 Tyrannosaurus-tuoteperhe valmiina, sen kehittämistä jatketaan.

• 2009-2011 Toimitukset Sao Pauloon, Bangkokiin, New Delhiin.

Avataan Puolan-toimisto.

• 2012 Kiinan-toimisto avataan.

Finpro inFront 25

Finpro teki BMH Technologylle kaksi markkinatutkimusta Kiinassa. Osittain niistä saatujen tietojen pohjalta syntyi päätös perustaa toimisto Shanghaihin, FinChin tiloihin.

– Lähdemme ensin liikkeelle jätehuolto- ja sementtipuolella, mutta muut liiketoimintaalueemme seuraavat varmasti perässä, Valovuo suunnittelee.

Miehet kertovat joutuneensa kehittyvissä maissa lähetyssaarnaajan rooliin. Niin teknologia kuin SRF-polttoaine ovat täysin uutta. Esimerkiksi lainsäädäntö ei aina tunne tätä Euroopassa standardoitua polttoainetta.

– Potentiaalinen ostaja saattaa ensin kysyä, mitä SRF on ja mitä he siitä hyötyvät, Valovuo toteaa.

Myyntityössä tärkeintä ovat referenssit.

– Ei kukaan tee näin suurta investointia, jos ei ole nähnyt laitosta toiminnassa. Esimerkiksi Brasiliasta tuotiin yli kymmenen delegaatiota katsomaan Euroopassa toimivia laitoksia.

Suurin haaste on asiakkaiden yhteen saattaminen. Sementtitehtaat kun tahtoisivat valmiin polttoaineen, minkä tuottamiseen vaaditaan jätteenkäsittely-yritys, joka on valmis investoimaan laitokseen. Jätteenkäsittelijä taas vaatii

BJL

pitkäaikaisen toimitussopimuksen polttoaineen loppukäyttäjän kanssa.

Perusteluksi potentiaalisille ostajille ei riitä pelkkä maailmanparantaminen, vaan vaakakuppiin tarvitaan myös lupaus taloudellisesta hyödystä.

Kustannussäästöjä haki myös thaimaalainen sementtitehdas, joka suunnitteli siirtymistä fossiilisesta polttoaineesta uusiutuvaan, vaihtoehtoiseen polttoaineeseen. Yritys osti BMH Technologylta koko paketin, joka piti sisällään polttoaineen valmistuslaitoksen sekä polttoaineen varastointija syöttöjärjestelmän sementtitehtaalle.

Tehtaan kolme sementtiuunia nielevät vuodessa valtavan määrän polttoainetta, jonka valmistamisessa hyödynnetään nyt 750 tuhatta tonnia Bangkokin jätteitä vuodessa. Määrä, joka vastaa Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdyskuntajätteitä yhteensä. Siinä missä aiemmin polttoaineeksi rahdattiin kallista kivihiiltä Etelä-Afrikasta, sementtivalmistajalle maksetaan jätteiden vastaanotosta. Investoinnin arvioitiin maksavan itsensä takaisin noin vuodessa.

Vaikka yrityksestä löytyy rutiinia suurtenkin toimitusten tekemiseen, eri maiden yrityskult-

Tyrannosaurus-laitos muuttaa jätteen energiaksi.

tuurit ja toimintatavat laittavat välillä kapuloita rattaisiin. Suomalaisille pyhät aikataulut eivät aina pidä.

– Myös neuvottelut saattavat kestää vuosia, jonka jälkeen allekirjoitettu sopimus tuntuu työvoitolta, Peter Wallenius kertoo.

Viimeisin työvoitto saatiin neljä vuotta kestäneen väännön jälkeen kaukomarkkinoita huomattavasti lähempää, Ruotsin Västeråsista.

Vuonna 2014 valmistuva Tyrannosaurus-laitos jalostaa vuodessa 450 tuhatta tonnia jätettä polttoaineeksi. Markkina vetää siis myös Euroopassa, jossa EU:n tukipolitiikka ohjaa biomassan lisääntyvään käyttöön.

BERGMANN

Asianajotoimisto

Asiantuntijanne kansainvälisissä transaktioissa ja valtioiden rajat ylittävässä liiketoiminnassa

www.bjl-legal.com

“...rajat ylittävän liiketoiminnan tarpeisiin” “Huomio asiakkaan liiketoimintaideassa ja päämäärissä”

BJL Bergmann Attorneys at Law Eteläranta 4 B 9 00130 Helsinki p. +358 9 696207 0 f: +358 9 696207 10 helsinki@bjl-legal.com

inFront | profile » Jukka Laakso, 51

Flexim Security Oy:n toimitusjohtaja ihmettelee, miksi ovet ovat pysyneet samanlaisina 40 vuotta. Yhä vain niitä pitää työntää tai vetää ja avainta vääntää. Ovihan on oviympäristö, johon me ideoimme käyttöliittymän, hän sanoo.

Maailmalla herättää hämmästystä se, että käytämme liikevaihdosta kymmenen prosenttia tuotekehitykseen. Kassa huutaakin hoosiannaa tästä syystä. Minulle tällä hetkellä ylivoimaisesti tärkein juttu on tehdä unelmista totta, saada aikaan suomalainen yritys, joka voi kansainvälistyä. Kehitystyöllä luomme nostetta ja vahvistamme mainetta. Pintaa on raapaistu, mutta töitä vielä riittää.

Vuonna 2005 sain kutsun lähteä luomaan suomalaista turvallisuusalan yritystä yhdistämällä pieniä lukkoliikkeitä Lukko Expert Securityksi. Fleximin kanssa fuusioiduttiin neljä vuotta myöhemmin. Olin 45-vuotias, kun eteen tuli mahdollisuus lähteä yrittäjäksi mukaan isoon yhtiöön.

Minulle tässä työssä tärkein asia on oman itsensä haastaminen ja uusien ideoiden löytäminen. Nyt isot tekijät jo seuraavat meitä – olemme siis tehneet jotain oikein.

Pyörittelin ajatusta, että liiketoiminnan eteenpäinviemiseen ei riitä pelkkä hallitus – tarvitaan sparraajia. Yhteistyössä Tampereen yliopiston Lasse Mitrosen kanssa syntyivät Flexim Securityn eri segmenttien strategiset advisor boardit, joihin saimme mukaan isojen yritysten johtajia, tuotekehityseksperttejä sekä tiedemaailman edustajia. Sitoutuminen on niin kovaa, että boardit kokoontuvat parhaimmillaan kerran kuussa. Näillä ihmisillä on halu buustata yritystä maailmalle, olla mukana inno-

kuva jonne räsänen

"

vatiivisessa joukossa. Moni tahtoo Suomeen lisää menestystarinoita.

Ympärilläni on hitsin hyvä jengi, jolla on valtava osaaminen. Fleximissä ei ehkä ole tuotehypeä, mutta henkilökunnalla on tahto tehdä töitä ja helpottaa ihmisten liikkumista ja työn tekemistä. Suomen 15 suurimmasta yrityksestä 12 käyttää Fleximin järjestelmää. Turvallisuusalalla referenssejä ei tuoda julkisuuteen, mutta isossa porukassa tässä ollaan.

Maailmalle lähdimme kymmenen vuotta sitten suomalaisyritysten mukana, kun ne rakensivat toimitilojaan Kiinaan, Venäjälle, Lähiitään tai Etelä-Afrikkaan. Tämä on ollut turvallinen tapa tehdä vientiä, olemme kuitenkin olleet aika pieni yritys.

Nyt olemme harppaamassa kansainvälisille markkinoille omalla bisnesmallillamme, emme pelkästään tuotteilla. Uskallusta on, sillä erotumme nyt selkeästi muista. Fokuksessa ovat lähialueet, Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä. Kasvamme tänä vuonna 25 prosenttia ja rekrytoimme koko ajan. Näyttää tosiaan siltä, että kasvu ei pysähdy. ” _anneli frantti

» Kotipaikka: Espoo » Perhe: vaimo ja poika » Koulutus: Teknillinen ja kaupallinen opistotason koulutus, sekä opintoja teknillisestä korkeakoulusta ja kauppakorkeakoulusta. Olen ikuinen opiskelija, tällä hetkellä työn alla MBA. » Vapaalla: Kasvoin käytännössä Helsingin Kisahallissa, jossa on vietetty nuoruus- ja aikuisiänkin parhaat tunnit.

Pidän liikkumisesta: kävelystä, hiihtämisestä ja entisenä hiihtopummina myös laskettelusta. Nyt opiskelen pyöräilyä ja seuraan urheilua. Ei ole väliä, mennäänkö lihaksilla vai moottorilla. Pidän myös ammattikirjallisuudesta sekä hyvistä jännäreistä. Mielenkiintoiset ajattelijat saavat minusta aktiivisen keskustelijan ja fanittajan helposti.

Flexim Security Oy syntyi vuonna 2009 Lukko Expert Securityn ja Bewator Group Ab:n turvaliiketoiminnan fuusioiduttua. Yhtiö kuuluu Panostaja Oyj-konserniin ja keskittyy turvatekniikan, oviautomatiikan, kulunvalvonnan, lukituksen ja työajanseurannan kokonaisratkaisuihin ja -palveluihin. Toisena osaamisalana on tekninen tietoturvallisuus, tiedon siirtäminen ehjänä ja luottamuksellisena. Yhtiön liikevaihto on 24,6 MEUR ja henkilöstömäärä 200.

Finpro inFront 27

inFront | elämäntyyli

va

Koukussa

uh

Jos kiireisen syksyn työtaakka pyörii liiaksi mielessä, tyhjennä pääsi adrenaliinintäyteisellä alamäkiajolla. Tai mitä jos veisit asiakkaasi tai tiimisi kiljahtelemaan kauhunsekaisesta riemusta?

lamäkiajo eli ”deehoo” on maastopyöräilyn alalaji, jossa tavoitteena on päästä rinteeseen merkitty rata mahdollisimman nopeasti alas. Rata ei suinkaan ole siloteltu, vaan rakentuu erikokoisista hyppyreistä, pudotuksista, mutkista, kivikoista, juurakoista ja kallioista. Hyppyjen välissä tietysti poljetaan lisää vauhtia, joka ammattilaistasolla hipoo sataa kilometriä tunnissa.

Lajin hurjasta luonteesta huolimatta se sopii kenelle tahansa kokeilunhaluiselle – radalle voi lähteä, kunhan pysyy pystyssä tavallisella pyörällä ja hallitsee käsijarrujen käytön. Deehoota harrastavat myös lapset, mutta useimmat järjestäjät edellyttävät ajajilta 10 vuoden ikää, sillä hississä roikkuminen pyörän selässä vaatii jonkin verran käsivoimia.

K U VA jari saarentaus

A

Reitti- ja varustevalinnoista Harrastajille on tarjolla hyvin eritasoisia reittejä, jotka merkitään yleensä laskettelurinteistä tutuilla väriopasteilla. Hyppyrien koot vaihtelevat vaativuustason mukaan puolesta metristä pariin metriin.

Helpoimmista radoista selviää tavallisella maastopyörällä, mutta DHpyöriä ja muita varusteita voi vuokrata bike parkeista. Mäessä usein viihtyvän aloittelijan pyöräksi sopii jäykkäperäinen edestä jousitettu tukeva maastopyörä eli dirttipyörä, jollaisen saa alle tuhannella eurolla. Pidemmälle edenneiden harrastajien menopelit painavat vain viitisentoista kiloa ja niiden hinnat liikkuvat useissa tuhansissa.

Koko pään suojaavan kypärän lisäksi alamäkeen lähdettäessä tulee varustautua myös koko vartalon kattavalla suojushaarniskalla, sillä adrenaliinin kyllästämässä lajissa loukkaantumisen riski on varteenotettava._Heini Santos

28 Finpro inFront

ti

in

Kuka hullu sen keksi?

Deehoo sai alkunsa Yhdysvalloista 70-luvulla, ja nykyään se on yksi maailman suosituimmista pyöräilylajeista.

Harrastajia löytyy kaikilta mantereilta, ja vuosittaisen World Cupin osakilpailut miesten ja naisten sarjoineen ajetaan Euroopassa, Pohjois- ja EteläAmerikassa, Australiassa ja Afrikassa.

Suomessa kilpailuja järjestetään kesän mittaan eri puolilla maata, ja kiinnostuneiden kannattaakin mennä paikan päälle nauttimaan rennon ilmapiirin ja tiukan sadasosamittelön luomasta kontrastista.

Slangia Bermi – Kallistettu mutka DH, deehoo – Alamäkiajo Dirttipyörä – Jousitettu maastopyörä Droppi – Pudotus Freeride – Vapaampi alamäkeen suuntautuva ajotyyli, jota voi harrastaa luonnon lisäksi kaupunkialueella.

Klossi – Pyöräilykenkien pohjaan asennettava kiinnike, jolla kengän saa lukittua lukkopolkimeen.

North shore – Metsäinen alue, joka sisältää vaativia, puurakenteisia tasapainoratoja rinteessä Täsyri – Täysjoustorunko XC – Maastopyöräily Bike park – Harrastuspaikka

Suomineidon kurvit syyskäytössä Alamäkiajon makuun voi päästä käytännössä lähes millä tahansa nyppylällä ja omia reittejä kehittämällä. Kannattaa kuitenkin hyödyntää Suomessakin runsaslukuisia paikkoja, joissa mäen päälle pääsee hissillä. Useat hiihtokeskukset ovat oivaltaneet hiihtohissien mahdollisuudet myös talvikauden ulkopuolella ja rakentaneet rinteisiin ja niitä reunustavaan metsämaastoon valmiita reittejä. Näitä niin kutsuttuja bike parkeja löytyy esimerkiksi Leviltä, Ylläkseltä, Turengista, Klaukkalasta, Jyväskylästä, Messilästä ja Sappeelta.

Maailmallakin alamäkipyöräilyä harrastetaan yleensä hiihtokeskuksissa, joten pidempiä ratoja haikailevan kannattaa suunnata vuoristoisiin paikkoihin vaikka Norjaan, Pohjois-Amerikkaan tai Alpeille. Siellä radat ovat monien kilometrien mittaisia ja Suomen kurveja kaltevampia. Joissain kohteissa huipulle pääsee myös omalla autolla tai rinnettä ylös alas sukkuloivilla nelivedoilla.

Pohjoismaiden projektivientirahasto

Nopef

Etabloituminen

ulkomaille?

Nopef myöntää rahoitusta pk-yritysten esitutkimushankkeille EU/EFTA:n ulkopuolelle esim. Kiinaan,Venäjään, USA:han ja Brasiliaan

Painopistealueet: Ympäristötekniikka Uusiutuva energia ICT ja innovaatio Terveys ja hyvinvointi

[Lisätietoja mm. www.levi.fi/fi/levi-parks/bike-park www.yllas.fi/bike-park]

www.nopef.com norden.org

inFront | maailmalle IS E D IS TÄ M V IE N N IN JA O K T MA

Paperikoneteknologiaa Saksaan EV Group nappasi vientirenkaan myötä muhkean kaupan

T

urkulaisen EV Groupin tuotteet ja palve-

– Maailmanlaajuisen konsernin kanssa tehdyn

lut auttavat paperitehtaita optimoimaan

kaupan arvo on noin 30 prosenttia koko yrityksen

energiankulutustaan ja nostamaan pape-

liikevaihdosta, Virtanen toteaa tyytyväisenä.

rikoneiden hyötysuhdetta. Yrityksellä on pitkä kokemus viennistä, mutta Saksassa ovet aukenivat

Merkittävää Saksan markkinalla onnistumisessa oli oikeanlaisen agentin löytäminen.

– Kokemustemme pohjalta oli selvää, että ha-

vasta paperikoneteknologian vientirenkaan myötä.

Ovia oli maassa kolkuteltu jo 15 vuotta, mutta

luamme maahan natiivin partnerin. Olimme myös

agentti toisensa jälkeen tuotti pettymyksen. Vajaa

huomanneet, että hänellä tulee olla tarpeeksi ar-

kolme vuotta sitten startanneen Finpro vientiren-

vovaltaa. Jostain syystä monessa Euroopan maas-

kaan kanssa markkinalle lähdettiin uudella innolla.

sa tohtorin tutkinto avaa ovia paremmin kuin aktii-

– Päätin, että Saksan markkinasta tehdään menestystarina, johon varataan tarpeeksi aikaa ja ra-

visinkaan myyntityö, Virtanen sanoo.

Vientirenkaassa on mukana neljä alan yritystä.

Lisätietoja vientirenkaista:

mään, kertoo toimitusjohtaja Esa Virtanen.

www.finpro.fi/vientirenkaat

Israel 18.–20.11.2012

Libya ja Algeria 3.-6.12.2012

Yritys aloitti aktiivisen markkinoinnin sekä mes-

Koonnut Maarit Niemelä

Namibia ja Etelä-Afrikka 5.–9.11.2012

Egypti 26.-29.11.2012

haa. Tiesimme, että jos teemme töitä tosissamme, vientirenkaan kolme toimintavuotta tulee riittä-

Malesia ja Singapore 29.10–2.11.2012

su- ja tehdaskäynnit, jotka poikivat heti vahvan tarjouskannan. Isoin kauppa on uunituore.

www.finpro.fi/valtuuskuntavierailut

Teknologia-alan pk-yritykset kansainvälisiksi

S

yksyllä 2012 alkaa teknologiateollisuuden pk-yrityksille suunnattu kehittämisohjelma Techno

GrowNow. Teknologiateollisuuden ja Finpron yhteinen kaksivuotinen ohjelma luo yrityksille uusia asiakkuuksia ja liiketoimintaa kansainvälisillä markkinoilla, sekä kehittää yritysten kansainvälistymisvalmiuksia: johtamista, suunnittelua ja strategioita.

Ohjelman vahva kansainvälisen liiketoi-

Verkottumista Venäjälle

F

inpro vientirengas vie pe-

– Verkottuminen alan toimijoiden

Työvene sekä Ursuk. Yritykset ovat

lastustoimeen ja henkilö-

keskuudessa, erityisesti valtiollis-

osallistuneet aktiivisesti alan mes-

suojaukseen liittyviä suo-

ten tahojen kanssa, on erittäin tär-

suille ja järjestäneet seminaareja

Osallistujat saavat työkaluja yrityksen kan-

malaisratkaisuja Venäjälle ja Uk-

keää. Vientirengas sopii siis hyvin

Pietarissa. Jo kahden ensimmäisen

sainvälistymisen haasteisiin sekä tärkeää

rainaan.

Human Protection and

tämäntyyppisen toimialan kansain-

toimintavuoden aikana osa yrityk-

tietoa ja selvityksiä potentiaalisilta mark-

Search And Rescue Technologies

välistymiseen, sillä kyseessä ei ole

sistä saavutti kaupallisia tuloksia ja

kinoilta. Ohjelmaan voivat hakea mukaan

Finland -vientirenkaasta on käyn-

yksittäinen toimeksianto vaan yri-

kaikki mukana olijat ovat saaneet

suomalaisten teknologia-alan pk-yritysten

nissä kolmas toimintakausi.

tysten aktiviteetit kohdemarkkinalla

tiedusteluja ja tarjouspyyntöjä.

minnan osaaminen perustuu Finpron teknologiateollisuusalan asiantuntijoiden ja Teknologiateollisuus ry:n yhteistyöhön.

liikkeenjohto ja kansainvälistymisestä sekä viennistä vastaavat henkilöt.

Potentiaalisia ostajia suomalais-

suunnitellaan kolmen vuoden ajaksi,

ratkaisuille ovat yksityiset ja valtiol-

vientirenkaan vetäjä Juha Niska-

liset pelastuslaitokset sekä kohde-

nen kertoo.

Lisätiedot: matti.rasimus@finpro.fi ja

ja ajoneuvosuojausta suorittavat

petri.tulensalo@finpro.fi

turva-alan yritykset.

30 Finpro inFront

Mukana ovat Miilux, HT-Engineering, Lumikko, Uudenkaupungin

Japani:

Ydinvoiman sijaan uusiutuvaa energiaa kuva L E H T I K U VA / A F P P H O T O / T oru YA M A N A K A

ten bioenergiatuotanto saa tukea kahdesta suunnasta. Nykyinen hallitus on linjannut tavoitteeksi kasvattaa biomassasta valmistettavan energian osuuden 0,3 prosentista viiteen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, mikä vaatii isoja investointeja koko arvoketjuun.

– Suomalaisyrityksillä on

Biomassateknologiaa kysytään jo nyt, sillä katastrofialueella on valtava määrä puujätettä."

osaamista biomassan prosessoinnin eri vaiheisiin talteenotosta jalostamiseen, joten nyt on syytä huomata avautuvat

Fukushiman maanjäristyksen aiheuttama katastrofi maaliskuussa 2011 vei Japanilta luottamuksen ydinvoimaan, ja maa sulki kesään mennessä ainakin väliaikaisesti kaikki ydinreaktorinsa.

Käynnissä on energiareformi, jossa ydinvoimaa korvataan muilla energiamuodoilla. Erityisesti korostuvat uusiutuvat energialähteet.

"

markkinamahdollisuudet. Biomassatek-

Kuluttajakäyttäytymisessä on havait-

nologiaa kysytään jo nyt, sillä katastrofi-

tavissa muun muassa ekologisuuteen

alueella on valtava määrä puujätettä, jo-

liittyvä trendi. Kasvussa ovat esimerkik-

ta haluttaisiin hyödyntää energiantuo-

si puurakentaminen ja ulkoiluun liittyvät

tantoon.

harrastukset, joiden osalta tuotteiden

Tuulivoiman osuus Japanin energiatuo-

kysyntä on noussut. Japanissa puhutaan

tannosta on alle kolme prosenttia. Tiheä

myös paljon ”kuuden taskun lapsista” eli

asutus ja vuoristot hankaloittavat tuu-

sukupolvesta, jonka ostovoimaa lisää-

livoimaloiden lisäämistä etelärannikol-

vät paitsi omat vanhemmat myös kahdet

le, joten suunnitelmissa onkin lisätä off-

isovanhemmat

shore-tuulivoimaa sekä tuotantoa arktisella Hokkaidon alueella.

Myös japanilaisten matkailu lisääntyy. Alkuvuoden aikana kasvua on ollut

Japani tarvitsee kiireesti uutta

Takuuhintatariffit tulivat voimaan hei-

energiantuotantokapasiteettia,

näkuussa, ja niiden mukaan valtio tukee

– Talvisiin olosuhteisiin siirryttäessä

20 prosenttia, ja matkustusmäärät ovat

sillä ydinvoimalla tuotettiin vielä

20 vuoden ajan uusiutuvan energian

suomalaiselle osaamiselle on aina tar-

2000-luvun korkeimmalla tasolla. Tutki-

kaksi vuotta sitten 30 prosenttia maan

tuotantoa. Esimerkiksi tuulivoimaa sub-

vetta, muistuttaa Salonen.

muksen mukaan erityisesti nuoret nai-

sähköstä. Tätä on korvattu fossiilisil-

ventoidaan parhaimmillaan yli 50 sent-

Vahva jeni lisää tällä hetkellä ulkomais-

set ja ikäihmiset lähtevät nyt reissuun.

la polttoaineilla, mitä ei pidetä kestävä-

tiä/kWh ja hakkuujätteestä tuotettua

ten tuotteiden kilpailukykyä Japanissa.

Haaste onkin saada Finnairin Tokion len-

nä ratkaisuna. Investointeja uusiutuviin

bioenergiaa yli 30 senttiä/kWh. Kyse on

Moni suomalaisyritys, joka viime vuosi-

tojen turistit jäämään Suomeen, ei vain

energialähteisiin tuetaan nyt voimak-

merkittävästä tuesta pitkälle ajanjaksol-

na on suunnannut nopeammin kasvavil-

vaihtamaan konetta Helsingissä. Suo-

kaasti hintasubventiolla, kertoo Finpron

le.

le Aasian markkinoille, kehittää toimin-

malaisten matkailuyritysten kannattaa-

tojaan kysynnän kasvun myötä nyt myös

kin varmistaa että myyntikanavat ovat

Japanissa.

Japanissa kunnossa. _anneli frantti

vientikeskuksen johtaja Marko Salonen Tokiosta.

Ilmastotavoitteiden vuoksi Japanin valtio tukee myös metsien uudistamista, jo-

Finpro inFront 31

inFront | maailmalle

Uusi vientikeskus Jakartaan

20-vuotias Invest in Finland Ulkomaisia investointeja Suomeen hankkiva Invest in Finland on tänä vuonna toiminut 20 vuotta.

I

nvest in Finland aloitti vuonna 1992 Ulkomaankauppaliiton eli nykyisen Finpron yhteydessä. Ympyrä sulkeutui juhlavuonna, kun 20-vuotias IIF palasi osaksi entistä emo-organisaatiotaan.

Tasavuosia juhlistettiin cocktail-tilaisuudessa 23.8. ravintola Palacessa.

Toimintavuosien aikana Invest in Finlandin tekemän työn merkitys on kasvanut.

– Ulkomaisia investointeja voidaan lisätä aktiivisella, suoraan yrityk-

Finpro avaa syksyn aikana vientikeskuksen Indonesiaan.

240 miljoonan kuluttajan markkina tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti cleantech- ja energia-aloilla.

N

opeutuneen talouskasvun ja lisääntyneen ostovoiman seurauksena Finpron toimeksiantojen määrä niin Indonesiassa kuin koko Kaakkois-Aasi-

siin kohdistuvalla markkinoinnilla ja myyn-

an alueella on noussut viime vuosina merkittävästi. Silti In-

nillä. Tämä työ on meidän leipälajimme.

donesiassa toimii tällä hetkellä alle kaksikymmentä suoma-

Tunnistamme liiketoimintamahdollisuuk-

laisyritystä.

sia Suomesta, ja tarjoamme niitä kansain-

– Indonesian markkina on viime vuosina nostanut profii-

välistyville yrityksille tukien samalla yritys-

liaan ja kiinnostus suomalaisissa yrityksissä on lisääntynyt.

ten sijoittumista Suomeen, summaa Tuomo

Vientikeskuksen perustaminen tulee vielä katalysoimaan

Airaksinen, joka johtaa Invest in Finland

tätä ilmiötä, uskoo Finpron Aasian-aluejohtaja Jari Hietala.

-toimintoa Finprossa .

Indonesia on metsäinen maa – noin 60 prosenttia pintaalasta on puiden peitossa.

– Maassa panostetaan uusiutuvan energian käyttöön.

Selvityksemme mukaan suomalaisyritysten suurimmat mahdollisuudet liittyvätkin cleantech- ja energia-aloille.

A! T T

Väestön määrä ja vaurastuminen lisäävät kysyntää myös

UU GOST-standardit SFS:stä

ICT-puolella ja terveydenhuollossa, kertoo vientikeskuksen päälliköksi nimitetty Tarja Kuokkanen.

Kuokkanen on hoitanut Finpron Indonesian toimintoja aiemmin Manilasta käsin. Uuteen Jakartan-toimistoon on tarkoitus asettua tulevan syksyn aikana.

Yksi Indonesiaan laajentavista yrityksistä on ympäristöystävällisiä biojalostustekniikoita kehittävä ja toimittava Chempolis Oulusta.

– Indonesiassa tullaan lähivuosina investoimaan merkittävästi tällä hetkellä hyödyntämättömään biomassaan. Sokeri-, palmuöljy- ja selluteollisuudessa on potentiaalia jopa kymmenille uusille biojalostamoille. Tavoitteenamme on

Ja nyt myös sähköisinä.

Kysy lisää SFS:n asiakaspalvelusta:

ensi vuoden aikana, sanoo Chempolisin Aasian liiketoiminnoista vastaava johtaja Pasi Rousu.

Indonesian liiketoiminnan käyntiin polkaisemiseksi on mahdollista hakea rahoitusta esimerkiksi Suomen ulkoministeriön rahoittaman Energy and Environment Partnership

- sales@sfs.fi tai

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki Puh. 09 1499 3353 (myynti) Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi

kuva s h uttersto c k

-ohjelman kautta. _Heini Santos

- 09 1499 3353.

32 Finpro inFront

saada ensimmäiset teknologiatoimitukset käynnistettyä

NO 02

Clean design yhdistää cleantechin ja käyttäjälähtöisen teollisen muotoilun. Suomalaista cleantech- ja clean design -osaamista esitellään World Design Capital Helsinki 2012 -satelliittitapahtumassa Kiinassa.

D E N M A R K • S W E D E N • F I N L A N D • N O R W AY • I C E L A N D

THE NEW CLEANTECH BUSINESS MAGAZINE

NO 02 •2012

SAVING ENERGY

WITH SMART WINDOWS

SWEDISH INVENTION BRINGS CLEAN WATER

ICELAND: SELLING ENERGY TO THE CONTINENT

CLEANTECH INVESTMENTS

ATTRACTING VENTURE CAPITAL

FOREST BIOMASS ANDRÉ HEINZ

FINDING SUSTAINABLE PROFITS

A GREEN HIGHWAY FOR GREEN CARS

SUMMER 2012

TAKING THE PULSE OF NORDIC CLEANTECH 220 SEK | 24 EUR | 31 USD

01 omslag NORDIC CLEANTECH REVIEW 2012 NR2.indd 1

lean design rakentaa siltaa insinöörien ja muotoilijoiden välille. Cleantechratkaisuja käytettäessä tuotteet valmistetaan ympäristön kuormitusta vähentäen. Design tulee mukaan käyttäjälähtöisen teollisen muotoilun myötä. Lisäksi tuotteiden materiaalivalinnoissa korostetaan kierrätysmateriaalien tai materiaalisivuvirtojen käyttöä ja varmistetaan myös materiaalin kierrätys tuotteen elinkaaren päätyttyä.

– Kyse on pelkistämisestä ja kestävämmästä elämisen ympäristön luomisesta. Yritysten näkökulmasta työtä tehdään tuotteen kilpailukyvyn kehittämiseksi teollisen muotoilun avulla mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi, sanoo kehitysjohtaja Riikka Salokannel Lahden tiede- ja yrityspuistosta.

– Cleantech- ja clean design -ratkaisuja yhdistää pyrkimys olla toista vastaavaa tuotetta ympäristöystävällisemmin ja mahdollisesti myös kustannustehokkaammin tuotettu. Cleantech-ratkaisut tekevät

C

KEEPING FINNISH CITIZENS WARM

2012-08-27 14:47

Nordic Cleantech Review Keväällä 2012 lanseerattu julkaisu nostaa keskusteluun cleantech-alan ja kestävän kehityksen teemoja kaikista Pohjoismaista. Cleantech Finland on aktiivisesti mukana toimituksellisen sisällön ideoinnissa.

Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden lisäksi tilaajille tarjoillaan tuoreimmat uutiset kuukausittain ilmestyvän uutiskirjeen myötä. Tilaa julkaisu: www.nordiccleantechnews.com

Koulutus

tekee MESTARIN. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin koulutuksista saat käytännönläheiset täsmälääkkeet Venäjän-bisnekseen – lajista riippumatta. Katso menestysreseptimme täältä: svkk.fi/koulutus Jos et vielä ole jäsen, liity nyt, niin voit hyödyntää jäsenetumme myös koulutuksessa!

resurssitehokkuudesta kilpailuedun, sanoo Janica Johansson Cleantech Finlandista.

Radical Design Week 2012 on kymmenen päivää kestävä suomalaisen designosaamisen tapahtuma Shanghaissa ja suurin WDC Helsinki 2012 -satelliittitapahtuma ulkomailla. Tapahtumaan sisältyy 2.11. järjestettävä Cleantech & Clean Design from Finland -teemapäivä. Päivän aikana yritykset keskustelevat siitä, miten kestävällä tavalla voidaan valmistaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. _A nneli F rantti

Cleantech Finland tarjoaa mahdollisuuden osallistua oheiseen teemapäivään.

Lisätietoja: annina.hasto@finpro.fi www.radicaldesignweek.com www.cleantechfinland.fi

Kamera kiertää JUTTUSARJASSA FINPROLAINEN MAAILMALTA KUVAA ELÄMÄÄNSÄ SEITSEMÄN PÄIVÄN AJAN. T eksti Heini S antos

Mu

k s n a m r

Murmansk on tyypillinen pohjoisen kaupunki: melko kylmä niin ilmaston kuin ilmapiirinkin osalta. Se on kuitenkin monia muita Venäjän kaupunkeja kansainvälisempi, ja sijainti lähellä Norjan ja Suomen rajoja tuo paljon skandinaavisia vaikutteita.

– Olen kuullut muilta venäläisiltä, että murmanskilaiset ovat muita venäläisiä ystävällisempiä ja avoimempia. Ehkä se johtuu siitä, että elintaso on täällä hieman korkeampi ja ihmiset myös matkustavat paljon, Andrey miettii.

Keskilämpötila nousee Murmanskissa nollan yläpuolelle vain toukokuusta lokakuuhun, ja talvella hytistään säännöllisesti alle 20 asteen pakkasessa. Golfvirta kuitenkin lämmittää Barentsinmerta niin, että Muurmanskin satama pysyy sulana ympäri vuoden.

KAUPUNKI

Murmansk on maailman suurin napapiirin yläpuolella sijaitseva kaupunki.

Elämä Kuolanvuonon pohjukassa pyörii raskaan teollisuuden ympärillä, mikä näkyy myös yhden miehen toimistossa häärivän erikoisasiantuntija Andrey Kletrovin arjessa.

Murmansk sijaitsee vuonomaisen lahden syleilyssä.

34 Finpro inFront

Finpron toimisto sijaitsee Murmanskin keskustassa, samassa rakennuksessa Meridianhotellin kanssa. Andrey hoitaa suomalaisten yritysten toimeksiantoja erityisesti öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuuteen sekä laivalogistiikkaan liittyvissä asioissa.

– Olen ikään kuin yritysten silmät ja korvat Murmanskissa, hän naurahtaa.

Andreyn mukaan erityisesti Pohjois-Suomessa sijaitsevat yritykset ovat hyvin kiinnostuneita Murmanskin mahdollisuuksista, joskaan harvat niistä ovat ryhtyneet vielä toimenpiteisiin. Tällä hetkellä Murmanskissa operoi muutamia T YÖ

suomalaisyrityksiä, kuten Metso Group, Wärtsilä ja Vianor sekä pari logistiikka- ja konsulttiyritystä.

Bisnes on perinteiseen venäläiseen tyyliin tiukasti sidoksissa valtioon.

– Kaivosteollisuus on täällä miljardibisnestä, ja suomalaiset ovat erittäin hyviä kaivosteknologian ja -laitteiden valmistuksessa. Vuoden sisällä on luvassa projekteja myös öljy- ja kaasuteollisuuden saralla, Andrey summaa markkinan suomalaisnäkökulmasta.

Andrey kulkee työmatkansa autolla, mutta kaavailee syyskuusta alkaen siirtyvänsä apostolinkyytiin.

– Työmatkani kestää vartin, menin sitten kävellen tai autolla. Kun ihmiset palaavat kesän jälkeen töihin ja ruuhkat pahenevat, säästän aikaa kävelemällä.

Murmaskilainen vapaa-ajan erikoisuus ovat grillaamiseen ja rentoutumiseen tarkoitetut mökit, jotka ovat erittäin suosittuja. Leikkimökkimäisten retkimajojen koristelua ovat innoittaneet vanhat venäläiset sadut ja kertomukset, ja sisustuksen vakiovarusteisiin kuuluu ainakin televisio. Myös Andrey perheineen suuntaa luonnon helmaan nauttimaan grilliherkuista vähintään kerran kuukaudessa.

Murmanskilaista ruokakulttuuria Andrey kuvailee globalisoituneeksi.

– Voileipiä, perunoita, lihaa ja kahvia, ei todellakaan mitään erityistä, hän sanoo.

VA P A A - A I K A

Finpron toimisto on samassa talossa Meridian-hotellin kanssa.

< Autoilu toimii kesällä, kun ruuhkia muodostuu tavallista vähemmän.

Paikallisissa häämenoissa vastanaineet kiinnittävät yhdessä lukon aitaan ja säilyttävät tai heittävät pois avaimen. Rituaali symboloi ikuista rakkautta – tosin sen vaikutus ei näy avioerotilastoissa.

Grillaamiseen tarkoitetut mökit ovat erityisen suosittuja juhlapyhinä.

Murmanskissa operoi muutamia suomalaisyrityksiä, mm. Vianor.

Murmanskin kaduilla on helppo bongata taidetta. Oikealla vanhoista autonrenkaista ja muovipulloista tehty krokotiili.

Finpro inFront 35

Lisää suomalaisia menestystarinoita suoraan sähköpostiisi.

Tilaa Finpro inFront Newsletter: info@finpro.fi