Issuu on Google+

Latinalainen Amerikka & uusiutuva energia

Mitä kuuluu, meriteollisuus?

Finpro

”Mittaamme työssä ajankäyttöä, mutta emme koe saavamme aikaan."

Kolumni Pekka Pohjakallio

Lehti kansainväliselle.

1/2013

inFront

Maailma ei ole tarpeeksi vihreä > Cleantech-alan liikevaihto tuplataan viidessä vuodessa

Kansainvälistymispalkitut:

L-Fashion Group, Blancco ja Rovio Entertainment Lähi-idän bisnesetiketti


inFront | fokus kuva m at t i i m m o n e n

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot 2012 jaettiin L-Fashion Groupille, Blanccolle ja Roviolle.

Lue voittajayritysten tarinat sivulta 19 alkaen.

Menestys riippuu hyvän liikeidean ja sinnikkyyden lisäksi siitä, kuinka paljon riskiä yritykset ovat valmiita ottamaan. Tänään palkittujen kolmen yrityksen tekemät valinnat ovat kantaneet. Ne ovat onnistuneet lyömään itsensä läpi niin täällä kotimarkkinoilla kuin haastavilla kansainvälisillä pelikentillä.” - Tasavallan presidentti Sauli Niinistö palkintojenjakopuheessaan 30.1.

Kuvassa vasemmalta Pauli Kulvik, Vesa Luhtanen ja Juha Luhtanen L-Fashion Groupista, presidentti Sauli Niinistö, Mikael Hed, Petri Järvilehto ja Niklas Hed Rovio Entertainmentista, sekä Michael Röchner ja Kim Väisänen Blanccosta.


1/2013 4 Meriteollisuus 6 Teema: Cleantech 11 Teema: Case Vacon 12 Teema: Clean design 13 proFile: Pekka Miilukangas 14 Latinalainen Amerikka ja uusiutuva energia 19 Kansainvälistymispalkinnot: 20 L-Fashion Group 22 Blancco 24 Rovio 26 Kolumni: Pekka Pohjakallio 27 Maailmalle 30 Maan tavalla

13 11 30

Neuvottelujen edetessä tahti tiivistyy ja tapaamiset pitenevät. Ensikauppoja ei synny puhelimitse tai sähköpostilla, PowerPointesityksistä puhumattakaan."

27

Oskar Rautiainen kertoo Lähi-idän bisneskulttuurista sivulla 30.

14

Pääkirjoitus

C

leantech on maailman nopeimmin kasvava, yli 1 600 miljardin euron markkina. Suomen markkinaosuus kakusta on yli prosentti ja alan yrityksemme kasvavat markkinaa nopeammin. Olemme kokoamme suurempi tekijä, ja meillä on mahdollisuus ottaa johtoasema esimerkiksi energiatehokkuuden innovaatioissa. Teknologisesti emme ole maailman johtava cleantech-maa, mutta voimme olla paras asiantuntija vaikkapa puhtaassa energiassa. Joku sanoi, että ilmastonmuutoksen hidastaminen on energiakysymys, ja siihen sopeutuminen vesikysymys. Yksin emme maailmaa pelasta, mutta parhaiten voimme kantaa kortem-

me kekoon kehittämällä puhtaita ratkaisuja kehittyville kasvumarkkinoille. Ne määrittävät maailman päästökehityksen. Emmekä me tietenkään pelkästään kehittämällä menesty, vaan myymällä vimmalla ”riittävän hyvää”. Poliittinen ja elinkeinoelämän johto vannoo cleantechin nimeen. Meillä on nyt paljon hyviä lähtöjä, jotka voivat omalla persoonallisella tekemisellään viitoittaa uuden menestyvän yrityksen mallin. Zen Robotics on tuonut tulevaisuuden kierrätysrobotit tähän päivään ja markkinoi ratkaisujaan uudella tavalla. Renewa menee eteenpäin kuin juna, ja ledeillä maailman valaiseva Valopaa hankki 2 miljoonan kasvurahoituksen. Kilpailuetumme voi perustua ainutlaatuisen ICT-osaamisemme tuomi-

Lue lisää cleantechista alkaen sivulta 6!

seen energia-alalle. Menestysreseptiin kuuluu myös pelillisyyttä, käytön helppoutta ja ”viileyttä”. Kannattaa hyödyntää myös ihmisen perustarvetta tehdä hyvää. Olen ollut nyt seitsemän vuotta Finprossa ja saman verran on Suomessa tuskailtu, kuinka cleantech-kentässämme on liian vähän menestyjiä. Silläkin uhalla, että joku parin vuoden päästä kiikuttaa tämän inFrontin nenäni eteen, ennustan, että vuosi 2013 on suomalaisen cleantechin läpimurtovuosi. Pääsenpä sanomaan, että mitä minä sanoin.

Janne Hietaniemi toimialajohtaja, energia ja ympäristö

info@finpro.fi Puh. 020 46 951 www.finpro.fi Finpro on kansallinen suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävä ja ulkomaisia investointeja Suomeen hankkiva organisaatio. Finpro edistää asiakkaidensa kansainvälistä kasvua ja menestystä auttamalla niitä olemaan oikeilla markkinoilla oikeaan aikaan kilpailukykyisillä tuotteilla, palveluilla ja konsepteilla. Finpro verkostoituu asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa hyödyksi paikallisesti ja kansainvälisesti. 370 asiantuntijaamme työskentelee 69 toimipisteessä lähes 50 eri maassa. Yrityksille tehtävien toimeksiantojen lisäksi Finpro hallinnoi merkittäviä kansainvälisiä hankkeita kuten puhtaan teknologian Cleantech Finland ja Future Learning Finland.

Finpro inFront on Finpro ry:n asiakas- ja sidosryhmälehti. Palaute, juttuvinkit, tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@finpro.fi. Päätoimittaja Outi Torniainen ja toimituspäällikkö Eila Saunamäki, Finpro. Toimitus: Otavamedia Asiakasviestintä, Kristiinankatu 3 B, 20100 Turku. Tuottaja Maarit Niemelä (maarit.niemela@ otavamedia.fi), graafinen suunnittelu Päivi Rücker. Osoitelähde: Finpron yhteysrekisteri. Paino: ForssaPrint Oy (Finpron jäsen), paperi: Galerie Art Silk 115 g. Kannen kuvat: Shutterstock, Pauliina Salonen. Ilmoitusmyynti: Media Duo Oy, www.mediaduo.fi. ISSN 1798-2790.

441 612 Painotuote

Finpro inFront 3


Finpro Insight tarjoaa näkymän eri toimialojen trendeihin, mahdollisuuksiin ja potentiaalisiin markkinoihin. Tätä tietoa suomalaisyritykset voivat hyödyntää liiketoiminnassaan. teksti K at j a L i e s i l i n n a kuvat f i n pr o , v i k i n g l i n e , r o ya l c a r i bb e a n

Vihreä, vihreämpi meriteollisuus

Mitä kuuluu meriteollisuus? Uudet ajattelutavat ja teknologiat siivittävät meriteollisuusyritysten matkaa muuttuvassa maailmassa. Tulevaisuuden yritykset toimivat maailmanlaajuisesti ja kehittävät monipuolisesti osaamistaan. Annetaan aukeaman neljän trendin näyttää tietä.”

Ulla Lainio, Finpro seniorikonsultti, meriteollisuus

Trendi Offshore-tuotanto ja arktinen osaaminen

Energiatehokkaat ja ympäristöystävälliset alukset

Meriteollisuuden uusi toimintamalli

Risteilyalusten rakentaminen ja kunnostaminen

• Laajojen laivanrakennusprojektien hallinta

• Laivan sisätilojen suunnittelu ja uudistaminen

Mahdollisuudet • Tekniset ratkaisut, kuten porausteknologia, jäänmurtajat ja muut arktisten projektien alukset sekä monitoimialukset

• Teknologiaosaaminen mm. ilmansaasteiden vähentämisessä ja vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntämisessä

• Ääriolosuhteiden osaaminen

• Tiukentuneet ympäristösäännökset ja turvallisuusvaatimukset

• Yhteistyön vahvistaminen venäläisten toimijoiden kanssa

4 Finpro inFront

• Vaativien laivojen rakentaminen, jossa tarvitaan esimerkiksi kehittynyttä ympäristö- ja turvallisuusteknologiaa

• Kokonaisuuksien tarjoaminen • Yhteistyö laivanvarustajien kanssa, jotta nämä vakuuttuvat yrityksen tuotteista ja osaamisesta

Ympäristöystävälliset, energiaa säästävät alukset ovat kuumentaneet keskustelua viime aikoina. Kilpailukyvyn ja tuottavuuden vaatimukset sekä tiukentuneet ympäristösäädökset ovat puskeneet kehittynyttä teknologiaa meriteollisuuteen samalla kun ala on muuttunut yhä kilpaillummaksi. Tulevaisuuden vihreät laivat vaativat niin uudenlaista suunnittelua, rakentamista kuin korjaamistakin. Esimerkiksi rikkipäästöjen rajoittamisen myötä esiin ovat marssineet ympäristöhaittoja vähentävä teknologia ja vaihtoehtoiset polttoaineet. – Wärtsilä on kehittänyt ensimmäisenä maailmassa pesurin, jonka avulla laivat pystyvät vähentämään merkittävästi rikkipäästöjään. Turun telakalta valmistunut M/S Viking Grace puolestaan on ensimmäinen suuri risteilyalus, joka käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua, LNG:tä, kertoo Lainio.


”Venäjä omistaa arktisten alueiden kaasuvarannoista

70 prosenttia.”

Uusi, uljas offshore Offshore-teollisuus kasvaa ympäri maailmaa. Jatkossa yhä suurempi osa alan investoinneista tehdään syvänmeren öljyn- ja kaasunporaukseen sekä arktisille alueille. Öljyn- ja kaasuntuotanto meren pohjasta vaatii tehokkaita porausaluksia ja erikoistunutta teknologiaa. Tässä on menestyksen paikka suomalaisyrityksille, joilta löytyy ainutlaatuista osaamista arktisessa teknologiassa. – Offshore-alan mahdollisuuksia kannattaa nyt tähyillä niin Brasiliasta ja muusta Latinalaisesta Amerikasta kuin Norjan ja Venäjän arktisilta alueiltakin. Näillä sijaitsee yhteensä yli kolmannes maailman öljyvarannoista, kertoo Lainio. – Brasilian rannikolta tehdyt syvänmeren öljylöydöt kiinnostavat suomalaisyrityksiä, jotka ovat keskittyneet

offshore-teknologiaan, laivanrakennukseen ja satamaoperaatioihin. Norja puolestaan kunnostaa lukuisia vanhoja öljynporauslauttojaan, mikä luo hyvän tilaisuuden korjauspuolen yrityksille. Barentsinmeren kaasulöydöt tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi konepajayrityksille, komponenttien valmistajille ja suunnittelutoimistoille, Lainio listaa. Yhteistyön luominen ja syventäminen venäläisten toimijoiden kanssa on tärkeää, sillä Venäjä omistaa arktisten alueiden öljyvarannoista 40 prosenttia ja kaasuvarannoista 70 prosenttia. – Venäjän kaasun- ja öljyntuotanto vaativat kestäviä, erityisesti jäissä kulkevia monitoimialuksia, joiden rakentaminen ja päivittäminen tarjoavat yrityksille näytön paikan. Jos risteilijät jättävät Suomen telakat, olisivatko arktisten olojen alukset vaihtoehto, Lainio pohtii.

Teknologia edellä Aasiaan Meriteollisuuden murros näkyy vahvasti myös teollisuuden siirtymisenä matalampien kustannusten maihin, kuten Kiinaan ja Etelä-Koreaan. Suuntaus vaatii suuria panostuksia myös suomalaisyrityksiltä. – Valttejamme ovat korkea teknologia ja vankka kokemus. Mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi laajojen laivanrakennusprojektien hallinta ja haastavampien monitoimialusten rakentaminen. Tarvetta löytyy myös ympäristö- ja turvallisuusteknologialle, toteaa Lainio. Kiinassa ja Etelä-Koreassa rakennetaan tonneissa laskettuna 90 pro-

senttia maailman laivoista. Perinteisesti alueella on rakennettu tankkereita ja rahtialuksia sekä korjattu erityisesti offshore-aluksia. Tulevaisuudessa maiden on tarkoitus rakentaa myös vaativampaa tekniikkaa käyttäviä laivoja, kuten suuria risteilyaluksia. Tämä luo mahdollisuuksia suomalaisille ammattilaisille, joilla on pitkä kokemus jättiristeilijöistä. Kiinnostavaksi alueeksi Lainio nostaa myös Singaporen, jonka meriteollisuudessa kaivataan kaikentyyppisten alan yritysten osaamista. Tällä hetkellä maassa toimii jo yli 70 suomalaista yritystä.

Matkustaja-alusten sisätilat on uusittava usein. Royal Caribbean -varustamon Rhapsody of the Seas kävi läpi viiden viikon kasvojenkohotuksen, jonka yhteydessä laivan keskusaukio muuntui tyylikkääksi tapahtuma-areenaksi.

Kokemuksia kaikille aisteille Ekologisia kauneushoitoja ja lumiluolia kylpylässä, näköalaikkunoita ja uusinta tekniikkaa konferenssihuoneissa, harkittuja sisustusratkaisuja ravintoloissa ja hyttialueella. Nykypäivän meriteollisuus linkittyy yhä tiukemmin muotiin ja lifestyleen, mikä vaatii paljon risteilyalusten suunnittelulta ja uudistamiselta. – Laivat ovat aikaisempaa suurempia ja matkustajat kaipaavat entistä viihtyisämpää ja ajanmukaisempaa ympäristöä. Laivojen sisätiloja on uudistettava 3–5 vuoden välein, ja konseptien tulee olla raikkaita, tyylikkäitä ja kustannustehokkaita, Lainio kuvailee. Loistoristeilijöiden korjausrakentamisen arvo on yhtä suuri kuin uusien alusten rakentamisen,

ja se kasvaa jatkuvasti. Suomalaisyritykset ovat perinteisesti olleet vahvasti mukana uudisrakentamisen markkinoilla, mutta korjausrakentamisen puolelta näkyvyys puuttuu. Viimeistään nyt alan tieto ja osaaminen on otettava täydellä teholla käyttöön. Kiristyvässä kilpailussa menestyksen avaimiksi nousevat luottamus ja yhteistyö laivanvarustajien kanssa. – Globaalissa ympäristössä toiminta ei rajoitu vain yhteen maahan. Risteilyvarustamon päättäjän toimipiste saattaa olla esimerkiksi Floridassa, mutta laiva kunnostetaan Singaporessa. Yritysten on otettava huomioon eri maiden päättäjät ja operaattorit ja vakuutettava nämä omista tuotteistaan. Näin ne varmistavat näkyvyytensä laivan koko elinkaaren ajan, havainnollistaa Lainio.

”Loistoristeilijöiden korjausrakentamisen arvo on yhtä suuri kuin uusien alusten rakentamisen.” Finpro inFront 5


inFront | cleantech teksti m a a r i t n i e m e l ä kuvat t e m , s h u t t e rs t o c k

Miten cleantechtemppu tehdään? Cleantech on Mari Pantsar-Kallion mukaan toimialarajat ylittävä mindset, josta kehkeytyy vielä kultahippu Suomen taloudelle. Tavoitteena on luoda 40 000 uutta työpaikkaa ja kaksinkertaistaa alan liikevaihto. Me kysyimme miten.

U

seat teollisuuden alat pystyvät hyödyntämään cleantechia. Se on tapa tehdä asioita energia- ja materiaalitehokkaammin, sanoo dosentti Mari Pantsar-Kallio, joka johtaa Työ- ja elinkeinoministeriön helmikuussa 2012 käynnistämää Cleantechin strategista ohjelmaa. Niille, joiden korvaan sana strategia särähtää, hän vakuuttaa, ”ettei ohjelma ole täällä tekemässä strategioita, vaan konkreettisia toimenpiteitä”. Strategioita on Pantsar-Kallion mukaan maassamme jo aivan tarpeeksi. Yksi ohjelman kunnianhimoisista tavoitteista on synnyttää Suomeen 40 000 uuttaa puhtaan teknologian työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Suuri osa näistä tulee tulisi uusiutuvan energian kautta. Esimerkiksi tuulisektorille on laskettu jopa 10 000 työpaikkaa, joiden syntyä edesauttaa Suomen tuulivoimatavoitteen nostaminen. Bioenergian pariin on suunniteltu töitä jopa 15 000 tekijälle. Tähtäimessä on myös kaksinkertaistaa cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuoteen 2018 mennessä, jolloin potti nousisi 40 miljardiin euroon. Ensihätään luku vaikuttaa suurelta.

6 Finpro inFront

– Alan kasvu oli noin 10 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2011. Kasvuprosenttia ei tarvitse nostaa kuin 12 prosenttiin, jolloin tavoite täyttyy, Pantsar-Kallio selventää. Yksi luvatuista toimenpiteistä on elintärkeiden kotimarkkinareferenssien hankkiminen pk-yrityksille. Valtion ja kuntien hankinnat pitäisi saada suosimaan uutta, kotimaista teknologiaa. – Kansainvälistyvien yritysten on voitava osoittaa, että heidän teknologiansa toimivat. Jos myydään biokaasulaitosta Kiinaan, asiakas kysyy varmasti, missä näitä laitoksia on jo toiminnassa. Tietä tasottaisivat kotimaasta löytyvät referenssit. Julkiset hankinnat olivat viime vuonna 32,5 miljardia euroa. Pantsar-

Kallio laskee, että jos edes yksi prosentti saataisiin uusien ratkaisujen markkinoille pääsyyn, se tarkoittaisi vuosittain yli 300 miljoonaa. Summa vastaa yli puolta Tekesin budjetista. – Kun kunnat tekevät hankintoja esimerkiksi jäte- ja vesihuoltoon, energiapuolelle tai liikkumiseen, pitäisi enemmän hyödyntää viimeisintä tekniikkaa. Liian usein hankitaan vaikkapa Saksasta vanhaa teknologiaa jätehuoltoon eikä ajatella sitä, että hyödynnettäisiin viimeisintä suomalaisosaamista, hän sanoo. Parhaillaan Pantsar-Kallion työpöydällä on selvittää, miten valtio voisi lähteä takaamaan referenssilaitoksia ja kantaa näin osansa uuteen teknologiaan liittyvistä riskeistä. Tehtävälistalla on myös tutkia, avaisiko kehityspoliittinen yhteistyö uutta


Julkiset hankinnat pitäisi saada suosimaan uutta kotimaista teknologiaa."

Suomi innovatiivisimpien joukossa Arvostettu The Global Cleantech Innovation Index 2012 sijoitti Suomen neljänneksi cleantech-osaajien vertailussa. Selvitys tutki 38 valtion cleantech-alan innovaatioita start-up yrityksissä. Suomen sijoitusta nosti cleantechinnovaatioita tukeva toimintaympäristö, sekä vahva panostus yleiseen innovaatio- ja T&K-toimintaan. Sijoitusta heikensi innovaatioiden kaupallistamista mittaava mittari. Muut kärkimaat olivat Tanska, Israel ja Ruotsi. General drivers

Koko selvitys ja tarkemmat tiedot arviointiperusteista: bit.ly/VzSkD6

38 valtion keskiarvo

liiketoimintaa suomalaisyrityksille. Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön vuosittain satoja miljoonia euroja. Cleantech-alan kasvu löytyy uusista, kansainvälistyvistä yrityksistä sekä sellaisista toimijoista, jotka löytävät uutta liiketoimintaa cleantechista. Esimerkiksi moni konepajayritys on löytänyt uusia liiketoimintasektoreita uusiutuvasta energiasta, kuten bioenergiasta tai tuulivoimasta. Pantsar-Kallion tontilla on turvata kasvun edellytykset luomalla Suomeen toimintaympäristö, joka tukee cleantech-yritysten kasvua ja jonka tukimekanismit ovat kunnossa. Rahoituksen tulisi hänen mukaansa kattaa yrityksen koko arvoketju. >

Cleantech drivers

Commercialised Innovation

Emerging innovations

3. Ruotsi

1. Tanska

2. Israel

4. Suomi

Lähde: The Global Cleantech Innovation Index 2012, Cleantech Group LLC ja WWF

Finpro inFront 7


inFront | cleantech tekstit m a a r i t n i e m e l ä kuva f i n pr o

– Suomessa satsataan paljon T&K-toimintaan, mutta mitä lähemmäs kansainvälistymistä ja markkinoille menoa päästään, rahoitusinstrumentteja on huonommin tarjolla. Jumpattavaa on vielä, mutta Pantsar-Kallio huomauttaa, että kaikki nurina rahoituksen puutteesta ei ole oikeutettua. – Sellaistakin tapahtuu, että yritys tulee sanomaan, että johonkin ei ole rahoitusta. Me pyydämme esittämään, mihin sitä rahoitusta tarvitaan ja kuinka paljon, sekä keneltä sitä on pyydetty ja mihin se kaatui. Sitten käykin ilmi, ettei rahoitusmahdollisuuksia ole kunnolla selvitettykään. Suomen kansainvälinen näkyvyys cleantech-alalla on Mari Pantsar-Kallion mukaan hyvä. Vaikka kadunmies maailmalla ei Suomen cleantech-osaamisesta mitään tietäisikään, oikeiden organisaatioiden ja päättäjätahojen suuntaan näymme hänen mukaansa kiitettävästi. – Meidän pitää solmia suuryritysten ja kasvavissa maissa myös valtioiden kanssa partneruuksia, joiden kautta suo-

malaiset voivat toimia teknologian toimittajina. Esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa meillä on erittäin potentiaalisia yhteistyövirityksiä käynnissä. Sieltä löytyvät myös suuret lähitulevaisuuden markkinat, mutta Pantsar-Kallion mukaan katseita voitaisiin kääntää jo pidemmällekin. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa markkina kasvaa jo 5 prosentin vuosivauhdilla. – Siellä kilpailukaan ei vielä ole niin kovaa ja kytkös Euroopan talouskriisiin on heikompi, hän kannustaa. Pantsar-Kalliolle on selvää, millä tarinalla Suomea myydään jatkossakin. – Ehdottomasti se kärki, jolla meidän kannattaa itseämme markkinoida on tehokkuus. Suomen tarina tukee sitä hienosti; ollakseen kilpailukykyinen teollisuutemme on joutunut käyttämään tehokkaasti luonnonvaroja ja olemaan energiatehokas.

www. solved. fi

Referenssit taskuun Lahdesta Lahden alueen jätteiden hyötykäyttöaste on yli 90 prosenttia. Tähän päästään uusimpia kotimaisia teknologioita hyödyntämällä.

SOLVED-palvelu kokosi asian-

aiheuttamiin vesistöongelmiin

tuntijat vastaamaan globaalei-

kiinalaisessa kaupungissa.

– Lahti on ollut etukenossa jäte-

laitoksen. ST1 taas rakensi Lahteen

hin ympäristöongelmiin. Samalla

huollon kehittämisessä, sillä täällä niin

bioetanolilaitoksen, joka muuttaa mm.

rakennetaan mielikuvaa suoma-

vaa suomalaisista cleantechin

kunnallisten yhtiöiden kuin yritysten

Hartwallin panimon ja Fazerin leipomon

laisista cleantechin huippuosaa-

huippuasiantuntijoina. Palvelun

välinen yhteistyö on pelannut ainutlaa-

viljaperäiset sivuvirrat autoissa käytet-

jina.

fokusmarkkinoita ovat Kiina, Intia

tuisen hyvin, kertoo kehittämistyössä

täväksi bioetanoliksi, Ekholm listaa esi-

mukana ollut Esa Ekholm Lahden Seu-

merkkejä.

– Tähtäämme maailman tär-

– SOLVED vahvistaa mieliku-

ja Venäjä, sekä kehittyvät alueet,

keimmäksi cleantech-yhteisöksi.

joissa markkinat eivät ole vielä

Voimme kanavoida suomalaista

saturoituneet ja asiantuntijuutta

Energian vuonna 2012 avaama kaasu-

osaamista entistä tehokkaammin

aidosti tarvitaan, Hulkkonen

Jäteyhtiö keräyttää energiajätettä ja

tusvoimalaitos, joka tuottaa sähköä ja

vastaamaan globaaliin kysyn-

kertoo.

valmistaa siitä jätepolttoainetta, josta

kaukolämpöä energiajätteestä. Pääosan

tään, kertoo Cleantech Finlandin

energiayhtiö tekee sähköä ja kauko-

laitoksen polttoaineesta toimittavat

johtaja Santtu Hulkkonen.

lämpöä. Lisäksi vesi- ja jäteyhtiö ovat

yksityiset jäteyhtiöt. Metson toimit-

yhdessä rakentaneet kompostointilai-

tama, 160 miljoonan euron arvoinen lai-

palvelu on verkossa toimiva

misen. Olennaista on Hulkkosen

toksen ja suunnittelevat sen rinnalle

tos on maailmankin mittakaavassa uusi

yhteisö, jossa asiantuntijat tuo-

mukaan myös yritysrajat ylittävä

Suomessa uutta teknologiaa edustavaa

ja ainutlaatuinen.

vat keskusteluun ja esitettyihin

toimintamalli.

dun Kehitys LADEC Oy:stä. Yksinkertaistettuna kuvio toimii näin:

kuivamädätyslaitosta, josta biokaasu syötettäisiin maakaasuverkkoon. Mukaan jätetalkoisiin on haluttu

Jätekonseptin lippulaiva on Lahti

Cleantech Finlandin SOLVED-

Mukana on jo 150 asiantuntijaa, joiden kanssa kävijä voi esimerkiksi buukata virtuaalitapaa-

ongelmiin tuoreinta faktatietoa,

– Saamme nopeasti luotua

sainvälisiä vieraita siinä määrin, että

näkemyksiä ja käytännön koke-

huippuasiantuntijatiimejä, jotka

– Voimalaitos on kiinnostanut kantutustumiskäyntejä on jouduttu jo

musta. Sivustolla käydään kes-

ratkaisevat asiakkaiden ongel-

paras puhdas teknologia – ja lähes kaikki

rajoittamaan. Eipä olisi vielä 15 vuotta

kustelua yleisistä markkina-

mia, hän kertoo.

kotimaasta.

sitten uskottu, että Kiinan suurlähetti-

trendeistä tai haetaan ratkaisua

lästä kierrätetään kaatopaikalla, Ekholm

spesifeihin tilanteisiin, kuten

täjää viikossa. Se on lanseerattu

naurahtaa.

vaikkapa maatalousjätteiden

myös kiinan ja venäjän kielillä.

– Esimerkiksi raumalainen BMH Technology on toimittanut PäijätHämeen Jätehuollolle jätteenmurskaus-

8 Finpro inFront

Sivustolla käy yli 1000 käyt-


Kasvua sieltä, minne aurinko paistaa Suomen viennistä vain pari prosenttia suuntautuu Afrikkaan. Mantereella on huutava tarve cleantech-ratkaisuille, mutta tiukkaan kilpailuun ja heterogeenisiin asiakastarpeisiin on syytä varautua.

Naps Systems lähti Afrikkaan heti perustamisensa jälkeen, 80-luvun alussa. Nyt aurinkosähköjärjestelmien tuottajalla on 200 000 asennettua järjestelmää 140 eri maassa. Neljäsosa liikevaihdosta kerätään Afrikasta. – Olisi iso virhe, jos globaalisti toimiva yritys jättäisi Afrikan huomioimatta. Erityisesti pk-yrityksille markkina on edelleen etäinen, vaikkei sen tulisi olla, toteaa toimitusjohtaja Timo Rosenlöf.

Erityisesti pk-yrityksille Afrikan markkina on edelleen etäinen, vaikkei sen tulisi olla.

kuva n a ps s y s t e m s

K

un kehittyneet markkinat hyytyvät, yhä useampi yritys tähyää BRIC-maihin ja niiden ohi. Ja niin olisi syytäkin. Johtaja Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitosta lyö pöytään lukuja, joiden valossa on helppo uskoa Afrikan potentiaali. Saharan eteläpuolinen talouskasvu on keskimäärin 5 prosenttia ja maailman nopeimmin kasvavista talouksista 7/10 sijaitsee Afrikassa. – Kaikkein suurin kasvupotentiaali löytyy nyt maista, joiden linkki länsimaiden talouskriisiin on heikoin. Suomen cleantech-yrityksillä on paljon annettavaa, kun Afrikassa ratkotaan energiahuollon, ravinnon riittävyyden ja ilmastonmuutoksen haasteita. Finpron Afrikan aluejohtaja Seppo Keräsen mukaan akuuteinta kysyntää on ratkaisuille vesihuoltoon, kaupunkien jäteongelmiin, sekä energiatuotantoon, -tehokkuuteen ja siirtoon.

Aurinkosähkötalo Naps Systems lähti Afrikkaan jo 80-luvulla. Kuva on Tsadista, jossa rokotteet saatiin kylmänä perille yrityksen kehittämässä aurinkojääkaapissa.

Yrityksen referenssejä Rosenlöf arvelee löytyvän mantereen kaikista maista. Aluksi yritys toimi osatoimittajana muiden projekteissa. Seuraavaksi asiakaskunta laajeni avustusorganisaatioihin, kuten YK:hon. Esimerkiksi 80-luvun Tsadissa rokotteet pysyivät viileinä Naps Systemsin kehittämässä aurinkojääkaapissa, joka keinui perille kamelin selässä. – Emme ole vain kehittäneet spesifejä teknologisia ratkaisuja, vaan olemme aina pyrkineet ymmärtämään asiakkaiden todelliset tarpeet, Rosenlöf sanoo. Afrikassa on oltava asiakkaan iholla, erilaisia kulttuureja ja tarpeita kuunnellen. Yritykselle relevantti tieto on hankittava paikan päällä ja verkottumalla. – Afrikkaa ei voi hoitaa etänä. Perinteiset expatriaatti-järjestelytkään eivät oikein toimi, vaan tarvitaan paikallisia henkilöresursseja ja partnereita. Taloudellisia riskejä on kontrolloitava tiukasti ja jatkuviin yllätyksiin tulee varautua, Rosenlöf tiivistää. – Paikan päällä on ainakin aluksi hyvä olla suomalainen, joka johtaa ja opettaa paikallisia, näkee Finpron Keränen.

Neitseellisistä markkinoista ei enää voida puhua, sillä yksi jos toinenkin on kirjannut Afrikan suunnitelmiinsa. Kovaa vastusta tarjoavat ruotsalaiset, tanskalaiset, hollantilaiset ja saksalaiset yritykset. Kiinasta puhumattakaan. – Kilpailuasetelma Afrikassa on ensisijaisesti Kiinan ja muun maailman välillä. Kiinan valtion tukemien hankkeiden kanssa on valitettavasti vaikea kilpailla, sanoo Timo Rosenlöf. Vaikka polku Afrikan markkinoille ei ole mutkaton, niin Mörttinen, Keränen kuin Rosenlöfkin uskovat mantereen potentiaaliin erityisesti suomalaisille cleantech-toimijoille. – Tulot koostuvat pienistä puroista ja investointien takaisinmaksuajat voivat olla pitkiä. Mutta markkinapotentiaali on huikea ja kehittyvillä markkinoilla löytyy varallisuutta tärkeinä pidettyihin hankkeisiin, Leena Mörttinen vakuuttaa. – Ja kun tälle 55 maata käsittävälle, heterogeeniselle markkinalle päättää lähteä, tarvitaan dokumentoituja referenssejä, fokusointia, sekä resursseja systemaattiseen kumppanihakuun, Seppo Keränen lisää.

Finpro inFront 9


inFront | cleantech Kolme vaihtoehtoista EMC-mallia* Eero Siitosen mukaan:

tekstit K i rs i K o m m o n e n kuvat s h u t t e rs t o c k , va c o n

1)

Missiona energiatehokkaampi Kiina

Project Management -vetoinen liiketoimintamalli • Teknologia ja osaaminen ostetaan pääosin suomalaisilta pkyrityksiltä • Joint-venture kiinalaisen yhtiön kanssa keskittyy EMC-rahoituksen hankkimiseen ja asiakassuhteiden haltuunottoon

2)

Oma EMC-liiketoiminta • Yrityksellä on jo vakiintunutta toimintaa ja omaa tuotantoa Kiinassa

Kasvava Kiina nielee yhä enemmän energiaa ja maan hiilidioksidipäästöt kasvavat. Suunnitelmat energiankäytön tehostamiseksi tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

• Perustetaan uusi EMC-liiketoimintaan keskittyvä yritys

• kilpailukyky paranee • voi avautua uutta liiketoimintaa

3)

Partnerina kiinalainen EMC-yritys • Suomalaiset pk-yritykset alihankkijoina paikallisille EMCyrityksille

K

iina on ollut pitkään maailman tehdas, ja täällä teollisuus käyttääkin lohikäärmeen osan, 70 prosenttia maan koko energiankulutuksesta. Energia tuotetaan vielä yli 90 prosenttisesti fossiilisilla polttoaineilla. Energiaintensiteetin sekä hiilidioksidipäästöjen alentaminen on noussut tärkeään rooliin Kiinan suunnitelmataloudessa. – Tämä avaa mahdollisuuksia myös suomalaiselle osaamiselle, kertoo Finpron seniorikonsultti Eero Siitonen Pekingistä. Pelkästään hiilen osuus kaikesta energiasta on yli 70 prosenttia. Muutoshalukkuutta lisää se, että valtio on riippuvainen kaikkien tärkeimpien energianlähteidensä – kivihiilen, öljyn ja maakaasun – tuonnista. Vuoteen 2015 mennessä energiaintensiteettiä onkin tarkoitus laskea 16 prosenttia ja hiilidioksidipäästöjä jopa 17 prosenttia BKT-yksikköä kohden laskettuna, vaikka energian kokonaiskulutus jatkaa kasvuaan 10 prosentin vuosivauhtia. – Tämä luo raamit sille, mitä tapahtuu. Täältä tulevat tavoitteet energiankäytön tehostamiseen, kuvailee Siitonen. Jotta talouden kasvu olisi kunnianhimoisten tavoitteiden ohella mahdollista, valtio on käynnistänyt EMC-toimintamallin (Energy Management Contracting; vrt ESCO-malli Euroopassa). Yritykset voivat hakea EMC-statusta, joka takaa merkittäviä taloudellisia tukia ja tätä kautta mahdollistaa kilpailukykyi-

• EMC-yritys toimii jakelu-kanavana

semmän hinnoittelun. EMC:n mahdollisuuksiin ovat heränneet sekä kiinalaiset että ulkomaalaiset, erityisesti saksalaiset ja yhdysvaltalaiset energiatehokkuusalan yritykset. Kiinassa vain suuri on kaunista. Kovien tavoitteiden johdosta kiinalaiset teollisuusyritykset eivät juuri ole kiinnostuneita yksittäisistä energiansäästötoimista. Sen sijaan kysyntää on kokonaishankkeille, joilla saavutetaan merkittäviä tuloksia energiankäytön tehostamisessa. – Suomalaisten näkökulmasta tämä tarkoittaa useiden yritysten yhteistyötä, sillä pk-yritys on yksin harvoin kilpailukykyinen kiinalaisen asiakkaan näkökulmasta, arvioi Siitonen. Siitonen on hahmotellut kolme vaihtoehtoista EMC-liiketoimintamallia, joita hyödyntäen suomalainen alan yritys voisi jaella omia

* Energy Management Contracting

• Sopii esim. yrityksille, jotka ovat toimittaneet energiatehokkaita tuotantolinjoja, laitteita ja prosessiosaamista esim. teräs-, puunjalostus- ja kaivosteollisuudelle

tuotteitaan ja palvelujaan Kiinassa. Finpro auttaa asiakkaitaan löytämään itselleen sopivan toimintatavan. Siitosen kattava kokemus teollisuuden energiasäästötoimista sekä ESCO-liiketoiminnasta yhdistettynä Finpron kiinalaisten asiantuntijoiden viranomaiskontakteihin ja markkinatuntemukseen tarjoavat vahvan tuen suomalaisille. Suomella on myös hyvä historiallinen tausta. – Meillä on maailman tehokkaimmat terästehtaat, tehokkaita paperitehtaita, osaamista pitkältä ajalta. Myös kylmä ilmasto on pakottanut meidät energiatehokkuuteen. Mutta tämän osaamisen tuominen Kiinan markkinoille edellyttää yhteistyötä ja paikallista tuotantoa, Siitonen painottaa.


CASE

Megaluokan markkinaosuuksia napsimassa Kiinan energiatehokkuusmarkkinalla menestyksen ratkaisevat läsnäolo, nopeus ja paikallistuntemus. Erityisen haasteen tuovat nopeasti muuttuva lainsäädäntö ja rahoituspuolen byrokratia.

Vaconin tehdas Suzhoussa on järjestyksessään jo neljäs, kolme aiempaa jäivät kapasiteetiltaan pieniksi.

V

aconin tarina Kiinassa alkaa vuodesta 2004. Nykyinen Suzhoun tehdas on järjestyksessä jo neljäs, sillä nopean kasvun myötä kolme aiempaa tehdasta jäivät kapasiteetiltaan pieniksi. – Nykyisen tehtaan vuosikapasiteetti onkin jo noin 300 000 yksikköä, kertoo Vaconin Kiinan yhtiön toimitusjohtaja Pertti Rajamäki. Asiakaskunta muodostuu omilla toimialoillaan johtavista globaaleista yrityksistä sekä lukuisasta joukosta kiinalaisia toimijoita. Vacon on napsinut vuodesta toiseen markkinaosuutta kansainvälisiltä kilpailijoiltaan. Erityisen kilpailukykyinen yhtiö on vaikeissa applikaatioissa. – Kun mennään marine-, metalli-, mining-, kraana- ja hissiteollisuuteen, meille kilpailuetua tuovat toimiala- ja asiakaskohtaiset applikaatiot, moderni tehdas sekä nopeat toimitukset, luettelee Rajamäki. Kiinan tuotannosta jää maahan 60–70 prosenttia, loppu toimitetaan muualle Aasiaan sekä Eurooppaan. – Ratkaisevaa on, että ollaan lähellä asiakasta. Kaikki luulevat, että Kiinaan tullaan halvan tuotannon takia, mutta tämän tyyppisessä teknologiassa ei kyseessä ole niinkään hinta, vaan uskottavuus: ollaan läsnä ja lähellä, alleviivaa Rajamäki. Nyttemmin mukaan kilpailuun on nousemassa myös varteenotettavia kiinalaisia toimijoita länsimaisten yhtiöiden rinnalle, joten taistelu kiristyy entisestään. Kiinassa menestyksen ratkaisee nopeus. – Täällä on oltava nopea, on tehtävä päätöksiä tässä ja nyt, Rajamäki kuvailee. – Partneristrategia on oltava kunnossa. Pitää pystyä hakemaan oikeita jakelijoita ja myöskin pitämään heidät. Vacon on myös organisoitunut asiakkaan suuntaan ja pyrkinyt hakemaan organisaatiostaan vastuuhenkilöt isoille asiakkaille niiden erityistarpeiden mukaan, oli kyseessä sitten tekninen, logistinen tai puhtaasti kommunikaatio-osaaminen. Uusia asiakkaita hankkimassa on runsaan 40 kiinalaisen myyntimiehen joukko. Mahdollisuuksia tarjoavat myös Kiinan ilmastotavoitteet. – Minua pyydetään aika ajoin puhumaan erilaisiin tilaisuuksiin. Kiina haluaa näyttää, että se on vihreä maa. Meillä käy delegaatioita, jotka haluavat kuulla vihreistä arvoista. Vaconilla on tausta ja koke-

mus, joita vasten yhtiö on uskottava näistä puhuessaan. – Sähkömoottorista ja käyttötarkoituksesta riippuen, noin puolet moottoreista kannattaisi varustaa taajuusmuuttajalla. Näiden moottoreiden sähkönkulutuksesta pystyttäisiin säästämään kiistatta 3040 prosenttia, ja tekniikallamme pystytään myös sähköä syöttämään takaisin verkkoon, mainostaa Rajamäki. Liiketoimintaympäristö muodostaa omat haasteensa. Yleisesti ottaen valuuttakurssin muutokset ovat selkeästi vaikeuttaneet vientiä. Rajamäen mukaan iso rooli on myös yllättävillä lainsäädännön muutoksilla, jotka voivat astua voimaan yhden–kahden kuukauden sisällä ilmoituksesta. – Järjestelmä edellyttää laskujen lisäksi fa piao -verokuittia, leimaa ja muuta by-

rokratiaa. Vaatii paljon henkilökuntaa pysyä ajan tasalla ja finanssipuolella tarvitaan helposti kaksinkertainen määrä porukkaa verrattuna länsimaiseen vastaavaan yritykseen, neuvoo Rajamäki. – Pitää myös tuntea ihmisiä, valtiovaltaa ja virkamiehiä. On hyvä olla pulpetilla oikean isokenkäisen kuva. Heiltä voi kysyä neuvoa, jos homma on menossa pieleen. Tai tällainen kontakti voi toimia jopa pelotteena toiselle viranomaiselle. Tehtaan perustaminen on tänä päivänä yhä vaativampaa. – Hightech- ja software-yrityksiä Kiina kuitenkin haluaa yhä enemmän, mekaanisen alan low-tech -yrityksiä ei tänne enää edes huolita. Toisaalta tarjolla on erilaisia tukia ja muita kannustimia. Nämä mahdollisuudet pitää tunnistaa ja hyödyntää, hän kuvailee.

Tämän tyyppisessä teknologiassa ei kyseessä ole niinkään hinta, vaan uskottavuus: ollaan läsnä.”

Vacon Oyj Toiminta: kehittää, valmistaa ja myy taajuusmuuttajia ja inverttereitä Liikevaihto 2011: 380,9 milj. euroa Henkilöstö 2011: 1 500 (Kiinassa noin 360) Vuosikasvu n. 25 %, kun markkinat samana aikana kasvaneet 15-16 %

Finpro inFront 11


inFront | cleantech teksti m a a r i t n i e m e l ä kuva u p m

= Ympäristöä vähemmän kuormittavien teknologioiden ja käyttäjälähtöisen teollisen muotoilun yhdistämistä. Lisäarvo syntyy luomalla vähemmästä enemmän, käyttäjää kuunnellen.

Clean design pelkistää prosessit Löytyykö käyttäjälähtöisestä muotoilusta ja tuotannon pelkistämisestä avain suomalaisten cleantech-yritysten erottumiseen globaalissa kilpailussa? Ja nyt ei puhuta esineiden taputtelusta nätiksi.

M

uotoilun kehitysjohtaja Riikka Salokannel Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:stä on vakuuttunut, että kestävän kilpailuedun saamiseksi cleantech-yritysten on huomioitava teollisen muotoilun peruspilarit: Pelkistäminen, materiaalivirtojen suunnittelu ja tuotteiden käyttäjälähtöinen muotoilu. – Jos esimerkiksi kehitetään sähköbussia, sen pinnoitteessa voidaan hyödyntää nanoteknologiaa, jotta autoa ei tarvitse pestä niin usein. Näin linja-auton pesuun kuluu vähemmän pesukemikaaleja sen elinkaaren ajan, hän antaa esimerkin pelkistämisestä. Entisenä tuote- ja pakkaussuunnittelijana Salokannel puhuu paljon myös materiaalivirtojen merkityksestä. Materiaalien halutaan kiertävän niin pitkään kuin mahdollista, ja toisen jäte on toisen raaka-aine. Esimerkiksi muovijätteestä voidaan rakentaa puutarhaleikkureiden kahvoja. Materiaalin jatkokäyttö tulisi hänen mukaansa miettiä jo tuotesuunnitteluvaiheessa. Käyttäjälähtöisyys voi näkyä vaikkapa viemäriputken muotoilussa. Salokannel kertoo erään putkia valmistavan yrityksen parantaneen tuotteiden toiminnallisuuksia teollisen muotoilun avulla. – Jos design tarkoittaisi vain silmille tehtyä tuotteen nätiksi taputtelua, miksi yritys kiinnittäisi siihen huomiota? Muotoilun avulla esimerkiksi putkistojen asentamiseen liittyvät työvaiheet on saatu tehokkaammiksi, Salokannel kertoo. Clean design -ratkaisu ei ole yhtä kuin design-tuote. ”Designissa”, kuten se yleensä ymmärretään, ei ole velvoitetta hakea ratkaisuja kulutuksen vähentämiseen. Ja tuon velvoitteen tulisi Salokanteleen mukaan ohjata ainakin cleantech-yrityksiä.

12 Finpro inFront

– Clean design saattaa kuulostaa kalliilta ja monimutkaiselta. Kyse on kuitenkin siitä, miten asiat tehdään fiksummin ostajan näkökulmasta kestävyysnäkökohdat huomioiden. Huomattavat säästöt saattavat löytyä jo tuotantoprosessista. Salokannel myöntää, että aloittelevilla yrityksillä saattaa olla haasteena saada kasaan tuotekehitykseen tarvittavat varat – tai aika. – Mutta edes pienillä cleantech-yrityksillä ei ole varaa jättää käyttämättä muotoilun tuomaa lisäarvoa, eli relevanttiutta käyttäjälle. Tiedämme esimerkiksi, että paperikoneiden teollinen muotoilu on lisännyt niiden myyntiä.

Clean design käytännössä: UPM on kehittänyt rakentamiseen soveltuvan puumuovikomposiitin, jonka pääraaka-aine on tarralaminaattien sivutuotteena syntyvä jäte. Sitä käytettiin mm. Shanghain Expon Kirnu-paviljongin verhoilussa. Kuvassa UPM:n luonnonkuitukomposiitista valmistettuja

Luonnonvarojen niukkuus on luonut Suomen teollisuudelle pohjan, josta clean design ammentaa. Lisäksi käyttäjälähtöisyyttä tukee kulttuurimme matala hierarkia. Meillä ei ole kynnystä kysyä hitsarilta, voisiko valmistamaamme hitsipilliä vielä parantaa. – Keskustelin juuri venäläisen cleantech-alan mittalaiteyrityksen edustajien kanssa. He lyttäsivät ajatuksen käyttäjälähtöisestä tuotesuunnittelusta kuin muurahaisen peukalolla. Tämä on hyvä osoitus siitä, miten Suomella on vielä jonkin aikaa etulyöntiasema kestävien ja käyttäjälähtöisten cleantech-ratkaisujen luomisessa. Kova kilpailija cleantech-kentällä on Kiina, mutta Salokanteletta maan nousu ”made in Chinasta design in Chinaan” ei vielä huoleta. Helpointa on oppia hallitsemaan tuotteiden ulkoinen muotoilu, mutta käyttäjälähtöisessä clean designissa kiinalaisyritykset eivät tule kilpailemaan kanssamme vielä pitkään aikaan.

Puustellin keittiökalusteita, joiden tuotannon hiilijalanjälki on normaalia noin 40 prosenttia pienempi. Kevyt materiaali pienentää myös kuljetuskustannuksia. Oilon on pystynyt muotoilun avulla pienentämään energiakattiloidensa polttimia, jolloin niiden valmistukseen tarvitaan vähemmän raaka-aineita ja energiaa.


inFront | profile teksti T e r h i R a u h a l a kuva T e i j a S o i n i

» Pekka Miilukangas, 48

”Huonoina aikoinakin tulee joka päivä hyviä uutisia; se on monialayrittäjyyden hyvä puoli,” toteaa vanhempiensa putkiliikkeestä kansainvälistyvän monialakonsernin perheensä kanssa rakentanut, vuoden yritysjohtajaksikin valittu Pekka Miilukangas.

» Yrittäjä. Toimitusjohtajana Miilukangas-konsernin emoyhtiössä ja kaikissa neljässä tytäryhtiössä, sekä hallitustehtävissä neljässä osakkuusyhtiössä. » Koulutus: Insinööri » Perhe: Aviovaimo Sari ja liuta lapsia » Vapaalla: ”Aikaisemmin juoksin ja pelasin lentopalloa. Vammojen vuoksi olen joutunut vaihtamaan vähemmän jalkoja rasittaviin lajeihin, kuntosaliin ja sauvakävelyyn. Lukemisesta pidän, kun vain olisi enempi aikaa…”

T

ästä vuodesta on tulossa rankka, niin yrittäjille kuin henkilöstöllekin. Kun nyt selviäisimme sieraimet veden pinnan yläpuolella, jalat kastuvat joka tapauksessa – kasvua ja merkittävää kannattavuutta emme odota. Vienti on auttanut meitä paljon. Konsernimme on osakkaana konepajojen vientiyhtiössä, SteelDone Groupissa, ja kulutusteräspuolen yhtiömme Miilux on tänä vuonna etabloitumassa uuteen kohdemaahan. Myös muita markkinoita on kiikarissa ja uusia mahdollisuuksia tarjolla. Me teemme tarvittaessa nopeastikin päätöksiä investointien, kauppojen ja yritysjärjestelyjen suhteen. Ostopäätös uudesta työstökoneesta on kymmenen minuutin palaverin takana, kun investoinnille on selkeät perusteet. Reagoimme nopeasti myös liiketoiminnan sopeuttamistarpeisiin, mutta päätöksiin, jotka koskevat henkilöstön vähennystarpeita, otamme miettimisaikaa, niissä asioissa emme hötkyile. Joskus me omistajat olemme turhankin pitkämielisiä, jos asiat eivät mene aivan kuten toivoisimme. Mutta kun teemme päätöksiä omasta yhtiöstämme omilla rahoillamme, sekin on sallittua. Tänään olen puoleenpäivään mennessä ehtinyt tehdä jo kolmen yhtiön hommia. Benchmarkkaan asioita yhtiöiden välillä: monia toimintatapoja voi monistaa ja monet asiat hoituvat neljän sijaan yhdellä rykäisyllä. Eipä silti, pidin viisi erilaista joulupuhetta yhtiöidemme henkilöstölle. Vakinaistuin yhtiöömme opiskelujen jälkeen -87. Olen perinyt töitä vanhemmiltani pikku hiljaa. Varsinainen sukupolvenvaihdos on vienyt noin 15 vuotta; kasvuyrityksessä on pitänyt edetä harkiten, ettei omistuksen siirto ole muodostunut liian suureksi taloudelliseksi rasitteeksi. Isäni oli käden taitaja ja tuotantoihminen. Me lapset olemme joutuneet jättämään ne oikeat käden työt opiskeluaikaan. Niin reipasta kasvumme on ollut, että meidän on pitänyt keskittyä pääosin talous- ja hallintotehtäviin.”

Miilukangas-konserni Anja ja Erkki Miilukankaan vuonna 1967 perustama perheyritys, Saloisten Putkiliike Miilukangas & kumpp. on kasvanut usean yhtiön monialakonserniksi. Konserni osakkuusyhtiöineen työllistää noin 270 työntekijää. Yhtiöiden kokonaisliikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa. Emoyhtiö Miilukangas Oy tuottaa konsernipalveluja. Tilauskonepajaliiketoiminnasta vastaavat konepajayhtiöt Miiluweld Oy ja Miilumachine Oy. Miilux Oy harjoittaa kulutusteräsliiketoimintaa ja Miilupipe Oy virtausputkiliiketoimintaa. Emoyhtiö on osakkaana Rakennus Miilukangas Oy:ssä, Finnblast Oy:ssä sekä vientiyhtiö Oy SteelDone Group Ltd:ssä.

Finpro inFront 13


inFront | markkina & mahdollisuus teksti K at j a Al a j a kuva g e t t y i m a g e s , s h u t t e rs t o c k

Latinalainen Amerikka ja uusiutuvat energiat Tuulivoimaa ja bioenenergiaa. Kasvavassa Latinalaisessa Amerikassa on markkinoita suomalaisille uusiutuvan energian ratkaisuille.

L

atinalaisen Amerikan talous kasvaa 3-6 prosenttia tulevana vuonna toisin kuin Euroopan ja Yhdysvaltojen talous. Se on enemmän kuin hyvä uutinen suomalaisille uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden yrityksille - alueella riittää heille markkinapotentiaalia. – Latinalaisen Amerikan kasvavat kansantaloudet tarvitsevat lisää energiaa. Sen pitää olla uusiutuvaa, koska maiden hallitukset suosivat sitä tekemissään energiaohjelmissa, Finpron Latinalaisen Amerikan aluetta johtava Matti Landin kertoo. Hän viittaa rykelmään eri maiden hallituksia: Argentiina, Brasilia, Chile, Kolumbia, Meksiko, Peru ja Uruguay. Näillä mailla on jo pitkät perinteet uusiutuvien energialähteiden hyödyntäjinä. Kärjessä porskuttaa Brasilia, maailman puhtain energiantuottaja, kuten Landin sitä nimittää. >

Lue aiemmin ilmestyneet: finpro.fi/ infront

14 Finpro inFront

ICT-markkinat Finpro inFront 4/2012

/

Skandinavia Finpro inFront 3/2012

/

Intia Finpro inFront 2/2012

/

Kiina Finpro inFront 1/2012

/

Venäjä Finpro inFront 4/2011


juttusarjassa esitellään finpron tunnistamia alueellisia liiketoimintamahdollisuuksia maailmalta. lisää mahdollisuuksia löydät verkosta: www.finpro.fi

Meksiko • tuulivoima • jätteet energiaksi • aurinkoenergia • aaltoenergia

Kolumbia • biopolttoaineet • tuulivoima

Peru • tuulivoima • aurinkoenergia • jätteet energiaksi

Brasilia • • • • •

tuulivoima biopolttoaineet biomassa jätteet energiaksi aaltoenergia

Uruguay • tuulivoima

Chile • biomassa (erit. puunjalostusteollisuus) • aaltoenergia • tuulivoima

Argentiina • tuulivoima • biopolttoaineet Finpron tunnistamia uusiutuvan energian mahdollisuuksia. Finpron vientikeskukset auttavat suomalaisyrityksiä kaikissa Latinalaisen Amerikan maissa.


inFront | markkina & mahdollisuus

a as Br

ile

• toimittaa kannatusyhdistyksen julkaisemaa IPRinfo-lehteä.

Ch

ili

a

20 00 40 0 60 0 00 80 0 100 0 0 120 0 00 14 0 0 16 0 0 00

Peru

Kolumbia

• tarjoaa immateriaalioikeutta koskevaa tietopalvelua ja

ek

iin

• järjestää monipuolisesti koulutusta eri kohderyhmille,

M

nt

• koordinoi ja edistää immateriaalioikeuteen liittyvien kysymysten tutkimusta,

si

ge Uruguay

Kapasiteetti vuoden 2011 lopussa (MW) Seuraavan vuosikymmenen tavoite (MW)

Nykyinen ja suunniteltu tuulivoimakapasiteetti (vertailussa myös Suomen luvut).

Koulutuskalenteri, kevät 2013

IPR UNIVERSITY CENTER

ko

Ar

Mitä mahdollisuuksia suomalaisyrityksille onkaan tarjolla Latinalaisessa Amerikassa? Landinin mukaan raha liikkuu jo tuulivoimassa, mikä vastaa hyvin suomalaista tarjontaa. – Tuulivoiman kohdalla puhutaan miljardien eurojen investoinneista. Suomalaiset komponenttitoimittajat voivat tarjota eletroniikkaa, vaihteistoja ja muita komponentteja tuulivoimalatoimituksista vastaaville kansainvälisille ja paikallisille yrityksille, hän sanoo. Eniten tuulivoima kasvaa Brasiliassa ja Meksikossa, mutta myös Argentiinassa, Kolumbiassa, Uruguayssa, Chilessä ja Perussa. Esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana Brasilian tuulivoimakapasiteetti kasvaa 16 000 megawattiin ja Meksikonkin 12 000 megawattiin. Investoinnit nostavat Brasilian ja Meksikon kymmenen suurimman tuulivoiman käyttäjän joukkoon maailmassa. Vuonna 2011 kärkipaikkaa piti Kiina 52 800 megawatilla ja sijalla kymmenen oli Portugali 3 960 megawatillaan. Investointeja on tehty pääasiassa maan koillis- ja luoteisosiin. Suurin osa Meksikon tuulivoimapuistoista sijaitsee Oaxacan alueella. Se on kapea kannas, missä riittää tuulta. Espanjalainen Acciona on investoinut siellä 1,2 miljardia reilun 550 megawatin tuulifarmiin vuosina 2007-2011. Kaikkiaan kannaksella on noin 1200 megawattia tuulivoimaa. – Tanskalainen Vestaskin on investoinut noin 500 megawattia tuulipuistoihin Meksikossa, Finpron Meksikon vientikeskuksen päällikkö Nina Jaakkola kertoo. Meksiko on maailman 11. suurin talous, jossa asuu 112 miljoonaa ihmistä. >

Suomi

– Noin 46 prosenttia Brasilian käyttämästä sähkö- ja lämpöenergiasta tulee uusiutuvista lähteistä, kuten vesivoimasta ja tuulienergiasta. Jos katsotaan vain sähköenergiaa, luku nousee 80 prosenttiin. Argentiina on suuri biodieselin tuottaja, hän toteaa. Meksikon tavoitteena on, että 35 prosenttia sen kuluttamasta energiasta tulee uusiutuvista lähteistä vuoteen 2025 mennessä. Maa kiinnostaa sijoittajia, sillä se on vahvasti vapaa markkinatalous ja vapaakauppamaa: Meksikolla on vapaakauppasopimukset 45 maan kanssa. Meksikon talous on Latinalaisen Amerikan monipuolisin ja teollistumisaste alueen korkein.

Ilmoittautuminen osoitteessa: www.iprinfo.com/koulutuskalenteri

ILTAPÄIVÄSEMINAARIT (295 €/hlö, sis. alv)

TEKIJÄNOIKEUSKOULUTUKSET (95 €/hlö, sis. alv)

KE 27.2. Markkinaoikeus uudistuu – mikä muuttuu?

KE 13.2. Tekijänoikeus viestinnässä ja mediassa

KE 10.4. Välittäjien vastuu ja pilvipalvelut

TI 19.3.

TO 18.4. Työsuhdekeksinnöt

TO 4.4.

TI 14.5.

TO 23.5. Tekijänoikeus ja julkisaineistot

13.00–16.00 Marina Congress Center, Katajanokanlaituri 6, Helsinki 13.00–16.00 Scandic Grand Marina, Katajanokanlaituri 7, Helsinki 13.00–16.00 Scandic Grand Marina, Katajanokanlaituri 7, Helsinki

Kiinan IPR

9.00–16.00 Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki

13.00–16.00 Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki

Ohjelmistot ja tekijänoikeus yrityksissä

13.00–16.00 GATE8 Business Park, Äyritie 8 ja 12, Vantaa

Tekijänoikeus ja kilpailuoikeus

13.00–16.00 Scandic Tampere City, Hämeenkatu 1, Tampere

13.00–16.00 Marina Congress Center, Katajanokanlaituri 6, Helsinki

IPR University Center, PL 4, Yliopistonkatu 3, 00014 Helsingin yliopisto, p. 09 191 22 766, koulutus@iprinfo.com, www.iprinfo.com


Brasilian Sao Paulossa sijaitseva sokerintuotantolaitos käyttää raaka-aineenaan sokeriruokoa. Ylijääneestä kasviaineesta tuotetaan etanolia, jota käytetään tehtaan polttoaineena.

Bioenergian markkinat kehittyvät nopealla sykkeellä ja ovat maailman suurimmat.”

– Kokemukset tuulivoimasta ovat olleet niin hyviä, että muut osavaltiot, kuten Baja California ja Zacatecas hallituksineen ovat lähteneet mukaan. Paikallisen Reforma-lehden mukaan tuulivoiman kasvu on ollut huikeat 598 prosenttia vuosien 2008-2012 aikana. Meksikossa valtiolla on sähkömonopoli. Tuulienergiaa hy��dyntää esimerkiksi maailman suurimpiin kuuluva sementin tuottaja Cemex: 25 prosenttia sen käyttämästä sähköstä Meksikossa tulee uusiutuvista lähteistä. Toisena suurena mahdollisuutena Landin nostaa esiin Latinalaisen Amerikan bioenergiamarkkinat. Nopealla sykkeellä kehittyvät markkinat ovat maailman suurimmat. Alueen suurin biopolttoaineiden tuottaja on Brasilia. Brasiliassa on maailman toiseksi suurin etanoliteollisuus, joka etsii ja testaa prosesseja valmistaa selluloosapohjaista bioetanolia. Bio-

etanolin tuotanto kasvaa voimakkaasti myös Kolumbiassa ja Argentiinassa. – Suomalaiset firmat voivat myydä myös prosessitekniikkaa, laitteita ja erilaisia komponentteja tehtaiden tuotantoprosesseihin. Komponentteja ovat esimerkiksi venttiilit, lämmönvaihtimet ja taajuusmuuntimet. Meillä on loistavaa teknistä osaamista, Landin sanoo. Oripääläinen tilauskonepaja Virtor on jo toimittanut komponenttejaan prosessi- ja energiateollisuuden tarpeisiin Latinalaisessa Amerikassa ja kasvattanut liikevaihtoaan tuntuvasti. Biomassakin on nousussa Brasiliassa. Sokeriruo'osta jäävää puristusjätettä eli bagassia käytetään lämmön ja sähkön tuotannossa. Lämpöä ja sähköä voidaan tuottaa rinnakkain ns. CPH-laitoksissa (Combined Heat and Power -laitos). Suomalaisten vahva laite- ja koneosaaminen tulee tarpeeseen. Chilessä kukoistaa puunjalostusteollisuus. Sahateollisuuden sivutuotteet voidaan hyödyntää lämmön tuotannossa oikealla teknologialla. Muita vielä kehittyviä mahdollisuuksia piilee jätteiden muuntamisessa energiaksi, aurinkoenergiassa ja aaltoenergiassa. Meksikossa, Brasiliassa ja Perussa hallitukset yrittävät ratkaista jäteongelmaa uusiutuvasti. Esimerkiksi Meksikossa syntyy yksi kilo jätettä päivässä asukasta kohden. Suomalaisten täkynä on tarjota jätteen käsittelyn- ja biokaasun johtamisen teknologioita. – Peru on Kolumbian ja Chilen rinnalla alueen nopeimmin kasvavia maita. Näillä kolmella ja

Meksikolla on vapaakauppasopimukset EU:n kanssa ja maissa on helpohko liiketoimintaympäristö. Brasilialla ja Argentiinalla on tuontitullit, koska he suojaavat tuotantoaan, Landin kiteyttää ja kertoo, että Finprolla on toimistot kaikkiaan viidessä mainituista maista. Aurinkoenergiassa Meksikolla ja Perulla on suurimmat suunnitelmat. Meksiko aikoo kasvattaa aurinkoenergian osuuden yli 20 prosenttiin uusiutuvien kakusta seuraavien 10 vuoden aikana. Peru aikoo tuplata aurinkoenergian tuotantonsa lähitulevaisuudessa. Energia virtaa asuntoihin ja teollisuuteen. Aaltoenergia on tutkimusvaiheessa Brasiliassa, Chilessä ja Meksikossa. Kaikki tässä jutussa esitellyt uusiutuvat energiat läpileikkaava teema, energiatehokkuus, on hyvässä huudossa alueen maissa toisin kuin vielä muutama vuosi sitten. Chilessä energiatehokkuus on kaikkein korkein. Suomesta voidaan viedä niin ohjelmistoja, taajuusmuuntimia, lämmön talteenottojärjestelmiä kuin konsultointiakin. – Täällä Meksikossa energiansäästö on hyvä argumentti, sillä teollisuussähkö on kalliimpaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Kotitaloussähkön käyttöä valtio tukee, Jaakkola muistuttaa lopuksi.


inFront | markkina & mahdollisuus

Nordautomation tähyää Chilen biomassamarkkinoille

M

eillä on jo sen verran alustavia tietoja, että olen varma, että löydämme mahdollisuuksia Chilen biomassamarkkinoilta, toimitusjohtaja Pauli Ojala Nordautomationista kertoo odotuksistaan. Hän uskoo, että Chilessä odottavat markkinat yrityksen Ecohell-voimaloille. Ne ovat bioenergialaitoksia, jotka tuottavat lämpöä ja sähköä polttamalla mitä hyvänsä biomassaa. – Chilen sahateollisuudessa syntyy sivutuotteina haketta, sahanpurua ja puun kuorta, jotka saattavat helposti jäädä tehtaan pihalle makaamaan. Ne voisi kuitenkin hyödyntää polttoaineena Ecohellvoimaloissa. Olemmekin pyytäneet, että Finpro tekee meille markkinaselvityksen ja kartoittaa mahdollisia kumppaneita asian tiimoilta. Ehkä löydämme jotain muutakin kiinnostavaa. Nordautomation on yksi viidestä pienestä energia-alan yrityksestä, jotka hakivat tietoa Latinalaisen Amerikan mahdollisuuksista osallistumalla osaamiskeskusohjelman (OSKE) Energiaklusterissa toimivan Merinovan tilaisuuteen. Päivän aikana Finpron aluejohtaja Matti Landin kertoi Latinalai-

sen Amerikan biomassamarkkinoiden kasvusta ja investointimahdollisuuksista. Lisäksi yritysväki sopi Finpron kanssa yksilöllisistä jatkotoimenpiteistä. Kehitysjohtaja Johan Wasberg Merinovasta kertoo, että markkinan potentiaali yrityksille onnistui yllättämään hänetkin. – Brasiliassa riittää biomassametsävaroja ja markkinavolyymia. Sekin jäi mieleen, että Chilessä on suhteellisen helppoa ja turvallista tehdä kauppaa. Se on kuin osa Eurooppaa.

Sahateollisuuden sivutuotteet jäävät helposti tehtaan pihalle makaamaan.”

Finnfundilta riskirahoitusta yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä Finnfund rahoittaa kannattavia yksityisiä hankkeita haastavilla markkinoilla, joilla kaupallista rahoitusta on vaikea saada. Tarjoamme asiakasyrityksillemme oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja ja kehitysmaainvestointeihin liittyvää osaamista yli 30 vuoden kokemuksella.

www.finnfund.fi

Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) PL 391 Uudenmaankatu 16 B 00121 Helsinki puh. 09 348 434 faksi 09 3484 3346

Finnpartnership tarjoaa liikekumppanuustukea ja uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership on ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyritysten kansainvälistymiseen liikekumppanuustukea ja avustaa yhteistyökumppanien löytämisessä kehitysmaista. Tukea myönnetään myös kehitysmaatuontiin, ammattikoulutuksen kehittämiseen ja teknologian tai ratkaisun pilottihankkeisiin.

www.finnpartnership.fi

Finnpartnership c/o Finnfund PL 391 Uudenmaankatu 16 B 00121 Helsinki puh. 09 3484 3314 faksi 09 3484 3346


inFront | kansainvälistymistarinat tekstit K y ö s t i K n u u t t i l a kuvat M at t i I m m o n e n

Onnea, kansainväliset!

Vuoden 2012 Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnot myönnettiin L-Fashion Groupille, Blanccolle ja Roviolle. Seuraavilla sivuilla kerromme heidän tarinansa.


inFront | kansainvälistymistarinat

Uudistumisessa satavuotiaan salaisuus Vaatteiden laatu, design ja hinta ovat peruspilarit, joihin L-Fashion Group on nojannut jo yli sadan vuoden ajan. Suomen kansainvälisesti menestynein muotiyritys tuo markkinoille jatkuvasti uutta, mutta on aina luonut myös ajattomia klassikoita.

J

os haluaa menestyä kansainvälisesti muotibisneksessä, laadun, designin ja hinnan pitää olla kunnossa. Menestysyhdistelmän löytäminen on jatkuvaa tasapainottelua, kertoo L-Fashion Groupin toimitusjohtaja Vesa Luhtanen. Vuonna 1907 Lahteen perustettu Luhta on Suomen suurin vaatealan yritys. Yli satavuotisen historiansa aikana se ei ole epäröinyt ottaa rohkeita askeleita. – Iso ja merkittävä päätös yrityksen historiassa tehtiin 2000-luvun alussa, jolloin siirsimme lähes koko tuotantomme Kiinaan. Se oli vaikea päätös, sillä taistelimme pitkään tuotannon säilyttämiseksi Suomessa. Hintakilpailukyky on kuitenkin erityisen tärkeää, kun ei rakenneta erityistuotesegmenttiä, vaan halutaan olla laajojen kuluttajaryhmien ulottuvilla, selittää Luhtanen. Tuotannon siirtäminen Kiinaan oli osa jatkumoa, joka alkoi 1960-luvulla, kun Luhta käynnisti vientitoimintaansa ja siirsi tuotantoaan Portugaliin. Yrityksen nimi vaihtui kansainvälisemmäksi L-Fashion Groupiksi 1990-luvulla. Tällä hetkellä tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Venäjä, Ruotsi, Hollanti ja Ranska. Viime vuosina yritys on laajentanut Aasian markkinoille.

Suomalainen design ja laatu erottuvat edukseen

– Muotibisneksessä ainoa oikea menestyksen mittari on kuluttajien kiinnostus sesongin tuotteisiin. Jokainen sesonki on erilainen, joten uudistumisen on oltava jatkuvaa.

> Finpro on tehnyt töitä useiden suomalaisten muoti- ja designbrandien kansainvälistymiseksi. – Suomalaiselle muodille ja designille on tällä hetkellä vahvaa kysyn-

20 Finpro inFront

L-Fashion Groupin uudistumiskyvyssä design ja suunnittelijat ovat aina näytelleet keskeistä roolia. Luhtanen ei säästele ylisanoja, kun puhutaan suomalaisesta designista. – Suomalainen design ja tuotekehitys ovat kansainvälistä huipputasoa, joihin myös me panostamme voimakkaasti. Hyvä esimerkki onnistuneesta designista ja uudistumisesta on IcePeak-urheiluvaatebrändimme. Se lanseerattiin kansainvälisesti 2000-luvun alussa. Reilussa kymmenessä vuodessa brändin myynti on kasvanut nollasta yli 100 miljoonaan euroon. L-Fashion Groupin muita tunnettuja vaatemerkkejä ovat Luhta, Rukka, Ril’s, O.i.s, STORY, J.A.P. ja Your FACE. Suomessa kuluttajamyynnistä vastaa muun muassa koko Suomen kattava vähittäiskauppaketju Aleksi 13. Kansainvälisessä ja myös kotimaan myynnissä korostuvat pitkäaikaiset ja vahvat asiakassuhteet, joista monet ovat jatkuneet vuosikymmenten ajan. – Kansainvälisesti tärkeintä on oman tarjonnan terävöittäminen. Mitä kauem-

tää Länsi-Euroopassa ja Aasian maissa. Skandinaavinen design on kiinnostanut jo pitkään. Nyt on suomalaisen designin vuoro erottuvana ja hiukan eksoottisenakin. Hyvänä esimerk-

kinä L-Fashion Group on pystynyt yhdistämään tuotteisiinsa elämyksellisyyden ja funktionalisuuden kuluttajien toiveita vastaavalla tavalla, sanoo Finpron toimialajohtaja Irma Patala.

pana kotimarkkinoista ollaan, sitä terävämmällä tarjonnalla ja kärsivällisemmillä myynnin kasvuodotuksilla pitää olla. On löydettävä omat kansainväliset vahvuudet ja ehkä unohdettava Suomen vahvuudet. Suurilla markkinoilla kapeakin siivu on arvokas. Esimerkiksi Rukan moottoripyörävaatteet ovat menestyneet hyvin kansainvälisesti. Tulevaisuuteen katsottaessa Luhtanen arvioi, että kaupan sähköistyminen on seuraava merkittävä muutos, jota koko muotiala joutuu pohtimaan. – Verkkokauppa muuttaa alaa varmuudella seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jakelukanavan muutosten hallitseminen on tulevaisuudessa erittäin tärkeä menestystekijä.

L-Fashion Group, Lahti Toiminta: Vaateteollisuusyritys, kohteena valitut kuluttajasegmentit Liikevaihto: noin 267 miljoonaa euroa (2012): oma vähittäismyynti 62 Meur, asiakasmyynti 205 Meur. Kansainvälinen liiketoiminta: yli 60 % asiakasmyynnistä, toimii globaalisti Euroopassa ja Aasiassa Perustettu: 1907 Johto: tj. Vesa Luhtanen Henkilöstö: Yli 1700 (970 henkeä Suomessa)


Kansainvälistymispolku • 1907 Vihtori Luhtanen perustaa Lahteen oman yrityksen. • 1928 Ensimmäinen teollinen ompelimo. • 1930-luvun alun laman aikana menestyttiin säästäväisyydellä. • 1940-luvun sotavuodet ovat yritykselle vaikeita. Tekstiilipulassa kankaat tehdään pääosin paperista. • 1950-luvulla Luhdasta Suomen suurin ulkoiluasujen valmistaja • 1960-luvulla uusi moderni mallisto, joka oli entiseen verrattuna teknisesti kevyempi. • 70-luvun alussa tapahtuu kansainvälinen läpimurto. Voimakkaasti kasvanut myynti vaatii tuotantokapasiteetin merkittävää nostamista Suomessa. • 1980-luvun alkupuoli on voimakasta kasvun aikaa Suomessa. MannerEuroopassa tapahtuu lopullinen läpilyönti Luhdan urheiluvaatetuksen, erityisesti hiihtovaatteiden, osalta. • 1990-luku alkaa vaikealla lamalla. L-Fashion Group hakee hintakilpailukykyä siirtämällä tuotantoa Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Venäjälle. • 2000-luvulla koko tuotanto siirretään Kiinaan. Luhdan suosio nousee Suomessa ja kansainvälisesti.

"Muotibisneksessä ainoa oikea menestyksen mittari on kuluttajien kiinnostus sesongin tuotteisiin", toteaa Vesa Luhtanen.


inFront | kansainvälistymistarinat

Tiedonhävitys on taitolaji Joensuulainen Blancco on kasvanut 15 vuodessa tiedonhävityksen ja tietokoneiden uusiokäytön globaaliksi markkinajohtajaksi.

V

uonna 1997 luimme lehdestä potilastietojen vuotamisesta ulkopuolisille. Suomalainen sairaala oli myynyt käytetyn tietokoneen, joka sisälsi yli 3 000 ihmisen potilastiedot. Tästä syntyi ajatus ammattimaisesta tiedonhävitystuotteesta kiintolevyille, kertoo Blanccon toimitusjohtaja Kim Väisänen. Heinäkuussa 1999 valmistui ensimmäinen versio ohjelmistosta, jolla voitiin puhdistaa tietokoneen kovalevy 100-prosenttisen varmasti. Blancco-ohjelmisto oli läpimurto ammattimaisessa tiedon hävittämisessä ja tietokoneiden uusiokäytössä. – Saimme verkkosivut pystyyn, ja hyvin pian sen jälkeen tuli tilaus maailman suurimmalta investointipankilta Goldman Sachsilta. He olivat löytäneet ohjelmistomme verkosta ja halusivat ostaa sen. Firmalle, jolla ei ollut lainkaan liikevaihtoa, tämä oli valtava tilaisuus. Blanccon kehittämät ohjelmistot hävittävät tietoa automatisoidusti kaikista tallennusvälineistä: tietokoneilta, palvelimilta, matkapuhelimista ja muistikorteilta. Käsitelty tietokone saa uuden elämän ja pääsee uuden omistajan käsissä aloittamaan puhtaalta pöydältä. – Menestystekijämme ovat olleet edelläkävijyys ja yhteen asiaan keskittyminen. Satuimme aloittamaan muutamaa vuotta kilpailijoitamme aiemmin. Tämän ansiosta olemme pysyneet edellä tuotekehityksessä ja pystyneet tarjoamaan tiedonhävitystä kaikille alustoille. >

22 Finpro inFront


Kansainvälistymispolku • 1997 Blancco perustetaan nimellä Carelian Innovations Oy. • 1999 Yrityksen ensimmäinen tiedonhävitystuote Blancco Data Cleaner julkaistaan. • 2000 IT-kuplan puhkeaminen ravistelee yritystä ja sen kansainvälinen liiketoiminta sakkaa. • 2001 Kansainvälinen liiketoiminta kasvaa 41 prosenttiin. Tulos pysyy edelleen miinuksella. • 2002 Käänne parempaan, Blancco saavuttaa nollatuloksen. Yritys avaa toimipisteet Britanniaan, Italiaan, Saksaan ja USA:n länsirannikolle. • 2003 Blancco saavuttaa miljoonan käyttäjän rajan ja perustaa toimipisteen Australiaan ja USA:n itärannikolle. • 2006 Ranskan ja Ruotsin toimistot avataan.

Tiedonhävityksen lisäksi ohjelmisto raportoi ja arkistoi tyhjennetyt laitteet. Turvallinen prosessi suojaa asiakkaiden mainetta vähentämällä tietoturvariskejä.

Kaksi viikkoa konkurssiin

– Yritys oli käännekohdassa 2000-luvun alun IT-kuplan puhjetessa. Kassamme tyhjeni vauhdilla, ja olimme kahden viikon päässä konkurssista. Kovan työn ansiosta pysyimme kuitenkin pinnalla. Blanccolle oli alusta asti selvää, että Suomi on yrityksen kotimaa, mutta markkina-alueena on maailma. – Kansainvälistyvässä kasvuyrityksessä on huolehdittava skaalautumiskyvystä. Yrityksen tärkein voimavara ovat oikeat ihmiset, jotka tekevät yritykselle ja itselleen sopivia töitä. Blanccon asiakasreferensseihin kuuluvat muun muassa Euroopan komissio, Euroopan parlamentti, Nato, televisioyhtiö Al-Jazeera ja useat maailman suurimmista rahoituslaitoksista. Miten joensuulaisyritys saa tällaisia asiakkaita ja myy miljoonia lisenssejä ympäri maailman? – Takana on 16 vuoden duuni ja tuhansia hotelliöitä. Leipämme on pieninä murusina maailmalla. Puhun aina asiakkaan kuuntelemisesta. Isoilla korvilla pystyy kuuntelemaan asiakkaan tarpeita ja täyttämään ne.

– Kansainvälinen liiketoiminta on mahdollisuus, mutta mikäli kotimaassa tai lähialueilla voi toimia kannattavasti, ei ole mikään pakko mennä kauas. Uusille markkinoille meno on aina iso päätös ja riski. Blanccolla on yksinkertainen kasvun kaava. Yritys pyrkii jatkossakin kasvattamaan liikevaihtoaan yli 30 prosenttia vuodessa. Viime vuonna kasvu oli 34 prosenttia. – Seuraavaksi suuntaamme Latinalaiseen Amerikkaan, jossa aloitamme ensin Brasiliassa.

Kim Väisänen uskoo, että yrityksen menestystekijöitä ovat olleet edelläkävijyys ja yhteen asiaan keskittyminen.

Blancco Oy Toiminta: Ohjelmistotuotteet elektroniseen muistitiedon hävittämiseen kaikille alustoille Liikevaihto: 13,3 M€ (2012) Kansainvälinen liiketoiminta: Born Global -yritys, kansainvälisen liikevaihdon osuus 97 % Perustettu: 1997 Johto: tj. Kim Väisänen Henkilöstö: yhteensä yli 100 henkeä (2012)

• 2007 Sotilasliitto Nato suosittelee Blanccon turvallisia tiedonhävitystuotteita, ja ne lisätään Naton arvovaltaiselle tietoturvatuotteiden NIAPC-listalle. • 2010 Blancco Mobile, tiedonhävitysohjelma älypuhelimille, julkaistaan. Uusi toimisto avataan Japaniin. • 2011 Blancco avaa toimistot Kanadaan, Espanjaan, Italiaan ja Meksikoon.


inFront | kansainvälistymistarinat

Linnuntietä maailman huipulle Mobiilipeleistä viihdeteollisuuteen laajentanut Rovio siirtyy saavutetusta tavoitteesta aina seuraavaan, kunnianhimoisempaan. Tavoitteena on säilyttää kyky uusiutua ja oppia jatkuvasti uutta.

R

ovion kansainvälisen läpimurron kynnyksellä vuonna 2009 yrityksen johto oli päättänyt kyseenalaistaa kaiken tietämänsä ja tehdä jotain aivan uutta. Takana oli useita kymmeniä mobiilipelejä, mutta suuri hitti puutui yhä. – Olimme tilanteessa, jossa firman oli pakko muokata toimintatapansa uudelleen. Päätimme keskittyä tekemään yhdelle alustalle mobiilipelejä, joista voimme rakentaa kokonaisia maailmoja. Haaveilimme viihdebrändistä, joka toimii monella eri osa-alueella, sanoo Rovion toimitusjohtaja Mikael Hed. Ensimmäinen uudella konseptilla julkaistu peli oli kuin olikin Angry Birds. Alusta alkaen oli selvää, että uusi peli tulisi olemaan suosittu.

”Think big”

– Tietysti suosion mittasuhteet yllättivät meidät kaikki. Meille oli iso juttu jo App Storen ykköseksi pääseminen. Se tuntui huikealta, mutta ei ollut mielestämme tie kestävään menestykseen, Hed toteaa. Yllättävä suosio ei lamaannuttanut Rovion toimintaa. – Meillä oli askelmerkit valmiina menestyksen varalta. Olimme pohtineet etukäteen, mitkä ovat seuraavat tavoitteet, jos saavutamme aiemmat: ensin luodaan peli kaikille alustoille, sitten oheistuotteet, animaatiot ja sarjakuvat. Tavoitetta suurennettiin jatkuvasti. Tietysti tämä kaikki oli meillä aluksi vain otsikkotasolla, koska muusta emme vielä tienneet, Hed kuvailee Angry Birdsin matkaa.

– Pelialalla yritysten on pakko suunnata heti ulkomaille. Tuotteiden on sovittava laajalle kansainväliselle yleisölle, koska Suomen viihdemarkkinat ovat niin pienet. Rovio on laajentanut toimintaansa koko ajan uusille osa-aluille, vaikka valmista osaamista ei yrityksessä vielä olisi ollutkaan. Globaalin viihdebrändin luomisessa Rovio on suomalainen tienraivaaja. – Esimerkiksi lisensiointiosaamista ei Suomessa käytännössä ollut. Huipputuotteiden luomiseksi jouduimme opettelemaan kaiken alusta alkaen ja hankkimaan tietotaitoa. Viimeisten vuosien aikana olemme tehneet yhteistyötä useiden kumppanien kanssa ja lopulta löytäneet parhaat.

pitämisestä. Meillä on ihmisiä, jotka tutkivat koko ajan markkinoiden uusia signaaleja ja trendejä. Johdon pitää tietää, missä mennään, jotta tiedetään mihin pitää sopeutua ja miten uudistua. – Lisäksi tärkeää on varmistaa kyky tuottaa huipputuotteita jatkuvasti. Tässäkin tärkeäksi tekijäksi nousee oppimiskyky. Teet mitä tahansa tuotteita, niin usein joku on tehnyt aikaisemmin samankaltaisia tuotteita, joista voi ottaa opiksi. Vaarallisinta on tuudittautua ykkösasemaan ja ylpistyä. Ei riitä, että tekee yhtä hyvän kuin muut vaan oltava parempi, Hed tiivistää.

Jatkuvaa oppimista

Pelialalla muutos on jatkuvaa ja valtavan nopeaa. Hedin mukaan kasvavan yrityksen on pakko säilyttää jano uuden oppimiseen. – Puhun paljon uuden oppimisen puolesta ja sopeutumismoodin ylläRovio Entertainment, Espoo Toiminta: Pelien kehitys ja markkinointi sekä oheistuotteiden lisensointi. Liikevaihto: 75,4 M€ (2011)

> Rovio ja Finpro toimivat yhteistyössä Rovion alkutaipaleen aikana, jolloin Finpro avasi yritykselle ovia mobiilioperaattoreille ja pelijulkaisijoille kahdeksassa eri maassa.

24 Finpro inFront

– Rovion tarina on hyvä esimerkki siitä, ettei hyväkään tuote yksinään riitä, vaan sille on saatava näkyvyyttä sovelluskaupoissa. Rovio on luonut tehokkaan markkinointikoneiston, jonka

tuella yritys pystyy tarjoamaan kuluttajille jatkuvasti uusia elämyksiä, sanoo Finpron Milanon vientikeskuksen päällikkö Marjaana Karjalainen.

Kansainvälinen liiketoiminta: yli 95 prosenttia liikevaihdosta Perustettu: 2003 Johto: toimitusjohtaja Mikael Hed Henkilöstö: yli 500


Kansainvälistymispolku • 2003 Yhtiö perustetaan nimellä Relude. • 2005 Yrityksen nimi muutetaan Rovioksi. • 2009 Angry Birds lanseerataan iPhonelle ja se saavuttaa huikean menestyksen. Pelistä tulee Applen App Storen suosituin sovellus. • 2010 Vihaiset pehmolinnut ja muut oheistuotteet myydään loppuun jatkuvasti kauppojen hyllyiltä. Yrityksellä on 24 työntekijää ja 10 miljoonan euron liikevaihto. • 2011 Kiinaan avataan toimisto. Työntekijöitä on 224 ja liikevaihto on kasvanut yli 70 miljoonaan euroon. • 2012 Neljä uutta hittipeliä julkaistaan ja Angry Birds -pelit ylittävät yli miljardin latauksen rajan. Joulukuussa Roviolla on 263 miljoonaa aktiivista pelaajaa ja yli 23 miljoonaa Facebook-fania.

Mikael Hed puhuu uuden oppimisen ja sopeutumismoodin puolesta.


inFront | kolumni kuva P a u l i i n a S a l o n e n

Innostu, hyvä ihminen!

L

ehtien lukeminen on masentavaa: Työssä uuvutaan. Pitäisi jaksaa pidempään. Työstä ei voi innostua. Kaiken kaikkiaan työstä käytettävä retoriikka on negatiivista. Eikä ihme, kun ajatustyötä tehdään teollisuustyöstä toimistoon siirretyillä tavoilla. Keväällä 2011 World Design Capital 2012 Helsinki -hankkeen innoittamana aloimme pohtia, onko työ kurjaa. Miten saisimme aikaan enemmän, mutta väsyisimme vähemmän? Tutkimme yhdessä yhdeksän suomalaisen työyhteisön kanssa toimistotyöntekijän arkea ja selvitimme, mitä toimistoissa oikein tapahtuu. Löysimme mielenkiintoisen yhteyden. Ihmisen perusonnellisuuteen vaikuttavat aikaansaamisen kokeminen, sekä merkityksen ja autonomian tunne. Niin arkielämässä kuin työssä. Haastattelujemme mukaan juuri nuo asiat puuttuvat työelämässämme. Ei ihme, että innostus ei herää. Emme koe työtämme merkittäväksi tai merkitys on liian abstrakti. Mittaamme työssä ajankäyttöä, mutta emme koe saavamme aikaan. Tunnemme, että päivät eivät ole hallinnassamme. Asioita vain tulee. Sähköposteja. Kokouksia. Hyvä työelämä on sinänsä melko yksinkertaista. Meillä vain on tapana monimutkaistaa

26 Finpro inFront

asioita, sillä monimutkainen on hienoa ja yksinkertainen lapsellista.

Meistä hyvän työelämän perustana on viisi asiaa:

• Merkitys – joka on minulle henkilökohtainen ja arjessa läsnä • Roolit – tiedän, mitä minulta odotetaan ja miten liityn kokonaisuuteen • Työtavat – palaverit, sähköpostit, kommunikaatio • Ilo – yhdessä tekemisestä ja aikaansaamisesta • Elämä – jossa työ on osa kokonaisuutta ja jossa ymmärrän, miten eri asiat vaikuttavat ajatteluuni Me emme kuitenkaan johda työn motivaatiota kokonaisvaltaisesti. Emme, vaikka intuitiivisesti on selvää, että motivoitunut työntekijä saa aikaan enemmän. Emme, vaikka London School of Economicsin vuonna 2009 tekemässä tutkimuksessa osoitettiin, että motivaatioon ja hyvinvointiin käytetty panostus saadaan 9-kertaisena takaisin. Ihan rahana. Avain muutokseen on tavoissa. Lähes kaikki, mitä teemme työssä ja vapaa-aikana on tapa. Se, että kokouksessa avaan tietokoneeni. Se, etten iloisesti tervehdi kollegaa. Se, että vastaan

Pekka Pohjakallio on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Designin toimitusjohtaja. Pekka on työskennellyt 19 vuotta Nokialla, missä hänen ensirakkautensa 90-luvulla oli tekstiviestien markkinoille tuominen. Yhdessä Saku Tuomisen kanssa hän kirjoitti syksyllä 2012 kirjan ”Työkirja – työelämän vallankumouksen perusteet”.

Meillä on tapana monimutkaistaa asioita, sillä yksinkertainen on lapsellista.” refleksinomaisesti palaverikutsuun miettimättä kokouksen hyödyllisyyttä. Tapoja on vaikea muuttaa. Siksi lankeamme takaisin vanhoihin tottumuksiin. Tavat katoavat vain korvaamalla ne uusilla, paremmilla tavoilla. Yksi kerrallaan. Suomalainen kilpailukyky ei kasva muulla, kuin että uskallamme ajatella eri tavalla ja paremmin. Uskallamme innostua. Työurat pitenevät, kun olemme innostuneita siitä, mitä teemme. Johtajan tehtävänä on mahdollistaa suuret ajatukset ja niiden toteuttaminen sekä varmistaa viiden perusasian olemassaolo. Vaikeina aikoina on helpompi kontrolloida. Vapauksien antaminen pelottaa. Siksi tarvitsemme rohkeita johtajia.


inFront | maailmalle koonnut m a a r i t n i e m e l ä kuvat d a n i n g t h e at r e , sk o y / J e n s K a l a e n e , s avat e rr a

3 IS E D IS TÄ M V IE N N IN M AT KO JA

15.–18.4. Intia 6.–10.5. Meksiko ja Kolumbia 13.–18.5. Peru, Dominikaaninen tasavalta ja Ecuador 20.–24.5. Sambia ja Tansania 11.–18.6. Kiina ja Hongkong

2

Lue lisää seuraavalta aukeamalta.

1

4

BOP-ideat poikimaan

Weconomy Start -innovaatioohjelma on käynnistymässä. Sen myötä valitaan 10 suomalaista yritystä suunnittelemaan ja toteuttamaan tuote- ja palveluideoita kehittyviin maihin.

O

nnistumiseen BOP-markkinoilla tarvitaan vuorovaikutusta kehitysmaiden köyhien yhteisöjen kanssa. Tuotteita emme voi viedä kustannustasosta johtuen, mutta osaamista voimme. Paikallisten esiintuomiin tarpeisiin on löydettävissä suomalaisia ratkaisuja", sanoo johtaja Jusa Susia Finprosta. Weconomy Startissa etsitään yrityksille kasvua ja kannattavaa liiketoimintaa, joka samalla ratkaisee kehittyvien markkinoiden sosiaalisia, taloudellisia tai ekologisia ongelmia. Yli neljän miljardin ihmisen Base of the Pyramid, eli BOP-markkinoita löytyy jokaiselta mantereelta.

Ohjelman toteuttavat yhteistyössä Suomen World Vision, Finpro ja Aalto-yliopisto. Lähes 100 maassa toimiva World Vision on valinnut toiminta-alueistaan ohjelmaan mukaan mm. Intian ja Sri Lankan, joissa järjestö tekee kehitystyötä 7 700 yhteisön kanssa. Tätä kautta suomalaisyritykset pääsevät testaamaan liikeideoitaan loppukäyttäjien kanssa. Yrityksiltä odotetaan ratkaisuja etenkin vedenpuhdistuksen, sanitaation, hygienian, jätehuollon ja jätteiden energiakäytön osa-alueilla. Kiinnostaako yritystäsi Weconomy Start -ohjelma? Ota yhteyttä: mika.finska@finpro.fi

Finpro inFront 27


inFront | maailmalle 2

Kulttuurin huippudiilejä Kiinasta ACE Production -agentuurin PlayMe-musikaali saa syksyllä ensi-iltansa Guangzhoussa, ja Cultural Gateway Finland allekirjoitti historiallisen hallintosopimuksen shanghailaisen teatterin kanssa. ACE Production on Svenska Teaternin perustama taiteen agentuuri, joka tuottaa näytelmiä ja musikaaleja, sekä hallinnoi ja myy niiden oikeuksia kansainvälisesti. – Pyrimme lisäämään Suomen kulttuurivientiä. Kohdemarkkinamme ovat Skandinavia, saksankielinen Eurooppa, Iso-Britannia, Puola, Unkari ja Kiina, kertoo toimitusjohtaja Johan Storgård. Kiinan kasvava keskiluokka tahtoo nähdä kansainvälisen tason esityksiä, ja heillä on niihin varaa. Myös viisivuotissuunnitelmaan on kirjattu kulttuurin kehittäminen ja rajat ovat avautumassa kansainvälisille tuotannoille. Maasta kuitenkin puuttuu osaamista kulttuuriesitysten tuottamiseen ja markkinointiin. Ulkomaiselle toimijalle taas haasteita aiheuttavat byrokratia, oikeiden päättäjien löytäminen ja kieliongelmat. ACE

Pohjoismaiden projektivientirahasto

Nopef

Etabloituminen

ulkomaille?

Nopef myöntää rahoitusta pk-yritysten esitutkimushankkeille EU/EFTA:n ulkopuolelle esim. Kiinaan,Venäjään, USA:han ja Brasiliaan

Painopistealueet: Ympäristötekniikka Uusiutuva energia ICT ja innovaatio Terveys ja hyvinvointi

www.nopef.com norden.org

onn

istu

ja

Productionin aseina Kiinassa olivat sisukas työ ja Finpron paikallisosaaminen. Merkittävä kauppa syntyi viime keväänä. – Halusimme paikallisen tuottajan suomalaiselle PlayMe -popmusikaalille. Osallistuimme Luovimo-ohjelmaan, minkä lisäksi Finpro teki meille parnerihaun Kiinassa. Löysimme kumppanin, jolle PlayMe-lisenssi myytiin. Finpron löytämän yrityskumppanin kanssa on myös allekirjoitettu ensimmäinen, kymmenien tuhansien eurojen arvoinen sponsorisopimus. – Musikaalin ensi-ilta on syksyllä Guangzhoussa ja show tulee kiertämään yli 20 Kiinan kaupungissa. Tämä tarkoittaa yhteensä 60–70 esitystä, Storgård iloitsee. Luovimo-ohjelma poiki myös viime vuonna perustetun Cultural Gateway Finland -yhteisyrityksen, jossa ovat mukana ACE Production, PES Arkkitehdit, Pluto Finland sekä Bif Advisors. Yrityksen tavoitteena on sujuvoittaa esittävän taiteen tuotantojen pääsyä Suomen kautta Kiinaan, sekä kiinalaisten tuotantojen pääsyä Eurooppaan. – Center Stage China -brändin alla tarjottuihin palveluihin sisältyy muun muassa tuotantojen sopi-

mus- ja lupa-asiat, markkinointi, tekniikka- ja logistiikkapalvelut sekä tuotantojen muokkaaminen kiinalaiselle yleisölle. Nyt Cultural Gateway Finland on allekirjoittanut managerointisopimuksen Kiinan kulttuuriministeriön alaisen, 34 teatteria hallinnoivan Chine Performing Arts Agencyn (CPAA) kanssa. Sen myötä suomalaiset ryhtyvät hallinnoimaan Shanghain Daning -teatterin ohjelmaa yhteistyössä CPAA:n kanssa. Kiinan esittävän taiteen markkinoilla sopimus on ensimmäinen laatuaan ulkomaisen ja kiinalaisen yrityksen välillä. – Finpro auttoi meitä kiinalaisen partnerin löytämisessä, neuvotteluissa ja yhteisyrityksen perustamisessa, kertoo Storgård, joka toimii myös Cultural Gateway Finland -projektin vetäjänä. - Merkittävää on ollut asiakkaan vahva visio, kova työ sekä sitoutuminen projektiin, analysoi onnistumisen taustoja projektipäällikkö Lili Lehtovuori Finprosta. Töitä Finpron kanssa on tehty myös Euroopassa ja neuvottelut eurooppalaisten tuotantojen tuomiseksi Kiinaan ovat jo käynnissä. www.ace-production.com www.centerstagechina.com

Team Finland-verkoston toiminta maailmalla on käynnistynyt. Eri maihin on muodostettu 72 tiimiä, jotka kokoavat yhteen alueella toimivat Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot sekä muut keskeiset Suomi-toimijat. Team Finlandin verkkosivut on avattu osoitteessa team.finland.fi. Sivustolle on koottu tietoa Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toiminnasta ja tapahtumista, yhteystiedot koko verkostoon sekä väylän eri organisaatioiden tarjoamiin palveluihin.


3

IS E D IS TÄ M V IE N N IN JA O K T MA Finpro järjestää yritysvaltuuskuntavierailuja suomalaisille yrityksille lisätäkseen niiden tunnettuutta potentiaalisilla markkinoilla. Vierailujen vetäjinä toimivat suomalaisministerit, jotka avaavat ovia kohdemaan viranomaistahoihin ja päättäjiin. Monipuolisen ohjelman aikana yritykset saavat tietoa liiketoimintaympäristöstä, bisneskulttuurista ja investointisuunnitelmista.

H

uhtikuussa tehdään vienninedistämismatka Intian Delhiin, Ahmedabadiin sekä Mumbaihin valtiosihteeri Marja Rislakin ja alivaltiosihteeri Esko Hamilon johdolla. – Uutena kohteena on Ahmedabad, joka on Intian 6. suurin kaupunki ja Länsi-Intian taloudellinen keskus, kertoo Kirsti Tarvainen Finprosta. Ministeri Alexander Stubbin ja Viron ulkoministeri Urmas Paetin vetämä suomalais-virolainen delegaatio vierailee toukokuun alussa Meksikossa ja Kolumbiassa. – Meksikon iso väestöpohja luo suuren potentiaalin lähes kaikille toimialoille. Mahdollisuudet esimer-

kiksi vihreässä rakentamisessa, cleantechissa, terveydenhuolto- ja hyvinvointialoilla, elintarvikesektorilla ja kaivosteollisuudessa kiinnostavat yrityksiä. Toukokuussa järjestetään valtuuskuntavierailu myös Peruun, Dominikaaniseen tasavaltaan ja Ecuadoriin. – Vierailun pääpainotus on Perussa, jossa tehdään kymmenien miljardien investointeja muun muassa kaivosteknologiaan. Lisäksi kysyntää suomalaisosaamiselle on infrastruktuurin kehittämisessä, terveydenhuollossa sekä turvallisuusalalla. Peru on suomalaisille suhteellisen helppo kauppakumppani, ja toimintaa maassa sujuvoittaa entisestään Finpron uusi vientikeskus Limassa, Tarvainen toteaa. Sambiassa ja Tansaniassa vieraillaan niin ikään toukokuussa, vierailun vetäjänä toimivat ministerit Alexander Stubb ja Heidi Hautala. Potentiaalia suomalaisyrityksille löytyy infrastruktuurista. Eteläisestä Afrikasta on osoitettu kiinnostusta myös koulutusosaamista ja kaivosteknologiaa kohtaan.

Lisätietoja Finprossa: Päivi Mähönen (vas.), Maria Westerholm ja Kirsti Tarvainen etunimi.sukunimi@finpro.fi.

4

CASE Pilaantuneen maaperän pelastaja Vientirengas

Lähes miljoona tonnia käsiteltyä maa-ainesta, puoli miljoonaa tonnia muokattua lietettä ja kymmenen vuotta kehitystyötä. Savaterra on käynyt ympäristön puhdistamisen kimppuun palavalla innolla. Ruotsin-bisneksiä on vauhdittanut vientirengas.

Y

mpäristöteknologiayritys Savaterra puhdistaa saastunutta maa-ainesta esimerkiksi teollisuusalueilla, huoltoasemilla ja kaatopaikoilla. Volyymit vaihtelevat peräkärryllisestä pilaantunutta maata suuriin saastuneisiin tontteihin. Vuonna 2000 yritys otti käyttöön kehittämänsä teknologian, jonka avulla se puhdistaa pilaantuneen maa-aineksen polttamalla. Vajaa kymmenen vuotta myöhemmin kuvaan astui yhdyskuntalietteen käsittely ja tuotteistaminen orgaaniseksi lannoitteeksi. Samalla toiminta laajentui Ruotsin, Norjan ja Baltian kautta Ranskaan ja Kiinaan. Nyt painopisteessä ovat jälleen lähimarkkinat, ja syystä. Ruotsi raivaa edelläkävijänä tietään maaperän puhdistamisessa ja se aikookin panostaa huomattavasti ympäristöteknologian vientiin. Tavoit-

teena on, että Ruotsin maa-alueet ovat vuoteen 2050 mennessä turvallisia ja ympäristötavoitteet täyttäviä. – Tämä merkitsee valtavia mahdollisuuksia yrityksille, jotka käsittelevät pilaantunutta maata. Erityisesti, jos muokattua ainesta voidaan käyttää uudelleen esimerkiksi maanrakennuksessa, toteaa Savaterran tekninen johtaja Jussi Uotila. Mutta Ruotsin markkinoille ei noin vain astella. Tarvitaan taidolla tehtyä pohjatyötä, jotta yritys saa itselleen tunnettuutta. Tukevan selkänojan Savaterralle on muodostanut Finpron Sustainability in Environment and Building to Sweden -vientirengas, joka starttasi kolme vuotta sitten. Neljän yrityksen muodostaman vientirenkaan kautta Savaterra on saanut vankan jalansijan Ruotsin markkinoilla.

– Aikaisemmin osallistuimme Ruotsissa yksittäisiin tarjouksiin, mutta olimme edelleen pimennossa tärkeiltä toimijoilta. Nyt olemme saavuttaneet näkyvyyttä niin julkisella kuin yksityisellä puolellakin. – Erityisesti kun hankkijana on julkinen taho, innokkuus ei riitä, vaan meidän pitää olla aktiivisesti mukana luomassa yrityskuvaa molemmille liiketoiminta-alueillemme, esimerkiksi tapaamisten ja alan tapahtumien muodossa, Uotila kertoo. Vientirengasvuodet ovat vahvistaneet Savaterran näkemystä naapurimaan mahdollisuuksista. – Olemme päässeet osallistumaan useisiin tarjouskilpailuihin. Lietepuolella menossa on useampi pilottihanke, joissa olemme rakentaneet sertifioitua maanviljelys- ja viherrakentamisen tuotetta. Myös yhteistyökuviot ovat laajentuneet. Uusien kumppaneiden kanssa mennään hyvää vauhtia eteenpäin. Lisätietoja vientirenkaista: juha.peltomaki@finpro.fi

Toiminnan kuvaus: Saastuneen maan ja yhdyskuntalietteen käsittely Perustamisvuosi: 1997 Henkilöstön määrä: noin 30 Liikevaihto: noin 6 milj. euroa

Finpro inFront 29


lla a v a t Maan ALTA AAILM ISET M PROLA JALLE. A IN A F K A T S S MA SARJA Ä LIIKE JUTTU KKINS AT VIN ntos S, ANTAV ini Sa i He ROPAEU Tekst o, jUHA EU K inpr TOC f S t R a kuv SHUTTE

Kuumilla markkinoilla Lähi-idässä riittää investointikykyä ja -halua.

F

inpron vientikeskukset Lähi-idässä sijaitsevat Yhdistyneiden Arabiemiraattien Dubaissa sekä Saudi-Arabian Riadissa, ja ne vastaavat myös muita alueen maita koskeviin pyyntöihin. Suurin osa Lähi-idän maista on poliittiselta ilmapiiriltään stabiileja ja turvallisia, myös bisneksen näkökulmasta. Kaivossektori kasvaa huimaa vauhtia, ja esimerkiksi SaudiArabiassa on öljyn lisäksi valtavat mineraalivarat, joita vasta nyt aletaan hyödyntää. Rakennusalakin kukoistaa: rakennusprojekteina on kokonaisia kaupunkeja infrastruktuureineen.

– Suomi on valittu Saudi-Arabian koulutuksen teemamaaksi, ja siihen liittyen on helmikuun lopussa tulossa suuret messut, johon saapuu parisenkymmentä suomalaista yritystä ja oppilaitosta. Valmistelemme myös maaliskuista ministerivierailua, luettelee Saudi-Arabian vientikeskuksen päällikkö Oskar Rautiainen. Finpron Lähi-idän aluejohtaja Riku Niemelä nostaa esiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät investoinnit, jotka esimerkiksi sairaalateknologian muodossa ovat mittavia. – Myös Suomen maine puhtaana tuottajamaana on valttikortti elintarviketeollisuudelle, hän lisää.

Bisnesetiketti Lähi-idän bisneskulttuuria leimaavat monet myytit. Vaikka paikalliset liikemiehet ovat valveutuneita ja tiedostavat länsimaisten vieraidensa taustan, kannattaa matkalle lähteä valmistautuneena ja avoimin mielin. Tavat ja lait vaihtelevat alueen eri maissa. Islam. Vaikka uskonto ei liikeneuvotteluissa ole suuressa roolissa, vaikuttaa se kuitenkin monesti päätöksenteon taustalla. Tietyt periaatteet on siis tunnettava ja otettava keskusteluissa huomioon. Ramadanin aikaan työrytmi on verkkainen ja päivät lyhyitä, eikä tapaamisia juuri järjestetä. Älä lähde takki auki. Kirjaimellisestikaan. Pukeudu konservatiivisesti. Erityisesti naisten, mutta myös miesten, tulisi pitää olkapäät ja polvet piilossa. Jalkapohjien näyttäminen on loukkaus, joten länsimaissa tyypillinen

30 Finpro inFront

tapa istua jalka toisen yli on syytä hylätä matkan ajaksi. Ruoka. Liikelounailla pöydät notkuvat herkuista, joita tarjolla on kymmenkertainen määrä ruokailijoiden määrään nähden. Pöytätavat ovat melko länsimaiset, mutta ruoan ojentamista vasemmalla kädellä on syytä välttää. Helteestä huolimatta tapaamisissa tarjotaan tervetuliaiskahvia tai teetä, ja sitä tulee ainakin maistaa kohteliaasti. Tuliaiset. Varsinkin ensimmäistä kertaa tavattaessa on hyvä olla jo-

tain viemistä salkussa. Lahjan ei tarvitse olla kallis, joskaan ei aivan arvotontakaan, mutta tärkeintä on hyväntahdon ele. Esimerkiksi suomalainen lasitaide on pidetty lahja. Neuvottelu. Aikataulut muuttuvat usein vielä tapaamispäivän aamuna tai jopa tapaamisen aikana. Neuvottelujen alkuvaiheessa huoneessa kulkee paljon ihmisiä eri asioilla ja tapaamiset ovat lyhyitä. Niissä ei välttämättä saavuteta länsimaisesta näkökulmasta paljoakaan - tärkeintä on löytää luottamus kumppanien välillä. Neuvottelujen edetessä tahti tiivistyy samalla kun tapaamiset pitenevät. Paikallaolo on välttämätöntä, eikä ensikauppoja synny puhelimitse tai sähköpostilla, PowerPoint-esityksistä puhumattakaan.

Hierarkia. Lähi-itä on maskuliinista aluetta, jossa asema suvussa ja yrityksessä on tärkeä. Perheen pää tai firman johtaja sanoo aina viimeisen sanan. Hierarkia näkyy niin keskusteluissa, ovesta kulkemisessa kuin kättelyissä, ja naisia liike-elämässä näkee harvoin. Monet yrityksistä ovat monialayrityksiä, joissa on mukana sukuyhteyksien kautta erilaisia liiketoimintoja. Jäitä hattuun. Hillitty käytös on tärkeää, eikä malttia sovi menettää missään tilanteessa. Kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä Lähi-idän aikakäsitys poikkeaa länsimaisesta; deadlinen vaikutus käytäntöön on vähäinen.


Matkalukemista

Jean P. Sasson: Prinsessa-trilogia.

koe ainakin n ä m ä!

Kirjasarja avaa hyvin Saudi-Arabian kulttuuritaustaa. Sen luettuaan alkaa ymmärtää, mistä tämä maa ponnistaa.” Oskar Rautiainen

Al Dhafrah -festivaaleilla Abu Dhabissa pääsee seuraamaan kamelien kauneuskisoja, joissa osallistujat mittelevät mm. kasvonpiirteiden, kaulan ja kyttyrän sopusuhtaisuudessa. Ferrari World -huvipuistossa Abu Dhabissa on maailman tämän hetken nopein vuoristorata, joka kulkee 240 km/h. Montgomerie Course on yksi Lähi-idän hienoimmista golf-kentistä Bahrainissa. Kenttää ei voi pelata hymyilemättä. Al Masmak on Riadissa sijaitseva vanha linnoitus, johon tutustumiseen kannattaa käyttää aikaa. Se avaa Al Saudin suvun ja koko öljyvaltion historiaa.



Finpro inFront 1/2013