Issuu on Google+

6.12 Ekonomien ammattilehti

Degrowth! Eurokriisin varjossa mietitään, onko kasvuun perustuvalle talousmallille vaihtoehtoja.

Optio motivaatioon

Liian monimutkaiset kannustinjärjestelmät eivät enää motivoi johtohenkilöitä.

21

Tepsivätkö downshiftaus tai degrowth länsimaisen talousjärjestelmän kriisiin? 10

16

Lindström pesee imagoja

Perheyritys on raivannut tietä uudenlaiselle b to b -bisnekselle.


Harrastatko uhkapeliä tietämättäsi? Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää.

Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. SEFEn jäsenenä sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Testaa laskuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti.

henkivakuutuskuntoon.fi Tutustu ja voita! Jaossa Veikkauksen Jokeri-arpoja, päävoitto

25000 €

010 19 19 19

* Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011


6/2012 4 6 8 10 16

Pääkirjoitus Must Vuorovaikutusta paperimediaan 5 x Ura Yhteinen liikuntaharrastus lisää yhteisöllisyyttä Degrowth Kansainväliset osaajat Puhdas palveluyritys

21 26 28 32 33 34

Motivaatiokakkua, kiitos! Palkitsemisjärjestelmissä on usein paljon tulkinnanvaraa Jäsenetu turvanasi Kosketuksessa tulevaisuuteen Miten organisaatioiden tulisi varautua tulevaisuuteen? Verkostot veteen Rohkeasti kestäväksi johtajaksi SEFE mukana SuomiAreenassa Klinikka Terveet pelisäännöt sairauslomiin

46

Ekonom och människokännare Ingmar Björkman kombinerar tävlingsinstinkt och teamwork.

37 Svenska sidan Max Arhippainen 38 Opinnot ja alku-ura Ponnahdus toiveuralle 42 Ajassa & Kylterit 46 Person Ingmar Björkman 50 Kolumni Taina West 52 Ekonomitoimintaa

Palkitsemisen läpinäkyvyydessä on parantamisen varaa

kannen kuva Pekka Holmström tämän sivun kuvat tommi tuomi, Antti Nikunen

21


Pitkä ikä vaatii pidentyvää työuraa

T

Eeva Riittinen-Saarno, päätoimittaja eeva.riittinen-saarno@sefe.fi

06 Ekonomien ammatti-, koulutusja jäsenlehti | Ekonomernas fack-, utbildnings- och medlemstidning

Julkaisija | Utgivare SEFE ry – Suomen Ekonomiliitto – Finlands Ekonomförbund Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki , P. 0201 299 299 www.sefe.fi Kustantaja | Redaktion Otavamedia Oy, Asiakasviestintä Köydenpunojank. 2 a D, 00180 Helsinki, p. (09) 1566 8510 www.otavamedia.fi/asiakasviestintä

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti.

Päätoimittaja | Chefredaktör Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@sefe.fi, p. 0201 299 254 Toimituspäällikkö | Redaktionschef Leena Leppänen, leena.leppanen@ otavamedia.fi, p. 050 328 8561 Tuottaja | Producent Mikko Huotari, mikko.huotari@ otavamedia.fi, p. 050 310 3022 Graafinen suunnittelija | Grafisk formgivare Antti Nikunen, antti.nikunen@otavamedia.fi, p. 050 594 1455 Toimitusneuvosto | Redaktionskommittén Eeva Riittinen-Saarno, Riikka Mykkänen, Arja Vuorela ja Heidi Haapalainen SEFEstä sekä Otavamedia Oy / Asiakasviestintä Ilmoitusmyynti | Annonsförsäljning Myynti, Försäljning Media Duo Oy, www.mediaduo.fi Varaukset, Reserveringar Tuija Isosuo, tuija.isosuo@otavamedia.fi, p. (09) 1566 303 Jäsenyhdistysuutiset | Medlemsnyheter SEFE, Eeva Riittinen-Saarno, eeva.riittinen-saarno@ sefe.fi Osoitteenmuutokset | Adressförändringar p. 020 693 200 tai info@sefe.fi (huom. ilmoita myös jäsennro tai hetu sekä vanha osoite) Tilaukset | Prenumerationer Otavamedia, p. (09) 1566 65, faksi (09) 1566 511 (myös ei-jäsenten osoitteenmuutokset) Hinta | Pris 75 euroa/vsk Repro | Aste Helsinki Oy Paino | Tryckeri PunaMusta, Joensuu ISSN 2242-3311 www.ekonomilehti.com Ekonomi ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Seuraava Ekonomi ilmestyy 12.10.2012, jäsenyhdistysten tiedotteet 3.9.2012 mennessä SEFEen. Nästa Ekonomi utkommer 12.10.2012, meddelanden från medlemsföreningarna senast 3.9.2012 till SEFE.

tommi tuomi

untuu, että koleahko suvi on heijastanut Euroopan surkeita talousnäkymiä. Eurokriisi toistuu jatkuvasti uutisissa ja poliitikkojen puheissa. Suomen talouden tilasta liikkuu erilaisia arvioita. Oman lisänsä pitemmän tähtäimen odotuksiin tuo, että me ikäännymme: Suomessa on jo yli miljoona 65-vuotiasta. Elinikäodote on kasvanut ja eläkettä ehditään nauttia muutama vuosikymmen. Todennäköistä on, että eläkeikää on pakko nostaa, muuten työelämässä olevat joutuvat kohtuuttomassa määrin kustantamaan vapaaherravuosia. Työurien pidentäminen tarkoittaa, että me tarvitsemme uusia työpaikkoja ja startup-yrityksiä, tarvitsemme tuottavuutta. Keskeistä on, että työpaikoilla asenteet muuttuisivat ja eri-ikäisten työntekoa kannustettaisiin muun muassa joustavilla työaikajärjestelyillä ja uusilla toimintamalleilla. Kuitenkin ilmassa on ajatuksia vaihtoehtoisiksi tavoiksi tehdä työtä ja hankkia toimeentulo. Työntekoon käytettyä aikaa halutaan vähentää, elämältä odotetaan muutakin kuin materiaa ja taloudellista menestystä. Oma aika ja mahdollisuus omistautua harrastuksille on tärkeämpää kuin ura. Mika Aaltonen ja Rolf Jensen toteavat, että länsimaalaisten materialistinen unelma on täyttynyt, eikä enää motivoi. Olemme unelmien välissä. Mikä meitä tulevaisuudessa motivoi? Meillä on syntymävarakkuutta enemmän kuin ennen, mutta meillä on myös pitkä elämä. Siihen mahtuu erilaisia vaiheita ja erilaisia työtehtäviä. Oletettavaa on, että tänä syksynä koulunsa aloittaneet ovat töissä huomattavasti pidempään kuin isovanhempansa. Todennäköisesti jo heidän vanhempansa saavat olla työelämässä kauemmin. Jotta työelämässä pystytään jatkamaan pitkään, työelämää on kehitettävä ja panostettava kestävään johtajuuteen. Koulurepustakaan ei pääse eroon: 50 työvuoden aikana osaamista on päivitettävä moneenkin kertaan.


LUIN, NÄIN, VOITIN!

Uudistunut Kauppalehti rohkaisee oivaltamaan ja innostaa uskaltamaan.

UUDISTUNUT KAUPPALEHTI tarjoaa päivittäin näkemyksellisen uutispaketin ja terävät analyysit talouden tapahtumista. Ota osasi menestyksestä, tutustu ja tilaa Kauppalehti tueksesi – nyt myös Digitilauksena tai VIP-tilauksena, joka sisältää kaikki painetut ja sähköiset uutissisällöt ja -palvelut:

• www.kauppalehti.fi/asiakaspalvelu

• puh. 010 665 8110 (ma–pe 8.30–16.00)


must!

Syynissä tulevaisuuden hitit ja hudit

Katso video käyttämällä QR-koodia. Demon voit katsoa myös osoitteessa: http://www.youtube.com/ watch?v=l1Qm6FiGO5I

6

6.12


vuorovaikutusta paperimediaan Sanomalehti, joka oppii puhumaan? Maitopurkki muuttuu tietokonepeliksi? Käyntikortti, jossa puhuu elävä ihminen? Paikka, josta kännykkäsi herää kertomaan? Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuvitus Pietari Posti

”T

eknisesti tämä kaikki on jo mahdollista! Käyttöönoton noSovelluksia on toteutettu myös Next Media -tutkimusohjelmaspeus riippuu siitä, tuommeko markkinoille sovelluksia, sa, jossa etsitään painetulle medialle uusia keinoja sopeutua digijoita ihmiset haluavat käyttää, ja kuinka nopeasti ihmiset talisoituvaan mediamaailmaan. Vuosina 2010–13 toimivassa ohmukautuvat käyttämään mobiilisovelluksia, VTT:n johtava tutkija jelmassa on mukana yli 50 yritystä, esimerkiksi Sanoma Oy ja Anu Seisto sanoo. Kustannusosakeyhtiö Otava. Tekes rahoittaa hanketta 5 miljooSeisto toimii VTT:n projekteissa, joissa kehitetään lisättyä todel- nalla eurolla. lisuutta eli AR (augmented reality) -teknologiaa painettujen tuotteiden kanssa hyödynnettäväksi. Hän vastaa projekteissa kuluttajan Klikkausmahdollisuus printtimediaan näkökulmasta. Tavoitteena on kehittää sovelluksia, joita ihmiset ha- Lisätty todellisuus antaa siis painetulle medialle samat ominaisuudet, jotka nettilehdellä on ennestään: mahdollisuuden klikata tieluavat ja tarvitsevat – kunhan ne ensin keksitään. Eräs sovellus on Painonet Oy:n tuottama käyntikortti, jonka kään- dostoon liitettyä toista tiedostoa. Näppärää - mutta kehitetäänkö töpuolella näkyy merkillinen kuvio. Se näytetään tietokoneen web- tässä tekniikkaa vanhentuneen analogian perusteella? bikameralle, joka yhdistää tietokoneen yhtiön kotisivulle. Siellä ole– Ei välttämättä! Käytämme painettua mediaa tottuneesti mova sovellus näyttää yhtiön esittelyn käyntikortin päällä. nissa yhteyksissä muutenkin kuin sanomalehtien tai kirjojen muoVTT kehittää AR-teknologiaa mobiili-, PC- ja dossa. Tämä tekniikka kehittyy siitä riippumatta, verkkoalustoille. miten sanomalehdille tai kirjoille käy sellaisina – Teknologiamme toimii monilla mobiilialuskuin ne nyt tunnemme, Seisto uskoo. toilla ja sen käyttöön sopivia kännyköitä löytyy Tanskassa tarjottiin viime kesänä sovellus, jossa jo koululaisiltakin, Seisto kertoo. maitopurkin kautta avautui jalkapallopeli. Pelissä Tekniikka ei rajoitu paperiin ja pahviin. Hellauottiin palloa maaliin, jonka vahtina seisoi paikallinen julkkis. singin Jätkäsaaressa VTT havainnollisti, miltä näyttää alueelle rakennettava korkea Kämptower: sitä saattoi katsella eri suunnista tabletin Sijainti voi avata liikkuvan tiedoston kuvaruudun kautta. Sijainti avaa suuria mahdollisuuksia: maailmalla – Billnäsin ruukissa havainnollistimme, mitä toimii jo sovelluksia, mainoksia tai elämää helmuutoksia suunniteltu konferenssikeskus toisi pottavaa tietoa, jotka heräävät saapuessamme jokivarren maisemaan. Kunnanvaltuuston jätiettyyn paikkaan, kunhan kännykässä on gps- ja Teknologian ja innovaatioiden kompassipaikannus. senet olivat todella tyytyväisiä, Seisto hehkuttaa. kehittämiskeskus Tekes Painetussa mediassakin riittää pelkkä kuvanrahoittaa Next Media Teknologia paketoitu tunnistus, mutta tunniste kertoo selvästi, että so-kehittämishanketta 5 vellus on saatavissa. ohjelmistokirjastoksi miljoonalla eurolla vuosina 2010–13. Ohjelma kehittää Painonetin käyntikortti oli ensimmäinen tuotos – Tekniikka voi yleistyä hyvinkin nopeasti, kunpainetun median keinoja VTT:n Future AR Media Ecosystem (FARMES) han ihmiset saavat sovelluksesta haluamansa eläsopeutua digitalisoituvaan myksen tai hyödyn – sen ei tarvitse olla rahalli-klubissa, joka kannustaa AR-teknologiasta kiinmediamaailmaan. nen, kunhan se helpottaa tai ilahduttaa ihmisen nostuneita yrityksiä tekemään demoja ja kaupalelämää, Seisto linjaa. lisia sovelluksia. Seiston mukaan Suomi lukeutuu alalla parhaiden maiden joukVTT on paketoinut AR-teknologian ohjelmistokirjastoksi, jonka yritykset voivat ottaa itse käyttöön. Kirjastosta julkaistiin juuri avoi- koon Itävallan, Hollannin, Britannian, Japanin ja Uuden Seelanmen lähdekoodin versio PC-alustalle. nin ohella.

5

7


5

Teksti Satu Rämö Kuva Mikko Huotari

x ura

Työpaikan vaihtajat kertovat urastaan.

Rahoitusalalta

syväjohtamisen valmentajaksi

K

TM Antti Keskitalo, 32, on aloittanut toukokuussa Deep Lead Oy:n valmentavana asiakkuuspäällikkönä. Keskitalo työskenteli kuusi vuotta Danske Bankissa niin Suomessa kuin Tanskassakin muun muassa henkilöstön kehittäjänä. – Ammatilliselta identiteetiltäni olen ihmisten palvelija. Vahva innostus ja pilke silmäkulmassa ovat vahvasti läsnä tässä työssä. Deep Lead Oy on suomalainen johdon, esimiestyön sekä vuorovaikutuksen kehittämiseen erikoistunut valmennusyritys. Terveellisten elämäntapojen jalkauttaminen osaksi valmennettavan arkea on tärkeä osa valmennustarjontaa. Keskitalon oma kunto testattiin luonnollisesti jo rekrytointivaiheessa. – Toisella haastattelukierroksella reip-

pailin puolitoista tuntia talvipakkasessa nykyisten kollegoiden kanssa, Keskitalo kertoo. Valmennuksien perustana toimivat Syväjohtamisen menetelmät. Metodiin Keskitalo tutustui jo armeija-aikoinaan vuonna 2003. – Valmennus sai aikaan pysyviä muutoksia ajattelussani ja toiminnassani. Tavoitteena on auttaa asiakkaita kehittämään tavoitteellisesta vuorovaikutuksesta mitattavissa oleva menestystekijä. – Kaikki painivat päivittäin vuorovaikutustilanteiden kanssa. Mallissa itseäni kiehtoo elinikäisen oppimisen näkökulman voimakas korostuminen. Keskitalon mukaan tavoite ilman suunnitelmaa on pelkkä unelma. Sen toteutuminen edellyttää hyviä käytäntöjä, ripauksellista onnea sekä harmonista oloa. – Menestyminen syntyy henkilökohtaisen Balance in Mind, Balance in Body – Balance in Life -kehittymislauseeni mukaisesti.

Unelmien toteutumista edistämässä KTM Réa Maxwell, 46, on aloittanut kesä-

pysyvästi elämän. Itselleni ne ovat jo tuo-

kuussa Uskalla Innostua.fi – Inner Strength

neet uuden työn lisäksi reilusti virtaa, rahaa

Finland Oy:n markkinointijohtajana.

ja seuraavaksi varmaan tulee se uusi ihana

Aiemmin Maxwell on toiminut erilaisissa markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija- ja Vinkit työpaikan vaihdoksista osoitteeseen mikko.huotari@ otavamedia.fi

tys- kuin kuluttaja-asiakkaille mahdollisuus

teena oli muutama vuosi sitten löytää elä-

itsensä kehittämiseen, liiketoiminnan kas-

mälle uusi suunta ja voida paremmin.

vattamiseen ja unelmien todeksi tekemiseen

– Osallistuin Uskalla Innostua -tiimin jär-

A-Factorissa.

jestämiin valmennuksiin Suomessa ja ulko-

– Se, mihin fokusoi, lisääntyy! Vesa Her-

mailla, joiden seurauksena tulin palkatuksi

ronen on hyvä

yritykseen, jonne en koskaan edes hakenut

esimerkki; hän

töihin. Vetovoiman laki toimi.

osti yrityksen ja on nyt viisin-

tityö. Ensimmäinen iso ponnistus on loka-

kertaistamassa

kuussa Energia Areenalla järjestettävä ame-

liikevaihtoan-

rikkalaisen business- ja hyvinvointigurun,

sa ensimmäisen

Joseph McClendon III:n seminaari.

vuoden aika-

– Tiedän omakohtaisesti, miten huippuluokan valmennukset toimivat ja muuttavat

6.12

Yrityksen syksyn tavoite on tarjota niin yri-

johtotehtävissä palvelu- ja IT-aloilla. Tavoit-

Uutta työssä on henkilökohtainen myyn-

8

mieskin.

na McClendonin oppien avulla.


Työeläkealaa uudistamassa

Rahoitusjohtajaksi autojen pariin

Yksityiseltä kuntasektorille

KTM Meri Aaltonen,

KTM Ismo Lundell, 34,

KTM Tiia Mäkiranta-Säi-

40, on aloittanut touko-

on nimitetty Delta Mo-

sä, 36, on nimitetty viime

kuussa Ilmarisen kehi-

tor Groupin rahoitusjoh-

vuoden lopussa Kunnan

tyspäällikkönä Asiakkuu-

tajaksi. Aiemmin vas-

Taitoa Oy:n palvelujoh-

det-linjan liiketoiminnan

tuualueina olivat Delta

tajaksi. Yritys tuottaa

kehitysyksikössä. Aal-

Auton rahoitus- ja va-

talous- ja henkilöstöhal-

tonen siirtyi Ilmariseen

kuutustoiminta. Lundell

Eläke-Fennian projektipäällikön paikalta. Aaltonen on tarttunut uuteen haastee-

jatkaa myös näiden parissa sekä Delta Auton johtoryhmän jäsenenä.

lintopalveluita kunnille. Vastuualueena Mäkiranta-Säisällä on palvelutuotanto, joka kattaa useita toimipistei-

seen innokkaasti. Hänen mielestään valitet-

– Delta Motor Group on kokenut suuria

tavan monella on harhaanjohtava kuva työ-

muutoksia viimeisten vuosien aikana. Uu-

eläkealasta.

dessa tehtävässäni vastaan Deltan konserni-

odotukset kuntien yhteistyön eduista rea-

– Moni ajattelee, että ala on paikalleen sei-

rahoituksen riittävyydestä ja rakenteesta.

lisoituvat.

sahtunut. Tämä ei pidä kuitenkaan paikkaan-

Lundellin mukaan rahoitus- ja vakuutus-

tä Kaakkois-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa. – Työni on huolehtia, että asiakkaidemme

Mäkiranta-Säisä vastasi aiemmin Tieto

sa, sillä teemme paljon uraauurtavia asioita

prosessien toimivuus ja varastojen tehokas

Oy:n taloushallinnon strategian jalkauttami-

esimerkiksi työhyvinvoinnin saralla kaikkien

hallinta ovat ratkaisevia menestystekijöitä.

sesta sekä prosessien ja järjestelmien kehit-

suomalaisten hyväksi.

Henkilökohtaiseksi tavoitteeksi Lundell

tämisestä.

Ilmarisen visio on olla Suomen ykkösvaihtoehto työeläkealan vakuuttajana. Tämän toteutumiseen Aaltonen haluaa vaikuttaa

asettaa kasvamisen asiantuntijamaisista tehtävistä kohti yleisjohtajuutta. – Haluan kehittyä esimiehenä ja kasvattaa

– On mielenkiintoista ja terveellistäkin katsoa vaihteeksi asioita toiselta puolelta pöytää. Se avaa mahdollisuuksia oppia lisää

omalla työpanoksellaan, joka sisältää pro-

kokemusta erityyppisten tehtävien kautta.

sessien, asiakaskonseptien ja niihin kuulu­

Tällä tavoin saan myös kattavan kuvan siitä,

vien IT-järjestelmien kehittämistä.

miten yrityksen eri osa-alueet nivoutuvat

mintaa lähivuosien aikana viidelle alueel-

yhteen ja toimivat parhaalla mahdollisella

le. Tämän vuoden aikana asiakkaiksi ovat

tavalla.

tulleet muun muassa Kouvolan, Mikkelin ja

– Uusi työ eroaa edellisestä siinä mielessä, että teen tätä työtä puhtaasti liiketoiminnallinen mietintämyssy päässä. Kehitän bisnekseen liittyviä prosesseja ja teen paljon yhteistyötä asiakasrajapinnassa työskente-

Autoissa Lundell arvostaa tiloja ja turvallisuutta ulkonäöstä tinkimättä. – Ajan Kia Sorennolla. Se sopii erinomaisesti nelihenkisen perheeni käyttöön.

levien henkilöiden kanssa.

muutosjohtamisesta. Yrityksen tavoitteena on laajentaa toi-

Salon kaupungit. – Yhteistyö on ollut erinomaista. Erityinen ilo on ollut nähdä, kuinka meille siirtynyt henkilöstö on innostunut muutoksesta.

Työnantaja Kuluttajaviraston hallintojohtajan Veli-Matti Pullin mukaan työpaikan yhteinen liikuntaharrastus lisää yhteisöllisyyttä. Miten tuette työntekijöiden-

dyjoukkueen toiminta on aktiivi-

myös yhteisöllisyyttä, koska sii-

Mitä harrastustoiminnan

sinta, harjoituksia on viikoittain.

nä ollaan työkavereiden kanssa

sponsorointi tarkoittaa

Merkittävin tuki on subventoidut

Joukkueessa pelaa sekä naisia että

tekemisissä vapaa-aikana ja ihan

rahassa?

liikunta- ja kulttuurisetelit, jotka

miehiä.

muissa puitteissa kuin työasiois-

Työnantaja on hankkinut jouk-

sa. Tämä työyhteisöllinen ulot-

kueille pelipaidat sekä kus-

ne harrastustoimintaa?

kukin voi käyttää halua­mallaan tavalla. Näiden lisäksi tuemme

Miksi koette tärkeäksi tukea

tuvuus puuttuu usein kulttuu-

tantaa työntekijöille sarjojen

henkilöstömme osallistumista va-

työntekijöidenne harrastus-

ri- ja liikuntaseteleiden kohdalla,

osallistumismaksut. Muiden vä-

paa-aikansa puitteissa ministeri-

toimintaa?

koska niitä käytetään yksilöllisiin

lineiden hankkiminen jää osal-

öiden ja virastojen välisiin jalka-

Haluamme edistää henkilöstöm-

harrastuksiin. Seteleiden hyvänä

listujien harteille. Euromääräi-

pallo- ja salibandy-sarjoihin sekä

me henkistä ja fyysistä hyvinvoin-

puolena on kuitenkin suuri valin-

nen panostus ei ole iso, mutta

kaksi kertaa vuodessa pidettäviin

tia. Jalkapallo- ja salibandytoi-

nan vapaus aina teatteriesityk-

siitä saatavat hyödyt ovat mo-

suunnistuskilpailuihin. Saliban-

minnan on huomattu edistävän

sistä kiipeilykursseihin.

ninkertaiset.

9


Vaih D

Timo Järvensivun mielestä pitäisi puhua enemmän siitä, miksi talouden pitää kasvaa. ”Nyt sitä pidetään itsestään selvänä.”

10

6.12

egrowth- ja downshiftingajatukset rantautuivat muutama vuosi sitten Suomeen, mutta Euroopan talouskriisin syventyessä aineellisen elintason laskua ja työnteon vähentämistä ajavat ajatukset saavat lisää kierroksia. Aalto-yliopiston tutkija Timo Järvensivu sanoo, että viimeistään nyt kasvupakkoon perustuvalle talousmallille on lähdettävä etsimään vaihtoehtoja. – Muutos tapahtuu yleensä syvän kriisin kautta. Tarvitaan kuitenkin valmiita vaihtoehtoja, ja niitä degrowth- ja downshiftingliikkeet pystyvät tarjoamaan. Järvensivu sanoo, että kasvu perinteisessä mielessä tulee entistä mahdottomammaksi. Edessä on jonkinlainen kasvun supistaminen tai supistuminen, halusimmepa sitä tai ei.


Eurokriisin varjossa moni miettii, onko kasvuun perustuvalle talousmallille vaihtoehtoja. Tepsisivätkö degrowth ja downshiftaus länsimaisen talousjärjestelmän kriisiin?

htoehto talouskasvulle

– Kasvutavoitteista joudutaan joka tapauk­ sessa tinkimään luonnonvarojen ehtyessä ja ilmastonmuutoksen jatkuessa. Nyt vallalla on rutiinimainen kehä, jossa uskotaan teknologian ja markkinoiden ratkaisevan kaiken. Nykyinen ajattelu kyseenalaistettava

Järvensivu kuuluu niihin degrowth-aktivisteihin, jotka eivät sinänsä tyrmää talouskasvua. Hän haluaa kuitenkin kyseenalaistaa nykyiset hallitsevat käsitykset. – Tarkoitus ei ole tuottaa lopullisia ratkaisuja, vaan saada aikaan jatkuva kyseenalaistamisen ja oppimisen kehä. Pitäisi puhua enemmän, miksi talouden pitää kasvaa. Nyt sitä pidetään itsestään selvänä. Järvensivu alkoi itse kyseenalaistaa kauppakorkeakoulussa oppimiaan asioita, kun

hän valmisteli väitöskirjaansa liiketoimintaverkostojen arvolähtöisestä johtamisesta muutama vuosi sitten. Samaan aikaan hän tutustui ympäristötieteiden hälyttäviin tutkimustuloksiin maapallon sietokyvyn ylittymisestä. – Kauppakorkeassa opetetaan tärkeitä asioita, mutta siellä vapaa markkinatalous ja sitä ohjaava näkymätön käsi otetaan annettuna. Oman koulutuspohjan ja etiikan välillä alkoi syntyä niin paha ristiriita, että oli tehtävä jotakin. Siitä lähtien Timo Järvensivu on ollut aktiivinen keskustelija. Keskeinen kanava on degrowth.fi-blogisivusto, jota hän pitää yhdessä veljensä Paavon kanssa – hänkin tutkija Aalto-yliopistossa. – Totta kai pidän itseäni toisinajattelijana, mutta kukaan ei ole koskaan kieltänyt esittämästä valtavirrasta poikkeavia mielipitei-

Teksti Matti Remes Kuvat Pekka Holmström

tä, päinvastoin. Onhan kyseenalaistaminen yliopiston perusperiaate. Suomesta leppoistamisen mallimaa

Järvensivu myöntää, että perusteellisen muutoksen tekeminen ei ole helppoa. – On syntynyt kehä, josta ei päästä eteenpäin. Poliitikot sanovat, että äänestäjät eivät halua elintason laskemista. Kuluttajat taas sanovat, etteivät poliitikot esitä uusia ratkaisuja tai yritykset eivät tarjoa vastuullisia tuotteita. Näin kukaan ei ota vastuuta, ja kaikki jatkavat lyhytjänteistä toimintaa nykyisillä normeilla. Järvensivun mielestä puolueiden, etujärjestöjen ja talouselämän itsekkäät intressit estävät kaukonäköiset päätökset. Hän ehdottaa intressipiireistä vapaata ”tulevaisuuseduskuntaa”, joka keskittyisi 10–100 vuoden aikajänteeseen. Nykyinen eduskunta hoitaisi 1–10 vuoden päähän ulottuvat päätökset.

 11


Degrowth-liike ei ole yhtenäinen järjestö, vaan löyhästi järjestäytynyt joukko aktivisteja, ajattelijoita ja tutkijoita. – Marssijärjestys päätöksenteossa tulee olla se, että maapallon kestävyys määrittelee ihmisten toiminnan rajat, ja ihmisyhteisö määrittelee talouden toimintatavat. Talouden pitää siis olla alisteinen näille muille asioille, ei päinvastoin. Samaan pitäisi Järvensivun mukaan päästä globaalitasollakin. Hitaasti etenevät neuvottelut ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja tuloksiltaan laihaksi jäänyt Rion kestävän kehityksen konferenssi osoittavat kuitenkin, että asioista sopiminen valtioiden välillä ei ole helppoa. – Uskon myönteisten esimerkkien voimaan. Suomi voi itse opetella muutosta ja näyttää muille, että kasvupakosta on mahdollista päästä pois. Näin meistä tulisi downshiftauksen eli leppoistamisen mallimaa. Downshiftaus johtaisi rappioon

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn johtaja Matti Apunen pitää degrowth- ja dowshifting-ajatuksia mahdottomina, mikäli ihmiset haluavat pitää edes suunnilleen nykyisen elintason. – Jos kaikki alkaisivat downshiftata, edessä olisivat rappio ja taantuma. Kelloja käännettäisiin taaksepäin, jos lähdettäisiin tietoisesti laskemaan yhteiskunnallisten palvelujen tasoa alas. Minulla ei ole ainakaan kiirettä takaisin 50-luvun palvelujen tasolle. Pysyvästi työntekoa vähentävä dowshiftaaja on Apusen mielestä yhteiskunnan vapaamatkustaja.

– Hän suo itselleen oikeuden tehdä työtä silloin kuin hyvältä tuntuu. Samaan aikaan hän kuitenkin odottaa, että muu maailma ei leppoista. Raitiovaunulla voi edelleenkin liikkua edullisesti, eikä terveyskeskuslääkäri ole chillailemassa, vaan hän odottaa downshiftaajaa vastaanotolla. Eli Apusen mielestä kyse on perimmiltään itsekkäästä ajattelusta. – Downshiftaaja sanoo tekevänsä työtä vain sen verran kuin itse tarvitsee palkkaa. Mutta entäpä ne ihmiset, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään ja perheestään? Mistä syntyy se lisäarvo, jolla huolehditaan heistä? Annetaan puolustukselle välillä puheenvuoro. – Apunen on siinä oikeassa, että hyvinvointivaltio romahtaa, jos ei tehdä uutta ekologista ja sosiaalista yhteiskuntasopimusta ensin. Jos puolet suomalaisista yhtäkkiä alkaa downshiftata, niin muut kärsivät, Timo Järvensivu korostaa.

joilla he voivat ajaa ilman että maailma tukehtuu saasteisiin. Apunen uskoo vakaasti teknologiseen edistykseen. – Ihminen on sikäli mainio olento, että se pystyy ratkaisemaan useimmat itse tuottamistaan ongelmista. Esimerkkinä hän vertailee ympäristön nykyistä tilaa Suomessa 1970-luvun tilanteeseen. – Moni silloin katoamassa ollut eläinlaji on taas yleistymässä. Vesistötkin ovat puhdistuneet merkittävästi. Tämä on saatu aikaan muuttamalla prosesseja ja tekemällä innovaatioita, jotka ovat kiinnittäneet huomiota ongelmiin. Järvensivu tyrmää Apusen teknologia­ optimismin. – Muutamia helppoja ja näkyviä voittoja on saatu, mutta kokonaiskuva on murheellinen. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on jatkuvasti suurentunut tai korkeintaan pysynyt ennallaan.

Teknologia ratkaisee ongelmat

Downshiftaukselle on vaihtoehtoja

Apusen mielestä ajatus yhteisestä päätöksenteosta on kaunis. Hän ei kuitenkaan usko siihen – kaikkein vähiten kansainvälisellä tasolla: intialaisia tai kiinalaisia ei voi estää kuromasta umpeen elintasoeroa länsimaihin. – Ainoa vaihtoehto on tuottaa teknologiaa, joka on riittävän edullista ja ympäristöystävällistä. Eli sellaisia autoja intialaisille,

Apusen matematiikka elintasoon vaikuttavista asioista on yksinkertainen. Siihen vaikuttaa kaksi tekijää: tehtyjen työtuntien määrä ja työn tuottavuus. Ja huonoon suuntaan on Suomi hänestä menossa. – Työn tuottavuus ei ole viime vuosina noussut, eikä tehtyjen työtuntienkaan määrä ole kasvussa.

Faktaa

Mistä oikein puhutaan? Degrowth-ajattelulle ei ole toistaiseksi vakiintunutta suomennos-

muodolla, joka sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ohella on tasapainos-

ta. Kasvun purkaminen ja kohtuutalous ovat yleisesti käytettyjä kään-

sa ympäristön kanssa.

nöksiä.

Degrowth-ajattelu on lähtöisin Ranskasta, jossa siitä käytetään nimi-

Myöskään degrowth-liike ei ole mikään yhtenäinen järjestö, vaan se on löyhästi järjestäytynyt joukko aktivisteja, ajattelijoita ja tutkijoita. Mukana on muun muassa ympäristö- ja kehitysmaaliikkeen edustajia. Liikkeen sisällä on runsaasti painotuseroja. Kaikkia yhdistävä tavoite on muuttaa länsimaiselle talousjärjestelmälle ja talouden kyllästämälle kulttuurille vaihtoehtoja. Kantavana ajatuksena on korvata nykyinen kulutuskulttuuri elämän-

12

6.12

tystä décroissance. Kasvun purkamiseen liittyy läheisesti Yhdysvalloista lähtöisin oleva downshifting eli downshiftaus. Se on aatesuunta – tai ehkä pikemminkin elämänasenne, jonka tavoitteena on saavuttaa entistä pienemmillä tuloilla parempi elämänlaatu. Downshiftauksellakaan ei ole vakiintunutta käännöstä, mutta siitä käytetään usein termiä leppoistaminen tai kohtuullistaminen.


Taustatukea Apunen saa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajalta Seija Ilmakunnakselta. Myös hänen mielestään yhteiskunnan hyvinvointi lepää hyvän talouskasvun ja työllisyyden varassa. – On kuitenkin katsottava tarkasti, mitkä ovat kasvun lähteet esimerkiksi ympäristön kestävyyden kannalta, Ilmakunnas täsmentää. Ilmakunnaksen mielestä degrowthia ja downshiftausta parempi vaihtoehto on kehittää työelämää nykyistä mielekkäämmäksi ja kiinnittää huomiota talouskasvun sisältöön. – Näillä eväillä pystytään tuottamaan hyvää elämää ja kasvua, joka riittää hyvinvointivaltion ylläpitoon. Kokonaan tämän boksin ulkopuolelle ei kannata hypätä. Se olisi liian suuri hyppy tuntemattomaan. Ilmakunnas muistuttaa, että talouskasvusta on ihmiskunnan historiassa syntynyt paljon hyvää. Eikä kyse ole vain aineellisesta hyvästä. – Elinikä on pidentynyt, väestön koulutustaso on noussut eli elintason paraneminen kulkee käsi kädessä talouskasvun kanssa. On vain löydettävä sopiva tasapaino. Ilmakunnaksen mielestä keskustelu downshiftauksesta on kuitenkin nostanut esille tärkeitä ongelmakohtia, joihin työpaikoilla tulisi kiinnittää huomiota. Hän haluaa nykyistä parempaa johtamista ja työelämään tarpeeksi ”huokoisuutta”, mikä tarkoittaa työnteon ja henkilökohtaisen elämän joustavaa sovittamista. – Ei voi olla niin, että ihmiset kulutetaan loppuun jo työuran alkuvaiheessa liian suurilla työkuormilla. Kukaan ei jaksa yli 40 vuoden työuria, ellei työaika ole laadukasta. Myös vapaaaikaa on oltava riittävästi, Ilmakunnas sanoo.

Matti Apusen mukaan Suomi on menossa huonoon suuntaan, koska työn tuottavuus ei ole viime vuosina noussut, eikä tehtyjen työtuntien määrä ole kasvussa.

13


Suomalaisten ekologinen jalanjälki on jatkuvasti suurentunut tai korkeintaan pysynyt ennallaan.”

Tyytyväisyys syntyy kilpailusta

– Jotakin on pielessä, jos moni kolmikymppinen ei usko jaksavansa töissä nelikymppiseksi. On hälyttävää, jos tällaiset puheet yleistyvät. Kyse on sentään kansakunnan tuottavimmasta osasta, Matti Apunen päivittelee. Hänestä tuntuu usein, että varsinkin nuorten odotukset työelämää kohtaan ovat liian kovat. He odottavat liian paljon liian nopeasti ja yksilöllisesti. – Työelämä on pitkän matkan kestävyyslaji, jossa pitää mennä tasaisella sykkeellä. Jos maratonilla vetää muutamalla ensimmäisellä kilometrillä itsensä piippuun, se on huonoa vauhdinjakoa. Ja jos näin tapahtuu, ei ole oikeutta huutaa muita lopettamaan juoksemista tai vaatia koko kestävyysjuoksua kiellettäväksi. Kilpailuton maailma olisi Apusen mielestä onneton maailma, sillä silloin ihmisiltä puuttuisi saavuttamisen tunne. – Ihminen tekee työtä saadakseen jotakin aikaiseksi. Ja kun hän saa jotakin aikaiseksi, syntyy tyytyväisyyden tunne. Se on todellista onnellisuutta. BKT ei mittaa hyvinvointia

Mutta mikä sitten on onnellisuutta ja miten sitä mitataan? Moni ekonomisti on pohtinut bruttokansantuotetta onnellisuuden mittarina. – Elämänlaatu koostuu monesta tekijästä, mutta kyllä hyvä elintaso ja sen mahdollistamat koulutus- ja terveyspalvelut ovat hyvinvoinnin perusosa. Toisaalta ihmiskunnan hyvinvoinnin kehitykseen ei riitä yksi luku, vaan asiaa pitää katsoa monesta suunnasta, Seija Ilmakunnas sanoo. 14

6.12

– BKT:ta morkataan usein turhaan, sillä sitä ei ole tarkoitettukaan ensisijaisesti hyvinvoinnin mittariksi. Silti sitä käytetään väärin, hän jatkaa. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén sanoo, että jälkiteollisen yhteiskunnan taloutta kuvaavana mittarina BKT on auttamatta vanhentunut. – Keskeinen ongelma on, ettei BKT pysty erottamaan hyvää taloudellista toimintaa haitallisesta. Tautiepidemiat, ympäristökatastrofit ja sodatkin kasvattavat BKT:ta. – Tällaisen mittarin käyttäminen päätöksenteon pohjana ei ohjaa yhteiskuntaa kehittymään oikeaan suuntaan. Se on sama kuin jos yritystä johdettaisiin pelkästään liikevaihtoa katsomalla. Jälkiteollinen yhteiskunta tarvitsee Hoff­ rénin mielestä mittareita, jotka auttavat näkemään, mitä plussista ja miinuksista jää lopulta viivan alle. Uusia hyvinvoinnin mittareita tulossa

Yksi suhteellisen uusista hyvinvoinnin mittareista on GPI (Genuine Progress Indicator) eli aidon kehityksen indikaattori. Teollisuusmaiden järjestössä OECD:ssä kehitettyyn mittariin lasketaan mukaan muun muassa tulonjaolla korjattu yksityinen kulutus, hyvinvointia tuottavien markkinattomien palveluiden arvo (kuten vapaaehtoistyö ja kotityö), tuotannon haitoista koituvat menot ja luonnonvarojen kulumisesta aiheutuvat kustannukset. – GPI on uusista mittareista lupaavin, mutta sitäkin vaivaavat samat haasteet kuin BKT:nkin laskentaa. Oleellinen kysymys on ennen muuta mittarin sisält��mien perustilastojen ja tietojen saatavuus ja oikeellisuus. Hoffrén harmittelee, että Suomessa keskusteluun mahtuu kerrallaan vain yksi totuus. Tällä hetkellä tuijotetaan liikaa BKT:n


Entä ihmiset, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään? Mistä syntyy se lisäarvo, jolla huolehditaan heistä?”

Perustulo nousi

jälleen keskusteluun Kaikki downshiftaajat tarvitsevat elä-

mässään ainakin hieman rahaa. Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty jokaiselle maksettavaa perustuloa, joka on ollut jo 1980-luvulta lähtien esillä vaihtoehtona nykyisen sosiaalitur-

Taustaa

heilahteluihin ja keskitytään miettimään keinoja, joilla perinteinen kestämätön talouskasvu elvytettäisiin. – Britannian ja Saksan kaltaisissa vanhoissa teollisuusmaissa kehitys kulkee meitä edellä. Niissä perinteinen teollisuustuotanto joutui Suomea aiemmin kriisiin, ja tilalle oli mietittävä uusia vaihtoehtoja. – EU:ssa ja OECD:ssä on puhuttu jo pitkään vihreästä kasvusta, jota saadaan aikaiseksi innovoimalla ja investoimalla kestävään kehitykseen, vaikkapa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Suomessa vihreä kasvu ei ole noussut juuri esille, vaikka siihen meidänkin pitäisi lähteä mukaan.

vajärjestelmän uudistamiskeskusteluissa. Perustulolle on esitetty erilaisia malleja. Yksinkertaistetusti sillä tarkoitetaan vastikkeetonta, verotonta ja säännöllisesti maksettavaa etuutta kaikille kansalaisille. Degrowth-liikkeessä, etenkin sen vasemmalla laidalla, on paljon perustulon kannattajia. Eduskunnassa perustulon kovimmat kannattajat löytyvät vihreistä. Puolue on jo parikymmentä vuotta puhunut kansalaispalkasta, joka sisältää kattavan sosiaaliturvan ja kannustimia työntekoon. Keskusta suhtautuu perustuloon varovaisen myönteisesti. Myös joiltakin kokoomuksen kansanedustajilta on löytynyt perustulolle tukea. Vasemmistoliitolla on oma mallinsa perus­ tulon toteuttamisesta. Sen sijaan SDP on lämmennyt asialle hitaasti.

15


Kansainväliset osaajat

Puhdas

palveluyritys Neljä pesukonetta jytää kyydissään 120 kiloa työvaatteita. Sinisiä haalareita tai valkoisia laboratoriotakkeja. Lindström pesee yritysten imagoa jo 21 maassa. Teksti Helinä Hirvikorpi Kuvat Jonne Räsänen

L

indström Oy:n yksi toimipisteistä on Vantaan Koivuhaassa. Täällä pestään yritysten työvaatteita. Tai oikeammin vaatteet omistaa Lindström, yritykset ovat vuokranneet ne. Hyllyillä on viikattuina punaisia, keltaisia, sinisiä työtakkeja. Työntekijä Mervi tarkistaa kauluksessa olevan koodin, mille firmalle vaate kuuluu. Kauluksen mikrosiru antaa näyttöpäätteelle vaatekappaleesta yksilölliset tiedot, pitääkö vaikkapa jotakin kohtaa korjata. Perheyritys Lindström Oy on toiminut 164 vuotta, mutta viime 20 vuoden aikana se on edennyt kansainvälisillä markkinoilla. Kätevästi siirrettävä moduulirakenne syntyi vähän kuin vahingossa. Toimitusjohtaja Juha Laurio kertoo, että Viron itsenäistyttyä 1992 Lindström suunnitteli palvelujen aloittamista Virossa, mutta vielä ei uskallettu ostaa pesulakiinteistöä. Oli pohdittu jopa pesulan perustamista laivaan, jonka sitten voisi olosuhteiden kriittisesti muuttuessa ajaa takaisin Suomeen ja saada investoidut varat takaisin. Niin syntyi

16

6.12

moduuliratkaisu, mikä on mahdollistanut pesula- ja huoltopalvelujen perustamisen varsin erilaisiin maihin. Viimeisimmät työvaatepalvelut on perustettu Valko-Venäjälle ja Kroatiaan. Suuri yleisö tuntee Lindströmin harmaat vaihtomatot, jotka vaihtuvat firmojen käytävillä puhtaisiin. Vaihtomattopesuloita on siroteltu myös eri puolille, jotta ne olisivat lähellä yrityksiä. Espoon Koskelossa matot kulkevat automaattisesti katossa roikkuen kuin tummat kummitukset. – Tämäkin Koivuhaan kiinteistö on normaali teollisuuskiinteistö. Moduuliratkaisu ei edellytä erikseen pesulalle rakennettua tilaa, Juha Laurio esittelee. Niinpä Lindströmin kasvu on ollut orgaanista ja pala palalta kasvua, suuria investointeja ei ole tarvinnut kerralla tehdä. Toimintakonsepti on tarkoin mietitty eikä siitä ole poikkeamia. Sama tapa tehdä asioita toimii niin Sodankylässä kuin Mumbaissakin. – On vaikeampi selvittää ihmisille, miten ei tehdä kuin se, miten kaikki tehdään. Toiminta on organisoitu tiukasti kuin Ikealla tai McDonaldsilla. Siksi erilaisiin kult-

tuureihin on ollut helpompi mennä, Laurio huomauttaa. Palveluvientiä puhtaimmillaan

Lindström on joutunut myös raivaamaan tietä uudenlaiselle b to b -bisnekselle. Monissa maissa ei aiemmin ole ollut lainkaan kaikenkattavaa työvaatepalvelua. Työvaatepalvelu kattaa vaatteen koko elinkaaren alkaen vaatteiden hankinnoista, sovituksista ja personoinnista ja päätyy pesun, huollon ja varastoinnin kautta aina uusimiseen saakka. Kansainväliset suuret yritykset asiakkaana ovat toimineet esimerkkinä muille. Nyt esimerkiksi Intiassa on paikallisia yrityksiä asiakkaista jo 70 prosenttia. Lindström on maassa ainoa alan toimija. Myös Kiina ja Venäjä ovat vahvasti kasvavia markkinoita – Suomessa puhutaan paljon palveluviennistä. Meillä tämä on palveluvientiä puhtaimmillaan. Työvaatepalvelumme on 21 maassa, vaihtomattopalvelu 13 maassa. Itämeren ympärillä hoidamme hotellitekstiilejä, ja henkilösuojainpalvelua tarjoamme Suomen ohella Unkarissa. Monet yritykset haluavat myös oman


Toimitusjohtaja Juha Laurio sanoo, että suuret kansainväliset yritykset asiakkaina toimivat mallina monille pk-yrityksille maailmalla.

Lindström Oy Perustettu: vuonna 1848 Liikevaihto: 262 miljoonaa euroa (2011) Ulkomaan toiminnot: palvelu tuotetaan paikallisesti. Liikevaihdosta 1/3 muodostuu Suomen ulkopuolella ja 2/3 Suomessa. Henkilöstö: 2 500 (Suomessa 1 400)

17


Kansainväliset osaajat

brändinsä mukaiset räätälöidyt työvaatteet. Ne, niin kuin muutkin työvaatteet Lindström teettää alihankkijoilla, mutta suunnittelu ja laadunvalvonta ovat omissa käsissä. Olipa kyse isä ja poika -autokorjaamosta tai isosta teollisuusyrityksestä, työvaate on tärkeä osa yrityksen imagoa. Yrityksiä on asiak­ kaina noin 100 000. Tytäryhtiö Comforta Oy on erikoistunut hotellitekstiileihin. – Työvaate suojaa ihmistä, tuotetta ja imagoa, Laurio tiivistää. Hän mainitseekin pahimmaksi kilpailijaksi ”vanhat tavat toimia” eli ensin on myytävä uusilla markkinoilla palvelun idea. Työvaatepalveluun kuuluu vaatteen vuokraus, pesu ja huolto sekä lokerikot tai kaapit työpaikalla, mistä työntekijä saa aina puhtaan ja käyttökelpoisen vaatteen ylleen. Kun Lindström menee uusille markkinoille, voi olla, että kukaan ei ole kuullutkaan työvaatteiden vuokrauksesta. Luottamus on saavutettava jo yritysidean esittelyssä eli myynti-ihmisten työ avaa portit. Oma trainee-ohjelma

– Lopulta kaiken menestyksen ratkaisevat ihmiset. Siksi olemme panostaneet uudessa

Työtakit siliävät mennessäään tunnelin läpi.

Työvaate suojaa ihmistä, tuotetta ja imagoa Sauma on ratkennut. Vaatteet myös korjataan.

18

6.12


Mervi Mäkinen viikkaa puhtaat työvaatteet asiakkaalle palautettavaksi.

strategiassamme HR-toimintaan ja aloittaneet Trainee-ohjelman, jolla saamme nuoria uusia ihmisiä verkostoomme. Ajatus on, että kukin käy oman polkunsa kansainvälisessä vaihdossa ja eri tehtävissä alkaen siitä, että panee lippalakin päähänsä ja toimii myös suorittavissa tehtävissä. Uskon, että vain niin voi saada täydellisen kuvan, mistä koko palvelussa on kysymys, toimitusjohtaja sanoo. Juha Laurio tuli Lindströmille vuonna 2006 Perlos Oyj:n Amerikan toimintojen vetäjän paikalta Dallasista. Niinpä hän voi verrata pörssiyhtiötä ja perheyritystä. – Aikajänne on merkittävin ero. Perheyrityksessä rakennetaan yritystä seuraaville sukupolville. Korostamme vastuullisuutta ja pitkäjänteisyyttä, pyrimme olemaan hyvä yrityskansalainen. Lindström on julkaissut vastuuraportteja jo vuosia ennen kuin niistä tuli yritysten arkipäivää.

Roihan perheen omistuksessa olevan yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jukka Roihan lisäksi omistajasuvulla on kaksi muuta edustajaa hallituksessa ja loput neljä ovat hallitusammattilaisia. – Omistajasuku on hoitanut hyvin corporate governance -asiat, Laurio mainitsee. Kierrätystä loppuun asti

Tekstiilivuokraus sinänsä on jo kierrätystä, mutta loppuun käytetyt tekstiilit saatetaan edelleen käyttää loppuun muissa kohteissa. Haalari voi muuttua patalapuksi tai kassiksi. Nämäkin Koivuhaan hyllyille viikatut vaatteet kuluvat ajan oloon, jolloin ne saattavat päätyä imetysmattojen aineksiksi tai uusiotuotteiksi. Esimerkiksi Särkänniemen huvipuiston sadetyöasuista on tehty lapsille ruokalappuja ja laukkuja. Neljä konetta hurisee moduulissa, ja työntekijä Sirpa ottaa pestyt vaatteet käsin koneesta. Palvelupäällikkö Katja Uusalo

esittelee toiminnan keskiötä, mihin palveluedustajat tuovat moduuleihin rullakoissa asiakkailta haetut työvaatteet. Ne lajitellaan värin ja pesuohjelman mukaan kuten kotioloissakin. – Jokainen työvaate on tietyn yksilön vaate, jonka hän saa takaisin kaappiinsa. Mikrosirusta löytyvät kaikki tiedot ja mahdolliset korjaustarpeet. Täällä työskentelevät ihmiset ovat oppineet tuntemaan asiakkaansa ja tietävät, mihin yritykseen mikin puku on menossa. Moduulissa työskentelevät ihmiset vaihtavat päivän mittaan tehtäviä, niin ettei samaa vaihetta tarvitse tehdä koko ajan. – Kun kaveri tarvitsee apua, sinne mennään oma-aloitteisesti auttamaan, pomon ei tarvitse käskeä, Uusalo kehuu toimipisteen yhteishenkeä. Lindström Oy helpottaa yritysten arkea: sen työ ei näy, mutta se näkyy jos työ jää tekemättä. 19


www.facebook.com/ekonomiliitto

Maailma, jossa kaikki ovat nimekkäitä. Olen SEFEn puuhamies ja monessa mukana. Tärkein tehtäväni on edistää jäsenten, ekonomien ja kyltereiden, asiaa työelämässä ja auttaa heitä menestymään urallaan. Tietenkin haluan itsekin menestyä tässä tärkeässä tehtävässä ja luoda itselleni nimeä. Mutta se ei onnistu ilman sinun apuasi. Keksi siis minulle hyvä nimi, joka mielestäsi sopii SEFEn puuhamiehelle. Nimeä voit ehdottaa 20.9.2012 mennessä osoitteessa sefe.fi/keksinimi.

Kaikki nimiehdotukset osallistuvat iPad 3:n arvontaan!


Työelämä

Motivaatiokakkua,

Kiitos! Teksti Satu Rämö Grafiikka Antti Nikunen

Ylintä johtoa

motivoi

a) monimutkainen kannustinjärjestelmä, b) mahdollisimman suuri rahapalkkio, c) kollegaa korkeampi palkka? 21


Työelämä

Y

ritysten kannustinjärjestelmistä on tullut niin monimutkaisia ja epävarmoja, etteivät ne enää motivoi johtohenkilöitä. Tällaiseen tulokseen pääsi PwC:n ja London School of Economicsin taannoin tekemä yhteistutkimus, johon vastasi yli 1 100 johtavassa asemassa olevaa henkilöä eri puolilta maailmaa. Tutkimustulosten mukaan monet johtajat suhtautuvat varauksella riskinottamiseen ja lykättyihin palkkioihin. Johtohenkilöt kokivat 100 Englannin punnan kokoisen lykätyn palkkion vain 50 punnan arvoiseksi. Monet kertoivat työskentelevänsä mieluummin nykyistä pienemmällä palkalla, jos kannustimet olisivat selkeämpiä ja vähemmän alttiita vaihteluille. – Lykättyjen bonusten tulee olla huomattavasti suurempia, jotta saataisiin sama kannustava vaikutus kuin tavallisilla bonuksilla. Optiojärjestelmät taas ovat saajan kannalta epävarmempia kuin osakkeet, ja sen vuoksi yritysjohto kokee ne osakkeita huomattavas-

ti arvottomammiksi, sanoo Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Seppo Ikäheimo. Ylimmän johdon tulokseen sidotut palkitsemistavat ovat olleet viime aikoina tapetilla. Yleensä otsikoissa on kyseenalaistettu optiojärjestelmien oikeudenmukaisuutta. Onko oikein, että joku tienaa yli 100 kertaa enemmän kuin toinen, vaikka tulos tehdään yhdessä? Ylimmällä johdolla on läheinen suhde yhtiön omistajiin, ja omistajat haluavat palkita johtoa yrityksen menestymisestä eli yhtiön arvon kasvattamisesta. Reiluuden mitta on eri yrityksissä erilainen. Toinen tärkeä, ja liiketoiminnan kannalta tärkeämpi, kysymys on se, saavutetaanko tulospalkkiojärjestelmillä halutut tavoitteet. Rahalla on motivoiva vaikutus, mutta motivoiko se tekemään asioita yhtiön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tulos tehdään yhdessä

Suuryritysten johtajat omistavat johtamistaan yhtiöistä hyvin vähän jos ollenkaan.

Tulokseen sidottuja palkkioita käytetään keinona johdon ja omistajien intressien yhte­näistämiseen. Johdon palkitsemisjärjestelmistä kirjoittanut Ikäheimo edellyttää tehokkaalta kannustinjärjestelmältä ainakin kahta asiaa. – Ylimmän johdon kannustinjärjestelmien pitää istua organisaation tavoitteisiin, strategiaan ja organisaatiokulttuuriin. Toisekseen järjestelmän olisi oltava niin selkeä, että ylin johto ymmärtää, mistä sitä palkitaan. Lottopelin kaltainen järjestelmä, joka huiskii miljoonia sinne tänne tittelien eikä tuloksenteon perusteella, tekee yritykselle hallaa. Oman edun maksimoinnin ja yhtiön maksimoinnin pitäisi mennä käsi kädessä. Ikäheimo myöntää monimutkaisten palkitsemisjärjestelmien ongelmat: – Epäselvä palkitsemisjärjestelmä häiritsee johtajan sisäistä motivaatiota. Jos kannustinjärjestelmä ohjaa menemään moneen eri suuntaan, lopulta ei mennä minnekään suuntaan.

Tulospalkkioiden osuus vuosiansioista

22

6.12

j

Yli n

to h ijo

to h o

Joh to

As i

at j i nt u t an

Ke sk

prosentteina


4 494

euroa vuo keskia tuisesta nsios ta

Tulospalkkioiden osuus vuosiansioista Lähde: SEFEn palkkatasotutkimus 2011

euroa vuo keski tuisesta ansio sta

17 45 3

euroa vuo keski tuisesta ansio sta

12 60 0

6 335

euroa vuo keskia tuisesta nsios ta

Prosentteina palkkioiden erot eri palkkaryhmissä eivät päätä huimaa. Kun suoritetaan laskutoimitus palkkaryhmien keskimääräisten vuosiansioiden mukaan, syntyy palkkioihin isojakin eroja.

Tulospalkkioiden osuus vuosiansioista

Euroina

23


Työelämä

Tulospalkitsemisjärjestelmä menee metsään, jos järjestelmä mahdollistaa oman sooloilun yrityksen kustannuksella. Ratkaisu sooloiluun saattaa löytyä ryhmäperusteisesta tulospalkitsemisesta, jossa palkkio on sidottu ryhmän, ei yksilön, aikaansaannokseen. Aalto-yliopiston tutkija Anu Hakonen tutki väitöskirjassaan ryhmäperusteista tulospalkitsemista. – Usein kuulee sanottavan, että ryhmäperusteinen tulospalkitseminen ei toimi. Se kiinnosti tutkimaan asiaa tarkemmin, hän sanoo. Ryhmäperusteinen tulospalkitseminen on yleisintä suorittavaa työtä tekevien ja toimihenkilöiden keskuudessa. Jos esimerkiksi tehtaan tuotantolinjalla tai vakuutusyhtiön myyntiorganisaatiossa saavutetaan tietyt tavoitteet, koko tiimi palkitaan. Ryhmäperusteisilla tulospalkkioilla on henkilöstölle rahallisen merkityksen lisäksi symbolista merkitystä, ja se on rahallista merkitystä voimakkaammassa yhteydessä työsuoritukseen liittyviin vaikutuksiin. – Symbolinen merkitys liittyy esimerkiksi palautteen saamiseen tai arvostuksen tunteeseen. Moni kokee, että ei saa työstään riittävästi palautetta. Tulospalkkio on palaute tehdystä työstä. Myös tunne siitä, että työpanostani arvostetaan, parantaa työsuoritusta. Hakosen tutkimuksesta selvisi, että yleinen hokema ryhmäperusteisen tulospalkitsemisen tehottomuudesta ei pidä paikkaansa. Palkitseminen yhteisten tavoitteiden saavuttamisesta lisää yhteenkuuluvuutta ja motivoi. – Yksilön palkkiot voivat olla hankalia, jos ne kannustavat osaoptimoimaan eli kasvattamaan omaa etua vaikka sitten yhtiön edun vastaisesti. Tavoitteena kun on työskennellä yhtiön menestymisen eteen, ja yhtiön tulos on kuitenkin sidoksissa useiden ihmisten tekemiseen, Hakonen pohtii. Älä käytä järjestelmää väärin

Joskus myös rakenteellisesti onnistunut, yritysten etuja palveleva palkitsemisjärjestelmä voi saada aikaan negatiivisia vaikutuksia. Palkitsemisjärjestelmä voi siis itsessään olla hyvä, mutta esimiehet ja johto käyttävät sitä taitamattomasti. 24

6.12

– Oma palkka ja palkkiot ovat useille tärkeä ja henkilökohtainenkin aihe. Jos palk­kioista puhutaan epämääräisesti, se luo epäluuloja ja epävarmuutta, joka ei purkaudu ainakaan positiivisina tuloksina. Joskus johto tekee päätöksiä epäjohdonmukaisesti tai vähäisin tiedoin ja luo näin tunnetta epäoikeudenmukaisuudesta ja arvostuksen puutteesta. Esimiehelle puolestaan voi olla kunniaasia, että omat alaiset saavuttavat hyvän tuloksen ja saavat tulospalkkion, mutta tulospalkkiolla kiristäminen on tuskastuttavaa, Hakonen sanoo. Luvattujen tulospalkkioiden maksamatta jättäminen on kriittinen paikka. – Jos luvattuja tulospalkkioita ei pystytä firman taloudellisen tilanteen takia maksamaan, on tilanteesta viestittävä henkilöstölle selkeästi ja ymmärrettävästi. Muutoin seuraavana vuonna kenenkään ei tee enää mieli tavoitella palkkioita, ja palkitsemisjärjestelmä lakkaa toimimasta.

Etu sulle, palkka mulle Tarjosiko työnantaja optio-ohjelmaa tai työsuhdeautoa? Palkitsemisjärjestelmä ei ole ilmainen lounas, vaan sen tehtävänä on työntekijän palkitsemisen lisäksi myös sitouttaa hänet yritykseen. Palkitsemisjärjestelmissä on usein paljon tulkinnanvaraa. Osakepohjaisissa järjestelmissä kysymyksiä aiheuttaa usein osakkeiden lunastushinta. Mikä se on ja miten se määritellään? Katso mihin sitoudut, ennen kuin allekirjoitat ja vastaanotat edun. Mahdolliset ongelmat ilmenevät useimmiten silloin, kun työntekijä on lähdössä yrityksestä. Usein osakepohjainen palkitsemisjärjestelmä sisältää pitkän osakassopimuksen. Sopimuksen allekirjoitusvaiheessa kaikkea pienikokoisella fontilla painettua tekstiä ei välttämättä tule luettua tark-

Ekonomeista yli puolet saa tulospalkkaa

kaan. Se on virhe, sillä palkitsemisjärjes-

SEFEn vuoden 2011 palkkatasotutkimuksen mukaan ekonomeista hieman yli puolet (56 %) kuuluu tulospalkkajärjestelmien piiriin. Yksityisellä sektorilla osuus oli selkeästi korkeampi, 68 %. Tyytyväisyys palkitsemisjärjestelmään on ylimmän ekonomijohdon keskuudessa korkeampi kuin alemmilla tasoilla. Paksu tilipussi ymmärrettävästi lisää tyytyväisyyttä. Tyytyväisyyden takana on usein myös palkkausjärjestelmän läpinäkyvyys. Mitattavan asian on oltava selkeä, jos ei tiedä, mitä mitataan, on vaikea toimia oikein. Ylimmällä johdolla palkkio on sidottu yrityksen menestymiseen, jota mitataan usein osakekurssilla. Sitä mittaria pystyy kuka tahansa seuraamaan. SEFEn palkkaneuvontaan tulee paljon yhteydenottoja – ei tosin ylimmältä johdolta. – Enemmän yhteyttä ottavat ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijat. Heidän näkökulmastaan katsottuna yhteys oman työsuorituksen ja palkitsemisen välillä on hankalampi havaita, kertoo SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas.

la voi olla suuri merkitys. Osakassopimus

telmiin saattaa sisältyä sitoumuksia, joilsaattaa sisältää esimerkiksi kilpailukieltosopimuksen, vaikka työsopimuksessa sellaisesta ei mainita mitään. Työsuhdeautoon liittyvässä sopimuksessa saatetaan ilmoittaa, että sopimukseen sovelletaan yhtiön yleisiä sopimusehtoja. Yleisissä ehdoissa saattaa olla maininta, että kesken sopimuskauden lähtevä joutuu vastaamaan leasing-sopimuksen peruuttamisesta eli käytännössä maksamaan jäljellä olevat leasing-maksut. Palkitsemisneuvotteluja käydessä kannattaa olla yhteydessä SEFEn lakimiehiin.

SEFEn

: neuvonta työsuhde 205, 020 693 0 8.30-13.0 ma-pe klo : ta n vo u Palkkane .fi nta@sefe vo u e n palkka


Tyytyväisyyden takana on usein myös palkkaus­järjestelmän läpinäkyvyys. Uljas tiivistää onnistuneen palkitsemisjär- palkitsemisjärjestelmät puskevat suurimjestelmän ominaisuudet kolmen kohdan lis- mat palkkiot johtoryhmälle. Miksi? taan: Koska he tekevät strategiset ja liiketoiPalkitsemisen on oltava selkeää. Ihmi- mintaa koskevat päätökset, jotka heijastusen on ymmärrettävä, että hänen työpanok- vat osakkeen arvostukseen markkinoilla. sellaan on merkitystä. Toisekseen palkitseTunnusluvusta vastuussa olevalla työntekimisen elementtiä on oltava riittävästi. Jos jällä on oltava mahdollisuus keskeisesti vaikutjärjestelmä on iso ja monimutkainen ja se taa mittarin arvoihin omalla työpanoksellaan. antaa mahdollisuudet muutaman prosen- Yrityksen sisällä suurin vaikutus osakekurssiin tin ansiotason nousuun, ei järjestelmä moti- on ylimmän johdon työpanoksella. voi. Kolmas tärkeä periaate liittyy kestävään Muutama vuosikymmen sitten ylimmän palkitsemiseen. Palkitsemisjärjestelmän on johdon tavoitteet eivät tulleet niin vahvasti oltava pitkäkestoinen ja sen on vietävä orga- omistajilta kuin nykyisin. nisaatiota eteenpäin. – Kun vielä parikymmentä vuotta sitten Palkitsemisessa ja etenkin sen läpinäky- Suomessa yritysten tehtävänä oli palvella vyydessä on yrityksissä parantamisen varaa, yhteiskuntaa ja tyydyttää eri sidosryhmien Uljas toteaa. Isoissa organisaatioissa palkit- tarpeet, ei bonusjärjestelmiä ollut käytössä, semisosaamista on enemmän. Eniten on- Ikäheimo sanoo. gelmia löytyy usein pienemmistä yrityksistä, Sittemmin yritysten omistajuus on kanjoissa tulostavoitteet voivat olla täysin epä- sainvälistynyt ja institutionalisoitunut. Jos realistisia ja saavuttamattomissa. yritys ei tuota tarpeeksi, sijoittajat etsivät uuden kohteen. Ylimmän johdon tavoitteiPaluu yksinkertaisuuteen siin kuuluu yhtiön arvon kasvattaminen. TaYrityksen menestykseen tarvitaan jokaisen voitteiden saavuttamisesta kuuluu palkita, työntekijän työpanosta. Silti osakepohjaiset mutta järjestelmältä vaaditaan selkeyttä.

LSE:n ja PwC:n yhteistutkimuksen tulokset antavatkin kiinnostavaa ajateltavaa suorituksen ja riskinottamisen johtamiseen. Kaksi kolmesta vastaajasta kannatti yrityksen tulostavoitteisiin perustuvia rahapalkkioita vaikeaselkoisten yrityksen osakkeen suhteelliseen kurssikehitykseen perustuvien osakepalkkiojärjestelmien sijaan. Ylin johto ottaa työkseen riskejä. Palkkioiden kanssa halutaan kuitenkin pelata varman päälle. Moni haikaileekin yksinkertaisemman järjestelmän perään: mitä monimutkaisempia kannustinjärjestelmät ovat, sitä todennäköisemmin vastaajat valitsivat varmemman, mutta pienemmän palkkion. Mutta ei kuitenkaan liian pientä. Suurimmalle osalle kokonaiskorvauksen määrän kasvattamista tärkeämpää on se, että oma palkka on suurempi kuin kollegoilla. Sääntö rahan motivoivaan vaikutukseen on loppujen lopuksi melko yksinkertainen: Ei ole väliä kuinka hyvin itsellä menee, kunhan menee edes vähän paremmin kuin sermin takana.

25


Työelämä

Niina Berg Korvauslakimies, OTM If Vahinkovakuutusyhtiö Oy

Jäsenetu turvanasi SEFE on ottanut jäsentensä turvaksi Järjestön jäsenen oikeusturvavakuutuksen ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Oikeusturvariski - mikä se on?

Vakuutetut

Oikeudenkäynnit ovat kalliita. Toisinaan Vakuutettuja ovat toisen palveluksessa oleomia oikeuksiaan joutuu vaatimaan tuo- vat liiton jäsenyhdistysten varsinaiset jämioistuimen kautta. Syy oikeusturvariskin senet työssä tai viran tai toimenhaltijoina toteutumiseen voi olla myös vakuutetun asioissa, jotka koskevat vakuutetun omaa ratkaisuvallan ulkopuolella, jos vastapuoli työ- tai virkasuhdetta. Vakuutus ei koske käynnistää oikeudenkäynnin. Omalla toi- opiskelijajäseniä. Toimitusjohtaja on vakuutettu toisen palminnalla ei siis välttämättä voi vaikuttaa riskin toteutumiseen. Henkilön oikeusturvan veluksessa olevana, ei kuitenkaan, jos toikannalta lakimiehen apu oikeudenkäynnis- mitusjohtaja yksin tai yhdessä samassa tasä on usein välttämätöntä. loudessa asuvien perheenjäsentensä kanssa Oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena omistamien osakkeiden tuottama äänivalta on korvata lakimiesavun käyttämisestä ai- on yli 50 prosenttia yhtiössä käytettävästä heutuvia kustannuksia. Lakiasiat ovat usein äänivallasta. Yhtiön päätoimisena hallitukmonimutkaisia, joten oikeusturvavakuutuk- sen puheenjohtajana toimiva jäsen ei ole sen tarkoituksena onkin turvata vakuutetul- vakuutettu puheenjohtajan ominaisuudessa. le pätevän lakimiesavun käyttö. Näin ollen Mikäli vakuutettu on työ- tai virkasuhteeasian hoitaminen muun kuin lakimiehen seensa kiinteästi liittyvässä tehtävässä hallitoimesta ei ole vakuutuksesta korvattavaa. tuksen jäsenenä, hän on vakuutettu hallituksen jäsenen ominaisuudessa. toja Lisätie ästä aryhm usturv e ik o Ifin 7300 10 515 ) puh. 0 16.00 8.00 in is k (ar fe f.fi/se www.i

26

6.12

mat. Asiassa, jonka johdosta oikeusturvaa haetaan, tulee olla kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta. Oikeusturvavakuutuksessa vakuutustapahtuma riita-asiassa on riidan syntyminen. Riidan katsotaan syntyneen, kun asiassa esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Ennen vakuutustapahtumaa annettu yleinen oikeudellinen neuvonta koskien esimerkiksi kyseessä olevan jutun menestymismahdollisuuksia ei kuulu oikeusturvavakuutuksen piiriin. Rikosasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun rikosjuttu on tullut vireille oikeudessa. Erityistilanteissa voidaan lakimiesapua antaa jäsenelle esitutkinnassa silloin, kun järjestö ja If yhteisesti pitävät sitä asian laatuun nähden tarpeellisena ja asiasta on järjestön ja Ifin kesken sovittu etukäteen.

Vakuutustapahtuma

Jäsenyys ja karenssiaika

Vakuutuksesta korvataan jäsenyyden voimassa ollessa sattuneet vakuutustapahtu-

Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että SEFEn jäsenyys on vakuutustapahtuman sattuessa kestänyt vähintään kymmenen (10) kuukautta. Kymmenen kuukauden karens-


siaikaa ei kuitenkaan Oikeusturvavakuutuksen vaadita niiltä opiske- yleisimmät rajoitukset lijoilta, jotka kahden Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aikuukauden kuluessa val- heutuvia kustannuksia asiassa, jossa vaatimistumisesta liittyvät järjes- muksen riitauttamista ei voida osoittaa. Kortön varsinaisiksi jäseniksi. vausta ei myöskään voi saada asiassa, joka Jos jäsenyys on vakuutustapahtu- liittyy vakuutetun osakkuuteen yrityksessä. man sattuessa kestänyt alle kaksi vuotta, Riidat koskien esim. osakkeiden lunastamistulee myös riidan tai syytteen perusteen ta eivät ole vakuutuksesta korvattavia. Poikkeuksena tästä oikeusturvavakuutus koskee olla syntynyt jäsenyyden aikana. sellaista vakuutetun osakkuuteen yrityksessä liittyvää asiaa, jossa on kyse työsopimukVoimassaoloalue Oikeusturvavakuutus on voimassa Pohjois- seen liitännäisen kilpailukieltolausekkeen maissa ja sen lisäksi Pohjoismaiden ulko- tai salassapitosäännöksien soveltamisesta. puolella asiassa, joka koskee suomalaisen Vakuutus ei myöskään sovellu asiaan, joka työnantajan tai suomalaisen yhtiön määrä- liittyy muuhun kuin vakuutetun omaa työysvallassa olevan työnantajan ja työnteki- tai virkasuhdetta koskevaan asiaan. Vakuujän välistä ulkomailla tapahtunutta työsuo- tus ei siis kata asianajokustannuksia esim. ritusta. Oikeusturvavakuutus koskee myös jäsenen yksityiselämään liittyvissä asioissa. Suomessa työskentelevien EU-virkamiesten Vakuutusta voi käyttää vain rajoitetusti sellaisia työ- ja virkasuhderiitoja, jotka käsi- asioihin, joissa riidan taloudellinen intressi tellään EU:n tuomioistuimissa. on kovin pieni verrattuna aiheutuvien kustannusten määrään. Kolmen kalenterivuoden aikana jäsen voi Mitä oikeusturvavakuutus korvaa? Oikeusturvavakuutus korvaa vakuutetun käyttää oikeusturvavakuutusta korkeintaan asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja sekä to- yhden vakuutustapahtuman johdosta. Jos distelukuluja hänen omaa työ- tai virkasuh- jäsenellä on useampia vakuutustapahtumia, detta koskevissa riita- ja rikosasioissa sekä korvataan näistä em. kolmen kalenterivuohallintomenettelynä tai hallintolainkäyttö- den kuluessa sattuneista tapahtumista vain nä käsiteltävissä asioissa. Vakuutus korvaa ensimmäinen. siis vakuututun asianajokustannuksia esim. Poikkeuksellisesti jäsen voi käyttää oilaitonta työsuhteen päättämistä tai palkka- keusturvavakuutusta kolmen kalenterivuosaatavia koskevissa riidoissa. den aikana useampaan vakuutustapahtuVakuutuksesta korvataan oikeuden lain- maan yhteensä enintään häntä koskevan voimaisella päätöksellä vakuutetun mak- yhden vakuutusmäärän suuruisena, edelsettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikulu- lyttäen, että asiaa on ensin yritetty selvittää ja samoin ehdoin kuin vakuutetun omiakin SEFEn lakimiehen avustuksella tai SEFEn oikeudenkäyntikuluja. Sovittuja kuluja va- lakimies suosittaa asiamiehen käyttöä. kuutus ei korvaa. Välimiesmenettelyn kohteena olevassa rii- Korvausmäärät ja omavastuu tajutussa korvataan välimiesoikeuden palk- Vakuutusmäärä on 5 000 euroa. Omakioita enintään 5 000 eurolla vakuutusta- vastuuosuus on 20 % kustannukpahtumaa kohti vakuutusmäärien rajoissa. sista, kuitenkin vähinTietyin edellytyksin vakuutus koskee tään 350 euroa. myös tasa-arvo- tai yhdenvertaisuuslain perusteella hoidettavia asioita sekä työtuomioistuimessa käsiteltäviä riita-asioita.

Mikäli jäsenen asiaa on ensin yritetty selvittää SEFEn lakimiehen avustuksella tai SEFEn lakimies suosittaa ulkopuolisen asiamiehen käyttöä, on jäsen oikeutettu käyttämään asiansa hoitamisessa valitsemaansa lakimiestä ja vakuutusmäärä on tällöin 12 500 euroa. Lisäksi, jos jäsen on Ifin keskittäjäasia­kas, on oikeusturvavahingossa vakuutusmäärä 15 000 euroa. Omavastuu on näissä tapauksissa 20 % kustannuksista, kuitenkin vähintään 350 euroa. Vakuutuksen käyttö

Oikeusturvaedun saamiseksi ole ensimmäiseksi yhteydessä SEFEn lakiyksikköön ennen kuin annat asian ulkopuolisen lakimiehen hoidettavaksi. Kirjoita hakemukseen selvitys asiasta ja liitä mukaan jäljennökset vahinkoa selvittävistä asiapapereista. Toimita paperit liittoon, joka lähettää ne vakuutusyhtiöön. If tekee asiasta kirjallisen päätöksen. Asiamiehen valinnasta voit neuvotella SEFEn tai Ifin kanssa. Lisätietoja

Edellä kerrottu ei ole täydellinen selvitys oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutuksen tarkka sisältö selviää vakuutusehdoista ja vakuutussopimuksesta.

Lisätieto ja vakuutuk sesta ja se n käyttämis estä saat SE

FEn lakiy

ksiköstä

puh. 020 693 205 (arkisin 8 .30 - 13.0 0) www.sefe .fi

.

27


Työelämä

Mitä tapahtuu, kun länsimaiset ihmiset kyllästyvät materiaan ja alkavat etsiä uutta sisältöä elämäänsä? Miten Aasian keskiluokan kiihtyvä kasvu vaikuttaa globaaliin talouteen? Kuinka pitkään luonnonvarat riittävät, ja milloin maapallon kestokyky lakkaa? Millä tavalla organisaatioiden ja niiden johdon tulisi varautua tulevaisuuteen? Teksti Sanna Laakkonen Kuvitus Antti Nikunen

Kosketuks Aloitus

Tulevaisuudentutkijat Mika Aaltonen ja Rolf Jensen pallottelevat työkseen tulevaisuuden skenaarioilla. Helposti lähestyttävässä kirjassaan Mr & Mrs Future ja 5 suurta kysymystä, he esittelevät tarinan kerronnan keinoin eri rajapintoja, jotka rakentavat ja rajoittavat ihmisten elämää.

Taita ja Liimaa noppa kasaan näistä kohdista.

Askartele oma noppa 28

6.12

tule


Leikkaa hahmot irti ja kokoa näin.

Mika Aaltonen

Rolf Jensen

• Päätöksentekoon keskittyvän tutki-

• Tulevaisuudentutkija

musalueen johtaja Aalto-yliopistossa

• The Dream Companyn perustaja

London School of Economicsin van-

• Kirjoittanut aiemmin mm. kirjat The

hempi tutkija

Dream Society, Heartstorm ja The

• Kirjoittanut aiemmin mm. kirjat Pohja

Robustness ja The Third Lens

Future Makers Pohja

Mika: ”Rolf on loistava tarinanker-

Rolf: ”Mika on edelläkävijä ja

toja, joka on työskennellyt pitkään tule-

akateemikko, joka osaa sekä puhua että

vaisuuden tutkimuksen parissa. Ennen

kirjoittaa selkokieltä. Hän selittää asiat

oman konsulttiyrityksen perustamista

niin hyvin, että kuulija luulee tienneensä

hän työskenteli neljälle tanskalaiselle

ne jo aiemmin. Mika on myös hyvä kuun-

ministeriölle ja toimi Kööpenhaminan tu-

telija ja hänen jalkapallouransa on hui-

levaisuudentutkimuksen instituutin joh-

kea. Kirjamme hahmoista hän muistut-

tajana. Kirjamme hahmoista hän on Mrs

taa loogista ja syvällistä Viisasta Ladya.”

Future eli pariskunnasta pelottomampi.”

sessa

evaisuuteen 1

”Tulevaisuutta ei voi varmasti ennustaa, mutta eriasteisia todennäköisyyksiä voidaan hahmottaa.”

Mika Aaltonen: Minulle tulevaisuudentutkimus on operaatioanalyysia – tietyn järjestelmän, organisaation, yrityksen tai kansakunnan ulkopuolella tapahtuvien muutosten näkemistä ja niiden tuomista tämän hetken päätöksentekoprosessiin. Tulevaisuus on mahdollisuuksina läsnä joka hetkessä ja tilanteet voivat jatkua monella eri tavalla.

Rolf Jensen: Tulevaisuuteen katsominen ei ole tarkka tiede, mutta minulle se on ainoa oleellinen aihe, ainoa aikakausi johon voi vaikuttaa. Työkalujani ovat historia ja siihen liittyvät tilastot. Kyse on juonen löytämisestä.

M: Ihmiset elävät ja jäsentävät elämäänsä tarinoiden kautta. Halusimme kertoa ymmärrettävästi ja kiinnostavasti, mitä maailmassa tapahtuu. Olimme myös turhautuneita bisneskirjoihin, jotka esittelevät muuttuvan maailman vain yhden näkökulman kautta.

R: Tällä hetkellä sekä politiikassa että liiketoiminnassa vallitsee nykyisyyden ohuus. Asioita pitää tarkastella pidemmällä aikajänteellä, jotta tilanne hahmottuu. Siihen kykenevät yhteiskunnat ja yhteisöt ovat kestävämpiä.

29


Luo oma

Työelämä

tulevaisuutesi Jäsennä omaa tai organisaatiosi tulevaisuutta Mr and Mrs Future Discovery Game –verkkopelissä. Lataa peli ilmaiseksi osoitteessa www.mrandmrsfuture.com

2

”Talous on unelmavetoista. Kun ihmiset todella haluavat jotain, he tekevät kaikkensa sen saavuttamiseksi.”

R: Länsi on unelmien välissä. Materialistinen unelma on täyttynyt, eikä enää motivoi. Arvot pehmenevät ja emotio­ naalinen kuluttaminen lisääntyy. Itä puolestaan tavoittelee materialistis­ ta unelmaa kovalla työn­ teolla ja tavoittaa lännen vauraudessa viimeistään 2040-luvulla.

30

6.12

M: Se saa maapallon kestokyvyn äärirajoil­ leen. Meidän pitää kilpailla itseämme vas­ taan löytääksemme sosiaalisemman, talou­ dellisemman ja ympä­ ristön kannalta kestä­ vämmän tavan elää. Joka tuhoaa luonnon, tuhoaa lopulta myös itsensä.

M: Haasteet syntyvät siitä, että var­ muuden sijaan on kestettävä epä­ varmuutta, järjestys on vaihtunut epäjärjestykseksi, ja usko moniin vanhoihin oppeihin ja toiminta­ tapoihin katoaa. On tärkeä ymmär­ tää, että osa tulevaisuuden tren­ deistä vie samaan suuntaan, osa on ristiriidassa toistensa kanssa. Miten esimerkiksi löydetään ratkaisu, jos­ sa toteutuvat sekä kestävä kehitys että tuotannon kasvu?

R: Uusi yhteiskunta haas­ taa vakiintuneet organisaa­ tiot. Matalampi hierarkia on välttämättömyys johta­ juudelle, se voimaannut­ taa ja motivoi työntekijöitä. Haasteena on siirtää yritys­ kulttuuria ”laajennettuun nykyisyyteen” ja käyttää sitä inspiraation lähteenä strategiaprosesseissa. Ha­ jauttaminen on tärkeää.


3 ”Yhteiskunta, papit, viranomaiset ja vanhemmat ovat aina kertoneet ihmisille, mitä tehdä ja mitä ajatella. Nyt haluamme olla itse oma herramme.” M: Valtioiden osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut viimeisen vuosisadan aikana, mutta samanlainen kehitys ei enää kasvavan budjettialijäämän vuoksi voi jatkua. Se tarkoittaa, että meidän pitää yksinkertaistaa julkishallintoa ja organisoitua paikallisemmin. R: Auktoriteettien kunnioitus vähenee ja suuret organisaatiot, kuten poliittiset puolueet, kirkko ja suuret sanomalehdet menettävät valta-asemaansa, mikä johtaa hajautumiseen. Yksilöllisyys on entistä tärkeämpää. M: Uusi unelmayhteiskunta on hierarkioista vapauttava ja demokratian käsitettä muokkaava. Se muistuttaa ensimmäisestä renessanssista, jolloin ihmiset luopuivat vahvoista uskonnollisista elämänkatsomuksista ja ryhtyivät ilmaisemaan itseään vapaasti kirjallisesti, maalauksilla, tieteen avulla ja talouselämässä. Usko teolliseen päättelyyn ja johtamiseen murenee, ja sille etsitään epätoivoisesti korvaavaa teoriaa. R: Tulevaisuus voi tarkoittaa toista renessanssia tai ”pelon yhteiskuntaa”, jossa hallitukset säätelevät päivittäistä elämää ja varoittavat lähes kaikessa piilevistä vaaroista, vaikka elämä ei koskaan ole ollut niin turvallista kuin nyt. Ohjeeni nuorille ihmisille onkin: Luota itseesi ja luo oma tulevaisuutesi.

Maali

Lainaukset kirjasta Mr & Mrs Future ja 5 suurta kysymystä, Talentum 2012 31


Työelämään suhteilla

Työelämä

33% 20%

Verkostot veteen! Älä epäröi hyödyntää vapaa-ajalla tai opiskeluaikana solmittuja kontakteja työelämässä. Usein tieto avoimesta työpaikasta tavoittaa tekijänsä suhdeverkoston välityksellä.

*) Sukupuolittuneet verkostot ja suhteilla työllistyminen, Helsingin yliopisto 2012

Teksti Sanna Laakkonen grafiikka Antti Nikunen

32

S

uhdeverkostot toimivat kauppatieteiden maisterien työn löytymistä tukevina ja työllistymistä helpottavina kanavina, huomasi vastavalmistuneiden kauppatieteilijöiden suhdeverkostojen vaikutusta työllistymiseen gradussaan* tutkinut VTM Anna Sofia Hoffman. Neljäsosa hänen tutkimukseensa vastanneista ekonomeista oli löytänyt nykyisen työpaikkansa suhteiden kautta. – Yhä useampi työ löytää tekijänsä muutoin kuin julkisella haulla, vahvistaa Ekonomiliiton uravalmennuksessa työskentelevä Sirja Kulmala-Portman. Uravalmentaja pyrkii työssään muistuttamaan SEFEn jäseniä siitä, ettei suhteiden hyödyntäminen työnhaussa ole negatiivinen asia. – Puskaradio toimii sitä paremmin, mitä laajemman kontaktiverkoston ulottuvilla on. Suhteet ovat oman aktiivisuuden tulos, ja niitä saa ja pitää käyttää, KulmalaPortman toteaa. Hän tähdentää, ettei kukaan saa työpaikkaa ”suhteilla” eli vain siksi, että tuntee jonkun. – Verkostojen hyödyntäminen ei poista osaamista. Päinvastoin, jotta toinen haluaa omilla kasvoillaan suositella, työntekijänä pitää olla keskimääräistä parempi. Hoffmanin tutkimuksen mukaan miehet pitävät naisia oikeutetumpana käyttää suhteita hyödyksi työelämässä menestyäkseen ja kokevat suhdeverkostoista koituvan enemmän hyötyä uralleen. Sirja Kulmala-Portman ei näe suurta eroa miesten ja naisten välillä, mutta myöntää, että miehet saattavat olla rohkeampia suhdeverkostojen hyödyntäjiä. 6.12

– Kannustan myös naisia luomaan rohkeasti ammatillisia verkostoja ja hyödyntämään niitä. Verkoston laajentaminen tuo tietoa

Suhdeverkosto edesauttaa ja nopeuttaa työpaikan saamista, mutta tutkimustulosten mukaan hyöty rajoittuu prosessissa saavutettuihin etuihin. Verkostojen avulla ei työllistytä muita parempiin työtehtäviin, eivätkä suhteet vaikuta työtyytyväisyyteen tai palkkaukseen. Eroja löytyy miesten ja naisten väliltä. Vastavalmistuneiden ekonomimiesten suhdeverkostoissa on enemmän korkeammassa asemassa työskenteleviä kontakteja kuin naisilla, ja niissä jaetaan enemmän työmahdollisuuksiin liittyvää tietoa tai kontakteja kuin naisten verkostoissa. Anna-Sofia Hoffman päättelee verkostojen erilaisuuden johtuvan ennen kaikkea erilaisista vapaa-ajan viettotavoista. Miehet solmivat naisia enemmän niin sanottuja heikkoja, silloittavia suhteita esimerkiksi joukkueurheilun parissa, kun naiset seurustelevat useammin pienemmissä ja läheisimpiä suhteita sisältävissä ryhmissä. Hoffman pohdiskeleekin gradussaan, voisiko sosiaalinen media edesauttaa naisia suhdeverkostojen laajentamisessa ja hyödyntämisessä. Ekonomiliiton Sirja Kulmala-Portman neuvoo niin naisia kuin miehiä olemaan aktiivisia ammatillisissa yhteisöpalveluissa muulloinkin kuin työpaikan vaihtoa suunnitellessa. – Omaa ammattitaitoa ja osaamista voi tuoda esiin osallistumalla keskusteluihin ja vaikka neuvomalla muita. Verkostot auttavat muita tietämään, että sinä olet olemassa.

Naiset - vahvat siteet - homogeenisyys - pienempi verkosto - alhaisempi asema

Miehet - heikot siteet - heterogeenisyys - isompi verkosto - korkeampi asema

SEFE tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuksia verkostojen luomiseen muiden ekonomien kanssa muun muassa järjestämällä erilaisia tilaisuuksia.


Pauliina Nordberg ja Aija Bärlund

teksti Soila Ojanen kuvat Harri Joensuu

Heidi Keso ja Anja Uljas

Rohkeasti kestäväksi johtajaksi J

aksamme tehdä töitä, kun työpaikoilla on hyvä fiilis ja siellä vallitsee luottamus. Sen voi taata vain johtaja, joka tekee työtään kestävällä tavalla, kuvasi SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlund liiton SuomiAreena-keskustelussa Porissa. Työelämää jaksaa ja kestää pitkäjänteisesti, kun tekemistä luotsaa johtaja, joka ei rytmitä päätöksiään läkähdyttävässä kvartaalitahdissa. On nähtävä nykyhetki, mutta osattava tähyillä myös seuraavien kvartaalien taakse. Asiantuntijanaisten nelikko pohti heinäkuussa yhteiskunnallisessa keskustelufoorumissa SuomiAreenassa, miten kestävä johtajuus tuo lisää rohkeutta työelämään. Seitsemättä kertaa järjestetty tapahtuma kokosi tänä vuonna ennätysyleisön, sillä livenä keskusteluja seurasi noin 20 000 katsojaa ja kuuntelijaa. Viiden päivän aikana puitiin ajankohtaista politiikkaa, kulttuurikysymyksiä ja yhteiskunnan arvoja sadassa keskustelussa. Myös arvoista oli kyse helteisellä Porin kävelykadun kahvilaterassilla, kun työelämästä keskustelivat toimittaja Kristiina Hanhirovan johdolla Suomen Ekonomiliiton SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlund ja kehitysjohtaja Anja Uljas sekä pankinjohtaja Pauliina Nordberg ja Tampereen yliopiston dosentti Heidi Keso.

Puheenvuoroista kävi selväksi, että kestävä johtajuus vaatii monisyistä onnistumista. Johtaja on esimerkki ja innostaja, joka osaa antaa arvoa muiden työpanokselle. Myös johtajan työlle rajat

Palkitsemisessa kaikille organisaatioille sopivaa patenttiratkaisua ei ole. Heidi Keso kuitenkin muistutti, että tiimityönkin kehittymisen seurantaan on olemassa järkeviä mittareita, joilla voi kerätä faktatietoa. Lisäksi on muistettava tekijöiden jaksaminen. Keso kertoi esimerkin vakuutusyhtiöstä, jonka tiimi saavutti kahden vuoden tavoitteen rajulla työllä. Kun tuli palkitsemisen aika, ei tekijöitä enää ollutkaan talossa. – Kestävyyspuoli oli jäänyt huomiotta. Tavoite saavutettiin, mutta tiimi uupui. Pankinjohtaja Pauliina Nordberg, 27, korosti työn ulkopuolisen elämän tärkeyttä, perhettä ja harrastuksia. – Myös johtajan työ pitää rajata kunnolla. Sen olen jo lyhyen työurani aikana oppinut, Nordberg sanoi. Ei alaisia!

Johtajuus koskettaa kaikkia työelämässä olevia. Jos et ole johtaja, sinulla on sellainen. – Johtajista keskustellessa tulee aina vah-

vasti esiin asiantuntijuus. Ansaitsemme fiksut johtajat, Aija Bärlund sanoi. Hän haluaisi myös ravistella nykyistä työelämäsanastoa. – Alainen-termin saisi minun puolestani räjäyttää. Niin myös työtoverin. Sehän kuulostaa ihan brezneviläiseltä! Työelämän avainsanoja sen sijaan ovat oikeudenmukaisuus ja toimiva vuorovaikutus. – Onneksi käytössämme ovat hyvät rakenteet eli työelämän pelisäännöt, joilla luottamus luodaan. Silti on yhä paljon parannettavaa, Anja Uljas muistutti. Esimerkiksi yt-lakia pidetään nykyään vain irtisanomislakina, vaikka se mahdollistaisi myös monipuolisesti työtä kehittävää toimintaa, joka on tarpeen työurien pidentämisen yhä ajankohtaistuessa. Ihmiset haluavat tulla kuulluiksi. – Arjen innovaatiot löytyvät työpaikoilta, sillä jokainen on työnsä paras asiantuntija. Se kannattaa käyttää hyväksi, Uljas sanoi. Kun luottamus pelaa, on työntekijänkin helppo sitoutua ja sanoa rohkeasti mielipiteensä. Keskustelutilaisuutta seuraamassa ollut sefeläinen Petri Koistinen tiivisti tilaisuuden jälkeen tunnelmansa sloganiksi. – Huono johtajuus tulee kalliiksi, hyvä johtajuus on parhaimmillaan ilmaista. 33


Klinikka Klinikka-sarjassa ratkotaan työelämän arkisia ongelmia. Lähetä pulmasi osoitteeseen ekonomilehti@otavamedia.fi tai Ekonomi-lehti, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki.

T

yöhyvinvoinnin kehityspäällikkö Johanna Ahonen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmasta lohduttaa kysyjää: varhaisella tuella voidaan estää turhat poissaolot. Tavoitteena on havaita työkykyongelmat riittävän varhain ja terävöittää yhteistyötä työnantajan ja työterveyshuollon kesken. Näin voidaan estää sairauslomien turha pitkittyminen sekä käynnistää tarvittaessa ammatillinen kuntoutus. Varhaisen tuen malli sairauspoissaolojen hälytysrajoineen tepsii myös ”turhaan” sairasteluun. – Hyvin toimivalla mallilla saadaan huomattavia kustannussäästöjä sekä sairauspoissaoloihin että eläkemaksuihin. Työnantajalle sairauspoissaoloista kertyvä kokonaiskustannus on poissaolijan palkkaan verrattuna kolminkertainen – keskimäärin 500 euroa päivässä. Säästöt kasvavat entisestään, jos onnistutaan estämään työntekijän ennenaikainen eläköityminen.

Terveet

pelisäännöt sairauslomiin

Työtoverin sairausloma jatkuu ja jatkuu. Onkohan tuo oikeasti sairas vai vain laiska? Miksi kukaan ei tee mitään? Kysyy nimim. Toisen taakka uuvuttaa.

Tue, älä kyttää!

Kukin yritys rakentaa itse varhaisen tuen mallinsa ja huolehtii, että esimiehet saavat

Teksti Virve Järvinen Grafiikka Antti Nikunen

6

Teollisuus

5

4

Palvelualat

3

2

1

Prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta

1999

1998

1997

1996

1995

1994

6.12

1993

34

1992

Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Suomessa


sen käyttöön koulutuksen ja tietävät vastuunsa ja velvollisuutensa. Myös johdon sitoutuminen, luottamus ja oikeanlainen viestintä asiasta koko työyhteisölle ovat tarpeen, kun mallia jalkautetaan käytäntöön. – Mallin tavoitteena on tukea, ei kytätä! Yhteiset pelisäännöt sairauslomiin puuttumisen hälytysrajoista ja toimintamallit lisäävät esimiesten uskallusta puuttua poissaoloihin ja yleensä työhyvinvointia kaihertaviin asioihin. Apua varhaisen tuen mallin tekoon saa esimerkiksi Varman asiantuntijoilta sekä Varman Hyvä työkyky -työvälineestä. Sen avulla yritys voi määritellä vaihe vaiheelta omat käytäntönsä, kuten sen, montako päivää töistä voi olla omalla ilmoituksella poissa ja missä vaiheessa toistuviin poissaoloihin puututaan. Varhaisen tuen mallin avulla yritykset ovat onnistuneet kustannussäästöjen lisäksi nostamaan esimiestyön tasoa ja parantamaan työilmapiiriä. – Selkeät sairauslomia koskevat pelisäännöt lisäävät tunnetta siitä, että jokainen

työntekijä on arvokas eikä tätä jätetä ongelmiensa kanssa yksin. Ne takaavat myös sen, että kaikkia kohdellaan tasavertaisesti. Esimies avainasemassa

Syy sairauspoissaoloihin on pääsääntöisesti lääketieteellinen, kuten flunssa tai vatsatauti. Mutta kun poissaolot venyvät tai toistuvat, ne kielivät usein merkittävästä työkykyongelmasta. – Taustalta voi löytyä terveydellisten seikkojen lisäksi motivaatioon, työyhteisöön, osaamattomuuteen tai työn ominaisuuksiin liittyviä asioita. Nämä asiat ovat esimiehen hoidettavia, eikä niitä voi ulkoistaa esimerkiksi työterveyshuoltoon. Jos esimiestä oikeasti mietityttää syy työntekijän sairauslomaan, asiasta pitää kysyä. Varhaisen tuen malli koulutuksineen antaa esimiehelle eväät ottaa asiat aikaisessa vaiheessa puheeksi ja keinon puuttua sairastavuuden oikeisiin syihin. – Turhia sairauspoissaoloja voidaan estää avoimilla työkykykeskusteluilla, joita käydään esimiehen ja työntekijän välillä. Kaik-

kien osapuolten etu on, että kissa nostetaan ajoissa pöydälle eikä sinnitellä jaksamisen äärirajoilla. Työkykykeskustelut käydään avoimessa ilmapiirissä, ja niiden tarkoituksena on keskustelemalla määritellä työkyvyn ongelma, miettiä yhdessä keinoja sen ratkaisemiseksi ja sopia seurannasta. Keskustelussa esiin tulevat lääketieteelliset seikat hoidetaan työterveyshuollossa. Soita sairauslomalaiselle

Sairausvakuutuslakiin kesäkuun alussa tullut muutos puuttuu pitkiin sairauslomiin aiempaa tehokkaammin. Se lisää työterveyden, työnantajan ja työntekijän yhteistyötä. – Sairauslomille on asetettu uudet hälytysrajat: kun työntekijän sairausloma venyy yhtäjaksoisesti tai koostuu useasta lyhyestä sairauspoissaolosta yhteensä 30 päivään, työnantajan on ilmoitettava tästä työterveyshuollolle. Työterveyshuolto, työnantaja ja työntekijä tekevät yhdessä Kelalle selvityksen työntekijän työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa työssä silloin, kun Kela on maksanut työntekijälle 90 päivältä sairaus-

Turhia sairauspoissaoloja voidaan estää avoimilla työkykykeskusteluilla, joita käydään esimiehen ja työntekijän välillä.

Lähde: Elinkeinoelämän keskuliitto

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

35


Sairauspääryhmittäin

Ikärymittäin

Lähde: Elinkeinoelämän keskuliitto

 % 100 80 60 40 20 0

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

Mielen­ terveyden häiriöt

Veren­ kierto­ elinten sairaudet

Muut sairaudet

Alle 35-vuotiaat

35–44vuotiaat

45–54vuotiaat

55–62vuotiaat

Vuonna 2011 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet päivärahaa. Sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan hakuaika lyheni lakimuutoksella kahteen kuukauteen. Lakimuutoksella halutaan parantaa mahdollisuuksia havaita ja puuttua pitkittyviin työkyvyttömyyksiin ajoissa. Pitkät sairauslomat lisäävät työelämästä syrjäytymisen ja työkyvyttömyyseläkkeen vaaraa. Viime vuonna liki 23 000 suomalaista siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Sille jäätiin keskimäärin 53-vuotiaana. – Työkyvyttömyyseläkeläisistä 29 prosenttia jää pois töistä mielenterveydellisistä syistä. Masennus on sairaus, josta ei kuntouduta yksin. Esimiehen tulee olla yhteydessä työntekijään yrityksen varhaisen tuen mallin mukaisesti säännöllisesti ja nimenomaan siinä tarkoituksessa, että työntekijän yhteys työpaikkaan säilyy sairausloman aikanakin. Yhteydenpito madaltaa tutkitusti kynnystä palata takaisin työhön. Lakimuutos helpottaa osaltaan työhönpaluuta: Se velvoittaa työnantajaa pitämään työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työterveysneuvottelun. Osapuolet selvittävät yhdessä, kuinka työntekijän työhönpaluu36

6.12

ta voidaan tukea ja milloin on oikea hetki aloittaa työt. – Työhönpaluun tukemiseen on monia keinoja, kuten työtehtävien uudelleenjärjestely, joustavat työajat ja työkokeilu toisessa, terveydentilalle nykyistä paremmin sopivassa työssä. Eroon syyllisyydestä

Uni häiriintyy, viivyttää illalla tuloaan ja katkeilee yöllä. Aamulla vuode vetää puoleensa, työpaikka ei tänäänkään. Lorvikatarriko vaivaa? – Toistuvat unihäiriöt, mielialan lasku ja työnilon katoaminen kielivät työuupumuksesta. Työuupunut ei ole sairas, mutta työ aiheuttaa hänelle oireita, jotka vähitellen sairastuttavat: asenne työtä kohtaan muuttuu kyyniseksi ja masennus on lähellä. Moni oireilee somaattisesti: selkä prakaa ja päätä pakottaa, erikoistutkija Salla ToppinenTanner Työterveyslaitokselta sanoo. Vaikka uupunut tarvitsee lepoa, häntä ei saa jättää sairauslomalla yksin. – Pitkällä sairauslomalla oleva kärsii usein syyllisyydestä, kun työt kasaantuvat työ­

tovereille. Syyllisyys on turhaa, syy uupumukseen on useimmiten muualla kuin ihmisen yksilöllisessä elämäntilanteessa. Ellei työoloja ja -tapoja muuteta, uupumus toistuu. Esimiehen tulisi huolehtia siitä, ettei työ kasaannu epätasaisesti työntekijöiden kesken. Hänen tehtävänään on olla säännöllisesti yhteydessä sairauslomalaiseen ja viestittää tälle, että syyllisyydentunteet ovat tarpeettomia. Vastuu työilmapiiristä kuuluu jokaiselle. – Työpaikoilla tarvitaan normaalia, inhimillistä huolenpitoa toisista ihmisistä. Kahvihuoneessa vietetty aika ei ole hukkaan heitettyä aikaa. Epämuodollisissa palavereissa vaalitaan työpaikan voimavaroista tärkeintä eli ihmissuhteita. Työtoverin kuulumisten ja voinnin kysymiset kertovat aidosta välittämisestä. Työtoveristaan huolehtiva kollega ottaa huolensa tarvittaessa avoimesti puheeksi myös esimiehen kanssa. Varma on tehnyt työvälineen, joka auttaa yrityksiä rakentamaan varhaisen tuen mallin. Malliin voi tutustua osoitteessa: www.varma.fi>Työhyvinvointi>Hyvä työkyky


svenska sidan

Tig så slipper du ansvar

R

evision är viktig för att aktieägare eller föreningsmedlemmar skall veta att allt gått rätt till. Men dagens revisionsberättelser ger mycket lite information och vägledning. Förr innehöll de slutsatser, utlåtanden samt konkreta åsikter om ansvarsfrihet och godkändet av redovisningar. Inte numera. Jag har arbetat både forskare och journalist. Så lite research kunde vara på plats, tänkte jag. Särskilt som jag råkade ha tillgång till en förenings alla årsberättelser börjande från 1930-talet. Hur har en normal revisionsberättelse förändrats under årens lopp?

här följer rönen: Berättelserna för 2008 framåt inleds med 3 rader om vem som granskas för vilken period, sedan 4-5 rader om styrelsens ansvar på ett allmänt plan. I slutet följer ett 7 raders utlåtande, men det tar inte ställning till de redovisningsskyldigas ansvarsfrihet, eller egentligen till någonting alls. Där emellan, 15-17 rader, breder revisorerna ut sig om sina egna skyldigheter! Berättelserna för 1994 till 2007 såg ut så här: en inledning om uppdraget på 3-5 rader följdes av 4-6 rader om vem och vad som granskats, samt om att detta gjorts i ”enlighet med god revisionssed”. Till slut ett konkret uttalande på 7-10 rader, avrundat med ett konstaterande om godkändet av bokslutet och ansvarsfriheten. Åren 1988-1993 var upplägget liknande, men då föreslog revisorerna explicit att ansvarsfrihet SKULLE beviljas och årsredoviningen godkännas, inte bara att så KUNDE göras. Bakåt från 1987 till 1980 var formen annorlunda; en inledning om 4-5 rader, sedan en mellan 20 och 32 rader lång detaljerad genomgång av vad som noterats, uppdelad i 6-7 franska streck, och till slut en 3-5 raders uppmaning att godkänna redovisningen och bevilja ansvarsfrihet. Efter 32 revisionsberättelser började min forskareld falna, men grundstrukturen var den samma i stickprov från 1970- och 1960-talen.

Max Arhippainen national­ekonom och ­ direktör för samhälls­ relationer vid Finlands Pälsdjursuppfödares Förbund.

tidigare koncentrerade revisorerna sig alltså på de granskade och att

tog ställning till deras ansvar, men efter hand vagare och allt mindre detaljerat. I dag säger de inget alls om detta, utan ägnar över hälften av sin berättelse åt sin egen ansvarsfrihet. En äldre erfaren revisor fnös av medhåll och mumlade något dagens revisions­ om de ”amerikanska juristerna” då jag påpekade trenden. Han pekar säkert finger i rätt riktning. I dag dominerar fyra stora berättelser ger koncerner revisionsverksamheten i hela världen. Den amerimycket lite information kanska paranoida skräcken för att alls ta ansvar sätter agendan. Revisionsjättarna skyddar hellre sin egen rygg än bevakar aktieä- och vägledning. garnas eller föreningsmedlemmarna intressen. Jag vet inte om själva revisorsarbetet var bättre förr. Säkert gör dagens revisorer ett bra arbete. Men förr fick revisorerna berätta om sina resultat för sina uppdragsgivare, i dag tvingas de låta bli. 37


Opinnot ja alku-ura

Hyvä harjoittelu vie lähemmäs omaa unelmatyötä. Palkka ei silloin ole avainasemassa.

38

6.12

R

aisa Räisänen päätti mennä palkattomaan harjoitteluun unelma-alalleen viime kesänä. Räisänen opiskelee kansainvälistä liiketoimintaa Turun kauppakorkeakoulussa ja on nyt graduvaiheessa. Kun Räisäsen poikaystävä lähti vaihtoon London School of Economics -yliopistoon, hän päätti lähteä mukaan ja etsiä itselleen harjoittelupaikan kaupungista. Hän oli itse aktiivisesti yhteydessä englantilaisiin muotialan yrityksiin. Yksi yrityksistä oli suomalais-brittiläisen vaatesuunnittelija Catharina Edenin pieni yritys, joka tarvitsi kaupallista osaamista liiketoiminnan kehittämiseen. Räisänen oli löytänyt harjoittelupaikan.

Räisänen uskoo, että harjoittelupaikan saamisessa auttoivat hänen valtava kiinnostuksensa alaan. Myös hänen pääaineensa ja sivuaineensa, markkinointi, loivat molemmat hyvän taustan harjoittelulle. Kuukauden harjoittelun aikana Räisänen teki visuaalisen markkinoinnin suunnitelman nettikaupalle. Työnantaja kustansi Räisäselle metroliput, ja Räisänen sai yliopistolta apurahan, jonka turvin hän pystyi elämään kaupungissa. – Tiesin myös, että osa-aikatyöt Suomessa jatkuivat syksyllä, joten rahallisesti se oli mahdollista, hän kertoo. Unelma-alansa työkokemuksen lisäksi hän sai opintopisteitä. Hän muisteleekin harjoitteluaan tyytyväisenä.


Sain erikois­ osaamisalueen, jonka kautta pystyn erottumaan muista työpaikan hakijoista, sanoo Raisa Räisänen.

Teksti Johanna Mitjonen kuvat Paula Kukkonen ja Nea Ilmevalta

Ponnahdus toiveuralle – Sain tehdä paljon. Oli hienoa, että tehty työ otettiin heti käyttöön ja siitä oli konkreettista hyötyä. Ja oli hyvä päästä käyttämään englantia työelämässä. Räisänen uskoo, että harjoittelu auttoi pääsyä tämän kesän työpaikkaan Itellalle liiketoiminnan kehitysprojektiin. Harjoittelusta oli myös hyötyä, kun hän haki Tukholman yliopistoon opiskelemaan muotitieteiden maisteritutkintoa, jossa hän aloittaa opinnot nyt syksyllä. – Uskon, että harjoittelusta saamani verkkokauppakokemus on tulevaisuuden työmarkkinoilla valtti. Koen, että sain erikoisosaamisalueen, jonka kautta pystyn erottumaan muista työpaikan hakijoista.

Kaikkea ei voi oppia kirjoista

Turun kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki on samoilla linjoilla Räisäsen kanssa siitä, mikä harjoittelussa on merkittävintä. Hyvä harjoittelu vie lähemmäs omaa unelmatyötä. Palkka ei silloin ole avainasemassa. – Harjoittelu on hyvästä, etenkin silloin jos se on lähellä sitä, mihin haluaa työelämässä erikoistua, hän sanoo. Harjoittelussa tehtävät eivät vielä ole sitä, mitä tulevaisuudessa työkseen tekisi. Näin kuitenkin jo opiskeluvaiheessa toiveissa olevan toimialan verkostot tulevat tutuksi. Lähteenmäki myös muistuttaa,

39


Harjoittelu on hyvästä, etenkin silloin jos se on lähellä sitä mihin haluaa työelämässä erikoistua.

että jos omiin opintoihin liittyy keskeisesti kansainvälisyys, on maailmalla tapahtuva harjoittelu suorastaan pakollinen. – Kulttuuria ja eri maiden toimintatapoja ei voi oppia kirjoista. Jos vain taloudellisesti on mahdollista, kannattaa suunnata harjoitteluun ulkomaille. Lähteenmäki valjastaisi harjoittelun myös vauhdittamaan valmistumista. – Suosisin sitä, että elettäisiin vaikka reilusti opintolainalla ja tehtäisiin opintoja ja valmistumista tukeva harjoittelu. Usein tehdään puolella sielulla opintoja ja ollaan jo työelämässä. Se maksaa palkassa paljon tehdä valmistumattomana töitä. Harjoittelusta työkokemusta

Tavallisesti pakollista harjoittelua ei KTMtutkintoon kuulu. Tampereen yliopistossa on kuitenkin toisin. Siellä vakuutustiedettä, vero-oikeutta tai yritysjuridiikkaa kauppatieteellisessä opiskelevien kylterien tutkintoon kuuluu harjoittelu. Sonja Saarenpää opiskelee Tampereen yliopistossa vero-oikeutta viidettä vuotta. Hän suoritti pakollisen harjoittelunsa verotoimistossa kolme vuotta sitten. Siellä hänen tehtäviinsä kuuluivat henkilöverotuksen valmisteluun liittyvät tehtävät. – Kesä antoi näkökulman siihen, mitä työ Verohallinnossa on. Työ antoi myös välineitä omien opintojen peilaamiseen ja lisäsi intoa myöhempiin opintoihin. Sen myötä tiesin paremmin, mihin suuntaan tulevaisuudessa. Saarenpäästä pakollinen harjoittelu ei missään nimessä ollut pakollinen paha, vaan päinvastoin. – Harjoittelu antoi ponnahduslaudan oman alan töihin sekä itselleni ja myös monille opiskelukavereille. Monessa muussa oppiaineessa tämä voi olla vaikeaa. Samaa sanoo vakuutustieteen yliopistonlehtori, KTT Pekka Puustinen Tampereen yliopistosta. – Pakollinen harjoittelu on yksi keskeisimmistä aineemme vahvuuksista. Urapolunkin kannalta harjoittelu suoraviivaistaa asioita. Ensin opiskelija opintojensa alussa 40

6.12

Harjoittelu antoi ponnahdus­ laudan oman alan töihin itselleni ja myös monille opiskelukavereille, sanoo Sonja Saarenpää

suorittaa harjoittelun esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä. Valmistuttuaan hänellä saattaakin olla jo useiden kesien työkokemus alalta ja edessä voi olla siirtyminen esimiestehtäviin. Pekka Puustinen kertoo harjoittelun pakollisuuden juontavan Tampereen yliopiston historiasta. Yliopiston rooliin on kuulunut ammatillisten tutkintojen tarjoaminen, joihin pakollinen harjoittelu kuuluu. Käytäntö on jäänyt, ja nyt 2010-luvullakin Tampereen yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa on oppiaineita, joiden tutkinto-ohjelmaan kuuluu pakollinen harjoittelu. Oppiaine järjestää paikan

Vero-oikeuden ja vakuutustieteen oppi­ aineissa laitos hankkii opiskelijoille har-


hyvä, että oppiaine on järjestämässä paikkoja. – Se takaa sen, että paikat ovat sellaisia, että siellä pääsee tekemään monipuolisia työtehtäviä ja harjoittelusuunnitelmaa noudatetaan. Opiskelijan itse hakemasta harjoittelupaikasta kun ei aina tiedä, Saarenpää sanoo. Vakuutustieteen oppiaineessa opiskelijoille on tarjolla kesätyöpaikkoja finanssija vakuutusalalla. Opiskelijoiden hakeminen paikkoihin on rutinoitunut, esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen ja Lähi-Tapiolan sähköisissä rekrytointipalveluissa hakijat voivat erikseen ilmoittaa olevansa vakuutustieteen opiskelijoita. Kun hakemuksia tulee tuhansia, erottuvat alaa opiskelleet hakijat jo hakuvaiheessa.

Shutterstock

joittelupaikkoja. Vakuutustieteessä sekä kandi- että maisterivaiheen opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu, vero-oikeudessa vain kandivaiheessa. Puustinen kertoo harjoittelupaikkojen järjestämisen vievän paljon aikaa. Henkilökunnalta harjoittelupaikkojen hankkiminen vaatii esimerkiksi runsaasti sidosryhmätyöskentelyä. Puustinen laskee tänä vuonna hankkineensa 30 harjoittelupaikkaa. Hän kertoo, että opiskelijoiden mielipidettä kuunnellaan paikkoja järjestellessä. – On hienoa, että voi auttaa työelämään, Puustinen sanoo. Saarenpää kertoo, että hänen pääaineessaan vero-oikeudessa opiskelijat voivat kertoa, missä kaupungissa haluaisivat harjoittelun ensisijaisesti suorittaa. Saarenpäästä on

Vakuutustieteessä kaikki harjoittelut ovat palkallisia, eikä esimerkiksi yliopiston tarjoa­mia harjoittelutukia ole perinteisesti käytetty. Vero-oikeuden opiskelijat työskentelevät Verohallinnossa, jossa harjoittelut ovat myös aina palkallisia. Harjoittelun palkkaan vaikuttaa kuitenkin se, missä verotoimistossa harjoittelija on töissä. Pääkaupunki­seudulla maksetaan listapalkkaa, mutta maakunnissa palkkaus vaihtelee. Tämä tarkoittaa paikoin alipalkkausta. Harjoittelulla on tärkeä osa opiskelijoiden hyvässä työllistymisessä. – Meillä on Tampereen yliopiston korkein työllisyys, joka on lähes 100 prosenttia. Vakuutus- ja finanssialalla tarvitaan enemmän osaajia kuin kykenemme nykyisillä resursseilla kouluttamaan, toteaa Puustinen. 41


ajassa

SEFE kehittää ja kouluttaa EkonomiEsimies kehittyy

Opetustyö on parhaimmillaan

Uraauurtava, innovatiivinen ja käytännöllinen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kansainvälisesti tunnustettuun Master in International Marketing Management -maisteriohjelmaan kuuluva International Entrepreneurship-kurssi voitti SEFEn vuoden 2012 Opetuspalkinnon. – Kurssilla on käytössä sekä kansainvälinen opetusilmapiiri että uudenlaiset opetustavat. Kurssi yhdistää taitavasti yrittäjyyttä, kotikansainvälistymistä ja tiimityöskentelyä, Enklaavi ry:n kansainvälisten asioiden- ja opintovastaava Ida

Helsinki pe-la 28.-29.9. + pe-la 26.-

Bolander perustelee ainejärjestönsä esitystä palkinnon saajaksi. Tänä vuonna Opetuspalkinnosta kisattiin teemalla kotikansainvälistyminen. Kotikansainvälistyminen tarkoittaa kansainvälistymistä kotimaassa. Kurssin kehittämisessä kansainväliset verkostot käytössä

Tämänvuotisten Opetuspalkinnon voittajien professori Olli Kuivalaisen ja professori Sami Saarenkedon yhteiskurssi on luonut uutta niin opetukseen kuin yritysten kansainvälistymiseenkin. Valmiita oppikirjoja ja toteutusformaatteja ei ollut saatavilla. Kuivalainen ja Saarenketo kirjoittivat kurssin kirjallisuudeksi kiitellyn käsikirjan ohjelmistoyritysten kansainvälistymiseen. Tukea kurssin kehittämiseen tuli kan6.12

sainväliseen yrittäjyyteen liittyvästä IEScholars -verkostosta. Idean kurssiin Kuivalainen ja Saarenketo ovat saaneet kansainvälisen yrittäjyyden tutkimuksestaan. Erityisesti teknologiavetoisissa pk-yrityksissä on heidän mukaansa puutteita kansainvälisen liiketoiminnan osaamisessa ja markkinoinnissa. Todelliset caset motivoivat opiskelijoita

Omaleimaisinta kurssilla ovat olleet hyvin firmalähtöinen työskentely ja käytännön peilaaminen tentissä teoriaan, ohjaustapaamiset projektityöskentelyn aikana sekä ”hissipuheet” osana varsinaisen yrityksen kansainvälistymissuunnitelman esitystä ja suullinen ryhmätentti. – Opiskelijat motivoituvat työskentelemään kurssilla hartiavoimin kun kyseessä on todellisen yrityksen todellisen kansainvälistymisproblematiikan pohtiminen ja suunnitelman laadinta yrityksen tulevaisuuden tueksi. Yhteisopettajuus tarjoaa enemmän

Kuivalainen ja Saarenketo ovat kehittäneet kurssin yhdessä ja vastaavat yhtälailla kurssin opetuksesta. – Tämä vie tietysti enemmän resursseja mutta tuo vaihtelevuutta ja paremman tuen loppuvaiheen maisteriopiskelijoille, Saarenketo kertoo. Professorit kertovat kurssin myötä jalostaneensa omaa ajatteluaan kansainvälisen yrittäjyyden haasteista ja mahdollisuuksista sekä rakentaneensa myös tutkimuskohteina palvelevia yhteyksiä kansainvälistyviin suomalaisyrityksiin. Lisäksi he ovat löytäneet uusia keinoja tehdä opetustyötä opiskelijalähtöisemmin.

Turku to-pe 13.-14.9. + to-pe 18.19.10.2012 (28h), 400 €/200 €

www.sefe.fi > jäsensivut > Kehity ammatissasi > EkonomiEsimies kehittyy. Ilmoittautuminen: jäsensivut> tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen

Timo Mikkola

innovointia

ta muutokseen

Ida Bolander ja Olli Mikkola

42

Lähikoulutus: itsetuntemuksen kaut-

27.10.2012 Helsingfors fre-lör 23-24.11 + 1415.12.2012 Leadership-kirjallisuus: reflektoimalla paremmaksi esimieheksi 4.-10.10.2012, kirjavaihtoehdot jäsensivuilla, hinta 40€/20€ Webinaari: esimiehen oikeudet ja velvollisuudet Internet 9.10.2012 klo 9.15-10.00, ilmainen Ryhmäcoaching: yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun Helsinki: ti klo 15.00-17.30, 11.9., 25.9., 9.10., 23.10., 6.11., 20.11., 4.12., 18.12. + 15.1.2013 Helsingfors: ons kl. 15.00-17.30, 19.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11., 21.11., 5.12., 12.12. + 9.1.2013 Oulu 1, Heli Penttilä, alkaen to 4.10.2012 klo 16.00-18.30, hinta 500 €/250 € Ryhmäcoaching: yhteisdynamiikalla uuteen kasvuun Kouvola-Kotka, Päivi Elovaara ti 18.9.2012, Kouvola, klo 16.00-18.30 ti 25.9.2012, Kotka ti 2.10.2012, Kouvola ti 9.10.2012, Kotka ti 30.10.2012, Kouvola ti 6.11.2012, Kotka ti 20.11.2012, Kouvola ti 27.11.2012, Kotka ti 18.12.2012, Kouvola Lisätietoja: Birgit Lindholm 0201 299 249, birgit.lindholm@sefe.fi Salla Grönholm 0201 299 247, salla.gronholm@sefe.fi


Syty ja sytytä -palaut-

- toimiva vuorovaikutus ja yh-

tään toimintatapoihin ja suunni-

Saat käytännön vinkkejä oman

teenantovalmennus

teistyö neuvotteluissa

telmallisuuteen.

LinkedIn-profiilin luomiseen ja

Valmennuksen tavoitteena on,

- neuvottelutyylien kohtaaminen

että osallistujat oppivat anta-

2. Neuvotteluprosessi

LINKEDIN TYÖNHAUN APUNA

jen etsimiseen. Lisäksi pohdi-

maan palautetta tavalla, josta

- hallitsemalla neuvottelupro-

–WEBINAARI

taan, kuinka tärkeä osa työnha-

on hyötyä palautteensaajal-

sessin vaiheet onnistut neuvot-

23.10.

kua LinkedIn on tänä päivänä ja

le, saavat keinoja positiivisen ja

teluissa paremmin

Sosiaalisen median ja erityises-

miten helposti sen kautta löytää

kannustavan ilmapiirin kehittä-

- toimimalla viisaasti ja tarkoi-

ti LinkedInin merkitys rekrytoin-

työntekijöitä.

miseksi, oppivat ottamaan vas-

tuksenmukaisesti neuvottelun

tikanavana lisääntyy jatkuvasti.

taan palautetta sekä oppivat nä-

eri vaiheissa onnistut paremmin

Miten voin hyödyntää LinkedI-

kemään palautteenantamisen,

päivittämiseen sekä työpaikko-

niä työnhaussa parhaiten? Mitä

itsearvioinnin ja kehittymisen

Syksyn neuvottelutaitovalmen-

kerron profiilissani? Entä kuinka

välisen yhteyden.

nus-illat

paljon työpaikkoja LinkedInissä

25.9. Rauma, Aarnkari

liikkuu?

Päivän asiasisältö:

25.10. Joensuu, Sokos Hotel

SEFE tarjoaa jäsenilleen mak-

-palautteen antamisen

Kimmel

suttoman webinaarin Linke-

perusasiat

dInistä työnhaun apuna. Alan

-kannustavan palautteen

TUNNETKO ITSESI, TIEDÄTKÖ

asiantuntijoiden Jari Juslénin ja

edellytykset

VAHVUUTESI? -iltatilaisuus

Piritta Seppälän vetämän we-

-vaikuttavan palautteen­

2.10. Jyväskylä, Scandic Jyväs-

binaarin tavoitteena on antaa

antamisen perusteet

kylä

tietoa ja taitoa siitä, miten Lin-

-palautteen vastaanoton

Tunnetko itsesi, tiedätkö vah-

kedIniä voi parhaiten hyödyntää.

olennaiset kohdat

vuutesi? Mikä sinua motivoi?

-arvioinnin ja palautteenantami-

Mikä minusta tulee isona -kysy-

sen yhteiset – ja erottavat tekijät

mystä meistä moni miettii jossa-

Seuraa ilmoittelua SEFEn tapahtumista verkkosivuilla! www.sefe.fi > Tapahtumat ja koulutukset Kun pidät sähköpostiosoitteen ajan tasalla, saat tilaisuuksiin henkilökohtaisen kutsun.

kin vaiheessa ekonomipolkuaan. Syksyn valmennukset:

Illan aikana käydään läpi itse-

17.9. Seinäjoki, Sokos

tuntemuksen merkitystä mm.

Hotel Lakeus

urasuunnittelussa ja työnhaus-

30.10. Lappeenranta,

sa. Lisäksi pohditaan palkkaan ja

Linnoituksen Krouvi

palkkapyyntöön liittyviä asioita

20.11. Turku, Radisson Blu

ja saadaan vinkkejä oikeanlaisen

Marina Palace Hotel

ansioluettelon tekoon. Tehdään lyhyitä harjoituksia ja opitaan itsestämme vähän lisää. Kuulet

Muut koulutukset:

myös SEFEn palveluista eri tilanteissa ekonomipolullasi.

NEUVOTTELUTAITO Neuvottele ja vaikuta viisaas-

SOSIAALISEN MEDIAN

ti valmennuksen tavoittee-

TEHOPEREHDYTYS -ilta

na on antaa tietoa neuvotte-

16.10. Hyvinkää, Rantasipi

lun prosessimaisuudesta sekä

Sveitsi

erilaisista neuvottelutyyleistä

Koulutus antaa osallistujille pe-

sekä tietoisuutta neuvottelun

rusvalmiudet hyödyntää sosiaa-

onnistumiseen vaikuttavista te-

lista mediaa organisaation mark-

kijöistä.

kinoinnissa ja viestinnässä.

Koulutuksen keskeinen sisältö

Koulutuksessa tuodaan esille

1. Neuvottelutaidon peruspilarit;

sosiaalisen median mahdolli-

neuvottelutyyli

suuksia ja huomioitavia uhkia ja

- tietoisuus tekijöistä, jotka vai-

erityiskysymyksiä havainnolli-

kuttavat onnistuneeseen neu-

sesti case-esimerkkien avulla.

vottelun lopputulokseen

Erityisesti huomiota kiinnite-

Tervetuloa Senioriksi Tullaan tutuiksi Toimitaan yhdessä Virkistytään matkoilla Vaikutetaan päättäjiin

www.senioriliitto.fi 43


kylteriltä

kylterit

iStockphoto

Päämääränä

kasvaminen ekonomiksi

T toja: Lisätie ala,

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vuosikurssitapaamisia

a Rit Susann , aalto.fi o ec n@ alumni8 6 1 2 0-547 Puh. 05

Vuonna 1958 aloittaneiden lounas 11.9. klo 13 ravintola Loiste Vuonna 1955 valmistuneiden kurssijuhla 12.9. klo 18 ravintola Loiste Vuonna 1972 aloittaneiden kurssijuhlat 14.9. klo 18.30 Proffa Vuonna 1977 aloittaneiden kurssijuhla 28.9. klo 18.00 Proffa Vuonna 1956 valmistuneiden lounas 1.10. klo 13 Proffa 1930 ja 40-luvulla valmistuneiden lounas 4.10. klo 14 Proffa Vuonna 1966 aloittaneiden kurssijuhla 18.10. klo 18 Proffa Vuonna 1982 aloittaneiden kurssijuhla 1.11. klo 18.30 Proffa

Kylterijäsenenä saat Kauppalehden ilmaiseksi

0 €

SEFEn kylterijäsenet (olet

Kylterijäsenenä voit lukea

kylterijäsen kun kuulut omaan

myös Kauppalehden iPadista

opiskelijayhdistykseesi) saavat Kauppalehden ilmaiseksi kuuden

Kylterijäsenenä voit lukea Kaup-

ensimmäisen opiskeluvuotensa

palehden näköislehteä Applen

ajan. Huom! Lehden saaminen

iPadilla ja iPhonella sekä Android-

edellyttää, että vastaat Kauppa-

älypuhelimilla ja tableteilla.

lehdeltä syksyllä tulevaan kirjeeseen, joten tarkkaile postiasi. Jäsentilaus voi kestää enin-

Toimi näin: Tilaa printtilehti netistä

tään 8 kuukautta lukuvuodessa

(tai palauta kuponki saamastasi

ajalla 1.10.2012 – 31.5.2013. Etu

kirjeestä).

saa vain kotimaan osoitteeseen.

Printtilehden tilauksen

Lisäksi voit tilata aikakauslehti

Tilaus­numerolla voit tilata ak-

Kauppalehti Option jäsenetujak-

tivointikoodin, jolla saata luku-

son ajaksi puoleen hintaan nor-

oikeuden. Lukuoikeutta ei voi

maalista tilaushinnasta.

tilata erikseen, vaan sen saat ti-

Päivitäthän osoitteenmuutokset tilauksen alettua Kauppalehteen heidän nettisivujensa kautta.

44

6.12

lattuasi painetun Kauppalehden.

Risto Takala

on henkilökohtainen ja lehden

yypillinen kylteri ei ensimmäisten opintovuosiensa aikana vielä tiedä, mihin hän haluaisi kaupallisella alalla suuntautua tai minkälaista työtä hän haluaisi loppuelämänsä tehdä. Toisaalta media ja opetusministeriö painostavat opiskelijaa suoriutumaan opinnoistaan mahdollisimman ripeästi ja siirtymään työelämään mitä pikimmiten. Pelotteet BKT:n laskusta ja osaavan työvoiman puutteesta tulevaisuudessa saavat nuoren kylterin pään pyörälle. Onko kylterin oltava ekonomi jo 24-vuotiaana? Ymmärrän valtion huolen ja työllistymisen merkityksen, mutta itse en tätä putkivalmistumista suosittele. Itselläni on kauppatieteiden opintoja vasta kaksi vuotta takana ja kandidaatin tutkintokin häämöttää vielä edessäpäin. Silti nämä opinnot ja niistä muodostunut elinympäristö ovat antaneet minulle enemmän kuin olisin voinut odottaa. Karttuneet opintopisteet, järjestötoiminta ja työharjoittelu tähän mennessä ovat ohjanneet minua oikeaan suuntaan. Nyt tiedän, mitä haluan vielä opiskella ja mihin suuntautua. Nyt olen saanut sellaisen akateemisen herätyksen, jota olen etsinyt. Kun jatkan opintojani täysipäiväisesti ensi keväänä, tiedän, mille polulle astun ja mille en. Mielestäni jokaisen tulisi käydä tällainen omanlaisensa tie opintojensa alkuvaiheessa edes varmistaakseen, että on oikealla alalla. Opiskeleminen on paljon selvempää ja motivoivampaa, kun kompassissa on oikea suunta. Yksi tienviitta osoittaa kohti kansainvälistä työharjoittelua. Moni kylteri pohtii kansainvälistymistä, sen merkitystä omalle uralleen ja sitä myöten koulutukselleen. Yliopisto tarjoaa monta väylää kansainvälistymiseen, mutta pakotetta siihen ei ole. Täten tämä vaihtoehto jää valitettavan monelta kylteriltä kokematta. Myös Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Mirja Tiri kannustaa nuoria lähtemään työharjoitteluun heinäkuisessa Helsingin Sanomien artikkelissa. Tirin mukaan muiden maiden yrityskulttuurin tunteminen on avain kansainväliseen kilpailukykyyn. Itse kesän Saksassa työharjoittelussa viettäneenä voin yhtyä Tirin kommenttiin. Täytyy muistaa, että koulutus on silti kaikki kaikessa, eikä valmistumista saa unohtaa. Mielestäni matkan määränpäähän tulee kuitenkin olla sellainen, mistä saa mahdollisimman paljon kokemusta työelämää silmällä pitäen. Vaikka tällainen matka johtaakin useammille poluille, eikä vie suorinta tietä nopeiten määränpäähänsä, on se mielestäni avain menestyksekkäälle työuralle. Tärkeintä on kasvaa ekonomiksi - oikotietä siihen ei ole. Petri Makkonen on Optimi ry:n puheenjohtaja


Kylterijäsenenä saat Talouselämän iPad-sovelluksen luettavaksesi Sovellus ladataan iPadille App Storesta. Se löytyy nimellä Ta-

louselämä. Sähköinen tilaus pitää aktivoida osoitteessa www.talouselama.fi/ipad. Sieltä löytyy linkki: Rekisteröidy iPad-lehden käyttäjäksi. Rekisteröintiin voi ohjata myös suoraan www.talouselama.fi/ipad/rekisterointi. Rekisteröintilomake kysyy liiton jäsennumeroa. Jäsen-

AJANKOHTAISET MODUULIT_

numero on Ekonomi-lehden osoitekentässä ylinnä. Sen saa myös SEFEstä: jasenrekisteri@sefe.fi. Valitse oikea liitto alasvetovalikosta. Tunnistuksen jälkeen luodaan Talentumin tunnukset, minkä jälkeen sovelluksen voi ottaa käyttöön. Sovellus avautuu arkistonäkymään. Uusin lehti on arkistos-

sa ensimmäisenä ja muut iPadille julkaistut Talouselämät näkyvät uusimman alapuolella. Ensimmäisellä kerralla lehden pääsee lataamaan omalle koneelle kirjautumisen jälkeen. Paina nappia “Kirjaudu sisään ladataksesi”. Nyt avautuvaan kenttään kirjoitetaan äsken vahvistetut käyttäjätunnus ja salasana. Sovellus muistaa kirjautumisen. Kirjautumisen jälkeen paina nappia lataa. Uuden numeron la-

taamiseen tarvitaan internet-yhteys. Ongelmatilanteessa ota yhteyttä Talentumin asiakaspalveluun: asiakaspalvelu@talentum.fi / 020 442 4100

Strateginen ajattelu ja transformaatio 1 250 € 20/09/2012, 3 pv, Lappeenranta Business Ethics and Society in Modern Russia 2 950 € 24/9/2012, 5 pv, Pietari Työyhteisön kehittäminen 2 195 € 02/10/2012, 4 pv, Lappeenranta Strateginen markkinointi 1 550 € 11/10/2012, 4 pv, Lappeenranta Hankintatoimen muuttuva rooli 1 150 € 16/10/2012, 2 pv, Lahti Monikulttuuristen työyhteisöjen johtaminen 1 650 € 11/2012, 3 pv, Lappeenranta

Nimityksiä

Kannattavuus ohjauksen työkaluna 1 100 € 19/11/2012, 2 pv, Lappeenranta Kansainvälinen liiketoiminta ja kilpailustrategiat 2 150 € 27/11/2012, 4 pv, Lahti

AJANKOHTAISET OHJELMAT_ Anu Varpenius

Erica Andersson

SEFEn Palvelut-yksikössä on

ta. Varpenius on pitkän linjan

1.8.2012 aloittanut ammatil-

koulutusalan ammattilainen.

lisen kehittymisen asiantun-

Viimeksi hän on työskennel-

tijana KTM Anu Varpenius

lyt Sanoma Prossa ensin kou-

ja 6.8.2012 määräaikaise-

lutus- ja sittemmin kohderyh-

na tapahtumakoordinaatto-

mäpäällikkönä.

rina KTM Erica Andersson 18.5.2014 asti.

Controllerin erikoistumisopinnot 5 500 € 21/09/2012, 32 pv, Lahti Hankintatoimen johtaminen 7 500 € 16/10/2012, 14 pv, Lahti TAVOITTEENA MBA? LUT eMBA

Andersson on toiminut muun muassa Account Coor-

Varpeniuksen pääasiallinen

dinatorina yrityksessä Es-

työtehtävä on kehittää ja luo-

tee Lauder Companies sekä

da uusia jäsenten ammatil-

markkinointipäällikkönä Åbo

lisen kehittymisen palvelui-

Svenska Teaternilla.

K Y SY Y R I T Y S K O H TA I S I S TA R AT K A I S U I S TA M M E : Sari Valkeapää Asiakkuuspäällikkö sari.valkeapaa@lut.fi p. 040 535 1935

lut.fi/executive

45


Person

Ekonom och Text Sören Viktorsson Foton Tommi Tuomi

människokännare

46

T

a en sportig finlandssvensk, tillsätt en norsk grundutbildning och krydda med en imponerande akademisk karriär i Finland och utomlands. Det är ekonomen Ingmar Björkman i ett nötskal. – Att nu få vara med och skapa något unikt för Finland och hela Europa är oerhört intressant, förklarar nyblivne dekanen vid Aalto-universitetets handelshögskola i Helsingfors. Ämbetsrummet på första våningen i det bekanta gula huset är spatiöst och en smula murrigt. – Jag skulle gärna dela upp det och låta någon annan ta hälften. Men det är kulturminnesmärkt och jag kommer inte undan, berättar dekan Björkman och fixar fram varsin kopp espresso. Här har han rumsterat sedan i januari, då det som tidigare var Helsingfors handelshögskola för första gången någonsin fick en dekan utanför egna leden. – Jag blev headhuntad. De första två gångerna man kontaktade mig ides jag inte ens ställa upp på en diskussion om saken. Så ringde Aalto-universitetets rektor och efter ett tag kom jag fram till att det här projektet är väldig intressant. Ingmar Björkman är född i Helsingfors, men flyttade som sexåring till Norge. – Min mamma var norska och jag gick hela grundskolan och gymnasiet i Oslo. Så 6.12

Ingmar Björkman kombinerar tävlingsinstinkt och teamwork.

Redan före sin ekonomie magister-examen hade Björkman börjat undervisa på Hanken. År 1983 blev han assistent vid institutionen för management och organisation och året därpå assisterande professor. Stimulerande Stanford

återvände jag till Finland för att göra militärtjänst. – Jag var alltså 20 år när jag började lära mig finska, som nu vid sidan av engelska är mitt arbetsspråk. När det blev dags att läsa vidare, stod valet mellan psykologi och ekonomi. – Jag valde det senare, eftersom det är en generalistutbildning. Och eftersom jag kommit att syssla mycket med företagsledning, där psykologi spelar stor roll, har jag ju även fått den delen.

Doktorsavhandlingen, 1989, föregicks av två studievistelser vid Stanford. – Att vara en del av forskningsmiljön och gå doktorandkurser där gav mig inblick i en helt annan värld och en annan ambitionsnivå. – På 80-talets slut var ambitiös forskning inom ekonomi fortfarande ovanligt i Finland. Med världsledande professorn James March som mentor doktorerade så Ingmar Björkman på en avhandling om beslutsprocessen när finländska företag expanderar i utlandet. År 1995 blev han professor och sedermera även föreståndare för institutionen för management och organisation. Vad är tjusningen med ämnet? – Det kräver en holistisk syn på samhälle, företag, team och individer. Vilket betyder att man måste ha en förståelse för de insikter som nationalekonomi, sociologi, statskunskap och antropologi etcetera ger. – Utmaningen är att alltid hitta nya infallsvinklar, som gör att man i bästa fall får en mer nyanserad förståelse. Just ”utmaning” verkar vara ett honnörsord för Ingmar Björkman. Men han slår näppeligen på trumman för sig själv och


47


Person

konfronterad med det faktum att hans institution på Hanken vid två tillfällen fått utmärkelsen ”Center of Excellence” svarar han lågmält: – Nog är det väl en indikation på att vi gjorde något rätt på undervisningssidan. Vi ringer en kollega och får följande omdöme om Björkman; ”Oerhört ambitiös, ändå jordnära, dynamisk, öppen och social men samtidigt en tävlingsmänniska”. Kommentar? – Nå, månne det inte stämmer ganska bra, åtminstone något av det. Men superlativerna får någon annan stå för. Vid tre tillfällen blev Björkman vald till ”Årets lärare” på Hanken och vi ringer en f d elev som vittnar om ”ett toppnamn inom sitt ämne, men ändå jordnära och mycket tillgänglig och lyhörd för eleverna”. Hur blir man en god lärare? – Genom att visa sitt engagemang. Ställer du upp, svarar på mail, kommer i tid och uppdaterar ditt material, då är det svårt för studenterna att i n t e också vara engagerade. Siktar på världsklass

Men, så kom det då där rektorssamtalet och den populäre läraren är nu dekan och kan sitta upp till sex, åtta timmar om dagen i sammanträden.

Ingmar Björkman, 52 år. Utbildning: Ekonomie magister, 1983, ekonomie licentiat 1986 och Ekonomie doktor 1989, allt vid Svenska handelshögskolan i Helsingfors. Karriär: Diverse akademiska positioner vid Svenska handelshögskolan 1983-95, professor vid samma skola 1995-2012, professor och dekanus vid Aalto-universitetets handelshögskola från 2012 till dags dato. Bor: I lägenhet på Skatudden, Helsingfors. Familj: Hustru Anna Hielm-Björkman, veterinär, och sönerna Egil (1994), Troy (1993) samt ”ny-familjs”-sonen Linus (1988) . Hobbies: Fotboll och om vintern skidåkning. Senast lästa bok: Tredje delen av Karl Ove Knausgards ”Min kamp”.

48

6.12


1 Är det inte ett rejält ”nerköp”...? – Nej, det här är jätteskoj och stimulerande. Vårt explicita mål är att Aalto-universitetet år 2020 ska ha uppnått världsklass. – Vi har redan idag unika projekt, där exempelvis ekonomer och tekniker och designfolk i projekt samarbetar, såväl i Finland som på företag utomlands. – Dessutom har vi infört ett så kallat tenure track. Det är en karriärgång om sju år, med en kontrollstation efter tre år. – Alla ges möjlighet söka men samtidigt är kraven tuffare än tidigare och en enda sådan tjänst kan ha ett par hundra sökande. Inte utan viss stolthet i rösten berättar dekan Björkman, att 30 procent av professurerna efter Aalto-universitetets grundande tillsatts av utländska sökare. Själv har han en imponerande internationell meritlista, bl a som gästlärare vid franska toppmanagement-skolan INSEAD (och fick utmärkelsen ”bästa kurs” tillsammans med kollegan Paul Evans). – Det är otroligt viktigt för finländare som doktorerar att sedan tillbringa tid vid den här typen av universitet. Man får lyfta sig i hårrötterna och det är enormt utvecklande att jobba med jätteduktiga kollegor. Espresson är uppdrucken och en sak slår intervjuaren; Sin digra meritlista till trots gör Ingmar Björkman på intet sätt något drygt intryck. – Jag tycker jag har haft mycket tur i livet. Och du kan dra en parallell till företagsvärlden, det finns inget så farligt som när man börjar tycka man är jätteduktig. Säg något du är dålig på! – Många saker. Familjen äger ett gammalt skolhus i Sibbo, där vi är om helgerna. Jag är rätt oteknisk, så min fru leder remonten. Rekommenderar Ryssland

Kina är ett av Ingmar Björkmans specialområden och han har bl a gästundervisat vid renommerade Fudan-universitetet i Shanghai (och jodå, han utsågs till ”Best professor” där i ett MBA-program). Men när vi ber om ett råd till denna tidnings läsare, lyfter han fram Ryssland. – Det är ett land med enorma resurser och dessutom next door. Den potentiella avkast-

ningen av att lära mer om Ryssland är större än Kina, där det redan finns hundratusentals personer med examen från Harvard, Stanford och andra västerländska universitet. Efter vårt möte har dekanen bokat in möten med sin företrädare, med en vice-rektor vid Aalto-universitetet samt om EU-finansiering. Hur orkar han? – Att sköta om sin kropp blir allt viktigare, exempelvis för företagsledare på toppnivå, förklarar mannen som bl a varit norsk bordtennischampion i 17-årsklassen och tävlat på elitnivå i badminton. Kanske är det logiskt att det denna afton är fotboll i laget Kiffen som gäller för Ingmar Björkman. – Teamwork är avgjort viktigast. Störst glädje i jobbet känner jag när jag märker att det finns en tro på det vi gör och när vi verkligen lyckas, tillsammans!

Vad är de vackraste orden på norska? Jeg elsker deg!

2 Hur viktig är ekonomidentiteten för dig? Det är klart jag är ekonom, men jag är kanske också något av en beteendevetare.

3 Vilka är dina främsta drivkrafter? Att anta nya utmaningar och hela tiden försöka bli litet bättre.


Taina West

Sijoittamisesta kutsumusammatti

K

auas on pitkä matka ja painava on raskas kantaa. Nämä ovat tunnettuja totuuksia. Tosin en tiedä, onko niitä tieteellisesti tutkittu vai perustuvatko ne vuosituhansien aikana kerättyyn empiiriseen tietoon. Se on sijaan tutkittu kolmen suomalaisen voimin, että älykkäät ihmiset sijoittavat rahansa fiksummin kuin älykkyysteisteissä huonommin pärjänneet. Tekisi mieli sanoa, että kyseessä on yksi niin sanotuista nollatutkimuksista. Tutkimuksen ovat tehneet Matti Keloharju, Juhani Linnainmaa ja Mark Grinblatt ja lähteenä heillä on ollut sekä 2000-luvun lopun Suomen armeijassa tehdyt älykkyystestien tulokset vuosina 1982–2001 että vuoden 2000 lopun tietoja osake- ja rahastosijoituksista. Kuinka suuresta otoksesta on kyse, ei selviä Arvopaperi-lehden 3/2012 jutusta. ensimmäinen kysymys, joka minulla heräsi

oli, että miten ihmeessä tutkijat päätyivät sijoittajien mahdollisesta älykkyydestä tai mahdollisesta älyttömyydestä mihinkään tieteelliseen tulokseen. Poimivatko he armeijan palikkatesteistä henkilöt, joita seurasivat myös myöhempien aikojen sijoittajina? Vai löivätkö he mustetahrat sijoittajien eteen, jotta voisivat päätellä, minkälainen äitisuhde sijoittajilla on ollut? Tutkijat tulivat joka tapauksessa siihen tulokseen, että testeissä paremmin selvinneet saivat pörssissä paremmat tuotot sijoituksilleen kuin heikommin pärjänneet. Fiksut ottivat myös enemmän riskejä ja saivat nopeasti voittoja. Onko riskien välttäminen sijoittamisessa sitten tyhmyyden merkki? Voisiko ajatella jopa niin, että on jopa fiksumpaa sijoittaa hitaammin tuottaviin, mutta pitkällä tähtäimellä varmempiin kohteisiin. Onhan sille naurettu kohta kaksikymmentä vuotta, miten simpansseista fiksuin sörkki eri firmoja markkeeravia värinappuloita hyvinkin menestyksellisesti. Sijoittaminen on tuuripeliä siis. älykkyyden ja rahan ansaitsemisen yhdistä-

minen täysin ehdoitta toisiinsa on minusta vaa50

6.12

rallista. Helposti tulee ajatus, että kaikki esimerkiksi niin sanotuissa kutsumusammateissa toimivat ihmiset, kuten sairaanhoitajat, opettajat ja lastentarhanopettajat, olisivat automaattisesti jotenkin tyhmempiä kuin esimerkiksi psykopaatit, jotka pelaavat sekä omansa että muiden rahat uhkarohkeilla tempauksillaan. Psykopaatit ovat tunnetusti älykkäitä, mutta täysin piittaamattomia muista ihmisistä. Onko tällaisen ihmisen osake- Taina West on vapaa toimittaja ja markkinoilla pärjääminen jotenkin ihailtavaa? Parina viime vuotena on tullut muotiin puhua 56-vuotias neitiihminen Helsingistä. kohtuullisuudesta kaikilla elämänaloilla. Kirkko on suominut suomalaisia yritysjohtajia ja sijoittajia ahneudesta. Ihmisiä, jotka eivät arvosta nopeaa rikastumista, pidetään laiskoina ja kateellisina. Ihmisten työmotivaatiota on myös tutkittu. Ihmisiä ei voi enää kannustaa pelkällä rahalla tekemään töitä, vaan työn laatu ja päätäntävalta omassa työssä ovat työntekijöiden mielestä yhtä Onko riskien tärkeitä ellei tärkeämpiäkin kuin bonukset. välttäminen Tällaisesta ajattelusta ei sijoittamisessa ole pitkä matka siihen ajatukseen, että sijoitta- tyhmyyden merkki? mistakin voisi alkaa pitää kutsumusammattina, jossa ansaitut rahat eivät ole pääasia, vaan se, että onnistuu työssään. Liiat rahat voisi ohjata hyväntekeväisyyteen. esimerkkiä voisi näyttää vaikkapa Björn

Wahlroos, jonka mielestä kaikki tuottamattomat yksilöt ovat kapitalismin tiellä. Uskoisin, että hän ei enää tee työtä vain ansaitakseen rahaa, vaan noudattaa kutsumustaan. Ja perinteisesti kutsumusammateista ei Suomessa siis liikaa makseta. Oletettu hyvä mieli on jo puolet palkkaa.


nallinen Valtakun

ekonomitoimintaa

EKONOMFÖRENINGEN MERKUR

Ekonomigolf Mikkelissä 8.10. Patriarkka – Kansallisteatterin

4.9. Palautteen antaminen

Suur-Savon Ekonomit järjes-

18.9. kl 13–17 Merkur Lectures in

140-vuotisjuhlanäytelmä

7.9. Rapukestit Tampereella

tää lauantaina 15. syyskuuta

Business 2012, HHÅA:s 85-årssemi-

9.10. Tulevaisuusseminaari

26.9. Yritysvierailu Potilashotelli

valtakunnallisen ekonomien

narium: Utbildning skapar konkur-

+ Ekonomiyrittäjämessut

Norlandia Care Tampere Hotel

golfkilpailun Mikkelissä Annilan

renskraft, Åbo Akademi, auditorium I,

3.12. Kristina från Duvemåla

6.11. Syyskokous, Palatsiteatteri

golfkeskuksessa.

Henriksgatan 7, Åbo. Fritt inträde

–musikaali

– varmt välkomna! Anmälningar till se-

Tulossa: HEKO-viikko 29.10.-

minariet senast den 7 september på

2.11.2012

POHJOIS-KARJALAN EKONOMIT

vä ulkoilun ja verkostoitumisen

kauden viimeinen torstai

merkeissä.

nen osoitteessa www.heko.fi.

klo 11.30, paikka ilmoitetaan erikseen, omakustanteinen (lukuun ot-

HEKO järjestää noin 200 jäsenta-

tamatta uudet jäsenet)

och på www.niord.fi.

pahtumaa vuosittain.

8.9. Rapujuhlat

HEKOn toimisto: 0201 299 261 ja

25.10. Neuvottelutaidon koulutus

heko@heko.fi

(SEFE järjestää Joensuussa)

19.9. Guidning i Urho Kekkonens museum

tiedossa on antoisa syyspäi-

Lisää tapahtumia ja ilmoittautumi-

Läs om Niords program i Niordbladet

18.9. Niord Golf Cup

mikollegat ympäri maan, joten

Ekonomi-lounaat jatkuvat joka kuu-

kansli@ekonomforeningenmerkur.fi.

EKONOMFÖRENINGEN NIORD

Kilpailu kokoaa yhteen ekono-

Kilpailu alkaa kokoontumi-

sella klubitalolla klo 9.30. Samalla jaetaan kisainfoa. Kilpailu starttaa alkaen klo 10.00. Kisan jälkeen ruokaillaan klubiravintolassa, jaetaan palkintoja ja viihdytään Annilan kartanon klubilla.

21.9. Deadline för stugutlottningen

KESKI-SUOMEN EKONOMIT

POHJOIS-SAVON EKONOMIT

24.9. Rundvandring i Riksdagshuset

18.9. Juhlaseminaari: Vastuullinen

Tiedotamme tapahtumista sähkö-

Pääkilpailun pelimuotona

28.9. Rundvandring på Svenska

työssä jaksaminen

postilla, joten tarkistathan, että

on henkilökohtainen pistebo-

Teatern

17.11. 75-vuotisjuhlavuoden pääjuhla

oma sähköpostiosoitteesi SEFEn

gey omin tasoituksin. Lisäksi

3.10. Teater: Den förälskade tera-

Tarkemmat tiedot juhlavuotemme

jäsentiedoissa on ajan tasalla. Yh-

pelataan scratch, lähimmäksi

peuten

syksyn tapahtumatarjonnasta saat

distykselle voi lähettää sähköpostia

lippua ja pisin draivi –kilpailut.

4.10. Föreläsning: Micael Dahlén

jäsenkirjeistä ja nettisivuiltamme

osoitteeseen psekonomit@sefe.fi.

Kilpailumaksu 25€ sisältäen

8.10. Utfärd till Tallinn

www.keskisuomenekonomit.fi. Ter-

Jäsentapahtumiimme ilmoittaudu-

green feen ja ruokailun.

12.10. Teater: En midsommar-

vetuloa mukaan!

taan osoitteessa www.sefe.fi.

nattsdröm 16.10. Kristina från Duvemåla 18.10. Hur tolkar man resultat- och

ETELÄ-HÄMEEN EKONOMIT

PORIN SEUDUN EKONOMIT

balansräkningen?

18.9. klo 18 Yritysvierailu Skapat

Tulevat tapahtumat löydät jäsenkir-

22.10. Teater: Viulunsoittaja katolla

Energiaan

jeestä tai kotisivuilta www.porin-

31.10. Smyckesverkstad 7.11. Brand-seminarium

seudunekonomit.fi. Tarkemmat tapahtumatiedot tulevat jäsenkirjeessä, nettisivuille ja FB-

Niords kansli, Banvaktsgatan 2,

ryhmään. Hyvää syksyä!

mikollegoista mittaa viheriöillä. Kuka on ekonomigolffareista paras? Se selviää Mikkelissä 15.9. Ilmoittauduthan mukaan maanantaihin 10.9. mennessä jäsensivuilla www.sefe.fi.

Rauman Ekonomit 25.9. Neuvottelutaitokoulutus

00520 Helsingfors Cati Lilja, 0201 299 275

On aika irrottautua hetkeksi

arjen pyörteistä ja ottaa ekono-

Ekonomigolfia tukevat SEFE

ja muut yhteistyö­kumppanit.

Lokakuussa 2012 aamukahvitilaisuus

TERVETULOA!

Catarina Söderström, 0201 299

ETELÄ-POHJANMAAN EKONOMIT

274

17.9. SEFEn seminaarikiertue Sei-

Lisätietoa tulevista tapahtumista

se suse@sefe.fi, puh. 040 866

Maria Stenholm, 0201 299 209

näjoella, aiheena palautteenanto

seuraavissa jäsenkirjeissä ja Rau-

7792/Heli Tavasti.

13.10. Kepo & 75-vuotisjuhla Vaa-

man Ekonomien nettisivuilta osoit-

sassa

teesta www.raumanekonomit.fi –

Annilan golfkeskuksen sivut

HELSINGIN EKONOMIT

Lisätietoja: sähköpostit-

Tulevat tapahtumat

www.annilangolfkeskus.net.

13.9. Micael Dahlén ja ihmispedot &

Lisäinfoa ajankohtaisista tapahtu-

kirjamarkkinat Suomessa

mista löydät uusituilta kotisivuiltam-

SEFE on mukana Markkinoin-

me www.epekonomit.net.

tiviestinnän Toimistojen Liitto

18.9. Scandic Paasi – persoonallisuuksien areena 18.9. Eduskuntavierailu: urana politiikka

PIRKANMAAN EKONOMIT

21.8. LJK-Golf, SHG Luukki

1.9. klo 14 Boomin ja PME:n perin-

5.10. Sijoittajaklubi

teinen golfkisa Tampereella

en Suom nti­ kinoi mark isin henk ri öö insin sa! haus

MTL:n kilpailussa, jossa etsitään Suomen markkinointihenkisintä insinööriä. Kilpailu jatkuu 14.9. saakka: www.toinenaalto.fi


SUUR-SAVON EKONOMIT

Martat ry, Yliopistonkatu 33 G, 3.

Turku. Hinta aikuisille 6 € ja lapsil-

12.10. Vaasan Ekonomien

15.9. Valtakunnallinen Ekonomi-

krs, Turku. Teemana on sadon-

le 3 €. Ilmoittautumiset ja maksut

75-vuotista taivalta juhlitaan me-

golf Mikkelissä Annilan golfkes-

korjuu ja illan vetäjänä Martto-

viimeistään 17.9. Maksut viitteel-

ren äärellä kauniissa Domus Both-

kuksessa.

jen erikoisneuvoja Pia Niemonen.

lä 16104.

nicassa. Tiedossa hyvää ruokaa,

Syksyn tapahtumista enemmän

Hinta 20 €, sis. opetuksen, ruoan

tietoa syyskuussa ilmestyvässä

valmistuksen ja ruokailun. Ilmoit-

16.11. klo 19−n. 21:30,

jäsenkirjeessä sekä Facebookissa.

tautumiset ja maksut viimeistään

Teatteri Tarmo: Tapsa, Toivo ja

10.9. Maksut viitteellä 09108.

Rakkaus, Virusmäentie 10, Rau-

13.10. KEPO, Kerran Poltettujen

nistula, Turku (bussilinjat 14, 15).

Kaupunkien Lupi, jossa asiat me-

musiikkia ja ennen kaikkea seuraa juhlavissa puitteissa.

TURUN SEUDUN EKONOMIT

11.10. klo 17−21.30 Yritysvierailu

Suomalaisen viihteen ja iskelmän

nevät kuin Strömsössä. Tapahtu-

TGIF – Ekonomi After Work,

Naantalin Kylpylään, Matkailijan-

noususta ja kulta-ajasta kertova

mapaikkana toimii entinen kaup-

Joka kuun ensimmäinen perjan-

tie 2, Naantali. Linja-autokuljetus,

musiikkinäytelmä. Hinta 14 € jä-

pakorkeakoulu, nykyinen Vaasan

tai eli 7.9., 5.10., 2.11. ja 7.12.

lähtö Turun Ortodoksisen kirkon

senille ja 17 € avecille, sis. kahvi-

ammattikorkeakoulu Raastuvan-

klo 16:30−19, Ravintola Blanko,

edestä klo 17 ja paluu samaan

ja pullatarjoilun väliajalla. Ilmoit-

kadulla. Tule viihtymään rennossa

Aurakatu 1, Turku. Ohjelmassa

paikkaan n. klo 21.30. Tutustum-

tautumiset ja maksut viimeistään

ilmapiirissä poltettujen kaupunki-

rentoa alkuillanviettoa, vapaata

me kylpylän upeisiin tiloihin ja

1.10. Maksut viitteellä 16117.

en ekonomien kanssa.

keskustelua ja verkostoitumista.

nautimme kylpylän tarjoaman

Ei ennakkoilmoittautumista, va-

illallisen. Vierailun emäntänä

paa pääsy kaikille ekonomeille ja

avainasiakaspäällikkö Tiia Sucks-

VAASAN EKONOMIT

ekonominmielisille. Tarjolla talon

dorff. Avec-tilaisuus. Ilmoittautu-

Syyskuussa järjestetään perheta-

Varmista, että olet antanut toimi-

puolesta DJ, tapaksia sekä mysti-

miset viimeistään 2.10. Ilmoitat-

pahtuma, josta lisätietoja elokuun

van sähköpostiosoitteen SEFEen.

nen perjantaipulloarvonta.

han ilmoittautumisen yhteydessä,

aikana osoitteessa www.vaasan­

Näin pysyt parhaiten ajan tasalla

osallistutko yhteiskuljetukseen.

ekonomit.fi

myös Vaasan Ekonomien tapah-

tus, Sokos Hotel Hamburger Börs,

16.10. klo 18−20 Koko perheen

26.9. Tehokas CV ja hakemus

Kauppiaskatu 6, Turku.

Ritarikierros Turun linnassa, Lin-

-verkkokoulutus

”Miten rakennan houkuttelevan

nankatu 80,

1.10. klo 17-19 LinkedIn-koulu-

Lisätiedot ja ilmoittautuminen SEFEn tapahtumakalenterissa.

tumista. Lisätietoja osoitteessa: www.vaasanekonomit.fi

LinkedIn-profiilin?”. Kouluttajana MPS Finland Consulting Oy:n aluejohtaja ja seniorikonsultti Seija Raesola. Kahvitarjoilu suolaisen kera. Ilmoittautumiset viimeistään 13.9. 9.10. klo 17-n. 20 Kokkikurssi, Varsinais-Suomen

Mukaan rapujuhliin! ä / ku Kurronen Kristiina

varyhm

7.9. Rapukestit Tampereella 8.9. Rapujuhlat Pohjois-Karjalassa


Suomen Ekonomiliitto – SEFE ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 0201 299 299, faksi 0201 299 229, e-mail etunimi.sukunimi@sefe.fi www.sefe.fi

0201 299 255 0201 299 246 0201 299 242

Yhteystietojen muutokset voit tehdä myös Internetin kautta: www.sefe.fi > Jäsensivut > Omat tiedot ja tietojen muutokset, kirjaudu jäsentietoihin jäsennumerollasi ja henkilötunnuksen loppuosalla tai olemassa olevilla käyttäjätunnuksillasi URA- JA KEHITYSPALVELUT – KARRIÄRRÅDGIVNING OCH -UTVECKLING Palkkatieto – lönerådgivning 0201 299 206 palkkaneuvonta@sefe.fi Urapalvelut – karriärtjänster 020 693 255 ura@sefe.fi Arja Vuorela 0201 299 295 Birgit Lindholm 0201 299 249 Leena Simonsen 0201 299 270 Ekonomirekrytointi – ekonomrekrytering Sirja Kulmala 0201 299 265 Taija Kääriäinen 0201 299 258 Ammatillinen kehittyminen – kompetensutveckling Hannele Heikinheimo 0201 299 259 Birgit Lindholm 0201 299 249 Anu Varpenius 0201 299 214 Työskentely ulkomailla – arbete utomlands Arja Vuorela 0201 299 295 Yksikön assistentti – enhetens assistent Salla Grönholm 0201 299 247 Kehitysjohtaja – utvecklingsdirektör Anja Uljas 0201 299 281 OIKEUDELLISET PALVELUT – JURIDISKA TJÄNSTER Työ- ja virkasuhdeneuvonta Anställningsrådgivning, hjälp vid arbetstvister (klo 8.30–13.00) Puhelinneuvonta – telefonrådgivning 020 693 205 Petteri Kivelä Emilia Reinikainen Riku Salokannel Timo Voutilainen Lasse Johansson Johanna Hämäläinen Ekonomiesimiesten työsuhdeneuvonta – Rådgivning om antällningsförhållanden för ekonomer i förmansställning Jan Degerlund 0201 299 243 Yrityksen perustamisneuvonta – startrådgivning för företagare Riku Salokannel, klo 8.30–13.00 0201 299 219 Ulkomailla työskentelyn lakiasiat, klo 8.30–13.00 – Juridiska ärenden gällande utlandsarbete Lasse Johansson 0201 299 215 Emilia Reinikainen 0201 299 226 Työttömyysturvaneuvonta – rådgivning i arbetslöshetsfrågor Susanna Rintala, klo 8.30-13.00 020 693 273 Lakiyksikön johtaja – juridiska enhetens direktör Jan Degerlund 0201 299 243 Työttömyyspäivärahat – dagpenning vid arbetslöshet IAET Puhelinpalvelu, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (09) 4763 7600 IAET Jäsenasiat, ma–to klo 13–15 (09) 4763 7610 www.iaet.fi

IAET-kassan asiakaspalvelupisteen (osoite Ratavartijankatu 2 B) aukioloajat maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 10–15 sekä perjantaisin klo 10–13 (ti ja to suljettu). EDUNVALVONTA – INTRESSEBEVAKNING Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka – Arbetsmarknads- och samhällspolitik Kosti Hyyppä Antti Leino Riikka Mykkänen Ulla Niemelä (perhevapaalla – föräldraledighet) Riikka Sipilä Ville Tolvanen Tuomas Viskari Koulutuspolitiikka – utbildningspolitik Minna Nieminen Eeva Salmenpohja Opiskelijatoiminta – studerandeverksamhet Katri Haakana Tanja Hankia Yksikön assistentti –enhetens assistent Maija Räsänen Edunvalvontajohtaja – Intressebevakningsdirektör Lotta Savinko

0201 299 285 0201 299 213 0400 4582 36 0201 299 238 0201 299 268 0201 299 251 0201 299 237 0201 299 282 0201 299 280

VIESTINTÄ - INFORMATION Ekonomi-lehti – tidningen Ekonomi Otavamedia / Asiakasviestintä (09) 1566 8540 Jäsenhankinta ja -yhteydet, ekonomit medlemsrekrytering och -kontakter, ekonomer Anni Wahlroos 0201 299 256 Maria Rantamaula (toimivapaalla - tjänstledighet) Viestintä – information Marianne Falck-Hvilstafeldt 0201 299 240 Heidi Haapalainen 0201 299 244 Viestintäjohtaja – informationsdirektör Eeva Riittinen-Saarno 0201 299 254 MUUT PALVELUT – ÖVRIGA TJÄNSTER Julkaisutilaukset – beställning av publikationer Krista Salo Järjestötoiminta – organisationsverksamhet Satu Taivainen Tapahtumakoordinaattori – evenemangkordinator Erica Andersson Tutkimukset – utredningar Juha Oksanen

0201 299 296 0201 299 277 0201 299 212 0201 299 248

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI Asiakashallinta – kundförvaltning Tuija Mäkinen 0201 299 245 Projektit – projekt Jarmo Jaulimo 0201 299 272 Talous – ekonomi Leena Lillomäki 0201 299 269 Suvi Viinikainen 0201 299 271 Hallintojohtaja – förvaltningsdirektör Kirsi Hurme 0201 299 276 Toiminnanjohtajan sihteeri – verksamhetsledarens sekreterare Teija Happonen 0201 299 279 Toiminnanjohtaja – verksamhetsledare Aija Bärlund 0201 299 284

Jäsenyhdistykset – Medlemsföreningar Ekonomiyhdistykset – ekonomföreningar Ekonomföreningen Merkur rf, Åbo Ekonomföreningen Niord rf, Helsingfors Etelä-Hämeen Ekonomit ry, Hämeenlinna Etelä-Karjalan Ekonomit ry, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry, Seinäjoki Helsingin Ekonomit ry Kainuun Ekonomit ry, Kajaani Keski-Suomen Ekonomit ry, Jyväskylä Kymenlaakson Ekonomit ry, Kotka Lahden Seudun Ekonomit ry Lapin Ekonomit ry, Rovaniemi Lounais-Hämeen Ekonomit ry, Forssa Oulun Ekonomit ry Pirkanmaan Ekonomit ry, Tampere Pohjois-Karjalan Ekonomit ry, Joensuu Pohjois-Savon Ekonomit ry, Kuopio Porin Seudun Ekonomit ry Rauman Ekonomit ry Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Suur-Savon Ekonomit ry, Mikkeli Turun Seudun Ekonomit ry Vaasan Ekonomit ry – Vasa Ekonomer ry Varkauden Seudun Ekonomit ry Expatriaattiekonomit-Expatriatekonomerna ry

0201 299 253 040 715 6223 0201 299 286

Opiskelijayhteisöt – studerandeorganisationer Boomi ry, Tampere Enklaavi ry, Lappeenranta Finanssi ry, Oulu Futuuri ry, Rovaniemi Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry, Hki Merkantila Klubben rf, Åbo Optimi ry, Joensuu Porin Kylterit ry Preemio ry, Kuopio Pörssi ry, Jyväskylä Studentföreningen vid Svenska Handelshögskolan i Vasa rf Svenska Handelshögskolans Studentkår, H:fors Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry Warrantti ry, Vaasa Lisätietoja – mer information: www.sefe.fi jäsenyhdistykset ja SEFE jäsenyhdistykset www.sefe.fi medlemsföreningarna och SEFE medlemsföreningar

Kylteriyhdyshenkilöt – SEFEs kontaktpersoner Yliopistosi kylteriyhdyshenkilö avustaa, kun haluat tietää SEFEn opiskelijapalveluista. Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@sefe.fi. Hanken: Päivi Hutukka 040 704 9202 Aalto: Alexander Pihlainen 050 554 4954 JY: Tuomo Tanttu 044 2868 805 LUT: Maria Salmela 040 519 5755 OY/LY: Jouni Nykyri 050 329 3331 ISY: Jenna Toivanen 040 771 0781 TaY: Heidi Kivelä 050 342 8973 VY ja Hanken Vasa Campus: Viktor Hollsten 040 775 2682 TSE: Veera Iliev 041 504 7456 ÅA: Anna-Maria Huldén 050 356 4524

0206- ja 0209 -alkuiset: Lankapuhelimesta paikallisverkkomaksu + 3 snt/min. Matkapuhelimesta matkapuhelinmaksu + 3 snt/min.

020 693 200 0201 299 246

» Puheluhinnat 0201-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/min + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 16,9 snt/min.

JÄSENYYSASIAT – MEDLEMSKAP Jäsenyys, jäsenmaksut, osoitteenmuutokset Medlemskap, medlemsavgifter, adressförändringar jasenrekisteri@sefe.fi Sari Ridanpää Carina Feodoroff Opiskelijajäsenet – studerandemedlemmar Carita Erkkilä

FINLANDS EKONOMFÖRBUND – SEFE rf, Banvaktsgatan 2, 00520 Helsingfors , tel. 0201 299 299, fax 0201 299 229, e-mail förnamn.efternamn@sefe.fi www.sefe.fi


Vapaassa pudotuksessa asiakaspalvelupäällikkö Johanna Jämsä, Pretax Tampere

Advertising Man

Mä oon seinähullu. Mitä mä oon oikein tekemässä. Ei mun sydän kestä tätä, mitä mä luulin. Mikä toi räsähdys oli. Pysyyks tää edes ilmassa. Meniks se pakkaus oikein. Äitille piti soittaa, miten mä unohdin sen. Ja sanoinks mä Antille, et mä rakastan sitä. Jos mä en vaan hyppää. Mä näytän, et mua sattuu mahaan. Eihän nyt kipeenä voi hypätä. Eihän? Hän on yksi meistä Kuva tilitoimistosta, jossa yksinäinen kirjanpitäjä istuu himmeän pöytälampun varjossa nukkavieru

slipoveri yllään ei ihan kohtaa nykytodellisuutta. Tämä on mielenkiintoinen ja alati kehittyvä ala, josta sähköistyminen tekee entistäkin houkuttelevamman. Laadimme talouden raportteja ja ennusteita, jotta voimme tarjota asiakkaillemme relevanttia ja ajantasaista tietoa tärkeiden päätösten tueksi. Lyhyesti sanottuna tehtävämme on mahdollistaa menestys. Mutta parasta tässä työssä on yhteishenki ja tieto siitä, että ympärillä on todellisia talouden ammattilaisia. Meihin voit tutustua paremmin täällä: www.pretax.net


Ekonomi 6-2012